Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
17 |
23.1.2008 pöydälle pantu asia |
1 |
23.1.2008 pöydälle pantu asia
ENERGIAPOLIITTISIA LINJAUKSIA KOSKEVA SELONTEKO
Khs 2007-2595
Khs toteaa, että se esitti 3.9.2007 vt Jouko Malisen ym. energiapoliittisen kokonaisselvityksen laatimista koskevaan aloitteeseen antamassaan vastauksessa mm. seuraavaa:
”Khs katsoo, että ympäristövaatimusten muuttuessa yhä haastavammiksi on tässä tilanteessa perusteltua, että kaupunki laatii vuoden 2007 loppuun mennessä kokonaisselvityksen kaupungin energiapolitiikan tulevaisuuden linjauksista. Virkamiestyönä tehtävässä selvitystyössä otetaan huomioon sekä kaikkia kaupungin toimintoja koskevat EU:n ja kansallisen tason energiapoliittiset, erityisesti energiankäytön tehokkuuteen liittyvät linjaukset että Helsingin Energian toimintaedellytysten turvaaminen. Energiantuotannon osalta selvityksessä myös huomioidaan, ettei toimenpide-ehdotuksilla synnytetä Helsingin Energialle kaupungin omistamana energiantuottajana sen tuotantoon liittyviä EU:n mekanismien kannalta päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjausmekanismeja.
Khs toteaa, että selvitystyö olisi luonteva jatko jo tehdyille toimenpiteille ja konkretisoisi sekä EU-tason että Suomen ja myös pääkaupunkiseudun uusimpien ilmastostrategioiden edellyttämiä linjauksia. Tässä selvityksessä tulee keskittyä myös toimenpiteisiin kaupungin oman energiankäytön tehostamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.”
./. Khs ilmoittaa, että selvitystyö on nyt valmistunut. Energiapoliittiseksi selonteoksi otsikoitu selvitys on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.
Selonteon laatimiseen ovat osallistuneet talous- ja suunnittelukeskuksen
johdolla edustajat kaupunkisuunnitteluvirastosta, Helsingin Ener-giasta, rakennusvirastosta,
liikennelaitokselta ja ympäristökeskuksesta.
Selonteko on sisällöllisesti jaettu seuraaviin osa-alueisiin:
- Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö
- Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu
- Energiantuotanto ja -hankinta
- Rakennusten energiankäyttö
- Liikenne
- Hankintapolitiikka
Kutakin osa-aluetta on tarkasteltu tiiviillä lähtökohtakuvauksella ja määritelty niille energiapoliittiset linjaukset. Linjausten aikajänne on noin kymmenen vuotta.
Selonteon laatimisessa on
otettu tarpeellisin osin huomioon kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa
4.12.2007 allekirjoitettu energiatehokkuussopimus, valmistumassa oleva pääkaupunkiseudun
kuntien yhteinen ilmastostrategia, valtuuston 12.6.2002 hyväksymä Helsingin
kestävän kehityksen toimintaohjelma ja Kvston 30.3.2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma.
Khs toteaa, että päätösehdotuksessa esitetyt ja selontekoon sisällytetyt energiapoliittiset linjaukset vastaavat poliittisten ryhmien neuvottelutulosta. Linjauksissa painottuu mm. energiatehokkuuden lisääminen tuotannossa, siirrossa ja käytössä, fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Linjauksiin sisältyvät myös kaupungin hankintoja koskevat energiapoliittiset linjaukset.
Khs ilmoittaa, että mikäli valtuusto hyväksyy
energiapoliittiset linjaukset, Khs tulee kehottamaan asianomaisia virastoja ja
liikelaitoksia laatimaan hyväksyttyjen linjausten pohjalta tarkennetun
toimenpidesuunnitelman energiapoliittisten linjausten toteutusta ja seurantaa varten
ja asettamaan työryhmän ohjaamaan ja seuraamaan linjausten jatkotyöskentelyä.
KHS Kaupunginvaltuusto
päättänee merkitä esityslistan erillisenä liitteenä olevan selonteon tiedoksi
ja hyväksyä Helsingin kaupungin
energiapoliittiset linjaukset seuraavasti:
1
Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö
Linjaus:
Helsinki toimii aktiivisesti
ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä
energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Helsinki
profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian
tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi.
2
Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu
Linjaukset:
Kaupunkisuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä liikenne- ja liikkumisjärjestelmien kehittäminen sujuvaksi ja joustavaksi. Helsinki kehittää ja tukee voimakkaasti joukkoliikennettä. Tämä takaa mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisen maankäytön.
Energiapolitiikan strategisia valintoja pitkällä tähtäyksellä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tarkastellen on energiantuotannon omavaraisuus priorisoitava korkealle.
Energiatehokkuus asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi uusien työpaikka- ja asuinalueiden suunnittelussa. Rakennuskannan mahdollisimman tehokas käyttö sisältää olemassa olevan rakenteen ylläpidon ja korjauksen energiatehokkaalla tavalla sekä uudisrakentamisessa kehitys- ja rakentamistyön ohjaamisen ennakkoluulottomasti nykyistä paremmalle tasolle.
3
Energian tuotanto ja hankinta
Linjaukset:
Selvitetään keinot
vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 %
vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Helsingin Energia
pyrkii ennakoivaan edunvalvontaan kansallisella ja EU-tasolla tavoitteena eri
toimijoiden tasapuolinen kohtelu sekä alueellinen tasapaino.
Helsingin Energian rakenne ja energiahuolto
Linjaukset:
Helsingin alueen energiantuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Näin varmistetaan energian riittävä saatavuus ja häiriötön toimitus asiakkaille. Pääkaupunkiseudun energiaverkkoja tarkastellaan yhtenä laajana kokonaisuutena ja synnytetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Helsinki selvittää myös biopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä kuitenkin energiantuotannon hyvän hyötysuhteen säilyttäen tulevissa voimalaitosratkaisuissa. Tämä edellyttää riittävien biopolttoaineiden varastotilojen varaamista ja liikennevaihtoehtojen selvittämistä ja huomioimista Helsingin Energian polttoainelogistiikan kannalta oleellisiin kohteisiin.
Helsinki selvittää
mahdollisuudet käyttää Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksilla pellettejä tai
haketta. Tätä varten selvitetään pellettien ja hakkeen hankinnan ja logistiikan
eri vaihtoehdot, mukaan lukien oma tuotanto.
Selvitetään
mahdollisuuksia lisätä Helsingin Energian osuuksia päästöttömässä
energiatuotannossa.
Energian käyttö
Linjaukset:
Helsingin kaupungin eri yksiköt
kehittävät omaa energiankäyttöään tehokkaampaan ja säästävämpään suuntaan.
Helsinkiläisille jaetaan energiansäästöinformaatiota, jonka tuottamiseen
Helsingin Energia osaltaan myötävaikuttaa. Energiansäästödirektiivi ja sen
toteutukseen tehtävät sopimukset tulevat määrittelemään käytännön toimenpiteet
ja niiden vaikutusten seuraamisen.
Energian tuotanto ja päästökauppa
Linjaukset:
Helsingin Energia varautuu
päästöoikeuksien niukkenemiseen ja kallistumiseen lähivuosina ja panostaa
riskien torjumiseen.
Tehokkainta on tuottaa edelleen
pääosa energiasta yhteistuotantona. Kaupungin kasvava kaukolämpökuorma tulee
hyödyntää täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Etsitään keinoja, jotka edistävät rakentajien
liittymistä kaukolämpöverkkoon aina, kun se on mahdollista.
Helsingin oman
energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista vähennetään
lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kivihiilen käytön jatkaminen
sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nykyisten tuotantolaitosten
teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä edellyttää, että uuden tekniikan käyttöönotolla
saavutetaan asetetut päästöjen vähentämistavoitteet.
Helsingin kaupungin ohjauskeinojen
uudistuksissa huomioidaan energiantuotannon investointisyklit. Kaupunki pyrkii
vaikuttamaan siihen, että kansallisesti jaettavien päästöoikeuksien määrä on
sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitystä tukeva.
Ympäristövastuu
Linjaus:
Helsingin Energia tuntee
ympäristövastuunsa toiminnan kaikilla osa-alueilla.
Uusiutuva energia ja sen suhteellinen merkitys, kehityskohteet
Linjaukset:
Helsingin Energia päivittää
vuosittain uusiutuvan energian kehitysohjelmansa. Päästövähenemien kannalta
kustannustehokkaat hankkeet viedään toteutukseen.
Uusiutuvien energialähteiden
käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa lisätään lisäämällä huomattavasti
muun muassa tuulivoiman osuutta sähkön hankinnasta.
Uusiutuvien
energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020
mennessä. Selvitetään kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi.
Vihreän energian tarjonta ja energian hinnoittelu
Linjaukset:
Helsingin Energia lisää vihreän
sähkön tarjontaa ja selvittää mahdollisuuksia vihreän kaukolämmön tarjoamiseksi
kuluttajille.
Kaupunki selvittää vihreän sähkön
lisäämismahdollisuudet omaan käyttöönsä kuten kiinteistöjen ja raideliikenteen
tarpeeseen.
Sähköenergian
tuntipohjaista mittausta ja hinnoittelua kehitetään.
Kaavoitus ja maankäyttö
Linjaukset:
Kaupunki turvaa Helsingin
Energialle riittävät voimalaitosalueet tulevia tarpeita varten. Nykyiset
voimalaitokset ovat satamineen energiahuollon infrastruktuurin kannalta
keskeisissä paikoissa, joten niiden tulevaisuus tulee turvata. Uuden sukupolven
voimalaitokset edellyttävät runsaasti tilaa, joten kaavoituksessa tulee ajoissa
varautua tähän tarpeeseen.
Helsingin Energia selvittää
aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua bio- tai sekapolttolaitoshankkeisiin.
Sama koskee tuulivoimaa.
Keskitetty ja hajautettu tuotanto
Linjaus:
Helsingin kaupunki kehittää sähkön
ja lämmön yhteistuotantoa ja uusia hajautetun energiantuotannon ratkaisuja
rinnakkain.
4
Rakennusten energiakäyttö
Linjaukset:
Kaupungin omistamien rakennusten energiankäytön tehostaminen
-
Panostetaan erityisesti olemassa olevan
rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen korjausten sisällön ja
ylläpidon tehokkuuden kautta.
-
Kaupungin
omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan
matalaenergiarakentamista.
-
Kytketään investointikohteisiin pitkiä
takuuaikoja ja ener-giankulutustavoitteita osana elinkaarikustannuksia.
-
Selvitetään edellytykset hankekohtaiseen erityisrahoitukseen
tavoitteena, etteivät energian tehokkuusinvestoinnit vaikuta perittäviin
pääomavuokriin.
-
Huolehditaan siitä, että EU-tason direktiiveihin
suoraan liittyvät energiansäästösopimukset kaupungin ja valtion välillä
toteutuvat.
- Sähkön kulutukseen pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien hankintojen arviointi myös elinkaarikustannusten kautta.
Koko kaupunkialueen rakennusten energiankäytön tehostaminen
-
Lisätään tiedottamista hyviksi todetuista suunnittelu-,
rakentamis- ja hankintaratkaisuista.
-
Parannetaan yleisesti rakentamiseen ja
ylläpitoon liittyviä tiedonsaantimahdollisuuksia nykyisissä asiointipisteissä:
rakennusvalvontavirasto, kiinteistöviraston asuntoasiainosasto, Helsingin Energia,
HKR-Rakennuttaja ja ympäristökeskus.
-
Edistetään
tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien
energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja lämpöpumppujen
hyödyntämistä.
-
Suunnataan investointitukia yhteistoiminnassa
valtiovallan kanssa muun muassa
sähkölämmityksestä luopuville kiinteistöille.
-
Tehdään
valtiolle aloite energiatehokkuuden ottamiseksi huomioon kiinteistöverotuksessa.
5
Liikenne Linjaukset:
1 Tavoitteena eurooppalainen taso vuosittaisessa
polttoaineen kulutuksessa liikenteessä henkeä kohti.
2 Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän
kehittämisessä panostetaan liikenteen kokonaisenergiankulutuksen,
hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen, tilankäytön
tehostamiseen sekä liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen.
3 Joukkoliikenteen seudullista palvelutasoa ja
kilpailukykyä parannetaan erityisesti laajentamalla metro- ja raitioliikenneverkkoa
sekä kaupunkiratoja tehostamalla liityntälinjastoa raideliikenteen asemille
sekä parantamalla asemien liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Erityishuomiota
kiinnitetään lisäksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen.
Joukkoliikenteen kehittämisen avulla pyritään henkilöautosidonnaisuuden vähentämiseen,
ohjaamaan pääosa liikenteen kasvusta joukkoliikenteeseen sekä kasvattamaan
joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta ja tätä kautta pitämään Helsingin ja koko
pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä toimivana ja liikenteen kokonaisenergian
kulutus mahdollisimman pienenä.
4 Uusien alueiden suunnittelun yhteydessä
kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota alueen liikennejärjestelmävaihtoehtojen
energiankulutukseen.
5 Linja-autoliikenteen kalustoa ja kaupungin muuta ajoneuvokalustoa sekä työkonekantaa uudistetaan vähemmän polttoainetta kuluttavaksi ja vähäpäästöisemmäksi.
Bussiliikenteen energiatehokkuuden
parantamis- ja päästöjen vähentämistavoitteita pyritään edesauttamaan
seuraavien toimenpiteiden avulla:
-
Dieselbussit: HKL jatkaa tutkimusta eri
dieselmoottoreiden aiheuttamista todellisista päästöistä helsinkiläisissä liikenneolosuhteissa.
HKL kannustaa bussiliikennöitsijöitä ympäristön kannalta puhtaampiin
moottorivalintoihin bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävän
laatupisteytyksen avulla. Lisäksi HKL pyrkii osaltaan vaikuttamaan, että bussin
moottorin energiankulutus lisätään EU-tasolla yhdeksi standardoidusti
mitattavaksi aiheeksi myrkyllisten päästöjen rinnalle.
-
Biodiesel polttoaineena: HKL toimii
aktiivisena osapuolena kolmivuotisessa toisen sukupolven biodieselin
NExBTL-hankkeessa. Myrkyllisiä päästöjä vähentävää biodieseliä pyritään
käyttämään erityisesti niiden katukuilujen bussiliikenteessä, joissa EU:n
ilmanlaadulle asettamat raja-arvot ylittyvät. Mikäli kokeilu vahvistaa myrkyllisten
päästöjen vähenevän oleellisesti ja polttoaineen kustannukset ovat edulliset
suhteessa saavutettaviin hyötyihin ja polttoaineen raaka-aineen tuotanto
voidaan ratkaista kestävällä tavalla, HKL ryhtyy toimenpiteisiin toisen sukupolven
biodieselin osuuden kasvattamiseksi olennaisesti fossiilisen dieselpolttoaineen
kustannuksella.
-
Maakaasu ja biokaasu polttoaineena: HKL
selvittää tutkimuksin maakaasubusseista todellisessa ajossa syntyvät päästöt
dieselbusseihin verrattuna. Mikäli todelliset päästöt antavat perusteen, HKL
hyvittää maakaasusta käyttövoimana bussiliikenteen kilpailuttamisessa
käytettävässä laatupisteytyksessä. HKL yhteistyössä YTV:n, Gasumin ja
bussiliikennöitsijöiden kanssa edistää maa- ja biokaasun uuden tankkausinfrastruktuurin
syntymistä siten, että maa- ja biokaasun tankkauspiste on tarvittaessa
saatavissa ainakin liikennöitsijöiden keskeisimmille varikoille kohtuullisin
kustannuksin. HKL neuvottelee Gasumin, Helsingin Veden ja YTV:n kanssa biokaasun
hyödyntämiseksi joukkoliikenteessä.
-
Bioetanoli polttoaineena: HKL seuraa
bioetanolin käytöstä saatavia kokemuksia Ruotsissa. Mikäli bioetanoli osoittautuu
ympäristön kannalta elinkaarivaikutustensa osalta muita biopolttoaineita (esim.
biodiesel) paremmaksi ja bioetanolia käyttäviä moottoreita tulee markkinoille
useilta valmistajilta, harkitaan bioetanolin soveltuvuutta Helsingin
joukkoliikenteeseen.
-
Vety polttoaineena: HKL seuraa
vetybussien teknologian kehitystä, vedyn valmistusteknologioiden kehitystä sekä
Pekingin olympialaisten hytaanibussikokeilua.
-
Hybridibussit: HKL yhteistyössä
liikennöitsijöiden kanssa käynnistää pilotin muutamien hybridibussien
liikennöinnistä vuoden 2008 aikana. Pilotista saatavien päästöjä, kustannuksia
ja käytettävyyttä koskevien kokemusten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä.
- Johdinautot: HKL laatii esiselvityksen nykyaikaisen johdinautojärjestelmän toteuttavuudesta, hyödyistä ja kustannuksista Helsingissä. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
6 Koko kaupungin alueelle luodaan yhtenäinen ja kattava palveluiden, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien verkosto. Pyörätieverkkoa täydennetään edelleen sekä edistetään kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä. Helsingin kaupunkipyöräkonseptia kehitetään osana ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa ennakkoon suunnitellut joukkoliikenteen ja kaupunkipyörän matkaketjut. Nykyisen kaupunkipyöräjärjestelmän tilalle hankitaan nykyaikainen, luotettava ja asiakasystävällinen järjestelmä.
7 Autojen yhteiskäyttöä lisätään. Kaupungin ja yhteiskäyttöautoja tarjoavien yritysten yhteistyötä kehitetään tavoitteena vähentää tarvetta yksityisauton hankintaa Helsingissä.
8 Selvitetään mahdollisuudet suosia vähäpäästöisten autojen käyttöä.
9 Selvitetään kaupungin oman henkilökunnan ja laajemminkin työsuhdeautojen osuus, päästövaikutukset ja päästöjen vähentämismahdollisuudet kaupunkiliikenteessä.
10 Selvitetään pääkaupunkiseudulle soveltuvia liikenteen hallintamuotoja yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.
6
Kaupungin hankintapolitiikka
Linjaukset:
Energiatehokkuus otetaan keskeiseksi kriteeriksi kaupungin hankinnoissa.
Selvitetään mahdollisuutta painottaa energiaosaamista suunnittelija- ja konsulttivalinnoissa.
Selvitetään julkisen sektorin hankintojen parhaat käytännöt ja niiden soveltuvuus Helsingissä.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko |
|
Liite 2 |
Kvstossa 23.1.2008 tehdyt vastaehdotukset ja esitetyt toivomusponnet |