Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

17

23.1.2008 pöydälle pantu asia
Energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko

1

 


17

23.1.2008 pöydälle pantu asia

ENERGIAPOLIITTISIA LINJAUKSIA KOSKEVA SELONTEKO

 

Khs 2007-2595

 

Khs toteaa, että se esitti 3.9.2007 vt Jouko Malisen ym. energiapoliittisen kokonaisselvityksen laatimista koskevaan aloitteeseen antamassaan vastauksessa mm. seuraavaa: 

 

”Khs katsoo, että ympäristövaatimusten muuttuessa yhä haastavammiksi on tässä tilanteessa perusteltua, että kaupunki laatii vuoden 2007 loppuun mennessä kokonaisselvityksen kaupungin energiapolitiikan tulevaisuuden linjauksista. Virkamiestyönä tehtävässä selvitystyössä otetaan huomioon sekä kaikkia kaupungin toimintoja koskevat EU:n ja kansallisen tason energiapoliittiset, erityisesti energiankäytön tehokkuuteen liittyvät linjaukset että Helsingin Energian toimintaedellytysten turvaaminen. Energiantuotannon osalta selvityksessä myös huomioidaan, ettei toimenpide-ehdo­tuk­silla synnytetä Helsingin Energialle kaupungin omistamana energiantuottajana sen tuotantoon liittyviä EU:n mekanismien kannalta päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjausmekanismeja.

 

Khs toteaa, että selvitystyö olisi luonteva jatko jo tehdyille toimenpiteille ja konkretisoisi sekä EU-tason että Suomen ja myös pääkaupunkiseudun uusimpien ilmastostrategioiden edellyttämiä linjauksia. Tässä selvityksessä tulee keskittyä myös toimenpiteisiin kaupungin oman energiankäytön tehostamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.”

 

./.                   Khs ilmoittaa, että selvitystyö on nyt valmistunut. Energiapoliittiseksi selonteoksi otsikoitu selvitys on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

 

Selonteon laatimiseen ovat osallistuneet talous- ja suunnittelukeskuksen johdolla edustajat kaupunkisuunnitteluvirastosta, Helsingin Ener-giasta, rakennusvirastosta, liikennelaitokselta ja ympäristökeskuksesta.

 

Selonteko on sisällöllisesti jaettu seuraaviin osa-alueisiin:

 

-                                       Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö

-                                       Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu

-                                       Energiantuotanto ja -hankinta

-                                       Rakennusten energiankäyttö

-                                       Liikenne

-                                       Hankintapolitiikka

Kutakin osa-aluetta on tarkasteltu tiiviillä lähtökohtakuvauksella ja määritelty niille energiapoliittiset linjaukset. Linjausten aikajänne on noin kymmenen vuotta.

 

Selonteon laatimisessa on otettu tarpeellisin osin huomioon kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa 4.12.2007 allekirjoitettu energiatehokkuussopimus, valmistumassa oleva pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen ilmastostrategia, valtuuston 12.6.2002 hyväksymä Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelma ja Kvston 30.3.2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma.

 

Khs toteaa, että päätösehdotuksessa esitetyt ja selontekoon sisällytetyt energiapoliittiset linjaukset vastaavat poliittisten ryhmien neuvottelutulosta. Linjauksissa painottuu mm. energiatehokkuuden lisääminen tuotannossa, siirrossa ja käytössä, fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Linjauksiin sisältyvät myös kaupungin hankintoja koskevat energiapoliittiset linjaukset.

 

Khs ilmoittaa, että mikäli valtuusto hyväksyy energiapoliittiset linjaukset, Khs tulee kehottamaan asianomaisia virastoja ja liikelaitoksia laatimaan hyväksyttyjen linjausten pohjalta tarkennetun toimenpidesuunnitelman energiapoliittisten linjausten toteutusta ja seurantaa varten ja asettamaan työryhmän ohjaamaan ja seuraamaan linjausten jatkotyöskentelyä.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä esityslistan erillisenä liitteenä olevan selonteon tiedoksi ja hyväksyä Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset seuraavasti:

 

1

Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö

 

Linjaus:

 

Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi.

 


2

Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu

 

Linjaukset:

 

Kaupunkisuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä liikenne- ja liikkumisjärjestelmien kehittäminen sujuvaksi ja joustavaksi. Helsinki kehittää ja tukee voimakkaasti joukkoliikennettä. Tämä takaa mahdollisimman tehok­kaan ja taloudellisen maankäytön.

 

Energiapolitiikan strategisia valintoja pitkällä tähtäyksellä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tarkastellen on energiantuotannon omavaraisuus priorisoitava korkealle.

 

Energiatehokkuus asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi uusien työpaikka- ja asuinalueiden suunnittelussa. Rakennuskannan mahdollisimman tehokas käyttö sisältää olemassa olevan rakenteen ylläpidon ja korjauksen energiatehokkaalla tavalla sekä uudisrakentamisessa kehitys- ja rakentamistyön ohjaamisen ennakkoluulottomasti nykyistä paremmalle tasolle.

 

3

Energian tuotanto ja hankinta

 

Linjaukset:

 

Selvitetään keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

 

Helsingin Energia pyrkii ennakoivaan edunvalvontaan kansallisella ja EU-tasolla tavoitteena eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu sekä alueellinen tasapaino.

 

Helsingin Energian rakenne ja energiahuolto

 

Linjaukset:

 

Helsingin alueen energiantuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Näin varmistetaan energian riittävä saatavuus ja häiriötön toimitus asiakkaille. Pääkaupunkiseudun energiaverkkoja tarkastellaan yhtenä laajana kokonaisuutena ja synnytetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Helsinki selvittää myös biopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä kuitenkin energiantuotannon hyvän hyötysuhteen säilyttäen tulevissa voimalaitosratkaisuissa. Tämä edellyttää riittävien biopolttoaineiden varastotilojen varaamista ja liikennevaihtoehtojen selvittämistä ja huomioimista Helsingin Energian polttoainelogistiikan kannalta oleellisiin kohteisiin.

 

Helsinki selvittää mahdollisuudet käyttää Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksilla pellettejä tai haketta. Tätä varten selvitetään pellettien ja hakkeen hankinnan ja logistiikan eri vaihtoehdot, mukaan lukien oma tuotanto.

 

Selvitetään mahdollisuuksia lisätä Helsingin Energian osuuksia päästöttömässä energiatuotannossa.

 

Energian käyttö

 

Linjaukset:

 

Helsingin kaupungin eri yksiköt kehittävät omaa energiankäyttöään tehokkaampaan ja säästävämpään suuntaan. Helsinkiläisille jaetaan energiansäästöinformaatiota, jonka tuottamiseen Helsingin Energia osaltaan myötävaikuttaa. Energiansäästödirektiivi ja sen toteutukseen tehtävät sopimukset tulevat määrittelemään käytännön toimenpiteet ja niiden vaikutusten seuraamisen.

 

Energian tuotanto ja päästökauppa

 

Linjaukset:

 

Helsingin Energia varautuu päästöoikeuksien niukkenemiseen ja kallistumiseen lähivuosina ja panostaa riskien torjumiseen.

 

Tehokkainta on tuottaa edelleen pääosa energiasta yhteistuotantona. Kaupungin kasvava kaukolämpökuorma tulee hyödyntää täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla.  Etsitään keinoja, jotka edistävät rakentajien liittymistä kaukolämpöverkkoon aina, kun se on mahdollista.

 

Helsingin oman energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista vähennetään lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kivihiilen käytön jatkaminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nykyisten tuotantolaitosten teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä edellyttää, että uuden tekniikan käyttöönotolla saavutetaan asetetut päästöjen vähentämistavoitteet.

Helsingin kaupungin ohjauskeinojen uudistuksissa huomioidaan energiantuotannon investointisyklit. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan siihen, että kansallisesti jaettavien päästöoikeuksien määrä on sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitystä tukeva.

 

Ympäristövastuu

 

Linjaus:

 

Helsingin Energia tuntee ympäristövastuunsa toiminnan kaikilla osa-alueilla.

 

Uusiutuva energia ja sen suhteellinen merkitys, kehityskohteet

 

Linjaukset:

 

Helsingin Energia päivittää vuosittain uusiutuvan energian kehitysohjel­mansa. Päästövähenemien kannalta kustannustehokkaat hankkeet viedään toteutukseen.

 

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa lisätään lisäämällä huomattavasti muun muassa tuulivoiman osuutta sähkön hankinnasta.

 

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Selvitetään kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi.

 

Vihreän energian tarjonta ja energian hinnoittelu

 

Linjaukset:

 

Helsingin Energia lisää vihreän sähkön tarjontaa ja selvittää mahdollisuuksia vihreän kaukolämmön tarjoamiseksi kuluttajille.

 

Kaupunki selvittää vihreän sähkön lisäämismahdollisuudet omaan käyttöönsä kuten kiinteistöjen ja raideliikenteen tarpeeseen.

 

Sähköenergian tuntipohjaista mittausta ja hinnoittelua kehitetään.

 


Kaavoitus ja maankäyttö

 

Linjaukset:

 

Kaupunki turvaa Helsingin Energialle riittävät voimalaitosalueet tulevia tarpeita varten. Nykyiset voimalaitokset ovat satamineen energiahuollon infrastruktuurin kannalta keskeisissä paikoissa, joten niiden tulevaisuus tulee turvata. Uuden sukupolven voimalaitokset edellyttävät runsaasti tilaa, joten kaavoituksessa tulee ajoissa varautua tähän tarpeeseen.

 

Helsingin Energia selvittää aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua bio- tai sekapolttolaitoshankkeisiin. Sama koskee tuulivoimaa.

 

Keskitetty ja hajautettu tuotanto

 

Linjaus:

 

Helsingin kaupunki kehittää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja uusia hajautetun energiantuotannon ratkaisuja rinnakkain.

 

4

Rakennusten energiakäyttö

 

Linjaukset:

 

Kaupungin omistamien rakennusten energiankäytön tehostaminen

 

-                                       Panostetaan erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen korjausten sisällön ja ylläpidon tehokkuuden kautta.

-                                       Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista.

-                                       Kytketään investointikohteisiin pitkiä takuuaikoja ja ener-giankulutustavoitteita osana elinkaarikustannuksia.

-                                       Selvitetään edellytykset hankekohtaiseen erityisrahoitukseen tavoitteena, etteivät energian tehokkuusinvestoinnit vaikuta perittäviin pääomavuokriin.

-                                       Huolehditaan siitä, että EU-tason direktiiveihin suoraan liittyvät energiansäästösopimukset kaupungin ja valtion välillä toteutuvat.

-                                       Sähkön kulutukseen pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien hankintojen arviointi myös elinkaarikustannusten kautta.

 

Koko kaupunkialueen rakennusten energiankäytön tehostaminen

 

-                                       Lisätään tiedottamista hyviksi todetuista suunnittelu-, rakentamis- ja hankintaratkaisuista.

-                                       Parannetaan yleisesti rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tiedonsaantimahdollisuuksia nykyisissä asiointipisteissä: rakennusvalvontavirasto, kiinteistöviraston asuntoasiainosasto, Helsingin Energia, HKR-Rakennuttaja ja ympäristökeskus.

-                                       Edistetään tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja lämpöpumppujen hyödyntämistä.

-                                       Suunnataan investointitukia yhteistoiminnassa valtiovallan kanssa muun muassa sähkölämmityksestä luopuville kiinteistöille.

-                                       Tehdään valtiolle aloite energiatehokkuuden ottamiseksi huomioon kiinteistöverotuksessa.

 

5

Liikenne                            Linjaukset:

 

1                    Tavoitteena eurooppalainen taso vuosittaisessa poltto­ai­neen kulutuksessa liikenteessä henkeä kohti.

2                    Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ke­hittämisessä panostetaan liikenteen kokonaisenergian­ku­lutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaitto­jen vähentämiseen, tilankäytön tehostamiseen sekä liiken­teen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen.

3                    Joukkoliikenteen seudullista palvelutasoa ja kilpailukykyä parannetaan erityisesti laajentamalla metro- ja raitio­liiken­neverkkoa sekä kaupunkiratoja tehostamalla liityntälinjas­toa raideliikenteen asemille sekä parantamalla asemien lii­tyntäpysäköintimahdollisuuksia. Erityishuomiota kiinnite­tään lisäksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämisen avulla pyritään henkilöauto­sidonnaisuuden vähentämiseen, ohjaamaan pääosa liiken­teen kasvusta joukkoliikenteeseen sekä kasvattamaan jouk­koliikenteen kulkumuoto-osuutta ja tätä kautta pitä­mään Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun liikennejärjes­telmä toimivana ja liikenteen kokonaisenergian kulutus mah­dollisimman pienenä.

4                    Uusien alueiden suunnittelun yhteydessä kiinnitetään aiem­paa enemmän huomiota alueen liikennejärjestelmä­vaihtoehtojen energiankulutukseen.

5                    Linja-autoliikenteen kalustoa ja kaupungin muuta ajoneu­vo­kalustoa sekä työkonekantaa uudistetaan vähemmän polttoainetta kuluttavaksi ja vähäpäästöisemmäksi.

 

Bussiliikenteen energiatehokkuuden parantamis- ja päästöjen vähentämistavoitteita pyritään edesauttamaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

 

-                                       Dieselbussit: HKL jatkaa tutkimusta eri dieselmoottoreiden aiheuttamista todellisista päästöistä helsinkiläisissä liikenneolosuhteissa. HKL kannustaa bussiliikennöitsijöitä ympäristön kannalta puhtaampiin moottorivalintoihin bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävän laatupisteytyksen avulla. Lisäksi HKL pyrkii osaltaan vaikuttamaan, että bussin moottorin energiankulutus lisätään EU-tasolla yhdeksi standardoidusti mitattavaksi aiheeksi myrkyllisten päästöjen rinnalle.

-                                       Biodiesel polttoaineena: HKL toimii aktiivisena osapuolena kolmivuotisessa toisen sukupolven biodieselin NExBTL-hankkeessa. Myrkyllisiä päästöjä vähentävää biodieseliä pyritään käyttämään erityisesti niiden katukuilujen bussiliikenteessä, joissa EU:n ilmanlaadulle asettamat raja-arvot ylittyvät. Mikäli kokeilu vahvistaa myrkyllisten päästöjen vähenevän oleellisesti ja polttoaineen kustannukset ovat edulliset suhteessa saavutettaviin hyötyihin ja polttoaineen raaka-aineen tuotanto voidaan ratkaista kestävällä tavalla, HKL ryhtyy toimenpiteisiin toisen sukupolven biodieselin osuuden kasvattamiseksi olennaisesti fossiilisen dieselpolttoaineen kustannuksella.

-                                       Maakaasu ja biokaasu polttoaineena: HKL selvittää tutkimuksin maakaasubusseista todellisessa ajossa syntyvät päästöt dieselbusseihin verrattuna. Mikäli todelliset päästöt antavat perusteen, HKL hyvittää maakaasusta käyttövoimana bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävässä laatupisteytyksessä. HKL yhteistyössä YTV:n, Gasumin ja bussiliikennöitsijöiden kanssa edistää maa- ja biokaasun uuden tankkausinfrastruktuurin syntymistä siten, että maa- ja biokaasun tankkauspiste on tarvittaessa saatavissa ainakin liikennöitsijöiden keskeisimmille varikoille kohtuullisin kustannuksin. HKL neuvottelee Gasumin, Helsingin Veden ja YTV:n kanssa biokaasun hyödyntämiseksi joukkoliikenteessä.

-                                       Bioetanoli polttoaineena: HKL seuraa bioetanolin käytöstä saatavia kokemuksia Ruotsissa. Mikäli bioetanoli osoittautuu ympäristön kannalta elinkaarivaikutustensa osalta muita biopolttoaineita (esim. biodiesel) paremmaksi ja bioeta­nolia käyttäviä moottoreita tulee markkinoille useilta valmis­tajilta, harkitaan bioetanolin soveltuvuutta Helsingin joukkoliikenteeseen.

-                                       Vety polttoaineena: HKL seuraa vetybussien teknologian kehitystä, vedyn valmistusteknologioiden kehitystä sekä Pekingin olympialaisten hytaanibussikokeilua.

-                                       Hybridibussit: HKL yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa käynnistää pilotin muutamien hybridibussien liikennöinnistä vuoden 2008 aikana. Pilotista saatavien päästöjä, kustannuksia ja käytettävyyttä koskevien kokemusten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä.

-                                       Johdinautot: HKL laatii esiselvityksen nykyaikaisen johdin­autojärjestelmän toteuttavuudesta, hyödyistä ja kustannuksista Helsingissä. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

 

6                    Koko kaupungin alueelle luodaan yhtenäinen ja kattava pal­veluiden, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien verkosto. Pyörätieverkkoa täydennetään edelleen sekä edis­tetään kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, esteettö­myyt­tä ja viihtyisyyttä. Helsingin kaupunkipyöräkonseptia kehi­tetään osana ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa ennakkoon suunnitellut joukkoliikenteen ja kaupunkipyörän matkaketjut. Nykyisen kaupunkipyörä­järjestelmän tilalle hankitaan nykyaikainen, luotettava ja asiakasystävällinen järjestelmä.

 

7                    Autojen yhteiskäyttöä lisätään. Kaupungin ja yhteiskäyttö­autoja tarjoavien yritysten yhteistyötä kehitetään tavoit­tee­na vähentää tarvetta yksityisauton hankintaa Helsingissä.

 

8                    Selvitetään mahdollisuudet suosia vähäpäästöisten auto­jen käyttöä.

 

9                    Selvitetään kaupungin oman henkilökunnan ja laajemmin­kin työsuhdeautojen osuus, päästövaikutukset ja päästöjen vähentämismahdollisuudet kaupunkiliikenteessä.

 

10                 Selvitetään pääkaupunkiseudulle soveltuvia liikenteen hal­linta­muotoja yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

 

6

Kaupungin hankintapolitiikka

 

Linjaukset:

 

Energiatehokkuus otetaan keskeiseksi kriteeriksi kaupungin hankinnoissa.

 

Selvitetään mahdollisuutta painottaa energiaosaamista suunnittelija- ja konsulttivalinnoissa.

 

Selvitetään julkisen sektorin hankintojen parhaat käytännöt ja niiden soveltuvuus Helsingissä.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko

 

Liite 2

Kvstossa 23.1.2008 tehdyt vastaehdotukset ja esitetyt toivomusponnet