KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

22 - 2008

KOKOUSKUTSU	Huom! Kokousaika
Kokousaika	10.12.2008 klo 15
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

KAUPUNGINJOHTAJA

3

Nuorisolautakunnan jäsenen valinta

3

4

Kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien uusien säännösten toimeenpano

4

5

Kaupunginhallituksen konsernijaoston perustaminen

20

6

Selvitys vuoden 2007 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

33

7

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus

35

8

Kaupungin vuokrataloyhtiöiden lainojen takaaminen

37

9

Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen

39

10

Toimitilojen vuokraaminen talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle

44

11

Pääkaupunkiseudun vesihuollon yhdistäminen

49

12

Joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän perustaminen

58

13

Vuoden 2008 talousarvion erään määrärahan käyttötarkoituksen muutos

68

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

14

Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

70

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

15

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

72

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

16

Kiinteistötoimitusten uskottujen miesten valitseminen

73

17

Oulunkylän perhetukikeskuksen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

76

18

Itäisen yhteispäivystyssairaalan sekä siihen liittyvien sairaala-alueen uuden teknisen keskuksen rakentamisen, piha-alueen muutostöiden ja Malmin sairaalan rakennuksen 4 muutostöiden hankesuunnitelman hyväksyminen

82

19

Pohjois-Haagan asuin-, liike- ja palvelutilatonttien vuokrausperusteet (29128/1 - 3 sekä 29129/1 - 5)

96

20

Alppikylän asemakaavaan nro 11370 sisältyvien asuntotonttien vuokrausperusteet

100

21

Leppävaarasopimuksen päättäminen ja uusi korvaava sopimus (Espoo, Leppävaara - Laajalahti)

111

22

Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan hyväksyminen (nro 11756)

125

23

Haagan kauttakulku- tai sisääntulotien sekä Kaarelan korttelin nro 33204 (Kannelmäen kauppakeskus) ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11745)

167

24

Viikin tontin 36190/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11793)

194

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

NUORISOLAUTAKUNNAN JÄSENEN VALINTA

Khs 2007-1157

Johanna Jokela–Grönlund (Kok.) pyytää (19.11.2008) vapautusta nuorisolautakunnan jäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 23.5.2007 (asia 5) Johanna Jokela–Grönlundin jäseneksi nuorisolautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kvston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Johanna Jokela–Grönlundille vapautuksen nuorisolautakunnan jäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita uuden jäsenen nuorisolautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

4

KUNTALAIN KUNNALLISIA LIIKELAITOKSIA KOSKEVIEN UUSIEN SÄÄNNÖSTEN TOIMEENPANO

Khs 2007-1851, 2007-2761, 2008-168, 2008-348, 2008-2237

Khs toteaa, että kuntalakia on muutettu lisäämällä siihen mm. uusi kunnallisia liikelaitoksia koskeva 10 a luku. Uudet säännökset tulivat voimaan 15.5.2007 siten, että liikelaitos-nimeä voi käyttää 1.1.2009 alkaen vain liikelaitos, joka on perustettu uusien säännösten mukaisesti.

Mikäli kaupungin nykyisiin liikelaitoksiin halutaan soveltaa kunnallisia liikelaitoksia koskevia uusia kuntalain säännöksiä ja niistä käyttää liikelaitos-nimeä, on Kvston tehtävä päätökset nykyisten liikelaitosten toiminnan jatkamisesta 1.1.2009 alkaen kuntalain 10 a luvun mukaisina liikelaitoksina sekä hyväksyttävä liikelaitoksille uudet johtosäännöt.

Uusien säännösten keskeinen sisältö

Kunnallinen liikelaitos ja sen tehtävät

Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa toimintaa varten. Kunnallisen liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos samalla tavoin kuin osakeyhtiön nimessä tulee olla sana osakeyhtiö tai lyhenne oy. Tämä ei estä liikelaitosta käyttämästä mainonnassa tai muussa epävirallisessa yhteydessä liikemerkkiä tai lyhennettä, jossa sana liikelaitos ei ole näkyvillä. Muut kunnan tai kuntayhtymän tehtävät kuin lain mukaiset liikelaitokset eivät voi käyttää nimessään liikelaitos ‑sanaa.

Liikelaitoksen johtokunta

Kuntalain 87c §:n mukaan johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Se vastaa liikelaitoksen hallinnon, toiminnan ja taloudenhoidon sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta valvoo myös liikelaitoksen johtajan toimintaa. Pykälässä säädetään myös liikelaitoksen johtokunnan muista lakisääteisistä tehtävistä. Säännöksessä oleva yksityiskohtainen tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä.

Säännöksen mukaan johtokunnan tehtävänä on

1 päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta,

2 hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja –suunnitelma,

3 valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä,

4 päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä,

5 päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista, sekä

6 valvoa liikelaitoksen etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella, ellei johtosäännössä toisin määrätä.

Johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Johtokunnalla on lähinnä osakeyhtiön tai valtion liikelaitoksen hallitukseen verrattava asema liikelaitoksen päätöksenteossa ja toiminnan valvonnassa. Silloin kun liikelaitos on osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota, johtokunnan toimivalta on käytännössä rajoitetumpi. Liikelaitoksen johtokunta on kunnan toimielin ja toimii johtosäännössä määrättävällä tavalla kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisena valtuuston ja kunnanhallituksen ohjauksessa. Valtuusto ohjaa liikelaitosta johtosäännön ja taloussuunnitelman avulla. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja voi tarvittaessa käyttää otto-oikeutta alaistensa viranomaisten päätöksiin.

Johtokunnan sekä johtokunnan alaisen toimielimen tai viranhaltijan päätös voidaan kuntalain mukaisesti ottaa kunnanhallituksen päätettäväksi. Otto-oikeutta voidaan käyttää vain asiassa, joka on kuntalain nojalla siirretty alemman viranomaisen toimivaltaan ja jossa otto-oikeuden käyttämistä ei ole kielletty. Johtosäännössä voidaan myös määrätä, että johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asian, joka kuntalain nojalla on siirretty johtokunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen.

Liikelaitoksen johtaja

Kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Vaikka laissa käytetään nimitystä liikelaitoksen johtaja, hänen virkanimikkeensä voi olla toimitusjohtaja.

Liikelaitoksen johtaja toimii johtokunnan alaisena. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää liikelaitoksen toimintaa, huolehtia hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja antaa johtokunnalle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Hän käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Hän on vastuussa myös siitä, että kirjanpito ja muu taloudenhoito on lainmukaisesti ja luotettavalla tavalla järjestetty.

Johtajan tehtävät on säännöksessä määritelty soveltuvin osin osakeyhtiön toimitusjohtajan ja valtion liikelaitoksen toimitusjohtajan tehtäviä vastaavasti.

Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma

Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion ja ‑suunnitelman erillinen osa. Erillisyys tarkoittaa, etteivät liikelaitoksen käyttötalous ja investoinnit sisälly määrärahoina ja tuloarviona kunnan talousarvioon. Liikelaitosta sitovia eriä kunnan talousarviossa ovat valtuuston päättämät erät. Liikelaitoksen talousarvio ja ‑suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy.

Esityksen liikelaitoksen talousarviosta ja -suunnitelmasta tekee liikelaitoksen johtokunta valtuuston päättämässä aikataulussa. Esitys on tehtävä kalenterivuosittain vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma sisältävät tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat.

Liikelaitosta sitovia meno- ja tuloeriä kunnan talousarviossa ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan tuki tai toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Mainittujen erien lisäksi valtuusto voi määritellä sitovaksi myös muun erän.

Johtokunta päättää liikelaitoksen talousarviosta ja -suunnitelmasta sen jälkeen, kun liikelaitosta koskevat sitovat erät on hyväksytty kunnan talousarviossa. Menettely on vastaava kuin kunnan muussakin tehtävässä, jossa valtuuston hyväksyttyä talousarvion asianomainen alempi toimielin hyväksyy käyttösuunnitelman.

Säännökseen on kirjattu liikelaitoksen talousarvion sitovuusperiaate. Talousarviomuutoksista päättää johtokunta.

Liikelaitokselle maksettava tuki tai toiminta-avustus

Kunnalliselle liikelaitokselle voidaan siirtää tehtäviä, joiden kustannuksia eivät asiakkailta perittävät maksut täysimääräisesti kata. Kunta voi myöntää tuen tai toiminta-avustuksen tällaisen tehtävän hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tuet ja avustukset ilmoitetaan erikseen liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmissa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liikelaitoksen kirjanpitovelvollisuus

Kuntalaissa säädetään liikelaitoksen kirjanpidon eriyttämisestä kunnan kirjanpidossa. Kunnan liikelaitos ei ole itsenäinen kirjanpitovelvollinen, vaan kunta on kirjanpitovelvollinen myös liikelaitoksensa kirjanpidosta.

Liikelaitoksen tilinpäätös, toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely

Kuntalaissa säädetään kunnan liikelaitoksen velvollisuudesta laatia erillistilinpäätös. Liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava erillistilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja kunnanhallitukselle yhdisteltäväksi kunnan tilinpäätökseen.

Johtokunnan tulee toimintakertomuksessa tehdä selkoa talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tilikaudella. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoksen talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa. Toimintakertomus on osa liikelaitoksen tilinpäätöstä. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitoksen oma pääoma

Liikelaitoksen oma pääoma muodostuu peruspääomasta, arvonkorotusrahastosta sekä oman pääoman muista eristä. Kunnan liikelaitoksen oma pääoma on osa kunnan omaa pääomaa.

Liikelaitoksen lainanotto ja takaukset

Johtokunta päättää liikelaitoksen lainanotosta johtosäännön määräämissä rajoissa.

Kuntalain 13 §:n mukaan lainan ottamisesta päättäminen kuuluu valtuustolle, joka voi siirtää toimivaltansa muulle viranomaiselle. Valtuusto päättää lainanoton määrästä talousarviossa, jossa se voi myös muuttaa johtokunnan talousarvioesityksen mukaista lainanottoa. Toimivaltuudet lainanoton kilpailuttamisessa ja nostojen ajoittamisessa voivat edelleen olla keskitetysti kunnanhallituksella ja rahoitusjohdolla.

Kunta voi antaa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta kunnalliselle liikelaitokselle. Kunta voi antaa pääomarahoitusta omalle liikelaitokselle myös vieraan pääoman ehdoin siten, että pääoma palautetaan määräajassa tai muutoin määrättyjen ehtojen täyttyessä. Tällaista pääomarahoitusta käsitellään lainan tapaan siten, että pääoma merkitään liikelaitoksen taseen vieraaseen pääomaan.

Kunnallisen liikelaitoksen toimintaan liittyvän takaussitoumuksen tai vakuuden antamisesta toisen velasta päättää valtuusto.

Uusien säännösten toimeenpano Helsingissä

Khs toteaa, että Helsingin kaupungilla on seuraavat liikelaitokset, joiden osalta on tehtävä päätös niiden jatkamisesta kuntalain 10 a luvun mukaisina liikelaitoksina: Helsingin Energia, Helsingin Satama, Helsingin Vesi, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Helsingin kaupungin palvelukeskus (Palmia). Helsingin Tekstiilipalvelu on Kvston 4.6.2008 tekemällä päätöksellä päätetty liittää osaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:tä 1.1.2009 alkaen, joten sen osalta ei tarvita uusia päätöksiä.

Joukkoliikennelautakunta, liikepalvelulautakunta, satamalautakunta ja tekninen lautakunta ovat tehneet esitykset johtosääntömuutoksista. Lautakuntien esitykset ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Joukkoliikennelautakunta esittää (23.8.2007) mm. seuraavaa:

Liikennelaitos on valmistellut muutokset Helsingin joukkoliikenteen johtosääntöön niin, että valmistelussa on otettu huomioon kunnallisia liikelaitoksia koskeva muuttunut lainsäädäntö sekä sääntötoimikunnan luonnos kaupungin liikelaitoksia koskevaksi mallijohtosäännöksi. Myös uuteen joukkoliikenteen johtosääntöön on otettu joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät sellaisina kuin ne ovat Kvston viimeksi 25.10.2006 hyväksymässä joukkoliikenteen johtosäännössä.

Liikelaitoksen nimi

Liikennelaitoksen nimessä tulee lain mukaan olla ”liikelaitos”.

Lautakunta esittää, että Helsingin joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavan liikelaitoksen nimi olisi HKL-Liikelaitos. Käytännön toiminnassa liikelaitos voi edelleen käyttää nimeä Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Liikelaitoksesta vastaava kunnallinen luottamuselin

Kuntalain muutos edellyttää, että kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Lautakunta esittää, että nykyisen joukkoliikennelautakunnan nimi muutetaan Helsingin joukkoliikenteen johtokunnaksi.

Johtokunnan jäsenten määrä on HKL:n johtosääntöesityksessä säilytetty ennallaan. Johtokunnassa on näin yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle nimitetään henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävät on määritelty kuntalain muutoksen (27.4.2007/519) 87c §:ssä. Johtosäännössä on lakimääräisten tehtävien osalta ainoastaan viitattu kuntalakiin.

Johtokunnan tehtävistä on lisäksi määrätty kuntalain muutoksen (27.4.2007/519) 87m §:ssä koskien lainanottoa ja takauksia.

Johtosääntöesityksen 6 §:ssä on johtokunnan tehtävät määritelty niin, että niissä on otettu lain perusteella jo määrätyt tehtävät.

Kuntalain kohta on johtosääntöesityksessä otettu huomioon hallintokeskuksen ja sääntötoimikunnan mallijohtosäännön mukaan, kun siinä johtokunnan tehtävissä mainitaan myös aiemmasta poiketen, että

– johtokunta päättää Khn vahvistamissa rajoissa liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista ja

– johtokunta päättää lainanotosta Kvston vuosittain vahvistamien lainavaltuuksien rajoissa.

Liikelaitoksen johtaja

Johtosäännön 7 §:ssä todetaan, että liikennelaitoksen johtajana on toimitusjohtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävät on määritelty mallijohtosäännön 8 §:ssä.

Muut johtosäännön määräykset

Kuntalain muutos (27.4.2007/519) ei aiheuta muita muutoksia johtosääntöön, joten johtokunnan joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät ovat ennallaan samoin johtosäännön määräykset estyneenä olemisesta, kelpoisuusvaatimuksista, johtajan valinnasta ja esitysten ja lausuntojen antamisesta ulkopuolisille sekä puhevallan käyttöä koskevat määräykset ovat ennallaan.

Liikepalvelulautakunta esittää (22.1.2008) mm. seuraavaa:

Lakimuutoksen johdosta Helsingin kaupungin palvelukeskus Palmia esittää kunnallisen liikelaitoksen perustamispäätöksen tekemistä sekä liikelaitoksen uuden lain 10 a luvun mukaisen johtosäännön hyväksymistä.

./. Esityslistan erillisenä liitteenä on jaettu Palmian nykyinen johtosääntö ja Palmian esitys johtosäännön muuttamisesta, jossa on otettu huomioon kuntalain muutoksesta aiheutuneet muutostarpeet sekä sääntötoimikunnan asiaa koskeva valmistelutyö.

Satamalautakunta esittää (12.2.2008) mm. seuraavaa:

Luonnos Helsingin Sataman liikelaitoksen johtosäännöksi noudattaa sääntötoimikunnan mallia. Nykyistä johtosääntöä virtaviivaistetaan.

Kuntalain muutos ei kokonaisuuden kannalta tuo suuria muutoksia nykyiseen käytäntöön. Keskeiset muutokset nykyiseen johtosääntöön ovat:

- Helsingin satamatoimen johtosäännön nimi on Helsingin Satama ‑liikelaitoksen johtosääntö.

- Satamalautakunnan nimi muuttuu Helsingin Sataman johtokunnaksi. Johtokunnan jäsenmäärä on yhdeksän, kuten satamalautakunnassa.

- Johtokunnan tehtävät (7 §) ovat pääosin samat kuin nykyisen satamalautakunnan tehtävät, kuitenkin niin, että muutoksia on 7 §:n kohdissa 3, 5, 7 ja 9.

Kohdassa 3 on kirjattu johtokunnan valtuus yli 1,0 milj. euron hankintoihin. Valtuudesta on rajattu osakkeiden hankinta ulkopuolelle. Kohta 5, joka koskee lainanottoa, on suora johdannainen kuntalain muutoksesta. Nykyisin ei lautakunnan ole mahdollista ottaa lainaa. Kohta 7 on sääntötoimikunnan mallin mukainen ja koskee huonetilojen vuokralle ottamista. Khs vahvistaa toiminnalle rajat ja johtokunta voi delegoida valtuutta edelleen Helsingin Satamalle. Kohta 9 on johtokunnan erityistehtävä ja tarkoittaa satamatoimintoja koskevien järjestysmääräysten antamista.

Toimitusjohtajan tehtävissä 8 § on kirjattu toimitusjohtajan toimintavallan delegoinnin rajaus siten, että kuntalaissa johtajalle säädettyä toimivaltaa ei voi delegoida.

Toimitusjohtajan tehtävänä on päättää yksityisoikeudellisista maksuista sekä julkisoikeudellisten maksujen poikkeamisista. 13 § on uusi otto-oikeuden käyttämistä koskeva asiakohta. Se on johtosääntömallin mukainen.

Tekninen lautakunta esittää (18.12.2007 ja 21.10.2008) mm. seuraavaa:

Helsingin Veden johtosääntö on laadittu Helsingin kaupungin sääntötoimikunnan mallin mukaisesti huomioiden lisäksi johtokunnan tehtävissä Helsingin Veden toimialaan liittyvät tehtävät.

Liikelaitoksen nimi (1 §)

Liikelaitoksen nimi on Helsingin Vesi -liikelaitos. Liikelaitos käyttää toiminnassaan nimeä Helsingin Vesi.

Toimiala (2 §)

Johtosääntöön kirjattu toimialan määrittely vastaa nykyistä teknisen palvelun johtosääntöön kirjattua määrittelyä.

Johtokunta (3 §)

Khs on ohjeistanut 12.11.2007 tekemällään päätöksellä Helsingin Veden johtokunnan jäsenmääräksi seitsemän. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten valinnassa tulisi painottaa heidän erityisosaamistaan.

Johtokunnan tehtävät (6 §)

Johtokunnalle kohdassa 3 ehdotettava 1 milj. euron hankintaraja vastaa teknisen lautakunnan päätösvaltaan tällä hetkellä kuuluvia hankintoja.

Aikaisemman teknisen palvelun johtosäännön 5 §:n 7 kohdan mukaan tekninen lautakunta päätti yleisten toimitusehtojen lisäksi vesihuollon kehittämissuunnitelmasta ja toiminta-alueesta. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että toiminta-aluepäätös on välittömästi laitoksen toimintaan vaikuttava operatiivinen päätös, minkä vuoksi kunnanhallitus olisi sopiva elin päättämään siitä, eikä päätöksentekoa tulisi delegoida lautakunnalle. Myös vesihuollon kehittämissuunnitelmasta päättämisen on katsottu kuuluvan Khlle tai Kvstolle. Edellä mainituista syistä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta ja toiminta-alueesta päättäminen ehdotetaan siirrettäväksi Khn päätettäväksi.

Kohdat 1, 2, 4 ja 5 vastaavat sääntötoimikunnan mallin tekstejä ja 7–8 nykyistä teknisen palvelun johtosääntöä.

Johtajan tehtävät (8 §)

Liikelaitoksen johtajana toimii toimitusjohtaja. Johtajan tehtäviin ei ole kirjattu sääntötoimikunnan mallista poikkeavia tehtäviä.

Johtosääntöön on tämän lisäksi kirjattu seuraavat tehtävät:

- Johtajan tehtävänä on lisäksi, ottaen huomioon, mitä Khn johtosäännössä tai muutoin on määrätty, päättää liikelaitosta koskevista asioista ja hoitaa muutoinkin juoksevaa hallintoa.

- Johtaja voi siirtää alaiselleen viranhaltijalle muuta kuin kuntalaissa johtajalle säädettyä toimivaltaa.

- Lisäksi johtaja suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja johtokunnan määräämät muut tehtävät.

Muut Helsingin Veden johtosääntöön esitettävät pykälät vastaavat sääntötoimikunnan johtosääntömallissa esitettyjä tekstejä.

Tekninen lautakunta toteaa 21.10.2008 mm. että nyt esitettävä Helsingin Energian johtosääntö vastaa lähtökohtaisesti Khn tiedoksi antamaa sääntötoimikunnan luonnostelemaa johtosääntöluonnosta, minkä lisäksi sitä on tarkistettu ja täydennetty ottaen huomioon Helsingin Energian toimiala ja Helsingin Energiassa käytössä olevia toimintatapoja.

Liikelaitoksen nimi (1 §)

Liikelaitoksen nimi on Helsingin Energia -liikelaitos. Liikelaitos käyttää toiminnassaan nimeä Helsingin Energia.

Toimiala (2 §)

Johtosääntöön kirjattu toimialan määrittely vastaa nykyistä teknisen palvelun johtosääntöön kirjattua toimiala-määrittelyä.

Johtokunta (3 §)

Khs on ohjeistanut 12.11.2007 tekemällään päätöksellä Helsingin Energian johtokunnan jäsenmääräksi yhdeksän. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnan tehtävät (6 §)

1 päättää liikelaitoksen jakautumisesta liike- ja palvelutoimintoihin

Johtosääntömallin mukainen osasto-termi ei vastaa Helsingin Energian käytäntöä.

2 nimittää liike- ja palvelutoimintojen johtajat

Käytännössä johtokunta nimittää teknisessä lautakunnassa muodostuneen käytännön mukaisesti johtajat liike- ja palvelutoimintoihin. Organisatorisesti liiketoimintojen alapuolella olevien yksiköiden päälliköt nimittää puolestaan liikelaitoksen toimitusjohtaja. Terminologia tulee saattaa vastaamaan nykyistä käytäntöä, eikä se saa aiheuttaa sekaannusta.

3 päättää toimitusjohtajan hankintavaltuudet ylittävistä hankinnoista, lukuun ottamatta osakkeita, sekä vahvistaa toimitusjohtajan sekä liike- ja palvelutoimintojen johtajien hankintavaltuuksien rajat

4 päättää toimitusjohtajan valtuusrajat ylittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, sekä vahvistaa tältä osin toimitusjohtajan valtuusrajat

5 päättää lainanotosta Kvston vuosittain vahvistamien lainanottovaltuuksien rajoissa

6 päättää kaukolämmön yleisistä liittymis- ja toimitusehdoista sekä kaukolämpötariffista.

Toimitusjohtaja (7 §)

Liikelaitoksella on toimitusjohtaja.

Vaikka laissa käytetään nimitystä liikelaitoksen johtaja, lain esitöiden mukaan johtajan virkanimikkeenä voi olla toimitusjohtaja. Koska Helsingin Energialla on omaksutun käytännön mukaan toimitusjohtaja, on johtosääntöluonnoksessa käytetty toimitusjohtaja-nimikettä johtaja ‑nimikkeen sijaan.

Toimitusjohtajan tehtävät (8 §)

Johtosäännössä on viitattu kuntalakiin, jonka lisäksi johtosääntöön on kirjattu seuraavat tehtävät:

- Toimitusjohtajan tehtävänä on lisäksi, ottaen huomioon, mitä Khn johtosäännössä tai muutoin on määrätty, päättää liikelaitosta koskevista asioista ja johtaa sen harjoittamaa liiketoimintaa sekä hoitaa juoksevaa hallintoa.

- Toimitusjohtaja voi ryhtyä liikelaitoksen toiminta ja laatu huomioon ottaen epätavalliseen tai laajakantoiseen toimeen vain, mikäli johtokunta on hänet siihen oikeuttanut tai johtokunnan päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta liikelaitoksen toiminnalle olennaista haittaa. Asianomainen kohta vastaa osakeyhtiölain toimitusjohtajan ja hallituksen välistä toimivallan jakoa, ja on tarpeellinen määrittelemään menettelyn poikkeuksellisen kiireellisissä asioissa.

- Toimitusjohtaja voi siirtää määräämälleen muuta kuin kuntalaissa johtajalle säädettyä toimivaltaa. Helsingin Energiassa on ainoastaan muutama viranhaltija, joten käytännön syistä on tarpeen laajentaa määräysmahdollisuus koskemaan myös työsuhteisia alaisia.

- Lisäksi toimitusjohtaja suorittaa kaupunginjohtajan ja johtokunnan hänelle määräämät muut tehtävät. Helsingin Energian toimialalla ei ole apulaiskaupunginjohtajaa, joten sääntötoimikunnan johtosääntömallin mukainen viittaus apulaiskaupunginjohtajaan jätetään pois.

Johtosääntöluonnoksen kohdat estyneenä oleminen (9 §), kelpoisuusvaatimukset (10 §) ja toimitusjohtajan valinta (11 §) vastaavat sääntötoimikunnan johtosääntömallissa esitettyjä tekstejä.

Sääntötoimikunta on (3.11.2008) antanut lausuntonsa joukkoliikennelautakunnan, liikepalvelulautakunnan, satamalautakunnan ja teknisen lautakunnan ehdotuksista.

./. Sääntötoimikunnan ehdotukset liikelaitosten johtosäännöiksi ja muutoksiksi Khn johtosääntöön ovat liitteinä 1–6. Sääntötoimikunnan lausunto on liitteenä 7.

./. Khs toteaa, että lautakuntien ehdotukset johtosäännöiksi ovat liitteinä 8–12 ja nykyiset teknisen palvelun, satamatoimen, Helsingin kaupungin palvelukeskuksen sekä liikepalvelulautakunnan ja Khn johtosäännöt ovat liitteinä 13–17.

Khs toteaa, että liikelaitosten nykyinen omistajaohjaus ja toimintamallit vastaavat jo tällä hetkellä pääosin uusia säännöksiä, joten säännöksistä johtuvia pakollisia ja merkittäviä muutostarpeita ei ole.

Uusilla johtosäännöillä on näin ollen tarkoitus toimeenpanna vain kuntalain säännöksistä johtuvat välttämättömät muutokset. Liikelaitosten toimintatapoihin ja juridiseen asemaan ei esitetä muutoksia.

Johtosääntöjä ei esitetä muutoin muutettavaksi enempää kuin mitä viimeaikainen johtosääntökäytäntö sekä liikelaitosten toimialamäärittelyn tarkistaminen vastaamaan liikelaitosten nykyistä toimintaa edellyttävät.

Khn ehdotus liikelaitosten johtosäännöiksi on sääntötoimikunnan esityksen mukainen lukuun ottamatta Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen ja Palmia-liikelaitoksen johtokuntien jäsenmääriä.

Liikelaitosten ja johtokuntien nimet

Helsingin Energian, Helsingin Sataman ja Helsingin Veden nimiä ei ole muutettu muutoin kuin lisäämällä nimeen lain edellyttämä liikelaitos-sana. Liikennelaitoksen ja palvelukeskuksen nimet esitetään muutettavaksi vastaamaan niillä vakiintuneessa käytössä olevia nimiä. Liikennelaitos jatkaa näin ollen nimellä HKL-liikelaitos ja käyttää toiminnassaan nimeä HKL. Palvelukeskus jatkaa nimellä Palmia-liikelaitos ja käyttää toiminnassaan nimeä Palmia.

Johtokuntien nimet on johdettu suoraan liikelaitosten nimistä.

Liikelaitosten toimiala Liikelaitosten toimialamäärittelyjä on täsmennetty vastaamaan kunkin liikelaitoksen nykyistä toimintaa.

Johtokuntien kokoonpano

Khs on 12.11.2007 päättänyt antaa sääntötoimikunnalle valmisteluohjeeksi liikelaitosten johtokuntien jäsenmäärästä, että Helsingin Energian, Helsingin Sataman ja liikennelaitoksen johtokunnissa on yhdeksän jäsentä, Helsingin Veden ja palvelukeskuksen johtokunnissa seitsemän jäsentä ja muiden liikelaitosten johtokunnissa viisi jäsentä.

Johtosääntöjen määräykset johtokuntien kokoonpanosta on laadittu edellä mainitusta poiketen siten, että Helsingin Vesi‑liikelaitoksen ja Palmia-liikelaitoksen johtokunnissa on myös yhdeksän jäsentä.

Johtokunnan tehtävät Liikelaitosten johtokunnille esitetään annettavaksi toimivalta päättää liikelaitoksen lainanotosta valtuuston vuosittain kaupungin talousarvion yhteydessä päättämien lainanottovaltuuksien rajoissa.

Toimivaltuudet mm. lainanoton kilpailuttamisessa ja nostojen ajoittamisessa ovat nykyisen käytännön mukaisesti jatkossakin kaupunginjohtajalla ja rahoitusjohdolla. Tällä varmistetaan mm. kaupungin kokonaisetu kaupunkitason tase- ja kassanhallinnassa sekä nykyisen rahoitusasiantuntemuksen hyödyntäminen myös liikelaitosten lainajärjestelyissä.

Johtokuntien tehtäviin sisältyvät määräykset tilahankkeiden tarveselvitysten laatimisesta, muiden kuin tilahankkeiden suunnitelmien hyväksymisestä sekä liikelaitosten investoinneista. Nykyiset tilahankkeita koskevat toimivaltuudet on vahvistettu Khn johtosäännössä ja tilahankkeita koskevissa ohjeissa.

Liikelaitosten johtokuntien erityiset tehtävät vastaavat asiallisesti nykyisiä tehtäviä, mutta tehtäväkohtia on jonkin verran sanonnallisesti tarkistettu. Muilta osin tehtäväkohdat ovat viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaisia.

Liikelaitoksen johtaja Uusien säännösten mukaan liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Khs pitää tarkoituksenmukaisena nykyistä käytäntöä, jonka mukaan Kvsto valitsee virastojen ja liikelaitosten päälliköt. Liikelaitoksen johtajan valitsee jatkossakin Kvsto johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Liikelaitoksen johtajan tehtävänimikkeet vastaavat nykyisiä tehtävänimikkeitä. Toimitusjohtajan tehtäviin ja toimivaltuuksiin ei ehdoteta nykyiseen nähden olennaisia muutoksia.

Otto-oikeuden käyttäminen

Otto-oikeuden käyttämisestä esitetään otettavaksi maininta johtosääntöön. Otto-oikeutta käyttää johtokunta tai johtokunnan puheenjohtaja. Johtokunnan sekä johtokunnan alaisen toimielimen tai viranhaltijan päätös voidaan kuntalain mukaisesti ottaa kunnanhallituksen päätettäväksi.

Muutokset Khn johtosääntöön

Sääntötoimikunta on valmistellut muutokset Khn johtosääntöön. Muutokset koskevat liikelaitosten nimiä.

Muuta Khs toteaa, että Helsingin Veden ja HKL:n osalta on vireillä selvitystyö, joka tähtää näiden liikelaitosten toimialoilla pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämiseen ja toimintojen mahdolliseen yhdistämiseen vuoden 2010 alusta lukien. Mahdolliset päätökset näistä asioista valmistellaan nyt esillä olevasta asiasta erillisinä Kvston päätettäväksi.

Kunnallisten liikelaitosten asema markkinoilla on viime aikoina ollut Tieliikelaitosta koskevan ns. Destia-päätöksen johdosta selvitysten kohteena. Myös Helsingin kaupunki joutuu tarkastelemaan Destia-päätöksen vaikutuksia markkinoilla toimiviin liikelaitoksiinsa. Mahdolliset kehittämistoimet harkitaan nyt esillä olevasta asiasta erillisinä.

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto puoltaa (18.11.2008) sääntötoimikunnan ehdotuksia yksimielisesti lukuun ottamatta Helsingin kaupungin HKL ‑liikelaitoksen nimeä, jossa JUKO:n edustajan mielestä tulisi näkyä liikennelaitos-sana.

Khs esittää, että uudet johtosäännöt sekä muutokset Khn johtosääntöön hyväksytään sääntötoimikunnan esittämän mukaisina.

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä vahvistaa Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helsingin Satama -liikelaitoksen ja Helsingin Vesi -liikelaitoksen sekä HKL-liikelaitoksen nimilyhenteiksi niiden nykyiset lyhenteet sekä Palmia-liikelaitoksen lyhenteeksi Palmia.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 todeta, että Helsingin Energia, Helsingin Satama, Helsingin Vesi, liikennelaitos (HKL) ja palvelukeskus (Palmia) jatkavat toimintaansa 1.1.2009 alkaen kuntalain 87 c §:n mukaisina kunnallisina liikelaitoksina kaupunginvaltuuston aikanaan tekemien perustamista koskevien päätösten ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti sekä

2 hyväksyä HKL-liikelaitoksen johtosäännön esityslistan tämän asian erillisen liitteen 1, Helsingin Satama ‑liikelaitoksen johtosäännön liitteen 3, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen johtosäännön liitteen 4, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen johtosäännön liitteen 18 sekä Palmia-liikelaitoksen johtosäännön liitteen 19 mukaisena sekä muutokset kaupunginhallituksen johtosääntöön liitteen 6 mukaisena.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että muutokset tulevat voimaan 1.1.2009 lukien.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee kumota 1.1.2009 lukien kaupunginvaltuuston 13.4.2005 hyväksymän joukkoliikenteen johtosäännön, 29.5.2002 hyväksymän palvelukeskuksen johtosäännön, 17.1.2001 hyväksymän satamatoimen johtosäännön sekä 10.6.1998 hyväksymän teknisen palvelun johtosäännön niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Malinen Matti, controller, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Sääntötoimikunnan ehdotus HKL -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 2	Sääntötoimikunnan ehdotus PALMIA -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 3	Sääntötoimikunnan ehdotus Helsingin Satama -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 4	Sääntötoimikunnan ehdotus Helsingin Energia -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 5	Sääntötoimikunnan ehdotus Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 6	Sääntötoimikunnan ehdotus muutoksiksi kaupunginhallituksen johtosääntöön
	Liite 7	Sääntötoimikunnan lausunto 3.11.2008
	Liite 8	Joukkoliikennelautakunnan ehdotus joukkoliikenteen johtosäännöksi
	Liite 9	Liikepalvelulautakunnan ehdotus Palvelukeskus -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 10	Satamalautakunnan ehdotus Helsingin Satama -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 11	Teknisen lautakunnan ehdotus Helsingin Energia -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 12	Teknisen lautakunnan ehdotus Helsingin Veden johtosäännöksi
	Liite 13	Voimassa oleva joukkoliikenteen johtosääntö
	Liite 14	Voimassa oleva palvelukeskuksen johtosääntö
	Liite 15	Voimassa oleva satamatoimen johtosääntö
	Liite 16	Voimassa oleva teknisen palvelun johtosääntö
	Liite 17	Voimassa oleva kaupunginhallituksen johtosääntö
	Liite 18	Khn ehdotus Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 19	Khn ehdotus Palmia-liikelaitoksen johtosäännöksi

5

KAUPUNGINHALLITUKSEN KONSERNIJAOSTON PERUSTAMINEN

Khs 2008-357

Khs toteaa, että se hyväksyi 17.9.2007 kaupungin konserniyhteisöjä, nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia koskevat omistajapoliittiset linjaukset. Samalla Khs päätti hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi periaatelinjauksen, että Kvstolle valmistellaan esitys Khn konsernijaoston perustamisesta, ja kehotti talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen kanssa valmistelemaan jaoston perustamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset niin, että Khn konsernijaosto voidaan perustaa seuraavan valtuustokauden alusta lukien.

Kaupunkikonserni Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöön rinnastetaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluva säätiö (Kuntalaki 16a §).

Kunnalla on määräysvalta yhteisössä mm. silloin, kun kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa on enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin tai muuhun sopimukseen.

Kunnalla on määräysvalta yhteisössä tai säätiössä mm. myös silloin, kun kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yhteisön tai säätiön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja kunnan oikeus perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin tai muuhun sopimukseen.

Helsingin kaupunki ja ne tytäryhteisöt ja säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvalta, muodostavat Helsingin kaupunkikonsernin.

Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu tällä hetkellä 118 tytäryhtiötä ja 10 sellaista säätiötä, joissa kaupungilla on määräysvalta.

Konsernijohto ja sen tehtävät

Kuntalain mukaan konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja kuntakonsernin valvonnan järjestämisestä. Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita henkilöille, jotka edustavat kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä.

Helsingin kaupunkikonsernin tytär- ja osakkuusyhteisöjen konserniohjausvastuu on jaettu toimialoittain kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kesken. Toimintaohjeita antavat nykyisin Khs taloudellisesti merkittävissä tai periaatteellisesti laajakantoisissa asioissa ja muutoin kaupunginjohtaja tai omalla toimialallaan asianomainen apulaiskaupunginjohtaja.

Kaupunkikonsernin johdon muodostavat:

- Kaupunginvaltuusto

- Kaupunginhallitus

- Kaupunginjohtajisto

- Kaupunginjohtaja

- Apulaiskaupunginjohtajat

Kaupunkikonsernin johdon tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty Khn johtosäännössä.

Kvsto

- päättää kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista

- päättää merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista

- hyväksyy tilinpäätöksen, joka sisältää konsernitilinpäätöksen.

Khs

- johtaa kaupunkikonsernia

- valvoo, että kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ja -säätiöt toimivat Kvston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja että niiden toimintapolitiikat ovat kaupungin päämäärien mukaiset.

Kaupunginjohtajisto

- seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden toimintaa

- huolehtii kaupunkikonsernin johtamisen ja hallinnon yhtenäisyydestä

- arvioi konsernirakenteen kehittämistarpeita.

Kaupunginjohtaja

- huolehtii kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden yleissuunnittelusta

- seuraa kaupunkikonsernin toimivuutta ja tekee ehdotuksia konsernirakenteen kehittämisestä

- huolehtii kaupungin edun valvomisesta niissä yhteisöissä ja säätiöissä, joissa kaupungilla on määräysvaltaa.

Apulaiskaupunginjohtaja toimialallaan

- huolehtii kaupungin edun valvomisesta niissä yhteisöissä ja säätiöissä, joissa kaupungilla on määräysvaltaa.

Konsernijaoston perustaminen

Kaupunginhallitusten yhteydessä toimivia konsernijaostoja tai vastaavia toimielimiä on isoista kaupungeista mm. Espoossa, Vantaalla ja Turussa.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien toimesta on tehty myös selvitys kaupunkien yhteisen omistajaohjaustoimielimen perustamisesta koskien näiden kaupunkien yhteisesti omistamia yhtiöitä, yhteisessä määräysvallassa olevia säätiöitä ja yhteistä edunvalvontaa muissa yhteisöissä. Selvitys on valmistunut vuoden 2007 lopussa. Selvityksen perusteella tehdyt toimenpide-ehdotukset käsitellään jatkovalmistelun pohjalta pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisen arvioinnin ja sen johtopäätösten yhteydessä.

Helsingin kaupunkikonsernin nykyinen ohjausmalli on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. Sen keskeisiä lähtökohtia ovat mm. tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden säännöllinen raportointi Khlle sekä käytännön ohjausvastuun ja seurannan jakaminen toimialapohjaisesti kaupunginjohtoon kuuluvien kesken.

Kaupungin toimintaympäristössä vireillä olevien muutosten ja saatujen kokemusten perusteella ohjausmallia kehitetään jatkossa mm. seuraavien Khn 30.10.2006 hyväksymien tavoitteiden pohjalta:

- edistetään nykyistä vielä selkeämmän ja yhtenäisemmän konsernijohdon tahtotilan muodostumista ja viestimistä mahdollisimman suoraan läpi koko kaupunkikonsernin riippumatta yksittäisen tytäryhteisön toimialasta, yritysmuodosta tai koosta

- siirretään painopistettä konserniohjauksesta konsernijohtamiseen lujittamalla konsernijohdon johtamisotetta tytäryhteisöistä yhteisökohtaisin aloittein ja strategisin linjauksin

- kehitetään kokonaisedun näkökulmasta kaupunkikonsernin johtamista nykyistä konsernilähtöisemmäksi ja kokonaistaloudellisemmaksi

- ohjataan tytäryhteisöjä yhtenäisiin toimintatapoihin sekä hyviin johtamis- ja hallintokäytäntöihin

- tehostetaan konserniohjausta tavoitteena tytäryhteisöjen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen

- laajennetaan kaupunkikonsernin kokonaistaloudellista tarkastelua liittämällä konsernitilinpäätökseen tilivuodesta 2007 alkaen konsernitaseen lisäksi myös muut tilinpäätöksen mukaiset laskelmat ja tiedot

- varaudutaan pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistymisen myötä tapahtuvaan kaupunkien yhteisen omistajaohjauksen keskitetympään päätöksentekoon ja omistajapolitiikan yhtenäistämiseen sellaisissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa kaupungit ovat osakkaina tai käyttävät määräysvaltaa.

Khn konsernijaoston perustamisella voidaan arvioida saavutettavan mm. seuraavia hyötyjä:

- toimielinten roolit selkeytyvät, kun tytär- ja muiden konserniyhteisöjen käytännön ohjausta ja seurantaa keskitetään konsernikysymyksiin keskittyvälle Khn konsernijaostolle

- toimielimistä Khn konsernijaostolle muodostuu laaja-alaisin ja syvällisin kokonaiskuva konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden tilasta ja parhaat edellytykset arvioida ohjaustarpeita omistajanäkökulmasta

- vahvistaa luottamushenkilöiden näkemysten huomioon ottamista konserniohjauksen kehittämislinjausten strategisessa suunnittelussa ja konserniyhteisökohtaisessa toteutuksessa

- tukee tavoitetta tehostaa ja nopeuttaa konserniyhteisöjä koskevaa päätöksentekoa ja tiedonkulkua.

Khn konsernijaoston perustamiseen liittyviä muita näkökohtia ovat mm.:

- Helsingin kaupunkikonserni on kooltaan suuri. Tytäryhteisöjä on 118 ja tytärsäätiöitä 10. Konsernitaseen loppusumma on yli 11 miljardia euroa ja tytäryhteisöissä työskentelee yli 4 000 henkilöä. Kooltaan näin suuren kaupunkikonsernin poliittinen ohjaus vaatii myös toimielintasolla erikoistumista sekä aiempaa tiiviimpää keskittymistä myös tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaukseen ja seurantaan.

- Konsernijohtamisen painopiste siirtyy entistä enemmän tytäryhteisöille asetettavien konkreettisten tavoitteiden suuntaan. Tämä edellyttää myös tavoitteiden toteutumisen aktiivista seurantaa ja selkeiden omistajapoliittisten näkemysten viestimistä tavoiteasetannan painopisteistä ja kehittämislinjoista.

Khs pitää Khn konsernijaoston perustamista tarkoituksenmukaisena.

Khs toteaa, että Kvstolle nyt tehty esitys ei muuta Kvston ja Khn välisiä toimivaltasuhteita. Sen sijaan Khlle nykyisin kuuluvia omistaja- ja konserniohjaustehtäviä siirtyy Khn konsernijaostolle.

Johtosääntöön esitetään lisättäväksi Khn konsernijaostoa koskeva pykälä. Kvsto valitsee Khn toimikaudeksi 7-jäsenisen jaoston jäsenet ja varajäsenet Khn jäsenistä ja varajäsenistä. Kvsto valitsee jaoston puheenjohtajaksi Khn varsinaisen jäsenen ja varapuheenjohtajaksi jaoston jäsenen.

Khs vastaa kaupunkikonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Lisäksi Khs asettaa osaltaan niille yhteisöille, laitoksille ja säätiöille, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista.

Khn konsernijaostolle kuuluu konsernivalvonnan toteuttaminen käytännössä sekä niiden yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, seuraaminen.

Khs toteaa, että Kvstolle nyt tehdyn esityksen valmistelu on tehty yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja hallintokeskuksen toimesta.

Khn konsernijaoston perustaminen edellyttää eräitä johtosääntötarkistuksia. Sääntötoimikunta on valmistellut ehdotuksen muutoksista Khn johtosääntöön ja hallintosääntöön. Khn johtosääntömuutokset edellyttävät myös vastaavia muutoksia Kvston hyväksymään konserniohjeeseen. Tältä osin Khs ilmoittaa, että se tulee tekemään erillisen esityksen sisällyttäen siihen myös kaupungin uuden hankintasäännön edellyttämät muutokset.

Sääntötoimikunta toteaa (15.2.2008) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Khs hyväksyi 17.9.2007 kaupungin konserniyhteisöjä, nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia koskevat omistajapoliittiset linjaukset. Samalla Khs päätti hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi periaatelinjauksen, että Kvstolle valmistellaan esitys Khn konsernijaoston perustamisesta.

./. Sääntötoimikunta on valmistellut erillisenä liitteenä olevan ehdotuksen muutoksista Khn johtosääntöön niiden linjausten pohjalta, jotka on esitetty edellä mainitun Khn päätöksen liitteenä olevassa 31.5.2007 päivätyssä muistiossa.

Tärkeimmät muutokset Khn johtosääntöön ovat seuraavat:

2a § Konsernijaosto

Johtosääntöön esitetään lisättäväksi konsernijaostoa koskeva pykälä. Kvsto valitsee jaoston jäsenet ja varajäsenet Khn jäsenistä ja varajäsenistä. Valtuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi Khn varsinaisen jäsenen ja varapuheenjohtajaksi jaoston jäsenen.

4 § Esittely

Esittelyä koskevaan kohtaan esitetään lisättäväksi maininta konserni-jaostosta. Esittely jaostossa tapahtuu samalla tavoin kuin Khssa.

8 § Khn toimiala

Kuntalain 15.5.2007 voimaan tulleen uuden 25a §:n mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä.

Khlle kuuluvia tehtäviä konsernin johtamisessa esitetään muutettavaksi vastaamaan edellä mainittua kuntalain uutta säännöstä.

Khs seuraa, että kaupungin toimielimet, virastot ja laitokset toimivat Kvston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Khs vastaa kaupunkikonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Lisäksi Khs asettaa osaltaan kaupungin toimielimille, virastoille ja laitoksille sekä niille yhteisöille, laitoksille ja säätiöille, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista.

Konsernijaostolle kuuluu konsernivalvonnan toteuttaminen käytännössä sekä niiden yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, seuraaminen.

8a § Konsernijaoston tehtävät

Khn johtosääntöön esitetään lisättäväksi konsernijaoston tehtäviä koskeva pykälä.

Konsernijaosto tekee esityksiä Khlle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista sekä tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista tavoitteista. Tämän lisäksi konsernijaosto huolehtii konsernivalvonnan käytännön toteuttamisesta.

Edellä mainitun mukaisesti konsernijaostolle esitetään siirrettäväksi tytäryhteisöjen seurantaraporttien käsittely ja näiden yhteisöjen muu seuranta sekä eräät muut Khlle nykyisin kuuluvat asiat.

Tällainen asia on kaupungin edustajien nimeäminen yhtiö- ym. kokouksiin silloin, kun kokouksessa käsitellään hallintoelinten jäsenten tai tilintarkastajien valintaa ja kun kaupungilla on yhtiöjärjestykseen, sääntöön tai sopimukseen perustuva oikeus nimetä jäseniä hallintoelimiin. Myös ohjeiden antaminen yhtiö- ym. kokousedustajille em. tapauksissa kuuluisi jaostolle. Konsernijaosto huolehtisi myös kaupungin edustajien valinnasta säätiöiden, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden hallintoelimiin sekä ohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustaville, silloin kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia.

Lisäksi konsernijaoston tehtäviin esitetään kirjattavaksi tehtäväkohdat, jotka koskevat osakkeenomistajille kuuluvan päätösvallan käyttämistä eräissä yhtiökokousten hoitamiseen liittyvissä asioissa.

Yksittäistapauksissa konsernijaosto voi saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian Khn päätettäväksi.

14 § Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävät sekä

15 § Kaupunginjohtajan tehtävät

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tehtävät konserninjohdossa eivät muutu. Asianomaisia tehtäväkohtia on kuitenkin sanonnallisesti täsmennetty.

Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat voivat edelleen antaa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätöissä edustaville kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin muissa kuin taloudellisesti merkittävissä ja periaatteellisesti laajakantoisissa asioissa. Kaupunginjohtaja määrää kaupungin edustajat yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden yhtiö-, yhtymä- ja vuosikokouksiin silloin, kun kaupungilla ei ole yhtiöjärjestykseen, sääntöön tai sopimukseen perustuvaa oikeutta nimetä jäseniä hallintoelimiin, tai kun kaupungilla on tällainen oikeus, mutta kokouksessa ei käsitellä hallintoelinten jäsenten nimeämistä tai tilintarkastajien valintaa.

Kaupunginjohtajan tehtäviin esitetään lisättäväksi tehtäväkohta, joka koskee osakkeenomistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä yhtiökokousta pitämättä.

Lisäksi hallintosäännön 6 §:ää esitetään täydennettäväksi siten, että sen läsnäolopykälä koskee myös Khn jaostoa.

Sääntötoimikunnan muutosehdotukset Khn johtosääntöön ja hallintosääntöön ovat Kvstolle nyt tehdyn päätösehdotuksen mukaiset.

Lisäksi Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn Khn konsernijaoston perustamista ja johtosääntömuutoksia koskevan esityksen, niin Khs tulee aikanaan tekemään seuraavaa valtuustokautta varten kunnallisiin toimielimiin valittavien jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valintaa koskevan esityksen yhteydessä myös esityksen Khn konsernijaostoon valittavista jäsenistä ja henkilökohtaisista varajäsenistä.

Khn vähemmistön (Helistö, Ojala, Oker-Blom ja Peltokorpi) mielestä kaupunginhallituksen jaostossa läsnäolo- ja puheoikeus tulisi olla valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä niillä Khs-ryhmillä, joilla ei ole varsinaista edustajaa jaostossa.

Jäsen Ojala ilmoitti eriävän mielipiteensä perusteluksi seuraavaa: ”Khs allekirjoittaa kaupunkikonsernin tilinpäätöksen ja taseen ja näin ollen vastaa taloudesta. Siksi kaik-kien Khs-ryhmien tiedonsaannin turvaamiseksi olisi tullut turvata läsnäolo- ja puheoikeus kaikille Khssa edustettuna oleville poliittisille ryhmille.”

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee 1.1.2009 lukien

1 perustaa kaupunginhallituksen konsernijaoston sekä

2 hyväksyä kaupunginhallituksen johtosääntöön ja hallintosääntöön seuraavat muutokset:

KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Lisätään johtosääntöön uusi 2a § seuraavasti:

2a § Konsernijaosto

Kaupunginvaltuusto asettaa kaupunginhallituksen toimikaudeksi konsernijaoston. Jaostossa on seitsemän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet ja varajäsenet valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Valtuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen varsinaisen jäsenen ja varapuheenjohtajaksi jaoston jäsenen.

Muutetaan johtosäännön 4 §:n 1 momentti ja 3 momentti seuraavasti:

4 § Esittely

Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston kokouksissa kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja esittelevät toimialaansa kuuluvat asiat. Tarvittaessa kaupunginjohtaja ratkaisee, kenen esiteltäväksi asia kuuluu.

– –

Jos asia koskee sekä kaupunginjohtajaa että apulaiskaupunginjohtajia, asian esittelee puheenjohtaja.

Muutetaan 8 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdat seuraavasti:

8 § Kaupunginhallituksen toimiala

– –

Lisäksi kaupunginhallitus

1 seuraa, että kaupungin toimielimet, virastot ja laitokset toimivat kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä vastaa kaupunkikonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä,

2 asettaa osaltaan kaupungin toimielimille, virastoille ja laitoksille sekä niille yhteisöille, laitoksille ja säätiöille, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista,

– –

Lisätään johtosääntöön uusi 8a § seuraavasti:

8a § Konsernijaoston tehtävät

Konsernijaoston tehtävänä on kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjetta sekä kaupunginhallituksen hyväksymiä muita konsernia koskevia ohjeita noudattaen

1 tehdä esityksiä omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista sekä tytäryhteisöille ja -säätiöille asetettavista tavoitteista,

2 seurata, että ne yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta,

3 käsitellä tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden seurantaraportit ja muutoinkin seurata niiden toimintaa,

4 määrätä kaupungin edustajat yhteisöjen, laitosten ja sää-tiöiden yhtiö-, yhtymä- ja vuosikokouksiin silloin, kun kokouksessa käsitellään hallintoelinten jäsenten tai tilintarkastajien valitsemista ja kun kaupungilla on yhtiöjärjestykseen, sääntöön tai sopimukseen perustuva oikeus nimetä jäseniä hallintoelimiin, sekä antaa ohjeita hallintoelinten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta,

5 valita kaupungin edustajat säätiöiden, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden hallintoelimiin,

6 antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin silloin, kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia,

7 käyttää osakkeenomistajalle kuuluvaa päätösvaltaa silloin, kun päätös tehdään yhtiökokousta pitämättä ja kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia,

8 tehdä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi.

Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Muutetaan 14 §:n 2 momentti kuulumaan seuraavasti:

14 § Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävät

– –

Lisäksi apulaiskaupunginjohtajan tehtävänä on toimialallaan antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, ellei ohjeiden antaminen kuulu kaupunginhallituksen konsernijaostolle tai kaupunginjohtajalle.

Muutetaan 15 §:n 4 ja 5 kohdat sekä lisätään 15 §:ään uusi 5a kohta seuraavasti:

15 § Kaupunginjohtajan tehtävät

Kaupunginjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle tai ellei toisin ole määrätty

– –

4 antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin ellei kysymyksessä ole taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia,

5 määrätä kaupungin edustajat yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden yhtiö-, yhtymä- ja vuosikokouksiin silloin, kun kaupungilla ei ole yhtiöjärjestykseen, sääntöön tai sopimukseen perustuvaa oikeutta nimetä jäseniä hallintoelimiin, tai kun kaupungilla on tällainen oikeus, mutta kokouksessa ei käsitellä hallintoelinten jäsenten nimeämistä tai tilintarkastajien valintaa,

5a käyttää osakkeenomistajalle kuuluvaa päätösvaltaa silloin, kun päätös tehdään yhtiökokousta pitämättä ja kun kysy-

myksessä ei ole taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia,

– –

HALLINTOSÄÄNTÖ

Muutetaan hallintosäännön 6 §:n 1 momentti kuulumaan seuraavasti:

6 § Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa

Toimielinten kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus esittelijöillä ja sen lisäksi, mitä johtosäännöissä on määrätty,

– kaupunginhallituksessa ja sen jaostossa

valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä

– muissa toimielimissä lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa

kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, asianomaisella apulaiskaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla.

– –

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Sääntötoimikunnan ehdotus 15.2.2008
	Liite 2	Sääntötoimikunnan ehdottamat muutokst Khn johtosääntöön ja hallintosääntöön
	Liite 3	Voimassa oleva kaupunginhallituksen johtosääntö (Kvsto 18.9.1996)

6

SELVITYS VUODEN 2007 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Khs 2008-909

Khs toteaa, että Kvsto päätti 18.6.2008

– merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2007 ja

– kehottaa Khta antamaan Kvstolle vuoden 2008 joulukuun loppuun mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta.

Khs puolestaan kehotti 23.6.2008 Kvston täytäntöönpanopäätöksessään talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään valtuuston em. päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin.

Lauta- ja johtokunnat antoivat toukokuussa lausunnot tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksessa esitetyistä toimenpidesuosituksista ja ‑kehotuksista. Näissä lausunnoissa esitettiin, mihin toimenpiteisiin virastojen ja liikelaitosten oli tarkoitus ryhtyä arviointikertomuksen johdosta.

Talous- ja suunnittelukeskus on hankkinut virastoilta ja liikelaitoksilta selvitykset em. lausunnoissa esitetyistä toimenpiteistä

./. Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut selvityksistä yhteenvedon, joka on jaettu erikseen.

Khs toteaa, että vuoden 2007 arviointikertomus hyväksyttiin valtuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa 18.6.2008. Liitteenä olevassa selvityksessä on esitetty niiden toimenpiteiden käynnistäminen ja toteuttaminen, joihin virastot ja laitokset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen esitettyjen toimenpidesuositusten ja -kehotusten johdosta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi esityslistan erillisenä liitteenä olevan selvityksen vuoden 2007 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

LIITE

Selvitys vuoden 2007 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

7

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

Khs 2008-1286

Khs toteaa, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupun-kien sopimuspohjainen yhteistyö käynnistyi vuonna 2004. Tuolloin kaupunginvaltuustojen päätöksin (Kvsto 28.4.2004) perustettiin pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ja kaupunginhallitukset hyväksyivät yhteistyöasiakirjan (Khs 24.5.2004), joka on ollut sopimuspohjaisen yhteistyön perustana.

Yhteistyötä tiivistettiin ja laajennettiin kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen (Paras-hanke) myötä kaupunginvaltuustojen 22.5.2006 hyväksymällä yhteistyösopimuksella. Yhteistyösopimukseen sisältynyt laaja eri yhteistyöhankkeiden valmistelutyö on saatu päätökseen. Sopimuksen mukaan vuoden 2008 aikana sopijakaupungit arvioivat seudun yhteistyön toimivuutta ja tuloksia sekä tekevät tarvittavat päätökset jatkotoimenpiteistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot merkitsivät yhteiskokouksessaan 10.6.2008 tiedoksi seutuyhteistyön arviointiraportin. Kaupunginhallitukset ilmoittivat asian käsittelyn yhteydessä, että pääkaupunkiseudun yhteistyö on edennyt sopimuksen mukaisesti ja suunnitellulla tavalla ja että vuoden 2008 loppuun mennessä valmistellaan esitys pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen sopimuksen tarkistamisesta ja kehittämisestä.

./. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan (25.11.2008) omalta osaltaan hyväksymä ehdotus uudeksi yhteistyösopimukseksi on erillisenä liitteenä.

Khs toteaa, että sopimuksen mukaan pääkaupunginseudun neuvottelukunta ja koordinaatioryhmä jatkavat seudullisina luottamushenkilöfoorumeina. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista. Koordinaatioryhmä taas huolehtii vision ja strategiaan perustuvan yhteistyön ohjauksesta ja seurannasta sekä käsittelee strategisesti merkittäviä yhteistyökysymyksiä sekä toimii merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Neuvottelukunnan ja koordinaatioryhmän kokousten esityslistat ovat julkisia.

Valmistelusta huolehtivat edelleen tähänastisen käytännön mukaan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat alaisine organisaatioineen. Henkilöstön osallistuminen on todettu erikseen sopimuksessa.

Sopimus korvaa vuonna 2004 kaupunginvaltuustojen päätöksien pohjalta hyväksytyn yhteistyöasiakirjan ja vuonna 2006 hyväksytyn yhteistyösopimuksen. Sopimuksen on tarkoitus olla voimassa vuosina 2009–2012.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen, joka tulee voimaan 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2012.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus

8

KAUPUNGIN VUOKRATALOYHTIÖIDEN LAINOJEN TAKAAMINEN

Khs 2008-2485

Khs toteaa, että rahamarkkinoiden kriisi ja sitä seurannut pankkien luotonannon supistaminen on näkynyt viime viikkoina myös kaupungin konserniyhtiöiden lainansaannin vaikeutumisessa. Lainansaannin vaikeutumisen ja marginaalien huomattavan nousun lisäksi kaupunki on saanut Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä alustavan ilmoituksen, että se korottaa konserniyhtiöiden vanhojen lainojen marginaaleja 0,50 %:lla ensi vuonna seuraavin ehdoin:

- lainamäärä on yli 500 000 euroa

- laina-aikaa on jäljellä yli vuosi

- nykyinen lainamarginaali on alle 0,50 %

Korotus tulee koskemaan 27 yhtiötä ja 62 yksittäistä lainaa, joiden yhteismäärä on n. 130 milj. euroa. Vuokrataloyhtiöiden lainoja on näistä lähes 100 milj. euroa. Korotuksen ulkopuolelle jäävien lainojen yhteismäärä on n.100 milj. euroa. Perusteluina Nordea esittää oman varainhankintansa kallistumisen keväästä 2008 lähtien siten, että rahan hinta on tällä hetkellä merkittävästi yli lainoissa sovellettavien korkojen. Korotus perustuu ns. yrityslainojen velkakirjoissa olevaan ehtoon, joka mahdollistaa marginaalin yksipuolisen korotuksen markkinoilla tapahtuneiden merkittävien muutosten perusteella.

Kaupungin kannalta Nordean ilmoittama marginaalin yksipuolinen korottaminen on ensimmäinen laatuaan. Kaupunki ei tule hyväksymään menettelyä, vaan tulee rahoittamaan nämä lainat muita rahalaitoksia käyttäen. Tilanne on kuitenkin rahalaitosten kanssa käytyjen keskustelujen mukaan käytännössä sellainen, että suurimmat rahalaitokset eivät enää myönnä lainaa juuri lainkaan esimerkiksi vuokrataloyhtiöiden peruskorjaustoiminnan rahoittamiseen kiinnitysvakuuksilla, ainoastaan mikäli kaupunki takaa lainat. Tällä hetkellä vaarassa ovat mm. kolmen yhtiön peruskorjauslainoituksen omarahoitusosuuden saanti, yhteensä n. 20 milj. euroa. Hankkeet ovat jo käynnissä tai käynnistymässä, joten niiden rahoituksen turvaaminen on tärkeää. Toistaiseksi peruskorjauksen korkotukilainoihin on saatu tarjouksia, koska niissä on vakuutena myös valtion täytetakaus. Korkotukilainan osuus peruskorjaushankkeen kokonaiskustannuksesta on ollut keskimäärin 40 %.

Rahoituksen puuttuminen keskeyttää suunniteltujen tai jo aloitettujen peruskorjaushankkeiden toteuttamisen, mikä on yhtiöille ja asukkaille vaikeaa. Marginaalien nousu näkyy pienellä viiveellä luonnollisesti myös vuokrien nousuna. Toisaalta euribor-korkojen yleinen lasku helpottaa tilannetta. Näkymiä rahoitustilanteen paranemisesta tulevanakaan vuonna ei ole olemassa. Tilanne vaikuttaa nopeasti rakennusyh-tiöiden kannattavuuteen ja lisää alan työttömyyttä. Kaupunki haluaa kaikin keinoin ylläpitää rakentamis- ja peruskorjaustoimintaa Helsingissä ja turvata vuokrataloyhtiöiden lainansaannin.

Edellä olevan perusteella Khs pitää kiinteistöyhtiöiden lainansaannin turvaamista välttämättömänä. Tässä tilanteessa kaupungin takaus on ainoa vaikuttava toimenpide tilanteen laukaisemiseksi. Päätösehdotuksen 200 milj. euron takauslimiitin arvioidaan kattavan kiinteistöyhtiöiden uusien hankkeiden rahoitustarpeet ja mahdolliset vanhojen lainojen konvertointitarpeet vuoden 2009 loppuun saakka. Khn tarkoituksena on täytäntöönpanopäätöksessään oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut tekemään takaussitoumukset talous- ja suunnittelukeskuksen nimeämien yksittäisten vuokrataloyhtiöiden lainoille vakiintuneesti sovelletuilla ehdoilla. Tällä tavoin voidaan toimia nopeasti ja joustavasti.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan kaupungin omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta omistamiensa vuokrataloyhtiöiden saamien yhteensä enintään 200 000 000 euron suuruisten lainojen, niiden yleistä korkotasoa vastaavien korkojen ja perimiskulujen maksamisen vakuudeksi.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

9

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2008-2491

Khs toteaa, että luottamushenkilöiden palkkiosääntöä on tarkistettu aika ajoin, lähinnä valtuustokausittain. Viimeksi palkkiosääntö uudistettiin vuoden 2005 alusta lukien (Kvsto 1.12.2004).

Khs katsoo, että vuoden 2009 alusta alkavaksi toimikaudeksi luottamushenkilöiden palkkioita tulisi korottaa päätösehdotuksen mukaisesti.

Samalla Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on tämän asian täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan kulukorvausten maksamisesta tehtävästä aiheutuvia kustannuksia varten ilman tilivelvollisuutta

1 Kvston puheenjohtajalle, Khn puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle kullekin 2 900 euroa vuodessa,

2 Kvston ja Khn varapuheenjohtajille sekä apulaiskaupunginjohtajille 1 460 euroa vuodessa,

3 Khn jäsenille ja niille Kvsto-ryhmien puheenjohtajille, jotka eivät kuulu Kvston evätkä Khn puheenjohtajistoon eivätkä ole Khn jäseniä, kullekin 700 euroa vuodessa.

./. Voimassa oleva luottamushenkilöiden palkkiosääntö on jaettu erikseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee lisätä luottamushenkilöiden palkkiosääntöön uuden 7a §:n sekä muuttaa palkkiosäännön jäljempänä olevat kohdat seuraavasti:

2 §:n 1 ja 2 momentti

Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan luottamushenkilöille seuraavat palkkiot:

1 kaupunginvaltuusto:

puheenjohtaja	390 euroa
varapuheenjohtajat ja jäsenet	295 euroa

2 kaupunginhallitus:

puheenjohtaja	320 euroa
varapuheenjohtajat ja jäsenet	245 euroa
johtosääntöön perustuvan jaoston puheenjohtaja	165 euroa
jäsen	120 euroa

3 kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölauta-

kunta, opetuslautakunta, sosiaalilautakunta ja

terveyslautakunta:

puheenjohtaja	130 euroa
jäsen	115 euroa

4 muut ratkaisuvaltaa käyttävät toimielimet:

puheenjohtaja	120 euroa
jäsen	105 euroa

Osallistumisesta kaupunginhallituksen kokoukseen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle suoritetaan palkkiona
245 euroa.

– –

3 §

Kaupungin toimielimen määrättyä asiaa selvittämään asettaman, ilman hallinnollista ratkaisuvaltaa olevan komitean, toimikunnan, neuvottelukunnan ja muun tilapäisen elimen kokouksista suoritetaan palkkiona puheenjohtajalle 120 euroa ja jäsenelle 105 euroa. Samoin kaupungin edustajalle maakunnallisen liiton edustajainkokouksesta suoritetaan vastaava palkkio.

6 §:n 1 ja 5 momentti

Tämän säännön 2 §:ssä mainittujen kokouspalkkioiden lisäksi maksetaan alla mainituille luottamushenkilöille kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja	8 710 euroa
kaupunginhallituksen puheenjohtaja	8 710 euroa
kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat	5 810 euroa
kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja jäsenet	5 810 euroa
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja	5 810 euroa
tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja ja jäsenet	2 910 euroa

kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, opetuslautakunnan, rakennuslautakunnan, sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan puheenjohtaja	5 810 euroa
muiden lautakuntien sekä kaupunginvaltuuston valitseman johtokunnan, lautakunnan osaston ja jaoston puheenjohtaja	3 640 euroa

_ _

Kun luottamushenkilö toimii kahden tai useamman edellä mainitun saman hallinnonalan toimielimen puheenjohtajana, maksetaan hänelle vuosipalkkiona kuitenkin enintään 8 710 euroa.

7 §:n 1 momentti

Vaalilautakunnan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenelle ja vaalitoimitsijalle maksetaan toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy korvaus vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatyöstä:

puheenjohtaja	270 euroa
varapuheenjohtaja	220 euroa
jäsen	190 euroa
kotiäänestyksen vaalitoimitsija	245 euroa

_ _

7a §

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kokouksista suoritetaan luottamushenkilöille seuraavat palkkiot:

neuvottelukunnan puheenjohtaja	320 euroa
jäsen	245 euroa
koordinaatioryhmän puheenjohtaja	320 euroa
jäsen	245 euroa
Helsingin seudun yhteistyökokouksen puheenjohtaja	320 euroa
jäsen	245 euroa

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä toimivalle luottamushenkilölle maksetaan kokouspalkkioiden lisäksi kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

puheenjohtaja	4 355 euroa
jäsen	2 905 euroa

8 §:n 1 ja 5 momentti

Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta luottamustoimesta aiheutuvasta todellisesta ansionmenetyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneista kustannuksista. Korvausta suoritetaan kokoukseen, muuhun tilaisuuteen tai niihin liittyvään matkaan käytetyltä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin 8 tunnilta vuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 31 euroa.

_ _

Edellä tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos kysymys on ansionmenetyksestä tai lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta ja korvattava määrä on enintään 19 euroa tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus kustannusten määrästä.

11 §:n 2 momentti

_ _

Avustajalle maksettavan tuntipalkkion korvattava määrä on enintään 19 euroa.

_ _

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että muutokset tulevat voimaan 1.1.2009.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITE

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö (Kvsto 27.11.1996)

10

TOIMITILOJEN VUOKRAAMINEN TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN TALOUSHALLINTOPALVELULLE

Khs 2008-2486

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.11.2008), että taloushallintopalvelu on toiminut helmi–maaliskuusta 2006 lukien kiinteistössä Haapaniemenkatu 7–9 A. Työtiloissa on todettu jatkuvasti ilman lämpötilan (kuumuus tai kylmyys) ja vedon aiheuttamia ongelmia. Nämä ovat työterveyshuollon edustajien mukaan aiheuttaneet terveyshaittoja. Tämä on ilmennyt lisääntyneinä yhteydenottoina ja sairauspoissaoloina.

Ongelman selvittämiseksi ovat työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto tehneet tarkastuskierroksia ja henkilöstölle suunnatun sisäilmastokyselyn. Lisäksi on teetetty sisäilmamittauksia ja lvi-teknisiä toimenpidesuunnitelmia ulkopuolisilla asiantuntijayrityksillä. Selvityksissä esitettyjä korjaustoimenpiteitä on osittain toteutettu.

Uudenmaan työsuojelupiiri on 1.4.2008 tehnyt tarkastuskäynnin toimitiloissa. Työsuojelupiiri edellyttää tarkastuskertomuksessaan, että työnantaja ryhtyy toimenpiteisiin sisäilmassa olevien epäkohtien parantamiseksi.

Koy Haapaniemenkatu 7–9 tilaajana, kiinteistöviraston tilakeskus omistajana ja HKR-Rakennuttaja rakennuttajana ovat laatineet kiinteistön jäähdytysjärjestelmän peruskorjauksen hankesuunnitelman. Suunnitelman mukaan korjaus tulee koskemaan rakennuksen kaikkia tiloja. Siihen kuuluvat olemassa olevan ilmastoinnin ja jäähdytysjärjestelmän korjaus- ja muutostyöt sekä uuden rakennettavan ja koko rakennuksen kattavan jäähdytysvesiverkoston rakentamistyöt. Korjaus näiltä osin maksaa n. 5–6 milj. euroa ja kestää noin vuoden.

Taloushallintopalvelu tuottaa talous- ja palkkahallinnon palveluja kaupunkikonsernille. Toiminta perustuu pitkälti atk-järjestelmiin. Järjestelmiä kehitetään jatkuvasti ja uusia järjestelmiä on tulossa. Atk-verkko aiheuttaa toiminnalle jo nykyisinkin ongelmia. Taloushallintopalvelun toiminnan turvaamiseksi olisi korjaustyön yhteydessä uusittava myös atk- ja sähköverkko.

Neuvottelussa tilakeskuksen kanssa 22.10.2008 on yhdessä todettu, että korjaustyön laajuuden vuoksi kiinteistö on tyhjennettävä.

Koska taloushallintopalvelulle edessä oleva muutto on sen vuonna 2004 tapahtuneen perustamisen jälkeen jo kolmas, tulisi sen nyt saada pysyvät tilat toimintansa kehittämisen turvaamiseksi.

Kiinteistöviraston tilakeskus on avustanut taloushallintopalvelua toimitilavaihtoehtojen etsinnässä ja vertailussa.

Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut osoitteessa Sörnäisten rantatie 27 A Genesta Property Nordicin omistamat tilat. Vuokrattavien tilojen koko on n. 7 767 m². Julkiset kulkuyhteydet sinne ovat hyvät. N. 200 m:n etäisyydellä on Sörnäisten metroasema sekä raitiovaunu- ja linja-autopysäkit.

Tilat remontoidaan vuokranantajan kustannuksella vastaamaan taloushallintopalvelun tarpeita. Koko vuonna 1989 rakennettu rakennus (A-osa) tulee taloushallintopalvelun käyttöön muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Rakennustyöt aloitetaan vaiheittain kolmen täyden kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen solmimisesta. Tilojen saneeraus kestää yhteensä n. kuusi kuukautta. Muuttovalmiina tilat ovat yhdeksän täyden kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta.

Vuokrattavan tilan pääomavuokra on tarjouksen mukaan 12,80 euroa/m² ja ylläpitovuokra 2,50 euroa/m² eli neliövuokra yhteensä 15,30 euroa/m² (alv. = 0 %). Toimitilan kokonaisvuokra on 118 830 euroa kuukaudessa ja n. 1 426 000 euroa vuodessa. Tilojen vuokrasopimustarjous on toistaiseksi mutta vähintään kahdeksaksi vuodeksi, jonka jälkeen se on irtisanottavissa 12 kuukauden irtisanomisajoin. Kahdeksan vuoden sopimusajan kustannukset olisivat n. 11 414 000 euroa.

Tällä hetkellä taloushallintopalvelun käytössä on yhteensä 12 908 m², josta toimistotilaa on 10 174 m². Keskimääräinen vuokran suuruus on 15,30 euroa/ m²/kk.

Ehdotettujen tilojen käyttöönotolla taloushallintopalvelulle tulisi nykyiseen verrattuna säästöä huoneistomenoissa n. 78 540 euroa kuukaudessa.

./. Tilojen vuokratarjous ja alustava hankesuunnitelma ovat erillisinä liitteinä.

Talous- ja suunnittelukeskus esittää, että taloushallintopalvelu oikeutettaisiin vuokraamaan toimitilat Genesta Property Nordicilta sen tekemän vuokratarjouksen mukaisesti.

Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa (24.11.2008), että Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7–9 on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Yhtiöllä on kolme vuosina 1974–1976 valmistunutta toimistorakennusta. Kaupunki omistaa A-rakennuksen hallintaan oikeuttavat osakkeet. A-rakennuksen tilavuus on 60 015 m³ ja huoneistoala 12 324 m². Rakennus hankittiin alun perin kaupungin omistukseen ja osoitettiin Helsingin veroviraston käyttöön, jossa tarkoituksessa se toimi aina 2004 asti, jolloin Helsingin verotoimisto organisaatiomuutosten jälkeen yhdistyi muiden pääkaupunkiseudun verotoimistojen kanssa ja muutti Myyrmäkeen.

Rakennuksessa on 7 kerrosta ja 2 kellarikerrosta. Toimistotilat muodostuvat pääosin maisemakonttorista ja ikkunasivuille rakennetuista toimistohuoneista.

Rakennuksessa on tuloilmajäähdytys. Kukin kerros on jaettu kahteen säätöpiiriin, joiden tuloilmaa voidaan säätää jälkilämmityspattereiden avulla. Tiloissa on sekoittava ilmanvaihto.

Käyttäjätiheys on suuri. Käyttäjien työ on etupäässä päätetyöskentelyä. atk-laitteet ovat päällä 24 h/vrk. Käyttäjien työpisteet on erotettu toisistaan irtoseinäkkeillä.

Rakennuksessa tehdyt korjaukset

Verotoimiston aikana uusittiin ilmastoinnin päätelaitteet koealueeksi valitussa kahdessa ylimmässä kerroksessa, jonka toimivuudesta käyttäjältä saatu palaute oli myönteinen.

Koko Merihaan alueen kannen vesieristys ja pinnoitus uusittiin vuosina 2005–2006 ja Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7–9 osallistui osaltaan tähän hankkeeseen ja siitä aiheutuneisiin kustannuksiin.

A-talon julkisivu korjattiin vuonna 2005. Sisäpuolella jatkettiin ilmastoinnin päätelaitteiden uusimista malliasennusten ja kokeiden perusteella, jolloin saatiin sisäilman laatua parannettua merkittävästi. Rakennettiin lisää toimistohuoneita.

Talpan aika Taloushallinto (Talpa) muutti rakennukseen helmikuussa 2006. Uudenmaan työsuojelupiiri suoritti työsuojelutarkastuksen rakennuksessa 21.4.2008. Keskeisinä havaintoina todettiin, että henkilökunta on kokenut ilman lämpötilan (kuumuus ja kylmyys) ja vedon aiheuttamia ongelmia. Toimintaohjeena kehotettiin työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin sisäilmassa olevien epäkohtien parantamiseksi. Toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa samanaikaisesti yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa.

Koy Haapaniemenkatu 7–9 hallitus päätti toukokuussa 2008 tilata HKR-Rakennuttajalta hankesuunnitelman rakennuksen jäähdytysjärjestelmän peruskorjauksesta, johon osallistuivat myös taloushallintopalvelun edustajat.

Lähtökohtana hankesuunnittelulle oli lisäksi sähkö- ja atk-verkon uusiminen sekä valaisimien uusiminen lämpökuorman pienentämiseksi. Edelleen syksyllä 2008 suoritettiin vesi- ja viemäriverkon kuntotutkimus, jonka perusteella olisi järkevää uusia vesi ja viemärilinjat samassa yhteydessä.

Hankesuunnitelma valmistui jäähdytysjärjestelmän osalta syyskuussa 2008. Siinä päädyttiin esittämään erillisen huoneilmajäähdytyksen rakentamista ja sen erottamista ilmanvaihdosta, jolloin tilaan ei tarvitse tuoda kuin ihmisten tarvitsema ilmamäärä (8 l/s) huoneenlämpöisenä ja tarvittava jäähdytysteho hoidetaan tilakohtaisesti (jäähdytyspalkki ja puhallinpatteri).

Kustannukset ovat yhteensä n. 6 milj. euroa.

Aikataulullisesti työ edellyttää vähintään kahden kerroksen yhtäaikaista tyhjentämistä koko seitsemän kuukautta kestäväksi rakennusajaksi.

Taloushallintopalvelu on neuvotellut korvaavien tilojen vuokraamisesta osoitteesta Sörnäisten rantatie 27. Tilakeskus on ollut asiantuntijana mukana sopimusluonnosta laadittaessa. Tilakeskus pitää tilaratkaisuja ja vuokratasoa hyväksyttävinä.

Tilakeskus selvittää Merihaan rakennuksen muun käytön tai rakennuksen myynnin ennen kuin korjausten toteutussuunnittelua voidaan jatkaa.

Khs toteaa, että taloushallintopalvelu, joka aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa, on tähän mennessä muuttanut kaksi kertaa, joten edessä oleva muutto on kolmas. Jatkuva muuttaminen vaikeuttaa palvelujen tuottamista. Tämän vuoksi on perusteltua osoittaa taloushallintopalvelulle uudet pysyvät toimitilat.

Sopimuksen mukaan tilojen ensimmäinen mahdollinen irtisanomisaika on 30.9.2016 ja tilat olisivat käytettävissä vähintään 8 vuotta.

Tilat ovat pääoma-arvoltaan yli 5 milj. euron hintaiset, jolloin niistä päättäminen on tilahankkeiden käsittelyohjeen mukaan Kvston asia.

Tarjotut tilat antavat riittävää jatkuvuutta taloushallintopalvelun toimintaan ja varmistavat osaltaan liikelaitoksen toiminnan kehittämisen. Sopimus tilojen vuokraamisesta tulee saada allekirjoitettua kuluvan vuoden puolella. Muussa tapauksessa muutto siirtyy vuoden 2010 alkuun, joka hankaloittaa vuoden 2009 tilinpäätöksen laatimista.

Genesta Property Nordicin vuokratarjous tulisi hyväksyä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa taloushallintopalvelun tekemään vuokrasopimuksen osoitteessa Sörnäisten rantatie 27 A sijaitsevista toimitiloista esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan Genesta Property Nordicin tekemän vuokratarjouksen mukaisin ehdoin.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
Rautakorpi Leena, hallintopäällikkö, puhelin 310 25101

LIITTEET	Liite 1	Vuokrasopimus 24.11.2008
	Liite 2	Pohjakuvat
	Liite 3	Alustava hankesuunnitelma 24.11.2008

11

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESIHUOLLON YHDISTÄMINEN

Khs 2008-2479

Khs toteaa seuraavaa:

Lähtökohdat ja asian valmistelu

Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot hyväksyivät 22.5.2006 kaupunkien yhteisiä linjauksia toteuttavan yhteistyösopimuksen. Linjauksiin sisältyi palvelutuotannon tehostaminen teknisessä toimessa. Yhteistyösopimuksen mukaisia yhteistyöhankkeita ja toimenpiteitä valmisteltiin erikseen asetetuissa työryhmissä. Vesihuollon organisointikysymyksiä on tarkasteltu vesi- ja viemärilaitosryhmässä.

Vesi- ja viemärilaitostyöryhmän toimeksiantona oli selvittää vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistämisen mahdollisuudet. Työryhmän selvitys valmistui 23.11.2007. Työryhmä totesi, että kaupunkien yhteisenä tavoitteena on seudun kansainvälisen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen turvaamalla toimiva ja laadukas vesihuoltojärjestelmä koko pääkaupunkiseudulla ja että vesihuoltoratkaisun tulee olla toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokas kokonaisuus, joka tuottaa myös tulevaisuudessa kilpailukykyiset vesihuoltopalvelut koko pääkaupunkiseudulla. Työryhmä kiteytti pääkaupunkiseudun vesihuollon vision seuraavasti:

”Pääkaupunkiseudulla on yhteinen, hyvin toimiva ja tehokas vesihuolto-organisaatio, joka tuottaa laadukkaita vesihuoltopalveluita seudun asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Organisaatio vastaa seudullisen vesihuoltokokonaisuuden kehittämisestä tasapuolisesti toteuttaen joustavasti kaupunkien yhteistä maankäyttösuunnitelmaa.”

Edellä mainitun työryhmän suorittaman selvitystyön pohjalta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitukset päättivät (Helsinki 25.2.2008) käynnistää jatkovalmistelun pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisen osalta seuraavan ratkaisumallin pohjalta:

”Pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään nykyisen YTV:n pohjalta toimivaan organisaatioon, johon liitetään myös nykyiset YTV:n jätehuolto-, ilmanlaadun tarkkailu- ym. tehtävät (työnimi Ympäristöpalvelut). YTV vastaa edellä mainittuihin tehtäviin liittyvistä viranomaistoiminnoista ja ympäristönhuoltoon liittyvästä palvelutuotannosta. Järjestely edellyttää YTV-lain muutosta.

Jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Seudun muut kunnat voivat osallistua yhteistyöhön liittymällä ’kuntayhtymän’ jäseneksi tai ostopalvelusopimuksen perusteella.

Jäsen- ja äänivaltaosuudet jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa, Helsinki enintään 50 %.

Ennen yhdistämistä koskevaa ratkaisua valmistellaan ’yhtymäsopimus’, joka käsitellään samassa yhteydessä. Siinä määritellään mm.

- omaisuuden arvot yhtenäisin ja realistisin perustein,

- kaupunkien aikaisempien investointien yhteydessä maksamien kapasiteettiosuuksien huomioon ottaminen uuteen organisaatioon siirtyvänä omaisuutena,

- tuloutusten periaatteet siten, että vesihuolto-omaisuuden arvon turvaava saneeraustaso voidaan säilyttää. Tuloutusten perusteena ovat arvonmääritykset,

- siirtymäaika, jonka kuluessa vesihuoltotariffit ja ‑maksut yhtenäistetään (toiminnan alkamisesta kolme vuotta),

- pitkän tähtäyksen investointisuunnitelma.

Uudelleenjärjestelyt tehdään viiveettä, tavoiteaikataulu on 1.1.2010”.

Jatkovalmistelutyötä varten asetettiin uusi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien edustajista muodostettu työryhmä, johon nimettiin pysyväksi asiantuntijaksi YTV:n edustaja.

Työryhmän valmistelutyö on ensi vaiheessa kohdistunut toimeksiannon mukaisesti vesihuollon yhdistämisen edellytysten ja periaatteiden selvittämiseen.

Työryhmä on edellä mainituilta osin saanut työnsä tämän vaiheen valmiiksi. Työryhmä on laatinut päätöksentekoa ja jatkovalmistelua varten sopimuksen pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä. Sopimuksella osapuolina olevat kaupungit sopivat ja määrittelevät vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteet ja edellytykset sekä sen, miten vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään nykyisessä YTV:ssä olevien jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintojen kanssa sekä yhteistoiminnassa sovellettavista periaatteista.

Työryhmän ehdotukset on käsitelty kaupunkityönantajien ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantaryhmässä.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 25.11.2008 omalta osaltaan työryhmän esityksen edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustoille pääkaupunkiseudun kaupunkien vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisestä nykyisen YTV:n pohjalta toimivaan organisaatioon päätösehdotuksen mukaisesti.

./. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vesilaitostyöryhmän ehdotusten pohjalta hyväksymä sopimusehdotus vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

Pääkaupunkiseudun vesihuollon ja ympäristöpalvelujen organisointi

Kaupunginhallitusten hyväksymään ratkaisumalliin pohjautuen valtuustoille esitetään, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitostoiminnot yhdistetään vuoden 2010 alusta nykyisen YTV:n pohjalta toimivaan yhteiseen organisaatioon.

Kaupunginvaltuustoille on samanaikaisesti tehty erikseen joukkoliikenteen uudelleen organisointia koskeva esitys, jonka mukaisesti YTV:n ja joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään HKL:n vastaavien toimintojen kanssa ja siirretään perustettavaan kuntayhtymään.

Tässä järjestelyssä nykyinen YTV jakautuu joukkoliikennetoimintoihin sekä jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintoihin. Jakautumisen jälkeen joukkoliikennetoiminnot siirretään uuteen organisaatioon.

Nykyisen YTV:n jätehuollon sekä muista toiminnoista muodostetaan pääkaupunkiseudun ympäristöpalveluorganisaatio, johon jäsenkunnat siirtävät liiketoimintakaupalla vesihuollon toiminnot (jäljempänä "YTV"). Kukin toiminto organisoidaan omaksi tulosalueekseen.

”YTV”:n tehtävät ”YTV” toimii vesihuoltolaissa tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä toiminta-alueellaan sen mukaisesti kuin vesihuoltolaissa (119/2001) on säädetty tai sen nojalla määrätty ja miten jäsenkunnissa on päätetty tai sopimuksin sovittu.

”YTV”:n vesihuollon tehtävät ja vastuut määritellään siten, että ne ovat jäsenkuntien alueilla yhtenevät.

”YTV”:n toiminnan alkamisajankohtana 1.1.2010 organisaation vesihuolto toimii jäsenkuntien tuolloin voimassaolevien toiminta-aluepäätösten mukaisilla toiminta-alueilla. Kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa jäsenkuntien hyväksymät toiminta-alueet yhdistetään siten, että jäsenkuntien kulloinkin alueillaan hyväksymät toiminta-alueet muodostavat yhden yhtenäisen toiminta-alueen.

”YTV” huolehtii nykyisen YTV-lain 2 §:n pohjalta jätehuollon ja ilmansuojelun seuranta- ja muista tehtävistä.

Yhdistämisen keskeiset periaatteet

Siirtyvä omaisuus ja luovutusmenettely

Jäsenkunnat siirtävät kaiken vesihuolto- ja viemärilaitostoimintaansa liittyvän omaisuuden ja osuudet pois lukien maaomaisuus sekä muu erikseen sovittava omaisuus ”YTV”:lle. Siirrettävä omaisuus käsittää myös kaupunkien omistamat osuudet Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:stä ja Vantaan kaupungin oikeudet ja velvoitteet Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymästä.

Lähtökohtana siirrettävää omaisuutta määriteltäessä ja omaisuuden arvon määrityksessä on kaikkien osapuolien tasapuolinen kohtelu. Omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden arvot on määritelty yhtenäisin perustein jokaisen jäsenkunnan vesi- ja viemärilaitostoiminnan osalta. Siirrettävästä omaisuudesta ja siirron ulkopuolelle jäävästä omaisuudesta laaditaan erillinen luettelo.

Omaisuuden ja osuuksien sekä oikeuksien ja velvoitteiden arvot on määritelty tilanteen 31.12.2008 mukaisesti. Siirtyvän omaisuuden arvo per 31.12.2008 on n. 1 600 milj. euroa. Arvoja tarkistetaan vuonna 2009 tapahtuvien olennaisten muutosten perusteella.

Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana, jossa kaupungit myyvät ”YTV”:lle vesihuoltoliiketoimintansa.

”YTV” maksaa vastaanottamastaan liiketoiminnasta vastikkeen vastaanottavan yhteisön peruspääomaosuuksina (n. 30 %) ja kauppahintasaatavana (n. 70 %).

Nykyisen YTV:n omaisuuden kohdalla noudatetaan vuoden 2009 tilinpäätöksen tasearvoja. Kyseisen omaisuuden nettoarvo 1.10.2008 tilanteessa on n. 20 milj. euroa.

Pääomitus ja jäsenosuudet

Kaikilla jäsenkunnilla on sama peruspääoma ja velkarakenne.

Jäsenkunnat siirtävät ”YTV”:n peruspääomaan kukin apporttina 30 % vesihuollon omaisuuden arvosta per 31.12.2008. Loppuosa kunkin kaupungin saamasta kauppahinnasta merkitään yhtiön lainaksi kaupungilta.

Jäsenkunnan osuus ”YTV”:n peruspääomasta muodostuu jäsenkunnasta peruspääomaan vesihuoltotoimintojen yhdistämisen seurauksena siirtyvän omaisuuden arvosta sekä nykyisen YTV:n omaisuuden tasearvosta.

Peruspääoman suuruus on n. 500 milj. euroa tilanteen 31.12.2008 mukaisesti. Peruspääoma ositetaan erikseen vesihuollolle (n. 480 milj. euroa) ja muille toiminnoille (n. 20 milj. euroa).

Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta vesihuollon osalta ovat seuraavat: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 % ja Kauniainen 0,3 %. Nykyisen YTV:n omaisuuden osalta peruspääoma määräytyy vuoden 2009 tilinpäätöksen tasearvojen perusteella. Peruspääoman määrän ja jäsenosuudet vahvistaa lopullisesti seutukokous.

Jäsenkuntien osuudet nykyisen YTV:n varoista ja veloista joukkoliikenteen poistumisen jälkeen ennen vesihuollon toimintojen yhdistämistä määräytyvät nykyisen YTV-lain 9 §:n mukaisesti. Nykyisen YTV:n jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon omaisuus arvostetaan tasearvoon.

Jäsenkuntien osuudet ”YTV”:n varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa.

Helsingin osuus vesihuoltotoiminnan yhdistämisen seurauksena siirtyvän omaisuuden kokonaiskauppahinnasta on (31.12.2008 tilanteen mukaan) n. 928 milj. euroa, josta peruspääomaosuus n. 278 milj. euroa ja lainaosuus noin 650 milj. euroa.

Vesihuollon maksut ja maksujen yhtenäistäminen

Maksuja määritettäessä ja yhtenäistettäessä niistä saatujen tulojen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuollon investoinnit ja saneeraukset sekä muut toiminnan kustannukset ja taata jäsenkunnille kohtuullinen tuotto pääomalle. Taksarakenteella edistetään vesihuoltolain 18 § periaatteita – aiheuttamisperiaate ja kustannusvastaavuusperiaate.

Maksut yhtenäistetään koko ”YTV”:n vesihuollon toiminta-alueella kolmen vuoden siirtymäaikana vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos perus- tai liittymismaksut määrätään toiminta-alueen eri osissa eri suuruisiksi, jäsenkunnan raja ei voi olla perusteena.

Helsingissä maksut nousevat tariffien yhtenäistämisen seurauksena kolmen vuoden siirtymäkauden aikana keskimäärin n. 8 %. Maksujen nousu on suurin omakotitaloissa ja pienin kerrostaloissa.

Vesihuollon investointien toteuttamisen ja rahoituksen periaatteet

”YTV” on velvollinen kustannuksellaan rakentamaan ja laajentamaan vesihuoltoverkostoaan kunkin jäsenkunnan kaava-alueellaan päättämässä ja asemakaava-alueen ulkopuolella kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisessa aikataulussa ja laajuudessa.

”YTV” toteuttaa kustannuksellaan kaikki toiminta-alueensa uusinvestoinnit ja saneeraukset. ”YTV” rahoittaa investointinsa tulorahoituksella, lainarahoituksella tai peruspääomaa korottamalla.

Jäsenkunnille maksettavat tuloutukset

”YTV”:n jäsenkunnille maksamat tuloutukset (peruspääoman korko, lainojen lyhennykset, lainakorko) on määritetty liiketaloudellisin perustein ja yhtenevästi kaikkien kaupunkien osalta. Tuloutustaso on määritetty siten, että vesihuolto-omaisuuden arvon turvaava saneeraustaso voidaan säilyttää.

Helsingin kaupungin saama tuloutus laskee lähtötilanteessa jonkin verran nykytasosta.

Hallinto ja päätöksenteko

”YTV”:n ylintä päätösvaltaa käyttää seutukokous. Sopimusluonnoksessa esitetään, että kullakin jäsenkunnalla on seutukokouksessa yksi edustaja. ”YTV”:n hallituksen sekä johtajan päätösvallasta määrätään organisaation hallinto- ja johtosäännöissä.

Äänivaltaosuudet jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuitenkin niin, että yhdellä kunnalla ei voi olla yli 50 %:a äänivallasta.

Päätöksenteossa noudatetaan yksinkertaista äänten enemmistöä, ellei myöhemmin tehtävässä laissa tai hallinto- ja johtosäännöissä toisin määrätä.

Henkilöstövaikutukset Luovuttajakuntien vesi- ja viemärilaitoksissa työskentelevä henkilöstö siirtyy ”YTV”:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti.

Siirtyvän henkilöstön määrä on n. 570. Helsingin kaupungilta siirtyvän henkilöstön määrä on n. 320 henkilöä. ”YTV”:n henkilöstösuunnitelma ja tehtäväjärjestelyt tarkentuvat jatkovalmistelussa.

Yhdistämisen arviointia

Khs toteaa, että yhdistämällä yhteiseen seudulliseen organisaatioon vesihuollon, jätehuollon ja ilman laadun tarkkailun tehtävät sekä niitä tukevat toiminnot edistetään näiden palvelujen järjestämistä nykyistä asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin. Yhdistämisellä on myös mahdollista saavuttaa toiminnallisia yhteistyöhyötyjä tavoitteena kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut.

Tarkoitus on, että myös Helsingin seudun muut kunnat voivat jatkossa liittyä yhteiseen seutuorganisaatioon.

Yhteinen organisaatio keskittää kokonaisvastuun pääkaupunkiseudun vesihuollosta selkeästi yhdelle taholle. Vesihuoltotoiminta kattaa raakaveden hankinnan, veden puhdistuksen, veden jakelun, jäteveden kokoamisen, jäteveden puhdistuksen ja poistamisen mereen. Yhteisen organisaation perustamisella luodaan vesihuoltotoiminnalle parhaat kehittämisedellytykset vuosikymmeniksi eteenpäin. Toiminnan kehittämisellä tarkoitetaan toimintavarmuuden turvaamista ja verkostojen laajentamista kysyntää vastaavasti. Yhteisen organisaatio ottaa tasapainoisesti huomioon myös kaupunkikohtaiset erityistarpeet.

Vesihuolto on hyvin pitkälle tuotantotoimintaa, myös verkostotoimintojen osalta. Olemassa olevien, yhteisten vesihuoltorakenteiden hallinta tehostuu yhteisen organisaation kautta. Vesihuollon investointien kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutus yhteisen organisaation toimesta luo säästöpotentiaalia erityisesti laitosinvestoinneissa. Yhdistäminen tuo säästöjä mm. resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen sekä hankintojen ja henkilöstön osalta. Yhdistämällä organisaatiot kilpailu osaavasta työvoimasta poistuu.

Asiakkaan ja kuntalaisen keskeiset odotukset vesihuoltolaitokselta ovat laadukkaat ja luotettavat tuotteet, toimintavarmuus ja edulliset hinnat. Näihin odotuksiin kyetään vastaamaan entistä paremmin yhteisen organisaation voimin. Yhteinen organisaatio luo edellytykset tariffien entistä maltillisemmalle kehitykselle suuruudenekonomian ja synergioiden ansiosta.

Pääkaupunkiseudun vesihuollon yhdistäminen edellyttää, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot tekevät vastaavansisältöiset päätökset.

Vesilaitostoimintojen siirtäminen ”YTV”:hen edellyttää muutoksia YTV-lakiin sekä eräisiin muihin säädöksiin. Jäsenkunnat esittävät valtiolle, että nykyinen YTV-laki ja sitä koskevat viittaukset muissa laeissa muutetaan vastaamaan tämän sopimuksen mukaista organisointimallia ja tällä sopimuksella sovittuja periaatteita tarpeellisin siirtymäsäännöksin. Tämä valmistelutyö on vireillä valtionvarainministeriön toimesta asetetussa työryhmässä työn valmistuessa näillä näkymin niin, että säädösmuutoksia koskevat hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle viimeistään keväällä 2009. Lain muutoksen on tultava voimaan 1.1.2010.

Henkilöstö siirtyy ”YTV”:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstön siirtymiseen liittyvistä yksityiskohdista käydään vakiintuneiden käytäntöjen mukaiset neuvottelut siirtyvää henkilöstöä edustavien henkilöstöjärjestöjen kanssa kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, niin Khs tulee myöhemmin erikseen päättämään Helsingin Veden toimintojen ja omaisuuden luovuttamiseen ja yhdistämiseen ”YTV”:hen sekä henkilöstön siirtoon liittyvistä järjestelyistä.

Lisäksi Khs katsoo, että valtuustolle nyt tehdyn esityksen täytäntöönpanon ehtona on, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot tekevät vastaavansisältöiset päätökset. Järjestelyn toteutuminen edellyttää lisäksi YTV-lain muutosta.

Henkilöstötoimikunta puoltaa (24.11.2008) pääkaupunkiseudun vesihuollon yhdistämistä toimikunnalle esitellyn ehdotuksen pohjalta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 hyväksyä, että Helsingin vesi- ja viemärilaitostoiminnot yhdistetään Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesi- ja viemärilaitostoimintojen kanssa nykyisen YTV:n pohjalta toimivaan yhteiseen organisaatioon 1.1.2010 alkaen ja

2 hyväksyä esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan sopimuksen pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä ja oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään sopimukseen tehtävistä vähäisistä ja teknisluonteisista muutoksista.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään Helsingin Veden toimintojen ja omaisuuden luovuttamiseen ja yhdistämiseen ”YTV”:hen sekä henkilöstön siirtoon liittyvistä järjestelyistä.

Tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien valtuustot tekevät vastaavansisältöiset päätökset. Järjestelyn toteutuminen edellyttää lisäksi YTV-lain muutosta.

Lisätiedot:
Malinen Matti, controller, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Sopimus pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoiminstojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä
	Liite 2	Sopimuksen liite 1: Vesihuollon kehittäminen ja investoinnit

12

JOUKKOLIIKENTEEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ VASTAAVAN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN

Khs 2008-2463

Khs toteaa seuraavaa:

Nykytila lyhyesti Helsingissä sisäinen liikenne muodostuu linja-auto-, raitiovaunu-, metro- ja Suomenlinnan lauttaliikenteestä. Muissa kunnissa sisäinen liikenne koostuu pelkästään linja-autoliikenteestä. Lisäksi kaikissa kunnissa on pienkalustolla hoidettavia ns. palvelulinjoja. Seutuliikenne muodostuu seudullisesta linja-autoliikenteestä ja pääkaupunkiseudun rautatieliikenteestä sekä osasta seudun ulkopuolelta pääkaupunkiseudulle ulottuvasta linja-autoliikenteestä (ns. U-liikenne).

Yhtenäinen seudullinen taksa- ja lippujärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1986. Samasta ajankohdasta lähtien YTV on vastannut seutuliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnoista. YTV on 1.1.2005 alkaen vastannut sopimuspohjaisesti Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnoista. YTV:n lippujärjestelmä on laajentunut vuosiksi 2006–2008 kattamaan myös pääosan Keravan ja Kirkkonummen seutuliikennettä ja sisäistä liikennettä.

HKL suunnittelee ja kilpailuttaa itse Helsingin sisäisen liikenteen. HKL hoitaa omana tuotantonaan metro- ja raitiovaunuliikenteen.

YTV ostaa sopimusperusteisesti lähiliikenteen palvelut VR:ltä.

Lähtökohtia Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot hyväksyivät (22.5.2006) kaupunkien yhteisiä linjauksia toteuttavan yhteistyösopimuksen. Linjauksiin sisältyi joukkoliikenteen järjestäminen seudullisesti toimivaksi kokonaisuudeksi ja palvelutuotannon tehostaminen teknisessä toimessa. Yhteistyösopimuksen mukaisia yhteistyöhankkeita ja toimenpiteitä valmisteltiin erikseen asetetuissa työryhmissä, joista joukkoliikenteen kehittämistä valmisteltiin joukkoliikennetyöryhmässä.

Joukkoliikenneryhmälle annetun toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli joukkoliikenteen nykyisen erityislainsäädännöllä järjestettyyn seudulliseen organisointimalliin perustuvan järjestelmän kokonaisarviointi. Toimeksianto käsitti sekä liikennepalvelujen suunnittelun, ti-lauksen, operoinnin että liikennevälineiden omistusmallien arvioinnin sekä esitykset tuleviksi linjauksiksi. Joukkoliikenneorganisaation kokonaisarvioinnissa tuli tarkastella myös vaihtoehtoa, jossa kokonaisvastuu joukkoliikenteen järjestämisestä olisi kuntien yhdessä omistamalla yhtiöllä.

Työryhmän selvitys valmistui 31.8.2007. Työryhmä totesi, ettei se tee yhteistä ehdotusta joukkoliikenteen uudesta toteutusmallista. Yhteisenä näkemyksenään työryhmä totesi kuitenkin, että pääkaupunkiseudun ja laajemminkin koko Helsingin seudun joukkoliikenneratkaisun tavoitteena tulee olla seudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen turvaamalla toimiva joukkoliikennejärjestelmä koko Helsingin seudulla. Työryhmän kannanoton mukaan joukkoliikenneratkaisun tulee myös edistää joukkoliikenteen käyttöä, parantaa kuntalaisten joukkoliikennepalveluja ja olla samalla myös taloudellisesti tehokas.

Edellä mainitun työryhmän suorittaman selvitystyön pohjalta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitukset päättivät (Helsinki 25.2.2008) käynnistää jatkovalmistelun joukkoliikenteen osalta seuraavan ratkaisumallin pohjalta:

”YTV:n ja HKL:n nykyiset joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään perustettavaan uuteen Helsingin seudun tasoisena joukkoliikenneviranomaisena toimivaan organisaatioon (työnimi Joukkoliikennepalvelut). Perustetaan lailla uusi erillinen Helsingin seudun joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio (joukkoliikenneviranomainen), jonka jäseninä tai osapuolina ovat seutuliikenteen järjestämiseen osallistuvat kaupungit/ kunnat ja valtio VR:n lähiliikenteen tilaajana.

Nykyiset YTV:n ja HKL:n tilaaja- ja suunnittelutoiminnot yhdistetään (ml. bussiliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen, reitit, tariffit) joukkoliikenneviranomaisen tehtäviksi.

Joukkoliikenneviranomaiselle siirretään myös YTV:n nykyiset PLJ-tehtävät (mahdollisuus alueellisesti laajempaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun).

Joukkoliikenneviranomaisena toimii ”kuntayhtymä”, johon liittyminen on avoin myös muille seudun kunnille. ”Kuntayhtymän” jäsen- ja äänivaltaosuudet jaetaan joukkoliikennepalvelujen todellisen käytön mukaisessa suhteessa, Helsinki enintään 50 %.

Perustettava uusi viranomainen kilpailuttaa seudun bussiliikenteen.

Raideliikenteen operointi, kalusto ja varikot ovat erillisissä organisaatioissa (lähijuna-, metro- ja raitiovaunuliikenne).

Kaupunkien omistamat bussivarikot yhdistetään yhteiseen organisaatioon.

Selvitetään yhteistyössä valtion kanssa raideliikenneinfrastruktuurin rahoitusmalli siten, että se käsittää myös olemassa olevan infrastruktuurin ja kaikki raideliikennemuodot.

Erillisenä selvitetään liityntäpysäköinnin järjestäminen Helsingin seudulla.

Toimenpide-ehdotukset viedään viiveettä kunkin kaupungin asianomaisten toimielinten käsiteltäväksi, minkä jälkeen kaupunginjohtajat käynnistävät jatkovalmistelun. Uudelleenjärjestelyt tehdään viiveettä, tavoiteaikataulu on 1.1.2010.”

Jatkovalmistelutyötä varten asetettiin uusi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä YTV:n edustajista muodostettu työryhmä. Työryhmää täydennettiin myöhemmin Keravan ja Kirkkonummen edustajilla. Alkuvaihetta lukuun ottamatta valtion edustaja ei ole osallistunut työryhmän työhön.

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti 17.9.2008 kirjeellään valmistelutyöhön osallistuville kaupungeille mm. seuraavaa:

”Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä, että neljä kaupunkia suunnittelee yhdessä joukkoliikenneviranomaisen perustamista huolehtimaan liikennepalvelujen tarjoamisesta pääkaupunkiseudulla. Ministeriö odottaa, että joukkoliikenneviranomaiseen liittyy suuri joukko pääkaupunkiseudun kehyskuntia mahdollisimman pian, jotta liikennejärjestelmän toimivuus alueella ja päivittäinen liikkuminen voidaan toteuttaa kestävällä tavalla.

- -

Ministeriö on arvioinut valtion mukanaolon hyötyjä ja haittoja. Liikennejärjestelmän toimivuus, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen sekä joukkoliikenteen palvelutaso ja markkinaosuuden kasvattaminen olisivat hyötyjä, joiden osalta valtiollakin on laaja intressi koko maan tasolla.

Toisaalta joukkoliikenteen toimijoilla tulee olla selkeät roolit ja työnjako. Valtiolle kuuluu ensi sijassa pelisääntöjen luominen sääntelyllä ja eräissä tapauksissa joukkoliikenteen tukeminen, kun taas alueiden vastuulle kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasojen määrittely sekä palveluiden rahoitus ja hankinta. Harkitessaan rooliaan alueiden joukkoliikenneorganisaatiossa valtion on otettava huomioon myös alueellinen yhdenvertaisuus ja tasapaino.

Edellä mainituilla perusteilla liikenne- ja viestintäministeriö ilmoittaa, että valtio ei osallistu osakkaana suunniteltuun joukkoliikenneviranomaiseen.

Ministeriö lupaa kuitenkin tukensa kaupunkien hankkeelle, vaikka valtio ei osakkaana tulekaan siihen mukaan”.

Ministeriön kannanoton jälkeen työryhmän valmistelutyö on ensi vaiheessa kohdistunut toimeksiannon mukaisen, valmistelutyössä mukana olevien kuntien toimesta perustettavan kuntayhtymän perustamisedellytysten selvittämiseen, perussopimuksen sisällöllisiin kysymyksiin koskien mm. omistajapoliittisia periaatteita sekä joukkoliikenteen tulojen ja kustannusten kuntakohtaisia jako- ja laskentaperusteita erityisesti infraomaisuuden (so. radat, asemat, terminaalit sekä näihin liittyvät kiinteät laitteet ja rakenteet) arvostuksen ja kustannusten osalta.

Työryhmä on edellä mainituilta osin saanut työnsä tämän vaiheen valmiiksi. Työryhmä ei ole laatinut valmistuneen vaiheen työstään erillistä väliraporttia, vaan on laatinut päätöksentekoa ja jatkovalmistelua varten perustettavaksi esitetyn kuntayhtymän perussopimuksen sisältäen periaatteet, joilla kuntayhtymän järjestämän joukkoliikenteen kuntakohtaiset tulot ja kustannukset sekä niiden erotuksena syntyvä alijäämä jäsenkuntien kesken katetaan kuntayhtymän aloittaessa toimintansa vuoden 2010 alusta.

./. Perussopimus on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

Tehtäväsiirrot YTV:stä ja HKL:stä perustettavalle kuntayhtymälle edellyttävät myös säädösmuutoksia mm. YTV-lakiin, henkilöliikennelakiin, tarkastusmaksulakiin sekä eräisiin muihin säädöksiin. Tämä valmistelutyö on vireillä valtionvarainministeriön toimesta asetetussa työryhmässä työn valmistuessa näillä näkymin niin, että säädösmuutoksia koskevat hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle viimeistään keväällä 2009.

HKL:n ja YTV:n joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintojen yhdistäminen

Kuntayhtymän perustaminen ja toimialue

Kaupunginhallitusten hyväksymän ratkaisumallin pohjalta valtuustolle esitetään, että YTV:n ja HKL:n nykyiset joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot siirretään ja yhdistetään vuoden 2010 alusta Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen yhdessä perustamaan, kuntalain mukaiseen kuntayhtymään.

Kuntayhtymän toimialue kattaa perustamisvaiheessa perustajakuntien joukkoliikenteen järjestämisen.

Tavoitteena on, että kuntayhtymän toimialue kattaa aikanaan koko Helsingin seudun eli 14 kuntaa. Muut seudun kunnat voivat liittyä perustamisen jälkeen kuntayhtymän jäseneksi edellyttäen, että toimialue pysyy toiminnallisesti ehyenä ja jäseneksi aikova kunta hyväksyy kuntayhtymän perussopimuksen.

Tehtävät Kuntayhtymä toimii henkilöliikennelain mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Kuntayhtymä vastaa toimialueensa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta.

Kuntayhtymän tehtävänä toimialueellaan on mm.

- suunnitella ja järjestää joukkoliikennekokonaisuus

- suunnitella reitit, vuorotarjonta ja aikataulut

- päättää toimialueensa liikenneluvista

- hankkia joukkoliikennepalvelut

- päättää lippujen hinnat sekä taksa- ja lippujärjestelmä

- vastata matkalippujen tarkastuksesta

- vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

- huolehtia joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustaja-informaatiosta

- huolehtia valtion tukien jaosta joukkoliikenteelle

- osallistua joukkoliikenteen infraomaisuuden kehittämis- ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun.

Pääomitus Kuntayhtymään taseeseen kirjataan peruspääoma, jonka jäsenkunnat

merkitsevät ja maksavat vuoden 2009 asukaslukujen suhteessa. Peruspääomaksi ehdotetaan 5 milj. euroa tarkennettuna vuoden 2009 asukaslukujen mukaisesti. Peruspääoman määrän ja jäsenosuudet vahvistaa lopullisesti yhtymäkokous. Helsingin peruspääomaosuus on n. 2,6 milj. euroa tarkentuen lopullisesti vuoden 2009 asukaslukujen suhteen mukaiseksi.

Tulonmuodostus, kustannusvastuu ja alijäämän kattaminen

Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa lipputuloilla, kuntien tariffituilla (alijäämä), valtion avustuksilla ja muilla tuloilla sekä vastaa joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksista (liikennöintikustannukset, infrakustannukset sekä suunnittelu-, hallinto- ja yleiskustannukset).

Joukkoliikenteen infraomaisuus pysyy jäsenkuntien omistuksessa ja ne vastaavat infran rakentamisesta ja ylläpidosta. Kuntayhtymä saa käyttöoikeuden kuntayhtymän hankkiman joukkoliikenteen käyttämään kuntien infraan ja maksaa siitä käyttöoikeuskorvausta kunnille. Käyttöoikeuskorvauksen laskentaperusteena käytetään infraomaisuuden tarkistettua käypää arvoa.

Lipputulot kohdistetaan kunnille kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. Kulut kohdistetaan palvelujen käytön mukaan seuraavasti:

- Hallinto-, suunnittelu- ja yleiskustannukset kohdistetaan jäsenkunnille liikennemuodoittain nousujen suhteessa.

- Operointikulut kohdistetaan jäsenkunnille liikennemuodoittain matkustuskilometrien suhteessa.

- Infrakustannukset (so. ratojen, asemien, terminaalien sekä näihin liittyvien kiinteiden laitteiden ja rakenteiden käypien arvojen perusteella määritellyt pääomakustannukset sekä vuosittaiset ylläpitokustannukset) kohdistetaan jäsenkunnille liikennemuodoittain nousujen suhteessa siten, että laskelmiin sisällytetään pääomakustannuksista 50 % ja ylläpitokustannukset kokonaisuudessaan.

Siltä osin kuin kuntayhtymän tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, maksavat kunnat kuntayhtymälle tariffitukea, jolla katetaan kullekin kunnalle kohdistettujen kulujen ja tuottojen erotus.

Em. periaatteet korvaavat nykyisen ns. ristikkäiskorvauksiin perustuvan järjestelmän, jossa kuntien sisäistä liikennettä ja seutuliikennettä käsitellään omina kokonaisuuksinaan ja ristikkäinen käyttö (esim. seutulipulla tehdyt matkat sisäisessä liikenteessä) otetaan huomioon ristikkäiskorvauksina.

Perussopimuksessa sovittu käyttöön perustuva kustannusten ja tulojen jako muuttaa jonkin verran eri kaupunkien osuutta koko seudun joukkoliikenteen alijäämästä. Koelaskenta vuoden 2007 luvuilla antaa seuraavat tulokset:

Helsinki - 4,9 milj. euroa

Espoo + 2,8 milj. euroa

Vantaa + 2,2 milj. euroa

Kauniainen - 0,1 milj. euroa

Yhteensä 0,0 milj. euroa

Muutos nykyiseen johtuu lähinnä siitä, että sovituissa jakoperusteissa otetaan huomioon pääosa joukkoliikenneinfran kustannuksista.

Hallinto ja päätöksenteko

Kuntayhtymän ylimpänä päättävänä toimielimenä toimii yhtymäkokous.

Kuntayhtymällä on 14-jäseninen hallitus. Hallituksen jäsenistä Helsinki nimeää 7 jäsentä ja 7 varajäsentä, Espoo 3 jäsentä ja 3 varajäsentä, Vantaa 3 jäsentä ja 2 varajäsentä ja Kauniainen 1 varajäsenen sekä Kerava ja Kirkkonummi yhteensä 1 jäsenen ja 1 varajäsenen.

Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Asukasluvultaan suurin kunta nimeää puheenjohtajan

Hallitus valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan.

Päätökset yhtymäkokouksessa ja hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Aänivalta kuntien kesken jakautuu kuntien sijoittamien peruspääomaosuuksien suhteessa kuitenkin siten, että Helsingin osuus päätösvallasta on enintään 50 %.

Johtamis- ja toimintaperiaatteet

Kuntayhtymän päättävät toimielimet hyväksyvät kuntayhtymän strategiat, arvot ja päämäärät.

Perussopimukseen on kirjattu,

- että kuntayhtymän arvopohjana on asiakassuuntautuneisuus sekä kiinteä vuorovaikutus jäsenkuntien ja valtion kanssa,

- että kuntayhtymää johdetaan tuottavasti ja tehokkaasti ja

- että toimintamalli perustuu tilaaja–tuottajamalliin.

Henkilöstövaikutukset

Perustettavan kuntayhtymään siirtyy alustavan arvion mukaan HKL:stä n. 160 henkilöä ja YTV:stä n. 140 henkilöä.

HKL:n osalta henkilöstön siirtymiseen liittyvistä kysymyksistä neuvotellaan kaupungin asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kanssa tavanomaisen neuvottelukäytännön ja kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Kuntayhtymän henkilöstösuunnitelma ja tehtäväjärjestelyt tarkentuvat kuntayhtymän perustamispäätösten jälkeen käynnistettävässä jatkovalmistelussa.

Yhdistämisen arviointia

Khs toteaa, että joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintojen yhdistämisellä tavoitellaan joukkoliikenteen järjestämisen seudullista ja pitkäjänteistä palvelutasoratkaisua, joka ottaa tasapainoisesti huomioon myös kaupunkikohtaiset erityistarpeet. Suurimmat hyödyt saavutetaan siitä, että yksi taho vastaa kaikista joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnoista. Yhdistäminen vahvistaa myös seudullista tilaaja–tuottaja-mallia.

Yhdistämällä joukkoliikenteen suunnittelu– ja tilaajatoiminnot yhteiseen organisaatioon voidaan pääkaupunkiseudun ja laajemminkin koko Helsingin seudun asukkaille järjestää kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut, mahdollistaa joukkoliikenteelle mahdollisimman korkea kulkumuoto-osuus sekä pitää näiden avulla liikennejärjestelmä toimivana kasvavasta liikenteestä huolimatta. Järjestely edistää myös seudun energia- ja ilmastostrategisia tavoitteita.

Kuntayhtymäpohjainen organisaatiomuoto tekee mahdolliseksi toimialueen laajentumisen siten, että myös Helsingin seudun muut kunnat pääsevät niin halutessaan joustavasti mukaan yhteiseen seutuorganisaatioon ja sen päätöksentekoon.

Nyt esitettävä kuntayhtymäpohjainen organisaatiomuoto noudattaa toi-minnassaan sekä toimielinkokoonpanonsa ja päätöksentekomallinsa osalta kuntademokratian periaatteita. Kuntayhtymän omistajaohjauksen keskeinen haaste onkin siinä, että omistajaohjaus toimii seudullisesti tehokkaasti ja että kuntademokratia käytännössä toteutuu.

Vaikutukset HKL:ään

Khs toteaa, että HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoimintojen siirryttyä perustettavalle kuntayhtymälle HKL muuttuu joukkoliikennepalveluja tuottavaksi tuotanto-organisaatioksi, jolta kuntayhtymä tilaa metro- ja raitiovaunuliikenteen ja joka vastaa Helsingin sisäisen joukkoliikenneinfran rakentamisesta ja ylläpidosta. HKL:een jäävien toimintojen hallintomallin muutostarpeet selvitetään vuoden 2009 loppuun mennessä.

Lisäksi Khs toteaa, että osana pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyön tiivistämistä on vireillä selvitystyö kaupunkien raideliikenneinfrastruktuurin vaihtoehtoisista yhdistämis- ja rahoitusmalleista siten, että selvitystyö käsittää myös olemassa olevan infrastruktuurin ja kaikki raideliikennemuodot. Selvitys valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja siihen osallistuu myös valtion edustajia.

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, niin Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessään taikka myöhemmin erikseen

1 päättämään HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoimintojen luovuttamiseen ja yhdistämiseen sekä henkilöstön siirtoon liittyvistä järjestelyistä,

2 päättämään kaupungin edustajien nimeämisestä kuntayhtymän hallitukseen,

3 kehottamaan talous- ja suunnittelukeskusta maksamaan kaupungin peruspääomaosuuden sekä

4 kehottamaan hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan kaupungin puolesta yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa kuntayhtymän perustamiseen liittyvät toimenpiteet ja oikeuspalveluita allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat oikeuttaen sen samalla tekemään niihin tarvittaessa teknisluonteisia ja vähäisiä muutoksia.

Lisäksi Khs katsoo, että valtuustolle nyt tehdyn esityksen ehtona on, että Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen sekä YTV:n asianomaiset toimielimet tekevät vastaavansisältöiset päätökset.

Khs toteaa vielä, että Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on 25.11.2008 omalta osaltaan hyväksynyt esityksen edelleen esitettäväksi kaupungin- ja kunnanvaltuustoille joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä päätösehdotuksen mukaisesti.

Henkilöstötoimikunta puoltaa (24.11.2008) Helsingin seudun joukkoliikenteen seudullista järjestämistä toimikunnalle esitellyn esityksen pohjalta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän perustamisen yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan kanssa siten, että Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja YTV:n joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään perustettavaan kuntayhtymään 1.1.2010 alkaen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kuntayhtymän perussopimuksen esityslistan tämän asian erillisen liitteen mukaisesti peruspääomaosuuden osalta kuntayhtymän perustamishetkeen tarkennettuna ja oikeuttaa kaupunginhallituksen päättämään perussopimukseen tehtävistä tarpeellisista teknisluonteisista ja vähäisistä muutoksista.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä, että kuntayhtymä voidaan perustaa ennen toiminnan aloittamista niin, että se voi päättää kaikista toiminnan aloittamiseen liittyvistä tarpeellisista asioista.

Tämän päätöksen edellytyksenä on, että Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ja YTV:n
asianomaiset toimielimet tekevät vastaavansisältöiset päätökset.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän perussopimus

13

VUODEN 2008 TALOUSARVION ERÄÄN MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS

Khs 2008-527

Kvsto myönsi 14.11.2007 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle talousarvion kohdalta 4 04, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Khn käytettäväksi, 2 954 000 euron suuruisen avustuksen vuodelle 2008. Avustuksesta oli varattu vuotuisavustukseen 2 335 000 euroa, kerta-avus-tukseen Lummetien vuokraan 71 000 euroa sekä kerta-avustukseen tietotekniikkahankintoihin 548 000 euroa.

Metropolia ammattikorkeakoulun toiminnan käynnistämisen edellyttämien menojen kattamiseksi omistajat suorittavat 1,4 milj. euron suuruisen avustuksen yhtiön tilille yhtiön perustamissopimuksessa mainittujen omistusosuuksien suhteessa.

Helsingin kaupungin omistusosuus yhtiössä on 42 %, joten Helsingin kaupungin maksuosuus avustuksesta on 588 000 euroa.

Talousarviota valmisteltaessa kerta-avustusten käyttötarkoitukset ja euromäärät arvioitiin sen hetkisen tiedon mukaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:ltä saadun selvityksen mukaan toiminnan käynnistämisen edellyttämät menot ovat tarkentuneet, joten kaupungin osuus kerta-avustuksesta hankintoihin on nyt suurempi kuin talousarviota valmisteltaessa arvioitiin, kuitenkin pienempi kuin kerta-avustuksiin yhteensä varattu avustusmääräraha.

Khs päätti 7.4.2008 hyväksyä maksettavaksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle 588 000 euron kerta-avustuksen.

Avustusliitteen sitovuudesta johtuen em. päätöksen perusteluissa todettiin, että avustuserien käyttötarkoituksen muutokset on tarkoitus viedä Kvston päätettäväksi sen jälkeen kun ammattikorkeakoulun kokonaisavustustarve on selvillä.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle talousarvion luvulta 4 04 myönnettyjen kerta-avustusten, Lummetien vuokraan ja tietotekniikkahankintoihin, käyttötarkoitusta tulisi muuttaa siten, että kerta-avustukset voidaan käyttää Metropolia ammattikorkeakoulun toiminnan käynnistämisen edellyttämien menojen kattamiseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa vuoden 2008 talousarvion luvulta 4 04, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Khn käytettäväksi, myönnetyt kerta-avustukset Lummetien vuokraan, 71 000 euroa, ja tietotekniikkahankintoihin, 548 000 euroa, käyttötarkoitusta samalla muuttaen käyttämään Metropolia ammattikorkeakoulun toiminnan käynnistämisen edellyttämien menojen kattamiseen.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

14

KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2008-2305

Kårkulla samkommun toteaa (27.10.2008), että kuntayhtymän nykyinen perussopimus tuli voimaan 1.1.2005. Tämän perussopimuksen 3 §:ssä on lueteltu lakisääteiset jäsenkunnat sekä ne jäsenkunnat, jotka ovat päättäneet osallistua päihdehuoltoon sekä sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Vuonna 2007 muutettiin kyseistä 3 §:ää, koska Maksamaan kunta ja Vöyrin kunta yhdistettiin yhdeksi kunnaksi Vöyri–Maksamaa. Perussopimus, jossa on tämä muutos, tuli voimaan 1.1.2008.

1. tammikuuta 2009 tulevat voimaan seuraavat yhdistymiset:

1 Jäsenkunnat Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd yhdistetään ja ne yhdessä muodostavat Kemiönsaaren kunnan.

2 Jäsenkunnat Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistetään ja ne yhdessä muodostavat Raaseporin kaupungin.

3 Jäsenkunnat Iniö, Houtskari, Korppoo, Nauvo ja Parainen yhdistetään ja ne yhdessä muodostavat Länsi-Turunmaan kaupungin.

4 Jäsenkunta Särkisalo yhdistyy Saloon ja siitä tulee yksikielinen suomenkielinen kunta.

Muutokset tehdään kuntayhtymän perussopimuksen 3 §:ään.

Kuntayhtymän valtuustolle on 14.10.2008 (34 §) tiedotettu muutoksesta.

Perussopimuksen muutokset edellyttävät kuntayhtymän jäsenkuntien hyväksymistä. Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista (= 31 kuntaa 46:sta) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (kuntalain 79 §).

Kuntayhtymä odottaa jäsenkuntien lausuntoa/hyväksyntää joulukuun 2008 loppuun mennessä.

Perussopimus, jossa on kyseinen muutos 3 §:ään, tulee voimaan kun jäsenkuntien kannanotot on saatu.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että Helsingin kaupunki hyväksyy Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän valtuuston 14.10.2008 tekemät, jäsenkuntia koskevat muutokset kuntayhtymän perussopimuksen 3 §:ään.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

15

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2008-48

Christer Nyfält pyytää (11.11.2008) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Leila Hilen pyytää (3.11.2008), että hänen lautamiestehtävänsä terveydellisistä syistä loppuu 31.12.2008.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Christer Nyfältin ja Leila Hilenin käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi lautamies Christer Nyfältin tilalle.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Christer Nyfältille vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä,

2 valita teknikko Göran Bergin (s. 1.12.1954) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi ja

3 todeta, että Leila Hilenin lautamiestehtävä loppuu 31.12.2008.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

16

KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTTUJEN MIESTEN VALITSEMINEN

Khs 2008-2318

Kiinteistölautakunta toteaa (28.10.2008) seuraavaa:

Kiinteistönmuodostamislain (554/95) 6 §:n mukaan on kunnanvaltuuston valittava uskotuiksi miehiksi kiinteistötoimituksia varten neljäksi vuodeksi kerrallaan vähintään kuusi henkilöä. Uskottujen miesten tulee olla kiinteistöasioihin perehtyneitä ja paikallisia oloja tuntevia.

Uskotun miehen vaalikelpoisuudesta on edellä sanotun lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä on säädetty. Käräjäoikeuslain (581/93) 7 §:n mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-,
sukupuoli ja kielijakautumaa. Käräjäoikeuslain 6 §:ssä todetaan, että lautamiehen tulee olla kyseisen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Lisäksi uskottuja miehiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentti, jonka mukaan mm. kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kvsto on 16.2.2005 (asia 9) valinnut nelivuotiskaudeksi 2005–2008 kiinteistötoimituksia varten uskotuiksi miehiksi (Kiinteistönmuodostamislaki 6 §) seuraavat henkilöt: diplomi-insinööri Tuula Kaarina Hurme, diplomi-insinööri Mikko Kettunen, toimitusjohtajan Mauri Lasse Mikael Koistinen, diplomi-insinööri Anu Minna-Kaisa Maarttola, maanmittausinsinööri Raili Mannila, maanmittausteknikko Mauri Jalmari Mecklin, diplomi-insinööri Leena Ellen Munukka ja maanmittausteknikko Matti Olavi Pakkanen.

Uskottujen miesten toimikausi on sama kuin kunnallisten lautakuntien toimikausi eli neljä vuotta. Nykyisten uskottujen miesten toimikausi päättyy siten 31.12.2008. Uskotut miehet olisi valittava nelivuotiskaudeksi 2009–2012.

Lautakunta toteaa, että nykyisistä uskotuista miehistä iän puolesta (yli 63 vuotta) estyneitä uskottuja miehiä ovat Mauri Mecklin ja Matti Pakkanen. Paikkakunnalta muuton vuoksi Mauri Koistinen on estynyt olemaan uskottuna miehenä.

Huomioon ottaen kiinteistönmuodostamislain ja tasa-arvolain asiaa koskevat määräykset tulisi kaudelle 2009–2012 valita jäljempänä päätösehdotuksessa mainitut uskotut miehet, jotka ovat antaneet suostumuksensa kyseisiin tehtäviin.

Uskotun miehen on ennen toimeensa ryhtymistä annettava käräjäoikeudessa tai maaoikeudessa uskotun miehen vakuutus (KML 7 §). Uskottujen miesten vaalista on ilmoitettava Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja Uudenmaan maanmittaustoimistolle.

Lautakunta esittää, että uskotuiksi miehiksi kiinteistötoimituksia varten valittaisiin neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi 2009–2012 seuraavat henkilöt:

Kiinteistöarviointipäällikkö Ilkka Lauri Johannes Aaltonen, myyntipäällikkö Arto Annala, lehtori Jari Hotinen, diplomi-insinööri Tuula Kaarina Hurme, diplomi-insinööri Mikko Kettunen, maanhankintainsinööri Teemu Valtteri Kärkäs, diplomi-insinööri Anu Minna-Kaisa Maarttola, maanmittausinsinööri Raili Mannila ja diplomi-insinööri Leena Ellen Munukka.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee valita uskotuiksi miehiksi kiinteistötoimituksia varten neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi 2009–2012 seuraavat henkilöt:

- kiinteistöarviointipäällikkö Ilkka Lauri Johannes Aaltonen

- myyntipäällikkö Arto Annala

- lehtori Jari Hotinen

- diplomi-insinööri Tuula Kaarina Hurme

- diplomi-insinööri Mikko Kettunen

- maanhankintainsinööri Teemu Valtteri Kärkäs

- diplomi-insinööri Anu Minna-Kaisa Maarttola

- maanmittausinsinööri Raili Mannila

- diplomi-insinööri Leena Ellen Munukka.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

17

OULUNKYLÄN PERHETUKIKESKUKSEN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-2210

Kiinteistölautakunta toteaa (14.10.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Oulunkylän perhetukikeskuksen rakennus puretaan homevaurioiden vuoksi syksyllä 2008 ja tilalle rakennetaan uudisrakennus. Suunniteltu uudisrakennuksen hyötyala on 2 000 ohm², bruttoalaennuste 3 190 br-m² ja huoneistoalaennuste 2 816 m². Oulunkylän perhetukikeskus toimii tällä hetkellä väliaikaisissa väistötiloissa Lapinlahden sairaala-alueella. Uudisrakennukselle laskettu enimmäishinta on 10,3 milj. euroa (alv. 0 %), 3 219 euroa/br-m² (alv. 0 %). Arvonlisäverollinen enimmäishinta on 12,5 milj. euroa (alv. 22 %), 3 919,00 euroa/ br-m² (alv. 22 %). Tavoitteena on toteuttaa hanke vuosien 2009–2010 aikana KVR-urakkana, mikä mahdollistaa nopean aikataulun.

Oulunkylän perhetukikeskuksen toimitilojen tarveselvitys on hyväksytty sosiaalilautakunnassa 15.1.2008. Päätöksessä hanke määriteltiin kiireelliseksi ja hanke päätettiin toteuttaa uudisrakennuksena. Investointiohjelmassa 2008–2012 hanke on määritelty peruskorjaushankkeeksi ja ajoitettu vuosille 2011–2012. Kiinteistölautakunnan 27.5.2008 hyväksymässä talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosille 2009–2013 hanke on määritelty uudisrakennushankkeeksi ja ajoitettu vuosille 2009–2011.

Kiinteistöviraston tilakeskus on tilannut HKR-Rakennuttajalta hankesuunnittelun. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä tilakeskuksen ja sosiaaliviraston edustajien kanssa. Arkkitehtisuunnittelija ja hankesuunnitelman kokoaja on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Uudet toimitilat tulevat Oulunkylän perhetukikeskuksen käyttöön entiseen osoitteeseen Harjantekijäntie 2. Tontilta puretaan syksyn 2008 aikana 1 465 k-m²:n suuruinen laitosrakennus. Tontin omistaa kaupunki.
Tontin pinta-ala on 8 774 m².

./. Hankesuunnitelma on erillisenä liitteenä 1.

Hankkeen kiireellisyys Tarveselvityksessä hankkeen rakentamisajoitus oli esitetty vuosille
2009–2010, jolloin hanke valmistuisi ennen kuin väistötiloina toimivan Lapinlahden sairaalan peruskorjaus alkaa. Tällä ajoituksella ei toimintaa tarvitse siirtää toisiin väistötiloihin ja lastensuojelun hoitopaikkavaje vähenee. Lastensuojelun hoitopaikkatarjonta on pitemmän aikaa ollut riittämätön, myöskään ostopalveluita ei ole saatavilla riittävästi.

Toiminta ja suunnitelmien kuvaus

Sosiaaliviraston strategiana on varhaisella ja tehokkaalla kotiin annettavalla tuella ja kuntoutuksella estää lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ja lyhentää sijoitusaikoja. Perhehoitoa lisätään ja vahvistetaan. Laitoshoitoa käytetään enenevässä määrin vain määräaikaisena ja kuntouttavana hoitona. Perhetukikeskuksen työskentely ja sen toiminnan kehittäminen edellyttävät toimintolähtöisesti suunniteltuja, ns. räätälöityjä tilaratkaisuja.

Oulunkylän perhetukikeskus on kouluikäisten lasten vastaanotto- ja arviointiyksikkö, jossa arvioidaan ja tuetaan kuntouttavalla työskentelyotteella perheen tilannetta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tiloissa voidaan työskennellä asiakkaiden kanssa eri tavoin ja erilaisin työmenetelmin. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää ryhmätyö-, kokous- yms. tapaamistiloja.

Uusissa tiloissa Oulunkylän perhetukikeskuksen toiminta laajenee huomattavasti. Paikkaluku kasvaa 11 paikalla 23:sta 34:een. Yksikössä aloitetaan uutena toimintana ympärivuorokautinen perhekuntoutus (6 perhettä), intensiivinen perhetyö laajenee sekä uutena palveluna aloitetaan vertaisryhmätoiminta.

Tilaohjelmassa on eri toiminnoille varattu tiloja seuraavasti:

Vastaanotto-osastot	672 oh-m²
Perhekuntoutusosasto	417 oh-m²
Perheasema (intensiivinen perhetyö)	62 oh-m²
Erityistyötekijöiden tilat	70 oh-m²
Hallinnon tilat	56 oh-m²
Yhteistilat	678 oh-m²
Varastot (lämmittämätön tila)	39 oh-m²
Hyötyala yhteensä	2000 oh-m²

Perhekuntoutusosasto ja perheasema ovat kokonaisten perheiden kanssa tehtävän uudentyyppisen lastensuojelutyön tiloja. Hankesuunnitelmassa on esitetty vaihtoehtoisia tilakaavioita, joista työryhmän ehdottamassa vaihtoehdossa rakennus sijoittuisi tontin pohjoisosaan ja tiloja olisi kahdessa kerroksessa. Liikuntasali on kahden kerroksen korkuinen.

Rakennus on suunniteltu toteutettavaksi ”matalaenergiarakennuksena”. Matalaenergiatalo kuluttaa noin puolet siitä energiamäärästä kuin määräystenmukainen talo.

Valaistuksessa pyritään hyviin tehokkuuksiin ja maksimoidaan luonnonvalon hyödyntämistä: ikkunoiden pinta-alaan ja suuntaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lännen ja etelän puoleisissa ikkunoissa huolehditaan myös auringonvalolta suojauksesta. Ikkunoiden lasirakenteiden lämmöneristävyyden tavoitteet on asetettu korkeiksi. Lasirakenteiden tavoitteet kiinteissä ikkunoissa ovat U-arvo 0,9 W/m²K ja avautuvissa ikkunoissa U-arvo 0,9 W/m²K.

Rakenteet toteutetaan matalaenergiaratkaisuja soveltavana rakentamisena käyttämällä parempia lämmöneristyskyvyn omaavia rakenteita kuin minimissään (*) Rakennusmääräyskokoelman C3-osa määrää.

Rakennuksen vaipassa käytettävät U-arvot:

- Alapohja: 0,14 W/m²K(* 0,19; ryömintätilaan rajoittuvana)

- Ulkoseinät: 0,14 W/m²K(* 0,24)

- Yläpohjat: 0,10 W/m²K(* 0,15)

LVI-tekniset ratkaisut, joita kohteeseen on suunniteltu parantamaan energiatehokkuutta:

- poistoilman lämmöstä otetaan yli 60 % talteen

- keittiön ja WC-tilojen poistopuhaltimet on varustettu
lämmön talteenotolla

- keittiön kylmiöistä otetaan lauhdelämpö talteen

- IV-koneiden ilmavirtoja säädetään tarpeen mukaisesti,
jottei vajaana tai tyhjinä olevien tilojen liiallinen ilmanvaihto kuluttaisi tarpeettomasti energiaa.

Rakennuksen perusratkaisuna on kompakti kaksikerroksinen perusmassa, jolla saavutetaan yksikerroksiseen rakennukseen verrattuna pienempi rakennuksen ulkovaipan ala. Rakennus rakennetaan mahdollisimman hyvin lämpöä eristäväksi ja tiiviiksi. Tästä aiheutuvaa ylimääräistä sisälämpötilan nousua kesäaikana estetään kallioperäjäähdytyksellä.

Hankkeessa hyödynnetään Promise-rakennusten ympäristöluokitustyövälinettä. Hankkeen ympäristötavoitevaatimus on kokonaisarvo-sana B.

Kustannusarvioon on sisällytetty mm. seuraavat erillishinnat:

- ulkoseinään 300 000 euroa

- erityisiä ikkunarakenteita, aurinkosuojauksia yms. 180 000 euroa

- matalaenergiarakentamiseen lisäys 338 000 euroa.

Laajuus, kustannukset ja rahoitus

Uudisrakennuksen hyötyala on 2 000 oh-m², bruttoalaennuste 3 190 br-m² ja huoneistoalaennuste 2 816 m². Rakennuksen kerrosala on suunnitteluratkaisusta riippuen n. 2 800 k-m², joten tontin asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta jää n. 3 700 k-m² käyttämättä myöhempään lisärakentamiseen.

Tilaohjelman laajuus verrattuna tarveselvityksen tilaohjelmaan on osastojen eli kotiryhmien mitoituksen osalta säilynyt lähes samana, mutta perhekuntoutuksen ja intensiivisen perhekuntoutuksen tilatarpeet ovat hahmottuneet vasta hankesuunnitelmaa tehtäessä. Huonetilaohjelma on kasvanut tarveselvitysvaiheesta 415,5 m². Oulunkylän tarveselvityksen valmistumisen jälkeen on sijaishuollon strateginen painopiste edelleen terävöitynyt ja sen pohjalta on tullut tarpeita Oulunkylän perhetukikeskuksen tulevalle toiminnalle. Tästä johtuen perhekuntoutuspaikkojen määrä on nostettu neljästä kuuteen. Myös perhekuntoutusasuntojen kokoa on tarkistettu suuremmaksi, koska ennakoidaan, että asiakasperheet ovat suuria.

Uudisrakennukselle laskettu enimmäishinta on 10,3 milj. euroa (alv. 0 %), 3 219,00 euroa/br-m² (alv. 0 %). Arvonlisäverollinen enimmäishinta on 12,5 milj. euroa (alv. 22 %), 3 919,00 euroa/br-m² (alv. 22 %). Enimmäishinta sisältää määrärahan taidehankinnoille.

Käyttäjän muutto- ja irtokalustekustannusarvio on 250 000 euroa.

Lautakunnan 27.5.2008 hyväksymässä talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaehdotuksessa 2009–2013 hanke on ajoitettu uudisrakennushankkeena vuosille 2011–2012. Mikäli hanke toteutetaan vuo-sien 2009–2010 aikana on rahoitustarve seuraava:

vuonna 2008	79 231 euroa
vuonna 2009	3 182 436 euroa
vuonna 2010	7 038 333 euroa

Käyttötalous ja henkilöstö

Tuleva vuokrataso on 19,89 euroa /ht-m²/kk, 55 692 euroa/kk (vuokra-alaennuste 2 800 ht-m²) ja 668 304 euroa/vuosi. Vuokra koostuu pääomavuokrasta 16,94 euroa /ht-m²/kk ja arviosta ylläpitovuokraksi 2,95 euroa/ht-m²/kk.

Vuosittaiset henkilöstökulut sisältäen 10 uuden vakanssin kustannukset tulevat olemaan yhteensä 2 026 885 euroa.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto 23.9.2008 on erillisenä liitteenä 3.

Lautakunta esittää Oulunkylän perhetukikeskuksen 29.8.2008 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että arvonlisäverottomat kustannukset ovat 10 300 000 euroa, arvonlisäverollisena 12 500 000
euroa ja hankkeen laajuus on 3 200 br-m².

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.11.2008), että nykyinen lastenkotirakennus puretaan korjauskelvottomana ja samalle tontille rakennetaan uudisrakennus.

Hankkeen laajuus on 3 200 br-m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 12,5 milj. euroa (veroton hinta 10,3 milj. euroa) kustannustasossa 7/2008. Neliökustannukseksi tulee 3 919 euroa/br-m². Tavanomaiseen toimistorakennukseen verrattuna kustannuksia nostavat toiminnasta johtuvat rakenteiden kestävyysvaatimukset (mm. tiiliväliseinät, karkaistut lasit) joiden vaikutus on 206 euroa/br-m² sekä perustamisolosuhteet (95 euroa/br-m²). Matalaenergiaratkaisujen huomioon ottamisen lisäkustannus on 412 000 euroa/129 euroa/br-m².

Hanke sisältyy vuoden 2009 talousarviossa sosiaalitoimen uudisrakennushankkeisiin vuosille 2009–2010 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Oulunkylän perhetukikeskuksen 29.8.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta arvonlisäverottomana on 10 300 000 euroa ja arvonlisäverollisena 12 500 000 euroa kustannustasossa 7/2008 (RI = 128,5;THI = 159,1).

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 29.8.2008
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 28.8.2008
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 23.9.2008

18

ITÄISEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALAN SEKÄ SIIHEN LIITTYVIEN SAIRAALA-ALUEEN UUDEN TEKNISEN KESKUKSEN RAKENTAMISEN, PIHA-ALUEEN MUUTOSTÖIDEN JA MALMIN SAIRAALAN RAKENNUKSEN 4 MUUTOSTÖIDEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1557, 2008-1556, 2008-1555, 2008-1554

Kiinteistölautakunta toteaa (10.6.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupungin itäinen yhteispäivystyssairaala rakennetaan Malmin sairaalan yhteyteen. Rakennushanke käsittää uudisrakennuksen sekä nykyisen sairaalan kaksi suojeltavaa rakennusta.

Hankkeen laajuus on 20 695 br-m².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 67,9 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 82,7 milj. euroa kustannustasossa 3/2008, RI127,1, THI 154,9.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008–2013.

Khs päätti 21.6.2004, että Helsingin kaupungin yhteispäivystystoiminta järjestetään kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti.

Uusi läntinen yhteispäivystyssairaala valmistuu Meilahden sairaala-alueelle kesällä 2009.

Terveyslautakunta päätti 14.2.2006, että itäisten kaupunginosien väestöä palveleva päivystyspiste on Malmin sairaala ja että itäisen päivystysyksikön yhteyteen muodostetaan opetusterveyskeskus.

Terveyslautakunta hyväksyi 28.3.2006 2.5.2005 päivätyn Malmin sairaalan peruskorjaus / Malmin yhteispäivystys -selvityksen itäisen yhteispäivystyssairaalan tarveselvitykseksi ja valitsi uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdon hankesuunnitelman pohjaksi.

Itäisen yhteispäivystyssairaalan uudisrakennus-, perusparannus- ja muutoshankkeesta on laadittu, 19.5.2008 päivätty hankesuunnitelma on kiinteistöviraston tilakeskuksen, terveyskeskuksen ja HKR-Raken-nuttajan yhteistyönä.

Itäiseen yhteispäivystyssairaalahankkeeseen liittyvät myös sairaala-alueen uuden teknisen keskuksen rakentaminen, piha-alueen muutostyöt sekä Malmin sairaalan rakennuksen 4 muutostyöt. Näistä hankkeista on laadittu kustakin oma hankesuunnitelmansa 19.5.2008.

Hankkeiden 19.5.2008 päivättyjen hankesuunnitelmien mukainen yhteenlaskettu kustannusarvio on arvonlisäverottomana 75 232 000 euroa ja arvonlisäverollisena 91 630 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Terveyslautakunta on 27.5.2008 hyväksynyt 19.5.2008 päivätyt itäisen yhteispäivystyssairaalan, teknisen keskuksen, Malmin sairaalan piha-alueen ja Malmin sairaalan rakennuksen 4 hankesuunnitelmat enimmäiskustannuksiltaan 75,23 milj. euroa ilman arvonlisäveroa.

Itäisen yhteispäivystyssairaalahankkeen tarpeellisuus ja sisältö

Helsingissä yhteispäivystys merkitsee terveyskeskuksen akuuttisairaalan tuottamaa palvelukokonaisuutta, joka sisältää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautien ja kirurgisen päivystyksen ympäri vuorokauden. Yhteispäivystystä vahvistetaan psykiatrian, geriatrian ja infektiotautien osaamisella. Päivystystä tukevat tarvittavat laboratorio-, kuvantamis-, tarkkailu-, valvonta- ja vuodeosastopalvelut sekä yksi infektio-osasto.

Itäisen yhteispäivystyssairaalan rakennushanke käsittää uudisrakennuksen ja kaksi peruskorjattavaa, suojeltua rakennusta. Nykyinen päivystysyksikkö muodostuu neljästä rakennuksesta, jotka on nimetty numeroin 1, 3, 14 ja 17. Uudisrakennus rakennetaan nykyisten, puretta-vien päivystysyksikön rakennusten 14 ja 17 paikalle. Vuonna 1930 valmistuneet rakennukset 1 ja 3 on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2 ja ne peruskorjataan itäisen yhteispäivystyssairaalan käyttöön.

Malmin päivystysyksikön nykyiset tilat ovat ahtaat, matalat, huonokuntoiset ja teknisesti käyttöikänsä päässä. Rakennusten kerroskorkeus ei mahdollista nykyaikaisen talotekniikan toteuttamista. Sairaalarakennus ei vastaa nykyisiä toiminta- ja tilavaatimuksia eikä mahdollista yhteispäivystystoiminnan tarkoituksenmukaista kehittämistä. Sairaalassa ei myöskään ole infektiopotilaiden hoitamiseen tarvittavia eristyshuoneita.

Päivystystoiminnan tarvitsemien tilojen lisäksi rakennuksiin tulee poliklinikkatiloja, sairaalaa ja avohoitoa palvelevia kuvantamis-, laboratorio- ja tukipalvelutiloja, Malmin sairaala-aluetta palvelevia työ- ja kokoustiloja sekä opetussairaalan tiloja.

Uudisrakennukseen sijoittuvat myös Malmin sairaala-aluetta, terveyskeskuksen avohoitoa ja sosiaaliviraston laitoksia palvelevat välinehuoltokeskus, sairaala-apteekki, arkistotilat sekä omaisten tilat, muistohuone ja vainajien säilytystilat. Henkilöstöravintolalle järjestetään uudet tilat ja ravintokeskuksen tiloja laajennetaan.

Itäisen päivystysyksikön yhteyteen muodostetaan opetusterveyskeskus. Opetustoiminnalle suunnitellaan nykyaikainen oppimiskeskus ja verkko-oppimisympäristö, jonka yhteyteen tulee simulointi-, ryhmätyö-, koulutus- ja potilaiden vastaanottotiloja. Opetuksen käyttöön tulevat tilat sijoitetaan pääosin suojeltaviin rakennuksiin 1 ja 3.

Uudisrakennuksen alimpaan kerrokseen sijoittuvat työhuone- ja tukitoimintojen tilat kuten arkisto, vainajien säilytystilat ja muistohuone, tekniset huoltotilat, infuusionestevarasto, lastaus ja varastointi, jätekeskus ja pukuhuoneet.

Pohjakerrokseen ambulanssipihan tasolle sijoittuu varsinainen päivystyspoliklinikka jakautuen nopeaan hoitolinjaan, seurantalinjaan sekä valvonta- ja päivystysosastoon.

Pääsisäänkäyntikerrokseen sijoittuvat neuvonta- ja asiakaspalvelut, sisätautien konsultaatiopoliklinikka, laboratorio- ja kuvantamistilat sekä välinehuollon tilat.

Potilasosastot sijoittuvat kahteen ylimpään kerrokseen. Hankkeen toteutumisen jälkeen Itäisessä yhteispäivystyssairaalassa on 116 sairaansijaa. Uusi rakennus on suunniteltu siten, että sitä voidaan korottaa ja laajentaa myöhemmin 1–2 kerrosta eli 2–4 potilasosastolla.

Tunnelitaso yhdistää uuden sairaalarakennuksen olemassa oleviin rakennuksiin 1 ja 18. Tunnelin kautta kuljetetaan ruoka ravintokeskuksesta ja huolletaan rakennusta 18.

Suojeltavaan rakennukseen 1 jäävät ravintokeskus ja uusittu ruokasali. Rakennuksen 1 ylempiin kerroksiin sijoittuvat koko sairaala-aluetta palvelevat koulutus- ja kokoustilat, opetustiloja sekä hallinto- ja työtiloja.

Suojeltavaan rakennukseen 3 sijoittuvat myös konsultaatiopoliklinikan vastaanottohuoneet.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan tavoitteiden mukaisesti on itäisen yhteispäivystyssairaalan toiminnan suunnittelussa huomioitu kuntarajat ylittävän yhteiskäytön sisällölliset vaikutukset kuitenkaan tiloja lisäämättä.

Hankesuunnitelmassa sekä toiminnan suunnittelussa on varauduttu henkilökunnan työtä säästäviin teknisiin järjestelmiin, kuten varastoautomaatioon sekä pyykin ja jätteiden putkikuljetusjärjestelmään.

Tarveselvitykseen verrattuna suurimmat suunnitelmamuutokset ovat kohdistuneet sairaalan polikliinisiin toimintoihin sekä tukipalveluihin. Teknisen keskuksen, piha-alueen ja rakennuksen 4 muutostarpeet eivät olleet tiedossa tarveselvitysvaiheessa. Muita tarveselvitysvaiheeseen tulleita muutoksia ovat mm. päivystyssairaalan yhden vuodeosaston muuttaminen infektio-osastoksi, lyhythoitotilojen järjestäminen poliklinikalle sekä endoskopiayksikön, laboratorion ja ravintokeskuksen lisätilat. Välinehuollon tilat on suunniteltu vastaamaan tiukkoja hygieniavaatimuksia, jätehuollon tiloissa on huomioitu tulevaisuuden lajittelutarpeet ja kuljetusjärjestelmät, pukutilat on mitoitettu vastaamaan koko sairaala-alueen tarvetta ja kuvantamisen käyttöön on varattu tilat myös magneettikuvauslaitteelle. Lisäksi ambulansseille rakennetaan katettu tila ja yhdystunnelia jatketaan rakennukseen 1 ja koko tunnelitaso rakennetaan nykyistä alemmalle tasolle.

Hankkeen laajuus

Hankkeen laajuus on yhteensä 20 695 br-m².
Huoneistoala on yhteensä 15 400 ht-m².

Uudisrakennuksen bruttoala	16 700 br-m²
Ambulanssiaulan, tunnelin ja peruskorjattavien rakennusten bruttoala yhteensä	3 995 br-m²
Uudisrakennuksen hyötyala	8 790 hy-m²
Uudisrakennuksen tilavuus	n. 70 000 m³

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan 16.5.2008 laatiman kustannusarvion mukainen alustava rakennuskustannus on arvonlisäverottomana 67,9 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 82,7 milj. euroa kustannustasossa 3/2008 (RI127,1, THI 154,9).

Hanke on hyväksytty Helsingin kaupungin talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmaan ja sille on varattu rahoitusta vuosille 2008–2013.

Hankkeen kokonaisrahoitustarve on yhteensä

- 67,9 milj. euroa (alv. 0 %) / 3 281 euroa/br-m²

- 82,7 milj. euroa (alv. 22 %) / 3 996 euroa/br-m²

Aikataulu Toteutussuunnittelu ajoittuu vuosille 2008–2009. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2010–2013.

Hankesuunnitelman suunnittelu

Hankesuunnitelma on tehty tilakeskuksen ja HKR-Rakennuttajan yhteistyönä. Tilakeskus on tilannut hanke- ja kustannussuunnittelun HKR-Rakennuttajalta. Pääsuunnittelijana on ollut arkkitehtitoimisto Olli-Pekka Jokela Oy.

Vuokravaikutus

Rakennuksen kustannusarvioon perustuva vuokra on 394 159 euroa kuukaudessa, 4 729 905 euroa vuodessa.

Lautakunta esittää 19.5.2008 päivätyn itäisen yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 20 695 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 67,9 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 82,7 milj. euroa kustannustasossa 3/2008 (RI127,1, THI 154,9).

Sairaala-alueen uusi tekninen keskus

Tiivistelmä Malmin sairaalan uuden teknisen keskuksen rakentaminen liittyy itäisen yhteispäivystyssairaalan hankkeeseen. Nykyiset päivystysyksikön huonokuntoiset, sairaalan tulevaan toimintaan soveltumattomat rakennukset puretaan ja yhteispäivystyssairaalan uudisrakennus rakennetaan näiden purettavien rakennusten 14 ja 17 paikalle. Malmin sairaala-alueen kaikkia rakennuksia palveleva tekniikka sijaitsee purettavissa rakennuksissa ja näille toiminnoille on rakennettava uusi tekninen keskus ennen purkutyötä.

Hankkeen laajuus on 433 br-m².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 2 250 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 740 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008–2009.

Malmin sairaalan teknisen keskuksen uudisrakennuksesta on laadittu hankesuunnitelma 19.5.2008 kiinteistöviraston tilakeskuksen ja HKR-Rakennuttajan yhteistyönä.

Hankkeen tarpeellisuus ja sisältö

Itäisen yhteispäivystyssairaalan rakentaminen edellyttää Malmin sairaalan rakennusten 14 ja 17 purkamista. Sairaala-alueen rakennuksia palvelevat tekniset toiminnot sijaitsevat purettavassa, nykyisen päivystyssairaalan kellarikerroksessa. Koska sairaala-alueen kaikkien rakennusten tekniset toiminnot on voitava ylläpitää keskeytyksettä myös yhteispäivystyshankkeen rakentamisen ajan, on uuden teknisen keskuksen oltava valmis ja toimintakunnossa ennen purkutöiden aloittamista.

Tekniseen keskukseen sijoittuvat koko sairaala-aluetta palvelevat toiminnot:

- nestehappisäiliö

- varavoimakone

- puhelin- ja atk-keskus

- pääkeskushuone

- telehuone

- muuntamo

- paineilmakeskus

Rakennusten 14 ja 17 purkaminen aloitetaan vuoden 2010 alussa. Sairaala-alueen nykyinen toiminta jatkuu keskeytyksettä teknisen keskuksen rakentamisen aikana.

Hankkeen laajuus on yhteensä 433 br-m², josta putkitunnelin osuus on 110 m².

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan 16.5.2008 laatiman kustannusarvion mukainen alustava rakennuskustannus on arvonlisäverottomana 2 250 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 740 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Hanke on hyväksytty talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmaan.

Rahoitussuunnitelma:

- 2008 0,25 milj. euroa (alv. 0%)

- 2009 2,00 milj. euroa (alv. 0 %)

Hankkeen kokonaisrahoitustarve on yhteensä

- 2 250 000 euroa (alv. 0 % ) / 5 196 euroa/br-m²

- 2 740 000 euroa (alv. 22 %) / 6 330 euroa/br-m²

Aikataulu Toteutussuunnittelu aloitetaan elokuussa 2008. Rakentaminen aloitetaan maaliskuussa 2009 ja rakennus otetaan käyttöön marraskuussa 2009.

Vuokravaikutus

Teknisen keskuksen vuokrakustannus on 11 875 euroa kuukaudessa, 142 500 euroa vuodessa.

Lautakunta esittää 19.5.2008 päivätyn Malmin sairaalan teknisen keskuksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 460 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 250 000 euroa eli arvonlisäverollisena 2 740 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Sairaalan piha-alueen muutostyöt

Tiivistelmä Uuden sairaalan rakentaminen aiheuttaa muutoksia piha-alueen toiminnoissa, rakenteissa, korkeusasemissa sekä maanalaisissa kanavissa. Piha-alueen muutostyöt toteutetaan itäisen yhteispäivystyssairaalahankkeen yhteydessä kolmessa eri vaiheessa.

Hankkeen laajuus on 31 800 m².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 4 540 000 euroa eli arvonlisäverollisena 5 530 000 euroa kustannustasossa 3/2008, RI127,1, THI 154,9.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008–2013.

Malmin sairaalan piha-alueen muutostöistä on laadittu hankesuunnitelma 19.5.2008 tilakeskuksen, terveyskeskuksen ja HKR-Rakennut-tajan yhteistyönä.

Hankkeen tarpeellisuus ja sisältö

Itäisen yhteispäivystyssairaalan rakentamisen yhteydessä kohdistuu sairaalan piha-alueeseen maanalaisten kanavien, tekniikan, liikennereittien, pintojen, korkeusasemien sekä kaavan edellyttämien autopaikkojen muutostarpeita.

Piha-alueella toimii koko Malmin sairaalan liikenne ja pihan alle on rakennettu kaivannot ja kanaalit sairaalan eri rakennusten välisille teknisille linjastoille sekä päärakennuksen ja rakennuksen 18 välinen liikennetunneli.

Muutostyön yhteydessä piha-aluetta muutetaan turvallisemmaksi, kevyt- ja ajoneuvoliikenne eriytetään ja pihasta tehdään esteetön. Huoltoliikenne keskitetään tontin pohjoisrajalle, sairaala-alueen viher- ja virkistysalueita laajennetaan ja parannetaan sekä kehitetään sairaala-alueen ja Malmin kirkkopuiston välistä yhteyttä. Alueen opastusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään. Piha-alueen muutostyössä otetaan huomioon uuden päivystyssairaalan edellyttämät liikenne- ja pysäköintitarpeet.

Piha-alueen muutostyöt toteutetaan kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen ja kiireellisin vaihe on toteutettava ennen itäisen yhteispäivystyshankkeen rakentamiseen liittyvien rakennusten 14 ja 17 purkamisen aloittamista vuoden 2010 alussa. Siten varmistetaan teknisen keskuksen ja koko sairaala-alueen teknisten järjestelmien keskeytymätön toimiminen ja työmaa-aikaisen liikenteen toimivuus.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan myös terveysaseman jätekatos ja paikoitusalue, Kunnantien paikoitusalue, sairaalan pohjoispuolisen tiepohjan ja tien rakentaminen sekä sairaalan etelä- ja pohjoispuoliset kevyen liikenteen reitit. Toisessa työvaiheessa toteutetaan itäisen yhteispäivystyssairaalan rakennustyön aikana tarvittavat muutostyöt. Kolmannessa vaiheessa, itäisen yhteispäivystyssairaalan valmistuttua rakennetaan koko piha-alueen pinnat ja loput liikenne- ja pysäköintialueiden muutostöistä.

Hankkeen laajuus on yhteensä 31 800 m².

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan 14.5.2008 laatiman kustannusarvion mukainen alustava rakennuskustannus on arvonlisäverottomana 4 540 000 euroa eli arvonlisäverollisena 5 530 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Hanke on hyväksytty Helsingin kaupungin talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmaan.

Hankkeen kokonaisrahoitustarve on yhteensä

- 4 540 000 euroa (alv. 0 %)/143 euroa/m²

- 5 530 000 euroa (alv. 22 %)/174 euroa/m²

Aikataulu Toteutussuunnittelu aloitetaan elokuussa 2008. Rakentaminen aloitetaan huhtikuussa 2009. Rakennustyö jaetaan kolmeen vaiheeseen, joista viimeinen on valmis vuoden 2012 lopussa.

Vuokravaikutus

Piha-alueen muutostöiden vuokrakustannus on 23 961 euroa kuukaudessa, 287 533 euroa vuodessa.

Lautakunta esittää 19.5.2008 päivätyn Malmin sairaalan piha-alueen muutostöiden hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 31 800 m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 540 000 euroa eli arvonlisäverollisena 5 530 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Lisäksi lautakunta toteaa päättäneensä edellyttää kiinteistöviraston esittävän neljännesvuosittain lautakunnalle selvityksen hankkeen etenemisestä.

Malmin sairaalan rakennuksen 4 korjaaminen väistötiloiksi

Tiivistelmä Itäisen yhteispäivystyssairaalan toteuttamisen aikaiset kotisairaalan, teknisen huoltotoimen ja laboratorion näytteenoton väistötilat järjestetään Malmin sairaalan rakennukseen 4. Väistötilavaihetta varten rakennukseen tehdään toiminnan ja turvallisuuden edellyttämät välttämättömimmät muutostyöt. Päivystyssairaalan valmistuttua laboratorion näytteenottotilat sekä kiinteistön huolto siirtyvät uuteen päivystyssairaalaan ja rakennus 4 peruskorjataan.

Hankkeen laajuus on 676 br-m².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä
542 000 euroa eli arvonlisäverollisena 660 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2009.

Malmin sairaalan rakennuksen 4 muutostyöstä on laadittu hankesuunnitelma 19.5.2008 Helsingin kaupungin tilakeskuksen, terveyskeskuksen ja HKR-Rakennuttajan yhteistyönä.

Hankkeen tarpeellisuus ja sisältö

Malmin sairaalan päivystysyksikkö siirtyy itäisen yhteispäivystyssairaalan rakentamisen ajaksi väistötiloihin Marian sairaalaan vuoden 2010 alussa. Malmin sairaala-alueelle jäävät rakentamisen ajaksi toimimaan Malmin terveysasema, rakennuksen 18 akuuttivuodeosasto ja kuntoutuksen terapiapalvelut. Näiden toimintojen tukipalveluille tarvitaan tilat sairaala-alueelta. Kotisairaalan, laboratorion näytteenoton sekä teknisen huoltotoimen ja kuljetuksen väistötilat sijoitetaan rakennukseen 4.

Rakennus 4 on valmistunut 1937 ja sen on suunnitellut arkkitehti Toivo Löyskä. Rakennuksella 4 on kuntotutkimuksen perusteella teknistä käyttöikää jäljellä vielä joitakin vuosia, joten sen varsinainen peruskorjaus on tarpeen tehdä vasta itäisen yhteispäivystyssairaalan valmistuttua.

Itäisen yhteispäivystyssairaalan väistövaiheessa rakennuksen 1. kerrokseen sijoittuvat kotisairaala sekä laboratorio. Pohjakerros varataan teknisten tilojen sekä Palmian huoltotoimen käyttöön. Väistötilakäyttöä varten rakennukseen tehdään vain toiminnan ja turvallisuuden edellyttämät muutostyöt. Muutostyö käsittää 1. ja 2. kerroksissa pääasiassa huoltomaalauksen, pohjakerroksessa vainajien säilytystilan kylmäsäilytystilojen ja siunauskappelikotelointien purkamisen. Talotekniikkaan tehdään näiden purkutöiden aiheuttamat muutokset. Muutostyöt toteutetaan ennen nykyisen sairaalan purkutöiden aloittamista.

Hankkeen laajuus on yhteensä 676 br-m².

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan 15.5.2008 laatiman kustannusarvion mukainen alustava rakennuskustannus on arvonlisäverottomana 542 000 euroa eli arvonlisäverollisena 660 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Rahoitussuunnitelma:

- 2008 87 000 euroa (alv. 0 %)

- 2009 455 000 euroa (alv. 0 %)

Hankkeen kokonaisrahoitustarve on yhteensä

- 542 000 euroa (alv. 0 % ) / 802 euroa / br-m²

- 660 000 euroa (alv. 22 %) / 977 euroa / br-m²

Aikataulu Toteutussuunnittelu aloitetaan elokuussa 2008. Rakentaminen aloitetaan maaliskuussa 2009 ja rakennus otetaan käyttöön marraskuussa 2009.

Vuokravaikutus

Muutostyö aiheuttaa vuokran lisäystä 2 860,81 euroa/kk eli 34 329,72 euroa vuodessa. Hankkeen toteutumisen jälkeen rakennuksen 4 vuokra on yhteensä 9 823,92 euroa/kk eli 117 887,04 euroa/vuosi.

Lautakunta esittää 19.5.2008 päivätyn Malmin sairaalan rakennuksen 4 muutostyön hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 676 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 542 000 euroa eli arvonlisäverollisena 660 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Lisäksi lautakunta toteaa päättäneensä edellyttää kiinteistöviraston esittävän neljännesvuosittain lautakunnalle selvityksen itäisen yhteispäivystyshankkeen etenemisestä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (22.10.2008) lausunnossaan, että hanke koostuu neljästä erillisestä osahankkeesta, jotka ovat tiiviisti sidoksissa keskenään. Tekninen keskus (2,25 milj. euroa, alv. = 0) on rakennettava ensin, sillä koko sairaala-aluetta palveleva tekniikka sijaitsee purettavissa rakennuksissa 14 ja 17.

Rakennuksessa 4 on tehtävä välttämättömät muutostyöt, jotta se voi toimia kotisairaalan, teknisen huollon ja laboratorion näytteenoton väistötilana (itse päivystysyksikkö siirtyy Marian sairaalaan rakentamisen ajaksi). Yhteispäivystyssairaalan uudisrakennuksen (67,9 milj. euroa) rakentaminen alkaa em. töiden jälkeen vuonna 2010. Piha-alue tehdään kolmessa vaiheessa talonrakennustöiden määräämässä aikataulussa.

Vuosien 2008–2011 taloussuunnitelmassa hankkeelle on varattu 41,2 milj. euroa terveyslautakunnan 28.3.2006 hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti. Tarveselvityksen kustannukset hankesuunnitelman hintatasossa 3/08 ovat 45 milj. euroa.

Kokonaisuutena hankesuunnitelman mukaiset kustannukset (75,2 milj. euroa) ovat nousseet 30 milj. euroa eli 67 % tarveselvityksestä (45 milj. euroa hintatasossa 3/08). Kustannusnoususta päivystyssairaalan osuus on 22,9 milj. euroa eli 51 %. (45 milj. eurosta 67,9 milj. euroon).

Päivystyssairaalan laajuus on kasvanut n. 3 350 br-m². Terveyslautakunta on lausunnossaan selostanut tarkemmin tarveselvityksen jälkeen tehtyjä lisäyksiä ja muutoksia. Laajuuden kasvun vaikutus kustannuksiin on n. 11 milj. euroa. Muu kustannusnousu johtuu peruskorjauksen tason nostosta teknisten selvitysten perusteella sekä uudisosan suunnitelman kallistumisesta.

Hankesuunnittelussa mukaan tulleiden liitännäishankkeiden osuus on 7,3 milj. euroa. Tekninen keskus, rakennus 4 ja piha eivät sisältyneet ollenkaan tarveselvitykseen.

Näyttää siltä, että tarveselvityksessä ei osattu ottaa ydin- eikä varsinkaan tukipalvelujen tilatarpeita realistisesti huomioon. Ydintoimintojen tiloja on hankesuunnitelmassa lisätty n. 1 650 br-m² (mm. näytteenotto‑, magneettikuvaus-, endoskopia- ja vastaanottotilat).

Vuoden 2005 jälkeen toiminta ja tilatarpeet ovat muuttuneet ja muutostarpeita on ilmennyt mm. ravintohuollon ja jätehuollon järjestelmiin, joita ei tarveselvityksessä ollut otettu huomioon. Meilahdessa läntinen yhteispäivystys voi tukeutua huomattavasti enemmän alueella jo oleviin tukipalveluihin kuin Malmilla. Pelkän yhteispäivystyssairaalan laajuus on tässä hankkeessa 20 695 br-m² kun se Meilahden yhteispäivystyksessä on n. 10 000 br-m².

Kustannusten huomattava nousu osoittaa, että hankkeen ottaminen taloussuunnitelmaan tarveselvitysvaiheen kustannusennusteen perusteella on ongelmallista. Siihen tulisi jatkossa löytää parempi ratkaisu.

Taloussuunnitelmassa 2009–2011 Itäiselle päivystyssairaalalle on varattu tämän hankesuunnitelman mukaisesti yhteensä 75,2 milj. euroa vuosina 2008–2013. Määräraha sisältää kaikki neljä osahanketta.

Hankesuunnitelma perustui tarveselvityksen uudisrakennusvaihtoehtoon 2, joka oli selvästi kallein (40,1 milj. euroa) ja lähes kaksi kertaa kalliimpi kuin peruskorjaukseen perustunut vaihtoehto 3 (22 milj. euroa). Vaihtoehto 3 on kuitenkin todettu toteuttamiskelvottomaksi mm. liian matalan kerroskorkeuden vuoksi.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää hankekokonaisuutta huomattavan kalliina huomioon ottaen kaupungin koko palvelutilarakentamisen määrä. Kustannusten lähes kaksinkertaistuminen tarveselvityksestä osoittaa huonoa valmistelua.

Koska kyseessä on terveyskeskuksen koko päivystystoiminnan kannalta tärkeä strateginen hanke, talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että hankesuunnitelma voidaan hyväksyä esityksen mukaisena. Hankkeen toteutuksessa tulisi pyrkiä käyttämään näköpiirissä olevan edullisemman suhdannetilanteen hyödyt täysimääräisesti hyväksi.

Khs toteaa, että yhtenä hankkeena käsiteltävien hankkeiden 19.5.2008 päivättyjen hankesuunnitelmien mukainen yhteenlaskettu kustannusarvio on arvonlisäverottomana 75 232 000 euroa ja arvonlisäverollisena 91 630 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9).

Hanke		Kustannus- arvio euroa (alv. 0 %)		Kustannus- arvio euroa (alv. 22 %)
Itäinen yhteispäivystyssairaala	67 900 000		82 700 000
Uusi tekninen keskus	2 250 000		2 740 000
Piha-alueen muutostyöt	4 540 000		5 530 000
Rakennuksen 4 muutostyöt	542 000		660 000
Yhteensä	75 232 000		91 630 000

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 19.5.2008 päivättyihin suunnitelmiin perustuvan itäisen yhteispäivystyssairaalan, sairaala-aluetta palvelevan uuden teknisen keskuksen, sairaalan piha-alueen muutostöiden ja Malmin sairaalan rakennuksen 4 muutostyön yhteisen hankesuunnitelman siten, että suunnitelmiin perustuva yhteenlaskettu kustannusarvio on arvonlisäverottomana 75 232 000 euroa ja arvonlisäverollisena 91 630 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1 THI 154,9).

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Itäisen yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelma 19.5.2008
	Liite 2	Itäisen yhteispäivystyssairaalan hankkeiden yhteenveto
	Liite 3	Itäisen yhteispäivystyssairaala/HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 16.5.2008
	Liite 4	Malmin sairaalan teknisen keskuksen hankesuunnitelma 19.5.2008
	Liite 5	Malmin sairaalan tekninen keskus/HKR-Rakennuttajan kustannusarvio, 14.5.2008
	Liite 6	Malmin sairaalan piha-alueen muutosöiden hankesuunnitelma 19.5.2008
	Liite 7	Malmin sairaalan piha-alueen muutostyöt/HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 14.5.2008
	Liite 8	Malmin sairaala, rakennus 4 muutostyön hankesuunnitelma 19.5.2008
	Liite 9	Malmin sairaala, rakennus 4 muutostyö/HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 15.5.2008

19

POHJOIS-HAAGAN ASUIN-, LIIKE- JA PALVELUTILATONTTIEN VUOKRAUSPERUSTEET (29128/1 - 3 SEKÄ 29129/1 - 5)

Khs 2008-2316

29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) korttelin nro 29128 tontit nro 1, 2 ja 3 sekä
29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) korttelin nro 29129 tontit nro 1, 2, 3, 4 ja 5;

Kuusamakuja 1, 3, 5, 2, 4, 6, 8 ja 10

Tiivistelmä Khs on varannut Pohjois-Haagasta tontteja Asuntotuotantotoimikunnalle ja Alkuasunnot Oy:lle vapaarahoitteisten hitas-omistusasuntojen, asumisoikeusasuntojen ja vuokra‑asuntojen rakentamista varten 31.12.2010 saakka.

Alueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi joten varatut tontit voidaan pian vuokrata rakennettavaksi. Tonteille esitetään nyt vahvistettavaksi vuokrausperusteet, jotka noudattavat alueelle vakiintunutta hintatasoa.

Kiinteistölautakunta toteaa (28.10.2008) mm. seuraavaa:

Varauspäätökset Khs päätti 7.4.2008 varata tontin 29128/1 Alkuasunnot Oy:lle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2010 saakka.

Khs päätti samoin 7.4.2008 varata asuntotuotantotoimikunnalle tontit 29128/2–3 ja tontit 29129/4–5 vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin, tontin 29129/1 vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ja tontit 29129/2–3 asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten 31.12.2010 saakka.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kvston 3.4.2002 vahvistaman ja 24.5.2002 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan nro 10949 mukaan tontit 29128/1 ja 29129/1 ovat asuin-, liike- ja julkisten palvelutilojen korttelialuetta (AKYS). Tonttien rakennusoikeudet ovat 2 300 + 400 k-m² ja 2 300 + 800 k-m². Edellinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan vähimmäismäärän ja jälkimmäinen palvelu-, myymälä-, toimisto-, ja muiden vastaavien tilojen enimmäismäärän.

Tontti 29128/2 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Tontin rakennusoikeus on 1 300 k-m². Tontille saa rakentaa enintään 15 asuntoa.

Tontit 29128/3 ja 29129/2–5 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tonttien rakennusoikeudet ovat 1 000–2 000 k-m². Tonteille saa rakentaa enintään 12–24 asuntoa.

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi tonteille saa rakentaa porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, pysäköintitiloja, väestönsuojia, teknisen huollon tiloja ja asumiselle tarpeellisia varastotiloja sekä jätteiden lajitteluun tarvittavat tilat.

Autopaikat sijoitetaan tonteille maanalaisiin tiloihin, rakennusten pohja-kerroksiin tai maantasoon.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Kvsto päätti 13.12.2006 (asia 8) n. 300 m:n päässä sijaitsevien tonttien vuokrausperusteista (asemakaavamerkintä AKYS ja AR). Tonteille vahvistettujen vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa rivitalon osalta 28 euroa, kerrostalon asuintilojen osalta 24 euroa ja palvelutilojen osalta 12 euroa.

Tonteille 29128/1 ja 29129/1 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa asuintilojen (AK) osalta 27 euroa sekä mahdollisten palvelutilojen (YS) osalta 13 euroa.

Tonteille 29128/3 ja 29129/2–5 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 27 euroa.

Tontille 29128/2 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 30 euroa.

Hintatasossa 9/08 (ind. 1 750) laskettu kerrosneliömetrihinta on asuintilojen osalta 473–525 euroa (YS-tilojen osalta 228 e) ja valtion tukemassa tuotannossa 378–420 euroa.

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei peritä.

Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike- ja toimistotilojen osalta perittäisiin asuintilan maanvuokraa.

Kvston päätöksen 1.10.1980 (asia 18) mukaisesti asuntotontin vuosivuokra on 4 % laskennallisesta hinnasta ja muilla tonteilla 5 %.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on n. 2,10 euroa/kk/m² ja valtion tukemassa tuotannossa n. 1,65 euroa/kk/m².

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 29. kaupunginosan korttelin nro 29128 tontit nro 1, 2 ja 3 sekä korttelin nro 29129 tontit nro 1, 2, 3, 4 ja 5 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 29128 tontin nro 1 ja korttelin nro 29129 tontin nro 1 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena asuintilojen osalta virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 27 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja palvelutilojen osalta 13 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Korttelin nro 29128 tontin nro 2 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 30 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Korttelin nro 29128 tontin nro 3 ja korttelin nro 29129 tonttien nro 2–5 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 27 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei peritä.

Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike-, toimisto- tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokraa.

3 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Ote asemakaavasta
	Liite 2	Sijaintikartta

20

ALPPIKYLÄN ASEMAKAAVAAN NRO 11370 SISÄLTYVIEN ASUNTOTONTTIEN VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2008-2358

Kiinteistölautakunta toteaa (4.11.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Alppikylän asemakaava nro 11370 on tullut lainvoimaiseksi 13.10.2006. Asemakaava-alueelle on kaavoitettu uutta asuntokerrosalaa kaupungin omistamalle maalle yhteensä 58 646 k-m² kortteleihin 41290–41291, 41293–41294, 41296–41300 ja 41302–41306. Khs on varannut edellä mainittujen kortteleiden tontit rakentamista varten.

Alppikyläksi kutsutaan aluetta, jota rajaavat lännessä Tattarisuon teollisuusalue, pohjoisessa Puistolan ja Heikinlaakson pientaloalueet sekä idässä Jakomäen kerrostaloalue.

Alppikylän asemakaavan korttelit sisältävät erityyppisiä asuntotontteja kerrostaloista perinteisiin omakotitaloihin. Pääpaino asumistyypeissä on kaupunkipientaloilla. Osa autopaikoista on sijoitettu tavanomaisesta poiketen kaduille, koska matala ja tiivis rakennustapa johtaa pieniin pihatiloihin.

Alppikylän tonttien rakentaminen ajoittuu vuosille 2009–2015. Ensimmäisten alueelta varattujen asuntotonttien rakentamisen arvioidaan alkavan alkuvuodesta 2009. Koska tonteille ei ole vielä vahvistettu vuokrausperusteita, esitetään Khlle tonttien vuokrausperusteiden määräämistä.

Esitettyjen vuokrausperusteiden mukaan maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi vapaarahoitteisilla tonteilla 1,44 euroa/kk/asunto-m² ja valtion tukemassa tuotannossa 1,15 euroa/kk/
asunto-m².

Alppikylän vetovoimaisuuden parantamiseksi ja rakentamisen käynnistymisen nopeuttamiseksi Alppikylän tonttien maanvuokrista esitetään perittäväksi 70 % seitsemän vuoden aikana kunkin tontin vuokra-ajan alkamisesta kuitenkin kauintaan 31.12.2016 saakka.

Khs on 11.6.2007 ja 3.9.2007 sekä 7.4.2008 varannut Alppikylän asemakaavaan nro 11370 sisältyvät asuntotontit seuraavasti:

Tontti /asema- kaavamerkintä	Varauksen- saaja	Rahoitus- muoto	Varauspäätöksen ehto
41294/1 AK	Asuntk	AV
41302/1 AK	Asuntk	AV
41306/4 ja 5 AK	Asuntk	AV
41297/1 AK	Asuntk	AAO
41297/2 ja 3 A–1	Asuntk	AAO
41299/17 AK (Tontit 41299/1 ja 16 on yhdistetty)	Asuntk	AAO
41299/7 A–1	Asuntk	AAO
41300/1 A–1	Asuntk	AAO
41293/3 A–1 (Tontit 41293/ 1 ja 2 on yhdistetty)	Asuntosäätiö	OO / hitas II
41296/2 A–1	Asuntosäätiö	OO / hitas II
41304/2 A–3 41304/1 KTY, toimitilaa	VVO	OO / hitas II	Kohteessa on järjestettävä arkkitehtuurikilpailu tai muu kilpailu yhteistyössä kaupungin kanssa.

Tontti /asema- kaavamerkintä	Varauksen- saaja	Rahoitus- muoto	Varauspäätöksen ehto
41296/9 A–1	VVO	OO /hitas II
41298/1–4 A–1	VVO	OO / hitas II
41303/1 AS 41303/2 ATY 41305/1 AK	S-Asunnot Oy	AV	Varattaville tonteille voidaan sijoittaa kaupungin tai muun yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osa asunnoista erityisryhmien asumiseen. Tämä koskee enintään 20 % hankkeen kerrosalasta.
41290/6–10 41296/7–8 41296/10–12 41299/2–6 41299/8–15 41300/4–8 41300/10–12 41306/1–3 A–1			Omatoimista rakentamista varten kiinteistölautakunnan päättämin ehdoin. Tonttien varaajat valitaan arvonnan avulla.

Tontti /asema- kaavamerkintä	Varauksen- saaja	Rahoitus- muoto	Varauspäätöksen ehto
41290/3–4 41291/2 ja 6 41300/3, 9 ja13 41305/2–3 A–1			Omatoimista ryhmä- rakentamista varten kiinteistölautakunnan päättämin ehdoin. Tonttien varaajat valitaan luonnossuunnitelmien laadun perusteella.
41302/2 A–2			Vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen.

Asuntk = asuntotuotantotoimikunta

AV = pitkäaikaiset vuokra-asunnot (aravalaina tai valtion korkotuki)

AAO = asumisoikeusasunnot
OO = vapaarahoitteiset omistusasunnot

Asemakaava- ja tonttitiedot

Asemakaavakartta nro 11370 määräyksineen on nähtävänä kokoushuoneen seinällä.

Kvsto on hyväksynyt 30.8.2006 Alppikylän asemakaavan nro 11370. Kaava on tullut lainvoimaiseksi 13.10.2006. Kaava-alueelta varattujen tonttien asuntokerrosala on yhteensä 58 646 k-m².

Alppikylän asemakaavan korttelit sisältävät erityyppisiä asuntotontteja kerrostaloista perinteisiin omakotitaloihin. Rakennusten pientalomaisuus on määritelty asemakaavassa siten, että asunnoilla on oma ulko-ovi ja piha. Pääpaino asumistyypeissä on kaupunkipientaloilla. Kerrostalotonttien tehokkuudet vaihtelevat välillä 0,78–1,3 ja pientalotonttien tehokkuudet välillä 0,53–0,95. Osa autopaikoista on sijoitettu tavanomaisesta poiketen kaduille, koska matala ja tiivis rakennustapa johtaa pieniin pihatiloihin.

Alppikylän alueelta varatut tontit kuuluvat asemakaavan mukaan seuraaviin korttelialueisiin:

AK = Asuinkerrostalojen korttelialue

A-1 = Asuinrakennusten korttelialue

A-2 = Asuinrakennusten korttelialue. Korttelialueesta määräaloiksi erotetuilla tontin osilla saa olla omakotitaloja, joilla saa olla yhteiskäyttöistä aluetta ja muita yhteisjärjestelyjä.

A-3 = Asuinrakennusten korttelialue. Asuinrakennusten tulee edustaa atrium-tyyppiä.

AS = Asuntolarakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa ympäristöhaittoja tuottamattomia työ- ja kokoontumistiloja.

ATY = Asuin- ja työpaikkarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhaittaa tuottamattomia työ- ja liiketiloja.

KTY = Toimitilarakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa myös liike- ja palvelutiloja.

Asemakaava sisältää mm. seuraavat AK- ja AS-korttelialueita koskevat asemakaavamääräykset:

– Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 20 % asuntokerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, sauna ym. tiloja, valokuiluja, teknisiä tiloja ja katettuja pihoja sekä lasiseinäisiä parvekkeita rakennuksen kaikkiin kerroksiin. Kerrosluvun estämättä saa näitä tiloja sijoittaa ullakkokerrokseen.

– Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tai talousrakennukseen autonsäilytystiloja enintään 15 m²/autopaikka.

– Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa kaavakarttaan merkityt maanalaiset tilat, jotka on tarkoitettu pysäköintiin sekä teknisiksi, varasto- ja väestönsuojatiloiksi.

Tonttitehokkuuden ylittäessä 1,0 tonttien autopaikat on osoitettu pääosin pihakansien alle ja autotalleihin (asemakaavamerkintä ma ja mav).

– Asemakaavakarttaan on merkitty AK-tontille 41299/17 monikäyttötilan rakennusala 100 k-m², johon monikäyttötila tulee sijoittaa katutasoon. Tälle osalle saa rakentaa luvun osoittaman määrän liike-, toimisto-, myymälä-, kerho-, koulu- päiväkoti- tms. tilaa (asemakaavamerkintä mk).

Asemakaavakarttaan on merkitty AK-tontille 41297/1 rakennusala, 400 k-m², jolle saa sijoittaa myymälän (asemakaavamerkintä m).

Asemakaavakarttaan on merkitty 1 300 k-m²:n työtilarakennuksen kerrosala AS-tontille 41303/1 (asemakaavamerkintä k).

Nämä tilat kuuluvat varsinaiseen kerrosalaan.

Asemakaava sisältää lisäksi mm. seuraavat muita asuinrakennusten korttelialueita (A-1, A-2, A-3) koskevat asemakaavamääräykset:

– Asunnoilla on oltava oma ulko-ovi ja pääosin oma piha.

- Korttelialueet on tarkoitettu pääosin suuria asuntoja varten. Rakennuspaikka, jonka rakennusoikeus on 180 m² tai pienempi, on tarkoitettu vain yhtä asuntoa varten.

- Rakennusalan sivutessa katualuetta on rakennus rakennettava pääosin kiinni kadun puoleiseen rakennusrajaan.

– Asuinrakennukseen tulee kuulua kellari tai/ja käyttöullakko. Ullakolle on rakennettava portaat. Määräys ei koske A-3
-korttelialuetta.

– Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 20 % asuntokerrosalasta varasto- huolto- sauna ja teknisiä tiloja sekä lasikuisteja rakennuksen kaikkiin kerroksiin ja talousrakennuksiin.

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tai talousrakennukseen autonsäilytystiloja enintään 15 m²/autopaikka.

- Asuinrakennuksiin saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työtilaa enintään 30 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.

Koko asemakaava-aluetta koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Alppikylän uudet tämän asemakaavan mukaiset asuinrakennukset saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tontti on riittävästi suojattu Lahdenväylän melua vastaan.

- Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.

- Kadunvarsipysäköintiä koskeva kaavamääräys. Osa tonttien autopaikoista on tavanomaisesta poiketen osoitettu kadulle. Asemakaavakarttaan on merkitty murtoluku, joka osoittaa sen osuuden tonttien autopaikoista, joka on sijoitettava omalle tontille.

Rakentamistapaohjeet

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.5.2007 Alppikylän rakentamistapaohjeen. Ohjeen tarkoituksena on selventää Alppikylän asemakaavassa esitettyjä periaatteita ja täsmentää niitä suunnitteluperiaatteita, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Rakentamistapaohjeessa on keskitytty erityisesti kaupunkipientaloihin.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Alppikyläksi kutsutaan aluetta, jota rajaavat lännessä Tattarisuon teollisuusalue, pohjoisessa Puistolan ja Heikinlaakson pientaloalueet sekä idässä Jakomäen kerrostaloalue.

Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Jakomäessä 0,5–1 km:n päässä Alppikylästä.

Tonttien maaperä ja rakennettavuus

Alppikylän asemakaava-alue sijoittuu pitkittäiselle, lähes pohjois–eteläsuuntaiselle Tattariharjulle. Harjumuodostuma on osin avokallioisen mäen (Jakomäki) ja pehmeikköalueen (Tattarisuo) välissä. Maa-ainekseltaan harju on pääasiassa hiekkaa, johon paikka paikoin savi ja silttilinssit työntyvät karkearakeisen aineksen alle.

Pääosa Alppikylän tonttien rakennuksista voidaan perustaa maan varaan. Nelikerroksiset ja sitä korkeammat rakennukset on perustettava paalujen varaan.

Alppikylä sijaitsee kokonaisuudessaan Tattarisuon I luokan pohjavesialueella. Alueella oleva orsivesi kuivatetaan pysyvästi, jotta asuintalojen kellarikerrosten taloudellinen rakentaminen olisi mahdollista. Orsiveden kuivattaminen toteutetaan kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä.

Ympäristön häiriötekijät

Alppikylän alueelle tulee liikennemelua Lahdenväylältä, Porvoonväylältä, Tattariharjuntieltä ja Suurmetsäntieltä. Nykyisin alue on lähes kokonaan yli 55 dBA:n melualueella. Kaupunki rakentaa meluvallin vähentämään Lahdenväylän liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Meluvalli valmistuu vuoden 2009 lopulla.

Vertailutiedot Vertailutietoina todettakoon seuraavaa:

Kvsto päätti 21.6.2006 vahvistaa Heikinlaakson pientalotonttien 41158/28–29 vuokrausperusteeksi virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavan 23 euron kerrosneliömetrihinnan

Kiinteistölautakunta päätti 14.10.2008 esittää Khlle, että Puistolan asuinpientalotonttien 41265/13–14, 41266/12–14 sekä 41275/30 vuokrausperusteiksi vahvistettaisiin virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavat 25–27 euron kerrosneliömetrihinnat.

Jakomäen kerrostalotontit on vuokrattu pääasiassa 1960-luvulla. Jakomäestä on vuokrattu vuonna 2001 AK-tontti 41210/4. Kvsto vahvisti 17.1.2001 tontin vuokrausperusteeksi virallisen elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavan kerrosneliömetrihinnan 80 mk/k-m² eli 13,46 euroa/k-m².

Alppikylän asuntotonttien vuokrat

Alppikylän pientalotonteilla (asemakaavamerkinnät A-1, A-2 ja A-3) tiivis ja matala rakennustapa aiheuttaa sen, että pientalotonteilla tonttien tehokkuudet vaihtelevat välillä 0,53–0,95. Matala ja tiivis rakennustapa johtaa myös pieniin pihatiloihin. Alppikylän kerrostalotonttien tehokkuudet taas vaihtelevat välillä 0,78–1,3.

Alppikylän AK-tonttien vuokrat voitaisiin esittelijän mielestä määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 19 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Koska Alppikylän enintään kolmekerroksisten pientalotonttien tehokkuus on yli 0,50, niistä voitaisiin esittelijän mielestä periä vuokraa samoin perustein kuin AK-tonteista.

Valtion asuntolainoittamista ja korkotukemista tonteista tulisi periä vuokrana 80 % vapaarahoitteisten tonttien maanvuokrasta. Vuokrien perusteena olisi tällöin elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava kerrosneliömetrihinta 15 euroa/k-m².

Asuintonttien hinta vastaisi tällöin Alppikylän alueella nykyhintatasossa (9/2008, indeksi 1 750) vapaarahoitteisten tonttien osalta hintaa 333 euroa/k-m² ja valtion asuntolainoittamien ja korkotukemien tonttien osalta hintaa 266 euroa/k-m².

Asuinpientalotonteille mahdollisesti toteutettavien asemakaavamääräysten mukaan sallittujen työtilojen osalta perittäisiin samaa maanvuokraa kuin asuintiloista.

Asemakaavakarttaan merkitystä varsinaiseen kerrosalaan kuuluvasta liike-, toimisto- ja myymälätilasta tulisi periä samaa vuokraa kuin asuintilasta. Asemakaavakarttaan merkitystä varsinaiseen kerrosalaan kuuluvasta kerho-, koulu-, päiväkoti- tai tms. tilasta sekä työ- ja kokoontumistilasta taas perittäisiin puolet asuntotilan vuokrasta.

Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei perittäisi vuokraa. Ei myöskään asemakaavamääräysten mukaan pakollisen käyttöullakon osalta.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi vapaarahoitteisilla tonteilla 1,44 euroa/kk/asunto-m² ja valtion tukemassa tuotannossa 1,15 euroa/kk/asunto-m².

Alppikylän vetovoimaisuuden parantamiseksi ja rakentamisen käynnistymisen nopeuttamiseksi Alppikylän tonttien maanvuokrista tulisi esittelijän mielestä periä 70 % seitsemän vuoden aikana kunkin tontin vuokra-ajan alkamisesta kuitenkin kauintaan 31.12.2016 saakka.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa lautakunnan vuokraamaan Alppikylän asemakaavaan nro 11370 sisältyvät kaupungin omistamat tontit (asemakaavamerkinnät AK, AS, A-1, A-2, A-3, ATY ja KTY) tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka ja määräämään tonttien vuosivuokrat noudattaen seuraavia vuokrausperusteita:

1 Asemakaavakarttaan merkityn asuntokerrosalan osalta perittävä vuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 19 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Jos asemakaavakarttaan merkitystä asuntokerrosalasta käytetään asemakaavamääräysten sallimalla tavalla osa työtilaksi, peritään työtilasta samansuuruista vuokraa kuin asuntotilasta.

2 Asemakaavakarttaan merkityn varsinaiseen kerrosalaan kuuluvan liike-, toimisto- ja myymälätilan osalta perittävä vuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 19 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asemakaavakarttaan merkityn varsinaiseen kerrosalaan kuuluvan kerho-, koulu-, päiväkoti- tai tms. tilan sekä työ- ja kokoontumistilan osalta perittävä vuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 9 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

3 Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Asemakaavamääräysten mukaan pakollisen käyttöullakon osalta ei myöskään peritä vuokraa.

4 Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja asumisoikeustuotantoon varattujen asuntotonttien vuokrista peritään 80 % sinä aikana, jona valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa korkohyvitystä asuntojen rakentamiseen myönnetylle korkotukilainalle.

5 Edellä mainituin tavoin määräytyvästä tontin vuosivuokrasta peritään 70 % seitsemän vuoden ajan tontin vuokra-ajan alkamisesta kuitenkin kauintaan 31.12.2016 saakka.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Taulukko tonttien perustiedoista

21

LEPPÄVAARASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA UUSI KORVAAVA SOPIMUS (ESPOO, LEPPÄVAARA - LAAJALAHTI)

Khs 2008-2319

Kiinteistölautakunta toteaa (28.10.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin ja Espoon kaupunkien välillä vuonna 1989 allekirjoitetulla Leppävaaran alueen suunnittelua ja rakentamista koskevalla sopimuksella järjestettiin kaupunkien kesken alueen suunnitelmallisen rakentamisen periaatteet.

Sopimuksen tavoitteena oli varmistaa Leppävaaran aluekeskuksen ja siihen liittyvän asuntoalueen nopea ja tasapainoinen toteutuminen maanomistusoloista riippumatta sopijapuolten yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Helsingin Leppävaarassa omistamille alueille tuli kaavoittaa asuntorakennusoikeutta vähintään 100 000 k-m² ja liike- ja toimistorakennusoikeutta vähintään 200 000 k-m². Jos tavoitteet ylittyisivät, ylittävistä määristä tuli ns. ylivuotoehdon nojalla osoittaa 75 % Espoolle ja 25 % Helsingille.

Sopimus sisälsi myös ehdot asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta, jonka tuli noudattaa Helsingissä tuolloin sovellettua.

Sopimus on asuntorakennusoikeuden osalta toteutunut niin määrällisesti kuin asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojen osalta.

Liike- ja toimistorakennusoikeuden osalta sopimuksen toteuttaminen on edelleen kesken. Tämä johtuu siitä, että vaikka Leppävaaran liikekeskus ympäristöineen alkaa olla varsin pitkälle rakennettu, muualle
alueella osoitettu mittava liike- ja toimistorakennusoikeus odottaa vielä merkittäviltä osin rakentamista, eikä siksi ole ollut mahdollista kirjata sen osalta kaupunkien välistä lopputilitystä ylivuotoehdon mukaisesti.

Sopimuksessa Helsinki sitoutui myös luovuttamaan laajemman sopimusalueen yleiset alueet ja aluetta palvelevien yleisten rakennusten tontit vastikkeetta tai sovituin perustein määriteltyyn hintaan Espoolle. Yleiset alueet Helsinki onkin luovuttanut vahvistettujen asema-kaavojen alueilta kauttaaltaan.

Yleisten rakennusten tonteista Helsinki on luovuttanut Espoolle ne, joille Espoo on osoittanut jonkin aluetta palvelevan rakennushankkeen. Sen sijaan laajemmalla sopimusalueella on edelleen asemakaavoitettuja mutta luovuttamattomia yleisten rakennusten tontteja.

Koska on odotettavissa, että työpaikkarakennusoikeuden toteutuminen kestää vielä vuosia, esitetään nyt ratkaisua, jossa nykyinen sopimus merkitään päättyneeksi viime vuoden vaihteen tilanteeseen ja tehdään uusi korvaava sopimus, jossa jäljellä olevat rakennuskohteet ja niiden osalta noudatettava menettely on kirjattu kohteittain yksilöiden.

Samoin korvaavaan uuteen sopimukseen esitetään kirjattavaksi ehdot jatkomenettelystä jäljellä ja tiedossa olevien yleisten rakennusten tonttien osalta.

Leppävaarasopimus muutoksineen

Helsingin ja Espoon välillä allekirjoitettiin 31.5.1989 monien vaiheiden jälkeen periaate- ja esisopimus Leppävaaran alueen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Siinä vaiheessa alueen maanomistuksesta suurin osa oli Helsingin kaupungilla, mutta myös Espoon kaupunki omisti merkittävän osan alueesta ja hankki ostamalla ja lunastamalla valtaosan
alueen yksityisistä maista. Sopimus mahdollisti liikenteelliseltä ja seudulliselta sijainniltaan erinomaisen alueen suunnitelmallisen rakentamisen.

Sopimusta täydennettiin ja muutettiin myöhemmin tuotantotavoitteita ja -rakennetta koskevilta osin vielä lisäyksellä, joka mahdollisti sopimuksenmukaisen rakennusoikeuden jaon myös kauppahinnan kautta.

./. Sopimus täydennyksineen ja muutoksineen sekä kartat varsinaisesta ja laajemmasta sopimusalueesta ovat erillisinä liitteinä 1–3.

Tavoite Sopimuksen tavoitteeksi määriteltiin sen varmistaminen, että Leppä-vaaran aluekeskus ja siihen liittyvä asuntoalue saadaan toteutetuksi nopeasti ja tasapainoisesti maanomistusoloista riippumatta sopijapuolten yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Toteuttamista ohjaava toimikunta

Tavoitteiden toteuttamiseksi asetettiin alueen suunnittelua ohjaamaan ja valvomaan virkamiestasoinen sopijapuolten yhteinen 7-jäseninen neuvottelutoimikunta, Leppävaaratoimikunta, johon Helsinki valitsi puheenjohtajan ja kolme jäsentä ja Espoo kolme jäsentä. Puheenjohtajan tehtävät siirtyivät Espoolle, kun 75 % sopimusalueelle tulevasta rakennusoikeudesta oli voitu ottaa käyttöön.

Kaavoitus ja uudisrakentamisoikeuden jakaminen

Sopimuksen mukaan järjestettiin Leppävaaran tulevaa asemakaavoitusta varten aatekilpailu. Kilpailun tulosten perusteella Espoon tuli
laatia alueelle osayleiskaava tai asemakaavat yhteisen, Helsingin ja
Espoon kaupunginhallitusten erikseen hyväksymän kannanoton mukaisesti. Helsingille tuli osoittaa liike- ja toimistorakennusoikeutta yhteensä vähintään 200 000 k-m² ja asuinrakennusoikeutta vähintään 100 000
k-m² sekä lisäksi rakentamisen edellyttämät asemakaavan mukaiset autopaikat.

Sopimuksen täydennyksellä määriteltiin myös rakennusoikeuden määrällisistä vähimmäistavoitteista siten, ettei alueen kokonaisrakennusoikeuden tullut poiketa oleellisesti 600 000 k-m²:stä. Samoin sopimus-täydennyksessä sovittiin Espoon huolehtivan siitä, että sopimuksessa edellytetyn asuntotuotannon määrällisten sekä hallinto- ja rahoitusmuotoa koskevien tavoitteiden saavuttamiselle samoin kuin kysyntää vastaavan toimitilakerrosalamäärän toteuttamiselle oli jatkuvasti olemassa kaavalliset edellytykset.

Asuntotuotannon osalta tuli sopimustäydennyksen mukaan pyrkiä n. 25 000 k-m²:n vuosituotantoon siten, että tuotanto kunakin vuonna jakautuisi kaupunkien kesken paitsi määrällisesti myös tuotanto- ja rahoitusmuodoltaan tasan.

Ylivuotoehto

Siltä osin kun Helsingin omistamilla alueilla olisi voimaan tulleissa asemakaavoissa liike- ja toimistorakennusoikeutta enemmän kuin sovitut 200 000 k-m² ja asuinrakennusoikeutta enemmän kuin 100 000 k-m², ylitys tuli jakaa sopijapuolten kesken siten, että Espoo saa siitä kor-vauksetta 75 % ja Helsinki 25 %.

Käytännössä jako asuntotuotannon osalta toteutettiin niin, että joko kauppahinta tai rakennusoikeus jaettiin kohteittain sitä mukaa, kun tontteja luovutettiin, lopputilanteen mukaiseen jakoon tähdäten.

Toimitilarakennusoikeuden osalta taas pidettiin lähtökohtana sitä, että ylivuotoehtoa aletaan soveltaa siinä vaiheessa, kun Helsingin rakennettavaksi luovuttaman rakennusoikeuden määrä ylittää 200 000 k-m², mikä vielä tähän mennessä ei ole toteutunut.

Asuntotuotannon rakenne

Asuntotuotannon hallintasuhde- ja rahoitusmuotojakauman sopimus-alueella ja erikseen kummankin sopijaosapuolen omistamalla alueella tuli alkuperäisen sopimuksen mukaan olla seuraava:

- 50 % aravavuokra-asuntoja,

- 10 % kovan rahan vuokra-asuntoja

- 40 % omistusasuntoja, joista vähintään puolet valtion tuella rakennettuja.

Lisäksi alueen asuntotuotannon tuli kokonaisuudessaan täyttää valtion ASP- tai vastaavan hintasäätelyn asettamat hintarajat. Näin tavoiteltiin Helsingin puolelta sitä, että asuntotuotannon rakenne vastaisi Helsingissä tuolloin toteutettavaa.

Sopimusta tarkistettiin tältä osin myöhemmin. Muutetussa sopimuksessa edellytettiin osapuolten pyrkivän siihen, että asuntotuotannon rakenne alueella toteutuu jakaumalla, jonka mukaan aravavuokra-asuntojen, pitkäaikaisella korkotuella rahoitettujen vuokra-asuntojen, valtion rahoittamien opiskelija- ja nuorisoasuntojen ja julkisin varoin rahoitettujen vanhusten asuntojen osuudeksi muodostuu n. 40 % alueen asuntojen kokonaismäärästä.

Tuotantorakennetta ja -määrää koskevia tavoitteita tuli tarkistaa vuosittain käytävien neuvottelujen tuloksena Espoon asunto-ohjelman laadintaa edeltäen. Tavoitteeksi asetetusta tuotantorakenteesta tuli tällöin voida tarvittaessa poiketa, mikäli markkinatilanne, rahoitusjärjestelmien muutokset tai alueen sujuva rakentaminen tätä edellyttäisivät.

Toimitilarakennusoikeus

Helsingin tuli sopimuksen mukaan myydä sopimusalueella omistamansa liike- ja toimistotontit Espoon osoittamille tilantarvitsijoille käyvästä hinnasta, ellei kussakin tapauksessa erikseen muuta sovittu. Sopimusta täydennettäessä edellytettiin vielä, että molemmat kaupungit pyrkivät edistämään alueen toimitilarakentamisoikeuden nopeaa ja tasapainoista toteutumista.

Yleisten alueiden ja yleisten rakennusten tonttien luovutukset

Sopimuksen mukaan Helsingin tuli luovuttaa korvauksetta Espoolle sopimusalueelta ja sopimuksen liitekarttaan 2 merkityltä sen ulkopuoliselta alueelta asemakaavaan merkityt yleiset alueet sekä osuudet yhteisiin maa- ja vesialueisiin.

Mikäli edellä mainituille luovutettaville yleisille alueille olisi myöhemmin, kuitenkin viimeistään 15 vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta, kaavoitettu muuta kuin kaupungin käyttöön tulevaa yleisten rakennusten kerrosalaa, Espoon olisi tullut hyvittää ko. rakennusoikeuden arvo Helsingille alueen hyvityshetken käyvän hintatason mukaisesti.

Helsingin tuli myös luovuttaa korvauksetta Espoolle sopimusalueelta ja liitekarttaan 2 merkityltä alueelta sellaiset asemakaavaan merkityt,
aluetta palvelevat yleisten rakennusten tontit, jotka tulevat Espoon välittömään omistukseen ja hallintaan.

Muut kuin edellä mainitut sopimusalueelle ja liitekarttaan 2 merkitylle alueelle asemakaavassa osoitetut yleisten rakennusten tontit Espoolla oli sopimuksen mukaan oikeus ostaa hinnalla, joka on puolet vapaa-rahoitteisen kerrostalotuotannon asuinkerrosalan käyvästä hinnasta luovutusajankohtana.

Yleiset alueet ja julkiset palvelut

Espoo on sopimuksen mukaan vastannut kustannuksellaan yleisten alueiden, julkisten palveluiden ja kunnallistekniikan rakentamisesta kuitenkin niin, että osa näistä on ollut mahdollista hoitaa muun rakentamisen yhteydessä, jolloin menettelystä on tullut sopia kulloinkin erikseen.

Sopimuksen toteutuminen vuoden 2007 loppuun mennessä tarkasteltuna

Asuntorakennusoikeus

Asuntorakennusoikeuden määrällinen jakautuminen

Asuntorakennusoikeuden osalta sopimusehtojen todettiin toteutuneen siinä vaiheessa, kun sopimusalueen viimeinen vireillä ollut asema-kaava keväällä 2004 hyväksyttiin.

Tuolloin todettiin, että sopimusalueelle oli maanomistajittain kaavoitettu asuntorakennusoikeutta seuraavasti:

Helsingin kaupungin omistamat alueet	135 316 k-m^2
Espoon kaupungin omistamat alueet	90 285 k-m^2
Yhteensä	225 601 k-m^2

Koska Helsingin kaupungin saama rakennusoikeus ylitti 100 000 k-m², jaettiin ylitys sopimuksen mukaisesti siten, että Espoon kaupunki sai siitä 75 % ja Helsingin kaupunki 25 %. Käytännössä jako tapahtui asuntotuotannon osalta niin, että joko kauppahinta tai rakennusoikeus jaettiin kohteittain sitä mukaa, kun tontteja luovutettiin, lopputilanteen mukaiseen jakoon tähdäten. Tämän menettelyn mahdollisti sitä varten tehty sopimuksen tarkennus.

Kaupunkien saamat rakennusoikeudet tai niitä vastaavat tulot muodostuivat seuraavien rakennusoikeuksien mukaisiksi:

Helsingin kaupunki	108 830 k-m^2
Espoon kaupunki	116 771 k-m^2
Yhteensä	225 601 k-m^2

Näin sopimuksen voidaan katsoa asuntorakennusoikeuden määrää koskevien ehtojen osalta toteutuneen sopimuksen mukaisesti.

./. Laskelma asuntorakennusoikeuden jaosta asemakaavoittain ja omistajittain sopimuksen ylivuotoehto huomioon ottaen ilmenee erillisestä liitteestä 4.

Asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakauma

Asuntotuotannon rakenne on alueella toteutunut lähes täsmälleen 31.3.1994 asetetun tavoitejakauman mukaisesti. Siinä julkisella tuella rahoitetun sosiaalisen asuntotuotannon osuudeksi tavoiteltiin 40 %
toteutuneen asuntotuotannon kokonaiskerrosalasta.

Sosiaalisen asuntotuotannon osuus koko toteutuneesta asuntotuotannosta muodostui käytännössä n. 39 %:ksi, minkä lisäksi vapaarahoitteinen ja tuettu tuotanto jakaantuivat maanomistajittainkin varsin tasaisesti.

Toimitilarakennusoikeus

Toimitilarakennusoikeuden kaavoitus

Leppävaaran sopimusalueelle oli kaavoitettu toimitilarakennusoikeutta 31.12.2007 mennessä seuraavasti:

Helsingin omistamille alueille	233 095 k-m^2
Espoon omistamille alueille	62 429 k-m^2
Muille (Elanto)	29 700 k-m^2	1)
Yhteensä	325 224 k-m^2

1) Helsingin kaupungin ja Oy Keskuspaikka Ab:n (Osuusliike Elanto, ns. Maxi-Marketin tontti) välillä oli esisopimuksella 16.11.1996 sovittu, että Elanto saa alueelta rakennusoikeutta yhteensä 29 700 k-m².

Sopimusalueella on vielä vireillä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.8.2004 hyväksymä Säterinkallio-niminen asemakaavaluonnos. Siinä on Helsingin kaupungin omistamille alueille tulossa toimitilarakennusoikeutta (KTY) n. 4 370 k-m² ja Espoon kaupungille n. 5 120 k-m². Näin sopimuksen mukainen 200 000 k-m²:n kerrosala Helsingille on toteutunut ja ylittynytkin. Ylivuotoehdon soveltaminen ei kuitenkaan ole vielä ollut mahdollista, koska Helsingin rakennettavaksi luovuttaman kerrosalan määrä on vielä alle 200 000 k-m².

./. Kaavoitetun toimitilarakennusoikeuden jakautuminen alueittain ja
omistajittain ilmenee erillisesstä liitteestä 5.

Toimitilarakennusoikeuden luovutukset

Espoon voidaan todeta täyttäneen alkuperäisessä sopimuksessa asetetun kaavoitustavoitteen. Vaikka alkuperäisen Leppävaarasopimuksen allekirjoituksesta on kulunut jo lähes 19 vuotta, kaavoitetusta rakennusoikeudesta on kuitenkin vain osa toteutunut. Tähän on useita syitä.

Alueen suunnittelu yleiskaavatasoisesta suunnittelukilpailusta vahvistettuun osayleiskaavaan ja ensimmäisiin asemakaavoihin vei useita vuosia. Ensimmäiset kaava-alueet valmistuivat rakennuskelpoisiksi voimakkaaseen matalasuhdanteeseen, eikä asuntorakentaminenkaan valtion tukemaa tuotantoa lukuun ottamatta tahtonut käynnistyä. Varsinkin toimitilarakennusoikeuden kysyntä ja vastaavasti rakentaminen on Leppävaarassakin ollut voimakkaasti suhdanteista riippuvaista, eikä esimerkiksi uuden liikekeskuksen rakentaminen ensin herättänyt rakentajissa eikä kauppiaissa juurikaan mielenkiintoa. Alueella toimi vain Elannon vanha Maxi-Market, maan ensimmäinen automarketti, eikä se ensin vetänyt muita yrittäjiä viereensä.

Espoo ja Helsinki saattoivat asuntorakennusoikeuden osalta jakaa rakennusoikeuden asemakaavakohtaisesti tasan niin, että kumpikin sai samanarvoisia alueita ja myyntitulotkin kertyivät kummallekin tasaisesti.

Liikerakennusoikeuden osalta tämä sen sijaan ei ole ollut mahdollista.

Leppävaaratoimikunta muotoilikin kokouksessaan 14.5.2002 sopimuksen ylivuotoehdon soveltamisesta seuraavan kannan: ”Ylivuotopykälän soveltamisesta päätetään tapauskohtaisesti kunkin kaupan yhteydessä periaatteena se, että Helsinki myy omistamansa maat ja myyntitulot jaetaan kaupunkien kesken. Kaupoista ja rahan jaosta sovitaan Leppä-vaaratoimikunnassa.”

Voimassa olevien sopimusten puitteissa menetellään toimikunnan kannanoton mukaisesti siten, että siinä vaiheessa kun Helsingin myymän toimitilakerrosalan määrä ylittää 200 000 k-m², myyntitulot jaetaan sopimuksen mukaisessa suhteessa (Helsinki 25 %, Espoo 75 %). Helsinki raportoi tätä varten myynneistään siten, että osapuolet pystyvät ajan-tasaisesti seuraamaan tilannetta.

Näin onkin menetelty, jolloin voitiin todeta, että tilanne toimitilarakennusoikeuden osalta oli 31.12.2007 mennessä yksityiskohdittain seuraava:

Helsinki on myynyt sopimusalueelta rakennusoikeutta 189 326 k-m²,
joten 200 000 k-m²:n määrästä puuttuu vielä 10 674 k-m². Tonttikohtaisesti myydyn rakennusoikeuden määrät poikkeavat kahdessa kohdassa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Liikekeskuksessa asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on vähennetty alamerkinnällä y (kulttuuri- ja kirjastopalvelut) kaavoitettu musiikkisalin ja kirjaston osuus 9 536 k-m². Em. luvusta on sovittu Helsingin kaupungin ja Leppävaaran Liikekeskus Oy:n välisessä neuvottelutuloksessa 18.1.2006.

Tontille 51238/5 toteutetusta A-klinikkasäätiön hoito- ja palvelutiloista on laskettu Helsingin kiintiöön vain puolet, jolloin rakennusoikeus pienenee 1 150 k-m². Em. laskentaperiaate on hyväksytty Leppävaara-toimikunnassa 20.1.1999.

./. Poikkeamien suuruus on yhteensä 10 686 k-m², Poikkeamat on selostettu tarkemmin erillisenä liitteenä 6 olevassa luettelossa Helsingin kaupungin myymän liikerakennusoikeuden määrästä.

Sopimusalueella on tehty useita sellaisia asemakaavanmuutoksia, joissa rakennusoikeuden määrän lisäksi käyttötarkoitusta on muutettu. Näiden käyttötarkoitusmuutosten ja lisärakennusoikeuksien laskennan osalta Leppävaaratoimikunta päätti mm. sopimuksen lopettamisen mahdollistamiseksi 27.2.2004 seuraavaa:

"Jos hyväksyttyyn asemakaavaan liittyen tehdään alkuperäistä käyttö-tarkoitusta muuttava kaavamuutos, sopimusalueen rakennusoikeuksien jakoa koskevissa laskelmissa tuleva rakennusoikeus lasketaan alkuperäisen (nykyisen) käyttötarkoituksen mukaiseen kiintiöön. Lisärakennusoikeuksia ei lasketa kiintiöihin, koska niitä ei tontinluovutuksissa ole erikseen hinnoiteltu."

Sopimuksen mukaan siitä Helsingin kaupungin alueille kaavoitetusta toimitilarakennusoikeuden määrästä, joka ylittää 200 000 k-m², kuuluu Espoon kaupungille 75 %. Kun Helsingin kaupungin alueelle kaavoitetusta kokonaisrakennusoikeuden määrästä 233 095 k-m² vähennetään aiempana selostetut poikkeamat 10 686 k-m², jää jäljelle 222 409 k-m². Vuosien 2007–2008 vaihteen kaavoitustilanteen mukaan Espoon kaupungille olisi siis tulossa myyntituloja n. 16 800 k-m²:n osalta
(22 409 x 0,75 = 16 806). Em. luvun lisäksi on Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.8.2004 hyväksymässä Säterinkallion asemakaavaluonnoksessa Helsingille tulossa liikerakennusoikeutta n. 4 370 k-m², jonka myyntituloista kuuluu Espoolle 75 %.

./. Kaavoitetun ja luovutetun toimitilarakennusoikeuden määrä asemakaavoittain ilmenee erillisestä liitteestä 7.

Helsingin kaupungin luovuttamat yleiset alueet ja yleisten rakennusten tontit

Korvauksetta luovutetut alueet ja tontit

Liitekartan 1 mukaiselta sopimusalueelta Helsinki on luovuttanut
puistoja ja muita yleisiä alueita yhteensä 122 743 m².

Helsinki on luovuttanut Espoolle vastikkeetta sen omaan hallintaan tulevia ja aluetta palvelevia yleisten rakennusten tontteja yhteensä 14 224 m².

./. Helsingin kaupungilla on laajemmalla sopimusalueella edelleen omistuksessaan erillisistä liitteistä 8–13 (liikekartat 4–9) ilmenevät yleisten rakennusten tontit.

Pohjois-Tapiolassa sijaitseva yleisten rakennusten kortteli 16092
(8 604 k-m², 21 510 m²), jolle Espoon kaupunki taas ei ole nähnyt omaa tarvetta, esitetään varattavaksi ja sittemmin myytäväksi yksityiselle yhdistykselle asemakaavanmukaiseen tarkoitukseen rakennettavaksi.

Varsinaisella sopimusalueella ovat jäljellä enää Albergan asemakaava-alueella sijaitsevat yleisten rakennusten tontit, joista toiselle, 51204/3, on vireillä asemakaavamuutos, jolla osa tontista muutettaisiin työpaikkatontiksi. Tähän osaan kohdistuu Helsingin kaupungin tonttivaraus
Lujatalo Oy:lle mm. sen omaa pääkonttoria varten.

Helsingin mailla sijaitsevien alueen tontteja palvelevien autopaikkatonttien (LPA), yhteensä 19 162 m², on katsottu sisältyneen tonttien myyntihintoihin ja ne on luovutettu ilmaiseksi Espoolle, joka on luovuttanut ne edelleen muodollista korvausta vastaan aluetta palvelevan ja sen keskitettyä pysäköintiä järjestävän Leppävaaran Pysäköinti Oy:n hallintaan.

Myös asemakaavoissa merkinnällä (AH) osoitetut tontit, joille ei asemakaavoissa ole osoitettu rakennusoikeutta, yhteensä 2 180 m², on luovutettu ilmaiseksi, koska kysymys on ollut käytännössä asuintaloja palvelevista pihoista, joiden voi katsoa sisältyneen asuntotonttien luovutushintaan.

Varsinaiselta sopimusalueelta ilmaiseksi luovutettujen alueiden pinta-ala on yhteensä 158 309 m².

Liitekartan 2 mukaiselta laajemmalta sopimusalueelta Helsinki on
luovuttanut Espoolle:

Puistoja ja muita yleisiä alueita	1 051 549 m^2
Y-tontteja	63 361 m^2
Yhteensä	1 114 910 m^2

Yhteensä Helsinki on luovuttanut Espoolle Leppävaarasopimuksen
perusteella korvauksetta n. 127,3 ha:n suuruiset alueet.

Sopimusalueelta saadut myyntitulot

Asuntorakennusoikeuden myynti (liitekartan 1 alue)

Kaupungit ovat saaneet myyntituloja asuntorakennusoikeuden myynnistä seuraavasti:

Helsingin kaupunki	28 953 155 euroa
Espoon kaupunki	34 769 220 euroa
Yhteensä	63 722 375 euroa

Myyntitulot ovat kertyneet syyskuun 1995 ja maaliskuun 2006 väliseltä ajalta, eikä lukuja ole korjattu indeksillä. Luvut eivät siten anna todellista kuvaa luovutusten taloudellisesta merkityksestä.

Työpaikkarakennusoikeuden myynti (liitekartan 1 alue)

Kaupungit ovat saaneet myyntituloja työpaikkarakennusoikeuden myynnistä seuraavasti:

Helsingin kaupunki	64 453 907 euroa
Espoon kaupunki	4 310 086 euroa
Yhteensä	68 763 993 euroa

Myyntitulot ovat kertyneet marraskuun 1998 ja heinäkuun 2006 välisenä aikana, eikä lukuja tässäkään ole korjattu indeksillä, joten ne eivät anna todellista kuvaa luovutusten taloudellisesta merkityksestä.

Alkuperäisen 31.5.1989 allekirjoitetun sopimuksen ja sen muutosten

päättäminen ja korvaaminen uudella sopimuksella

Leppävarasopimuksen keskeiset osat ja niiden toteutuminen

Leppävaarasopimuksessa voidaan katsoa olleen neljä keskeistä
elementtiä:

1 Asuntorakennusoikeuden kaavoitus ja jakaminen

2 Asuntotuotannon rakenne

3 Liikerakennusoikeuden kaavoitus ja jakaminen

4 Yleisten alueiden ja yleisten rakennusten tonttien luovutus Espoolle

Asuntorakennusoikeuden määrän, keskinäisen jaon ja tuotantorakenteen osalta sopimuksen on todettu toteutuneen kiinteistölautakunnan päätöksellä 27.5.2004 Kaivomäen asemakaavan vahvistamisen jälkeen.

Liikerakennusoikeuden kaavoittamisen osalta Espoo on täyttänyt kaavoitusta tarkoittavan sitoumuksensa, mutta Helsinki ei ole vielä pystynyt hyödyntämään kaikkea saamaansa rakennusoikeutta. Helsingin tähän mennessä myymän rakennusoikeuden määrä on 31.12.2007
189 326 k-m². Jäljellä olevan osan jaosta ja jakomenettelystä tulee sopia uudessa sopimuksessa.

Yleisten alueiden osalta Helsinki on luovuttanut kaikki vahvistettujen asemakaavojen mukaiset yleiset alueet, sekä ne yleisten rakennusten tontit, joille Espoo on osoittanut jonkin aluetta palvelevan rakennus-hankkeen.

Uuteen sopimukseen kirjattavat ehdot

Toimitilarakennusoikeus

Uuden sopimuksen lähtökohdaksi asetetaan se, että Helsingin kaupungin tulee saada sen aikaisemman sopimuksen liitekartan 1 alueella vielä omistamasta toimitilarakennusoikeudesta10 364 k-m²:n myyntitulot kokonaan. Sen jälkeen Helsingin myymän toimitilarakennusoikeuden kauppahinta tai luovutettava rakennusoikeus tulee jakaa siten, että 25 % kuluu Helsingin kaupungille ja 75 % Espoon kaupungille.

Tämä koskee alueen osayleiskaavan mukaan toimitilakortteliksi kaavoitettuja tai kaavoitettavana olevia alueita. Sen sijaan asemakaavamuutokset, joilla muutetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaista käyttötarkoitusta, tulee käsitellä Espoon kaupungin yleisesti vastaavissa tilanteissa soveltamin tavoin erillisiä maankäyttösopimuksia tehden. Poikkeuksena tästä on kuitenkin neuvoteltu ehto, jonka mukaan jakoa 75–25 noudatetaan myös tapauksissa, joissa toimitilarakennusoikeutta muutetaan asuntorakennusoikeudeksi. Tämä on kohtuullista ja vastaa alkuperäisen sopimuksen tarkoitusta.

./. Helsingin vielä kokonaan tai osin omistamat toimitilakorttelit ilmenevät erillisestä liitteestä 14 (liitekartta 3).

./. Uusi sopimus Leppävaaran alueen suunnittelusta ja toteuttamisesta on erillisenä liitteenä 15.

Yleisten alueiden luovutus

Vanhan sopimuksen perusteella Helsinki sitoutui luovuttamaan laajemman sopimusalueen (liitekartan 2) alueelta vahvistettujen asemakaavo-jen mukaiset yleiset alueet ja sellaiset yleisten rakennusten tontit, jotka tulevat Espoon välittömään omistukseen ja hallintaan.

Helsingin kaupunki omistaa laajemmalla sopimusalueella vielä kaavoittamattomia maa-alueita Ruukinrannassa, Perkkaalla ja Vermossa ravi-rata mukaan lukien yhteensä n. 97 ha sekä vesialueita n. 79 ha. Näille alueille myöhemmin laadittavien asemakaavojen mukaiset yleiset
alueet on mahdollista saada Espoon kaupungin omistukseen maan-käyttösopimuksilla, mikä voidaan todeta uudessa sopimuksessa.

Helsingin kaupungilla on vielä sopimuksen liitekarttojen osoittamalla alueella jo asemakaavoitetuilla alueilla omistuksessaan yleisten rakennusten tontteja. Näitä ei ole luovutettu Espoolle, koska kyseisille tonteille ei ole ollut vireillä mitään rakennushanketta.

Näiden tonttien osalta noudatettaisiin edelleen menettelyä, jonka mukaan Espoolla on oikeus korvauksetta saada omistukseensa nyt voi-massa olevien asemakaavojen mukaiset yleisten rakennusten tontit silloin, kun niille on osoitettu Espoon välittömään omistukseen ja hallintaan tarkoitettuja aluetta palvelevia yleisiä rakennuksia. Vastaavasti Espoolla olisi oikeus ostaa muita kuin aluetta palvelevia hankkeita varten tarvittavat yleisten rakennusten tontit hintaan, joka on puolet vapaa-rahoitteisen kerrostalotuotannon asuinkerrosalan käyvästä hinnasta luovutusajankohtana.

Muuten noudatetaan Espoossa vakiintuneesti noudatettuja menettelyjä ja tehdään siten tarvittaessa maankäyttösopimuksia kaavamuutostilanteissa.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään Espoon kaupungin kanssa esityksen erillisenä liitteenä 15 oleva Leppävaaran ja siihen liittyvien alueiden suunnittelua ja toteuttamista koskeva sopimus ja tekemään siihen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia.

Khs toteaa, että kuten tähänkin asti Leppävaarasopimusta sovellet-taessa, lautakunta tulisi uudenkin sopimuksen osalta oikeuttaa tekemään Espoon kaupungin kanssa sopimuksen edellyttämät kiinteistönluovutusta ja kauppahinnan jakoa tarkoittavat sopimukset.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Espoon kaupungin kanssa tämän asian erillisenä liitteenä 15 olevan Leppävaaran ja siihen liittyvien alueiden suunnittelua ja toteuttamista koskevan sopimuksen ja tekemään siihen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Espoon kaupungin kanssa sopimuksen edellyttämät kiinteistönluovutusta ja kauppahinnan jakoa tarkoittavat sopimukset.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Leppävaarasopimus täydennyksineen
	Liite 2	Liitekartta 1, Kartta varsinaisesta sopimusalueesta
	Liite 3	Liitekartta 2, Kartta laajemmasta sopimusalueesta
	Liite 4	Asuntorakennusoikeus asemakaavoittain ja omistajittain
	Liite 5	Toimitilarakennusoikeuden jakautuminen omistajittain
	Liite 6	Helsingin kaupungin myymän rakennusoikeuden määrä
	Liite 7	Kaavoitettu ja luovutettu toimitilarakennusoikeuden määrä
	Liite 8	Liitekartta 4, Yleisten rakennusten kortteli 51303
	Liite 9	Liitekartta 5, Yleisten rakennusten kortteli 51204
	Liite 10	Liitekartta 6, Yleisten rakennusten kortteli 17008
	Liite 11	Liitekartta 7, Yleisten rakennusten korttelit 16034, 16091 ja 16092
	Liite 12	Liitekartta 8, Yleisten rakennusten kortteli 54149
	Liite 13	Liitekartta 9, Yleisten rakennusten kortteli 54151
	Liite 14	Liitekartta 3, Helsingin osin tai kokonaan omistamat toimitilakorttelit tai osat
	Liite 15	Uusi sopimus Leppävaaran alueen suunnittelusta ja toteuttamisesta

22

LAAJASALON KRUUNUVUORENRANNAN OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN (NRO 11756)

Khs 2008-1039

49. kaupunginosan (Laajasalon) Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus

Osayleiskaava-alue sijaitsee Laajasalon lounaisosassa. Yleiskaava 2002:n mukaisesta Kruunuvuorenrannan suunnittelualueesta on erotettu maankäyttösuunnitelma-alueeksi Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena.

Kaava-alue rajautuu lännessä ja etelässä mereen. Idässä raja kulkee Tahvonlahtea pitkin suojeltavan hopeakaivosalueen itäpuolitse Hopeakaivoksentietä, Päätietä ja Kaitalahdentietä mereen.

Tiivistelmä Kruunuvuorenranta sijaitsee kantakaupungin vastarannalla Laajasalossa. Alueen vetovoimatekijöitä ovat pitkä rantaviiva, alueelta avautuvat näköalat Helsingin niemelle, Suomenlinnaan ja merelle sekä monipuolinen luonnonympäristö ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kartanoalueet. Uusi kaupunginosa rakennetaan alueelta poistuvan öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Hienoimmat luontoalueet ja Stansvikin kartanopuisto jäävät virkistysalueiksi.

Kruunuvuorenranta on tarkoitus yhdistää raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteydellä suoraan keskustaan. Samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa laadittu Laajasalon raideyhteyksien järjestelmätarkastelu osoitti, että Kruununhaasta Tervasaaren, Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta siltoihin perustuva suora raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys on liikenteellisesti, kaupunkirakenteellisesti, matkustajille avautuvilta maisemiltaan ja etenkin kustannuksiltaan aiemmin suunniteltua Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan suuntautuvaa metrovaihtoehtoa edullisempi ja tarkoituksenmukaisempi tapa järjestää joukkoliikenneyhteydet Kruunuvuorenrantaan.

Järjestelmätarkastelusta tiedotettiin osallisille eri tavoin, mm. Kaupunkisuunnittelu-lehden erillisnumerolla, keskustelumahdollisuudella internetissä ja kuuluttamalla suunnitteluasiakirjojen nähtävillä pidosta lehdissä keväällä 2007. Joukkoliikenneratkaisun siltaosuus ei sisälly nyt päätettävänä olevaan osayleiskaavaan muilta osin kuin että Kruunuvuoren länsirannalle on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien. Kvsto hyväksyi tämän joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen järjestämisvaihtoehdon jatkovalmistelun pohjaksi 12.11.2008. Tämän jälkeen käynnistetään tarvittavien kaavojen laadinta, hankesuunnitelman laatiminen ja vaikutusten arviointi eri viranomaisten tiiviiseen yhteistyöhön perustuen. Jotta siltoihin perustuvan raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteyden maisemallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia on mahdollista perustellusti arvioida, tullaan vuoden 2009 alussa käynnistämään kansainvälinen suunnittelukilpailu, joka kohdistetaan sekä siltojen teknisiin ratkaisuihin että arkkitehtuuriin.

Osayleiskaava antaa lähtökohdat hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä keskustasta olevan merellisen ja kaupunkimaisen mutta samalla luonnonläheisen alueen rakentamiselle. Alueen suunnittelussa on korostettu merellisyyttä ja pyritty säilyttämään alueen saaristoluontoa, vaihtelevaa kallioista maastoa sekä öljysataman rakenteita.

Kruunuvuorenrannassa tarjotaan monia erilaisia asuinympäristöjä ja asumisratkaisuja. Puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena ja puolet pientalovaltaisena alueena. Tavoitteena on erilaisten talotyyppien sekoittaminen. Alueelle sopivat monenlaiset kerrostalot, pienkerrostalot, terassitalot, kaupunkivillat ja pientalotyypit, esimerkiksi merelliset omarantaiset ja kelluvat pientalot.

Alueelle suunniteltu merellinen virkistys- ja vapaa-ajankeskus houkuttelee Kruunuvuorenrantaan muita helsinkiläisiä ja tuo mukanaan toimintaa ja elämää. Tärkeimmät palvelut, vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvät toiminnot ja työpaikat on keskitetty vetovoimaisille paikoille rantavyöhykkeille ja niitä yhdistävän puiston varteen. Joukkoliikennejärjestelyt tukevat toimintojen sijoitusta.

Öljysatamaan tullaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Toinen katuyhteys johdetaan pohjoisesta Kaitalahdesta. Raitiovaunulla päästään nopeasti suoraan keskustaan siltoja pitkin, joukkoliikenne kulkee myös liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle. Vesiliikenneyhteys Kauppatorille on tärkeä.

Kruunuvuorenranta tarjoaa luontaisesti hienot virkistysmahdollisuudet.

Öljysataman ja Kaitalahden itäpuolella olevaan laajaan virkistysalueeseen liittyvät kaava-alueella Stansvikin kartanoalue, Tahvonlahden itäranta huviloineen, hopeakaivoksen luonnonsuojelualue sekä kallioinen ja merellinen Kruunuvuori. Suunnittelualueeseen kuuluu n. 6 km rantaa. Rantoja pitkin kulkee kevyen liikenteen reitti, joka yhdistää osa-alueita ja jolta avautuu vaihtelevia näkymiä merelle.

Kaava-alueen pinta-ala on 260 ha, josta maa-aluetta on 143 ha ja vesialuetta 117 ha. Alueelle sijoittuu asuntorakentamista n. 375 000 k‑m², mikä vastaa n. 7 500 asukasta (1 asukas/50 k-m²), ja toimitiloja n. 50 000 k-m², mikä tarkoittaa 700–800 työpaikkaa. Kruunuvuorenrannassa (osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma) on asuntorakentamista yhteensä 500 000 k-m², mikä vastaa 10 000 asukasta.

Lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä 28.2.2008

ja lausunnosta 6.11.2008

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.2.2008 esittänyt Khlle Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.2.2008 päivätyn piirustuksen nro 11756 mukaisena esittelijän muutoksilla. Lisäksi lautakunta on todennut, että Khn tulee jatkossa huolehtia maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta.

Esittelijä teki ehdotukseen seuraavan korjauksen:

Kohdan ”Liikenne” alakohdassa ”Joukkoliikenne” neljännen kappaleen lopussa tulee lukea seuraavasti: ”Varautuminen metron mahdolliseen rakentamiseen myöhemmin edellyttää noin 100–150 m pitkän ja 30–40 m leveän vyöhykkeen jättämistä rakentamisen ulkopuolelle keskeisellä alueella Haakoninlahden pohjoispuolella.”

Päätös syntyi äänestysten jälkeen:

Keskustelun kuluessa jäsen Helistö varajäsen Alkun kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:

”Osayleiskaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että osayleiskaava-alueelle osoitetaan nykytilannetta enemmän paikkoja vapaa-ajan mökeille tai mökkikylille.”

Suoritetussa äänestyksessä lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 6–3 (Helistö, Alku, Slätis).

Keskustelun kuluessa jäsen Loukoila varajäsen Alkun kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

”Lautakunta päättää, että Stansvikinnummen suunnittelualueelta rajataan pois Uusikylän mökkialue.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–4 (Helistö, Alku, Loukoila, Slätis).

Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Sandbacka puheenjohtaja Anttilan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

”Lisäksi lautakunta toteaa, että kaupunginhallituksen tulee jatkossa huolehtia maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta.”

Suoritetussa äänestyksessä Sandbackan ehdotus voitti äänin 7–1 (Helistö). Loukoila äänesti tyhjää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 6.11.2008 antanut lausunnon muistutusten, kirjeiden ja pyydettyjen lausuntojen johdosta ja esittänyt osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.2.2008 päivätyn ja 6.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11756 mukaisena.

Päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen:

Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari jäsen Helistön kannattamana ehdotti, että lautakunta palauttaa osayleiskaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti:

”Kerrostaloalue Kruunuvuoren kaakkoisrinteellä poistetaan. Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanoalueen ja uudisrakentamisen väliä kasvatetaan niin, että uudisrakentaminen pysyy tältä osin nykyisen sataman alueella. Stansvikinnummen suunnittelualueelta rajataan pois Uusikylän mökkialue. Kerrosala säilytetään samana rakentamalla muilla alueilla esitettyä tiiviimmin.”

Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari ilmoitti luopuvansa edellä mainitusta palautusehdotuksesta ja jäsen Helistön kannattamana ehdotti, että lautakunta palauttaa osayleiskaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti:

”Kerrostaloalueen pohjoisin kortteli Kruunuvuoren kaakkoisrinteellä poistetaan. Stansvikinnummen suunnittelualueelta rajataan pois Uusikylän mökkialue. Kerrosala säilytetään samana rakentamalla muilla alueilla esitettyä tiiviimmin.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–4 (Helistö, Kolbe, Loukoila, Puoskari).

Keskustelun kuluessa jäsen Helistö jäsen Puoskarin kannattamana ehdotti, että lautakunta palauttaa osayleiskaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että Stansvikinnummen suunnittelualueelta rajataan pois Uusikylän mökkikylä alueen rakennusoikeutta vähentämättä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–3 (Helistö, Loukoila, Puoskari). Kolbe äänesti tyhjää.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 28.2.2008 ja lausunto 6.11.2008 on jaettu valtuutetuille erillisinä liitteinä 3 ja 4.

Taustaa Khs ilmoitti 21.8.2000 kaupungin kannan olevan, että Laajasalon öljysatama-alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat maat muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikka-alueeksi vuoden 2010 jälkeen.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa öljysatama ympäristöineen osoitettiin asuinalueeksi. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa 2003–2004.

Lähtökohdat

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Osayleiskaavaehdotus tukee valtakunnallisten alueidenkäytön yleisten tavoitteiden toteutumista.

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa nykyinen öljyhuoltoalue, Kruunuvuori ja Kaitalahti on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Stansvik–Tullisaari -vyöhyke on varattu virkistysalueeksi, jonka keskiosaan on merkitty geologisesti arvokas maisema-alue. Hevossalmesta Stansvikin kartanon kautta nykyiselle öljysatama-alueelle asti on osoitettu viheryhteystarve. Stansvikin ja Tullisaaren alueet on merkitty kulttuuriympäristön tai -maiseman vaalimisen kannalta arvokkaiksi alueiksi. Maakuntakaava osoittaa myös Pasilasta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Santahaminan suuntaan kulkevan metroyhteyden.

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa Kruunuvuorenranta on varattu kerrostalovaltaiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle. Öljyhuoltoalueen keskelle on osoitettu keskustatoimintojen varaus. Kruunuvuoren alueen itäpuoli Kaitalahden alueeseen liittyen on varattu pientalovaltaiseen asumiseen. Kruunuvuoren alueen länsipuoli, Stansvikin edustan saaret, Tahvonlahden itäranta sekä Kaitalahden itäpuoleinen alue on varattu virkistysalueiksi. Stansvikin alue on merkitty alueelliseksi kaupunkipuistoksi. Kruunuvuoren alueen itäosa, Stansvikin alue sekä osa Tahvonlahden itärantaa on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Katajanokalta on osoitettu metroyhteys Kruunuvuorenrantaan ja sieltä edelleen Hevossalmen suuntaan. Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualue, Kruunuvuorenlampi sekä Kruunuvuoren kaakkoisosan lehmusmetsikkö on varattu luonnonsuojelualueiksi.

Yleiskaavassa osoitettujen maankäyttömuotojen sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Yleiskaavassa suunnittelualueelle (osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma) on arvioitu asumista 500 000 k-m² ja toimitiloja 50 000 k-m².

Asemakaavat

Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Kaitalahden eteläosa, Tahvonlahden itäranta ja Kaitalahden pientaloalue ovat asemakaavoitettuja.

Maanomistus

Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Kruunuvuoren alueen pohjoisosan vanhan huvila-alueen omistaa Xxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxn jakamaton kuolinpesä ja öljysatamakäytössä olevan eteläosan Oy Shell Ab. Koirasaaren omistaa St1 Oy. Kaitalahden eteläosan asuntotontit ovat yksityisomistuksessa.

Laajasalon öljysataman muutosprosessi

Khs päätti 21.8.2000 kehottaa satamalautakuntaa jatkamaan Laajasalossa sijaitsevien öljy-yhtiöiden vuokrasopimuksia enintään vuoden 2010 loppuun. Samalla lautakunnan tuli ilmoittaa kaupungin kantana, että vuoden 2010 jälkeen koko alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat alueet muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikaksi.

Kaupunginjohtaja päätti 7.11.2001 asettaa yhteistoimintaryhmän ohjaamaan ja valvomaan Laajasalon öljysataman purku-, kunnostus- ja muiden toimenpiteiden suunnittelua ja käytännön toteutusta.

Khs hyväksyi 7.5.2007 suunnittelutarveratkaisun Oy Esso Ab:n (nykyisin St1 Oy), Neste Markkinointi Oy:n ja Oy Shell Ab:n nykyisten vuokra-alueiden rakenteiden pitämiseen paikallaan 31.12.2009 asti ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen mennessä eli 31.12.2010.

Alueen yleiskuvaus

Alueelle on tyypillistä pitkän rantaviivan tuoma merellisyys. Suuri osa alueesta on rakentamatonta luontoaluetta, joka on topografialtaan hyvin vaihtelevaa. Raskaasti rakennettu öljysatama erottuu muista rakennetuista alueista, Kaitalahden pientaloalueesta, Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kartanoalueesta sekä huvila-alueista. Ainoa yhteys öljysataman alueelle on Itäväylältä Laajasalontien ja Koirasaarentien kautta. Öljysataman säiliöt näkyvät laajalle alueelle Kruunuvuorenselän suurmaisemassa.

Suojelukohteet

Stansvikin kartanomaisema kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Koirasaarentien varressa sekä Nuottaniemen puolella sijaitsevat yhteensä kuusi huvilaa kuuluvat suojeltavina Stansvikin kartanoaluekokonaisuuteen. Stansvikin vanhat vedellä täyttyneet kaivoskuilut sijaitsevat Stansvikin lehdon luonnonsuojelualueella. Kaupunginmuseon inventoinnin mukaan Kruunuvuoren alueella on kuusi suojeltavaa rakennusta.

Stansvikin luonnonsuojelualue on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Se on osa laajempaa geologisesti/geomorfologisesti arvokasta kallioaluetta. Lehmusmetsikkö Kruunuvuoren kaakkoisosassa on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, jonka ominaispiirteiden säilyminen on lain mukaan turvattava. Kruunuvuorenlampi rantavyöhykkeineen on todettu suojelun arvoiseksi, mutta sitä ei ole yksityisen omistamana rauhoitettu.

Ympäristön häiriötekijät

Öljyhuoltoalueen toimintojen ympäristövaikutuksia on selvitetty Laajasalon yhteistoimintaryhmässä. Osa öljyhuoltoalueen toiminnoista on luokiteltu suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviksi. Merkittävimmäksi onnettomuudeksi on todettu säiliövaraston tulipalo. Kaupungin tahto on, että öljyhuoltoalueen toiminnot poistuvat alueelta vuoden 2010 loppuun mennessä ennen alueen rakentamista osayleiskaavan mukaiseen käyttöön.

Öljyhuoltoalueella maaperässä on öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla pilaantuneita alueita. Maaperä on puhdistettava ennen alueen ottamista asuinkäyttöön. Öljyhuoltoalueen ulkopuolella on havaittu pilaantuneisuutta mm. Tahvonlahden ojassa ja pohjukassa sekä merialueella. Öljy-yhtiöt ovat velvollisia poistamaan omistamansa rakennukset, laitteet ym. ja puhdistamaan ja kunnostamaan vuokra-alueet vuokra-ajan päättymiseen mennessä. Öljyn kalliovarastoluolien puhdistuksen suunnittelu on käynnissä. On mahdollista, että luolien läheisyyteen sijoittuvien uusien toimintojen rakentaminen ja käyttö on ajankohtaista puhdistuksen yhä jatkuessa. Tällöin puhdistamisen haitalliset ympäristövaikutukset on otettava huomioon.

Osayleiskaavan hyväksyminen

Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Käsiteltävänä oleva osayleiskaava tarkentaa voimassa olevaa Helsingin yleiskaava 2002:ta (Kvsto 26.11.2003) ja korvaa sen osaltaan.

Osayleiskaavan tavoitteet

Alue suunnitellaan korkeatasoiseksi merelliseksi asuntopainotteiseksi alueeksi, joka tarjoaa kaupunkimaisen ja samalla luonnonläheisen vaihtoehdon Helsingin kantakaupunkiin rakentuville merellisille alueille. Alue yhdistetään joukko- ja kevyellä liikenteellä suoraan keskustaan. Kruunuvuorenrannan sijainti, hieno maisema sekä kartanoalueet antavat lähtökohdan alueen kehittämiselle Helsingin merellisenä virkistys- ja vapaa-ajankeskuksena.

Alueen rakentaminen täydentää Kruunuvuorenselän kehitystä kaupungin urbaaniksi sisälahdeksi. Tavoitteena on, että alue tuo Helsingin kaupunkikuvaan uuden hallitusti ja korkeatasoisesti rakennetun rantavyöhykkeen.

Kruunuvuorenranta on osa Laajasaloa. Kruunuvuorenrannan rakentaminen vahvistaa Laajasalon väestökehitystä, mikä antaa julkisten ja yksityisten palveluiden sekä joukkoliikenteen kehittämiselle nykyistä paremman pohjan koko Laajasalossa.

Osayleiskaavaehdotus ja sen perustelut

Osayleiskaavaehdotus on yleispiirteinen. Se osoittaa kaupunkirakenteen ja alueiden pääkäyttötarkoitukset. Rajaukset ja määräykset ovat väljiä ja mahdollistavat erilaisia toteutustapoja.

Rakentaminen osayleiskaava-alueella on keskitetty rantaan nykyisen öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Keskuspuistomainen Hevossalmesta Tullisaareen johtava virkistysalue kulkee rakennettavan alueen itäpuolella erottaen Kruunuvuorenrannan keskeisen rakentamisalueen ja maankäyttösuunnitelma-alueen uudet korttelit toisistaan. Länsirannan visuaalista yhteyttä kantakaupunkiin on korostettu sijoittamalla kerrostalovaltaiset korttelit öljysataman keskeiseen osaan kantakaupungin puolelle. Etelässä merelle Suomenlinnan suuntaan ja idässä Stansvikin kartanoalueeseen ja saaristomaisemaan sekä pohjoisessa Kruunuvuoreen liittyen rakentaminen muuttuu pientalovaltaiseksi.

Kruunuvuorenrannan tärkeimmät palvelut, vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvät toiminnot ja pienet työpaikat on sijoitettu länsi- ja itärantaan sekä niitä yhdistävän puistoakselin varteen. Alueen keskus sijoittuu puiston ja kokoojakadun leikkaukseen. Toinen palvelujen ja toimitilojen keskittymä sijoittuu länsirannalle Haakoninlahden aukion ympärille. Itärannalla on vapaa-aikaan liittyviä toimintoja.

Joukkoliikennejärjestelyt tukevat toimintojen sijoitusta. Kruunuvuorenrannan oma raitiotielinja kulkee sekä Haakoninlahden aukion että Kruunuvuorenrannan keskustan kautta. Helsingin kantakaupungin puolelle puistoakselin päähän sijoittuu lautta/vesibussisatama, jota sivuaa Herttoniemen metroasemalle kulkeva liityntäbussi.

Öljysatamaan tullaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Toinen katuyhteys johdetaan pohjoisesta Kaitalahdesta. Kaitalahden pientaloalueen eteläosaa tiivistetään ja täydennetään idässä pienehköllä pientaloalueella.

Öljysataman ja Kaitalahden itäpuolella olevaan laajaan virkistysalueeseen kuuluvat Stansvikin kartanoalue, Tahvonlahden ranta huviloineen ja hopeakaivoksen luonnonsuojelualue. Virkistysalueeseen liittyy myös jylhä, kallioinen Kruunuvuori. Suunnittelualueeseen kuuluu lähes 6 km rantaviivaa. Rantoja pitkin johdetaan kevyen liikenteen reitti, jolta avautuu vaihtelevia näkymiä merelle.

Osa-alueet

Öljysataman alue (Haakoninlahti, Koirasaari, Stansvikinnummi,

Hopealaakso, Kruunuvuoren eteläpää)

Nykyinen öljysataman alue tarjoaa hyvän lähtökohdan merellisen ja luonnonläheisen asuinalueen suunnittelulle. Virkistykseen liittyvät aktiviteetit tuovat asuinalueelle elämää ja identiteettiä. Puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena, puolet pientalovaltaisena alueena. Alueelle sopivat monenlaiset asuinrakennukset. Rakentaminen voidaan tuoda aivan veden ääreen, maasto nousee alueen keskiosaa kohti ja sieltäkin avautuu merinäköaloja rakennusten ylimmistä kerroksista.

Meri, laajat näkymät, karut avokalliot, vaihteleva maasto sekä teollisuushistoria antavat lähtökohtia kaupunkiympäristön suunnittelulle. Merkittävimmät avokalliot säilytetään. Rakentaminen sovitetaan vaihtelevaan maastoon ja öljysataman rakenteita säilytetään osana kaupunkiympäristöä.

Alueen keskus sijoittuu länsi- ja itärantaa yhdistävän puiston varteen. Länsirantaan, etenkin Haakoninlahden aukion yhteyteen sopivat kaupalliset palvelut sekä työpaikat. Itäranta on houkutteleva sijaintipaikka veneilyyn, uimarantaan, ulkoiluun ja kulttuuriin liittyville toiminnoille.

Kerrostalovaltaisissa kortteleissa on tavoitteena kaupunkimainen, mutta vehreä ympäristö sekä ihmisläheinen mittakaava. Alueille on tarkoitus rakentaa erilaisia talotyyppejä, myös pientaloja siten, että ympäristöstä tulee elävä ja rakennuskorkeus vaihtelee. Kerrostaloytimeen liittyy kolme luonteeltaan erilaista pientalovaltaista aluetta. Eteläosaan on muodostettu ”vesikorttelit”, kaksi saarta, jotka on erotettu mantereesta kanavilla. Toinen muodostuu täytöllä laajennetusta Koirasaaresta, toinen on kokonaan täyttömaata. Vesikortteleiden kerrostalot ja kaupunkipientalot sijoittuvat kanavien varsille, osa niistä voi olla omarantaisia. Alueelle on tarkoitus sijoittaa myös kelluvia asuntoja. ”Puutarhakorttelit” sijoittuvat alueen itäosan vaihtelevaan maastoon Stansvikin kartanoalueen läheisyyteen. Alueen miljöön esikuvana ovat pienimittakaavaiset suomalaiset puukaupungit. ”Rinnekorttelit” sijoittuvat alueen pohjoisosaan Kruunuvuoren etelärinteeseen. Pienimittakaavainen korttelisto nousee terasseina pitkin rinnettä rakennusten korkeuden kasvaessa ylärinteessä. Pääosalle asunnoista voidaan tarjota merinäköala.

Alueen eriluonteisia rantoja yhdistää kevyen liikenteen reitti. Kaupunkimaiseen länsirantaan sijoittuu pienimittakaavaisia rantakortteleita, joissa on asuntoja, palveluja ja pieniä työpaikkoja sekä mahdollisesti joku suurempi julkinen rakennus, esimerkiksi kylpylä tai museo. Lounaisrannalle vastapäätä Suomenlinnaa on suunniteltu rantapuisto. Itärannalla vesikortteleiden pienimittakaavaista rantamiljöötä täydentävät venesatamat. Suojaisessa lahdelmassa sijaitsee uimaranta, joka on yhdistetty sillalla Pitkäluotoon. Uimaranta liittyy idässä Stansvikin kartanoalueeseen.

Katuverkko perustuu kaupunkimaiseen jatkuvaan katuverkkoon. Katuverkon rungon muodostaa kokoojakatujen muodostama kehä, jota täydentää alempiasteinen katu itärannassa. Raitiotielinja kulkee Haakoninlahden aukion ja keskuksen kautta alueen eteläosassa. Pysäköinti kerrostalovaltaisissa kortteleissa sijoittuu kannen alle tonteille, pientalovaltaisilla alueilla pääosa autopaikoista integroidaan asuntoihin.

Alueelle sijoittuu n. 363 000 k-m² asuntorakentamista.

Kaitalahti

Kaitalahden luonne vehreänä pientaloalueena säilytetään. Kaitalahden eteläosan tontteja tiivistetään Helsingin pientaloalueiden vallitsevaan kaavatehokkuuteen n. e = 0.25. Alueelle on osoitettu pieni laajennus itäpuoliselle metsäalueelle. Yhteys öljysatama-alueelle johdetaan Kaitalahden nykyistä kokoojakatua Päätietä pitkin Hopeakaivoksentielle ja edelleen Koirasaarentielle. Öljysatamaa ja Kaitalahtea palveleva Herttoniemen metroasemalle johtava bussiyhteys kulkee tätä reittiä.

Alueelle sijoittuu n. 12 000 k-m² uutta asuntorakentamista: nykyisille tonteille n. 5 000 k-m² ja laajennusalueelle n. 7 000 k-m².

Kruunuvuoren pohjoisosa

Kruunuvuoren pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi. Arvokkaat kohteet metsälehmusmetsikkö ja suolampi ympäristöineen on merkitty luonnonsuojelualueiksi. Kruunuvuoren historiasta huvila-alueena kertovat alueella olevat 7–8 vielä kunnostuskelpoista vanhaa huvilaa, joista

5 on merkitty suojelumerkinnällä. Lisäksi alueella pyritään säilyttämään purettavien rakennusten kivijalkoja ja puutarhojen rakenteita. Kruunuvuoren vaihteleva maasto, hyvin säilynyt luonto ja alueelta merelle avautuvat näkymät muodostavat hienot puitteet virkistyskäytölle. Niemen ympäri on tarkoitus rakentaa jalankulkureitti.

Stansvikin kartanon alue ja luodot

Stansvikin kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kartanopuisto ympäristöineen on julkista virkistysaluetta. Rakennukset on nykyisin vuokrattu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitolle (Jyty), joka vuokraa niitä kesäkautena edelleen jäsenistölleen loma-asunnoiksi. Kruunuvuorenranta rakentuessaan tuo alueelle käyttäjiä moninkertaisesti nykyiseen verrattuna. Kartanopuiston käyttöä ohjataan yksityisen ja julkisen virkistyskäytön rajoja täsmentäen.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä alue on mahdollista liittää kunnallistekniikkaan ja rakennuksien käyttöä, suojelun sallimissa puitteissa, monipuolistaa. Alueen virkistyskäyttöä palveleva tarpeellinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Öljysataman itäpuolella sijaitsevalla Uudenkylän mökkikylällä ei ole edellytyksiä säilyä öljysataman rakentamisen jälkeen. Poistuville mökeille on osoitettu rakennuspaikat Vanhakylän mökkikylästä, joka säilyy lomamaja-alueena.

Pitkäluoto liitetään kevyen liikenteen sillalla osaksi Kruunuvuorenrannan puistokokonaisuutta. Pitkäluodolla eteläosan kallioilla sekä Varisluodolla olevat Pelastuslaitoksen kesäkotiyhdistyksen lomamajat ja kaksi 1800-luvun rakennusta säilyvät.

Kaupunkikuva

Kruunuvuorenrannalla on merkittävä asema Kruunuvuorenselän kaupunkikuvassa. Alue näkyy kantakaupungin eteläosiin ja Suomenlinnaan sekä laajalti merialueelle. Erityisen tärkeä näkymä on Kustaanmiekasta, josta Kruunuvuorenranta näkyy Helsinkiin saapujalle ennen keskustasilhuettia. Tavoitteena on, että alue näyttäytyy ympäristöönsä vihreänä kaupunginosana kantakaupungin ja Suomenlinnan silhuettien maisemakuvaa kunnioittaen. Rakennettu ranta muodostaa kaukomaisemassa selkeän ja hallitun rajauksen. Suomenlinnasta ja kauempaa avomereltä katsottuna eteläosan rakennukset näkyvät vallipuiston vallitusten ja kasvillisuuden takaa.

Merellisen, kallioisen niemen ominaispiirteitä säilytetään kaupunkikuvassa. Pitkä rantaviiva tuo meren lähelle koko alueella ja selän yli avautuu laajoja näkymiä Helsingin keskustaan, Suomenlinnaan ja saaristoon. Visuaalisia yhteyksiä alueen ulkopuolelle on korostettu siten, että vapaita näkymiä ja katulinjauksia on suunnattu kohti tunnusomaisia kohteita, esimerkiksi nykyisen Haakoninlahdentien paikalle rakennettavan kadun päätteenä on tuomiokirkko.

Rakentaminen sovitetaan maastoon siten, että merkittävimmät avokalliot säilyvät. Alueen kulttuurihistoriasta kertovat julkiseen käyttöön tuleva Stansvikin kartanopuisto ja Kruunuvuoren huvila-alue. Muistumana alueen teollisuushistoriasta säilytetään mm. joitakin öljysäiliöitä sekä suuret rantalaiturit.

Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan erilaisia osa-alueita mm. korostamalla paikan lähtökohtia sekä erilaista rakentamistapaa. Rakentamisen määrälliset tavoitteet tuovat mukanaan urbaanin ympäristön, jossa kasvillisuus tulee vastakohtana ympäristön luonnolle olemaan rakennettua kaupunkiluontoa: puistoja, puistokatuja ja vehreitä pihoja.

Palvelut ja toimitilat

Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan rakennettavaksi n. 50 000 k-m² toimitiloja, joista suurin osa tulee julkisten ja yksityisten palveluiden käyttöön. Alueelle varataan tilaa julkisille ja kaupallisille peruspalveluille. Korkeamman asteen palvelut, kuten terveyspalvelut, kirjasto, nuorisotalo ja monipuoliset kaupalliset palvelut tarjotaan Laajasalon keskuksessa Yliskylässä. Alueen luonne virkistys- ja matkailukohteena johtaa tavanomaista suurempaan määrään ja valikoimaan ravintolapalveluita, jotka sijaitsevat lähinnä länsirannalla. Kruunuvuorenrannan rakentaminen lisää merkittävästi Laajasalon väkilukua ja luo edellytyksiä julkisten ja kaupallisten palvelujen parantamiseen Laajasalossa.

Kruunuvuorenrantaa pyritään kehittämään monipuolisesti merellisten virkistyspalveluiden alueeksi. Tavoitteena on luoda helsinkiläisille uusi erilainen ja urbaanimpi vapaa-ajanvieton merellinen alue jatkamaan perinteisten Suomenlinnan, Hietarannan, Seurasaaren, Korkeasaaren, Mustikkamaan ja lukuisten uimarantojen ketjua. Alue voi tarjota helsinkiläisille veneilyyn, kalastukseen, uimarantaelämään, ulkoiluun ja kulttuuriin liittyviä palveluita. Historiasta kiinnostuneiden retkikohteita voivat olla Stansvikin kartanoalue kaivoskuiluineen, Tullisaaren puisto ja Kruunuvuori vanhoine huviloineen. Kruunuvuorenrannan edustalla sijaitseva Vasikkasaari saunakeskuksineen täydentää Kruunuvuorenrannan matkailijoille suunnattuja palveluita.

Virkistysalueet

Kruunuvuorenranta tarjoaa luontaisesti hienot virkistysmahdollisuudet. Merenranta avautuu kolmeen ilmansuuntaan, etelärannalla on suojaisa hiekkaranta ja pohjoisessa on jylhää kalliorantaa. Stansvikin kartanoympäristö ja luonnonsuojelualue rajautuvat laajaan, keskuspuistonomaiseen, maastoltaan vaihtelevaan metsäalueeseen, joka ulottuu Hevossalmesta Tullisaareen. Virkistysalueella on pääulkoilureitit, jotka liittyvät rakennettavien alueiden sisäiseen ulkoilureittiverkostoon. Rantoja myötäilee kevyen liikenteen reitistö.

Rakennetun alueen sisällä on keskeinen kokoava toimintapuisto, lounaisrannan rantapuisto sekä Koirasaarentien pohjoispuolella liikuntapuisto. Keskeiseen puistoon sijoitetaan asukaspuisto, koulua palveleva kenttä sekä vapaata nurmipintaista oleskelutilaa. Puistoakseli laajenee eteläpäässä hiekkarantaiseksi, vanhojen mäntyjen reunustamaksi uimarannaksi. Lounaisrannan puistoon rakennetaan vallituksia, joilta avautuu näköaloja Suomenlinnan suuntaan ja jotka suojaavat asutusta Kruunuvuorenselän ankaralta ilmastolta. Puiston suunnittelussa hyödynnetään Koirasaaressa sijaitsevia öljysataman rakenteita. Liikuntapuisto Hopealaaksossa liittyy osaksi keskuspuistomaista viheraluetta.

Liikenne

Ajoneuvoliikenne

Laajasalon liikennemäärä kasvaa n. 15 000 ajoneuvolla vuorokaudessa Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne kuormittaa nykyistä katuverkkoa Itäväylältä Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on ainoa ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan.

Khs hyväksyi 16.12.2002 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman, jossa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunniteltujen maankäytön muutosten aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti sittemmin 12.6.2008 esittää Khlle, että Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymää parannetaan kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston laatiman uuden suunnitelman mukaisesti. Kvsto hyväksyi 12.11.2008 em. liikennejärjestelyt. Järjestelyt voidaan toteuttaa useassa eri rakennusvaiheessa tarkoituksenmukaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamisen aikatauluun nähden.

Koirasaarentie toimii alueellisena kokoojakatuna Kruunuvuorenrantaan. Kaitalahden asuntoaluetta halkovalta Päätieltä Hopeakaivoksentien kautta jatketaan yhteys nykyiselle Haakoninlahdentielle asti. Paikalliset kokoojakadut muodostavat maankäyttöä hyvin palvelevan kehän.

Joukkoliikenne

Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelmassa keskustan ja Kruunuvuorenrannan välille esitetään toteutettavaksi suora bussi- tai raitiotieyhteys rakentamisen alkuvaiheessa. Yhteys lyhentää matka-aikoja keskustaan Laajasalosta ja lisää joukkoliikenteen käyttäjien osuutta. Kruunuvuorenrannalle hyödyt ovat erityisen suuret.

Osayleiskaavaehdotuksessa on varauduttu raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteyteen Kruununhaasta Kruunuvuorenrantaan Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta siten, että raitiotielinja kulkee välillä Korkeasaari–Kruunuvuorenranta joko kilometrin pituisella sillalla tai merenpinnan alaisessa betonitunnelissa. Osayleiskaavassa on varauduttu myös myöhemmin mahdollisesti toteutettavaan raitiovaunut korvaavaan metrolinjaan Katajanokalta Santahaminaan.

Sillasta ja tunnelista on myöhemmin valmistuneet yleissuunnitelmat. Kvsto hyväksyi 12.11.2008 Laajasalon joukkoliikenneratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Kvsto päätti myös, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Ennen raitiotielinjan rakentamista joukkoliikenne kulkee Herttoniemen metroasemalle. Liityntäbussiyhteys metroasemalle säilyy myös raitiotievaiheessa. Vesiliikenne keskustaan, Kauppatorille on alueen ja sen virkistyskäytön kannalta tärkeä kaikissa vaihtoehdoissa.

Kokonaismitoitus

Kaava-alueelle sijoittuu asuntorakentamista n. 375 000 k-m² ja toimitiloja n. 50 000 k-m². Asukkaita on n. 7 500 (1 asukas/50 k-m²) ja työpaikkoja n. 500–700.

Kruunuvuorenrannassa (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) on asuntorakentamista yhteensä n. 500 000 k-m². Asukkaita on n. 10 000.

Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset

Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksista on arvioitu vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön, luontoon ja virkistykseen, maa- ja kallioperään, teknisen huollon järjestämiseen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen, yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin.

Suunnittelun vaiheet ja toteutus

Osayleiskaava-alueen ensimmäiset asemakaavat: Haakoninlahden pohjoisosan sekä Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen asemakaavaehdotukset valmistuvat vuonna 2010.

Kruunuvuorenrannan toteuttaminen voidaan aloittaa Koirasaarentien varressa sijaitsevilla alueilla vuosina 2010–2011. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen öljysatamassa voi alkaa vuonna 2011 ja asuntorakentaminen vuonna 2012. Kruunuvuorenrannan asuntorakentamisen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2010–2025.

Asianosaisten kuuleminen ja vuorovaikutus

Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelemä yleiskaavaluonnos, kartta selostuksineen ja liiteaineistoineen sekä joukkoliikennevaihtoehdot asetettiin nähtäville 23.1.–7.2.2007. Aineistosta pyydettiin lausunnot ja yleisötilaisuus järjestettiin tammikuussa 2007.

Alustava osayleiskaavaehdotus ja maankäyttösuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 2.–23.1.2008 ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä. Niistä jätettiin yhteensä 23 mielipidettä.

Mielipiteet kohdistuivat samoihin suunnitelman osatekijöihin kuin luonnosvaiheessakin. Mielipiteissä rakentaminen haluttiin rajoittaa ainoastaan öljysatama-alueelle ja vähentää rakentamisen määrää. Erityisesti vastustettiin Koirasaarentien varsien rakentamista, samoin rakentamisen ulottamista öljysatamasta Kruunuvuoren eteläosaan. Stansvikin kartanoalueen vieressä haluttiin rakentamisen rajaa siirrettäväksi länteen päin. Maankäyttösuunnitelman erottamista osayleiskaavasta pidettiin menettelytapavirheenä. Suunnitelman katsottiin olevan Uudenmaan maakuntakaavan vastainen. Luontoselvityksiä pidettiin riittämättöminä.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen pelättiin aiheuttavan ajoneuvoliikenteen ongelmia Laajasalon katuverkossa. Kevyen liikenteen yhteyden johtamista Laajasalosta Kulosaareen ja edelleen Mustikkamaalle ja Korkeasaaren kannatettiin. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien toteuttamista pidettiin tärkeänä. Joukkoliikenteestä vesiliikenne ja tehostettu joukkoliikenne Herttoniemen suuntaan saivat eniten kannatusta. Raitiotieyhteyttä keskustaan sekä kannatettiin että vastustettiin.

Viranomaisyhteistyö

Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 16.12.2005. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 13.10.2008. Kruunuvuorenrannan suunnittelua käsittäviä neuvotteluja eri kaupungin hallintokuntien välillä on järjestetty säännöllisesti.

./. Viranomaisneuvottelumuistio 13.10.2008 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä 5.

Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot

Osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.4.–30.5.2008. Osayleiskaavaehdotusta vastaan jätettiin 14 muistutusta. Muistutuksen ovat tehneet Laajasalo–Degerö Seura ry, Pro Kruunuvuori -liike, Stansvikin kyläyhdistys ry, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry, Uusikylän asukkaat, Itä-Helsingin kokoomusnaiset ry, Xxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxn jakamaton kuolinpesä, Oy Shell Ab, Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxx, xxxx xxxxxx, xxxxxx xxxxxxx, xxxxxx-xxxxx xxxxxxxxx ja xxxxx xxxx.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, asuntolautakunnan, asuntotuotantotoimikunnan, ympäristölautakunnan, joukkoliikennelautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helen Sähköverkko Oy:n, teknisen lautakunnan, satamalautakunnan, pelastuslautakunnan, eläintarhan johtokunnan, opetuslautakunnan, sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, nuorisolautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä ympäristöministeriön, Uudenmaan liiton, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen, Museoviraston, Merenkulkulaitoksen, Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Sipoon kunnanhallituksen, Vantaan Khn, Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan ja Helsingin seurakuntayhtymän lausunnot. Ympäristöministeriö, Vantaan kaupunki, sosiaalilautakunta, terveyslautakunta ja nuorisolautakunta ovat ilmoittaneet, etteivät anna lausuntoa asiasta. Lausuntoa eivät ole antaneet Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Uudenmaan tiepiiri, Sipoon kunnanhallitus ja Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta. Liikuntalautakunta on antanut lausuntonsa niin myöhässä (26.10.2008), ettei sen huomautuksia ole voitu ottaa huomioon osayleiskaavaehdotuksessa. Lausunto lähetetään tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle asemakaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

Muistutukset

Yhteenveto muistutuksista

Muistutukset käsittelevät pääosin samoja seikkoja kuin aiemmissa suunnitteluvaiheissa jätetyt mielipiteet.

Rakentamisen määrää halutaan vähentää ja rajoittaa rakentaminen pääosin nykyiselle öljysatama-alueelle. Virkistysalueiden vähenemisestä ollaan huolissaan ja halutaan säilyttää luonnontilaiset metsäalueet ja rannat rakentamattomina.

Muistutusten mukaan osayleiskaava ei ole maakuntakaavan, yleiskaavan ja alueen asemakaavojen mukainen. Rakentamisalueiden tulisi noudattaa em. kaavojen rajauksia. Maankäyttösuunnitelman irrottamista osayleiskaavasta pidetään menettelytapavirheenä.

Asukasmielipiteitä ei ole otettu huomioon. Selostuksesta puuttuu yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä ja vaikutusarvioista sekä siitä, miten ne on otettu huomioon. Vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen ympäristössä ei ole selvitetty. Luontoselvityksiä ja -vaikutusarvioita ei pidetä riittävinä.

Rakentaminen Kruunuvuoressa halutaan rajoittaa öljysatama-alueelle. Rakentaminen lammen valuma-alueelle vahingoittaa luonnonsuojelualuetta. Korkea kerrostalorakentaminen kalliolla tuhoaa lammen erämaatunnelmaa ja Kruunuvuorenselän maisemakokonaisuutta.

Stansvikin alueen luontoselvityksiä ei pidetä riittävinä. Uusikylä halutaan säilyttää suojavyöhykkeenä asuinkortteleiden ja Stansvikin kartanopuiston ja Stansvikinniemen välissä. Katsotaan, että Uusikylä on osa Laajasalon ja Stansvikin kesäasumisen perinnettä. Stansvikin kartanoalueelle ei haluta uutta toimintaa tai rakentamista, joiden katsotaan vahingoittavan herkkää luontoa ja arvokasta kartanomaisemaa. Stansvikin länsipuoleinen asuntorakentaminen tulisi rajata kauemmaksi kartanoalueesta, koska se turmelee kartanomaiseman.

Kaavamerkinnän A ei katsota ohjaavan asemakaavoitusta yleiskaavan mukaisesti siten, että puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena ja puolet pientalovaltaisena alueena. Pientalovaltaiset alueet tulisi merkitä sitovalla määräyksellä.

Täyttöalueita pidetään kestävän kehityksen vastaisina ja katsotaan, että ne vaikuttavat voimakkaasti maisemaan. Täyttöalueet tulisi poistaa. Luonnonrannat tulee säilyttää rakentamattomina. Ranta-alueiden suunnittelua tulee lykätä ja seurata ilmastonmuutoksen kehitystä. Uimaranta tulee toteuttaa pienempänä ja luonnonvaraisena. Eteläosan venesatama-alueelle tulee varata riittävän laaja pysäköintialue, joka toimii talvisin veneiden talvisäilytysalueena. Pitkäluodon ja Varisluodon nykykäyttöä pidetään parhaana tapana huolehtia alueen tulevaisuudesta. Sillan rakentamista Pitkäluotoon pidetään tarpeettomana. Luodoille ei tulisi sijoittaa mitään uutta aktiivista toimintaa.

Herttoniemen kautta kulkevien ajoneuvoliikennejärjestelyjen parantamista vaaditaan pikaisesti jo Kruunuvuorenrannan rakentamisvaiheessa. Koirasaarentiellä tulee varmistaa jalankulkijoiden turvallisuus ja ehkäistä meluhaitat. Yhteys Kaitalahdesta Haakoninlahdentielle olisi haitattominta johtaa Päätien jatketta pitkin.

Suoraa raitiotieyhteyttä keskustaan kannatetaan ja vastustetaan. Hyvin toimivaa yhteyttä Herttoniemen metroasemalle täydennettynä vesiliikenteellä kannatetaan, samoin kevyen liikenteen yhteyttä Kulosaaren, Mustikkamaan ja Kalasataman kautta Hakaniemeen. Joidenkin muistuttajien mielestä Helsinkipuiston alueelle ei voi tehdä suunnitelman mukaisia massiivisia pengerryksiä, siltoja tai tunneleita.

Vastineet muistutuksiin

Rakentamisen määrä ja sijoitus

Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatimisessa. Muistutuksissa edellytetyt ratkaisut, joissa rakentamisalueita on supistettu merkittävästi ja rakentamisen määrää vähennetty huomattavasti, eivät ole yleiskaavan mukaisia, eivätkä tue siinä esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

Virkistysalueet

Osayleiskaavaehdotuksessa on jätetty öljysataman ja Koirasaarentien alueen väliseen laajaan, keskuspuistonomaiseen metsäalueeseen välittömästi liittyvät osa-alueet sekä Kruunuvuori rakentamisen ulkopuolelle. Näin on aikaansaatu yhtenäinen ja laaja virkistysalue, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia luonnonalueita. Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeenkin Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohtaan on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää ja tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja.

Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaavojen muuttaminen

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma on kuitenkin myös maakuntakaavan mukainen ja noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä, joka mahdollistaa osayleiskaavassa tehtävät muutokset aluerajauksiin. Asemakaavan mukaista puistoaluetta voidaan perustelluista syistä muuttaa uudella kaavalla korttelimaaksi.

Osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Maankäyttösuunnitelma laadittiin, koska haluttiin suunnitella koko Kruunuvuorenrantaa yhtenä kokonaisuutena. Tällöin rakentamisen määrä ja sijoitus on paremmin hallinnassa ja on mahdollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi esitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa. Suunnitteluohjelmasta tiedotettiin osallisille ja ohjelmaluonnos oli nähtävillä, jolloin siitä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä. Esittely- ja keskustelutilaisuus pidettiin 25.10.2004. Kaavoitusmenettely on tältäkin osin tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutuksen vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Mielipiteet, vaikutusarviot ja luontoselvitykset

Osallisille on annettu tilaisuus lausua mielipiteensä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osayleiskaavan laatimisen eri vaiheissa. Mielipiteet sekä laaditut vastineet on viety kaupunkisuunnittelulautakunnan tietoon omana raporttinaan. Osayleiskaavaselostusta täydennetään yhteenvedolla esitetyistä mielipiteistä.

Osayleiskaavaselostuksessa ja liiteraporteissa on esitetty suunnittelun kuluessa laaditut vaikutusarviot ja niiden ottaminen huomioon suunnitelmassa. Vaikutusarviossa käsitellään myös osayleiskaava-alueen rakentamisen vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Vaikutukset liittyvät lähinnä öljysataman toimintaan ja alasajoon. Alueen rakentamisen vaikutukset liikenteeseen ja sen ympäristölle aiheuttamiin häiriöihin on selvitetty suunnittelun kuluessa ja vaikutusarviota täydennetään tältä osin.

Alueen luontoselvitykset ovat olleet ympäristökeskuksen mielestä riittävät. Ympäristökeskus oli aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja luontotiedot päivitettiin 2004 kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä.

Kruunuvuori

Osayleiskaavaehdotuksessa Kruunuvuori on merkitty virkistysalueeksi lukuun ottamatta eteläisintä osaa, jossa A-alue öljysatama-alueelta ulottuu vähäisessä määrin lammen valuma-alueelle. Kruunuvuoren pohjoisosa on korkealle nousevaa kallioaluetta. Osayleiskaavatasoisessa suunnittelussa on lähdetty siitä, että rakennusten korkeus ei ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävän öljysäiliön korkeutta. Rakennukset näkyvät sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille. Rakennusten lopullinen korkeus määritellään asemakaavassa.

Stansvik ja Uusikylä

Stansvikin alueen luontoselvitys vuodelta 2005 tehtiin ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä. Ympäristökeskus on pitänyt laadittuja selvityksiä ja ympäristövaikutusarviota riittävinä.

Uudenkylän mökkialueen ja sen suoja-alueen jättäminen rakentamisen ulkopuolelle pienentäisi rakentamisaluetta niin, että yleiskaavassa määritellyn rakentamistavoitteen saavuttaminen vaarantuisi. Mökkien säilyttäminen edellyttäisi myös uimaranta-alueen supistamista. Kruunuvuorenrantaan muuttaa n. 10 000 uutta asukasta aivan Stansvikin alueen viereen. Rauhalliselle kesänvietolle mökkikylässä ei ole enää edellytyksiä. Alueen toisesta mökkikylästä, Vanhakylästä, tarjotaan korvaavat paikat Uudenkylän mökkiläisille. Uudenkylän mökkejä voidaan käyttää niin kauan, kuin se rakentamisen kannalta on mahdollista.

Stansvikin kartanoalueen käyttö vilkastuu huomattavasti Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä. Stansvikin alueelle laaditussa yleissuunnitelmassa lähtökohtana on ollut kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla alue kestää lisääntyvän käytön. Alueelle on ideoitu myös uusia arvokkaaseen ympäristöön sopivia virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja ja niiden edellyttämiä rakenteita.

Asuntorakentaminen Stansvikin reunassa tulee olemaan pientalovaltaista. Lähimmät rakennukset sijoittuvat mäen harjanteelle siten, että metsäinen rinne erottaa ne Stansvikista. Tavoitteena on, että rakentaminen ei näy kartanon keskeiselle alueelle. Rakentamisen vaikutuksia arvioidaan edelleen asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin määritellään lopullisesti rakentamisen raja.

Kerrostalojen ja pientalojen suhde

Yleiskaava 2002:ssa puolet öljysataman alueesta on merkitty kerrostalovaltaiseksi ja puolet pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavamerkinnän mukaisella kerrostalovaltaisella alueella voi olla myös pientaloja ja pientalovaltaisella alueella vastaavasti kerrostaloja, kunhan pääosa alueesta on kaavoitettu merkinnän mukaisille rakennustyypeille. Osayleiskaavaehdotuksessa on öljysatama-alueen asuntoalueista merkitty kerrostalovaltaisiksi alueiksi AK n. 40 % ja loput pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP tai asuinalueeksi A, joka sallii sekä pientalot että kerrostalot. Käyttämällä A-merkintää voidaan toteuttaa yleiskaavan tavoitetta ja samalla varata mahdollisuudet jatkosuunnittelussa erilaisiin osa-alueiden sisäisiin ratkaisuihin kerros- ja pientalojen sijoittumisen suhteen.

Rantaviiva, täytöt, vedenpinnan nousuun varautuminen

Pääosa alueen rantaviivasta on kallioista ja puustoista luonnonrantaa tai puistorantaa. Öljysatama-alueen rantaviiva on suurelta osin syntynyt aiempien täyttöjen seurauksena, mm. Koirasaari on liitetty täyttämällä öljysatamaan. Koirasaaren lännenpuoleinen alkuperäinen rantaviiva säilyy. Täyttöä on suunniteltu Koirasaaren ja Pitkäluodon väliselle alueelle. Myös merkittävimmät säilyneet kallioniemet öljysatamassa on tarkoitus säilyttää.

Osayleiskaavoitusta varten on tehty perusselvitys Kruunuvuorenrannan edustan merialueella vallitsevista vedenkorkeus- ja aaltoiluolosuhteista. Selvityksessä on arvioitu myös ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset merenpinnan korkeusasemaan. Eri tekijät otetaan huomioon asemakaavoituksessa turvallista rakentamiskorkeutta määriteltäessä.

Uimaranta, venesatama ja luodot

Uimaranta on osoitettu sille luontaiseen paikkaan Stansvikin niemen länsipuoleiseen hiekkapohjaiseen lahdelmaan. Luonnontilainen pieni uimaranta ei riitä palvelemaan 10 000 asukasta. Pääosa kilpikaarnamännyistä voidaan säilyttää uimarannalla. Eteläosan venesatama on tarkoitettu lähinnä Kruunuvuorenrannan asukkaille, jolloin veneelle voidaan tulla jalkaisin tai palauttaa auto lastauksen jälkeen kotiin. Venesataman autopaikkojen määrä ratkeaa asemakaavoituksen yhteydessä. Laajamittaisten talvisäilytysalueiden rakentaminen ei ole mahdollista.

Pitkäluodossa ja Varisluodossa sijaitsevat palomiesten mökit voivat jatkossakin säilyä alueella. Luodoista suurempi, Pitkäluoto, on tarkoitus liittää kevyen liikenteen sillalla mantereeseen, jolloin se liittyy osaksi virkistysalueita ja uimarantaa. Varisluotoon ei ole suunniteltu siltoja.

Liikenne

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.6.2008 esittää Khlle, että Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymää parannetaan liikennesuunnitteluosaston laatiman suunnitelman mukaisesti. Kvston sittemmin 12.11.2008 hyväksymässä liikennejärjestelyssä on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunniteltujen maankäytön muutosten aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Järjestelyt voidaan toteuttaa eri rakennusvaiheissa tarkoituksenmukaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamisaikatauluun nähden. Näillä näkymin kaikki järjestelyt olisivat valmiit ensi vuosikymmenen puolen välin paikkeilla.

Kruunuvuorenrannan infrastruktuurin rakentaminen alkaa Koirasaarentiestä. Koirasaarentiellä molemmin puolin kulkevat kevyen liikenteen väylät ja keskisaarekkeelliset suojatiet takaavat kevyen liikenteen turvallisuuden. Koirasaarentien rakennusaikaisen liikenteen aiheuttama melu asuinrakennusten piha-alueilla ei ylitä ulkomelutason ohjearvoa 55 dB. Katu- ja raideliikenteen melu otetaan huomioon alueen asemakaavoituksen ja raitiotien suunnittelun yhteydessä.

Uudelle asuinalueelle tulee olla kulkuyhteys Koirasaarentien lisäksi vaihtoehtoista reittiä pitkin. Se on osoitettu Kaitalahdesta Hopeakaivoksentien jatkeena Kruunuvuorenrantaan. Aiemmassa suunnitteluvaiheessa yhteys oli johdettu Päätietä pitkin, mutta se aiheutti laajaa vastustusta Kaitalahdessa. Yhteys Hopeakaivoksentien kautta on pidempi ja hitaampi, jolloin se ei houkuttele turhaa läpiajoliikennettä, eivätkä liikennemäärät Päätiellä ja Henrik Borgströmin tiellä tule merkittävästi kasvamaan nykyisestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.6.2008 esittää Khlle, että Laajasalon ensimmäisen vaiheen raideyhteydeksi varataan raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhan kautta siten, että yhteys toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina. Kvsto päätti sittemmin 12.11.2008 hyväksyä Laajasalon joukkoliikenneratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi. Kvsto päätti myös, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Vesiliikenne ei voi korvata kiinteää joukkoliikenneyhteyttä Helsingin keskustaan. Suoran raitiotieyhteyden lisäksi Kruunuvuorenrannasta tulee olemaan sujuva liityntäbussiyhteys Herttoniemen metroasemalle. Ennen raideliikenneyhteyden valmistumista vesiliikenne voisi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa joukkoliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raideliikenneyhteyttä.

Suora siltayhteys tarjoaa nopeimman polkupyöräyhteyden Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Vaihtoehtoinen reitti keskustaan voisi olla kevyen liikenteen silta Tullisaaresta Kulosaareen, josta reitti jatkuisi silloilla Mustikkamaan kautta Kalasatamaan ja Hakaniemeen tai Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta Kruununhakaan.

Xxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxn jakamaton kuolinpesä katsoo mm., että osayleiskaava poikkeaa olennaisesti Yleiskaava 2002:n rajauksista ja tavoitteista eikä vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n vaatimuksia. Osayleiskaavassa yhdenvertaisuusperiaate on sivuutettu ja alueen maanomistajat asetettu eriarvoiseen asemaan vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n ja Suomen perustuslain 6 §:n säännöksiä. Muistutusten tekijöiden maalle on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella 0.05, kun kahden muun yksityisen maanomistajan alueilla tehokkuudet ovat 0.522 ja 0.45. Osayleiskaava-aineistossa ei ole esitetty hyväksyttäviä perusteita epätasa-arvoiselle kohtelulle. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa pöytäkirjassa, että Khn tulee jatkossa huolehtia maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Yhdenvertaisuusperiaate koskee kuitenkin kaikkea viranomaistoimintaa. Koska osayleiskaavaehdotus loukkaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta eikä tätä ole mahdollista korjata kaupunkisuunnittelulautakunnan viittaamalla tavalla jatkovalmistelussa, osayleiskaavaehdotus tulee palauttaa kaupunkisuunnitteluvirastoon uudelleen valmisteltavaksi.

Vastine

Xxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxn jakamattoman kuolinpesän omistama 16,6 ha:n suuruinen alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty pääosin virkistysalueeksi, jonka pohjois- ja länsiosaa kattaa merkintä ”kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue”. Alueella sijaitsevat suolampi ja metsälehmusmetsikkö on merkitty luonnonsuojelualueiksi. Kaitalahden nykyisen pientaloalueen kohdalla oleva merkintä ”pientalovaltainen alue, asuminen” ulottuu osalle muistuttajien maata. Osayleiskaavaehdotuksessa muistuttajien omistuksessa oleva alue on pääosin virkistysaluetta. Tarkistetut suolammen ja metsälehmusmetsikön suojelualueen rajaukset on merkitty osayleiskaavaan. Alueen eteläosaan ulottuu öljysataman puolelta osa asumiseen varatusta alueesta.

Osayleiskaavaluonnoksessa muistuttajien alueelle osoitettiin huvilatyyppistä asumista Kruunuvuoren vanhojen huviloiden yhteyteen ja kerrostalovaltainen alue (AK) Kaitalahden viereiselle kalliolle. A-alue öljysatamasta ulottui muistuttajien omistaman alueen eteläosaan. Ratkaisu aiheutti laajaa vastustusta osallisten taholta. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti 31.5.2007 kerrostalokorttelin sekä huvilatyyppisen asutuksen poistamista Kruunuvuoresta ja edellytti, että poistuva rakennusoikeus tuli pyrkiä sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan öljysatama-alueeseen liittyvän A-alueen tehostamiseen. Tehostamista ei ole kuitenkaan katsottu mahdolliseksi. A-alueen laajentaminen tarkoittaisi rakentamisen ulottamista yhä enemmän luonnonsuojelualueiden suoja-alueille. Rakentamisen tehostaminen korkealla Kruunuvuoren kalliolla on myös kaupunkikuvallisesti ongelmallista. Osayleiskaavaehdotuksessa rakennusten korkeuden laskennallisena maksimina on pidetty 8–9 kerrosta. Rakennukset näkyvät laajalti sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille, mutta niiden harjakorkeus ei ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävän öljysäiliön korkeutta. Paikka on kaupunkikuvallisesti tärkeä, ja lopullisen rakennusoikeuden määrittäminen edellyttää asemakaavatasoista suunnittelua. Alueelle on arvioitu osayleiskaavatasoisessa suunnittelussa voitavan osoittaa rakennusoikeutta enintään 9 000 k‑m².

Osayleiskaavaehdotus on tehty suunnittelullisista lähtökohdista. Alueen luonne kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävänä alueena sekä alueelle osoitetut kaksi luonnonsuojelualuetta suoja-alueineen ovat ristiriidassa maanomistajan rakentamistavoitteiden kanssa. Kiinteistövirasto neuvotellee jatkossa maanomistajan kanssa maapoliittisen ratkaisun.

Oy Shell Ab katsoo mm., että kaavoitus- ja toteutusaikataulu mahdollistavat yhtiön vetäytymisen alueelta vuoden 2010 jälkeen. Yhtiön mielestä kunnostaminen tulisi suorittaa kaavoituksen ja rakentamisen tahdissa esirakentamisen yhteydessä, jolloin päästään parempaan kustannustehokkuuteen. Yhtiö vastustaa Koirasaarentien jatkamista asemakaavoituksen varhaisessa vaiheessa yhtiön omistaman alueen rajalle asti. Mikäli Koirasaarentien jatke toteutetaan, tulee rakentaminen sopia yhtiön kanssa siten, että siitä ei aiheudu haittaa yhtiölle. Yhtiö katsoo lisäksi, että Koirasaarentien jatkeen varhainen rakentaminen pakottaisi yhtiön voiteluainetehtaan toiminnan lopettamisen ennen kuin se olisi välttämätöntä koko Kruunuvuoren alueen rakentamisen kannalta.

Vastine

Voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaisesti vuokra-alueella olevan öljyhuoltotoiminnan alasajo ja maaperän saneeraus tulee tehdä vuoden 2010 loppuun mennessä. Sama aikatauluvaatimus koskee kaikkia alueella toimivia öljy-yhtiöitä. Öljyhuoltoalueen asemakaavoitus on käynnissä. Oy Shell Ab:n vuokra-alueelle ulottuva Koirasaarentien asemakaavaehdotus valmistuu vuonna 2008. Kunnallistekniikan rakentaminen Koirasaarentiellä käynnistyy vuonna 2010 öljyhuoltoalueen ulkopuolella ja etenee vuokra-alueiden luovutuksen jälkeen vuoden 2011 alussa Oy Shell Ab:n vuokra-alueelle. Haakoninlahden pohjoisosan sekä Hopealaakson asemakaavaehdotukset, jotka kattavat myös Oy Shell Ab:n vuokra-alueen, valmistuvat keväällä 2010. Asuntorakentaminen öljyhuoltoalueella alkaa keväällä 2012.

Öljy-yhtiöiden vuokra-alueilla on asemakaavasuunnittelu käynnissä ja alueiden kunnostussuunnittelu rinnan ja vuorovaikutteisesti asemakaavasuunnittelun kanssa on mahdollista. Kruunuvuorenrannan asuinalueen maankäyttö on kuitenkin niin tiivistä, että öljy-yhtiöiden vetoamaan riskinarviopohjaiseen kunnostukseen asemakaavan perusteella ei juurikaan ole mahdollisuutta.

Kaupungin kanta on, että öljyhuoltotoiminta myös öljy-yhtiöiden omistamalla maalla tulisi lopettaa vuoden 2010 lopussa. Teollisten toimintojen jatkaminen alueella aiheuttaa kasvavia riskejä rakentamisen ja öljyhuollon yhteensovittamisessa. Öljy-yhtiöiden tasapuolisen kohtelun ja alueen vapaan kehittämisen ja tulevan asuinalueen positiivisen mielikuvan kannalta koko vuokra-alue tulee luovuttaa samanaikaisesti.

Lausunnot

Yhteenveto lausunnoista

Useilla lausunnonantajilla ei ole huomauttamista osayleiskaavaehdotuksesta, vaan kannanotot koskevat jatkosuunnittelua.

Lausunnoissa puututaan mm. rakentamisen ulottamiseen öljysatamasta Kruunuvuoren alueelle osittain luonnonsuojelualueiden suoja-alueille. Myös rakentaminen kallion laella näkyy liikaa Kruunuvuorenlammelle ja merialueelle. Rakentaminen tulisi rajata kauemmaksi Stansvikin kartanopuistosta siten, että rakennukset eivät näy kartanoalueelle. Joissakin lausunnoissa halutaan säilyttää Uudenkylän mökkialue.

Joissakin lausunnoissa todetaan, että määrätavoitteista tulee pitää kiinni jatkosuunnittelussa ja suunnitella alue siten, että MA‑ohjelman hallintamuotojakaumatavoitteita voidaan noudattaa. Rakentamista kestävän kehityksen periaatteita noudattaen pidetään tärkeänä ja ehdotetaan alueelle matalaenergiarakentamista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Lausunnoissa puututaan myös riskeihin, joita syntyy, jos öljysataman alasajo ja puhdistaminen tapahtuu samanaikaisesti alueen rakentamisen kanssa, sekä mahdollisesti maaperään jäävien epäpuhtauksien vaikutukseen maankäyttöön ja rakentamiseen. Öljysataman rakenteiden säilyttämistä muistumana alueen teollisuushistoriasta pidetään tärkeänä, mutta huolehditaan myös niiden puhdistamisesta ja tulevasta käytöstä aiheutuvista kustannuksista.

Alueen yhdistämistä keskustaan joukkoliikenteellä pidetään osassa lausunnoista tärkeänä ja osassa vastustetaan joukkoliikenneyhteyden rakentamista. Katsotaan, että rakennettavat sillat ja penkereet pilaavat Helsingin merellisen maiseman, esitetään tunneliratkaisun edelleen tutkimista tai liityntäyhteyden tehostamista Herttoniemen metroasemalle sekä lautta- ja vesibussiliikenteen kehittämistä. Ympäristölautakunta esittää, että sillasta ja mahdollisista muista joukkoliikennevaihtoehdoista tulisi tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Lausunnoissa puututaan myös joukkoliikenneratkaisun aiheuttamaan haittaan polttoainekuljetuksille Hanasaareen sekä vesiliikenteelle.

Uudenmaan liitto toteaa, että osayleiskaavaehdotus on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen.

Uudenmaan ympäristökeskus esittää mm., että Kruunuvuoren A-korttelialuetta, joka ulottuu nykyisen öljysataman pohjoispuolelle, tulee pienentää siten, että suojellun lehmusmetsikön ja sitä ympäröivän lehdon säilyminen sekä linnustollisesti arvokkaan alueen säilyminen on turvattavissa.

Tärkeää on myös Tahvonlahden lomamajojen säilyttäminen niiden sosiaalisen merkityksen vuoksi. Stansvikin kartanoalueen viereisen A-alueen supistamista tulisi tutkia itä- ja pohjoispuolisten alueiden osalta. Rannan arvokas puusto ja nykyinen luonnontilainen luonne tulisi säilyttää.

Turvatekniikan keskus toteaa, että öljynhuoltoalueen toiminnot ovat poistuneet ennen kuin alueen rakentaminen alkaa. Mikäli kalliosäiliöitä ei ole puhdistettu ennen osayleiskaavan mukaisen toiminnan aloittamista, on toiminnasta aiheutuvat riskit selvitettävä ja onnettomuuksien seuraukset arvioitava. Näiden selvitysten jälkeen tulee harkita, voivatko toiminnot olla yhtäaikaisia.

Museovirasto esittää mm., että Kruunuvuoren alueen eteläpuolella sijaitsevaa A-aluetta tulee pienentää siten, että kallioiden laet jäävät osaksi viher- ja virkistysaluetta. A-alueiden kerroskorkeudet eivät saa nousta liian korkeiksi suhteessa luonnonmaisemaan ja Kruunuvuoreen. Jatkosuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota alueen liittymiseen Suomenlinnan maailmanperintöalueeseen.

On erittäin myönteistä, että liikennejärjestelyjen osalta on päädytty siltavaihtoehdoista luopumiseen, ja että vesiliikenne on otettu huomioon jatkosuunnittelun keskeisenä osana. Pitkän aikavälin suunnitelmana tunnelimetro on hyvä vaihtoehto.

Merenkulkulaitos toteaa, että Tervasaaren sivuitse läppäsillan kautta Sompasaareen ja sillalla Korkeasaareen sekä Korkeasaaresta siltana tai tunnelina Kruunuvuorenrantaan suunniteltu raitiotieyhteys vaikeuttaisi huomattavasti paikallista vesiliikennettä.

Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole huomauttamista osayleiskaavaehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa mm., että on tärkeää pitää jatkosuunnittelussa kiinni osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman määrätavoitteista. Lisäksi olisi syytä tutkia mahdollisuuksia lisätä alueen rakennusoikeutta. Suunnittelussa tulisi luoda mahdollisuudet monipuoliseen ja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen ja säilyttää kerrostalojen ja pientalojen suhdetta koko alueella. Alueella voitaisiin hyödyntää kerrostalojen kehittämisraportissa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Rakentamisen kustannukset ja valtion tukeman ja muunkin vuokra-asunto- tuotannon mahdollisuudet tulisi testata ennen lopullisia asemakaavoja.

Valtaosa Aarne Aarnion ja Saara Aarnion kuolinpesän omistuksessa olevasta alueesta on osayleiskaavaehdotuksen mukaan luonnonsuojelualueita sekä näiden suoja-alueita. Aiemmin alueelle oli suunniteltu myös vanhojen huvilarakennusten tuntumaan huvilamaista ja ekologista lisärakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä tämä lisärakentaminen on tarpeettomasti poistettu. Asemakaavavaiheessa selvitetään, onko alueen kolmen yksityisen maanomistajan kanssa tarpeen tehdä maankäyttösopimuksia, sekä neuvotellaan tarvittavista kiinteistöjärjestelyistä.

Herkkien toimintojen kuten päiväkotien ja pientalojen sijoittamista kallioruhjeiden päälle tulee välttää, koska on mahdollista, että haihtuvia öljy-yhdisteitä on kulkeutunut kallionrakoihin. Alueelle tulevien täyttöjen vuoksi joudutaan kaivamaan merisedimenttejä, joista osa on mereen läjityskelvottomia. Tulisi mahdollisimman nopeasti selvittää, minne pilaantuneet sedimentit voidaan kaava-alueella sijoittaa. Harkittavaksi tulisi esimerkiksi öljy-yhtiöiden öljyn kalliovarastoluolat.

Säilytettävien öljysataman rakenteiden puhdistusmahdollisuudet, turvallisuus ja alapuolisen maan puhtaus tulisi selvittää etukäteen. Kolmen niitatun säiliön säilyttäminen ja muuttaminen alueella nykyvaatimukset täyttäväksi kioskiksi on kallista ja vaikeaa toteuttaa.

Rakennuslautakunta toteaa mm., että raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys keskustaan heti 2010-luvun alussa mahdollistaa Kruunuvuorelle identiteetin Munkkiniemen tapaisena, urbaanina ja pienimittakaavaisena kantakaupungin jatkeena. Suvilahden pienvenesataman sulkeminen purjeveneiltä ei tue kaupungin pyrkimyksiä tarjota asukkaille toimivia virkistysratkaisuja. Vaihtoehtoisia tunneliratkaisuja tulee vielä tutkia. Esteettisesti suunnitellun raitiotie- ja kevyen liikenteen sillan voi ajatella olevan osa merenrantakaupunkia. Tästä huolimatta on vielä tarkkaan harkittava Kruunuvuorenselän ylittävän pitkän sillan korvaamista tunnelilla. Lauttaliikennettä on kaikissa vaihtoehdoissa kehitettävä osana joukkoliikennettä.

Kestävän kehityksen periaatteita noudattavaan rakentamiseen on alueella ideaaliset edellytykset. Meren läheisyys sekä tuulisuus ovat hyödynnettävissä uusia energiamuotoja ratkaistaessa. Keskitetty imukejärjestelmään perustuva jätehuolto on myös mitä kannatettavin. Alueen sijainti ja luonne edellyttävät rakennuskannan rakenteellisen kestävyyden varmistamista. Tarvittaessa on harkittava määräysten kautta sitoutumista elinkaareltaan kestäviin materiaalivalintoihin.

Öljysatamasta kertovien jäänteiden hyödyntäminen alueen omaperäisyyttä kertovina muistumina tulee varmistaa. Terveellisyys ja turvallisuus edellyttävät, että pelastusajoneuvoliikennöinti on suunniteltu alueen koko liikennöintiperiaatetta ratkaistaessa. Pelastusaseman paikka on määritettävä.

Kaupunkikuvassa keskeisen paikan arvon mukaiseen lopputuloksen toteutumiseen tulee tähdätä mm. tontinluovutusehtojen sekä arkkitehtuuri- ja ideakilpailujen avulla. Osayleiskaavaehdotus on laadittu huolellisen esityön jälkeen. Maankäytöllistä ja rakennustyyppeihin saakka ulottuvaa tutkimusta on tehty innovatiivisesti, monipuolisesti ja harkiten.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää, että uusi rakentaminen Stansvikin kartanoalueen vieressä tulee sijoittaa siten, että se mahdollisimman vähän näkyy kartanoalueelle. On tärkeää, että joitakin öljysatamavaiheesta kertovia rakennuksia ja rakenteita säilyy. Näiden Helsingin teollisuushistoriasta kertovien rakenteiden ja rakennusten merkitseminen kaavakarttaan on tarpeellista.

Kruunuvuorenselkä on historiallisesti tärkeä Helsingin merellinen liikenneväylä, merellisen Helsingin tunnuskuva ja kansallismaisemaamme. Suunnitellut siltaratkaisut katkaisisivat näkymiä. Korkeasaaren ja Kruunuvuoren yhdistävä silta sulkisi ja haavoittaisi kaupungin merellistä olemusta kestämättömällä tavalla sekä uhkaisi valtakunnallisesti arvokkaan Korkeasaaren suojeluarvojen säilymistä. Kruunuvuorenselän historia- ja maisema-arvot ovat niin huomattavat, että esitetystä siltavaihtoehdosta tulee luopua. Säännöllistä lautta- tai vesibussiliikennettä tulee metrotunnelivaihtoehdon rinnalla tutkia joukkoliikenneratkaisuna. Vesiliikenne vaikuttaisi myönteisesti Kruunuvuorenrannan imagoon ja jatkaisi luontevasti Kruunuvuorenselälle historiallisesti kuuluvaa meriliikennettä.

Asuntolautakunta esittää mm., että erityisesti maankäyttösuunnitelma-alueella tulee huolehtia alueen rakentuminen tasaisesti kaikkia hallintamuotoja sisältäväksi alueeksi painopisteen ollessa ns. välimuodossa ja vapaarahoitteisessa asuntokannassa. Kruunuvuorenrannan rakentumisen myötä tulee huolehtia nykyisen kerrostaloalueen vahvistamisesta. On tärkeää, että määrälliset tavoitteet toteutuvat ja rakentamiskustannukset pidetään kohtuullisina. Alueella tulee tutkia eri matalaenergiavaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksia.

Asuntotuotantotoimikunta yhtyy kiinteistölautakunnan esittämiin mielipiteisiin ja esittää lisäksi mm., että tuotantoedellytysten varmistamiseksi valtion tukeman ja muunkin vuokra-asuntotuotannon hallintamuodoille varattavien tonttien osalta osayleiskaavaa tulisi väljentää mm. rakentamiskorkeuden vaihtelun suhteen. Jatkosuunnittelussa vajaita kerroksia tulisi välttää. Pysäköintiratkaisuista, kattomuodoista, julkisivujen materiaaleista, talosaunoista ja runkosyvyydestä tarvitaan kustannustarkastelut, joiden perusteella voidaan varmistaa asemakaavojen soveltuvuus kohtuuhintaiseen tuotantoon.

Talous- ja suunnittelukeskus esittää mm., että Kruunuvuorenranta on merkittävässä roolissa MA-ohjelman tuotantotavoitteiden saavuttamisessa. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistamiseksi on pysäköintiratkaisun suunnittelu tärkeä tehtävä. Nopea hankepäätös joukkoliikenneyhteydestä keskustaan on tärkeä Kruunuvuorenrannan kiinnostavuuden ja maankäytön tehokkuuden kannalta. Sen toteutukseen on varauduttava asuntorakentamisen vaatimassa aikataulussa. Öljynhuoltoalue on pinta-alaltaan laaja ja sen muuttaminen kokonaan asuinalueeksi kestää 20 vuotta. Alueen väliaikaiskäytön suunnittelu on tärkeää.

Kruunuvuorenrannan matkailu- ja virkistyspalveluja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon Vasikkasaaren asemakaava ja saarelle tulevat palvelut. Öljynhuoltoalueen historia näkyy Kruunuvuorenrannassa joinakin säilytettävinä öljysäiliöinä ja muina rakenteina. Niiden hyötykäyttöä suunnitellaan aluerakentamisprojektissa yhdessä kiinteistöviraston, muiden virastojen ja mahdollisten yksityisten käyttäjien kanssa.

Ympäristölautakunta esittää mm., että nykyisen öljysataman ja Kruunuvuorenlammen välissä olevasta asuntorakentamisalueesta tulee poistaa pohjoisin osa, joka sijoittuu lammen valuma-alueelle ja kiinni lammelle menevään ulkoilutiehen. Rakennusmassa kohoaisi häiritsevän lähelle lammelta katsoen ja näkyisi kauas merelle. Lisäksi se muuttaisi osittain lammen valuma-aluetta.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon säilytettävien rakenteiden kunnostus sekä öljyn varmuusvarastoluolien puhdistus ja ilmanvaihto.

Sillasta ja mahdollisista muista joukkoliikennevaihtoehdoista tulisi tehdä ympäristönvaikutusten arviointi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti merialueen tuulisuus ja liityntäkohta Kruunuvuorenrannan puolella, CO2- ja pienhiukkaspäästöt, eri liikennemuotojen tarvitsemien asemien ja muun infrastruktuurin energiankulutus sekä niiden tuottamat CO2-päästöt sekä eri vaihtoehtojen vaikutus kevyen liikenteen, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen määriin ja kulkutapaosuuksiin.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että Herttoniemen liittymäalueella tunneliosuudet ovat riittävän pitkiä, jotta liikenteen melu- ja pakokaasuhaitat eivät lisäänny Linnanrakentajantien varrella. Herttoniemen metroaseman liityntäpysäköintiin tulee järjestää sujuva pääsy. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon eri liikennemuotojen melun ja mahdollisen runkomelun ja tärinän torjunta.

Ranta-alueilla on otettava huomioon merenpinnan nousun, tulvien ja tuulisuuden lisääntymisen vaikutukset myös pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutosten hallitsemiseen tarvitaan varautumissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää kaikissa alueen suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa.

Kati Vierikko, Riku Eskelisen kannattamana, teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan Luonto ja virkistys (s. 21), 5. kappale (vino teksti): ”Osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkintä V/S1 ja V/S2 merkintä tulee muuttaa tulevan maankäytön mukaiseksi SL –merkiksi luonnonsuojelualueen osalta. Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että ns. Stansvikinnummen osa-alueen asuntoalue –merkintää rajoitetaan koskemaan vain nykyistä öljysataman aluetta”.

Kati Vierikon ehdotus hylättiin äänin 6–3 (Riku Eskelinen, Kati Vierikko ja Miina Kajos).

Kati Vierikko, Miina Kajoksen kannattamana, teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan Liikennejärjestelyt (s. 22), 1. kappale (vino teksti): ”Ympäristölautakunta ehdottaa että sillasta ja mahdollisista muista joukkoliikennevaihtoehdoista tehtäisiin ympäristönvaikutusten arviointi. Tuleva siltarakenne vaatii huomattavia perustuksia Kruunuvuorenrannan puolella. Osayleiskaavan laadintavaiheessa on tarpeen selvittää siltahankkeen luonto- ja ympäristövaikutukset. Suunnittelussa tulee huomioida erityisesti merialueen tuulisuus ja liityntäkohta Kruunuvuorenrannan puolella. CO2- ja pienhiukkaspäästöt, eri liikennemuotojen tarvitsemien asemien ja muun infrastruktuurin energiankulutus sekä niiden tuottamat CO2- päästöt sekä eri vaihtoehtojen vaikutus kevyen liikenteen, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen määriin ja kulkutapaosuuksiin.”

Kati Vierikon ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kati Vierikko, Miina Kajoksen kannattamana, teki seuraavan lisäysehdotuksen kohtaan Ilmastomuutokseen varautuminen (s. 23), 1. kappale (vino teksti): ”Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan massiivista täyttörakentamista öljysataman kärjen itäpuolelle Koirasaarentien osa-alueelle. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 52.000 k-m2. Ympäristölautakunnan mielestä nykyinen rantaviiva tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ja yleisessä käytössä. Näin se toimisi myös luontaisena puskurina mahdollisille merenpinnan nousun, tulvien tai tuulisuuden voimakkaille muutoksille.”

Kati Vierikon ehdotus hylättiin äänin 6–3 (Riku Eskelinen, Kati Vierikko ja Miina Kajos).

Simo Hämäläinen, Riku Eskelisen kannattamana, teki seuraavan ehdotuksen sivun 22 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun: ”Suunnittelussa tulee huomioida sujuva pääsy Herttoniemen metroaseman liityntäpysäköintiin.”

Hämäläisen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Joukkoliikennelautakunta toteaa mm., että Kruunuvuorenrannan rakentaminen vahvistaa Laajasalon väestönkehitystä antaen mahdollisuudet joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle koko Laajasalossa. Tarkemmassa katusuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että joukkoliikenne toimii sujuvasti.

Yleisten töiden lautakunta toteaa mm., että on syytä tutkia joukkoliikenteen järjestämistä vesijoukkoliikenteenä, joka yhdessä metroaseman syöttöliikenteen kanssa muodostaisi toimivan ratkaisun. Lautakunta ei pidä merialueiden täyttöihin, pengerryksiin ja läppäsiltoihin perustuvan raitiotieratkaisun toteuttamista realistisena, taloudellisesti järkevänä eikä maisemallisesti sopivana. Katujen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon maaston paikoittain erittäin suuret korkeuserot.

Kartanopuistoon rajautuvan asuntoalueen osalta tulee määritellä pientaloille ja sekä pien- että kerrostaloille varatut alueet. Pientalot tulisi sijoittaa kaakkoislaidalle siten, että maastonmuodot ja näkymät kartanopuistosta otetaan huomioon. Uudenkylän mökkikylä voisi säilyä Vanhakylän mökkikylän täydennysrakentamisen lisäksi. Stansvikintien linjausta ei saisi siirtää. Kruunuvuorenlammen eteläpuolista asuntoaluetta tulee supistaa siten, että viheralue jää leveämmäksi. Alueen lounaiskulman kanavajärjestely on mielenkiintoinen, mutta haasteellinen liikennejärjestelyjen, pysäköinnin, palo- ja pelastusreittien sekä talvikunnossapidon suhteen.

Yleisten alueiden kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu n. 90 milj. euroa. Kustannukset sisältävät kadut, kevyen liikenteen väylät, liittymät, sillat, virkistysalueet, kunnallistekniikan vesihuoltojärjestelmineen sekä energia- ja tietoliikenneverkot.

Tahvonlahden pohjukan ja merialueen saastuneisuus voi korottaa Tahvonlahden ympäristön viheralueen toteutuskustannuksia, ellei puhdistus kuulu öljy-yhtiöiden velvollisuuksiin.

Tekninen lautakunta / Helsingin Vesi toteaa mm., että mahdollisuudet hulevesien erilaisiin hulevesistrategian mukaisiin luonnonmukaisiin pidätysratkaisuihin tulee selvittää viimeistään asemakaavoitusvaiheessa.

Tekninen lautakunta / Helsingin Energia toteaa mm., että alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuosina 2010 ja 2012 voimaan tulevat tiukentuvat rakentamismääräykset ja primäärienergialaskenta. Pienimuotoisen lämmitysenergian paikallistuotantoa tulee toteuttaa vain, mikäli näin primäärienergian käyttö ja ympäristövaikutukset ovat alhaisemmat kuin yhteistuotetun (CHP) kaukolämmityksen. Pienimuotoisen lämmitysenergian paikallistuotannon tehon ja energiantuotannon on oltava riittävä koko kohteen tai rakennuksen vuositarpeeseen.

Keskustasta tulevan raitioyhteyden suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että Hanasaaren polttoainesataman kaikki liikenne kulkee väylää, jonka poikki on suunniteltu läppäsilta.

Asemakaavoitusvaiheessa on syytä varautua keskitetysti tuotetun ekotehokkaan jäähdytysenergian toteuttamiseen. Meren läheisyys asettaa katualueiden ja niiden kunnossapidon suunnittelulle merkittävän haasteen. Liukkaudentorjunta etenkin jalkakäytäviltä ja kevyen liikenteen raiteilta voidaan toteuttaa kaukolämmön avulla.

Satamalautakunta toteaa mm., että Sörnäisten tavarasataman toiminta siirtyy Vuosaareen, mutta Helsingin Energian voimalaitoksiin liittyvä alus- ja tavaraliikenne jää alueelle. Lisäksi Hakaniemeen ja Pohjoisrantaan on huviveneliikennettä. Siltavaihtoehtoon perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että polttoainekuljetusten säilyminen turvallisina ja taloudellisina on voimalaitosten toiminnan kannalta välttämätöntä, ja että tulevaisuudessa mahdollinen hiilidioksidin poiskuljetus ja biopolttoaineiden käytön lisääminen voimalaitoksissa lisäävät kuljetustarvetta.

Pelastuslautakunta esittää mm., että korttelit on suunniteltava siten, että pelastautuminen ja pelastustoiminta on mahdollista. Laajasalon alueelta on varattava tontti uutta pelastusasemaa varten. Joukkoliikenteen uusia silta- ja tunnelivaihtoehtoja suunniteltaessa ne tulee mitoittaa pelastuslaitoksen yksiköiden ajettaviksi.

Eläintarhan johtokunta toteaa mm., että kaavaehdotus parantaa eläintarhan saavutettavuutta ja ehdotus on otettu huomioon eläintarhan käynnissä olevassa kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa.

Helsingin seurakuntayhtymä toteaa mm. tarvitsevansa alueelle toimitilat ja näkee hienona mahdollisuutena sen, että kappelimainen seurakuntakoti tulisi kaupunkisuunnitteluviraston alustavasti kaavailemalle paikalle meren rantaan. Seurakuntayhtymän hanke on kooltaan pienehkö ja voisi olla myös yhdistettävissä johonkin suurempaan hankkeeseen.

Opetuslautakunta toteaa mm., että Haakoninlahden alueelle on varattu korttelialue peruskoululle, liikuntahallille ja päiväkodille, mikä antaa mahdollisuuden alku- ja esiopetuksen yhteistyölle sekä liikunta- ja opetustoimien toisiaan täydentävälle toiminnalle. Ratkaisu mahdollistaa vaiheittain rakentamisen. Tästä palvelukorttelista on tarkoituksenmukaista järjestää suunnittelukilpailu. Hopealaaksoon on varauduttu sijoittamaan toinen peruskoulu ja päiväkoti liikuntapuiston viereen.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa mm., että Kruunuvuorenrannan kirjastopalvelut tarjotaan Laajasalon Yliskylässä. Kulttuuritoimella ei ole tällä hetkellä varauksia Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueella. Kruunuvuorenrannan rantavyöhykkeen poikkeuksellinen sijainti ja tulevaisuudessa saavutettavuus mahdollistavat merkittävänkin kulttuuritoiminnon sijoittumisen alueelle. Stansvikin kartanoalueen säilyttäminen suojelukohteena on erittäin kannatettavaa.

Vastine lausuntoihin asiaryhmittäin

Rakentamisen määrä ja MA-ohjelman tavoitteet

Osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman rakentamistavoitteista pyritään pitämään kiinni asemakaavoituksessa. Sen sijaan kerosalamäärän huomattava nostaminen ei liene mahdollista. Osayleiskaava-alueen kerrostalovaltaisten kortteleiden tehokkuudet ovat e = 2.0 ja pientalokortteleiden e = 0.5–1.0. Pääosa asuinalueista on merkitty A-alueiksi, mikä sallii sekä kerros- että pientalorakentamisen. Tavoitteena on monipuolinen asuinkerrostalo- ja pientalotypologia kerrostalojen kehittämisprojektin suuntaviivojen mukaisesti mm. tontinluovutuskilpailuja hyväksikäyttäen. Tehokkaassa rakentamisessa pysäköinti joudutaan sijoittamaan kannen alle tai laitoksiin. Rakentamisen tehostaminen tuottaa kaupungille taloudellista hyötyä mutta asuntorakentamiselle lisäkustannuksia pysäköintiratkaisun kautta. Kaava-alueella noudatetaan MA-ohjelman hallintamuotojakaumaa.

Osayleiskaavassa ei määritellä rakentamisen korkeuksia, runkosyvyyksiä, julkisivumateriaaleja, talosaunoja tai vastaavia tekijöitä. Osayleiskaavassa on asuntotuotannon osalta testattu rakentamistavoitteen ja rakennustyyppitavoitteiden (kerrostalot/pientalot) toteuttamismahdollisuuksia ja edellytyksiä. Kruunuvuorenrannan alue tarjoaa hyvät lähtökohdat viihtyisän kaupunginosan rakentamiselle. Osayleiskaavan liiteaineistoissa on ideoitu niitä tekijöitä, joilla alueesta olisi mahdollista rakentaa uudenlainen, identiteetiltään vahva ja viihtyisä merellinen kaupunginosa. Asemakaavavaiheessa pyritään säilyttämään kullekin osa-alueelle keskeisiä laatutekijöitä ja myös varmistamaan alueen toteutuskelpoisuus.

Kruunuvuori

Osayleiskaavaehdotuksessa öljysataman puoleinen A-alue Kruunuvuoressa ulottuu jonkin verran öljysataman pohjoispuolelle lammen valuma-alueelle. Suojeltu lehmusmetsikkö jää rakentamisalueen ulkopuolelle, mutta alue ulottuu n. 0,1 ha sitä ympäröivän n. 0,8 ha:n suuruisen lehdon alueelle. Rakentaminen ulottuu linnustollisesti arvokkaalle alueelle.

Korkeimpia kallionlakialueita ei ole tarkoitus rakentaa, silti rakennukset tulevat näkymään lammen rannoille ja merialueelle. Osayleiskaavatasoisessa tarkastelussa on lähdetty siitä, että rakennusten räystäslinjat eivät nouse korkeammalle kuin alueella säilytettävän öljysäiliön yläreuna. Osayleiskaavassa ei kuitenkaan määritellä rakentamisen korkeutta. Rakennusten korkeuden vaikutuksia maisemaan selvitetään edelleen asemakaavoituksen yhteydessä, samoin rakentamisen rajauksia.

Stansvik, Uusikylä ja Tahvonlahden pohjukka

Uudenkylän mökkikylän ja sen suoja-alueen säilyttäminen rakentamattomana vähentäisi rakentamismahdollisuuksia Kruunuvuorenrannassa niin, että Yleiskaava 2002:n mukaiseen asuntorakentamistavoitteen saavuttaminen vaarantuisi. Uudenkylän mökkiläisille tarjotaan mahdollisuus pysyä Stansvikin alueella ja siirtyä kartanon itäpuolella sijaitsevaan toiseen mökkikylään, Vanhakylään.

Kartanonpuistoon rajautuvalla asuntoalueella on A-merkintä, joka sallii sekä kerros- että pientalorakentamisen. Merkinnällä on haluttu jättää riittävästi vapautta asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Periaatteena on, että pientalorakentaminen painottuu Stansvikin kartanopuistoon rajautuvalle alueelle ja kerrostalomaiset ratkaisut alueen länsiosaan keskustan viereen. Rakentamisen vaikutuksia näkymiin kartanoalueelta on alustavasti selvitetty osayleiskaavaa laadittaessa. Tarkasteluja jatketaan asemakaavavaiheessa. Tavoitteena on, että rakentaminen ei näy kartanopuiston keskeiselle alueelle. Stansvikintien linjausta ei ole esitetty siirrettäväksi. Pääosa kilpikaarnamännyistä jää uimaranta-alueelle. Ympäristövaikutusarvion mukaan uimarantakäytöstä ei ole haittaa rannan kilpikaarnamännyille.

Suomenlinnan maailmanperintöalueen huomioon ottaminen

Suunnitteilla oleva Suomenlinnan maailmanperintöalueen suojavyöhyke ei ulotu Kruunuvuorenrantaan asti. Näkymät Suomenlinnasta on kuitenkin otettu huomioon suunnittelemalla alueen lounaisosaan puistoalue, jonka taakse rakentaminen pääosin jää Suomenlinnasta katsottuna. Näin Kruunuvuorenranta asettuu paremmin osaksi merellistä maisemaa.

Merellinen matkailu- ja virkistyspalvelujen keskus

Kruunuvuorenrantaa on tarkoitus kehittää Helsingin merellisenä virkistyskeskuksena, joka tarjoaa mm. veneily-, liikunta- ja kulttuuripalveluja helsinkiläisille. Olisi tärkeää saada alueelle näyttävä ”veturihanke”. Tällaista hanketta varten on varattu alue näkyvältä paikalta vastapäätä kantakaupunkia, alue voidaan tarvittaessa muuttaa muuhun käyttöön. Kruunuvuorenrannan kehittäminen merelliseksi matkailu- ja virkistyspalvelujen keskukseksi edellyttää hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä alueen tunnetuksi tekemistä myös näin profiloituna.

Säilytettävät öljysataman rakenteet

Säilytettävien öljysäiliöiden puhdistustarvetta on jo selvitetty alustavasti. Tiettävästi niissä ei ole säilytetty myrkyllisiä aineita. Säiliöiden käyttömahdollisuuksia ja kustannuksia selvitetään edelleen jatkossa mm. kaupunkisuunnitteluviraston ja taideteollisen korkeakoulun järjestämän opiskelijakilpailun avulla.

Öljysataman ja sen alasajon aiheuttamat riskit

Öljytuotteiden varastointi kalliosäiliöissä on päättymässä ja kalliotilojen puhdistamisen suunnittelu on käynnissä. Suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa toiminnanharjoittaja. Kalliovarastojen puhdistamisprosessin turvallisuuteen ja mahdollisiin ympäristöhäiriöihin liittyvät seikat arvioidaan puhdistamisen suunnittelun yhteydessä. Varmuusvarastojen jatkokäyttöä ei ole vielä ratkaistu.

Kallioperän rakennettavuuskartan mukaan öljysataman alueella on kolme kallioperän heikkousvyöhykettä. Voidaan olettaa, että nämä eivät vähäisen lukumääränsä vuoksi vaikeuta maankäytön suunnittelua. Alueelta rantarakentamisen yhteydessä ruopattava sedimentti ei alustavien tutkimusten mukaan sellaisenaan kelpaa mereen läjitettäväksi. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä hanke, jossa selvitetään pilaantuneiden sedimenttien sijoittamista. Osana työtä arvioidaan mahdollisuutta vapautuvien kalliotilojen hyödyntämisestä. Tahvonlahteen laskevan ojan kunnostamisesta on sovittu ja öljy-yhtiöt maksavat aiheuttamansa vahingon. Jälkikäteen on vaikea osoittaa, mikä öljy-yhtiöistä on aiheuttanut pilaantumista Tahvonlahden pohjukassa, joten kaupunki joutunee kustantamaan mahdollisen kunnostuksen.

Alueen väliaikaiskäyttö

Öljysataman purku- puhdistustoimenpiteiden jäljiltä osa alueesta tullee olemaan vaikeasti muutettavissa väliaikaisesti ainakaan julkiseen käyttöön. Alueelle jääviä luonnontilaisia osa-alueita, erityisesti hienoja ranta-alueita tulisi kuitenkin avata yleisölle. Ne kertovat hyvin alueen potentiaalista viihtyisänä, merellisenä asuinalueena.

Pelastusasema ja pelastusajoneuvoliikenne

Pelastuslaitoksen kanssa on sovittu tontin varaamisesta pelastusasemalle maankäyttösuunnitelma-alueen asemakaavassa, joka valmistuu vuonna 2009. Pelastusajoneuvoliikenteen perusratkaisu on suunniteltu liikenneverkkosuunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaiset ratkaisut tehdään asemakaavavaiheessa.

Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen

Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat parhaiten olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvassa ja sitä parantavassa rakentamisessa, jota myös Kruunuvuorenrannassa tavoitellaan. Alueen hankkeissa voidaan tutkia vaihtoehtoisia energian tuotannon ja jakelun muotoja. Matalaenergiarakentaminen alueella on mahdollista. Jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen on tavoitteena.

Kehittyvän kerrostalo-ohjelmatyön yhteydessä on käynnissä merenranta-alueiden rakennetyyppien kehittämistyö. Työstä on odotettavissa tuloksia vielä syksyn 2008 aikana.

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty perusselvitys merivedenpinnan huomioon ottamisesta suunnittelussa. Selvityksessä otetaan huomioon myös mahdollinen merenpinnan nousu. Selvitys luo pohjan tulvariskin paikalliselle, numeraaliselle käsittelemiselle jatkokaavoituksessa ja -suunnittelussa. Asemakaavoituksen yhteydessä määritetään korkeustaso, jolle merivesi saa nousta ilman että se aiheuttaa terveysriskiä tai haittaa rakenteille.

Joukkoliikenneratkaisu

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää 17.6.2008 Khlle mm., että raideyhteydeksi valittaisiin raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan. Kvsto päätti sittemmin 12.11.2008 hyväksyä Laajasalon joukkoliikenneratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon. Kvsto päätti myös, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Raitiotieyhteys pyritään toteuttamaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Vesibussiliikenne ja lauttaliikenne eivät voi korvata suoraa raitiotieyhteyttä Helsingin keskustaan. Merellisyys on Kruunuvuorenrannan imagotekijä. Ennen raideliikenneyhteyden valmistumista vesiliikenne voi täydentää Herttoniemen kautta kulkevaa joukkoliikenneyhteyttä ja myöhemmin suoraa raideliikenneyhteyttä.

Joukkoliikenneratkaisun toteuttaminen tulee aiheuttamaan suuria muutoksia merellisessä ympäristössä Kruunuvuorenselällä. Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisen sillan vaikutuksesta kaupunkikuvaan on laadittu arvio, jossa todetaan sillan kielteiset vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan. Sillan positiivisena puolena on, että sillalta avautuu maisemia. Joukkoliikenneratkaisun edellyttämien rakenteiden sovittamista maastoon ja kaupunkikuvaan selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Ainakin Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisestä sillasta on tarkoitus järjestää suunnittelukilpailu.

Raitiotiekiskojen sijoittuminen Kruunuvuorenrannan kaduille ei aiheuta juurikaan ylimääräistä pengerrystä, koska tulvarajana pidettävä +3.0 m tulee ottaa huomioon joka tapauksessa. Maan leikkaaminen kadun rakentamiseksi ei aiheuta kaupunkikuvallista ongelmaa, koska kadun varressa sijaitsevilla tonteilla rakennukset on tarkoitus rakentaa kiinni kadun reunaan. Leikkauksessa syntyvä louhe voidaan käyttää hyödyksi täyttöihin alueen sisällä.

Joukkoliikenneyhteyden ympäristö- ja luontovaikutusten selvittäminen ei kuulu osayleiskaavan laatimisen yhteyteen vaan on osa joukkoliikenneyhteyden suunnittelua. Tarvetta erillisen ympäristövaikutusarvion laatimiseen joukkoliikenneratkaisusta selvitetään yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa.

Joukkoliikenneratkaisun vaikutukset veneilyyn

Silta sulkee vapaan kulun Sörnäisten satamaan. Nykyisen voimalaitoksen toiminnan puitteissa läppäsilta Tervasaaren ja Sompasaaren välillä joudutaan avaamaan hiili- ja öljylaivoille keskimäärin joka toinen päivä n. 11 minuutin ajaksi. Tänä aikana raitiovaunut voidaan johtaa toista reittiä esimerkiksi Hakaniemen kautta. Matalatakilaiselle pienveneliikenteelle silloilla ei ole vaikutusta, sillä niiden alituskorkeus on n. 7 m eli sama kuin Hakaniemen ja Kulosaaren sillalla. Pienvenesatamien paikat järjestetään uudelleen siten, että korkeatakilaisten alusten paikat siirretään siltalinjan eteläpuolelle. Välillä Korkeasaari Kruunuvuorenranta ei sillalla ole juuri vaikutusta vesiliikenteeseen. Siltojen alituskorkeudeksi on suunniteltu 18 m, joka on Merenkulkuhallituksen suosituskorkeus tämän tyyppisille laivaväylille.

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä ja liikenteen haitat

Tunneliosuuksien pituus Itäväylältä Linnanrakentajantielle on n. 600 m. Tunnelin suuaukko on heti nykyisen liikennevalo-ohjatun Abraham Wetterin tien ja Linnanrakentajantien liittymän eteläpuolella. Herttoniemen metroaseman liityntäpysäköintiin pääsee katutasossa, jota ei kuormita enää keskustan ja Laajasalon suunnan välinen liikenne. Metroasemalle avautuu myös uusi yhteys uuden Itäväylän ylittävän Suunnittelijankadun sillan myötä.

Liikenteen haitat ovat Kruunuvuorenrannan alueella vähäisemmät kuin muissa aluerakentamiskohteissa, sillä läpiajoliikennettä ei ole. Asemakaavoituksessa rakennuksen vaipan ääneneristävyysvaatimukset ja korttelirakenne suunnitellaan siten, että sisätiloissa ja ulko-oleskelu- alueilla voitaisiin saavuttaa melutason ohjearvot.

Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Osayleiskaavakarttaan tehdyt muutokset

Merkinnät "maanalainen metrorata, jonka sijainti on ohjeellinen" ja "alue, jolle saa rakentaa metroaseman sekä lippuhalleja ja yhteydet niistä metroasemalle" on poistettu.

Merkintä "ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien ja maanalaisen metroradan" on korvattu merkinnällä "alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien".

Ulkoilureitin linjausta Stansvikin alueella on tarkistettu.

Länsirannan eteläisintä palvelujen ja hallinnon aluetta on laajennettu vähäisessä määrin ja johdettu ulkoilureitti palvelujen ja hallinnon alueen ja kerrostalovaltaisen asuinalueen välistä. Näillä toimenpiteillä on varauduttu alustavasti liikuntaviraston merellisen tukikohdan sijoittamiseen alueelle.

Osayleiskaavaselostukseen tehdyt muutokset ja täydennykset

Selostukseen on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnan joukkoliikenne- päätöksen 17.6.2008 edellyttämät tarkistukset.

Selostukseen on lisätty yhteenveto osayleiskaavaehdotuksesta tehdyistä muistutuksista ja lausunnoista.

Vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen on täydennetty liikenteen ympäristölle aiheuttamilla vaikutuksilla.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khn vähemmistön (Helistö, Lehtipuu, Moisio ja Peltokorpi) mielestä esitys olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten,

- että kerrostaloalueen pohjoisin kortteli Kruunuvuoren kaakkoisrinteellä poistetaan,

- että Stansvikinnummen suunnittelualueelta rajataan pois Uusikylän mökkialue ja

- että kerrosala säilytetään samana rakentamalla muilla alueilla esitettyä tiiviimmin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.2.2008 päivätyn ja 6.11.2008 muutetun piirustuksen
nro 11756 mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Kruunuvuorenrannan osayleiskaavakartta nro 11756
	Liite 2	Havainnekuva (Kruunuvuorenranta)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 28.2.2008 (Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus nro 11756), erillinen liite
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 6.11.2008 (Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus nro 11756; muistutukset ja lausunnot), erillinen liite
	Liite 5	Muistio viranomaisneuvottelusta 13.10.2008 (Kruunuvuorenrennan osayleiskaavaehdotus), erillinen liite
	Liite 6	Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksen nro 11756 selostus, erillinen liite
	Liite 7	Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön (Kruunuvuorenranta), erillinen liite
	Liite 8	Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön (Kruunuvuorenranta), erillinen liite

23

HAAGAN KAUTTAKULKU- TAI SISÄÄNTULOTIEN SEKÄ KAARELAN KORTTELIN NRO 33204 (KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS) YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11745)

Khs 2008-987

29. kaupunginosan (Haaga, Lassila) kauttakulku- tai sisääntulotien ja 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelin nro 33204, katualueiden ja lähivirkistysalueen sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Kehä I:n (Muurimestarintien) ja Kantelettarentien risteyksen koillispuolella Kannelmäen eteläosassa.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Kannelmäessä olevan Prisma-tavaratalon tilalle uuden kauppakeskuksen rakentamisen. Uusi kauppakeskus on nykyistä markettia n. 2,5 kertaa suurempi (52 000 k‑m²). Lisäksi alueelle tulee uutta toimistorakentamista (17 500 k-m²), liike-, toimisto- ja huoltoasematontti mahdollista ABC-asemaa varten (1 500 k-m²) sekä tontti uutta terveysasemaa (9 000 k‑m²) varten. Työpaikkoja alueelle sijoittuu yhteensä n. 2 500.

Pääosa alueen liikenteestä toimii Kantelettarentien eteläisemmän kiertoliittymän kautta. Laulukujan kautta toimii saattoliikenne kauppakeskukseen ja liikenne kauppakeskuksen katolla oleville pysäköintipaikoille. Pysäköinti järjestetään pääasiassa maanalaisissa tiloissa. Kauppakeskuksen tontille rakennetaan yhteensä 2 400 autopaikkaa, joista 600 sijoitetaan kauppakeskuksen katolle, muut maanalaisiin tiloihin. Toimistorakennuksille ja terveysasemalle tulee omat maanalaiset pysäköintitilat. Lisäksi ne voivat käyttää kauppakeskuksen pysäköintipaikkoja.

Asemakaavan perusteet

Helsingin Osuuskauppa Elanto pyytää (15.11.2006) omistamansa korttelin 33204 asemakaavan muuttamista siten, että se mahdollistaa n. 50 000 k-m²:n suuruisen kauppakeskuksen rakentamisen, toimistorakentamista Kehä I:n varteen ja tonttivarauksen uutta terveysasemaa varten. Kauppakeskuksen rakentamista hakija perustelee kaupallisen selvityksen osoittamalla tarpeella. Alueesta laadittua viitesuunnitelmaa on kehitetty yhteistyössä hakijan palkkaamien konsulttien ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.1.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on keskustatoimintojen aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on pääosin voimassa vuonna 2002 hyväksytty asemakaava, jossa alueelle on osoitettu neljä eri tonttia. Nykyinen Prisma sijaitsee liikerakennusten korttelialuetta (KM) olevalla tontilla. Tontin rakennusoikeus on 21 750 k-m² ja sille saa kaavan mukaisesti sijoittaa suurmyymälän. Alueen luoteiskulmalla (nykyisen ABC-jakeluaseman kohdalla) ja sen eteläpuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta olevat tontit. Pohjoisemmalle on osoitettu rakennusoikeutta 4 100 k-m² ja eteläisemmälle 3 250 k-m². Tonteille on merkitty rakennusalat Kantelettarentien varteen ja niiden suurin sallittu kerrosluku on neljä. Kantelettarentien ja Kehä I:n kulmauksessa on liikerakennusten korttelialuetta oleva tontti, jolle saa rakentaa 100 k-m²:n puutarhamyymälän. Alueen lounaiskulmalla olevalla katualueella on voimassa asemakaava vuodelta 1997 ja osalla maantiealuetta asemakaava vuodelta 1998.

Muut suunnitelmat ja selvitykset

Alueesta on tehty seuraavat suunnitelmat ja selvitykset:

– Kauppakeskuksen viitesuunnitelma, 8.10.2007, arkkitehtitoimisto Innovarch Oy

– Toimistorakennusten viitesuunnitelma, 4.6.2007, arkkitehtitoimisto JKMM

– Kannelmäen kauppakeskuksen kaupallisten vaikutusten arviointi, kaupunkisuunnitteluvirasto/tutkimustoimisto

– Kannelmäen Prisman alueen kaupalliset kehittämismahdollisuudet, 17.10.2006, Tuomas Santasalo Ky

– Kannelmäen kauppakeskus ja Prisma, alustava toiminnallinen suunnitelma, 27.12.2007, Tuomas Santasalo Ky

– Kannelmäen kauppakeskuksen liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut, 21.12.2007, Strafica Oy.

Maanomistus

Tonttimaa on pääosin Helsingin Osuuskauppa Elannon omistuksessa, katu- ja maantiealueet kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Kannelmäki sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta, ja sen rajoina ovat Kehä I, Hämeenlinnanväylä ja Mätäjoki. Vuoden 2006 alussa Kannelmäessä oli 12 488 asukasta. Kaava-alue sijaitsee Kannelmäen eteläosassa Kehä I:n ja Kantelettarentien kulmauksessa. Pääasialliset liikenneväylät alueelle ovat Kehä I ja Pohjois-Haagan läpi tuleva Kaupintie.

Rakennettu ympäristö

Kannelmäki on eri vuosikymmeninä rakentunutta pääosin kerrostalovaltaista aluetta. Kaava-alueella on jäljellä vielä 1970-luvulla rakennetun Maxi-marketin kaksikerroksinen osa. Yksikerroksinen rakennusteknisesti huonokuntoinen osa purettiin vuonna 2007. Lisäksi alueella on metallikasettijulkisivuinen vihermyymälärakennus ja ns. kylmä huoltoasema. Kaava-alueen viereisillä tonteilla Laulukujan pohjoispuolella on kaksi toimistorakennusta 1980-luvulta ja huoltoasematontti Laulukujan ja Kantelettarentien kulmauksessa. Kaava-alueen itäpuolen puistoalueen takana on Tanotorventien alun perin 1950-luvulla rakentunut asuinalue. Tanotorventien alue on viime aikoina täydentynyt uudemmilla asuinrakennuksilla. Kaava-alueen ja Kehä I:n eteläpuolella ovat 2000‑luvulla valmistuneet kaupunkikuvassa merkittävät modernit 6-kerroksiset TietoEnatorin käytössä olevat toimistorakennukset.

Palvelut

Nykyinen kaupallinen tarjonta

Merkittävimmät kaupallisten palvelujen keskittymät Kannelmäen kauppakeskuksen päämarkkina-alueella ovat Kannelmäki, Lassila ja Pohjois-Haaga. Maununnevalla ja Pirkkolassa kaupallisia palveluita ei juuri ole muutamaa yksittäistä toimipistettä lukuun ottamatta. Vaikutus-alueen ulkopuolella merkittävimmät kaupalliset keskittymät sijoittuvat Malminkartanoon, Maunulaan, Pitäjänmäkeen ja Konalaan.

Koko markkina-alueelta palveluiden tarjonta on heikentynyt. Alueelta on puuttunut riittävän vetovoimainen keskittymä, johon laadukkaat palvelut olisivat voineet hakeutua. Kannelmäessä on Prisman alueen lisäksi kaksi pienehköä kaupallisten palvelujen keskittymää: aseman seutu sekä ns. vanha ostoskeskus. Päivittäistavarakauppoja on Kannelmäessä yhteensä 5 (Prisma, kaksi kauppaa vanhassa ostoskeskuksessa ja kaksi aseman seudulla). Kooltansa nämä ovat pieniä supermarketteja tai valintamyymälöitä. Kaupalliset palvelut ovat kuitenkin vähentyneet kaikissa Kannelmäen keskuksissa. Erityisesti erikoiskaupat ovat vähentyneet ja tilalle ovat tulleet ravintolat ja muut palvelut. Vuonna 2006 Kannelmäessä oli 7 erikoiskauppaa, ravintoloita ja kahviloita yhteensä 15.

Ostosmatkojen suuntautuminen

Kannelmäen Prisma järjesti asiakkailleen vuorovaikutuskyselyn maaliskuussa 2007. Kyselyn perusteella Kannelmäen Prismalla on selkeästi paikallinen vaikutusalue, johon kuuluvat Kannelmäki, Maununneva, Pohjois-Haaga ja Lassila. Toissijainen vaikutusalue ulottuu Etelä-Haagaan ja toisaalta Pakilan ja Paloheinän alueelle, mutta vaikutusalue ulottuu myös selvästi pidemmälle Kehä I:n suunnassa esimerkiksi Malmille ja toisaalta kantakaupungin suuntaan Pasilan ja Ruskeasuon alueelle.

Kyselyn mukaan Prismassa käydään pääasiassa ruokaostoksilla. Alueella on kuitenkin kysyntää erikoistavarakaupalle ja muille palveluille. Erikoiskaupan osalta ostosmatkat ovat toistaiseksi suuntautuneet Kannelmäen päämarkkina-alueelta pääosin Helsingin keskustaan ja Itäkeskukseen, Leppävaaran Selloon sekä Vantaan Jumboon ja Myyrmäkeen. Prisman asiakaskyselyn vastaajille ensisijainen asiointikohde vaatteita ostettaessa sekä ravintola ja kahvilakäynneille oli Helsingin keskusta. Kannelmäessä asuville Prisma on kuitenkin ollut joidenkin erikoistavaroiden, kuten lasten vaatteiden, ensisijainen ostoskohde.

Asiakkaille tehdyn kyselyn mukaan Kannelmäen Prismaan suuntautuvat ostosmatkat tehdään useimmiten autolla. Kaikista vastaajista 65 % kulkee kauppamatkat autolla. Kävellen tai pyörällä kauppamatkan tekee 23 % ja linja-autolla 12 % vastaajista. Vastaajan asuinalueella on kulkumuotoon luonnollisestikin vaikutusta. Kannelmäessä asuvista jopa 50 % kulkee kauppamatkan kävellen tai pyörällä ja vajaat 40 % autolla. Myös Lassilasta ja Pohjois-Haagasta käydään keskimääräistä useammin kävellen kauppakeskuksessa.

Päämarkkina-alueen väestön kehitys

Kannelmäen päämarkkina-alueella eli Kannelmäessä, Lassilassa, Maununnevalla, Pirkkolassa ja Pohjois-Haagassa väestöä on yhteensä 28 000 (vuonna 2006). Väestön määrä on vähentynyt vuodesta 2000 reilulla 300 henkilöllä. Toisin kuin koko Helsingissä, väestön ennustetaan vähenevän lievästi kaupungin luoteisissa osissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päämarkkina-alueella asuvien keski-ikä on noussut ja väestö on vanhempaa kuin Helsingissä keskimäärin.

Kannelmäen nykyinen palvelurakenne on tarkemmin esitetty Tuomas Santasalo Ky:n laatimassa kaupallisessa selvityksessä: ”Kannelmäen Prisman alueen kaupalliset kehittämismahdollisuudet”.

Luonnonympäristö ja suojelukohteet

Kaava-alue on jo täysin rakentunut, eikä sillä ole merkittävää suojeltavaa luonnonympäristöä. Alueen eteläreunan maasto on alueen halki kulkevan Kehä I:n varren kevyen liikenteen reitin rakentamisen jälkeen tasattu, nurmetettu ja sinne on istutettu pieniä lehtipuita kevyen liikenteen reittien varteen. Kaava-alueen vieressä oleva Raikukallion puisto on metsäinen havupuuvaltainen mäki. Puistossa olevat suojellut ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ovat osin peittyneet maakerrosten alle. Tanotorventien asuinalueen ja kaava-alueen välissä oleva puistoalue on osittain pusikoitunutta rakennettua puistoa, jossa kasvaa mm. Terijoen salavaa. Alueella olevat kevyen liikenteen reitit on valaistu. Puistoalueen pohjoisosassa on pieni pelikenttä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on teknisen huollon verkostojen piirissä. Nykyinen kauppakeskuksen sammutusvesijohto toimii alueellisen vesijohdon rengasyhteytenä. Alueen lounaisosassa on tontilla sijaitsevalla johtokuja-alueella tärkeät sadevesi- ja jätevesiviemärit.

Maaperä Alue sijaitsee kallioselänteen reunassa ja on maaperän rakennettavuuden ja aluekuivatuksen kannalta rakentamiskelpoinen paikka. Alueen länsireunassa on täytemaan alla hienorakeisia maakerroksia, joiden alapinta on syvimmillään n. 5 m maanpinnasta. Pohjavedenpinta on n. 2 m:n syvyydessä maanpinnasta.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I (maantie 101) aiheuttaa alueen eteläosaan meluhaittaa (KVL₂₀₀₆ = 78.000). Alueen itäosassa kuuluu selvästi myös Hämeenlinnanväylän liikenteen melu (KVL₂₀₀₆ = 65.000). Liikenteen haittojen takia asuntorakentaminen ei ole mahdollista alueen eteläosassa.

Aluetta on käytetty kaupan ja varastoinnin tarpeisiin. Alueella on puutarhamyymälä, polttoaineen jakeluasema ja pienimuotoista energian tuotantoa varten polttoainesäiliöitä. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole selvitetty erillisellä tutkimuksella. Mahdollinen pilaantuneisuus ei estä kaavamuutosta.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on varmistaa toimivan, kestävän ja lähiympäristöltään sekä kaupunkikuvallisesti laadukkaan kauppakeskuksen syntyminen. Liikenneympäristössä ja kaupunkikuvassa pyritään ottamaan huomioon alueelle tulevan runsaan autoliikenteen lisäksi jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen käyttäjien tarpeet. Alueen viihtyvyyttä pyritään varmistamaan mm. sillä, että pysäköinti sijoitetaan mahdollisimman suurelta osin maan alle. Nykyisin laajojen liikennealueiden vuoksi hajanaista kaupunkikuvaa pyritään ryhdittämään ja muuttamaan kaupunkimaisemmaksi sillä, että uutta rakentamista tuodaan lähelle katu- ja maantiealueita.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kannelmäen entisen Maxi-marketin, nykyisen Prisma-marketin tilalle kaavoitetaan uusi kauppakeskus. Kauppakeskus tulee sisältämään hieman vajaan 26 000 k-m² käsittävän suurmyymälän ja lisäksi muuta erikoiskauppaa ja palveluja. Kauppakeskuksen tarkempi myymäläjako tarkentuu hankkeen edetessä. Kehä I:n varteen kaavoitetaan toimistorakentamista ja mahdolliseen terveysasemaverkon keskittämiseen varaudutaan varaamalla kauppakeskuksen viereen uusi terveysasematontti.

Kokonaissuunnitelman alueesta on laatinut arkkitehtitoimisto Innovarch Oy.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 86 206 m². Rakennusoikeutta alueelle on yhteensä 80 000 k-m².

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten
korttelialue (YS)

Tontti 33204/14 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Pääosa alueesta on voimassa olevan kaavan mukaista toimistorakennusten korttelialuetta (K).

Tontti on tarkoitettu mahdollisesti myöhemmin (arviolta aikaisintaan vuonna 2018) rakennettavaa terveysasemaa varten. Koska terveysaseman lopullisesta tilaohjelmasta ei ole tietoa eikä asemasta ole viitesuunnitelmaa, tontin kaavallinen ratkaisu on jätetty melko avoimeksi. Tontille tuleva rakennus on kaupunkikuvallisesti hyvin merkittävässä paikassa, minkä vuoksi kaavassa on määräys, että suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida rakennuksen tärkeä asema kaupunkikuvassa ja julkista tilaa rajaavana rakennuksena ja että rakentamisen tulee olla korkeatasoista niin materiaalien kuin arkkitehtuurin suhteen. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 9 000 k-m² ja rakennusala, jonka enimmäiskerrosluku on osittain viisi, osittain kaksi. Tontille osoitetusta kerrosalasta 500 k-m² tulee käyttää maantasokerroksen myymälätiloihin. Tavoitteena on myymälätilojen avulla elävöittää rakennuksen eteläpuolelle syntyvää torimaista aluetta.

Tontille on mahdollista rakentaa pysäköintitilaa kahteen maanalaiseen kerrokseen. Maanalaisten pysäköintitilojen tulee olla yhteydessä viereisen liiketontin pysäköintitilojen kanssa. Ajo tontille on sen itäpuolella olevan liikerakennustontin kautta, jota varten kaavassa on osoitettu kaksi likimääristä ajorasitetta. Ajo tontin maanalaisiin pysäköintitiloihin voidaan myöhemmin suunnitella toimivaksi kauppakeskuksen ajoyhteyksien kautta tai tontille voidaan sijoittaa myös oma ajoluiska maanalaisiin tiloihin.

Tontin pohjoisreunalla olevat lehtipuut on kaavassa määritelty säilytettäviksi.

Liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialue (KLH)

Kantelettarentien kiertoliittymän itäpuolella oleva alue on merkitty liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (KLH). Alueelle suunnitellaan elintarvikemyymälän ja huoltoaseman sijoittamista (ABC‑asema). Tontille on merkitty rakennusala korkeintaan kaksikerroksista rakennusta varten ja rakennusoikeutta 1 500 k-m². Alueelle saa sijoittaa myös polttoaineen jakelua palvelevan aseman. Rakennuksen Kantelettarentien puoleinen julkisivu tulee käsitellä pääjulkisivun tavoin eikä se saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Julkisivumateriaalien ja suunnittelun tulee olla korkeatasoista.

Tontin pohjoisreunalle on osoitettu 20 m pitkä ja 2 m leveä likimääräinen alueen osa, jolle tulee sijoittaa alueellinen hyötyjätteen keräyspiste. Alue on kevyen liikenteen väylän vieressä, jolloin se on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä. Autolla hyötyjätettä tuovat ajavat tontin puolelle.

Huoltoaseman maanalaisten polttonestesäiliöiden sijoittaminen edellyttää riittävää etäisyyttä rakennuksiin ja maanalaisiin tiloihin. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (1998/415) edellyttää vähintään 10 m:n etäisyyttä maanalaisista tiloista ja ilmaputkien tulee olla vähintään 5 m:n etäisyydellä tontin rajasta ja yleisestä tiestä. Polttoaineiden jakelulaitteet tulee sijoittaa vähintään 5 m:n etäisyydelle huoltoaseman rakennuksista ja pysäköintipaikoista sekä vähintään 10 m:n etäisyydellä ulkopuolisista rakennuksista. Tontille ei ole tällä hetkellä vireillä hanketta, mutta 60 m x 60 m:n suuruiselle tontille toiminnot on sijoitettavissa siten, että etäisyysvaatimukset täyttyvät. Polttoainekuljetuksen ajoreitti ratkaistaan samassa yhteydessä.

Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan
suuryksikön (KM)

Pääosa kaava-alueesta on suurmyymälän rakentamiseen tarkoitettua liikerakennusten korttelialuetta (KM). Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 52 000 k-m². Alueelle on suunnitelmien mukaan tarkoitus rakentaa hieman vajaa 26 000 k-m² käsittävä suurmyymälä (Prisma-market) ja lisäksi muita erikoisliikkeitä. Kaavakartassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa kauppakäytäviä, niihin liittyviä asiakkaiden käytössä olevia hissejä, liukutasoja ja portaita, lastaus- ja huoltotiloja sekä autopaikkoja. Lisäksi on mahdollista rakentaa yhteensä enintään 400 k-m² liiketilaa maanalaisiin tiloihin hissien ja liukutasojen yhteyteen.

Rakentaminen tulee olemaan pääasiassa kaksikerroksista. Kerrosten lukumäärää ei ole kuitenkaan enimmäiskerrosluvulla rajoitettu, mikä mahdollistaa kauppakerrosten väliin mahdollisesti tulevat matalammat huoltotilat tai tekniset tilat. Rakennuksen korkeus on rajoitettu vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemalla, joka kauppakeskuksen kaksikerroksisen osan kohdalla on +47 ja kattopysäköinnin kohdalla +33,0. Lisäksi kauppakeskuksen Tanotorventien omakotialueelle päin olevan julkisivun korkeus on erillisellä merkinnällä osoitettu +40,0. Tämä siksi, että kaavavaiheen viitesuunnitelmissa on rakennuksen ulkoseinille suunniteltu kattopintaa korkeampi noin metrin levyinen seinäke mm. ilmastointilaitteita varten. Seinäkkeen korkeus ratkeaa myöhemmin ilmastoinnin tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Kauppakeskuksen ympäristöön avautumisen varmistamiseksi kaavassa määrätään, että rakennuksen maantasokerroksessa tulee olla kookkaita näyteikkunoita vähintään 1/3 julkisivun pituudesta muilla kuin kaakkoisjulkisivulla. Lasipintojen tulee olla läpinäkyvää lasia.

Liikerakennusten korttelialuetta oleva tontti käsittää myös alueen yhteiseksi julkiseksi ulkotilaksi tarkoitetut alueet. Ne on osoitettu kauppakeskuksen sisäänkäyntien eteen merkinnällä torimainen tontin osa. Alueet tulee rakentaa korkeatasoiseksi julkiseksi ulkotilaksi pinnoitusmateriaalein, kalustein, istutuksin, valaisimin ja ympäristötaiteen keinoin. Alueita saa käyttää myös ulkomyyntitilana.

Liiketilojen tarvitsema pysäköinti on pääasiassa suunniteltu sijoitettavaksi maanalaisiin tiloihin. Korttelialueelle sallitaan kaksi maanalaista kerrosta. Lisäksi pysäköintipaikkoja on suunniteltu kauppakeskuksen katolle, jonne ajetaan Laulukujan kautta.

Pääsisäänkäynnit kauppakeskukseen ovat Kantelettarentien ja Laulukujan puolelta.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Kaava-alueen lounaiskulma on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Alueelle on suunniteltu kolme maamerkkimäistä melko kapearunkoista toimistorakennusta, jotka rajaavat Kehä I:n ja Kantelettarentien risteystä. Alueelle on osoitettu kolme ohjeellista tonttia, jolla kullakin on rakennusala enintään seitsemänkerroksista toimistorakennusta varten. Kantelettarentien varressa olevalle kahdelle tontille on kullekin osoitettu rakennusoikeutta 6 000 k-m² ja Kehä I:n varressa olevalle tontille 5 500 k-m². Rakennusten tulee olla ehjiä ja kappalemaisia, minkä vuoksi tekniset tilat tulee sijoittaa kerroksiin ja rakennusten kattopinnat jättää ehjiksi. Rakennusten julkisivumateriaaliksi on määrätty rappaus tai väribetoni.

Alueen lounaiskulman istutusalueet on osoitettu maanvaraiseksi istutettavaksi alueeksi. Muulle osalle aluetta saa rakentaa maanalaisia tiloja, kuten pysäköintiä, kahteen kerrokseen.

Kaava-alueelle ei ole haluttu osoittaa katualueita mm. rakentamisaikataulujen ja -vastuiden selkeyden vuoksi. Alueen omistaa HOK/Elanto, joka rakennuttaa suurimman osan alueesta. Koska ajoyhteydet ovat tontilla eivätkä katualueella, rakennuttaja pystyy ajoittamaan ja sovittamaan rakentamisen paremmin talorakentamisen kanssa. Ajoyhteydet toimistorakennusten tonteille on osoitettu rasitteilla. Alueen pohjoisimmalle ohjeelliselle tontille 33204/12 ajetaan KLH-korttelialuetta olevan tontin 33204/13 kautta ja kahdelle eteläisemmälle tontille 33204/10 ja 11 liikerakennusten korttelialuetta olevan tontin 33204/9 kautta.

Toimistorakennusten korttelialueen viitesuunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto JKMM.

Lähivirkistysalue (VL)

Korttelialueiden kaakkoispuolelta on kaava-alueeseen otettu mukaan kapea alue lähivirkistysaluetta (VL). Alue on mukana kaavamuutoksessa siksi, että alueella kulkevan kevyen liikenteen reitin uusi sijainti on voitu osoittaa kaavassa.

Maantien alue (LT)

Asemakaavan muutokseen on otettu mukaan kapea kaistale Kehä I:n maantien aluetta. Alueelle on osoitettu Kehä I:n varren kevyen liikenteen reitti, joka pitenee kaavaehdotuksessa nykyisestä n. 150 m:stä n. 40 m:llä. Ehdotuksessa 151 m²:n alue toimistorakennusten korttelialueen eteläpuolelta on muutettu katualueesta maantien alueeksi (LT). Alue on ennestään ollut Kantelettarentien katualuetta. Koska lounaiskulma on kaavamuutoksessa muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi, kaavaan ei haluttu jättää pientä irrallista katualueen osaa vaan alue oli luontevaa muuttaa maantien alueeksi.

Liikenne Strafica Oy teki selvityksen asemakaavan muutosehdotuksen vaikutuksista liikenteeseen, ”Kannelmäen kauppakeskuksen liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu”.

Nykyiset liikennemäärät kaava-alueen katualueilla ovat Kantelettarentiellä 16 800 ajoneuvoa/vrk, Kehä I:n ja Kantelettarentien välisellä idästä tulevalla rampilla 13 600 ajoneuvoa/vrk ja lännestä tulevalla rampilla 9 800 ajoneuvoa/vrk.

Kauppakeskuksen aiheuttaman liikenteen huippuajankohdat ovat arkisin klo 17–18 ja lauantaisin klo 12–14. Liikenteen huipputuntien aikana Kantelettarentien liikenne lisääntyy nykyisestä 27 %, Kehä I:n lännestä tulevan rampin liikenne 17 % ja Kehä I:n idästä tulevan rampin liikenne 22 %.

Alueelle suunnitellun toimistorakentamisen aiheuttamat liikenteen huipputunnit ajoittuvat eri aikaan kuin kauppakeskuksen liikenne ja ovat määrältään vähäisemmät, joten tarkastelu on tehty kauppakeskuksen aiheuttaman liikenteen mukaan.

Valo-ohjatun Kaupintien–Kantelettarentien–Näyttelijäntien–Kehä I:n liittymän kuormitustaso on Kehä I:n suunnasta 1,05 eli välttävä. Liittymässä on tällöin ruuhka-aikana lyhytaikaisia ruuhkia ja jonoja.

Kantelettarentien–Kehä I:n ja kauppakeskuksen kiertoliittymässä Kantelettarentiellä Kannelmäen suunnasta kuormitustaso on 0,91 eli tyydyttävä. Liittymässä on tällöin ruuhka-aikana satunnaisia ruuhkia.

Kantelettarentien ja Laulukujan liittymän kuormitustaso on alle 0,85, jolloin liittymien toimivuus on hyvä.

Toimenpiteinä kauppakeskuksen ruuhka-aikana aiheuttamien lisääntyvien liikenteen ongelmien vähentämiseksi kauppakeskuksen kohdalla olevaan kiertoliittymään lisätään liikennesuunnitelmassa Kantelettarentielle oikealle kääntyville kaista. Tällöin Kantelettarentietä etelästä tulevat pääsevät odottamaan omalla kaistallaan kääntymistään kauppakeskukseen. Toimenpiteellä sujuvoitetaan iltaruuhka-aikana etelästä pohjoiseen menevää Kantelettarentien liikennettä.

Lisäksi liikennesuunnitelmissa varaudutaan siihen, että Kaupintien–Kantelettarentien–Kehä I:n valo-ohjattu liittymä on mahdollista muuttaa osittain kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Tällaisen kiertoliittymän liikenteenvälityskyky on parempi kuin valo-ohjatun liittymän. Liittymän välityskyky ja toimivuus paranevat.

Näyttelijäntien–Kaupintien liikennesuunnitelma on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa 2008.

Palvelut Kannelmäki on määritelty Yleiskaava 2002:ssa paikalliskeskukseksi. Paikalliskeskusten saavutettavuus omalta alueelta on hyvä ja paikalliskeskukset nähtäisiin tulevaisuudessa myös nykyistä suurempina työpaikka-alueina. Kaupallisen mitoituksen kannalta paikalliskeskukset ovat väestöpohjaltaan riittävän suuria vastaamaan kaupan pyrkimyksiin yhä suurempiin päivittäistavarakaupan myymälöihin sekä myös erikoiskaupan laajaan tarjontaan. Yleiskaavaselostuksessa todetaan Kannelmäestä, että sen palvelutarjontaa tulisi laajentaa nykyisestä.

Alueen kaupallinen kehittäminen perustuu kysynnän kasvuun sekä ostovoiman siirtymän vähenemiseen alueelta. Päivittäistavarakaupan kysynnän ennustetaan kasvavan 0,5 % vuosittain yksityisen kulutuksen kasvun vuoksi, mikä kompensoi alueen väkimäärän vähenemistä. Erikoiskaupan kysynnän kasvun oletetaan puolestaan seuraavan kansantuotteen kasvua eli n. 2–4 % vuodessa. Kannelmäen päämarkkina-alueen ostovoiman odotetaan kasvavan sekä päivittäistavarakaupan että etenkin erikoistavarakaupan osalta. Huomattavaa ostovoiman kasvua odotetaan vaate-, rauta- ja huonekalukaupan sekä sisustamisen osalta.

Ostovoiman kasvusta johtuvaa liiketilan lisätarvetta on arvioitu olevan kauppapalveluissa yhteensä n. 31 000 k-m² sekä kahvila-, ravintola- ja muissa palveluissa yhteensä n. 10 000 k-m² (Santasalo 2006).

Prisma on jatkossakin ainoa päivittäistavaramyymälä tulevassa kauppakeskuksessa. Prisman toimintoihin kuuluvat lisäksi vaate- ja urheilukauppa, kodin tuotteet ja kodintekniikka, rakentaminen sekä vihermaailma. Kauppakeskuksen muuta erikoiskauppatarjontaa ovat muotikaupat, sisustuskaupat, muut erikoiskaupan palvelut (mm. apteekki, Alko), ravintolat ja kahvilat sekä muut palvelut. Muita palveluita ovat esimerkiksi pankkipalvelut, kiinteistönvälitys, kampaamo- ja parturipalvelut sekä liikuntapalvelut.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Kannelmäen kauppakeskuksen kaupallisten vaikutusten arviointi. Kauppakeskuksen alustavaa kaupallista rakennetta esitellään Tuomas Santasalo Ky:n laatimassa suunnitelmassa: ”Kannelmäen kauppakeskus ja Prisma, alustava toiminnallinen suunnitelma.”

Luonnonympäristö

Kaava-alue on tehokkaasti rakennettua aluetta, jossa luonnonympäristön rooli jää melko vähäiseksi. Istutettavilla puuriveillä pyritään huolitellun kaupunkiympäristön syntymiseen. Toimistorakennusten väliin jäävillä istutettavilla alueilla pehmennetään korkeiden rakennusten liittymistä viereiseen puistoalueeseen ja Kehän varren kaupunkikuvaan.

Yhdyskuntatekninen huolto

Korttelit on mahdollista liittää nykyisiin teknisen huollon verkostoihin, mutta verkostoa tulee muuttaa.

Nykyinen liikekeskuksen tontilla ja omistuksessa oleva sammutusvesijohto Kantelettarentien ja Tanotorventien välillä tulee korvata uudella vesijohdolla Laulukujalta Tanotorventielle. Vesijohto rakennetaan katu- ja puistoalueelle. Muodostettavilta tonteilta 33204/11–13 tulee siirtää katualueelle jätevesiviemäri ja sadevesiviemäri. Nämä muutokset johtuvat asemakaavan muuttamisesta.

Tontin 33204/9 sisäinen ajoväylä rakennuksen ympäri on pitkä. Tontin eteläosasta on merkitty tulvareittivaraus tontin 11 kautta laskuojaan. Tätä kuivatusreittiä tarvitaan normaalista poikkeavien rankkasadetulvien aikana, kun sadevesiviemäröinnin välityskyky ei välttämättä riitä. Tontille 11 on merkitty myös johtokujavaraus tontilta 10 Kantelettarentielle. Tällainen yhteys voidaan tarvita, mikäli tontit 10 ja 11 toteutetaan eri aikaan.

Laulukujalla saattaa olla kerrosalan lisäyksestä johtuva kaukolämpöjohtojen uusimistarve.

Maaperän rakennettavuus ja pilaantuneisuus

Alue sijaitsee kallioselänteen reunassa ja on maaperän rakennettavuuden ja aluekuivatuksen kannalta rakentamiskelpoinen paikka. Alueen länsireunassa KT-, KLH- ja YS-kortteleiden alueella on täytemaan alla hienorakeisia maakerroksia, joiden alapinta on syvimmillään n. 5 m maanpinnasta. Pohjavedenpinta on n. 2 m:n syvyydessä maanpinnasta. Kaavan suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten ei ole tehty maaperän tai pohjaveden haitta-aineselvityksiä. Kortteleihin rakennetaan maanalaisia kerroksia ja toteutuksessa maaperän mahdollinen pilaantuneisuus otetaan huomioon ympäristönsuojelu- ja maankäyttö- ja rakennuslakien mukaisesti.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n liikennemelun takia KT-tonttien 10 ja 11 etelään suuntautuvilla julkisivuilla edellytetään 35 dB(A):n kokonaisääneneristävyyttä. Tällöin liike- ja toimistohuoneiden melutason ohjearvoa L_Aeq,7-22 = 45 dB ei ylitetä.

Kantelettarentien liikennemelun takia YS-korttelissa edellytetään kadun puolella 34 dB(A):n kokonaisääneneristävyyttä. Tällöin ei ylitetä sisällä asuin-, potilas- ja majoitushuoneistojen melutason päiväajan ohjearvoa L_Aeq,7-22 = 35 dB tai yöajan ohjearvoa L_Aeq,22-7 = 30 dB. Liikenteen päästöjen epäpuhtauksia arvioidaan liikennemäärän perusteella eikä tässä korttelissa ole syytä rajoittaa ilmanvaihdon tarvitseman ulkoilman ottopaikkoja. Rakennussuunnittelun yhteydessä on sekä ääneneristävyys että ulkoilman otto tarkastettava suunniteltavan toiminnan mukaan.

Liike- ja toimistorakennusten teknisten laitteistojen meluhaittojen estämiseksi kaavassa määrätään, että kaikilla korttelialueilla: ”eivät ilmanvaihto-, jäähdytys- yms. laitteet saa aiheuttaa viereisille asunto- ja virkistysalueille yli 45 dB(A):n melutasoa mitattuna 25 m etäisyydeltä korttelin 33204 rajoista.” Alueen eteläpuolella sijaitsevalla VL-alueella liikenneväylien melu on niin voimakasta, että korttelin melumääräystä ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa tälle alueelle.

Alueen rakentaminen vähentää jonkin verran Kehä I:n ja Kantelettarentien liikennemelun leviämistä asuntokortteleihin.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi yhdyskuntarakennetta. Kauppakeskuksen yhteyteen on varattu tilaa toimistorakennuksille ja terveyspalveluiden rakennukselle. Nämä sopivat hyvin aluekeskukseen vilkkaan poikittaisväylän eritasoliittymän viereen.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Kauppakeskuksen rakentaminen lisää liikenteen huipputuntien aikana Kantelettarentien liikennettä 27 %, Kehä I:n lännestä tulevan rampin liikennettä 17 % ja Kehä I:n idästä tulevaa liikennettä 22 %. Liikenteen lisääntymisen vuoksi kauppakeskuksen kohdalla olevaan kiertoliittymään lisätään Kantelettarentielle oikealle kääntyville kaista. Lisäksi liikennesuunnitelmissa varaudutaan siihen, että Kaupintien–Kantelettarentien–Kehä I:n valo-ohjattu liittymä on mahdollista muuttaa osittain kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen lisää alueen liikennettä, mutta ei suunniteltujen toimenpiteiden jälkeen merkittävästi heikennä liikenteen toimivuutta.

Kehä I:n pohjoispuolella sijaitsevaa kevyen liikenteen pääraittia muutetaan muodostettavan tontin 33204/10 kohdalla. Nykyinen suora muutetaan talon kiertäväksi kaareksi. Tämä heikentää hieman pyöräilyn sujuvuutta tällä kohdalla.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen,

eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiym-

päristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Katuverkon liikennemäärien lisääntyminen ei muuta ääni- tai pakokaasupäästöjä niin paljon, että muutosta voisi pitää merkittävänä. Tilavaraus uutta terveysasemaa varten parantaa toteutuessaan alueen terveyspalveluja ja eri-ikäisten ihmisten toimintamahdollisuuksia.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan muutos ei aiheuta merkittäviä liikenneväylä- tai verkostokustannuksia. Muutoksella tehostetaan nykyisen infrastruktuurin käyttöä sekä liiketontin maan käyttöä. Katujen ja teknisen huollon johtojen muutoksista johtuvat kustannukset ovat noin 0,3 milj. euroa, joka jakaantuu seuraavasti:

Raitit ja vihertyöt	100 000 euroa
Vesihuolto	185 000 euroa
Yhteensä	285 000 euroa

Kaarelan terveysaseman kustannuksiksi on arvioitu tarveselvityksessä vuonna 2005 n. 10,1 milj. euroa (alv 0 %, laajuus 5 200 br-m²). Mikäli hankkeen laajuus on 9 000 br-m², voivat kustannukset olla jopa 22,5 milj. euroa. Hankkeen laajuus ja kustannusarvio tarkentuvat myöhemmin.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaupallisten palvelujen
saavutettavuuteen

Suunniteltu kauppakeskushanke sekä mahdollisesti myöhemmin tulevat toimisto- ja terveysasemarakentaminen kehittävät Kannelmäkeä monipuoliseksi ja vahvaksi paikalliskeskukseksi ja toiminnoiltaan aluekeskusmaiseen suuntaan. Samalla hanke kohentaa alueen imagoa.

Kannelmäen kaupallinen kehittäminen, tarjonnan laajentaminen ja monipuolistaminen lisäävät ostoskeskuksen houkuttelevuutta ja laajentavat samalla myös sen kaupallista vaikutusaluetta. Etenkin erikoiskaupan osalta lähialueen ostovoima tavoitetaan paremmin ja Kannelmäessä asioivien osuuden odotetaan nousevan juuri erikoiskaupassa. Aluekeskustasoisen palvelutarjonnan avulla voidaan vähentää tarvetta asioida kauempana sekä vähentää asukkaiden riippuvuutta yksityisautoilusta. Tuleva kauppakeskus vähentää ostovoiman siirtymää Kannelmäen markkina-alueen ulkopuolelle. Kannelmäkeen suuntautuvan ostovoiman kasvun on arvioitu olevan n. 187 milj. euroa kymmenessä vuodessa, mikä on lähes kolminkertainen vuoden 2005 ostovoimaan verrattuna. Asukkaiden riippuvuus muista palvelukeskuksista vähenee ja samalla asiointimatkat lyhenevät.

Vahvimmat kilpailijat Kannelmäen kanssa ovat Helsingin keskustan lisäksi Espoon Sello, Vantaan Myyrmäki ja Jumbo sekä Malmi ja Itäkeskus. Leppävaaran Sello kilpailee Kannelmäen kauppakeskuksen kanssa markkina-alueen länsiosan asiakkaista, Myyrmäki puolestaan pohjoisalueen asiakkaista. Malmille, Itäkeskukseen ja Jumboon matkaa on selvästi enemmän ja niiden kilpailuvaikutus on pienempi. Konalan Hartwallin suunnitellun kauppakeskuksen kilpailuvaikutus kohdistuu enemmän Konalan, Malminkartanon ja Pitäjänmäen asukkaisiin kuin Kannelmäkeen.

Vaikka Helsingin keskustassa asioiminen on huomattavaa Kannelmäen alueelta, on ostovoiman siirtymä Helsingin keskustan näkökulmasta pieni. Muutos ei olennaisesti vaikuta keskustan asiointimääriin. Seudun muihin kauppakeskuksiin asioinnin vähenemisellä on sen sijaan jonkin verran suurempi merkitys, mutta nämä kauppakeskukset eivät kuitenkaan ole merkittävästi riippuvaisia Kannelmäen ostovoimasta. Kannelmäen kauppakeskuksen vaikutusalue onkin ensisijaisesti lähialueeseen kohdistuva ja se vähentää ostovoiman siirtymää toisille alueille. Kulutuksen kasvusta johtuva lisääntyvä erikoiskaupan kysyntä vahvistaa keskuksien merkitystä näiden lähialueilla ja tätä kautta on tilaa uusille keskuksille ilman että vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen olisivat kielteiset. Kannelmäen muissa alakeskuksissa tulee myös arvioiden mukaan säilymään lähipalveluita ja pieniä päivittäistavaramyymälöitä. Nykyiset pienemmät päivittäistavarakaupat täydentävät kaupan palveluverkkoa ja toimivat lähipalveluina asukkaille. Muiden erikoisliikkeiden määrä alueella on jo vähentynyt. Oman alueen kauppakeskuksen kehittämisen odotetaan lisäävän lähipalveluiden saatavuutta.

Toteutus Kaava-alueen rakentaminen alkaa vaiheittain toteutettavan kauppakeskuksen rakentamisella. Vanhan kauppakeskuksen läntinen yksikerroksinen osa on purettu ja sen tilalle rakennetaan tulevaa Prisma-markettia kevättalvesta 2008 lähtien. Rakentaminen on aloitettu poikkeamispäätöksen nojalla pääosin vielä voimassa olevan asemakaavan mukaan. Myöhemmät rakennusvaiheet tehdään nyt valmistellun asemakaavan muutoksen mukaisesti. Myöhemmissä vaiheissa laajennetaan Prisma-markettia edelleen ja rakennetaan siihen liittyvät erikoiskaupan tilat. Seuraavassa vaiheessa alueelle rakennetaan todennäköisesti uudet toimistotalot ja viimeiseksi terveysasema.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 24.1.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 6.2.2007.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Kanneltalon aulassa 25.9.–17.10.2007 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, terveyskeskuksen, pelastuslaitoksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Museoviraston kanssa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutoksen lähtökohdat olivat nähtävänä 5.2.–2.3.2007. Tällöin mielipiteensä esittivät ympäristökeskus, Gasum Oy, Museovirasto ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri, Kaarelan omakotiyhdistys (samansisältöinen mielipide tuli myös Kaarelan omakotiyhdistyksen hallituksen nimissä liitettynä kauppakeskuksen ensimmäistä vaihetta koskevan poikkeamisen mielipiteeseen), xxxxxxxx xxx xxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxx ja xxxxx xxxxxxx, As Oy Tanotorventie 12, As Oy Tanotorventie 10 ja xxxx xxxxx.

Kaavaluonnos oli nähtävänä 25.9.–17.10.2007. Tällöin esittivät mielipiteensä Museovirasto, terveyskeskus, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri, xxxx xxxxx, xxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

sekä kaavamuutoksen lähtökohdista

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin mielipidettä lukuun ottamatta viranomaisten mielipiteissä ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksen lähtökohtiin tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri esitti tarkistettavaksi seuraavia asioita:

– Kaikkien maantiealueen rakenteiden ja laitteiden tulee mahtua liikennealueelle.

– Poistuvien kevyen liikenteen reittiosuuksien tilalle suunnitellaan ja rakennetaan korvaavat sujuvat, turvalliset ja esteettömät yhteydet

– Joukkoliikenteen käytettävyyteen ja palvelutasoon kiinnitetään huomiota.

– Kantelettarentien kiertoliittymän toimivuus varmistetaan siten, etteivät jonot yllä Kehä I:lle saakka.

– Meluntorjunnan tarve ja liikenteen aiheuttamien hiukkaspitoisuuksien vaikutus ja torjunta otetaan huomioon.

Kaarelan omakotiyhdistyksen 12 asiakohtaa sisältävä mielipidekirje (samansisältöinen mielipide myös Kaarelan oMakotiyhdistyksen hallitukselta) oli luonteeltaan kysymyslista. Kysymykset koskivat ennen uuden kaavan voimaan tuloa poikkeamispäätöksellä aloitettavaa rakentamista, kaavamuutoksen valmistelua sekä suurelta osin hankkeen vaikutuksia liikenteeseen. Lisäksi kaivattiin selvityksiä mm. ympäristöhäiriöistä, kaupallisista vaikutuksista, vaikutuksista kaupunkikuvaan ja maan omistajalle tulevaan hyötyyn. Kirjeeseen vastattiin pian sen saapumisen jälkeen suoraan hallituksen puheenjohtajalle. Lisäksi useat kirjeessä mainitut kohdat selvenivät kaavoituksen aikana tehdyissä selvityksissä, jotka esiteltiin kaavaluonnoksen asukastilaisuudessa. Kirjeeseen vastattiin myöhemmin vielä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistan yhteydessä.

xxxxxxxx xxx xxxxxxx vaatii selvennystä meluasioihin, toiminnalliseen ratkaisuun, kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sekä kauppakeskuksen vaikutukseen Tanotorventien asuinalueen näkymiin, kuten valosaasteeseen ja kattomaisemaan. Kysymyksiin vastattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla ja niistä keskusteltiin sekä puhelimitse että kaavaluonnoksen asukastilaisuudessa, jolloin suunnitelmasta oli esiteltävänä mm. animaatiomalli.

Muissa asukkaiden mielipiteissä suurimpana huolenaiheena nähtiin vielä lähtökohtavaiheessa suunnitelmissa ollut viisikerroksinen pysäköintitalo. Pysäköintitalo olisi sijoittunut kaava-alueen koilliskulmalle lähimmäksi Tanotorventien asuinaluetta. Osittain asukkaiden mielipiteen vuoksi ja osittain myymäläpinta-alan kasvattamiseksi pysäköintitalosuunnitelmasta luovuttiin suunnittelun edetessä. Pysäköintitalon paikalle sijoitettiin yksikerroksinen liiketila, jolloin asuinalueelle päin oleva rakennuksen osa madaltui huomattavasti.

Lisäksi mielipiteissä kaivattiin selvennystä liikenne- ja meluasioihin sekä kiinnitettiin huomiota rakentamisen yleiseen massiivisuuteen. Liikenteestä laadittiin erillinen selvitys. Melutilanne nykyisin ja rakentamisen vaikutukset siihen esiteltiin luonnosvaiheen asukastilaisuudessa tehtyjen laskelmien pohjalta.

Mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksesta

Museoviraston ja terveyskeskuksen mielipiteissä ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri katsoi, että alueen kevyen liikenteen verkon toimivuus, turvallisuus, esteettömyys ja liittyminen ympäröivään verkkoon tulee tarkistaa. Kaava-alueen lounaiskulmalla muuttuvan kevyen liikenteen reitin pituuskaltevuus vaikutti liian jyrkältä. Tiepiiri esitti kevyen liikenteen väylästä neuvottelua sen kanssa. Tiepiiri ehdotti kaavaan lisättäväksi joukkoliikenteen käyttöä tukevan määräyksen ja kiinnitti huomiota toimistorakennusten ääneneristysvaatimuksen riittävyyteen sekä huomautti parista kaavapiirrosteknisestä asiasta. Tiepiirin kanssa neuvoteltiin sähköpostitse ja liitekuvin kevyen liikenteen väylän sijainnista ja kaltevuudesta. Muut tiepiirin esittämät huomautukset otettiin huomioon kaavaehdotusvaiheessa.

Asukasmielipiteissä ehdotettiin puistoalueen lisäämistä ja rakentamisen edelleen keventämistä sekä perättiin toimistorakentamisen tarpeellisuutta. Lisäksi haluttiin kiinnittää huomiota liikenteen Halsuantielle aiheuttamiin haittoihin, kuten saasteisiin ja meluun. Mielipiteitä ei voitu ottaa huomioon, koska niiden huomioon ottaminen olisi aiheuttanut kaavamuutoksen peruslähtökohtien muuttamisen, eikä yksittäisten mielipiteiden katsottu antavan siihen aihetta.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen 31.1.2008 sivut 18–38, joissa on yksityiskohtaisesti selostettu mielipiteet ja lautakunnan vastineet niihin, on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä (liite nro 3).

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
		Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS)	3 681	9 000
		Toimistorakennusten korttelialuetta (KT)	9 923	17 500
		Liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuyksikön (KM)	58 477	52 000
		Liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KLH)	4 364	1 500
		Lähivirkistysaluetta (VL)	3 283
		Katualuetta	3 588
		Maantien aluetta (LT)	2 890
		Yhteensä	86 206	80 000

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Puheenjohtaja Anttila ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Asian käsittely toimitettiin jäsen Helistön toimiessa puheenjohtajana.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.4–19.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja terveyskeskuksen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Uudenmaan Tiepiirin ja Gasum Oy:n lausunnot.

Lausunnot Gasum Oy:llä ei ole (26.6.2008) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Ympäristölautakunnalla ei ole (1.7.2008) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Lea Saukkonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Riku Eskelinen teki päätökseen vastaehdotuksen, jota ei kannatettu. Puheenjohtaja totesi vastaehdotuksen rauenneen. Eskelinen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen, joka on seuraava:

Yleistä

Kannelmäen kauppakeskuksen asemakaavan muutosehdotus on sekä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Molemmissa otetaan kantaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämisen merkitykseen sekä liikennetarpeen vähentämiseen.

Lautakunnalla virheellistä tietoa

Lautakunnan kokouksessa lautakunnan jäsenille jäi virheellisesti se käsitys, että Kannelmäen Prismaan suuntautuvasta liikenteestä jopa puolet tehtäisiin jalan tai polkupyörällä.

Kannelmäen Prisman asiakkailleen järjestämästä mielipidekyselystä maaliskuussa 2007 selviää kuitenkin, että asiointimatkoista kauppakeskukseen 65 % tehdään henkilöautoilla, 23 % jalan ja pyörällä sekä 12 % linja-autolla.

Samoin perusteena päätöksenteossa käytettiin esimerkiksi auton käytön vähenemistä alueella kauppakeskuksen laajennuksen myötä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla tämä on jopa mainittu seuraavasti: ”Aluekeskustasoisen palvelutarjonnan avulla voidaan vähentää tarvetta asioida kauempana sekä vähentää asukkaiden riippuvuutta yksityisautoilusta.” Samaa argumenttia käytettiin myös ympäristölautakunnan kokouksessa.

Viittaus yksityisautoilun vähenemiseen ei kuitenkaan perustu mihinkään tutkimukseen. Ainoa liikenteellinen selvitys, joka hankkeesta on tehty, on Strafica Oy:n ”Kannelmäen kauppakeskuksen liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu.”

Strafica Oy:n selvityksen mukaan liikenteen huipputuntien aikana Kantelettarentien liikenne lisääntyy nykyisestä 27 %, Kehä I:n lännestä tulevan rampin liikenne 17 % ja Kehä I:n idästä tulevan rampin liikenne 22 %. Selvityksessä ei ole tutkittu vaikutuksia laajemmin.

Näistä Strafican selvityksen mukaan lisääntyvistä liikennemääristä sekä muista vastaavista jo toteutuneista kauppakeskushankkeista voidaan päätellä yksityisautoilun pikemminkin lisääntyvän laajennuksen toteuduttua. Lisääntyvä ajoneuvoliikenne onkin mainittu useaan kertaan muissa päätöksentekoon liittyvissä asiakirjoissa.

Päätöksen mahdolliset haittavaikutukset

Kun hankkeen esittelyasiakirjoissa vielä todetaan kevyen liikenteen olosuhteiden heikkenevän paikoin sekä huomioiden, ettei hankkeelle ole tehty minkäänlaista selvitystä lisääntyvän liikenteen ja energiankulutuksen aiheuttamista CO2-päästöistä en voi yhtyä lautakunnan mielipiteeseen, jonka mukaan sillä ei ole asiaan mitään huomautettavaa.

Lisäksi tiedossa ei ole ollut hankkeelle mitään vaihtoehtoista suunnitelmaa kaupan ja muiden palveluiden turvaamiseksi Kannelmäessä lähempänä asukkaita. Tämä olisi ollut tärkeää etenkin alueella asuvien lapsiperheiden, vanhuksien ja liikuntaesteisten kannalta.

Koska tiedon mukaan en ole vakuuttunut päätöksen olevan Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian 2030 sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, en halua ottaa päätöksestä oikeudellista vastuuta.

Terveyskeskus viittaa (23.6.2008) asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon (23.10.2007) ja toteaa, ettei sillä ole asemakaavan muutosehdotukseen mitään lisättävää.

Kaavaluonnosta koskevassa lausunnossaan 23.10.2007 terveyskeskus toteaa, että terveyslautakunta päätti 25.10.2005 terveysasemaverkon keskittämisen linjauksista. Linjauksissa on esitetty, että Kaarelan/Konalan alueelle sijoitetaan uusi pääterveysasema, johon yhdistetään Kannelmäen, Malminkartanon ja Pitäjänmäen terveysasemien toiminta. Uusi terveysasema toteutetaan aikaisintaan vuonna 2018. Uusi terveysasema tulee palvelemaan n. 50 000 asukkaan väestömäärää. Kaavassa esitetty rakennusoikeus riittää mitoitusohjeiden mukaisen terveysaseman tarpeisiin. Hyvät joukkoliikenneyhteydet terveysasemalle ovat tärkeitä palveluiden saavutettavuuden kannalta. Tontin sijainti Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän välittömässä tuntumassa on sekä bussilla että henkilöautolla helposti saavutettavassa paikassa.

Helsingin Vesi toteaa (25.6.2008) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 170 m. Muodostettavilla tonteilla 33204/11–13 sijaitsee yleinen jätevesiviemäri ja yleinen sadevesiviemäri, joita tulee siirtää n. 120 m:n matkalta katualueelle. Lisäksi tontin 33204/9 läpi kulkeva yksityinen vesijohto on siirrettävä Laulukujalle ja tontin itäpuolella sijaitsevalle puistoalueelle ja muutettava yleiseksi vesijohdoksi.

Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 350 000 euroa (alv 0 %), josta uudisrakentamisen osuus on n. 70 000 euroa (alv 0 %) ja johtosiirtojen osuus n. 280 000 euroa (alv 0 %). Koska vesihuoltoverkostojen siirroissa on kysymys asemakaavan muutoksen edellyttämistä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirtojen suunnittelu ja toteutus kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

Asemakaavan muutosehdotukseen merkitty tontti 33204/10 ei rajaudu katuun, jolla yleinen vesihuoltoverkko sijaitsee. Tontti tulee liittää yleiseen vesihuoltoverkkoon yksityisin liittymisjohdoin esimerkiksi tontille 33204/11 merkityn johtokujan kautta.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin ehdoin.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (3.6.2008), että alueen lounaiskulmassa sijaitseva liike- ja toimistorakennusten korttelialueen sähkönjakelu vaatii uuden muuntamotilan rakentamisen. Sähkönjakelun kannalta optimaalinen muuntamotilan sijainti on KT-korttelialueella katutasossa. Muuntamo- ja liittymisjohtokaapelointi tonteille toteutetaan ajoyhteyksien kautta. Muuntamon tilantarve on n. 20 m².

Helsingin Energialla ja Helen sähköverkko Oy:llä ei ole muutosehdotukseen muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2008), että koska muuntamotarve koskee liike- ja toimistorakennusten korttelialueen omaa sähkönjakelua eikä yleistä sähkönjakelua, muuntamoa ei ole tarpeen osoittaa asemakaavan muutosehdotuksessa. Muuntamotilan sijoituksesta tulee sopia rakennusvaiheessa kiinteistön ja Helsingin Energia kesken.

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) mm., ettei sillä ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdotukseen.

Asemakaavan muutosehdotusta ei tulisi viedä Kvstoon ennen kuin yksityisen maanomistajan kanssa on saatu päätökseen Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2008), että lausunnon jättämisen jälkeen maapoliittiset neuvottelut on saatu päätökseen maanomistajan ja kiinteistöviraston välillä. Lautakunta on 5.8.2008 esittänyt Khlle maankäyttösopimuksen hyväksymistä.

Pelastuslautakunta toteaa (17.6.2008), että kaavatekstiin tulee lisätä maininta, että kauppakeskuksen ympäri tulee päästä ajamaan pelastusajoneuvolla myös alueilla, joita saa käyttää torimyyntialueena.

Kauppakeskuksen suunnittelussa turvallisuuden osalta on käytetty toiminnallista mitoitusta, jossa on otettu huomioon suuret pinta-alat ja henkilömäärät. Toiminnallisessa mitoituksessa on tarkasteltu kauppakeskusta itseään eikä sen ympäristöä, minkä vuoksi pelastuslaitos ei pidä hyvänä sijoittaa huoltoasematonttia kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen lisäämään mahdollisia riskejä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2008), että kaavaehdotukseen on lausunnon johdosta lisätty torimaista tontinosaa koskevaan määräykseen lause: ”Ulkomyynti tai alueen rakentaminen ei saa estää pelastusajoneuvojen toimintaa alueella.” Huoltoasematoiminta on sijoitettu kauppakeskuksen läheisyyteen kaavamuutoksen hakijan liikeidean vuoksi. Paikka on järkevä yhdyskuntarakenteen kannalta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri mainitsee (25.6.2008) mm., että Uudenmaan tiepiiri antoi asiasta lausuntonsa kaavan luonnosvaiheessa. Lausunto on pääpiirteissään otettu huomioon. Kaavan liikenteellisistä vaikutuksista on tehty selvitys, jossa on arvioitu liikenteen toimivuus vuoden 2010 tilanteessa. Tarkastelujen mukaan Kaupintien ja Kehä I:n ramppiliittymä toimii välttävästi liikennevalo-ohjattuna, ja sen välityskykyä voidaan parantaa muuttamalla se osittain kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Tiepiiri katsoo, että liikenteellistä selvitystä tulisi täydentää laskemalla kiertoliittymän toimivuus ja ulottamalla tarkasteluvuosi pidemmälle esimerkiksi vuoteen 2020 ja arvioimalla, kuinka kauan liittymä toimii välttävästi liikennevalo-ohjattuna. Ramppiliittymän tulee toimia siten, ettei jonon pää ulotu Kehä I:lle.

Kevyen liikenteen väylän siirtämistä rakennusten tieltä liikennealueelle esitettyyn paikkaan ei voida pitää hyvänä ratkaisuna. Siirto heikentää pitkämatkaisen pyöräilyn sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Erityisesti ongelmallinen on sen linjaus linja-autopysäkin suhteen. Tiepiiri ei kuitenkaan vastusta merkintää. Siirron tullessa ajankohtaiseksi tulee Helsingin kaupungin tehdä suunnittelusopimus Uudenmaan tiepiirin kanssa. Helsingin kaupunki vastaa kevyen liikenteen väylän siirtämisen kaikista kustannuksista ja väylä itsessään on osa katua, vaikka se sijaitseekin liikennealueella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2008), että alueen liikenteestä tehtiin liittymien toimivuustarkastelu myös vuoden 2030 liikenne ennusteiden mukaisella liikenteellä. Kummassakaan kauppakeskukselle tulevassa liittymässä liikenne ei iltahuipputunnin aikana aiheuta jonoja Kehä I:lle.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (12.6.2008), että se pitää kannatettavana vanhan kauppapaikan säilyttämistä ja kehittämistä. Alueen palveluiden turvaaminen on mm. väestön ikääntymisen vuoksi tärkeää.

Kaavamerkinnöissä mainittujen kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten tavoitteiden toteutumista tulee valvoa jatkosuunnittelussa. KM-korttelialueen rakentamisen laadukkaasta ja inhimillisestä liittymisestä olemassa olevaan pientaloasutukseen on pidettävä jatkossa erityisesti huolta.

Asemakaavan muutosehdotuksessa korttelialueen kaakkoislaitaan istutettavat puut on määrätty valaistavaksi viistosti alhaalta päin. Käytännössä tämä tarkoittaa maahan upotettavia valonheittimiä, jotka ovat alttiita ilkivallalle ja varkauksille. Lisäksi valaisimet saattavat aiheuttaa häiritsevää häikäisyä jalankulkijoille ja lähitalojen ikkunoihin. Euroopan Unionin ohjeissa on kehotettu välttämään ylöspäin suunnattua valaistusta, koska suurin osa valosta suuntautuu tyhjälle taivaalle tuhlaten energiaa ja aiheuttaen ilmakehään ns. valosaastetta. Valaistustapaa ei tulisi esittää kaavamääräyksissä, vaan se on syytä ratkaista jatkosuunnittelussa.

Kaavan toteuttamiskustannukset rakennusviraston osalta muodostuvat Kantelettarentien uuden kääntymiskaistan rakentamisesta ja kevyen liikenteen väylän siirrosta. Rakentamiskustannukset ovat n. 115 000 euroa. Yleisten alueiden kunnossapidon kustannukset eivät merkittävästi muutu.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2008), että puiden valaisua koskeva kaavamääräys on poistettu asemakaavan muutosehdotuksesta. Tontin rajalle on osoitettu 3 m leveä istutettava tontin osa ja sille istutettava puurivi. Lisäksi tontin rajalle tulee rakentaa 80 cm korkea luonnonkivimuuri, joka voi olla esimerkiksi kivikorimuuria. Kaavamääräysten ideana on, että muurilla estetään liiketontilla liikkuvien autojen valojen näkyminen viereiselle Tanotorventien asuinalueelle, joka sijaitsee 1–2 m liiketonttia alempana. Puuistutuksilla pehmennetään kauppakeskuksen näkymää asuinalueelle päin. Muurin rakentamisen, puiden istuttamisen ja valaisemisen idea on edelleen kerrottu asemakaavan selostuksessa, vaikka valaistusmääräystä ei enää olekaan kaavaehdotuksessa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (2.7.2008) mm., että hanke toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain ohjaustavoitetta sen sijaitessa yleiskaavan keskustatoimintojen alueella. Alueella on väestöpohjaa ja sinne on hyvät julkisen liikenteen yhteydet.

Iso ja monipuolinen hanke vahvistaa Kannelmäen merkitystä alakeskuksena. Kaupan volyymi on niin iso, että se asettaa lähikaupunginosien vireillä olevat kauppahankkeet uuteen kilpailutilanteeseen. Kaupungilta toivoisi kokonaisnäkemystä erityyppisten kaupan alueiden sijoittumisesta kaupungin alueelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.10.2008) mm., että hankkeen yhteydessä kaupan volyymia on tarkasteltu suhteessa seudun muihin keskuksiin. Viimeaikaiset suuret vähittäiskaupan hankkeet ovat synnyttäneet tarpeen tarkastella kaupan rakentamista myös laajemmin. Tämä työ on kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnissä ja siitä on valmistunut tammikuussa 2008 ensimmäinen osa. Valmistuneen raportin nimi on Kaupan kaavoitus Helsingissä OSA 1 päivittäistavarakauppa (KSV julkaisuja 2008:5).

Ehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset:

– Torimaisia tontinosia koskevaan kaavamääräykseen on lisätty lause: ”Ulkomyynti tai alueen rakentaminen ei saa estää pelastusajoneuvon toimintaa alueella.”

– KM-tontin koillisrajalle tulevan puurivin valaisemista koskeva määräys on poistettu.

– Säilytettävää puuriviä koskevaa määräystä on täydennetty siten, että siihen on lisätty lause ”, jota tulee hoitaa ja tarvittaessa uudistaa”.

Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan kauttakulku- tai sisääntulotien ja 33. kaupunginosan korttelin nro 33204, katualueiden ja lähivirkistysalueen sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 31.1.2008 päivätyn ja 20.10.2008 muutetun piirustuksen nro 11745 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11745 (Kannelmäen kauppakeskus ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Kannelmäen kauppakeskus)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen 31.1.2008 sivut 18 - 38 (mielipiteet Kannelmäen kauppakeskuksen asemakaavasta), erillinen liite

24

VIIKIN TONTIN 36190/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11793)

Khs 2008-1565

36. kaupunginosan (Viikki, Viikin tiedepuisto) korttelin nro 36190 tontin nro 4 asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajoittavat mm. Viikinkaari, Viikintie ja Mendelinkuja.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteisen toimitalon rakentaminen Viikin tiedepuistoon.

Kaavamuutoksella tontin rakennusoikeus kasvaa 1 600 k-m² ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku yhdellä kerroksella.

Kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteinen ympäristötalo on osa Viikin tiedepuistoon kehitettävää biotekniikkaan, biotieteisiin, elintarviketieteisiin ja ympäristötieteisiin erikoistuvaa opetus-, tutkimus- ja tuotekehityskeskittymää.

Toimitalon rakentaminen Viikin tiedepuistoon toisaalta poistaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimintaa haittaavan hajasijoituksen ja tilanahtauden ja toisaalta hankkeella saadaan saman katon alle ympäristökeskuksen ja yliopiston ympäristötieteiden toimijoita. Yhteishanke Helsingin yliopiston ympäristötieteiden kanssa edistää vuorovaikutusta ja luo edellytykset toimijoiden synergialle ympäristöasioiden kasvavien tutkimus- ja kehittämistarpeiden tulevaisuutta ajatellen. Kansallisesti arvokkaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyys tukee ympäristökeskuksen ja sen toimitalon tunnettavuutta sekä tarjoaa monipuolisen vierailukohteen kävelymatkan päässä virastosta.

Lisäksi toiminnan kannalta keskeinen yhteistyötaho, MetropoliLab, toimii jo Viikin tiedepuistossa.

Ympäristötalon asemakaava perustuu laadittuun hankesuunnitelmaan, jossa lähtökohtana ovat olleet ympäristötalon toiminnalle asetettujen tavoitteiden lisäksi paikan keskeisyyden asettamat kaupunkikuvalliset tavoitteet.

Tavoitteena on, että rakennus toimii esimerkkirakennuksena ympäristöasiat huomioon ottavassa rakentamisessa. Näihin periaatteisiin kuuluvat mm. energiansäästömahdollisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen, käytettyjen materiaalien ekologisuus ja kestävyys sekä kierrätettävyys ja uusimman aurinkoenergia-, ilmastointi- ja taloautomatiikkateknologian hyödyntäminen.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.6.2008) mm., että aloite asemakaavan muuttamiselle on tullut kaupungin taholta. Ympäristölautakunta on päättänyt 27.3.2007, että toimenpiteitä ympäristökeskuksen toimitilojen rakennuttamiseksi Viikkiin tulee jatkaa yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen, Helsingin yliopiston, Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n ja Helsingin tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n kanssa.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta, jota kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimintojen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Viikin osayleiskaavassa, joka on ollut tiedepuiston alueen suunnittelun lähtökohtana, alue on merkitty opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi, jolle saa sijoittaa myös opetus- ja tutkimustoimintaan liittyviä yksityisten palvelujen tiloja, julkisia palveluja sekä yliopiston työsuhdeasuntoja.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava nro 10730, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 12.6.2000. Asemakaavassa tontti on merkitty opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOT). Tontin kerrosluvuiksi on merkitty III ¾ ja Viikinkaaren puoleisen rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi +20.0. Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 5 000 k-m², jonka lisäksi saa rakentaa ulkoseinien paksuuden 350 mm ylittävän osan. Sallitusta kerrosalasta enintään 10 % saa olla kaupallisia palvelutiloja. Asemakaavan mukaan rakennus tulee ainakin osittain rakentaa kiinni Viikintien ja Viikinkaaren puoleisiin rakennusalan rajoihin. Autopaikkojen vähimmäismääräksi on merkitty 1 autopaikkaa/160 k-m². Autopaikkoja varten on asemakaavaan merkitty pysäköimispaikat. Asemakaavassa on edellytetty, että julkisivumateriaaleissa on käytettävä pääasiassa vaaleita värisävyjä.

Maanomistus

Alue on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja se toimii tällä hetkellä viereisen rakentamattoman yrityshautomotontin kanssa yliopiston vuokraamana pysäköintialueena.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee Viikin tiedepuiston eteläosassa, keskeisellä ja näkyvällä paikalla Viikintien ja Viikinkaaren risteyksessä. Se on osa tiedepuiston keskelle ulottuvan avoimen tilan maisemallisesti tärkeää rakennettua reunaa. Tuleva rakennus toimii myös idästä tultaessa Viikintien suoran osuuden päätteenä. Alue on yksi tiedepuistoon kaavoitetusta neljästä yrityshautomotontista, joista kahdelle pohjoisimmalle on toteutettu yrityshautomot Cultivator I ja II. Kyseinen tontti ja sen pohjoispuolella oleva tontti 3 on rakennettu tilapäiseksi pysäköintialueeksi.

Viikinkaaren pohjoispuolelle on rakennettu Biokeskukset 1, 2 ja 3, jotka sisältävät yliopiston laitoksia, Biotekniikan instituutin ja tiedepuiston yrityksiä. Lähinnä Viikintietä oleva Biokeskus 3 on pääosin kuusikerroksinen. Biokeskus 1 ja 2 ovat Viikinkaaren puolelle nelikerroksisia, mutta rakennuksissa on myös seitsemänkerroksisia osia.

Viikintien eteläpuolella sijaitsee viher- ja ympäristöalan keskus Gardenia-Helsinki.

Mendelinkujan länsipuolella on asuinkerrostalojen kortteli. Korttelin ensimmäinen hanke Viikintien varressa on suunnitteilla. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) rakennuttaa alueelle neljä viisikerroksista opiskelija-asuntorakennusta, joiden rakentamisen on tarkoitus alkaa marraskuussa 2008. Korttelin muiden asuinrakennusten samoin kuin kortteliin sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2009.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin savea, savikerroksen arvioitu paksuus on 5–2 m. Savialue rajoittuu alueen itäreunassa kitkamaahan. Alueen eteläosassa on entisen ratapenkereen alue, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on 1–3 m.

Ympäristöhäiriöt

Nykyiset liikennemäärät ovat Viikintiellä n. 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2020 Viikintien liikennemäärä vähenee Viikintieltä Kehä I:lle Kivikonlaidan liittymään rakennettavan tunnelin johdosta n. 12 000 ajoneuvoon vuorokaudessa ja se aiheuttaa yli 55 dB(A):n keskimelutason n. 60 m:n etäisyydelle Viikintiestä. Alueen Viikintien puoleiselle sivulle kohdistuu suurimmillaan n. 68–69 dB:n mitoittava keskiäänitaso.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteisen toimitalon rakentaminen Viikin tiedepuistoon.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteinen ympäristötalo on osa Viikin tiedepuistoon kehitettävää biotekniikkaan, biotieteisiin, elintarviketieteisiin ja ympäristötieteisiin erikoistuvaa opetus-, tutkimus- ja tuotekehityskeskittymää.

Toimitalon rakentaminen Viikin tiedepuistoon toisaalta poistaa ympäristökeskuksen toimintaa haittaavan hajasijoituksen ja tilanahtauden ja toisaalta hankkeella saadaan saman katon alle ympäristökeskuksen ja yliopiston ympäristötieteiden toimijoita. Yhteishanke Helsingin yliopiston ympäristötieteiden kanssa edistää vuorovaikutusta ja luo edellytykset toimijoiden synergialle ympäristöasioiden kasvavien tutkimus- ja kehittämistarpeiden tulevaisuutta ajatellen. Kansallisesti arvokkaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyys tukee ympäristökeskuksen ja sen toimitalon tunnettavuutta sekä tarjoaa monipuolisen vierailukohteen kävelymatkan päässä virastosta.

Lisäksi toiminnan kannalta keskeinen yhteistyötaho, MetropoliLab, toimii jo Viikin tiedepuistossa.

Ympäristötalon asemakaava perustuu laadittuun hankesuunnitelmaan, jossa lähtökohtana ovat olleet ympäristötalon toiminnalle asetettujen tavoitteiden lisäksi paikan keskeisyyden asettamat kaupunkikuvalliset tavoitteet.

Mitoitus Alueen pinta-ala on n. 0,4 ha ja kokonaiskerrosala 6 600 m². Tontin rakennusoikeus kasvaa 1 600 k-m².

Hallinto-, opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa
palvelevien rakennusten korttelialue (YOT)

Hankkeeseen sijoittuvat ympäristökeskuksen tilat, jotka tällä hetkellä sijaitsevat Helsinginkatu 24:ssä, Viipurinkatu 2:ssa ja Kaarlenkatu 2:ssa, sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden tilat, jotka tällä hetkellä sijaitsevat Latokartanonkaari 3:ssa.

Kaavamuutoksella rakennuksen suurin sallittu kerrosluku kasvaa yhdellä kerroksella. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on viisi ja tavoitteena on, että se muodostaa päätteen Viikintien suoralle osuudelle sekä yhdessä Viikinkaaren varressa olevan Biokeskus 3:n ja Viikintien varteen rakennettavien opiskelija-asuntojen kanssa avointa maisematilaa rajaavan reunuksen.

Tavoitteena on, että rakennus toimii esimerkkirakennuksena ympäristöasiat huomioon ottavassa rakentamisessa. Näihin periaatteisiin kuuluvat mm. energiansäästömahdollisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen, käytettyjen materiaalien ekologisuus ja kestävyys sekä kierrätettävyys ja uusimman aurinkoenergia-, ilmastointi- ja taloautomatiikkateknologian hyödyntäminen. Tämän vuoksi asemakaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuksen julkisivuihin ja katolle saa sijoittaa tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä laitteita.

Asemakaavan mukaan rakennuksen julkisivumateriaaleissa on käytettävä pääasiassa vaaleita värisävyjä.

Autopaikkanormin mukaan ympäristötaloa varten tulee rakentaa vähintään 40 autopaikkaa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös tontille 36190/1 rakennettavaan pysäköintilaitokseen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue liitetään alueella olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevan tietoliikennekaapelin siirtämistä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan tukipaaluin kantavan kerroksen varaan. Alueen runsas pohjavesivirtaus on otettava huomioon rakennussuunnittelun yhteydessä.

Alueen eteläosassa on entisen ratapenkereen alue. Tiedossa ei ole ollut sellaista toimintaa, josta olisi aiheutunut erityistä maaperän pilaantumisen vaaraa.

Ympäristöhäiriöt

Kaavassa on meluisimpien julkisivujen osalta esitetty rakennuksen ulkopuolinen melutaso, jonka perusteella voidaan määrittää vaatimus ulkoseinän kokonaisääneneristävyydelle siten, että melutason ohjearvot täyttyvät.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen, rakennettuun ympäristöön,

liikenteeseen ja tekniseen huoltoon

Alueen rakentamisessa ja käytössä voidaan hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntateknisen huollon verkostoja, liikenneväyliä ja joukkoliikennettä. Myös Viikin tiedepuiston palvelut ovat helposti saavutettavissa.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Alue on kokonaisuudessaan rakennettu tilapäiseksi pysäköintialueeksi, joten alueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Rakennus sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla Viikintien ja Viikinkaaren risteyksessä. Se on osa tiedepuiston keskelle ulottuvan avoimen tilan maisemallisesti tärkeää rakennettua reunaa. Rakennus toimii myös idästä tultaessa Viikintien suoran osuuden päätteenä.

Kerrosluvun nostaminen neljästä viiteen kerrokseen korostaa rakennuksen asemaa Viikintien ja Viikinkaaren liittymässä ja Viikintien suoran osuuden päätteenä.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien
toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin
ja kulttuuriin

Ympäristötalo täydentää ja monipuolistaa osaltaan biotieteisiin-, biotekniikkaan ja ympäristötieteisiin erikoistuneen Viikin tiedepuiston työpaikkatarjontaa sekä tarjoaa synergiaetuja ympäristökeskuksen, yliopiston sekä muiden alueella toimivien tutkimuslaitosten ja yritysten välille.

Ympäristötalon perustaminen on taloudellisinta lyöntipaaluilla. Tämä aiheuttaa kuitenkin rakennusaikana paalutusmelua ja -tärinää. Perustaminen voidaan suorittaa myös vähemmän ääntä ja tärinää aiheuttavilla menetelmillä. Rakentaminen ei edellytä louhintaa.

Alueen rakentaminen edellyttää ylipenkereen poistamista ja maa-aines voidaan käyttää muualla Latokartanon asuinalueen rakentamisessa.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Hankkeen toteuttamisesta ei ympäristötalohankkeeseen osallistumisen lisäksi aiheudu muita kustannuksia.

Toteutus Viikin ympäristötalon rakentamisen on tarkoitus alkaa lokakuussa 2009 ja rakennuksen valmistua keväällä 2011.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty 23.4.2008). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 30.4.–16.5.2008.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa tontin 35190/4 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–8.9.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin yliopiston lausunnot.

Lausunnot Helsingin yliopistolla (16.10.2008), pelastuslautakunnalla (9.9.2008) ja ympäristökeskuksella (20.8.2008) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Helsingin Vesi mainitsee (15.7.2008) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.9.2008) mm., että lautakunta päätti 10.6.2008 esittää Khlle 24.4.2008 päivätyn Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalon hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 549 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 22,9 milj. euron eli arvonlisäverollisena 28 milj. euron kustannustasossa 3/2008 (RI 127,1, THI 154,9). Edelleen lautakunta oikeutti kiinteistöviraston tilakeskuksen tilaamaan HKR-Rakennuttajalta toimitalon suunnittelun. Ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat sitoutuneet hankkeeseen. Toteutussuunnittelu ajoittuu vuosille 2008–2011. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2010–2011.

Hanketta varten on tarkoitus perustaa keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto. Kaupungin osakkeita tulee hallinnoimaan kiinteistöviraston tilakeskus. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö hankkii kohteen rahoituksen.

Asemakaavan muutoksesta ei koidu tontin 36190/4 omistajalle Senaatti-kiinteistöille sellaista merkittävää arvonnousua, että Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittinen päätöksen mukaiset neuvottelut tulisi käynnistää ja tehdä maankäyttösopimus.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (27.8.2008), että muutosalueen sähkönjakelu vaatii uuden muuntamotilan rakentamisen korttelialueelle. Helen Sähköverkko Oy esittää, että kaavakarttaan asemakaavamerkinnät ja -määräykset kohtaan lisätään merkintä: Kortteliin 36190 tontille 4 on rakennettava tila jakelumuuntamolle.

Sähkönjakelun kannalta kiinteistöön sijoitettavan jakelumuuntamon luonteva sijoituspaikka on katutasossa omalla sisäänkäynnillä. Muuntamotilan vaatima lattiapinta-ala on n. 15 m². Korttelialueelle sijoitettava muuntamo tulee palvelemaan muutosalueen pohjoispuolella olevaa vielä rakentamatonta toimitilatonttia numero 3.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.10.2008), että YOT-tonttia 36190/4 koskeviin asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on lisätty kaavamääräys:

– tulee rakennuksesta varata tila muuntamolle.

Yleisten töiden lautakunta kiinnittää (4.9.2008) huomiota asemakaavan melumääräysten epäjohdonmukaisiin merkintöihin.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.10.2008), että melusuojelumerkinnät ovat asemakaavoituksen vakiintuneen käytännön mukaisia. Asemakaavan melumääräyksissä on otettu huomioon Viikintien liikennemelu. Toimitilarakennusta koskien melumääräyksessä on esitetty laskennallinen rakennuksen ulkopuolinen melutaso, jonka perusteella voidaan määrittää vaatimus ulkovaipan kokonaisääneneristävyydelle. Kaavassa ei ole tarkoituksenmukaista esittää toimitilarakennuksen kohdalla yhtä äänierotasovaatimusta, koska vaatimus on riippuvainen rakennukseen sijoittuvista toiminnoista. Melutason ohjearvojen mukaan liike- ja toimistohuoneissa sallitaan korkeampi melutaso (L_{Aeq klo 7-22 45} dB) kuin opetus- ja kokoontumistiloissa sekä asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa (L_{Aeq klo 7-22} 35 dB).

Lisäksi asemakaavamerkinnöistä ja -määräyksistä on tarpeettomana poistettu määräys, jonka mukaan YOT-korttelialueella saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa ulkoseinien paksuuden 350 mm ylittävän osan.

Tehdyt muutokset eivät ole ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että Kvsto on 22.10.2008 hyväksynyt 30.4.2008 päivätyn Helsingin ympäristökeskuksen toimitalon ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tilojen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 549 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 22 900 000 euroa eli arvonlisäverollisena 28 000 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI = 127,1, THI = 154,9).

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan korttelin nro 36190 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn ja 29.10.2008 muutetun piirustuksen nro 11793 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta 11793 (Viikin tontti 36190/4)
	Liite 2	Havainnekuva (Viikin tontti 36190/4)