KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

18 - 2008

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	22.10.2008 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

3

Kyselytunti

3

KAUPUNGINJOHTAJA

4

Satamalautakunnan jäsenen valinta

5

5

Sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston varajäsenen valinta

6

6

Lainan myöntäminen Helsingfors Segelklubb rf:lle

7

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

7

Jätkäsaaren pelastusaseman ja infokeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

11

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

8

Keskustan maanalaisen huoltoväylän toteuttamiseen tarvittavien yleisten alueiden vuokrausperusteiden määrääminen ja käyttöoikeuksien luovuttaminen

15

9

Helsingin ympäristökeskuksen toimitalon ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen hankesuunnitelman hyväksyminen

19

10

Myllypuron ala-asteen koulun ja Päiväkoti Neulasen teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

25

11

Toukolan tonttien 23100/40, 42 - 45 ja 70 asemakaavan muuttaminen (nro 11785)

30

12

Vanhankaupungin tonttien 27671/8 - 10 ja katualueen sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muuttaminen (nro 11798)

37

13

Suutarilan korttelin 40097 ja tontin 40098/2 (Siltamäen palvelukoti) sekä katu- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11749)

45

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

KYSELYTUNTI

Khs 2008-1954, 2008-1972, 2008-2102, 2008-2149, 2008-2159, 2008-2160, 2008-2161, 2008-2163, 2008-2164, 2008-2165

PJ Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 65 ja 67.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, neuvotteleva viranhaltija, puhelin 310 36009

LIITE

Kyselytunnille 22.10.2008 jätetyt kysymykset

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 13.10.2008 klo 12

A Kyselytunnilla käsiteltävät

Valtuutettu Mari Puoskari (nro 65):

Asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen

”Kaupunginvaltuusto on asettanut asunto-ohjelmassa tavoitteeksi, että Helsingin alueella tuotetaan 5 000 uutta asuntoa vuosittain. Kaavoituksessa ollaan pääsemässä 5 000 asunnon tavoitteeseen. Muuttuneessa markkinatilanteessa monet rakennuttajat ovat kuitenkin lykänneet suunniteltujen asuntohankkeiden toteutusta.

Kysynkin, miten kaupunginhallitus aikoo varmistaa, että asunto-ohjelman tavoitteet saavutetaan muuttuneesta markkinatilanteesta huolimatta? Pitäisikö Helsingin velvoittaa tontinvaraus-, tontinvuokra- tai tontinluovutusehdoissa aloittamaan ja toteuttamaan hankkeet tietyssä aikataulussa?” (Kaj)

Valtuutettu Kauko Koskinen (nro 67):

Maahanmuuttajien kotouttaminen

”Kaupunki julkaisi kuukauden alkupuolella Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen sosiaalimenojen säästöistä ja verotulojen lisäyksistä, joita maahanmuuttajien tehokas työllistyminen saisi aikaan. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste olisi samalla tsolla kuin kantaväestön, valtio hyötyisi 34 miljoonaa euroa ja kaupunki 24 miljoonaa euroa vuodessa. Luvut ovat enimmäisarvioita.

Maahanmuuttaja joutuu tällä hetkellä odottamaan jopa kolme kuukautta ennen kuin hän saa ajan henkilökohtaiseen työuraneuvontaan. Suomen kielen alkeiskurssille joutuu odottamaan puolikin vuotta. Helsingissä on tällä hetkellä noin 50 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä eli noin 9 % väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden absoluuttinen ja suhteellinen lukumäärä on voimakkaassa kasvussa. Tässä on kyseessä selkeä win–win-tilanne, jonka hyödyt ovat nopeasti kasvussa.

Mitä kaupunki aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajat pääsevät nykyistä nopeammin suomen kielen opetukseen ja henkilökohtaiseen työuraneuvontaan?” (Sj)

B Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 60 (Ryj), 61 (Kaj), 62 (Ryj), 63 (Ryj), 66 (Stj), 68 (Kaj), 69 (Stj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 26.11.2008.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 17.11.2008 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

4

SATAMALAUTAKUNNAN JÄSENEN VALINTA

Khs 2008-2104

Johanna Hautakorpi (Vihr.) pyytää (7.10.2008) vapautusta satamalautakunnan jäsenen luottamustoimesta loppuvuoden kestävän ulkomaanmatkan vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Johanna Hautakorven jäseneksi satamalautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Johanna Hautakorvelle vapautuksen satamalautakunnan jäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita uuden jäsenen satamalautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, kanslianotaari, puhelin 310 36012

5

SOSIAALILAUTAKUNNAN TOISEN AIKUISJAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2008-803

Timo Vainionpää (KD) pyytää (2.10.2008) vapautusta sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston varajäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Timo Vainionpään varajäseneksi toiseen aikuisjaostoon toimikaudeksi 2005–2008. Hän toimii nykyisin Santeri Kyröhongan henkilökohtaisena varajäsenenä. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Timo Vainionpäälle vapautuksen sosiaalilautakunnan toisen aikuisjaoston varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Santeri Kyröhongalle uuden henkilökohtaisen varajäsenen sosiaalilautakunnan toiseen aikuisjaostoon vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

6

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGFORS SEGELKLUBB RF:LLE

Khs 2008-1605

Helsingfors Segelklubb rf (HSK) hakee (12.6.2008) 340 000 euron suuruista lainaa uuden toimintakeskuksen rakentamiseen. Seura toteaa hakemuksessaan mm. seuraavaa:

Kustannusarvio on 850 000 euroa, josta 40 %:lle haetaan lainaa 340 000 euroa. Loppuosa rahoitetaan tulorahoituksella ja pankkilainalla. Laina-ajaksi esitetään 25 vuotta 5 vapaavuodella.

HSK toimii alueellisena purjehduskeskuksena, jota käyttävät valmennus- ja harjoituskeskuksena seuran omien jäsenten lisäksi mm. Suomen Purjehtijaliitto, Mäkelänrinteen urheilulukio sekä useat purjehtijaliiton alaiset luokkaliitot. Lisäksi tehtyjen yhteistyösopimusten mukaisesti HSK:ta käytetään hyvän sijaintinsa vuoksi tukisatamana lähialueen muiden pursiseurojen järjestämissä kilpailuissa.

HSK:n alueen rakennukset ovat pääosin 1960- ja 1970-luvulla rakennettuja. Osa rakennuksista on huonokuntoisia ja ne kärsivät kosteusvauroista, jotka ovat peräisin kolmen vuoden takaisesta poikkeuksellisen suuresta meren pinnan nousemisesta. Rakennuksia ei ole tehty nykynormien mukaiselle korkeustasolle, vaan niiden lattiataso on n. 1,5 m meren pinnasta.

Seuran alueella on tehty kokonaissuunnitelma, jossa nykyiset rakennukset on suunniteltu vaiheittain purettavaksi ja korvattavaksi uusilla rakennuksilla. Alueen uudisrakentamisen ensimmäinen vaihe sisältää toimintakeskuksen, jossa on puku- ja pesuhuoneet saunoineen sekä kokoontumistiloja. Tämän rakentamisen yhteydessä tullaan seuran kevytvene- ja junioritoiminta sijoittamaan uuteen paikkaan, jossa jo olevaa kevytveneluiskaa tullaan leventämään.

Toimintakeskusrakennuksen sijoittamisessa seuran alueelle on huo-mioitu seuraavat seikat:

- Toiminnan jatkuminen ja turvaaminen; uudisrakennukset on sijoitettu siten, että seuran toiminta voi jatkua rakentamisen ajan häiriöittä nykyisissä tiloissa, joita tullaan purkamaan vasta uusien korvaavien tilojen valmistuttua, uudisrakentamisessa tullaan varautumaan meren pinnan

ajoittaiseen nousuun Helsingin kaupungin ohjeiden mukaisesti.

- Liikenne ja turvallisuus; juniori- ja kevytvenepurjehtijoiden kenttä on sijoitettu siten, että sen kautta ei kulje autoliikennettä, uudisrakennukset rajaavat aluetta.

- Liikuntavammaiset; uudisrakennuksiin järjestetään esteetön kulku ja asianmukaiset tilat myös liikuntavammaisille, pursiseuran alueella jo nyt toimivat lv-purjehtijat tullaan sijoittamaan kevytvenekentän yhteyteen.

- Ympäristö, viherrakentaminen; alueella oleva puusto tullaan säilyttämään, alueen eri osiin tullaan istuttamaan uusia toimintoja rajaavia ja suojaavia puu- ja pensasrivistöjä.

Alueen kokonaissuunnitelma on tehty siten, että rakennusten sijoittelu tulee noudattamaan alueelle laadittavaa uutta asemakaavaa. Kaavan sisällöstä on käyty perusteelliset neuvottelut kaupunkisuunnitteluviraston kaavavalmistelijoiden kanssa.

Hankkeen aikataulu:

- Rakentamispäätös tehtiin seuran kevätkokouksessa 17.4.2008.

- Hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa Khssa.

- Rakennuslupahakemus jätetään viikon 25 aikana.

- Rakentaminen on suunniteltu aloitettavan syyskuussa 2008.

- Suunniteltu valmistusajankohta on 1.5.2009.

Liikuntalautakunta toteaa (16.9.2008) mm., että Helsingfors Segelklubb rf harjoittaa vapaa-ajan veneily- ja venesatamatoimintaa Lauttasaaressa, Vattunokan venesatamassa, jossa kerholla on käytössään liikuntavirastolta vuokrattua laituritilaa.

Lautakunta on solminut Helsingfors Segelklubb rf:n kanssa 20 vuoden vuokrasopimuksen (Lilk 15.1.2002 / Khs 3.12.2001), joka on voimassa 31.12.2023 saakka. Vattunokan venesatama-alueella on voimassa asemakaava nro 10715, joka saanut lainvoiman 5.5.2000.

Venekerholla tällä hetkellä käytössä oleva toimintakeskusrakennus ei täytä tämän hetken vaatimuksia merenpinnan noustessa.

Hakijan esittämien rakennussuunnitelmien mukaan uusi toimintakeskus tulee kerhon veneilyharrastajien monipuoliseen käyttöön. Kokonaiskustannusarvio 850 000 euroa, josta omarahoitusosuus 510 000 euroa ja kaupungin laina 340 000 euroa.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston mukaan sen varoja voidaan käyttää urheilu- ja ulkoilulaitoksia palvelevien laitosten rakennustöiden rahoitukseen. Helsingfors Segelklubb rf:n veneilytoimintaa palveleva rakennushanke on sääntöjen ehdon mukainen.

Lautakunta esittää, että Helsingfors Segelklubb rf:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta lainaa 40 % hankkeen kokonaisrahoituksesta, kuitenkin enintään 340 000 euroa. Lainalle esitetään 15 vuoden laina-aikaa ja lainakauden alussa kahta vapaavuotta lyhennyksistä.

Khs pitää liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten lainan myöntämistä Helsingfors Segelklubb rf:lle perusteltuna. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä lainojen myöntämiseen 19,9 milj. euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on tällä hetkellä 4,75 %.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Helsingfors Segelklubb rf:lle 340 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista uuden toimintakeskuksen rakentamisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 15 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on vapaavuosia.

Lainan korko: Lainasta peritään peruskoron suuruinen korko.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi venesatamakiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 hyväksymiä yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

7

JÄTKÄSAAREN PELASTUSASEMAN JA INFOKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1548

Pelastuslautakunta toteaa (17.6.2008) mm. seuraavaa:

Kvsto hyväksyi Erottajan pelastusaseman peruskorjauksen hankesuunnitelman 11.4.2007. Taloussuunnitelmassa peruskorjauksen käynnistäminen on ajoitettu alkuvuoteen 2010. Peruskorjauksen aloittaminen edellyttää korvaavien väistötilojen rakentamista riittävän lähelle Erottajan pelastusaseman toiminta-aluetta, jottei palvelutaso vaarannu.

Pelastuslaitoksen palvelutuotantoa ohjaa lakisääteinen pelastustoimen palvelutasopäätös, jonka mukaan Ruoholahti–Jätkäsaari-alueelle tarvitaan uusi pelastusasema alueen palvelutason turvaamiseksi etenkin Jätkäsaaren kasvava asukasmäärä huomioon ottaen.

Näitä tarpeita varten on suunniteltu alueelle uutta pelastusasemaa, joka toimisi ensin Erottajan pelastusaseman peruskorjauksen aikaisena väistötilana ja peruskorjauksen jälkeen palvelutasopäätöksen edellyttämänä uutena pelastusasemana. Näin voidaan kustannustehokkaasti ratkaista molemmat edellä esitetyt tarpeet.

Alueella tehdyn kartoituksen perusteella uuden pelastusaseman mahdolliseksi kiinteistöksi on löytynyt Länsisataman huoltorakennus, ”Huutokonttori”, joka sijaitsee Hietasaarenkuja 1:ssä ja kuuluu uudessa asemakaavassa suojeltaviin rakennuksiin. Tällä hetkellä rakennus on Helsingin Sataman käytössä ja se vapautuu vuoden 2008 loppuun mennessä satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen. Tämän jälkeen rakennus siirtyy kiinteistöviraston tilakeskuksen hallintaan.

Talous- ja suunnittelukeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja pelastuslaitoksen välisessä kokouksessa 20.11.2007 päätettiin, että Helsingin Satamalta vapautuvan ”Huutokonttorin” jatkokäyttöä lähdetään suunnittelemaan siten, että rakennukseen sijoittuisi pelastusasema ja Jätkäsaaren suunnittelua, toteuttamisen esittelyä, asuntojen markkinointia sekä aluerakentamisen ohjausta palveleva infokeskus. Rakennuksen peruskorjaus toteutettaisiin pelastuslaitoksen hankkeena, jossa infokeskusta edustaisi tilakeskus.

Lautakunta päätti 15.1.2008 tilata Jätkäsaaren pelastusaseman ja infokeskuksen hankesuunnittelun HKR-Rakennuttajalta.

Suunnitelmassa kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin 1937 piirtämään kaksikerroksiseen osaan on sijoitettu Jätkäsaaren aluerakentamisen ohjausta palvelevat toimistotilat, suunnittelua ja toteuttamista palvelevat näyttely- ja esittelytilat sekä kahvila-ravintola. Infokeskuksen huoneistoala on kokonaisuudessaan 672 m².

Vuonna 1958 valmistuneen laajennusosan ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu pelastusaseman kalustohallit varastoineen, K-luokan väestönsuoja sekä teknisiä tiloja. Toisessa kerroksessa ovat operatiivisen toimialan toimisto-, majoitus- ja oleskelutilat sekä turvallisuuskoulutta-jien opetustiloja. Kolmanteen kerrokseen sijoittuvat riskienhallinnan toimialan toimistotilat sekä liikuntatilat. Pelastusaseman huoneistoala on yhteensä 2 642 m². Suunnitelmassa on huomioitu mahdollisuus vuokrata pelastusaseman kolmannen kerroksen tiloja ulkopuolisille, mikäli Erottajan pelastusaseman peruskorjauksen valmistumisen jälkeen niitä ei tarvita pelastuslaitoksen omaan käyttöön.

Hankesuunnitelman perusteella laskettu kustannusennuste on 9 milj. euroa (alv. 0 %, RI = 127,4, THI = 154,9). Jätkäsaaren pelastusaseman sekä infokeskuksen toteutussuunnittelu ja rakentaminen rahoitetaan pelastuslaitoksen talousarvioon varattavilla investointimäärärahoilla. Vuoden 2009 talousarvioehdotuksessa hankkeelle on varattu 4,8 milj. euroa. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2009–2010.

Pelastuslaitos maksaa tilakeskukselle pääomavuokraa omaan käyttöönsä tulevista tiloista 41 955 euroa/kk. Pelastuslaitos hoitaa itse tilojensa ylläpidon sekä perii tilakeskukselta korvausta ylläpidosta keskinäisen sopimuksen perusteella n. 3 000 euroa/kk infokeskuksen tilojen osalta (summa tarkennetaan sopimusneuvotteluissa). Infokeskuksen tilat tilakeskus vuokraa talous- ja suunnittelukeskukselle ja perii tiloista pääoma- ja ylläpitovuokraa yhteensä 13 695 euroa/kk. Sisäiset vuokrat ovat arvonlisäverottomia, ja niitä tarkistetaan vuosittain.

Hankkeen toteuttaminen vaatii Kvston päätöksen. Toteuttamisella on kiire, jotta Erottajan pelastusaseman peruskorjaus saadaan suunnitelmien mukaisesti käyntiin vuoden 2010 aikana. HKR-Rakennuttaja on tehnyt tarjouksen kohteen toteutussuunnittelusta ja valvonnasta. Tarjouksen kattohinta on 580 000 euroa (alv. 0 %).

Kiinteistövirasto toteaa (29.8.2008) mm., että Jätkäsaaren aluerakentamisen ohjausta palvelevat toimistotilat, suunnittelua ja toteuttamista palvelevat näyttely- ja esittelytilat sekä kahvila-ravintola ovat yhteensä 790 br-m². Informaatiokeskus tulee toimimaan rakennuksessa koko Jätkäsaaren rakentamisen ajan, arviolta 15 vuotta. Jätkäsaaren uusi pelastusasema on yhteensä 3 005 br-m².

Uudessa asemakaavassa merkinnällä sr-2 suojeltavaksi osoitettu, kiinteistöviraston tilakeskukselle siirtyvä Länsisataman huoltorakennus on peruskorjattava. Hankesuunnitelmassa esitetyt suunnitelmat osoittavat pelastuslaitoksen ja infokeskuksen toimintojen soveltuvan hyvin peruskorjattaviin tiloihin. Infokeskuksen toisen kerroksen pilareiden poistamista ei kiinteistövirasto pidä tarpeellisena.

Kiinteistövirasto puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.8.2008), että Jätkäsaaren pelastusaseman ja infokeskuksen rakentaminen on perusteltua tulevan Erottajan pelastusaseman peruskorjaushankkeen takia ja Länsi-Helsingin palvelutason parantamiseksi. Infokeskus tukee Jätkäsaaren alueen markkinointia ja tiedotusta.

Hankkeen laajuus on 4 270 br-m² ja arvonlisäverolliset kustannukset 10 980 000 euroa (veroton hinta 9 000 000 euroa), kun RI = 127,4 ja THI = 154,9 (2000 = 100). Arvonlisäverolliseksi neliöhinnaksi tulee 2 571 euroa/br-m².

Hankkeen toteutus tapahtuu ennen Erottajan pelastuslaitoksen peruskorjauksen aloittamista, ja siitä sovitaan tarkemmin vuoden 2009 ta-lousarvion valmistelussa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä sekä toteutussuunnitteluvaiheen rakennuttamisen tilaamista siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 10 980 000 euroa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Jätkäsaaren pelastusaseman ja infokeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat 9 000 000 euroa (arvonlisäverollisena 10 980 000 euroa, alv. 22 %), kun RI = 127,4 ja THI = 154,9 (2000 = 100).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Jätkäsaaren pelastusaseman hankesuunnitelma
	Liite 2	Jätkäsaaren pelastusaseman hankesuunnitelman liitteet

8

KESKUSTAN MAANALAISEN HUOLTOVÄYLÄN TOTEUTTAMISEEN TARVITTAVIEN YLEISTEN ALUEIDEN VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN JA KÄYTTÖOIKEUKSIEN LUOVUTTAMINEN

Khs 2008-1962

Kiinteistölautakunta toteaa (16.9.2008) seuraavaa:

Maanalaisen huoltoväylän toteuttaminen

Kvsto hyväksyi 14.12.2005 (asia 6) keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman ja sopimuskokonaisuuden. Kvsto päätti lisäksi 14.11.2007 tarkistaa hankesuunnitelman enimmäishintaa siten, että hankkeen hyväksytty enimmäishinta voi olla enintään 89,5 milj. euroa (alv. 0 %) hintatasossa 6/2007.

Väylä toteutetaan Lastenlehdonpuiston ja Kluuvin nykyisen huoltotunnelin välille karttaliitteiden mukaisesti Kvston 14.12.2005 hyväksymän hankesuunnitelman ja asemakaavan muutosten nro 11275 ja 11300 mukaisesti.

Väylän louhinta käynnistyi kesällä 2006 ja valmistui kokonaisuudessaan kuluvan vuoden heinäkuussa. Väylän sisävalmistustyöt ovat käynnissä Ruoholahdenkadun ja Keskuskadun välisellä väyläosuudella ja valmistuvat helmikuun 2009 loppuun mennessä, jolloin se voidaan ottaa huolto- ja pysäköintiliikenteen käyttöön. Väylän itäosa Keskuskadulta Kaisaniemenkadulle valmistuu maaliskuussa 2010 sen jälkeen, kun mm. City Centerin ja Makkaratalon työmaaliikenne väylässä on päättynyt.

Huoltoväylän toteuttaminen yhtiön toimesta

Kvsto päätti 21.6.2006 (asia 13) perustaa Helsingin Väylä Oy, ruotsiksi Helsingforsleden Ab -nimisen osakeyhtiön keskustan maanalaisen huoltoväylän toteuttamista, omistamista, operointia ja ylläpitoa varten. Kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan.

Yhtiö on perustettu 4.8.2006 ja merkitty 22.8.2006 kaupparekisteriin.

Vuokrausperusteiden määrääminen

Väylän viimeistelyä ja käyttöä varten kaupungin pitäisi vuokrata Helsingin Väylä Oy:lle 31.12.2056 saakka Kampin ja Kluuvin kaupunginosista karttaliitteeseen merkitty n. 30 290 m²:n suuruinen maanalainen väyläalue. Lisäksi kaupungin pitäisi luovuttaa yhtiön hallintaan Lastenlehdonpuistosta alue väylän maanpäällistä ajoyhteyttä varten sekä oikeuttaa yhtiö pitämään Lapinlahdenpuistikossa ja Ressun koulutontilla tarvittavat ilmanvaihtokuilut ja poistumisporras.

Keskustan maanalainen huoltoväylä on yleisen huolto- ja pysäköintiliikenteen väylä, joka toteutetaan kaupungin kokonaan omistaman yhtiön toimesta ja pääosin syvälle maan alle. Tällä perusteella vuokrausperusteen pääoma-arvo voisi olla 0,75 euroa/m² (ind. 100) eli puolet siitä, mitä kiinteistövirasto perii sisäisenä vuokrana maanpinnalla keskustan katualueesta.

Vuokra perittäisiin varsinaisen maanalaisen huoltoväylän 24 560 m²:n suuruisen lattiapinta-alan mukaan (paaluvälit 168–400 ja 400–1 797,50). Edellä mainitulla perusteella laskettu vuosivuokra on n. 16 000 euroa (24 560 x 0,75 x 5 % x 17,36) vuodessa.

Huoltoväylän ajoluiskan, kuilujen, poistumistieportaiden ja maanpäällisten rakenteiden osalta vuokraa ei ole tarkoitus periä.

Vuokran periminen pitäisi aloittaa 1.1.2009 lukien, jolloin Kampin Luola Oy:n omistaman pysäköintilaitoksen liikenne alkaa huoltoväylän läntisen sisäänajoluiskan kautta.

Käyttöoikeuksien luovuttaminen yksityisiltä kiinteistöiltä

Kaupungin omistamien yleisten alueiden lisäksi huoltoväylä ja sen rakenteet sijoittuvat monin paikoin myös yksityisille tonteille. Kiinteistövirasto on tehnyt n. 40 huoltoväylän toteuttamisalueella olevan kiinteistön omistajan kanssa pysyvän ja korvauksettoman rasitesopimuksen väylän toteuttamisesta ja käyttämisestä kiinteistön alueella. Rasitesopimuksissa on lisäksi sovittu, että kaupungilla on oikeus luovuttaa mainittu oikeus edelleen perustamalleen yhtiölle. Kaupunki on kuitenkin yhtiön kanssa yhteisvastuussa sopimuksien mukaisista velvollisuuksista.

Koska kaikki rasitesopimukset on tehty korvauksetta, lienee johdonmukaista, ettei myöskään kaupunki peri korvausta niissä sovittujen oikeuksien siirtämisestä edelleen kolmannelle.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Helsingin Väylä Oy:lle Helsingin kaupungin 2. ja 4. kaupunginosissa sijaitsevan yleisiin alueisiin 4P2, 4K100, 4P101, 2K100, 1G100, 1K100 ja 4. kaupunginosan korttelin nro 4066 koulutonttiin nro 3 kuuluvan esityslistan tämän asian erillisestä karttaliitteestä 1 ilmenevän 30 290 m²:n suuruisen maanalaisen väyläalueen kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymän hankesuunnitelman ja asemakaavojen nro 11275 ja 11300 mukaisen keskustan maanalaisen huoltoväylän toteuttamista ja käyttöä varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta 31.12.2056 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elin-kustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 0,75 euron suuruista neliömetrihintaa.

Perittävä vuokra lasketaan varsinaisen maanalaisen väylän 24 560 m²:n suuruisen lattiapinta-alan mukaan (paalu-välit 168–400 ja 400–1797,50).

Vuokra peritään 1.1.2009 lukien.

2 Kiinteistölautakunnalla on oikeus tarvittaessa muuttaa vuokra-aluetta vähäisissä määrin väylää varten laadittujen asemakaavojen nro 11275 ja 11300 osoittamissa rajoissa.

3 Vuokralaisella on oikeus vastikkeetta pitää, käyttää ja huoltaa Lastenlehdonpuistossa oleva väylän maanpäällinen ajoluiska siihen kuuluvine rakenteineen ja laitteineen sekä Lapinlahdenpuistikossa ja korttelin nro 4066 tontilla nro 3 olevat huoltoväylää ja siihen liittyviä maanalaisia hankkeita palvelevat maanalaiset ja maanpäälliset ilmanvaihtoa ja poistumisporrasta varten tarvittavat kuilualueet, -rakenteet ja laitteet.

4 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan päättämiä lisä-ehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan korvauksetta Helsingin Väylä Oy:lle kiinteistöviraston ja väylän toteuttamisalueen kiinteistöjen kanssa solmittujen keskustan maanalaisen huoltoväylän toteuttamista ja käyttöä koskevien rasitesopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2056 saakka.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Karttaliitteet

9

HELSINGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMITALON JA HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1559

36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36190 tontti nro 4

Kiinteistölautakunta toteaa (10.6.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Viikkiin rakennetaan uudisrakennus Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen käyttöön. Rakennuksen käyttötarkoitus on toimistorakennus.

Hankkeen laajuus on 6 549 br-m².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 22,9 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 28,0 milj. euroa kustannustasossa 3/2008.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008–2011.

Ympäristökeskuksen toimitalo ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uudisrakennushankkeesta on laadittu 30.4.2008 päivätty hankesuunnitelma ympäristökeskuksen, yliopiston ja HKR-Rakennuttajan yhteistyönä.

Ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat sitoutuneet hankkeeseen.

Hankkeen tarpeellisuus

HKR-Rakennuttaja on laatinut Helsingin ympäristökeskuksen toimeksiantona hankesuunnitelman ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uusien toimitilojen rakentamiseksi Viikkiin.

Arkkitehtikonsulttina on toiminut Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, lvi-konsulttina Projectusteam Oy ja sähkösuunnittelun konsulttina Stacon Oy.

Ympäristökeskus toimii tällä hetkellä kolmessa eri toimintapisteessä, joissa toiminta ja henkilökunta kärsivät tilanahtaudesta ja epätarkoituksenmukaisista tiloista. Nykyisin toimitilaa on yhteensä n. 4 414 m². Lisäksi Harakan saarella on toimipiste, 486 m². Nykyiset vuokramenot ovat 642 884,00 euroa/vuosi, tasoa n. 12,137 euroa/m²/kk.

Ympäristökeskuksen toiminnan kehittäminen ja yhteistyön tehostaminen yliopiston kanssa edellyttävät, että ympäristökeskuksen eri yksiköt ja yliopiston toimintoja saadaan samaan rakennukseen vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja tilankäytön tehostamiseksi. Ympäristölautakunta päätti 27.3.2007, että hajasijoituksen lopettamiseksi uudisrakennushanketta viedään eteenpäin.

Hanke on suunniteltu matalaenergiarakentaminen huomioiden, kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen rakentamisen periaatteita soveltaen. Rakennuksen ympäristöluokitus on määritelty Promise-rakennusten ympäristöluokitustyökalun avulla, jonka mukaisesti mitattuna hanke sijoittuu luokkaan B (asteikolla A....E). Käyttäjät ovat omalta osaltaan sitoutuneet kehittämään henkilökuntansa ympäristöystävällistä osaamista ja työskentelytapoja.

Uusi toimistotalo rakennetaan osoitteeseen Viikinkaari 2, tontille 4, Gardeniaa vastapäätä. Tontin omistaa tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöt ja se toimii yliopiston vuokraamana pysäköintialueena. Tulevan rakennuspaikan viereen jää rakentamaton tontti 3 Cultivator II:n ja uudisrakennuksen väliin. Tontti mahdollistaa hankkeelle laajennusvarauksen.

Hankkeen laajuus Ympäristökeskuksen teoreettinen tilantarve on toimistotyötilojen osalta yhteensä 1 631 oh-m² (ohjelmaneliömetriä) ja kokous- ja tukitilojen osalta 1 264 oh-m². Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden teoreettinen tilantarve on toimistotyötilojen osalta yhteensä 984 oh-m². Esitetyssä ratkaisussa ko. tilatarpeisiin on lisätty yhteiskäyttöisiä tiloja yhteensä 487 oh-m², jolloin hankkeen koko laajuus on yhteensä 4 366 oh-m² ja täydennettynä teknisillä tilavarauksilla n. 6 550 br-m².

Hankkeelle asetettu tavoitelaajuus edellyttää asemakaavamuutosta, joka on käynnistetty. Ehdotettu periaatteellinen ratkaisu on 4½–5-kerroksinen, paikalla valetulla runkorakenteella toteutettava, vapaamuotoinen matalaenergiatoimistorakennus. Kellaritasoa ei ole tontin perustamisolosuhteista johtuen. Sisääntulokerrokseen sijoittuvat kokous-, henkilöstö- ja tukitilat, työtilat sijoittuvat 2.–5.kerroksiin ja ovat pääsääntöisesti yksilöhuoneita. Julkisivuissa on eteläpuolella kaksoisjulkisivu, jossa on mm. aurinkopaneeleita.

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan laatiman, 24.4.2008 päivätyn kustannusarvion mukainen hankkeen alustava rakennuskustannus on arvonlisäverottomana 22,9 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 28 milj. euroa kustannustasossa 3/2008 (RI = 127,1 THI = 154,9)

Hankkeen toteutus Hanketta varten on tarkoitus perustaa keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto. Kaupungin osakkeita tulee hallinnoimaan kiinteistöviraston tilakeskus. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö hankkii kohteen rahoituksen.

Aikataulu Toteutussuunnittelu ajoittuu vuosille 2008–2011. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2010–2011.

Vuokravaikutus Kiinteistön vuosivuokra-arvio on n. 1 580 000 euroa/vuosi (arvio n. 24,00 euroa/m²/kk).

Lautakunta esittää Khlle 30.4.2008 päivätyn ympäristökeskuksen toimitalon ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tilojen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 549 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 22,9 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 28 milj. euroa kustannustasossa 3/2008 (RI = 127,1, THI = 154,9)

Ympäristölautakunta toteaa (17.6.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

Ympäristökeskus toimii tällä hetkellä kolmessa eri toimintapisteessä:

- Helsinginkatu 24

- Viipurinkatu 2

- Kaarlenkatu 2

Toimitilat ovat kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Kaarlenkadun tiloja, jotka on vuokrattu yksityiseltä syksyllä 2011 päättyvällä vuokrasopimuksella.

Lautakunta on 27.3.2007 tekemällään päätöksellä merkinnyt tiedoksi ympäristökeskuksen tilatarveselvityksen ja päättänyt, että toimenpiteitä ympäristökeskuksen uudisrakennuksen rakennuttamiseksi Viikkiin tulee jatkaa.

Lautakunnan kuluvan vuoden talousarvion tultua hyväksytyksi siinä muodossa, että siihen sisältyy määräraha hankesuunnitelman laatimiseksi, lautakunta valtuutti 29.1.2008 tekemällään päätöksellä ympäristöjohtajan tilaamaan hankesuunnitelman HKR-Rakennuttajalta.

Hankesuunnitelman sisältöä ja laajuutta määriteltäessä pidettiin keskeisenä tavoitteena, että suunniteltavaan rakennukseen sijoittuisi ympäristökeskuksen toimintojen lisäksi yliopiston toimintoja.

Hankkeen tavoitteena on uudisrakennus, jolla ympäristökeskuksen toimintaa haittaava hajasijoitus, tilanahtaus ja toisaalta joidenkin tilojen epäkäytännöllisyydestä johtuva tilankäytön tehottomuus saadaan poistetuksi. Toteuttamalla hanke yhteistyössä yliopiston kanssa luodaan nykyistä paremmat edellytykset yhteistyön kehittämiselle Suomen johtavan yliopiston kanssa.

Ympäristökeskuksen toiminnan kehittäminen ja työn tehostaminen edellyttävät, että ympäristökeskuksen eri yksiköt saadaan samaan rakennukseen vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja tilankäytön tehostamiseksi.

Ympäristökeskuksen teoreettinen työtilojen tarve on 1 631 ohjelmaneliömetriä (oh-m²) ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden teoreettinen työtilojen tarve on 984 oh-m². Esitetyssä ratkaisussa ko. tilatarpeisiin on vielä lisätty yhteiskäyttöisiä tiloja yhtensä 1 751 oh-m², jolloin hankkeen koko laajuudeksi saatiin yhteensä 4 366 oh-m² ja täydennettynä teknisillä tilavarauksilla n. 6 550 br-m².

Rakentamisen kustannusarvio tässä hankesuunnitelmassa on 22,9 milj. euroa (alv. 0 %) ja arvonlisäverollisena 28 milj. euroa (alv. 22 %). Kiinteistön vuosivuokra-arvio on n. 1 580 000 euroa/vuosi (n. 24,00 euroa/m²/kk).

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen rakennuttajana ja rahoittajana hankkeessa toimii perustettava keskinäinen kiinteistöyhtiö, jonka omistavat kaupunki ja yliopisto myöhemmin sovittavan omistussuhteen mukaisesti. Toteutustavasta johtuen ympäristölautakunnan talousarviossa ei ole tarpeen huomioida tätä investointia.

Lautakunta päätti osaltaan puoltaa HKR-Rakennuttajan laatimaa 30.4.2008 päivättyä hankesuunnitelmaa ja korostaa samalla matalaenergiaratkaisuiden huomioon ottamista jatkosuunnittelussa sekä päätti antaa edellä olevan lausunnon kiinteistölautakunnalle edelleen Khlle ja Kvstolle esitettäväksi ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen käyttöön tulevan toimistotalon hankesuunnitelman hyväksymiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (26.8.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että hanke kokoaa ympäristökeskuksen hajallaan olevat tilat Viikkiin keskeisen yhteistyötahon MetropoliLab:in lähelle. Yhteishanke Helsingin yliopiston kanssa mahdollistaa vuorovaikutuksen ympäristöhallinnon ja ympäristötieteiden välillä.

Hankkeen tilaohjelma on yhteensä 4 366 oh-m² (ohjelmaneliömetriä), josta ympäristökeskuksen tilat ovat 2 895 oh-m² ja yliopiston 984 oh‑m². Lisäksi on yhteiskäyttöisiä tiloja 487 oh-m². Hankkeen kokonaislaajuus on 6 550 br-m². Lopullinen tilajakauma tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 28 milj. euroa (veroton hinta 22,9 milj. euroa) kustannustasossa 3/2008. Neliökustannukseksi tulee 4 268 euroa/br-m². Kustannuksia nostavat vaikeat perustamisolosuhteet, joiden aiheuttama lisäkustannus normaaliolosuhteisiin verrattuna on 652 euroa/br-m². Matalaenergiaratkaisujen huomioon ottamisen lisäkustannus on 143 euroa/br-m².

Hanketta varten on tarkoitus perustaa keskinäinen kiinteistöyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Helsingin kaupunki ja Helsingin Yliopisto. Tavoitteena on rakennuksen valmistuminen vuoden 2011 alkupuolella.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Khs toteaa, että mikäli Kvsto hyväksyy Helsingin ympäristökeskuksen toimitalon ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tilojen hankesuunnitelman, Khs tulee asian täytäntöönpanopäätöksessä kehottamaan hallintokeskuksen oikeuspalveluita yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustamaan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön hankkeen rakennuttamista ja rahoittamista varten.

Hanketta varten tarvittavan Viikin tontin omistaa Senaatti-kiinteistöt ja se toimii yliopiston vuokraamana pysäköintialueena. Tontille on laadittu asemakaavaehdotus, joka vahvistuessaan mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Perustettava yhtiö neuvottelee tontin pitkäaikaisesta vuokraamisesta yhtiölle.

Kiinteistölautakunta oikeutti hankesuunnitelman hyväksymistä koskevan esityksen tehdessään samalla kiinteistöviraston tilakeskuksen tilaamaan HKR-Rakennuttajalta toimitalon tilojen suunnittelun odottamatta hankepäätöstä.

Toimitalon rakentaminen Viikin tiedepuistoon toisaalta poistaa ympäristökeskuksen toimintaa haittaavan hajasijoituksen ja tilanahtauden ja toisaalta hankkeella saadaan saman katon alle ympäristökeskuksen ja yliopiston ympäristötieteiden toimijoita.

Yhteishanke Helsingin yliopiston ympäristötieteiden kanssa edistää vuorovaikutusta ja luo edellytykset toimijoiden synergialle ympäristöasioiden kasvavien tutkimus- ja kehittämistarpeiden tulevaisuutta ajatellen.

Kansallisesti arvokkaan Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyys tukee ympäristökeskuksen ja sen toimitalon tunnettavuutta sekä tarjoaa monipuolisen vierailukohteen kävelymatkan päässä virastosta. Lisäksi toiminnan kannalta keskeinen yhteistyötaho, MetropoliLab, toimii jo Viikin tiedepuistossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30.4.2008 päivätyn Helsingin ympäristökeskuksen toimitalon ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tilojen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 549 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 22 900 000 euroa eli arvonlisäverollisena 28 000 000 euroa kustannustasossa 3/2008 (RI = 127,1, THI = 154,9).

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 30.4.2008
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 24.4.2008

10

MYLLYPURON ALA-ASTEEN KOULUN JA PÄIVÄKOTI NEULASEN TEKNISEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-1650

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Myllypuron ala-asteen korttelikoulu ja Päiväkoti Neulanen sijaitsevat vuonna 1977 valmistuneissa rakennuksissa. Koulurakennuksessa toimivat koulun alkuopetuksen luokka-asteet 1–2 sekä maahanmuuttaja-oppilaille tarkoitetut kaksi valmistavaa luokkaa. Korttelikoulussa on yhteensä 150 lasta ja 28 aikuista ja sen kapasiteetti on 107 oppilaspaikkaa. Opetustilojen lisäksi käytössä on kirjasto/atk-tila, pieni liikuntasali, laaja-alaisen erityisopetuksen tila, toimisto- ja varastotiloja sekä iltapäivisin koulun iltapäivätoiminnan tila. Opetusviraston kouluverkkoesityksessä kiinteistö säilyy nykyisessä opetuskäytössä.

Päiväkotirakennuksessa sijaitsee Päiväkoti Neulanen. Päiväkodin yhteydessä toimii lisäksi ryhmäperhepäiväkoti Nekku. Lisäksi koulun tiloissa on päiväkodin esiopetusryhmä. Päiväkodin osalta kohteen laajuus on 1 133 br-m². Päiväkodissa tilapaikkoja on 115. Päiväkoti Neulanen on alueen pysyvä päiväkoti.

Hankesuunnitelma on rakennusviraston laatima ja se on tehty kiinteistöviraston tilakeskuksen, opetusviraston ja sosiaaliviraston yhteistyönä.

Peruskorjauksen tarve Koulun henkilökunta on reklamoinut huonosta sisäilmasta ja rakennuksen kosteusongelmista. Rakennusvirasto on mitannut sisäilman laatua ja tehnyt useita rakenteiden kosteusmittauksia vuosina 2006–2007. Rakennukset ovat alkuperäisiltä osiltaan varsin huonossa kunnossa ja talotekniikka edellyttää laajaa peruskorjausta. Ilmanvaihto on puutteellista ja iv-koneet äänekkäitä, maapohjan kosteus nousee kapillaarisesti lattiarakenteisiin, julkisivujen harkkomuurauksen saumateräkset ovat ruostuneet ja alkuperäiset ikkunat pääosin elinkaarensa päässä. Valaistus-, sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä lämmityslaitteet ovat myös alkuperäisiä.

Hankkeen sisältö Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät uusitaan ja varustetaan lämmön talteenotolla, kaukolämmön alakeskus ja termostaattiset patteriventtiilit uusitaan, rakennuksen alla olevat pohjaviemärit uusitaan, vesijohdot uusitaan, julkisivuharkkomuurausta ja lämmöneristystä uusitaan pahiten vaurioituneilta osiltaan, ikkunat uusitaan, salaojia lisätään lattialaatan alle ja piha-alueelle tehdään kallistuskorjauksia sekä sade- ja jäte-vesiviemärit ja kaivot uusitaan. Rakennuksen sähköjärjestelmä pää- ja ryhmäkeskuksineen sekä valaistus uusitaan. Myös atk-, äänentoisto-, AV-, rikosilmoitin- ja kameravalvontajärjestelmät uusitaan tai niitä lisätään. Kouluun rakennetaan puuttuva inva-wc ja inva-luiska esteettömyyden parantamiseksi.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Hankkeen laajuus on 3 145 br-m². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 4 411 000 euroa arvonlisäverottomana eli 1 403 euroa/br-m² ja 5 371 000 euroa arvonlisäverollisena eli 1 708 euroa/br-m². Kustannukset ovat hintatasossa RI = 124,9 ja THI = 150,2, kustannustaso 10/2007.

Myllypuron ala-asteen osuus kustannusarviosta on arvonlisäverottomana 2 582 000 euroa (1 283 euroa/br-m²) ja arvonlisäverollisena 3 144 000 euroa (1 563 euroa/br-m²).

Päiväkoti Neulasen osuus kustannusarviosta on arvonlisäverottomana 1 829 000 euroa (1 643 euroa/br-m²) ja arvonlisäverollisena 2 227 000 euroa (2 001 euroa/br-m²).

Myllypuron ala-asteen nykyinen kokonaisvuokra vuoden 2007 kustannustasossa on 198 800 euroa vuodessa (ylläpitovuokra 3,24 euroa/ ht‑m²/kk, pääomavuokra 7,91 euroa/ht-m²/kk) 1 486 ht-m²:stä. Tilakeskuksen mukaan vuokra vuoden 2007 kustannustasossa on peruskorjauksen jälkeen 291 740 euroa vuodessa (ylläpitovuokra 3,24 euroa/ ht‑m²/kk, pääomavuokra 13,12 euroa/ht‑m²/kk).

Päiväkoti Neulasen nykyinen vuokra vuoden 2007 kustannustasossa on 145 820 euroa vuodessa (ylläpitovuokra 3,53 euroa/ht-m²/kk ja pääomavuokra 7,74 euroa/ht-m²/kk). Peruskorjauksen jälkeen vuokra on vuoden 2007 kustannustasossa 261 980 euroa vuodessa (ylläpitovuokra 3,53 euroa/ht-m²/kk ja pääomavuokra 14,02 euroa/ht-m²/kk.) Vuokraan sisältyy opetusrakennuksen puolelta vuokratun 313 m²:n tilan kustannukset.

Väistötilat Päiväkoti Neulasen väistötiloina voitaneen käyttää lasten päiväkoti Jousen ja lasten päiväkoti Puotinharjun peruskorjausten ajaksi hankittuja tiloja, kun näiden em. päiväkotien peruskorjaukset valmistuvat kesällä 2009. Lisäksi kaksi päiväkotiryhmää pyritään sijoittamaan alueen muihin päiväkoteihin. Näiden tilojen arvioitu vuokra peruskorjauksen ajalta on 376 800 euroa.

Myllypuron ala-asteen korttelikoulun väistötiloiksi vuokrataan viipale- koulut 10 opetusryhmälle, yhteensä viisi 180 m²:n suuruista parakkia. Niiden arvioitu vuokra peruskorjauksen ajalta on 516 600 euroa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen toteuttajana on HKR-Rakennuttaja.

Hanke on vuosien 2008–2012 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2008–2011 toteutettavana hankkeena.

Rakentaminen alkaa 3/2010 ja hanke valmistuu 4/2011.

Lautakunta esittää 31.1.2008 päivätyn Neulapadontie 6:n, Myllypuron ala-asteen korttelikoulun ja Päiväkoti Neulasen teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 3 145 br-m² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 411 000 euroa ja arvonlisäverollisena 5 371 000 euroa, RI = 124,9 ja THI = 150,2 kustannustasossa lokakuu 2007.

Sosiaalivirasto toteaa (26.5.2008) hankesuunnitelmasta mm. seuraavaa:

Lasten päiväkoti Neulasen ja Neulapadontie 6 koulun hankkeesta ei ole tehty päätöksiä, mutta kiinteistöviraston tilakeskus on yhdessä opetusviraston, sosiaaliviraston ja käyttäjien kanssa todennut Myllypuron ala-asteen ja lpk Neulasen LVI- ja sähköjärjestelmien uusimistarpeen sekä osittaisen rakennusteknisten töiden peruskorjaustarpeen. Hanke sisällytetään em. muutostöiden osalta talonrakennushankkeiden rakennusohjelmaan vuosien 2008–2010 hankkeena.

Lasten päiväkoti Neulanen sijaitsee Myllypuron peruspiirissä osoitteessa Neulapadontie 6 b, 00920 Helsinki. Päiväkodin yhteydessä toimii lisäksi ryhmäperhepäiväkoti Nekku. Koulun tiloissa Neulapadontie 6 a:ssa on päiväkodin esiopetusryhmä. Päiväkoti Neulasen peruskor-jaus on toiminnallisesti järkevää ajoittaa samanaikaiseksi Neulapadontie 6 koulurakennuksen peruskorjauksen kanssa, sillä kiinteistö ja piha-alueet muodostavat kokonaisuuden. Päiväkoti Neulanen on alueen pysyvä päiväkoti ja sen sijainti on hyvä keskeisten kulkureittien varrella. Päivähoidon vastuualue katsoo, että Myllypuron täydennysrakentamisen, etelä-Myllypuron pientaloalueen ja Myllypuron keskuksen itäosan asuntorakentamisen vuoksi alueella tulee varmistaa palvelut terveissä ja turvallisissa kiinteistöissä.

Tilakeskus on laatinut kohteen hankesuunnitelman yhdessä opetusviraston ja sosiaaliviraston edustajien kanssa. Päiväkodin osalta kohteen laajuus on 1133 br-m². Päiväkodissa on tilapaikkoja 115.

Koko hankkeen kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan 4,4 milj. euroa (arvonlisäveroton hinta). Päiväkodin osalta kustannusarvio on 1 829 000 euroa (alv. 0 %). Sen mukaan tilakeskus on arvioinut sosiaaliviraston vuokramenoiksi 17,55 euroa /m²/kk eli 21 831 euroa/kk ja 261 980 euroa vuodessa. Vuokraan sisältyy opetusrakennuksen puolelta vuokratun 313 m²:n tilan kustannukset.

Hankkeen rakennustöiden ajoitus on 7/2009–5/2010. Väistötiloina voitaneen käyttää lpk Puotinharjun ja lpk Jousen peruskorjausten ajaksi hankittuna tiloja, kun niiden em. päiväkotien peruskorjaukset valmistuvat kesällä 2009.

Sosiaalijohtaja päätti omalta osaltaan hyväksyä lasten päiväkoti Neulasen 31.1.2008 päivätyn hankesuunnitelman ja esitti kiinteistölautakunnalle, että kiinteistöviraston tilakeskus suunnitteluttaa ja toteuttaa hankkeen niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuonna 2010.

Opetuslautakunta antoi (18.3.2008) Neulapadontie 6:n koulun ja päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta Myllypuron ala-asteen korttelikoulun osalta puoltavan lausunnon ja kiirehti hankkeen toteutusta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.8.2008) lausunnossaan, että rakennuksen talotekniikka edellyttää laajaa peruskorjausta.

Hankkeen laajuus on 3 145 br-m² ja arvonlisäverolliset kustannukset 5 371 000 euroa (veroton hinta 4 411 000 euroa) kustannustasossa 10/2007.

Hankkeen kustannukset kustannustasoon 7/2008 muutettuna ovat 5,69 milj. euroa. Neliöhinnaksi tulee 1 809 euroa/br-m².

Hanke sisältyy tilakeskuksen talousarvioehdotukseen 2009 vuosille 2009–2010 ajoitettuna.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 5 700 000 euroa kustannustasossa 7/2008.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31.1.2008 päivätyn Myllypuron ala-asteen koulun ja Päiväkoti Neulasen teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 3 145 br‑m² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverollisena 5 700 000 euroa kustannustasossa 7/2008.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 31.1.2008
	Liite 2	Hankesuunnitelman lisälehti
	Liite 3	Kustannusarvio, koulu, 29.11.2007
	Liite 4	Kustannusarvio, päiväkoti, 29.11.2007

11

TOUKOLAN TONTTIEN 23100/40, 42 - 45 JA 70 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11785)

Khs 2008-1388

23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23100 tonttien nro 40, 42–45 ja 70 asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajaavat Pariisinkatu, Toukolankatu, Kotisaarenkatu ja Toukolan rantapuisto.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa julkisen lähipalvelurakennusten tontin (YL) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Samalla kaksi yhteispihatonttia yhdistetään toisiinsa, jolloin muodostuu yksi yhtenäinen piha-alue korttelin sisälle. Rakennusoikeus pienenee 800 k-m² ja on yhteensä 22 850 k-m².

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.5.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila).

Asemakaavat

Alueen asemakaava on tullut voimaan vuonna 2006. Kaavan mukaan tontit 40, 42 ja 44 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), tontit 45 ja 70 asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH) ja tontti 43 julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL). Rakennusoikeus on 23 650 k-m², josta asuinkerrostalojen rakennusoikeus on 21 650 k-m² ja julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeus 2 000 k-m².

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Nykytilanne

Alue on osa Helsingin kantakaupungin itäistä rantavyöhykettä Vanhankaupunginselän länsirannalla. Se sijaitsee rakenteilla olevalla alueella Arabianrannan eteläosassa. Alueen länsipuolella, Roomankadun varrella, on jo asuinrakennuksia ja pohjoispuolella sijaitsevat kauppakeskus Arabia sekä rakennusviraston konevarikko. Itäpuolella on Vanhankaupunginselälle ulottuva Toukolan rantapuisto. Alue on entistä pienteollisuusaluetta, jolla ei ole luonnonvaraista kasvillisuutta. Maaperä on täyttömaata, joka on kunnostettu ja vahvistettu rakentamista varten.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset asuinkerrostalon rakentamiselle ja viihtyisälle asuinympäristölle.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

YL-tontti on muutettu AK-tontiksi, koska sille suunniteltu hanke on rauennut. Kehitysvammaisten ruotsinkielinen järjestö (FDUV) on peruuttanut tontinvarauksensa, koska on ilmennyt, että järjestölle voidaan löytää sopivat tilat yhdessä ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa. Tilat on tarkoitus rakentaa Arcadan kampuksen eteläpuolelle. Tämän hankkeen kaavoitus on vireillä. Muutoksen myötä korttelin yhteinen piha-alue kasvaa ja yhtenäistyy, mikä parantaa asukkaiden asuinympäristöä. Kaava-alueella on noudatettu samoja periaatteita kuin yleensäkin Arabianrannassa ja sen rakentaminen kiinteyttää kaupunkikuvaa.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 14 930 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 9 070 m² ja asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH) 5 860 m². Rakennusoikeutta on yhteensä 22 850 k-m². Se pienenee 800 k-m² asemakaavan muutoksessa.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

AK-korttelialueiden asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset on pidetty ennallaan. Pistetaloja rakennetaan yksi enemmän, koska lähipalvelurakennusten tontti on muutettu asuinkerrostalojen tontiksi. Korttelissa on sekä lamelli- että pistetaloja.

Korttelin Toukolankadun puoleisella puoliskolla lamellitalot ovat viisikerroksisia. Lamellitalojen sisäpihalla on yksikerroksinen rakennusala, jonka saa käyttää palvelutilojen rakentamiseen. Korttelia halkoo ja yhdistää kävely- ja pyöräilytie, Pariisinkuja. Korttelin puiston puoleisella puoliskolla on kolme nelikerroksista pistetaloa ja yksi samankorkuinen lamelli- ja pistetalon yhdistelmä, jonka puiston puoleisessa päädyssä on 8-kerroksinen tornimainen pistetalo. Tämän rakennuksen osan katon ylin taso asettuu 28 m maanpinnan yläpuolelle. Kaikkien rakennusten katujulkisivut ovat paikalla muurattua tiiltä.

Korttelin viisikerroksisten lamellitalojen välissä olevaa pihaa on nostettu kerroksen verran katutasoa korkeammalle, jotta se tarjoaa tilat kannen alaiselle pysäköintilaitokselle. Korttelin suunnittelussa on pidetty tärkeänä näköalojen avautumista Vanhankaupunginselän avaraan maisematilaan. Lisäksi on turvattu asukkaiden turvallinen ja joustava kulku rantapuistoon.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Korttelin piha-alue on merkitty Arabianrannassa toteutetun periaatteen mukaan asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi, joka on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Asemakaavakarttaan on merkitty ne ohjeelliset tontit, joiden yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä invalidiautopaikkoja varten korttelialue on varattu.

Liikenne Alueen reunoilla olevat Pariisinkatu ja Kotisaarenkatu liittyvät Toukolankatuun, joka on paikallinen kokoojakatu. Autopaikkojen korttelialueet (LPA) sijaitsevat Pariisinkadun ja Kotisaarenkadun päissä Arabianrannassa toteutetun periaatteen mukaisesti. Osa lamellitalojen pysäköintipaikoista sijaitsee pihakannen alla.

Palvelut Tontille 42 on rakenteilla ruotsinkielinen päiväkoti, ala-aste, sokeainkoulu ja näkövammaisten toimintakeskus. Alueen välittömässä läheisyydessä on monipuolinen kauppakeskus, jossa on päivittäistavaraliikkeitä ja erikoisliikkeitä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa positiivisesti korttelin asukkaiden asuinympäristöön, sillä yhteinen piha-alue kasvaa ja yhtenäistyy. Asiointi- ja saattoliikenteen sijasta alueelle suuntautuu enemmän asukasliikennettä. Autopaikkojen määrä lisääntyy viidellä. Lisäys voidaan toteuttaa olemassa olevilla LPA-alueilla. Kaavan toteuttaminen kiinteyttää kaupunkikuvaa. Kortteli muodostaa selkeän oman kokonaisuuden, joka liittyy luontevasti osaksi Arabianrantaa.

Toteutus Tarkoituksena on, että asuinrakennukset valmistuvat vuoteen 2012 mennessä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.3.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 14.4.–2.5.2008 ja viraston internetsivuilla.

Mielipiteitä ei esitetty.

Viranomaisyhteistyö

Yhteistyötä on tehty rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisäksi se on todennut, että korttelin maaperän kunnostuksella on ympäristölupa, ja aluetta on jo osittain kunnostettu. Tiedot maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostuksesta tulee liittää kaavaselostukseen.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 6.6.–7.7.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, rakennusviraston, opetusviraston ja sosiaaliviraston lausunnot.

Lausunnot Rakennusvirasto mainitsee (1.7.2008) mm., ettei asemakaavan muutos aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle. Virastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistövirasto mainitsee (10.7.2008) mm., että kaava-alueelta on vuokrattu pitkäaikaisesti 31.12.2099 saakka tontti (AK) 40 Asunto Oy Helsingin Pariisintornille sekä tontti (AK) 42 Asunto Oy Helsingin Toukorannalle, Bostads Ab Samse i Helsingforsille ja Bostads Ab Sesam i Helsingforsille. Lisäksi yhteispihatontin (AH) 45 alapuolelta on vuokrattu pitkäaikaisesti 31.12.2099 saakka maanalainen määräala Asunto Oy Helsingin Toukorannalle ja Bostads Ab Samse i Helsingforsille autopaikoitusta varten.

Tontti (AK) 44 on varattu (Khs 11.6.2007) luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2008 saakka. Mainitusta tontista muodostettavan tontin (AK) 71 luovuttamisesta on vireillä aluevaihtoon liittyvät neuvottelut NCC Rakennus Oy:n kanssa. Mahdollisesta aluevaihdosta tehdään myöhemmin erikseen esitys Khlle. Yhteispihatonteista (AH) 45 ja 70 muodostettava uusi yhteispihatontti (AH) 72 tullaan vuokraamaan pitkäaikaisesti 31.12.2099 saakka alueelliselle palveluyhtiölle Arabian Palvelu Oy:lle.

Tontin (YL) 43 varauksensaajan peruutettua varauksensa kaavamuutoksen toteuttamiselle ei ole esteitä. Kaavamuutoksen perimmäinen tarkoitus on muodostaa tonteista 43 ja 44 uusi laajempi tontti (AK) 71.

Muutoksen seurauksena kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus vähenee 800 k-m², mutta toisaalta asuinrakennusoikeuden määrä kasvaa 1 200 k-m² ja alueen maan arvo lisääntyy hieman. Muutoksen myötä asuinkorttelin yhteinen piha-alue (yhteispihatontti) laajenee ja yhtenäistyy, mikä parantaa asukkaiden asuinympäristöä ja viihtyisyyttä. Kaava-alueella on noudatettu samoja periaatteita kuin yleensäkin Arabianrannassa, joten muutos kiinteyttää kaupunkikuvaa. Ehdotuksen mukaan asuinkerrostalotonteilla on kaavamerkinnät ja -määräykset pidetty ennallaan.

Kiinteistövirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Opetusvirasto toteaa (1.7.2008) mm., että Arabian peruskoulurakennuksen 1. vaihe valmistui vuonna 2003. Koulun laajentamisen rakennustyö on parhaillaan meneillään. Laajennus valmistuu lukuvuoden 2009–2010 alkuun mennessä. Laajennukseen sijoittuu koulutilojen lisäksi nuorisotalo, lasten päiväkoti ja leikkipuisto. Peruskoulun kapasiteetiksi tulee laajennuksen jälkeen 750 normaaliopetusoppilaspaikkaa. Ruotsinkielinen alkuopetuskoulun ja lasten päiväkodin sisältävä vuokratila on rakenteilla ja tullaan ottamaan käyttöön kesällä 2009. Käytettävissä olevien ennusteiden mukaan Arabianrannassa ei tarvita lisää koulutilaa.

Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Sosiaalivirasto toteaa (26.6.2008) mm., että muutoksen kohteena olevan julkisen lähipalvelurakennusten tontin (23100/43) soveltumista lastensuojelulaitoksen käyttöön tulisi selvittää ennen tontin muuttamista asuinkerrostalojen tontiksi.

Sosiaaliviraston lapsiperheiden vastuualueen mukaan lastensuojelupaikkojen lisäämiselle on tarvetta Helsingissä. Tällä hetkellä helsinkiläisiä huostaan otettuja lapsia on sijoitettu noin sadalle eri paikkakunnalle ostopalvelulaitoksiin. Lasten edun mukaista on voida kasvaa omalla paikkakunnalla, jolloin muun muassa yhteydenpito omaisiin on helpompaa. Laitoksiin sijoittuvat lapset tarvitsevat myös muita erityispalveluja, kuten koulu ja terveydenhuolto, jotka helsinkiläisiä lapsia varten on Helsingissä.

Lastensuojelulaitos vaatii 1500–2000 k-m² rakennusoikeutta. Lisäksi siinä tulee olla riittävän suuri leikkipiha. Laitos ei sisälly vuosien
2009–2013 rakennusohjelmaehdotukseen, mutta sitä tullaan esittämään seuraavaan ohjelmaan.

Viraston näkemyksen mukaan olisi uusille alueille muutoinkin hyvä jättää ainakin yksi yleisten rakennusten tontti reservitontiksi tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin varautumista varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.9.2008), että asemakaavan muutoksen varsinaisena syynä oli rakennuttajan (FDUV) luopuminen sille kaavoitetun tontin varauksesta. Tontille suunniteltu kehitysvammaisten kuntoutuskeskus tulee saamaan tarvitsemansa tilat lähinaapurista Kyläsaaren aloituskortteleista.

Nyt kyseessä olevaa tonttia ei käytännössä voida rakentaa sen jälkeen, kun muut yhteispihan ympärillä olevat tontit on rakennettu. Rakennustyöt ovat jo käynnistyneet. Tontti on niin ahdas, että sen rakentaminen myöhemmin tapahtuisi vääjäämättä yhteispihalta. Rakentaminen vaurioittaisi yhteispihan ja aiheuttaisi huomattavia haittoja koko pihapiirin asukkaille, minkä takia ei ole perusteltua jättää tonttia odottamaan vuosien päästä mahdollisesti toteutuvaa hanketta. Kokemukset muualta Arabianrannasta osoittavat, että yhteispihan toteutus ei kokonaan tai edes osittain saa jäädä riippuvaiseksi sen reunalla olevan tontin rakentamisen myöhästymisestä.

Sosiaaliviraston hankkeelle, joka toteutuu vuoden 2013 jälkeen, voidaan varata tilat Kalasataman osayleiskaava-alueelta, jonka asemakaavoihin tulee sisältymään erikokoisia lähipalvelurakennusten korttelialueita. Lisäksi Toukolankadun ja Lontoonkadun risteyksessä sijaitseva tontti 23100/56 on vielä varaamatta ja käytettävissä julkisille tai yksityisille lähipalveluille.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 23. kaupunginosan korttelin nro 23100 tonttien nro 40, 42–45 ja 70 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.5.2008 päivätyn piirustuksen nro 11785 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11785 (Toukolan tontit 23100/40, 42 - 45 ja 70)
	Liite 2	Havainnekuva (Toukolan tontit 23100/40, 42 - 45 ja 70)

12

VANHANKAUPUNGIN TONTTIEN 27671/8 - 10 JA KATUALUEEN SEKÄ KAUPUNGINOSAN RAJAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11798)

Khs 2008-1519

27. kaupunginosan (Vanhankaupungin) korttelin nro 27671 tonttien nro 8–10 ja katualueen sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus.

Kaanaankatu 4, 6 ja 8

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tontista 8 käydyn arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttamisen Arabianrannassa. Tontille rakennettavan asuinrakennuksen kerrosluku kasvaa viidestä seitsemään, ja kerrosala lisääntyy 10 400 m²:stä 15 400 m²:iin. Lisäksi muutetaan piha- ja pysäköintijärjestelyitä.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (5.6.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1998. Kaavan mukaan tontti 8 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja tontit 9 ja 10 autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Rakennusoikeus on 10 400 k-m².

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Nykytilanne

Alue on rakentumassa olevan Arabianrannan pohjoisimmassa osassa. Sieltä on purettu toimisto- ja pienteollisuusrakennus ja maaperä on kunnostettu rakentamista varten. Hämeentien varrella on kalkkitiilisiä toimisto- ja pienteollisuusrakennuksia. Alueen pohjoispuolella on Verkatehtaanpuisto ja itäpuolella Arabian rantapuisto, jotka rajoittuvat Vanhankaupunginselkään. Alueen eteläpuolelle ollaan rakentamassa uusia asuinkerrostaloja.

Alueen välittömässä läheisyydessä Hämeentiellä on kaupallisia palveluita, mm. päivittäistavaraliike. Hieman kauempana Hämeentien varrella sijaitsevat Taideteollinen korkeakoulu ja Arabiakeskus, jossa on esimerkiksi Arabianrannan kirjasto. Alueen itäpuolelle rakennetaan päiväkoti.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttaminen ja luoda hyvää asuinympäristöä, josta tulee osa Arabianrantaa.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Viisikerroksinen asuinrakennus korotetaan seitsemänkerroksiseksi. Korotuksen syy on kaupunkikuvallinen: lähistölle on rakenteilla kaksi loft-rakennusta, joiden kerroskorkeus on 5,5 m 3 m:n sijasta. Tämä rakentaminen on selkeästi kasvattanut Arabianrannan pohjoisosan korkeutta. Voittanut kilpailuehdotus liittää asuinrakennusmassan viereisiin pienteollisuustaloihin sekä mittasuhteiltaan että myös kattomuodoiltaan. Korttelista tulee näin yhtenäinen kokonaisuus. Korttelin pihasta on tehty yhteiskäyttöinen piha siten, että asuinrakennusmassa koostuu kahdesta omalla tontillaan sijaitsevasta taloyhtiöstä. Lisäksi pihalle tulee yhteiskäyttöinen pysäköintialue, jonka alle tulee viereisten tonttien (27671/7 ja 11) pienteollisuuskiinteistöjä palvelevia autopaikkoja. Alue liittyy luontevasti osaksi Arabianrannan asuinaluetta.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontti 8 on jaettu rakentamisohjelman mukaisesti niin, että eteläisemmän asumisoikeusasumiseen varatun tontin kerrosala on 5 100 m² ja pohjoisemman vuokra-asumiseen varatun tontin 10 300 m². Rakennusoikeus kasvaa 5 000 k-m²:llä. Rakennusalalle on merkitty kaksi rakennukseen jätettävää kulkuaukkoa voittaneen kilpailuehdotuksen mukaisesti. Tältä osin voimassa olevan asemakaavan määräystä läpimenevistä porrashuoneista on täydennetty niin, että yhteys suoraan tähän kulkuaukkoon sallitaan.

Pohjois-eteläsuuntaista rakennusta on vedetty sisään tontin rajasta kaksi kertaa. Sen seurauksena eteläinen etuistutus on nyt 10 m leveä, keskiosan etuistutus 5 m, kuten voimassa olevassa asemakaavassa, ja pohjoisosan etuistutuksista on luovuttu. Rakennus asettuu suoraan jalkakäytävän viereen.

Ullakkokerroksen määräystä on tarkennettu niin, että ullakolle sallitaan yhteiskäyttötilojen lisäksi myös asuntoja. Näiden kerrosala sisältyy rakennusoikeuteen.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Arabianrannan vakiintuneen käytännön mukaisesti korttelin piha on varattu yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi. Alueellinen palveluyhtiö vuokraa, rakennuttaa ja hoitaa piha-aluetta huomioon ottaen asukkaiden tarpeet ja toiveet.

Asemakaavamääräysten mukaan alue on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Suluissa on esitetty ne ohjeelliset tontit, joiden leikki-, oleskelu- ja puutarha-alueita sekä autopaikkoja varten korttelialue on varattu. Alueelle saa rakentaa 100 m² talousrakennuksia varten. Määräys mahdollistaa jätekatosten rakentamisen.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Voimassa olevan asemakaavan katualuetta on muutettu LPA-alueeksi alueen liikennesuunnitelman mukaisesti, ja pysäköintipaikkojen määrä kasvaa kymmenellä. Aiemmin tarkoituksena oli järjestää tälle katualueelle linja-auton kääntöpaikka, mutta se on osoittautunut tarpeettomaksi, koska vastaava kääntöpaikka on asemakaavalla osoitettu Koskelantien varrelle.

Liikenne Kaanaankatu liittyy Hämeentiehen, joka täällä toimii alueellisena kokoojakatuna. Pysäköinti on järjestetty LPA-alueille. Alueen julkinen liikenne nojautuu busseihin ja raitiovaunuihin.

Palvelut Kaava-alueella ei ole julkisia tai kaupallisia palveluita.

Luonnonympäristö

Luonnonympäristö ja maisema on otettu voittaneessa kilpailuehdotuksessa huomioon siten, että yhteistilat kuten saunat on sijoitettu ullakkokerrokseen avautuen terassien välityksellä avaraan maisematilaan, johon myös suurin osa parvekkeista suuntautuu.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on jo liitetty yhdyskuntateknisen huollon piiriin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maaperä on jo kunnostettu ja vahvistettu rakennuskelpoiseksi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan toteuttaminen eheyttää kaupunkikuvaa, järkeistää pysäköintiä ja monipuolistaa Arabianrannan asukasrakennetta.

Toteutus Asemakaavan muutoksen mukaisen rakennuksen, pihan ja pysäköintilaitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2009.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.4.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 28.4.–16.5.2008 sekä viraston internetsivuilla.

Viranomaisyhteistyö

Ympäristökeskus on (15.5.2008) ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan alueen pilaantunut maaperä on kunnostettu. Kaavaselostukseen tulee liittää tiedot tutkimuksista ja kunnostuksista.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle on saapunut kolme mielipidettä. Lisäksi mielipiteitä on esitetty puhelimitse.

Vanhankaupungin Yrittäjät ry on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asemakaavan muutokseen.

Arabian Kiinteistö Oy on sitä mieltä, ettei asemakaavaa tulisi kerrosmäärän lisäämiseksi muuttaa, koska se heikentää näköalaa kiinteistön ylimmistä kerroksista ja aiheuttaa pysäköintiongelmia. Yhtiö pelkää, että tulevan talon asukkaat pysäköivät kiinteistön alueelle, mistä aiheutuu haittaa kiinteistössä toimiville ja yritystoiminnalle yleensä.

Arabian Kiinteistö Oy on lähettämässään lisäyksessä mielipiteeseensä toivonut kaavassa ratkaisua, jossa alueen länsireunalle voidaan rakentaa pysäköintialue kahteen tasoon, siten maanpinnan alla oleva autohalli palvelee Hämeentie 155:n ja 157:n tarpeita. Yhtiö on ilmoittanut olevansa erittäin kiinnostunut pysäköintihankemahdollisuudesta, mutta toivoo saavansa tarkempia tietoja siihen liittyen.

Arabian Liiketalo Oy:n mukaan olisi suotavaa, että kerrosluku alueella laskisi merelle päin, jolloin sen oman kiinteistön ylimpiin kerroksiin jäisi merinäköala ja alempiin kerroksiin avaruuden tuntua. Lisäksi se toteaa suunniteltujen kahden lisäkerrosten tuovan alueelle lisää asukkaita, liikennettä ja mm. autopaikan tarvitsijoita.

Arabian Liiketalo Oy on myöhemmin lähettänyt lisäyksen mielipiteeseensä. Lisäyksessä todetaan, että yhtiö puoltaa kaavamuutosehdotuksen mukaista esitystä, jossa pysäköintialueen maanpinnan alla olevat autopaikat voisivat palvella Hämeentie 155:n ja 157:n kiinteistöjen lisääntynyttä autopaikkatarvetta. Yhtiö toivoo kaupungilta lisätietoa asiasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tulevan asuinrakennuksen naapurikiinteistöjen huoli pysäköintiongelmista on aiheeton, sillä Arabianrannan pysäköintijärjestelmän mukaan asukkailla on nimikkopaikat LPA-alueella. Lisäksi kadunvarsille on rakennettu pysäköintipaikkoja normilla 1 autopaikka/1 000 k-m². Arabianrannassa ei ole ilmennyt asukkaiden luvatonta pysäköintiä liikerakennusten tonteille. Kumpikin naapurirakennus on alun perin suunniteltu ilman autopaikkoja. Tästä on aiheutunut luvatonta pysäköintiä lähiympäristössä. Suunnittelun yhteydessä on pyritty helpottamaan liike- ja toimistorakennusten pysäköintiongelmia kahdella tavalla: Ensinnäkin Kaanaankadulle on suunniteltu ylimääräisiä asukas- ja vierailijapaikkoja yhteensä 19 paikkaa. Toiseksi tontille on suunniteltu maanalaista 70-paikkaista pysäköintilaitosta, joka on tarkoitettu juuri mielipiteensä esittäneiden kiinteistöjen työntekijöille ja asiakkaille.

Pysäköintilaitos sijaitsee AH-tontilla, jonka kiinteistövirasto tulee vuokraamaan Arabianrannan palveluyhtiölle. Palveluyhtiö tekee tarvittavat sopimukset naapurikiinteistöjen kanssa pysäköintilaitoksen rakennuttamisesta ja hallinnasta asemakaavan tultua voimaan.

Kerrosten lisääminen johtuu lähellä olevien asuinrakennusten muuttuneesta mittakaavasta. Loft-rakennukset ovat kaavallisesti kuusikerroksia. Visuaalisesti ne ovat kuitenkin kymmenenkerroksisia, koska loft-kerroksen kerroskorkeus on 5,5 m. Hämeentien varrella olevat asuinrakennukset ovat seitsemänkerroksisia. Asemakaavan muutoksella on haluttu estää tasapainotonta kaupunkikuvaa, jossa Arabianrannan pohjoinen pääte olisi ollut selvästi muuta rakennetta matalampaa.

Rakentamisen seurauksena liiketalojen näköalat heikentyvät. Kaava-alueelta purettu rakennus oli vain kolmikerroksinen pienteollisuus- ja toimistorakennus. Voimassa olevan asemakaavan mukaan olisi kuitenkin mahdollista rakentaa loft-rakennus, joka olisi visuaalisesti täsmälleen yhtä korkea kuin nyt suunnitteilla oleva rakennus.

Kokonaisuutena tarkasteltuna asemakaavan muutos tuo hyötyä mielipiteen esittäjille, koska pysäköintiongelmat helpottuvat, mikä tulee ilmi myös mielipiteiden esittäjien lähettämistä lisäyksistä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
		Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	3 573	15 400
		Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)	3 936
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	1 842
		Yhteensä	9 351	15 400

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–8.9.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (19.8.2008) mm., että Khs varasi 11.6.2007 tontin nro 27671/12 asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten. Noin kaksi kolmannesta kohteen kerrosalasta ajateltiin vuokra-asuntotuotantoon ja yksi kolmannes asumisoikeusasuntotuotantoon. Asemakaavan muutoksessa alue on jaettu tavoitteen mukaisiin ohjeellisiin tontteihin 14 ja 15, joiden rakennusoikeudet ovat 5 100 ja 10 300 k-m².

Varausehtojen mukaan asuntotuotantotoimiston tuli järjestää kohteessa arkkitehtuurikutsukilpailu sekä suunnitella kohde yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Asemakaavan muutos on laadittu arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella.

Lautakunta huomauttaa, että asemakaavan selostuksen mukaan AH‑korttelialueelle on tarkoitus sijoittaa lisäksi maanalaiseen pysäköintilaitokseen 70 autopaikkaa, jotka palvelisivat naapurissa olevia toimitilatontteja 7 ja 11. Kaupunki tulee vuokraamaan AH-tontin 13 Arabianrannan palveluyhtiölle, joka rakennuttaa tontin. Palveluyhtiö tekee tarvittavat sopimukset naapurikiinteistöjen kanssa pysäköintilaitoksen rakennuttamisesta ja hallinnasta asemakaavan muutoksen tultua voimaan.

Lautakunnan käsityksen mukaan myös toimitilatonttien 7 ja 11 numerot olisi syytä lisätä sulkeisiin, jotta suunniteltu järjestely olisi kirjattu myös asemakaavaan.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. tarkennuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.9.2008), että lausunnossa mainitut toimitilatonttien omistajat ovat neuvotelleet maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta tulevan maanhaltijan, Arabianrannan palveluyhtiön kanssa. Neuvottelut eivät vielä ole johtaneet tulokseen. Mikäli hanke raukeaa, ei ole tarkoituksenmukaista, että naapurikiinteistölle annetaan oikeus käyttää paikkoja, sillä nämä maanpäälliset paikat on mitoitettu juuri tulevien asuntojen tarpeen mukaisesti. Asemakaava mahdollistaa silti myös maanalaisten paikkojen rakentamista, mikäli päästään sopimukseen asiassa.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (21.8.2008) mm., että tontille 27671/15 voidaan mahdollisesti joutua rakentamaan pelastustie tulevan rakennuksen pohjoisreunalle. Lautakunnan mielestä asemakaavoitusvaiheessa tulisi pyrkiä sijoittamaan pelastustiet kiinteistöjen alueelle siksi, että vastuu kiinteistöjen alueilla on ongelmallista. Asemakaavan muutosehdotus ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.9.2008), että pelastustie tulee sijoittumaan puistokäytävälle. Siitä on sovittu rakennusviraston kanssa. Pelastustien varrelle rakennettavien nk. tassuvahvistusten rakentamisesta vastaa rakennuttaja asuntotuotantotoimisto. Rakennusvirastolle ei koidu ylimääräisiä kustannuksia.

Viraston mielestä lausunnot eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 27. kaupunginosan korttelin nro 27671 tonttien nro 8–10 ja katualueen sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 5.6.2008 päivätyn piirustuksen nro 11798 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11798 (Toukolan tontit 27671/8 - 10 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Toukolan tontit 27671/8 - 10 ym.)

13

SUUTARILAN KORTTELIN 40097 JA TONTIN 40098/2 (SILTAMÄEN PALVELUKOTI) SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11749)

Khs 2008-361

40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelia 40097, korttelin 40098 tonttia 2 sekä katu- ja lähivirkistysalueita koskeva asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 40099)

Alue rajoittuu mm. Kirkonkyläntiehen, Peltokyläntiehen ja Pallomäentiehen.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Siltamäen palvelukodin laajentamisen, yhdeksän omakotitalon rakentamisen nykyiselle puistoalueelle sekä Pallomäentie 2:n tontin täydennysrakentamisen ja muuttamisen yleisten rakennusten tontista asuntotontiksi. Uutta asuntokerrosalaa alueelle tulee 4 100 m².

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.1.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Sosiaalivirasto on hakenut kaavan muuttamista siten, että palvelukotitontin (40098/2) lisärakentaminen on mahdollista.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on pientalovaltaista asuinaluetta ja virkistysaluetta. Lisäksi Siltamäen palvelukodin eli vanhan kunnalliskodin alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavan mukaan aluetta tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 8540 (vahvistettu 6.1.1984). Kaavan mukaan tontti 40097/1 on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla kerrosalaa on 600 k-m² ja puusto kaupunkikuvallisesti merkittävänä säilytettävä. Tontti 40098/2 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö on säilytettävä. Kerrosalaa tontilla on 2 000 m². Ympäristön muodostavat pihapiiri rakennuksineen, puukujat ja alueen puistomainen luonne. Rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksissa suoritettavien korjaus-, uudisrakentamis- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korttelialueilla enimmäiskerrosluku on kaksi.

Suunnittelualueella on lisäksi katu- ja lähivirkistysaluetta.

Maanomistus

Kaupunki omistaa suunnittelualueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee Kirkonkyläntien, Peltokyläntien ja Pallomäentien rajaamalla alueella.

Suunnittelualueeseen kuuluvat Siltamäen palvelukodin tontti 40098/2, Pallomäentie 2:n tontti 40097/1, osa Siltakylän rantapuistoa sekä Peltokyläntien ja Pallomäentien katualuetta.

Siltamäen palvelukodin toimintoja on suunnittelualueella kolmessa paikassa: seitsemän vanhan rakennuksen pihapiirissä tontilla 40098/2, sen länsipuolella puistossa olevassa 1950-luvun omakotitalossa sekä itäpuolella yleisten rakennusten tontilla 40097/1.

Suunnittelualueen länsipuolella on pieni teollisuusalue 2–3-kerroksisine rakennuksineen. Kolmikerroksinen rakennus on hieno vanha punatiilinen teollisuusrakennus, muut rakennukset ovat uudehkoja ja hallimaisia. Muuten suunnittelualuetta ympäröi lähinnä pientalorakentaminen sekä puistoalue.

Liikenne Paikallisen kokoojakatuyhteyden osaksi luokiteltu Peltokyläntie on joukkoliikennereitti, joka ei ole ulkopuolista läpiajoa houkutteleva. Liikennemäärä on melko alhainen, noin 2 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa Peltokyläntie on palvelukodin tontin ja Pallomäentien välisellä katuosuudella merkitty vain joukkoliikenteelle varatuksi. Varaus perustui 1970-luvulla tehtyyn Tapaninvainion ja sen lähialueen katuverkon jäsentelyyn, jolla haluttiin koillisen Helsingin voimakkaasti rakentuessa varmistaa, että liikenne keskittyy tuolloin vielä osin rakentamattomille pääkaduille eli Tapaninkyläntielle ja Suutarilantielle. Järjestelyä ei ole koskaan ollut tarpeen rakentaa vaan katuosuus on avoin yleiselle liikenteelle. Asemakaavan muutoksessa joukkoliikennekatua tarkoittava merkintä on poistettu tarpeettomana.

Peltokyläntien tontin 40097/1 kohdan jalkakäytävä on tällä hetkellä pääosin tontilla.

Luonnonympäristö

Suunnittelualueen puisto (nykyisessä asemakaavassa lähivirkistysaluetta VL) on avointa peltoa, jota reunustaa pientalotonttien pihakasvillisuus ja alueen läpi halkovan ojan reunan matalahko puu- ja pensaskasvillisuus. Siltamäen palvelukodin pihapiirin puusto erottuu hyvin maisemassa.

Puistoalueella lähellä Kirkonkyläntietä on palvelukodin käytössä oleva puolitoistakerroksinen 1950-luvun omakotitalo pihapiireineen.

Suojelukohteet

Palvelukodin tontilla 40098/2 olevat seitsemän rakennusta muodostavat viehättävän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirin ja ovat tärkeä osa alueen historiallista avointa viljelymaisemaa.

Palvelukodin rakennuksista alun perin Helsingin pitäjän kunnalliskodiksi rakennettu päärakennus on vuodelta 1889. Kaunis punamultainen rakennus on edustava esimerkki 1800-luvun lopun puisesta laitosrakentamisesta, johon liittyy rakennuksen länsipuolella myös puutarhataiteellista sommittelua. Päärakennusta vastapäätä on kookas yksikerroksinen, nykyisin asuinkäytössä oleva keltainen puurakennus, joka on alkuaan ollut kunnalliskodin sairasosasto (1936), 1900-luvun puolelta oleva L-muotoinen valkoiseksi rapattu taitekattoinen navetta, erikoispiirteenään sisäkulman ullakolle vievä ajoluiska sekä sen parina toinen valkoiseksi rapattu L:n muotoinen pesula- ja saunarakennus (1930), aikakautensa tyypillinen tiilinen laitosrakennus. Pihapiiriin kuuluu lisäksi korkea viljavarasto, 8-kulmainen vesitorni ja muita rakennuksia uudempi 1980-luvulla rakennettu kaksikerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jolla ei ole suojeluarvoa.

Puistoalueen itäreunassa on palvelukodin käytössä kaksi ja puolikerroksinen rapattu vaalea kivitalo, kunnalliskodin entinen mielisairaala vuodelta 1930. Pensasaidan rajaamalla pihalla on mm. ympyränmuotoinen käytäväsommitelma.

Alue kuuluu rakennuksineen puistomaisena saarekkeena Tapaninvainion–Siltamäen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen viljelyaukiokokonaisuuteen ja on tärkeä muistuma alueen historiasta ja agraariluonteesta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on nykyiseen verkostoon liitettävissä.

Maaperä Maaperä on pääosin savea, jonka paksuus on enimmillään 13 m.
Alueen keskiosassa on kapea kitkamaavyöhyke.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alue on osittain Tuusulanväylän ja Kirkonkyläntien 55–60 dB:n melualueella, vaikka alueen etäisyys Tuusulanväylästä on n. 400 m. Tuusulanväylällä on nykyisin liikennettä n. 74 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikenne kasvaa vuoteen 2025 mennessä n. 100 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Väylällä on 100 km/h:n nopeusrajoitus. Kirkonkyläntien liikenne kasvanee nykyisestä 8 000 ajoneuvosta 10 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.

Viereinen pienehkö teollisuusalue on voimassa olevassa asemakaavassa nro 10318 teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Asemakaavan mukaan korttelin tonteille ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön hajua tai muuta ilman pilaantumista tai josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla 55 dBA. Tonttia ei myöskään saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai haittaavaan varastointiin. Kaavan laatimisen yhteydessä selvitettiin teollisuusalueen toimintoja ympäristöhäiriöiden arvioimiseksi. Alueella toimivilta yrityksiltä ja ympäristökeskuksesta saatujen tietojen mukaan alueella ei ole tuotannollista toimintaa. Alueella varastoidaan yritysten maahantuomia mittalaitteita ja rakennustarvikkeita, kuten laattoja. Varastoitavien tarvikkeiden kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Rakennukset on kytketty kaukolämpöverkkoon.

Tavoitteet Asemakaavan muutos mahdollistaa Siltamäen palvelukodin laajentamisen neljällä uudella asuinrakennuksella, Pallomäentie 2:n tontin muuttamisen yleisten rakennusten tontista asuntotontiksi ja täydennysrakentamisen sekä kapean puistoalueen muuttamisen asuntotonteiksi suunnittelualueen länsilaidalla. Tavoitteena on lisäksi palvelukodin vanhojen rakennusten suojelu nykyistä tarkemmin suojelumääräyksin sekä Pallomäentie 2:n vanhan rakennuksen suojelu.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa Siltakylän rantapuistossa kulkevan leveän ojan lounaispuoli on muutettu Siltamäen palvelukodin tontiksi ja omakotitonteiksi. Kaikki palvelukotitoiminta voidaan muutoksen jälkeen siirtää samalle tontille. Toimintoja on nyt varsinaisen palvelukodin tontin lisäksi Pallomäentien varressa ja puiston omakotitalossa. Uudet pientalotontit on merkitty puistoalueelle virkistysarvoltaan vähäiseen kohtaan, pienehkön teollisuusalueen laitaan uuden kadun (Kontiaisenkujan) varteen.

Mitoitus Alueen pinta-ala on n. 5,5 ha. Asuinkerrosalaa alueella on yhteensä 6 100 m², josta uutta asuinrakentamista on 4 100 m².

Asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (A/s)

Tonttia 40097/2 on laajennettu 62 m². Tontille on merkitty suojeltavan rakennuksen rakennusalan lisäksi Peltokyläntien viereen kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennusala. Uutta asuinkerrosalaa on 450 m². Uusi rakennus saa olla korkeimmillaan 2 m suojelurakennusta matalampi, siinä on oltava harjakatto ja se on verhottava tummaksi maalatulla puulla. Näin tontin suojeltu, komea, vaaleaksi rapattu rakennus voi edelleen olla maiseman kohokohta.

Tontille saa rakentaa kerrosalan lisäksi tummia puuverhottuja talousrakennuksia saunaa, varastoa tms. varten enintään 10 % rakennusoikeudesta.

Pihan elävöittämiseksi ja asuntojen käytön parantamiseksi on uuden rakennuksen ensimmäisen kerroksen asuntoihin liityttävä miljöökokonaisuuteen sopiva oleskelupiha.

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Uuden kadun, Kontiaisenkujan itäpuolella on 7 uutta pientalotonttia. Tonteista reunimmaisilla on kahden, muilla tonteilla yhden asuinrakennuksen rakennusalat. Uutta asuinkerrosalaa korttelissa on 1 300 m². Eteläisimmällä tontilla on tällä hetkellä palvelukodin käytössä oleva 1950-luvun omakotitalo. Rakennusta ei ole suojeltu, mutta tontin rakennusalat on sijoitettu niin, että sen korjaaminen ja laajentaminen on mahdollista. Kaikkien asuinrakennusten enimmäiskorkeus on kaksi. Yhden asunnon tonteilla asuinrakennukset on rakennettava kiinni kadunpuoleiseen rajaan miellyttävän kadun varren ja suurempien pihojen aikaansaamiseksi. Asuinrakennukset on verhottava maavärein maalatulla puulla ja niissä on käytettävä keskenään samaa kattokulmaa yhtenäisen ilmeen luomiseksi. Tonttien talousrakennukset on sijoitettu kevyen liikenteen reitin viereen rajaamaan ja suojaamaan pihoja.

Reunimmaisilla tonteilla rakennukset on yhdistettävä toisiinsa lasisella yhdysosalla, jotta oleskelupihoista saadaan meluttomia.

Kontiaisenkujan varteen on istutettava tiheä pensaikko ja puurivi tarjoamaan vehreä näkymä myös teollisuusalueen suuntaan. Alueelle saa järjestää vieraspysäköintiä.

Sosiaali- ja terveydenhoitoa palvelevien rakennusten korttelialue,
jolla ympäristö säilytetään (YS/s)

Palvelukodin tonttia on laajennettu 6 103 m². Tontin kerrosala kasvaa 1 600 m². Kolme uutta (kaksi yksikerroksista ja yksi kaksikerroksinen) rakennusalaa on merkitty tontin pohjoisosaan ja yksi (yksikerroksinen) rakennusala Peltokyläntien varteen. Uudet rakennukset muodostavat vanhan pihapiirin pohjoispuolelle uuden suojaisan pihan.

Vanhat valkoiseksi rapatut L-muotoon rakennetut rakennukset rajaavat nykyisten rakennusten pihapiiriä itäpuolelta. Kaksi länsireunan rakennusta on samaan tapaan L-muotoisia valkoisia ja rapattuja tai slammattuja. Rakennukset on mahdollista yhdistää toisiinsa lasisella yhdysosalla.

Tontin koillisnurkan uusi kaksikerroksinen rakennus sekä Peltokyläntien varren uusi yksikerroksinen rakennus on verhottava puulla ja maalattava puna- tai keltamullalla. Perinteisten maalien käyttö on perusteltua erittäin hyvin säilyneen yhtenäisesti rakennetun tontin täydennysrakentamisessa.

Kaikkia korttelialueita koskevat asemakaavamääräykset

Kaavaehdotuksen mukaan uusiin rakennuksiin saa rakentaa kuistin, jonka koko on enintään 5 % rakennuksessa käytetystä rakennusoikeudesta. Tavoitteena on elävöittää sisä- ja ulkotiloja.

Kaikissa rakennuksissa on oltava avoräystäät ja musta konesaumattu peltikatto. Määräyksillä tavoitellaan yhtenäistä, suojelurakennusten henkeen sopivaa ilmettä.

Kaavaehdotuksessa kielletään vettä läpäisemättömän pintamateriaalin käyttö, jotta valumavedet voidaan imeyttää maastoon tontilla. Betonikivi on vieras materiaali suojelurakennusten pihapiirissä, joten niitä ei siellä saa käyttää.

Kaikkien rakennusten kadun- ja puistonpuoleisissa julkisivuissa on oltava ikkunoita. Tavoitteena ovat elävät julkisivut umpiseinien sijaan.

Liikenne Asemakaavan muutoksessa Peltokyläntien joukkoliikennekatua ja sen viereistä jalankululle ja pyöräilylle varattua katua tarkoittavat merkinnät on poistettu tarpeettomina. Katua ei ole muutettu joukkoliikennekaduksi, vaan se on ollut koko ajan kaikkien autoilijoiden käytössä. Kadun eteläreunalla kulkee jalankulku- ja pyörätie. Niitä varten ei kaavassa tarvita erillistä merkintää.

Katualueen rajaa on muutettu Pallomäentien ja Peltokyläntien kulmatontin 40097/2 kohdalla siten, että nykyinen, nyt tontin puolella oleva jalkakäytävä on kokonaan katualueella. Lisäksi risteysalueen kolmiomainen istutusalue on katualueelle tarpeettomana liitetty tonttiin 2.

Uusi kevyen liikenteen yhteys on merkitty Pallomäentieltä Siltakylän rantapuistoon.

Luonnonympäristö

Puistoalue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Palvelukodin tontin laajentaminen ja uudet pientalotontit pienentävät puistoa 11 878 m² nykyisestään. Korttelialueet rajautuvat leveän ojan eteläreunaan ja sen pohjoispuolen laaja puistoalue säilyy eheänä. On tärkeää, että puistoalue on jatkossakin avointa maisemaa, jolloin palvelukodin ja Pallomäentie 2:n suojeltavat ympäristöt ja rakennukset voivat maiseman kanssa säilyä kauniina kokonaisuutena. Tärkeä Keravanjoen varren virkistysreitti säilyy.

Suojelukohteet

Siltamäen palvelukodin vanhin rakennus, kunnalliskoti, tontin länsireunalla on suojeltu sr-1-merkinnällä sosiaalihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaana. Muut tontin vanhat rakennukset 1980-luvun rakennusta lukuun ottamatta sekä Pallomäentie 2:ssa oleva entinen mielisairaalarakennus on suojeltu sr-2-merkinnällä kaupunkikuvallisesti, maisemakuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina.

Suojelurakennusten tontit pihapiireineen on merkitty suojeltavaksi ympäristökokonaisuutena merkinnällä YS/s ja A/s. Palvelutalon tontin pihapiirin maisemakuvallisesti tärkeä puusto on lisäksi merkitty s-1-merkinnällä säilytettäväksi ja hoidettavaksi elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettavaksi siten, että sen merkitys ympäristölle säilyy.

Yhdyskuntatekninen huolto

Teknisen huollon verkkoa täydennetään rakentamalla uudelle kadulle, Kontiaisenkujalle sadevesiviemäri sekä lämpö- ja sähköhuollon johdot. Aluetta palveleva muuntaja sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle Kirkonkyläntien varteen.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Saatavilla olevien maaperätietojen perusteella rakennukset perustetaan tukipaaluilla kantavan pohjamaan varaan. Lopulliset perustamistaparatkaisut tehdään rakennusten suunnittelun yhteydessä. Rakennettavat kadut ja pihat edellyttävät myös pohjanvahvistustoimenpiteitä.

Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta tai sellaista aiheuttavaa toimintaa.

Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualue on osittain Tuusulanväylän ja Kirkonkyläntien liikenteen aiheuttamalla 55–60 desibelin melualueella. Kaava-alueen länsipuolella olevat 2–3-kerroksiset teollisuusrakennukset suojaavat hyvin alueen keskiosaa tiemelulta. Kaava-alueen pohjoisosan uusissa asuntokortteleissa oleskelupihojen melutasot saadaan alle ohjearvojen sijoittamalla asuin- ja talousrakennukset siten, että pihat jäävät rakennusten muodostamaan melukatveeseen. Sisämelutasojen osalta ei kaava-alueella tule olemaan ongelmia.

Viereisen teollisuusalueen toiminnoista ei aiheudu terveys- tai turvallisuushaittaa suunnitelluille asuinalueille. Mahdollista erilaisten toimintojen vierekkäin sijoittumisesta johtuvaa viihtyisyys- tai esteettisyyshaittaa asukkaille vähennetään istuttamalla kaavamääräyksen mukainen tiheä pensasistutusvyöhyke toimintojen väliselle alueelle.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 22.8.2007 esittää uuden kadun nimeksi Kontiaisenkuja. Nimi liittyy lähistöllä sijaitseviin peltoeläimiin liittyviin kadunnimiin, mm. Päästäisenkuja, Peltohiirenkuja.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen täydentää Peltokyläntien vartta ja muuttaa rakennetuksi Siltakylän rantapuistossa kulkevan leveän ojan virkistysarvoiltaan vähäisen lounaispuolen.

Siltamäen palvelukodin uudet rakennukset pohjautuvat muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään olemassa oleviin rakennuksiin muodostaen vanhojen rakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Asemakaava turvaa Siltamäen entisen kunnalliskodin arvokkaan miljöökokonaisuuden säilymisen ja luo edellytykset rakennusten arvoa tukevalle kunnostamiselle ja korjaamiselle.

Vaikutukset liikenteen järjestämiseen

Kevyen liikenteen reitit säilyvät ennallaan. Uusi reitti on merkitty Pallomäentieltä Siltakylän rantapuistoon.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Täydennysrakentaminen on taitavasti toteutettuna sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisen maiseman kanssa tuoden siihen uuden lisän.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 433 000 euron kustannukset (alv 0 %), josta kadun rakennuskustannukset ovat n. 130 000 euroa, ulkoiluteiden n. 30 000 euroa, vesihuollon n. 50 000 euroa, sähköhuollon n. 110 000 euroa ja kaukolämmön 113 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 24.8.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä Suutarilan palvelukeskuksessa sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa 10.–28.9.2007. Asukastilaisuus oli 13.9. Paikalla olivat valmistelija, liikennesuunnittelija sekä Siltamäen palvelukeskuksen edustaja.

Kaavatyön aikana tutkittiin Peltokyläntie 2:n täydennysrakentamista. Kaupungin omistamalla Hitas-tontilla on tällä hetkellä 8 kytkettyä rivitaloa, yhteensä 26 asuntoa ja tontin pohjoisosassa kolme hiekkakenttää mm. pysäköintiä varten. Varsinainen oleskelupiha on rakennusten rajaamalla kolmiomaisella keskuspihalla. Tontin pohjoisosan täydennysrakentamiseksi ehdotettiin viittä erillispientaloa omalle nykyisestä tontista erotetulle tontille. Ehdotuksesta keskusteltiin Asunto Oy Peltokyläntie 2:n kanssa erillisessä tilaisuudessa, jossa olivat mukana esittelijä ja kiinteistöviraston edustaja. Asukkaille kerrottiin tontin luovutuksen ehdoista, joiden mukaan yhtiö saisi 1/3 tontin arvosta, tässä tapauksessa uusien asuntojen omistusmuodosta riippuen 100 000–150 000 euroa sekä etuosto-oikeuden uusiin omakotiasuntoihin. Yhtiö päätti myöhemmin yksimielisesti, ettei se halua muutosta hallinnoimalleen tontille.

Viranomaisyhteistyö

Kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen ja sosiaaliviraston kanssa on keskusteltu kaavamuutoksesta. Ympäristökeskus toivoi uuden kadun varteen tiheää pensasistutusta parantamaan uusien omakotiasukkaiden näkymiä teollisuusalueen suuntaan. Pensasvyöhyke on merkitty kaavakarttaan.

Sosiaalivirasto toivoi väljempiä rakennusalueen rajoja palvelukodin uusille rakennuksille. Rakennusaloja on väljennetty.

Palvelukodin edustaja toivoi, että uusia ja vanhoja rakennuksia voisi vapaammin yhdistää toisiinsa ja tontin länsireunaan merkitty kevyen liikenteen reitti poistettaisiin palvelukodin asukkaiden valvontaa hankaloittavana. Tontin täydentämisen lähtökohtana on olemassa oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jossa rakennukset rajaavat pihapiiriä toisistaan erillisinä. Vanhojen ja uusien rakennusten yhdistäminen toisiinsa rikkoisi tämän kokonaisuuden. L-muotoiset uudet rakennukset on mahdollista yhdistää toisiinsa lasisella yhdysosalla.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 1 mielipidekirje, joka koski asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Asunto Oy Peltokyläntie 2 on 4.10.2007 todennut asemakaavan muutosluonnoksesta, ettei se halua luovuttaa tonttinsa pohjoisosaa täydennysrakentamiseen. Yhtiö ei myöskään halua uutta kevyen liikenteen reittiä tonttinsa itäpuolelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että yhtiön toivomuksesta asemakaavaosaston ehdottamasta tontin pohjoisosan lisärakentamisesta luovutaan. Puistokaistale ja kevyen liikenteen reitti tontin itäpuolelta on poistettu.

Suullinen palaute on ollut pääosin myönteistä.

Yksi asukas vastusti uutta kevyen liikenteen yhteyttä Pallomäentieltä puistoon. Hänestä kohta on liian kapea reitille ja alueella on jo riittävästi reittejä. Toinen asukas toivoi Pallomäentieltä puistoon vievän kevyen liikenteen reitin siirtoa puistomuuntamon pohjoispuolelta eteläpuolelle.

Siltakylän rantapuisto ulottuu Pallomäentielle kapeimmillaan 14 m leveänä. Kevyen liikenteen reitti on perusteltu, koska se helpottaa Pallomäentien kulkijoiden puistoon pääsyä. Puistokaistale on riittävän leveä n. 4 m:n reittiä ajatellen. Reitin sijainti muutettiin muuntamon eteläpuolelle.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
		Asuinrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (A/s)	3 026	1 200
		Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)	4 282	1 300
		Sosiaali- ja terveydenhoitoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (YS/s)	21 427	3 600
		Puistoaluetta (VP)	20 720
		Katualuetta	5 292
		Yhteensä	54 747	6 100

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 22.2.–25.3.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (5.5.2008) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (22.4.2008) mm., että johtokunnan näkemyksen mukaan asemakaavan muutosehdotus on laadittu siten, että palvelukodin kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhojen rakennusten muodostama pihapiiri säilyy eheänä. Uudisrakentaminen on sovitettu historialliseen avoimeen peltomaisemaan huomioon ottaen alueella olemassa olevat rakennukset sekä maisemalliset lähtökohdat.

Muutosehdotuksessa on myös pyritty turvaamaan Siltamäen entisen kunnalliskodin avoimet pihamiljööt ja historiallinen agraarimaisema. Vanhojen rakennusten hierarkia maisemassa säilyy hyvin, sillä uudisrakentaminen on olemassa oleville rakennuksille selvästi alisteista.

Edellä esitettyyn perustuen johtokunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Ympäristökeskus toteaa (14.5.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 22.4.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Sosiaalivirasto mainitsee (19.5.2008) mm., että se on esittänyt Siltamäen palvelukodin tontin (40098/2) asemakaavan muuttamista lisärakentamisen ja palvelukotitoiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Siltamäen palvelukoti tarjoaa tehostettua palveluasumista 55 toimintarajoitteiselle asukkaalle. Kaikki palvelukodin asukkaat ovat sosiaaliviraston asunnottomien sosiaalipalvelujen asiakkaita. Palvelukodin paikkoja on suunniteltu lisättävän 20 paikalla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Ehdotettu kaavamuutos mahdollistaa paikkojen lisäyksen ja toiminnan laajentamisen myös tulevaisuudessa.

Nykyisin palvelukodin kiinteistöön kuuluu kaikkiaan 10 eri rakennusta, joissa asukkaita asuu kuudessa eri rakennuksessa. Osa rakennuksista sijaitsee eri tontilla. Kaavamuutoksen jälkeen voidaan kaikki palvelukotitoiminta siirtää samalle tontille.

Virastolla ei ole huomautettavaa ehdotetun kaavamuutoksen johdosta.

Pelastuslautakunta toteaa (6.5.2008), että alueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon lähelle rakentamista koskevat määräykset ja aluepalovaaran torjuminen.

Teknisen huollon verkkoa täydennettäessä sammutusveden saamisesta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti.

Rakennettavien katujen ja pihojen pohjavahvistustoimenpiteissä on otettava huomioon pelastusajoneuvojen edellyttämät mitoitukset.

Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.9.2008), että rakennusvalvontavirasto valvoo rakennuslupien myöntämisen yhteydessä määräysten täyttymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (13.5.2008), että uuden kadun, Kontiaisenkujan, itäpuolelle on suunniteltu seitsemän pientalotonttia. Eteläisimmälle ja pohjoisimmalle tontille on merkitty kaksi rakennusalaa ja välitonteille yksi rakennusala kullekin. Lautakunnan mielestä tulisi tutkia, voitaisiinko kahden pientalon tontit muuttaa yhden pientalon tonteiksi, jolloin niiden luovuttaminen olisi helpompaa.

Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.9.2008), että riittävän pitkän rakennusalan aikaansaaminen reunatonteille on perusteltua meluntorjuntasyistä. Näille tonteille on merkitty asuinrakennusten rakennusalat ja niiden väliin edellytetään lasista yhdysosaa. Tällainen ratkaisu onnistuu parhaiten, jos rakennusalat ovat samalla tontilla.

Helsingin Vesi mainitsee (19.5.2008) mm., että Kontiaisenkujalle on rakennettava yleistä sadevesiviemäriä n. 190 m. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 85 000 euroa.

Tontin 40099/9 luoteiskulmassa sijaitsee yleinen jätevesiviemäri. Kyseiselle tontille tulee merkitä johtokuja siten, että sen leveys tontin alueella on 3 m viemärin keskilinjasta. Johtokuja-alueella tulee istutusalueen kaavamerkintää muuttaa siten, että alueella ei sallita puita. Lisäksi Kontiaisenkujalle merkityn istutusalueen kautta tullaan rakentamaan uusien AP-tonttien tonttijohdot. Istutusalueen suunnittelussa tulee tonttijohdot ottaa huomioon siten, että puut ovat riittävän harvassa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.9.2008), että kaavaselostuksen kustannusarvioon on tehty tarkennus vesihuollon osalta. Tontille 40099/9 on merkitty johtokuja ja määrätty, ettei johtokuja-alueelle saa istuttaa puita. Kontiaisenkujan istutusalueen kaavamerkintää on muutettu siten, että puiden sijoittelussa voidaan ottaa huomioon rakennettavat tonttijohdot.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (22.5.2008), että Kontiaisenkujan katualue on liian kapea, jotta sille voitaisiin rakentaa toimiva ajorata reuna-alueineen. Lisäksi ajoradalle tarkoitettu tila on liian ahdas tonttien 40099/3 ja 4 rajan kohdalla, jotta kunnossapitoa tai yhdyskuntateknistä huoltoa varten tarkoitettu ajoneuvo sopisi kulkemaan siitä. Kontiaisenkujan päässä olevaa katualueen levennystä voidaan osin käyttää vieraspysäköinnin järjestämiseen, mutta osa alueesta on varattava kääntöpaikkaa varten.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.9.2008) mm., että ajoradalle tarkoitettua tilaa on lisätty tonttien 40099/3 ja 4 viereisellä katuosuudella huoltoajon sujuvoittamiseksi.

Kontiaisenkujan päähän varaudutaan suunnittelemaan kääntöpaikka katusuunnitteluvaiheessa.

Asemakaavan muutokseen tehdyt tarkistukset

Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu seuraavasti:

– Tontille 40099/9 on merkitty johtokuja ja määrätty, ettei johtokuja-alueelle saa istuttaa puita.

– Kontiaisenkujan istutusalueen kaavamerkintää on muutettu siten, että puiden sijoittelussa voidaan ottaa huomioon rakennettavat tonttijohdot.

– Ajoradalle tarkoitettua tilaa on lisätty tonttien 40099/3 ja 4 viereisellä katuosuudella huoltoajon sujuvoittamiseksi.

– Kaavaselostuksen kustannusarviota on tarkennettu vesihuollon osalta.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40097, korttelin nro 40098 tontin nro 2 sekä katu- ja lähivirkistysalueiden (muodostuu uusi kortteli nro 40099) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.1.2008 päivätyn ja 2.9.2008 muutetun piirustuksen nro 11749 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11749 (Suutarilan kortteli 40097 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Suutarilan kortteli 40097 ym.)