KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

RUSKEASUON BUSSIVARIKON KEHITTÄMISHANKKEEN ENIMMÄISHINNAN TARKISTAMINEN JA YLITYSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN

Khs 2005-2694

Joukkoliikennelautakunta toteaa (22.3.2007) mm., että Ruskeasuon bussivarikon kehittämishanke liittyy

- kiinteistöviraston vastuulla oleviin kaupunkistrategisiin ja elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin varmistaa Helsingille määrältään ja houkuttelevuudeltaan riittävä toimitilatonttien varanto, ja

- kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2001 käynnistyneeseen asemakaavatyöhön, jossa yhtenä tavoitteena on tehostaa Mannerheimintien pohjoispään korttelialueiden maankäyttöä mm. edellä mainittujen kiinteistöviraston tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kvsto hyväksyi 29.3.2006 (asia 13) Ruskeasuon kehittämishankkeen hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat 31,92 milj. euroa (alv. 0 %).

Ruskeasuon varikon hankesuunnitelma on päivätty 30.11.2005 ja sen kustannuslaskelma perustuu tasoon 11/2005:

– Tarjoushintaindeksi tasossa 11/2005 = 143,4 pistettä

– Rakennuskustannusindeksi (RI/2005) tasossa 11/2005 100,6 pistettä

Hankesuunnitelman kokonaiskustannukset muodostuvat seuraavasti

(hinnat ovat tarjoushintaindeksin tasossa 11/2005: 143,4, alv. 0 %):

		milj. euroa
	Varsinaisen rakennushankkeen kustannukset: Varikko- ja salibandyrakennus, pysäköintikansi henkilöautoille, varikkopiha, rampit, tukimuurit ja maakaasuaseman ja paineenkorotusaseman siirtokustannukset	28,66
	Helsingin Veden putkitunnelin siirto	1,00
	Pilaantuneista maista aiheutuneet kustannukset
	– Jäljelle jäävä varikkotontti	1,63
	– Nauvontien katualue ja toimitilatontit	0,63
	Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset yhteensä	31,92

Hyväksytyn kehittämishankkeen mukainen rakentaminen

Kvston 29.3.2006 hyväksymän, 30.11.2005 päivätyn hankesuunnitelman mukaan kehittämishankkeessa puretaan kaikki varikkotontilla aiemmin olleet rakennukset ja rakennetaan uusi kaksikerroksinen hallirakennus, jossa on toisessa kerroksessa urheilutiloja sekä erillinen yksikerroksinen bussien vuorokausihuoltoa palveleva rakennus.

Korjaamo/salibandyrakennusta ympäröi n. 16 m:n syvyinen pysäköintikatos, jolle tulee pysäköintipaikat henkilökunnan autoille.

Varikon pysäköintikentälle tulee n. 380 lämmitettyä bussipaikkaa.

Hankesuunnitelman tilaohjelman mukaan hankkeen huonetilojen kokonaispinta-ala on 20 466 kerrosala-m².

Kehittämishankkeen rahoitus

Kiinteistölautakunta päätti 11.4.2006 Ruskeasuon bussivarikon uudelleenjärjestelyn periaatteista Kvston hankepäätöksen 29.3.2006 pohjalta.

Kiinteistövirasto ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy (jäljempänä varikkokiinteistöyhtiö) tekivät Kvston ja kiinteistölautakunnan em. päätösten mukaisesti 8.5.2006 sopimuksen bussivarikon uudelleenjärjestelyistä. Sopimus sisältää mm. periaatteet varikkotontin vuokrasopimusta sovellettaessa ja jatkettaessa vuoteen 2038 saakka ja periaatteet rahoituksesta ja rahoituksenjaosta kiinteistöviraston ja varikkokiinteistöyhtiön kesken seuraavasti:

– Kiinteistövirasto suorittaa varikkoyhtiölle ja HKL:lle yhtiön osakkaana korvauksia vuokratontin pienentymisestä kiinteistöyhtiölle ja sen osakkaille aiheutuvista järjestelyistä.

– Kiinteistöyhtiö vastaa itse kehittämishankkeen rahoituksesta siltä osin kuin on kyse vanhojen purettavien varikkorakennusten peruskorjausvelasta sekä kehittämishankkeen myötä toteutuvasta varikon toiminnallisen tason parantumisesta.

– Rahoitus jakaantuu edellä olevan perusteella kiinteistöviraston varikkokiinteistöyhtiölle ja HKL:lle maksamiin korvauksiin (yhteensä 22,46 milj. euroa / alv. 0 %) ja varikkokiinteistöyhtiön omaan rahoitusosuuteen (6,2 milj. euroa / alv. 0 %).

Hankesuunnitelman tarkistaminen enimmäiskustannusten osalta

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kehittämishankkeen kustannukset ovat toteutuneet / arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

	Kvston hanke-päätös 29.3.06 (alv. 0 %) milj. euroa		Kvston hanke-päätös 29.3.06 (alv. 0 %) + ind. tark.¹⁾ milj. euroa	Jlk:n esitys / kust.enn. 14.3.07 (alv. 0 %) milj. euroa
Varsinaisen rakennushankkeen kustannukset		28,66	29,08 / 30,51	35,66
Helsingin Veden putkitunnelin siirto	1,00		1,01 / 1,06	-,--
Pilaantuneista maista aiheutuneet kustannukset
– Jäljelle jäävä varikkotontti	1,63		1,65 / 1,74	1,63
– Nauvontien katualue ja toimitilatontit	0,63		0,64 / 0,67	0,63
Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset	31,92		32,38²⁾ / 33,98²⁾	37,92²⁾

¹⁾Tarkistettuna tasoon 1/2007 tarjoushintaindeksillä, pisteluku 145,5 ja rakennuskustannusindeksillä (RI/2005), pisteluku 107,1

²⁾Indeksistä aiheutuva kustannusnousu ajalla 11/2005–1/2007 on

- tarjoushintaindeksillä 0,46 milj. euroa, ja

- rakennuskustannusindeksillä 2,06 milj. euroa,

ja kehittämishankkeen kokonaiskustannusylitys verrattuna alkuperäiseen hankepäätökseen näin vastaavasti 5,54 milj. euroa (tarjoushintaindeksi) tai 3,94 milj. euroa (RI/2005), kun otetaan huomioon, että Helsingin Veden putkitunnelin siirto on osoittautunut tarpeettomaksi.

Perustelut hankesuunnitelman enimmäishinnan tarkistamiselle

Verrattuna hankesuunnitelmaan kustannusnousut aiheutuvat erityisesti uuden varikko/salibandyrakennuksen arvioitua suuremmista perustuskustannuksista sekä suhdannetilanteen aiheuttamasta yleisestä rakennuskustannusten noususta seuraavasti:

Alue-, purku- ja perustustyöt: Ylitys 2,2 milj. euroa (alv. 0 %) mm.

- Uuden varikkorakennuksen alla kallio ja maaperä poikkesivat oleellisesti tutkimustulosten perusteella tehdyistä arvioista. Rakennusalueen

laajuuden johdosta ja paikalla aikaisemmin sijainneen B-hallin vuoksi ei maaperämittauksia voitu suorittaa riittävän monesta kohdasta.

- Varikkokentän toiminnallisuus edellytti arvioitua enemmän maansiirtotöitä ja tukimuureja Hakamäentien reunaan, ml. välttämätön varayhteys Hakamäenkujalle, kun kentän kaltevuuksien osalta ei haluttu ottaa talvikäytössä riskejä.

Rakennustekniset työt ja talotekniikkatyöt: Ylitys 3,4 milj. euroa (alv. 0 %) ja

Rakennuttajan kustannukset yms.: Ylitys 0,6 milj. euroa (alv 0. %), mm.:

- Rakennusalan suhdannetilanteen johdosta erityisesti pääurakan tarjoushinnat ylittivät selvästi kustannuslaskelman.

- Paloturvallisuuden vuoksi siirrettiin rengasvarasto varikkorakennuksesta tontin itäpäähän Hakamäenkujalle johtavan rampin alle.

- Paloviranomaisten edellyttämä sprinklerputki jouduttiin toteuttamaan ennakoitua suurempana ja lisäksi liittymä jouduttiin toteuttamaan ennakoitua kauempaa (Hakamäentieltä).

- Rakennusvalvontaviranomaiset edellyttivät kaasubussien vuoksi erillistä turvallisuusselvitystä ja sille puolueetonta asiantuntijalausuntoa ja sen pohjalta tarvittiin myös kaasuvalvontajärjestelmä, joita ei ollut huomioitu hankesuunnitelmassa.

- Rakennuttajan kannalta lisävaatimuksiksi arvioidut viranomaisvaatimukset nostavat hankkeen kokonaiskustannuksia runsaat 600.000 euroa.

Varaus kustannusnousuja varten: 0,8 milj. euroa (alv. 0 %):

- Vielä solmimattomat urakat.

Helsingin Veden putkitunneli: -1,0 milj. euroa (alv. 0 %):

- Ei ole tarpeen toteuttaa.

Mahdollisuudet säästöihin

Kehittämishankkeessa on sen suunnittelu- ja toteutusprosessin aikana toteutettu seuraavat säästötoimenpiteet:

– Suunnitteluvaiheessa muutettiin varikkorakennuksen korjaamon toimintaperiaatetta, että huoltopaikoille ajetaan suoraan varikkopihalta, lisäksi tehtiin muita erilaisia täsmennyksiä ja muutoksia ja lyhennettiin korjaamo/salibandyrakennusta kustannussyistä kuusi metriä. Kaikkiaan varikkorakennuksen huoltotilojen kokonaispinta-ala (kerrosalaneliömetrit) pienenivät muutosten johdosta 19 592,5 m²:stä n. 16 168 m²:iin. Jatkosuunnittelussa vuorokausihuoltohallin huonetilojen (kerrosalaneliömetrit) kokonaispinta-ala kasvoi toiminnallisista syistä n. 890 kerrosala-m²:stä 1 295 kerrosala-m²:iin, joten kaikkiaan huonetilojen kokonaispinta-ala (kerrosala-m²) pieneni suunnitteluvaiheessa 3 019,5 m².

– Kehittämishankkeen pääurakka tehdään laskutyöperiaatteella Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa, urakkamallilla tavoitellaan edelleen säästöjä.

– Kehittämishankkeen nettokustannuksia pyritään vielä vähentämään antamalla Gasum Oy:lle oikeus yleisen maakaasun tankkausaseman sijoittamiseen kiinteistöviraston esittämällä tavalla varikkotontin reunaan, mikä vähentää osaltaan maakaasubussien tankkaus- ja paineenkorotusasemien siirrosta kehittämishankkeelle aiheutuvia nettokustannuksia.

– Kehittämishankkeessa ei toteuteta muuta kuin aivan välttämättömät muutostyöt eikä hankkeeseen myöskään sisällytetä mitään irtaimistokustannuksia, jotka voidaan toteuttaa osakkaiden ja vuokralaisten toimesta erillisinä hankintoina (salibandykatsomo, pientarvikevarastolaitteet (paternoster), salibandykenttien matot, HelB:n öljysäiliöt yms.).

Epävarmuustekijöinä kehittämishankkeessa ovat edellä mainitut vielä kilpailuttamattomat urakat C-rakennuksen purkamisesta ja siihen liittyvistä pilaantuneiden maiden poistamisesta, vuorokausihuoltorakennuksen rakennusteknisistä ja taloteknistä töistä sekä varikkokentän maanrakennustöistä (ml. tukimuurit, ajoliuska Hakamäenkujalle ja siinä yhteydessä toteutettava väestönsuoja) yms. Kuten edellä on selvitetty näistä urakoista mahdollisesti aiheutuvat kustannusnousut on huomioitu kehittämishankkeen enimmäishinnassa 0,8 milj. eurolla.

Esitys uuden enimmäishinnan määrittämisestä kehittämishankkeelle

Edellä olevan perusteella liikennelaitos, varikkokiinteistöyhtiön ehdotuksen mukaisesti ja kiinteistöviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja ottaen huomioon rakennuttajakonsultin selvitykset, esittää, että hankkeen enimmäishinnaksi määriteltäisiin 37,92 milj. euroa (alv. 0 %), joka tarkoittaa 6 milj. euron korotusta alkuperäiseen enimmäishintaan verrattuna. Tarjoushintaindeksillä korotettuun enimmäishintaan on nousua 5,54 milj. euroa ³⁾.

³⁾ Tarkistettuna rakennuskustannusindeksillä (RI/2005) olisi enimmäishinnan nousu vastaavasti 3,94 milj. euroa. Kokonaishinta on laskelmassa määritelty tarjoushintaindeksin avulla 145,5 pistettä (1/2007) ja rakennuskustannusindeksillä (RI/2005) pisteluvulla 107,1 pistettä (1/2007).

Hankkeen rahoitusta koskevan sopimuksen tarkistaminen

Lähtökohtana varikkokiinteistöyhtiön ja kiinteistöviraston sopimuksessa 8.5.2006 bussivarikon uudelleenjärjestelyistä oli, että varikkokiinteistöyhtiö vastaa hankinnan toteuttamisesta kustannusarvion puitteissa. Mikäli kustannukset kuitenkin lisääntyvät, etsitään vastaavat säästöt. Mikäli säästöjä ei voida löytää, kiinteistöyhtiö selvittää tarpeen mukaan kaupungin kanssa neuvotellen, miten hanke voidaan viedä loppuun.

Varikko- ja salibandyrakennuksen pääurakkaa koskevien urakkatarjousten saapumisen jälkeen varikkokiinteistöyhtiö syksyllä 2006 neuvotteli talous- ja suunnittelukeskuksen ja kiinteistöviraston edustajien kanssa eri vaihtoehdoista rakennushankkeen loppuun viemiseksi. Varikkokiinteistöyhtiön lähtökohtana on näissä neuvotteluissa ollut kehittämishankkeen alkuperäinen periaate, ettei hankkeesta tulisi aiheutua kiinteistöyhtiölle ja sen osakkaille lisäkustannuksia verrattuna siihen, että toiminta olisi jatkunut alkuperäisessä varikossa ja tarpeelliset peruskorjaukset olisi tehty.

Varikkokiinteistöyhtiö on yhteistyössä kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa tehdyssä valmistelussa lähtenyt siitä, että kehittämishankkeen kustannusylitys jaetaan samassa suhteessa kuin alkuperäinenkin rahoitus kiinteistöviraston ja varikkokiinteistöyhtiön kesken. Näin varsinaisen varikkorakennuksen kustannuksista varikkokiinteistöyhtiön rahoitettavaksi jää lainalla 7 714 000 euroa ja kiinteistöviraston rahoitusosuus kasvaa 27 946 000 euroon.

Lautakunta esittää, että Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnaksi määritettäisiin 37,92 milj. euroa (hintatasossa tarjoushintaindeksi 1/2007).

Kiinteistölautakunta toteaa (3.4.2007), että Khlle esitetään Ruskeasuon bussivarikon uudelleenjärjestelyä ja sen rahoitusta koskevan sopimuksen muuttamista niin, että kiinteistöviraston maksuosuus varsinaisen varikkohankkeen kustannuksista nousee 22 460 000 eurosta 27 946 000 euroon (alv. 0 %).

Maksuosuuden nousu johtuu hankkeen arvioitua suuremmista perustamiskustannuksista ja suhdannetilanteen aiheuttamasta yleisestä rakennuskustannusten noususta.

Muutettavaksi esitettävä sopimus perustuu Kvston 29.3.2006 hyväksymään Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeen hankesuunnitelmaan. Hankkeen tarkoituksena on saada Mannerheimintien pohjoispään itäreuna hyvää sijaintiaan vastaavaan tehokkaampaan toimitilakäyttöön.

Lisäksi esitetään lisämäärärahaa sopimuksen muuttamisesta kiinteistövirastolle aiheutuvien lisäkustannusten maksamiseen.

Kvston hyväksymä hankesuunnitelma

Kvsto hyväksyi 29.3.2006 Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeen hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan 15.12.2005 esityksen mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat 31,92 milj. euroa (alv. 0 %).

Samalla Kvsto päätti oikeuttaa Khn ylittämään vuoden 2006 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, olevaa määrärahaa 25,72 milj. eurolla kiinteistöviraston rahoitusosuuden rahoittamiseksi Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeessa.

Ruskeasuon bussivarikkoalueen hankesuunnitelma valmisteltiin yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen, liikuntaviraston, Helsingin Bussiliikenne Oy:n sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Hankkeen tarkoituksena on saada Mannerheimintien pohjoispään itä-reuna hyvää sijaintiaan vastaavaan tehokkaampaan toimitilakäyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että uuden toimitila-alueen rakennusoikeus on n. 70 000 k-m². Hankkeen johdosta vuokrattu varikkotontti 16740/5 pienentyy ja varikolle joudutaan toteuttamaan uudet varikkorakennukset. Vanhat rakennukset puretaan. Uudelle varikolle sijoitetaan n. 400 bussipaikkaa, n. 390 henkilöautopaikkaa, uudet korjaamo- ja huoltotilat (n. 10 000 m²) ja salibandyhalli (n. 5 000 m²).

Bussivarikon järjestelyä koskeva sopimus

Kvston hyväksymän hankesuunnitelman toteuttamiseksi kiinteistölautakunta hyväksyi 11.4.2006 Ruskeasuon bussivarikon uudelleenjärjestelyä koskevan sopimuksen. Sopimus allekirjoitettiin 8.5.2006 Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n kanssa.

Sopimuksen mukaan kiinteistövirasto varikkotontin omistajana ja vuokranantajana ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy varikkotontin vuokralaisena, varikkorakennusten omistajana ja varikon uudelleenjärjestelyjen toteuttajana sopivat hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesta varikon uudelleenrakentamisesta, vanhojen rakenteiden purkamisesta ja muista järjestelyistä aikatauluineen sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta ja korvausten maksamisesta. Sopimuksen mukaan varsinaisen varikkohankkeen 28,66 milj. euron kustannuksista yhtiön osuus on 6,2 milj. euroa ja kiinteistöviraston osuus 22,46 milj.euroa.

Lisäksi sopimusta tehtäessä on arvioitu, että kiinteistövirastolle aiheutuu kehittämishankkeesta seuraavat kustannukset:

– Helsingin Veden putkitunnelin siirto suunnitelluilta toimitila-tonteilta 1,0 milj. euroa (alv. 0 %).

– Jäljelle jäävän varikkotontin pilaantuneiden maiden puhdistaminen 1,63 milj. euroa (alv. 0 %).

– Suunnitellun Nauvontien katualueen ja toimitilatonttien pilaantuneiden maiden puhdistaminen 0,63 milj. euroa (alv. 0 %).

Näin ollen kiinteistövirastolle aiheutuisi hankkeen toteuttamisesta kaikkiaan edellä esitetyn ylitysoikeuden mukaiset 25,72 milj. euron kustannukset.

Hankkeen nykytilanne Työt käynnistyivät kesällä 2006 purkamalla osa varikkorakennuksista uudisrakennuksen ja uuden bussikentän tieltä. Tällä hetkellä on käynnissä uudisrakennuksen rungon rakennustyöt. Näyttää ilmeiseltä, että varsinaisen varikkohankkeen kustannusarvio nousee 7 milj. eurolla 28,66 milj. eurosta 35,66 milj. euroon (alv. 0 %). Kustannusten ylitys johtuu toisaalta suhdannetilanteesta ja toisaalta maaperäolosuhteiden aiheuttamista ennakoitua suuremmista kaivu-, täyttö-, tukimuuri- ja perustustöistä. Koska työt ovat jo pitkällä, hanke on tarkoituksenmukaista viedä loppuun. Tavoitteena on, että kustannusylityksiä karsimalla ja tiukalla projektin johtamisella kustannusylitys olisi mahdollisimman pieni ja alle 35,66 milj. euroa (alv. 0 %).

Edellä on todettu, että hyväksytty kiinteistöviraston 25,72 milj. euron kokonaisrahoituskustannusosuus sisältää 3,26 milj. euroa pilaantuneiden maiden puhdistamiseen ja Helsingin Veden putkitunnelin siirtoon. Nyttemmin on käynyt ilmi, että putkitunnelin arvioitu 1 milj. euron siirtokustannus voidaan kuitenkin välttää kaavoituksella ja Mannerheimintien ja Hakamäentien risteykseen tulevien rakennusten tarkemmalla suunnittelulla. Näin ollen kiinteistövirastolle hankkeesta alun perin arvioidut lisäkustannukset alenevat 2,26 milj. euroon ja samalla edellä esitetty hankkeen kokonaiskustannusten nousu pienenee 1 milj. eurolla 7 milj. eurosta 6 milj. euroon.

Edellä mainitun johdosta joukkoliikennelautakunta on 22.3.2007 esittänyt Khlle Ruskeasuon varikkohankkeen kokonaiskustannusten tarkistamista 6 milj. eurolla 31,92 milj. eurosta 37,92 milj. euroon, alv. 0 % (35,66 + 2,26 milj. euroa).

Sopimuksen muuttaminen

Kiinteistövirasto on neuvotellut Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n kanssa hankkeen kohonneiden kustannusten jakamisesta. Alkuperäisessä järjestelyä koskevassa sopimuksessa varsinaisen varikkohankkeen 28,66 milj. euron kustannuksista oli kiinteistöviraston osuus 22,46 milj. euroa ja varikkoyhtiön osuus 6,2 milj. euroa. Neuvotteluissa on päädytty esittämään, että myös varsinaisen varikkohankkeen 7 milj. euron kustannusnousu jaetaan samassa suhteessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että 7 milj. euron lisäkustannuksista kiinteistöviraston lisärahoitusosuus olisi 5 486 000 euroa ja varikkoyhtiön 1 514 000 euroa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaluonnoksen mukaan alueelle tulee uutta toimitilakerrosalaa n. 70 000 k-m². Näin ollen Ruskeasuon varikon kehittämishanketta voidaan kustannusten noususta huolimatta pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä.

Edellä mainitun johdosta lautakunta esittää, että Ruskeasuon varikon uudelleenjärjestelyä koskevaa sopimusta muutetaan niin, että kiinteistöviraston maksuosuus varsinaisen varikkohankkeen kustannuksista on entisen 22 460 000 euron sijasta 27 946 000 euroa (alv. 0 %).

Määrärahojen käyttäminen

Khs on myöntänyt kiinteistövirastolle yhteensä 25,72 milj. euron määrärahat Kvston hyväksymän varikkohankkeen kiinteistöviraston kokonaisrahoitusosuuden rahoittamiseen.

Myönnetyistä määrärahoista on 22,48 milj. euroa osittain jo käytetty ja loput käytetään kevään 2007 aikana varikon uudelleenjärjestelysopimuksen mukaisen kiinteistöviraston osuuden maksamiseen.

Loput myönnetyistä määrärahoista eli 3,26 milj. euroa on järjestelyä koskevaa sopimusta tehtäessä suunniteltu käytettävän varikon järjestelyyn liittyvän Helsingin Veden putkitunnelin siirtoon suunnitelluilta Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksen uusilta toimitilatonteilta (1,0 milj. euroa, alv. 0 %), suunnitellun Nauvontien katualueen ja toimitilatonttien pilaantuneiden maiden puhdistamiseen (0,63 milj. euroa, alv. 0 %) ja varikkoalueen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen (1,63 milj. euroa, alv. 0 %).

Lautakunta esittää, että edellä mainitun putkitunnelin siirtokustannuksiin (1 milj. euroa) ja Nauvontien tonttien puhdistamiseen (0,63 milj. euroa) osoitetusta yhteensä 1,63 milj. eurosta voitaisiin käyttää 1,43 milj. euroa edellä hyväksyttäväksi esitetystä sopimusmuutoksesta aiheutuvan kiinteistöviraston maksuosuuden maksamiseksi. Putkitunnelin siirtokustannus voidaan välttää kaavoituksella ja rakennusten tarkemmalla suunnittelulla. Lisäksi Nauvontien uusien toimitilatonttien puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi vasta vuonna 2009 bussivarikon siirryttyä uudelle varikkoalueelle. Tätä varten tultaisiin hakemaan erillinen määräraha. Lisäksi lautakunta tulisi jäljelle jäävällä 200 000 eurolla oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston tilaamaan rakennusvirastolta suunnitellun Nauvontien katualueen eteläpään rakentaminen uuden varikon kulkuyhteyden järjestämiseksi. Rakennusvirasto ei ole tälle vuodelle budjetoinut katualueen rakentamista, koska alueelle ei ole vielä voimassa katualuetta osoittavaa asemakaavaa. Kulkuyhteyden järjestäminen on tarpeen syksyllä käynnistyvän uuden varikon toiminnalle.

Varikon pilaantuneiden maiden puhdistamiseen suunniteltu 1,63 milj. euroa tultaneen todennäköisesti käyttämään tähän tarkoitukseen kokonaan tämän ja ensi vuoden aikana.

Lautakunta toteaa päättäneensä hyväksyä, että 8.5.2006 allekirjoitettua Ruskeasuon varikon uudelleenjärjestelyä koskevaa sopimusta muutetaan niin, että kiinteistöviraston maksuosuus varsinaisen varikkohankkeen kustannuksista nousee 22 460 000 eurosta 27 946 000 euroon (alv. 0 %).

Sopimusta ei tulla kuitenkaan allekirjoittamaan ennen kuin Kvsto on vahvistanut joukkoliikennelautakunnan esityksen mukaisesti hankkeen uudeksi hankinta-arvoksi 37,92 milj. euroa (alv. 0 %) ja Khs on myöntänyt kiinteistöviraston käyttöön esitettävän lisämäärärahan.

Lautakunta esittää, että Khs myöntää kiinteistöviraston tonttiosastolle 4 056 000 euron lisämäärärahan edellä esitetyn varikon uudelleenjärjestelyä koskevan sopimusmuutoksen kiinteistöviraston maksuosuuden rahoittamiseksi.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston maksamaan Khn varikon uudelleenjärjestelyyn myöntämistä määrärahoista 1,43 milj. euroa esitetyn varikon uudelleenjärjestelyä koskevan sopimusmuutoksen kiinteistöviraston maksuosuuden rahoittamiseksi.

Lopuksi lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston tilaamaan rakennusvirastolta Khn varikon uudelleenjärjestelyyn myöntämistä määrärahoista suunnitellun Nauvontien eteläosan kadun rakentamistyöt enimmäishintaan 200 000 euroa (alv. 0 %).

Khs toteaa, että ylityspaine on sama (6,2 milj. euroa) kuin Kvstolle 17.1.2007 tälle vuodelle siirretyn määrärahan käsittelyn yhteydessä ilmoitettiin. Ylitys johtuu arvioitua suuremmista perustus- ja maarakennuskustannuksista sekä erityisesti pääurakan kustannuslaskelmia korkeammasta hinnasta. Koska hankkeessa on vielä kilpailuttamatta olevia töitä, on perusteltua, että niiden mahdollisia kustannusnousuja varten varataan em. 6,2 milj. euron lisäksi 0,8 milj. euroa.

Hanke on rahoitettu Khn käytössä olevilla ”Alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin” -varatuilla määrärahoilla, jotka on katettu ns. rahastokäytännön mukaisesti maanmyynnin ylituloilla.

Kustannusnousun jälkeenkin kiinteistövirasto katsoo, että kehittämishankkeen kokonaiskustannukset voidaan kattaa niillä tuloilla, mitä kiinteistövirasto arvioi saavansa alueen uudesta rakennusoikeudesta, joka asemakaavaluonnoksen mukaan on yhteensä 70 000 kerrosalaneliö-metriä. Hanketta voidaan edelleen pitää kaupungin kannalta kannattavana.

Hankkeeseen käytettiin 10,3 milj. euroa vuonna 2006 ja tänä vuonna on käytettävissä 15,4 milj. euroa Khn 22.1.2007 tekemän päätöksen mukaisesti. Lisämäärärahan tarve on siten 4,1 milj. euroa ((27,95 + 1,63 + 0,20) – 25,70 milj. euroa).

Khlle tulisi myöntää 4,1 milj. euron ylitysoikeus, joka kattaa kiinteistöviraston maksuosuuden nousun varsinaisesta varikkohankkeesta sekä varikkotontin pilaantuneiden maiden puhdistamiseen sekä Nauvontien rakentamiseen tarvittavan 1,83 milj. euron määrärahan.

Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessä myöntämään määrärahan kiinteistövirastolle vuoden 2007 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeen enimmäishinta on 37 920 000 euroa (alv. = 0) hintatasossa 1/2007.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2007 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, olevaa määrärahaa 4 100 000 eurolla Ruskeasuon bussivarikon uudelleenjärjestelyn rahoittamiseksi.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2006

Khs 2006-147, 2006-1520, 2006-2882

Khs toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kvston työjärjestyksen 25 §:n mukaan Khn tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Khn on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Jäljempänä esitetään tiivistelmä vuoden 2006 aikana tehdyistä aloitteista, hankituista lausunnoista ja muista toimenpiteistä.

ALOITE 1

Xxxxxx xxxxxxxxxin ym. aloite uimarannan aikaansaamisesta Tokoinrantaan

Khs 2006-147

Xxxxxx xxxxxxxxx ja 2 muuta allekirjoittajaa esittävät (19.1.2006),
että Khs ryhtyisi toimenpiteisiin kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön soveltuvan uimarannan aikaansaamiseksi Tokoinrantaan Eläintarhanlahdelle. Uimarannan paikaksi ehdotetaan Miina Sillanpään muistopatsaan ja Piritan kahvilan välistä aluetta.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (6.4.2006) lausunnossaan mm. seuraavaa:

Tokoinranta on Kallion suosituimpia ja eniten käytettyjä puistoja. Puisto rajautuu Eläintarhanlahden vesialueesta pääasiallisesti luonnonkivipaasista rakennetulla tukimuurilla. Rannassa on venepaikkoja. Rantakäytävällä liikutaan ja käytävän varrella sijaitsevilla lukuisilla puistonpenkeillä istuskellaan paljon. Lämpiminä kesäpäivinä ja -iltoina oleskellaan myös puiston nurmikoilla.

Ympäristökeskus mittaa kerran vuodessa veden laatua Töölönlahdella. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan lahden keskiosien veden laatu on tyydyttävää. Rantavesien uintikelpoisuutta pidetään kuitenkin kyseenalaisena.

Uimarannan perustaminen Tokoinrantaan edellyttäisi joko rantamuurin purkamista, venepaikkojen ja puiston kalusteiden poistamista sekä puistopuiden kaatamista tai vastaavasti vesialueen täyttämistä nykyisten venepaikkojen kohdalla rantamuurin edessä. Lautakunnan mielestä uimarannan perustaminen Tokoinrannan rakennettuun puistoon ei ole tarkoituksenmukaista tilanpuutteen ja suositun puiston muun monimuotoisen käytön takia.

Tokoinrannan tulevaa kehittämistä virkistysalueena ohjeistetaan valmisteilla olevassa Kallion–Hermannin yleisten alueiden aluesuunnitelmassa.

Varsinaisten uimarantojen perustamisesta ja ylläpidosta Helsingissä vastaa liikuntavirasto. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on kuitenkin aikaisemmin linjannut, että Siltasaaren kärjen kunnostamista uimapaikaksi voidaan harkita, mikäli Eläintarhanlahden vesi lähitulevaisuudessa osoittautuu veden kierron parantumisen myötä riittävän puhtaaksi.

Liikuntalautakunta mainitsee (11.4.2006) lausunnossaan mm. seuraavaa:

Tokoinranta on Kallion alueen suosituimpia ja eniten käytettyjä puistoja. Tokoinrannassa sijaitsevassa Eläintarhanlahden venesatamassa on sekä liikuntaviraston suoravuokrauspaikkoja (110 kpl) että virastolta laiturinpito-oikeuden saaneen Hakaniemen Venekerho ry:n venepaikkoja (119 kpl). Uimarannan rakentaminen alueelle edellyttäisi näiden poistamista. Tämä olisi voimakkaassa ristiriidassa alueella olevan runsaan venepaikkojen kysynnän kanssa, johon liikuntavirasto on pyrkinyt vastaamaan lisäämällä alueen venepaikkoja ja kehittämään paikkojen tasoa. Viraston tarkoituksena on toteuttaa sataman uudet venepaikat ponttonilaiturien avulla, jolloin veneet saataisiin suojaan ilkivaltaa torjuvien porttien taakse. Näin saataisiin suojaisalle lahdelle tasokkaita paikkoja pienille ja keskikokoisille moottoriveneille.

Uimarannan perustaminen Tokoinrannan rakennettuun puistoon ja suositun puistoalueen turmeleminen ei ole järkevää, eikä tarkoituksenmukaista tilanpuutteen ja suositun puiston muun monimuotoisen käytön takia.

Tokoinrannasta on varsin kohtuullinen matka jo olemassa olevien uintipalveluiden ääreen. Alueelta on noin kilometrin kävelymatka Uimastadionille, eikä matkaa Helsingin suosituimmalla uimarannalle Hietarantaan voi pitää kohtuuttomana. Hietarannan lisäksi on idän suunnalla rauhallinen ja suojaisa Mustikkamaan uimaranta, jonne Hakaniemestä on varsin hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Mustikkamaan uimarannan saavutettavuus tulee myös tulevaisuudessa paranemaan uuden Sörnäisten alueen saareen yhdistävän kävelysillan toteutuessa.

Uimarannan sijoittamisessa Tokoinrantaan on myös ongelmana lahden veden laatu uimavetenä. Veden laatu yllämainituilla olemassa olevilla uimarannoilla on selvästi Eläintarhanlahtea parempaa. Mikäli keskisen suurpiirin eteläosaan halutaan sijoittaa uusi uimaranta tai uimala, suositeltavampi sijoituskohta löytyisi Toukolan-/Arabianrannasta, jossa Vanhankaupunginselän alueelta löytyisi selkeästi uintikelpoisempaa vettä. Tätä paikkaa lautakunta kannatti jo v. 2003 antaessaan vastauksen valtuutettu Arto Bryggaren valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotettiin uimarantaa kaupungin keskisen suurpiirin alueelle.

Liikuntalautakunta katsoo, ettei uimarannan perustaminen Tokoinrannan alueelle ole tarkoituksenmukaista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.4.2006) aloitteesta mm. seuraavaa:

Tokoinranta on asemakaavan mukaista puistoaluetta. Puisto on Kallion suosituimpia ja eniten käytettyjä puistoja. Kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön soveltuva uimaranta asettaisi lukuisia vaatimuksia uimarannan hiekkaranta-alueelle, veden pohjalle, vesialueelle ja veden puhtaudelle sekä rannan tausta-alueelle ja sen huoltotiloille.

Ympäristökeskus mittaa veden laatua säännöllisesti. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan lahtien keskiosissa uimaveden kolibakteerien enimmäismäärälle asetettu raja alittuu. Töölönlahden merivesitunnelin puhdistavasta vaikutuksesta ei vielä ole mittaustuloksia.

Ympäristökeskuksen tietojen mukaan ajoittain veden laatua kuitenkin heikentävät Vantaanjoen tulviminen ja sinne lasketut jätevedet. Lisäksi Eläintarhanlahden pohjukka on altis rannoilta valumavesien mukana tulleiden jätösten aiheuttamalle veden laadun heikkenemiselle. Kesähelteillä leväkasvusto heikentää veden laatua.

Eläintarhanlahden pohjukassa on sekavesiviemärin ylivuotoputki ja toinen ylivuotoputki on Siltasaaren kärjessä. Myös nämä heikentävät ajoittain ja ennakoimattomasti vedenlaatua alueella. Helsingin Veden mukaan ylivuotoputkien siirtäminen toisaalle on mahdollista mutta erittäin kallista.

Siltasaaren kärki voidaan kunnostaa jatkossa uimapaikaksi, mikäli Eläintarhanlahden vesi lähitulevaisuudessa osoittautuu veden kierron parantumisen myötä riittävän puhtaaksi. Uimapaikka on mahdollista ottaa huomioon laadittavassa asemakaavassa.

Lautakunta ei puolla uimarannan perustamista Tokoinrantaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista, koska uimaranta edellyttäisi laajoja muutoksia Tokoinrannan puistoon, Eläintarhanlahden rantaan ja lahden pohjaan sekä kunnallistekniikan verkostoihin. Toinen merkittävä syy on se, että veden laatua ei voida taata. Veden laadun satunnainen ja ennakoimaton huomattava heikkeneminen kesäaikana ei puolla uimarantaa. Alue on suosittu puistona ja vesialueella on muuta monimuotoista käyttöä.

Tokoinrannan puistoalueen ja vesialueen muuta tulevaa kehittämistä virkistysalueena käsitellään laadittavana olevassa asemakaavaan muutoksessa sekä sitä seuraavassa alueen yleissuunnitelmassa.

Lautakunta hylkäsi äänin 3–2 jäsen Helistön ehdotuksen siitä, että Tokoinrannalle sopisi puistonkäyttäjiä palveleva laituri, josta uiminen saattaisi olla mahdollista.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 27.3.2007 lähettää aloitteen tekijöille edellä kuvatun lyhennelmän lautakuntien lausunnoista ja totesi lisäksi seuraavaa: Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutosluonnosta ja jatkosuunnitteluohjeita käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 1.6.2006. Tuolloin hyväksyttiin yksimielisesti ajatus siitä, että tutkitaan mahdollisuus nk. kaupunkilaislaiturin rakentamiseen. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja totesi lisäksi, että Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutoksista järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu 15.3.2007, missä asemakaavojen valmistelijat esittelivät suunnittelun nykytilannetta. Tilanne ei näyttäisi olevan muuttunut uimarannan osalta siitä, mitä edellä kuvatuissa lausunnoissa on kerrottu, vaan muiden toimintojen, kuten uusien venepaikkalaitureiden, on suunniteltu sijaitsevan aloitteessa tarkoitetussa kohdassa kahvila Piritan edessä.

Suunnittelu kuten myös asukkaiden kanssa käytävä vuorovaikutus kuitenkin jatkuvat, joten vähintäänkin uimapaikan osoittaminen ja mahdollinen laiturin paikka voitaneen asemakaavoituksen yhteydessä osoittaa. Myös radan toiselle puolelle, nk. Finlandiapuiston pohjoisosaan on alustavissa suunnitelmissa pidetty mahdollisena osoittaa uimiseen soveltuva paikka. Asemakaavasuunnittelun edistymistä kannattaa seurata mm. kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilta ja pitämällä yhteyttää kaavan suunnittelijoihin.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja Xxxxxx xxxxxxxxxille ym. annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola–Alho, puh. 310 36024)

ALOITE 2

Kruununhaan asukasyhdistyksen aloite terveyspalveluiden parantamisesta

Khs 2006-1520

Kruununhaan asukasyhdistys esittää (6.6.2006) terveysaseman sijoittamista kaupungintalokortteliin, joka sijaintinsa puolesta palvelee Viiskulman terveysasemaa paremmin asukkaita viidessä kaupunginosassa (Kaartinkaupunki, Katajanokka, Kruunuhaka, Kluuvi ja Suomenlinna).

Kiinteistövirasto mainitsee (2.11.2006) että kaupungintalokortteleiden tilojen käyttöä ollaan parhaillaan järjestelemässä uudelleen. Khs on mm. kehottanut kiinteistövirastoa vapauttamaan hallintokäytössä olevia tiloja ns. Elefantti-korttelista alueen elävöittämiseksi. Myös Leijonakorttelin tilankäyttöä ollaan tarkistamassa. Sarvikuono-korttelin tyhjänä olevien tilojen hankesuunnitelma on valmistumassa ja tilat on tarkoitus korjata ja kunnostaa toimistokäyttöön.

Kaupungintalokortteleihin on teknisesti mahdollista sijoittaa esim. terveysasema. Olemassa olevien huonetilojen muuttaminen terveysaseman tarpeisiin on kuitenkin huomattavan kallista. Kysymystä tulee kuitenkin lähestyä terveysasemaverkoston tarvenäkökulmasta eikä satunnaisesti vapaana olevien tai vapautuvien huonetilojen kannalta.

Terveyskeskus mainitsee (12.12.2006), että terveyslautakunta päätti 25.10.2005 terveysasemaverkon keskittämisen linjauksista. Khs päätti 24.4.2006 kehottaa terveyslautakuntaa ja terveyskeskusta jatkamaan suunnittelua tehtyjen kehittämislinjausten mukaisesti. Vironniemen terveysaseman palvelujen siirtäminen Viiskulman terveysaseman yhteyteen perustuu terveyslautakunnan päätökseen.

Terveyskeskus jatkaa terveysasemaverkon kehittämistä aiempien suunnitelmien mukaan eikä näe syytä poiketa suunnitelmista. Terveysaseman toiminnat on tulevaisuudessa tarkoitus sijoittaa terveydenhuollon rakennuksiin, jotka on helpommin muutettavissa tarvetta vastaaviksi kuin muuhun tarkoitukseen suunnitellut rakennukset.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mainitsee (21.12.2006), että sen yhdessä kiinteistöviraston kanssa teettämä ideasuunnitelma ja käytön konsepti kaupungintalokortteleiden käytön monipuolistamiseksi on juuri valmistunut. Konsulttityössä on tutkittu erilaisia mahdollisuuksia parantaa alueen jalankulkuympäristöä, avata korttelipihoja yleisölle sekä muuttaa rakennusten pohjakerrosten toiminnat yleisölle avoimiksi. Konsulttityön on laatinut arkkitehtitoimisto K2S Oy ja työryhmä. Suunnitelmaa tullaan käyttämään kortteleita varten laadittavan asemakaavan muutostyön pohjana. Ideasuunnitelmassa ei suositeltu terveysasemaa eikä sen tyyppistä toimintaa.

Virasto katsoo, että elävöitettävissä kortteleissa erityisesti maantasokerrokset ja pihat sekä niihin liittyvät kulkureitit pitäisi aina varata yleisön vapaasti käytettäviksi.

Työterveyskeskus mainitsee 28.2.2007 saapuneessa lausunnossaan, että sen asiakkaana ovat kaupungin työntekijät. Työterveyskeskuksella ei ole suunnitelmia terveysasemaverkon laajentamisesta. Palvelut on sijoitettu Helsinginkadun ja Sturenkadun työterveysasemille sekä Helsingin Energian ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sekä Helsingin Bussiliikenteen terveysasemille.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 21.3.2007 lähettää Kruunuhaan asukasyhdistykselle jäljennökset saaduista lausunnoista selvityksenä asiassa ja todeta, ettei asia tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Khs ilmoittaa, että Kruunuhaan asukasyhdistykselle on lähetetty kirje, jossa on ilmoitettu edellä mainitusta kaupunginjohtajan päätöksestä.

(Stj / Anneli Frantsi, puh. 310 36184)

ALOITE 3

Xxx xxxxxxxxin aloite Mikkolantie 2 ja 4:n tonttien säilyttämisestä opetus-

tarkoituksessa

Khs 2006-2882

Xxx xxxxxxxx ehdottaa (11.12.2006) ruotsinkielisen ammattioppilaitos- kuntayhtymän omistamien ja sen käytössä aiemmin olleiden kiinteistöjen Mikkolantie 2 ja 4 säilyttämistä opetustarkoituksessa. Xxxxxxxx toteaa, että selvityksen mukaan lähialueella on useita koulukiinteistöjä, jotka eivät sovellu ympäristöterveyttä koskevien kriteerien mukaan koulukäyttöön ja jotka tulisi poistaa käytöstä. Mikkolantien kiinteistöjä tarvittaisiin korvaamaan nämä. Aloitteessa katsotaan, että rakennusten käyttäminen edelleen koulutarkoituksiin olisi taloudellisesti edullista kaupungille.

Xxxxxxxx toteaa, että opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on päättänyt Åshöjdens högstadiumin siirtämisestä nykyistä pohjoisemmaksi sopivan kiinteistön löydyttyä ja että kuntayhtymän kiinteistöjen soveltuvuutta yläasteen uudeksi sijoituspaikaksi selvitetään. Xxxxxxxx katsoo, että tämä selvitys on valmisteltava ja otettava huomioon, ennen kuin päätetään mahdollisesta Mikkolantien kiinteistöjen uudesta käyttötarkoituksesta.

Nykyistä pohjoisemmaksi siirtyvä Åshöjdens högstadium palvelisi laajasti pohjoista ja koillista suurpiiriä. Oulunkylä on joukkoliikennettä ajatellen sijainniltaan ylivoimaisesti paras tämän laajan alueen koulupaikka. Oulunkylässä ei ole vapaana muita koulutontteja. Nämä kaksi tonttia pitää Xxxxxxxxin mielestä varata ruotsinkielisen yläasteen tarpeisiin. Aloitteessa todetaan vielä, että kaavoituksen ensisijainen tavoite on kaupungin kehittäminen asukkaiden tarpeita palvelevaksi eikä kiinteistöliiketoiminnasta saatavan voiton maksimointi.

Opetuslautakunta mainitsee (27.3.2007), että opetusvirasto on valmistelemassa suomenkielisen sekä ruotsinkielisen koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisesitystä. Asia esitellään lautakunnan jaostoille vuoden 2007 toukokuun alkupuoliskolla ja lautakunnalle toukokuun lopussa.

Lautakunta toteaa, että Mikkolantie 2–4 kiinteistöt sijaitsevat maantieteellisesti hyvällä paikalla ajatellen ruotsinkielisen pohjoisen yläasteen koulun sijaintia.

Koska kouluverkon tarkistaminen on vielä tässä vaiheessa kesken, ei aloitteeseen voida lautakunnan mielestä ottaa yksityiskohtaisesti kantaa.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on 10.4.2007 lähettänyt Xxxxxxxxille selvityksen kouluverkkojärjestelyn käsittelyn tämänhetkisestä vaiheesta. Järjestely on tarkoitus lakkautettavien koulujen osalta saattaa Kvston päätettäväksi kevätkaudella 2007. Kouluverkon tarkistamisen yhteydessä tulee yksityiskohtaisesti selvitetyksi koulutilojen tarve ja tarkoituksenmukainen sijainti mm. Åshöjdens högstadiumin osalta.

Khs kuitenkin toteaa, että se päätti 5.6.2006 ehdottaa em. Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑kuntayhtymälle, että se myisi kaupungin omistamilla em. tonteilla sijaitsevat yhtymän rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailulla mm. seuraavin ehdoin:

Rakennukset myydään purettaviksi lukuun ottamatta laadittavassa asemakaavamuutoksessa mahdollisesti suojeltavaksi osoitettavia rakennuksia.

Tonteille laaditaan kaupungin toimesta asemakaavamuutos, jossa tontit osoitetaan asuntorakentamiseen.

Tonttien nykyiset vuokrasopimukset korvataan uusilla maanvuokrasopimuksilla siten, että asemakaavamuutoksen mukainen asuntorakentaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun asemakaavamuutos tulee lainvoimaiseksi.

Khn päätös tehtiin äänestyksin.

Xxx xxxxxxxx haki oikaisua Khn päätökseen. Khs jätti 26.6.2006 oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Xxxxxxxx valitti tästä päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt 28.2.2007, että Khn päätös jää voimaan.

Kiinteistöviraston toimesta on järjestetty tarjouskilpailu. Kuntayhtymän yhtymäkokous on 5.2.2007 päättänyt osaltaan hyväksyä Khn päätöksen mukaisen järjestelyn mm. omistamiensa rakennusten osalta. Asia tulee myöhemmin erikseen asemakaavamuutoksena käsiteltäväksi.

Khs viittaa edellä selostettuihin järjestelyihin ja Xxx xxxxxxxxille lähetettyyn vastaukseen sekä katsoo tämän tässä vaiheessa riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Sj / Antero Makkonen, puh. 310 36023)

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2006 tiedoksi.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

HERMANNIN VIIDEN ASUINKERROSTALOTONTIN JA MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2007-574

21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21007 tontti nro 7 ja korttelin nro 21008 tontit nro 1–4; Fenixinmäki, Rialtonkuja

Kiinteistölautakunta toteaa (6.3.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Hermannin ja Sörnäisten kaupunginosien asemakaavan muutos nro 10900 on tullut lainvoimaiseksi 25.10.2002. Etelä-Hermannin uudelta asuntoalueelta on varattu asuntotuotantotoimikunnalle mm. asuinkerrostalotontit (AK) 21007/4 ja 5 (nykyisin tontti 21007/7) sekä 21008/1, 2 ja 3 (tuleva tontti 21008/5) omistusasuntotuotantoon Hitas I ‑ehdoin 31.12.2007 saakka.

Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:lle on varattu asuinkerrostalotontti (AK) 21008/4 ikääntyneille henkilöille ja yhdistyksen henkilökunnalle tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2007 saakka. Kaikki varatut kohteet ovat vapaarahoitteisia.

Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy on perustettu huolehtimaan asema-kaavaan perustuvia velvoitepaikkoja koskevasta alueen keskitetystä pysäköintijärjestelystä. Hermanninpuiston eteläpuolelle keskelle uutta asuntoaluetta on tarkoitus louhia ja rakentaa mainittua pysäköintiä palveleva maanalainen pysäköintilaitos.

Mainittujen asuntotonttien rakentamisen on arvioitu käynnistyvän loppuvuonna 2007 sekä pysäköintilaitoksen louhimisen keväällä 2007 ja rakentamisen kesällä 2008. Lautakunta esittää niiden osalta vuokrausperusteiden määräämistä Khlle.

Alueen rakentaminen Alueen rakentamisen on arvioitu kestävän vuoteen 2010–2011. Pääosa alueen asuntorakentamisesta käynnistyy vuosina 2007–2009 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) siirryttyä uusiin tiloihin Viikkiin vuoden 2006 aikana.

Varaus ja Etelä-Hermannin pysäköinnin toteuttaminen

Khs päätti 13.3.2006 varata asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavaksi mm. tontit (AK) 21007/4 ja 5 (nykyisin tontti 21007/7) sekä tontit (AK) 21008/1–4 omistusasuntotuotantoon Hitas I ‑ehdoin 31.12.2007 saakka.

Samalla Khs päätti varata Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:lle tontista (AK) 21009/1 rakennusoikeudeltaan n. 1 300 k‑m²:n suuruisen osan ikääntyville henkilöille ja yhdistyksen henkilökunnalle tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2007 mm. ehdolla, että hankkeesta ja sen suunnitelmista tulee saada sosiaaliviraston puoltava lausunto ennen kuin tontti vuokrataan tai myydään varauksensaajalle.

Lisäksi Khs päätti kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa perustamaan pysäköintijärjestelyjen toteuttamista varten tarvittavan pysäköintiyhtiön käyttäen yhtiöjärjestysmallina vastaavissa kaupungin perustamissa pysäköintiyhtiöissä käytettyä yhtiöjärjestystä ja merkitsemään yhtiön osakepääoman ja nimeämään jäsenet pysäköintiyhtiön rakennusaikaiseen hallitukseen.

Khs päätti myös, että korttelien 21006, 21008, 21009, 21010, 21011, 21012, tontin 21013/2 sekä tonttien 21007/4 ja 5 (nykyinen tontti 21007/7) varauksensaajien tulee liittyä alueelle perustettavaan pysäköintiyhtiöön sekä maksaa liittymismaksuna tontin luovutuksen yhteydessä 32 000 euroa asemakaavan mukaiselta autopaikalta. Mikäli liittymismaksun suorittaminen viivästyy mainitusta ajankohdasta, korotetaan liittymismaksua 3,5 % vuotuista korkoa vastaavalla määrällä. Autopaikkojen tonttikohtainen määrä todetaan rakennusluvista. Liittymismaksua tarkistetaan rakennusluvan myöntämisajankohdan rakennuskustannusindeksin perusteella lähtökohtana kustannustaso 1/2006.

Edelleen Khs päätti, että pysäköintiyhtiön hallituksella on oikeus tarkistaa kustannusarvioon perustuvaa 32 000 euron liittymismaksua, mikäli hankkeen todelliset kustannukset muuttuvat kustannusarviosta.

Khs päätti kehottaa vielä kiinteistölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin sopimusjärjestelyjen aikaansaamiseksi Senaatti-kiinteistöjen kanssa sen omistamien tonttien velvoittamiseksi kuvattuun pysäköintijärjestelmään ja liittymiseksi pysäköintiyhtiöön.

Varauspäätöksen muutos

Kiinteistölautakunta päätti 9.1.2007 vaihtaa Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:n varauksen tontilta 21009/1 tontille 21008/4 entisin ehdoin, koska kysymys oli edellä mainitun Khn päätöksen mukaisesta vähäisestä tarkistamisesta.

Rahoitusmuoto Asuntotuotantotoimiston ilmoituksen 27.2.2007 mukaan po. varatut
tontit ovat vapaarahoitteisia.

Asemakaava Kvston 11.9.2002 hyväksymän ja 25.10.2002 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaan tontit, joille nyt esitetään vuokrausperusteita, ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK).

AK-korttelialueella saa sijoittaa liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja rakennuksen pohjakerrokseen.

Autopaikkoja saa olla enintään 1 invapaikka 3 000 k-m² kohti.

Asemakaavaan on merkitty pysäköintiä varten pääosin tonttien 21010/ 1–3 ja tontin 21007/1 (suunnitellun tontin 21021/1) alapuolelle maan-alainen tila (ma). Maanpinnalle saa rakentaa poistumisteitä ja laitteita, jotka palvelevat maanalaisia tiloja ja jotka saadaan rakentaa asema-kaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Lisäksi kaavaan on merkitty tonttien 21011/1 ja 21013/1 sekä katualueiden alapuolelle
alueen osa, johon saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan (ma-ajo).

Autopaikkanormi on AK-korttelialuetta varten 1 ap/140 m² asuntokerrosalaa, AKS-korttelialuetta varten 1 ap/250 m² asuntokerrosalaa ja YL-korttelialuetta varten 1 ap/320 k-m². AK-, AKS- ja YL-korttelialueen autopaikat tulee sijoittaa LPA-korttelialueelle tai maanalaiseen pysäköintilaitokseen lukuun ottamatta tontteja 21006/1 (+ 21006/3 ja 4) ja 21674/4, joiden autopaikat saa sijoittaa omalle tontille.

Tonttitiedot Kaupunki on ostanut 25.9.2001 po. asuntotontit Suomen valtiolta.

Tonteista (AK) 21007/4 ja 5 on muodostettu tonttijaolla nro 11265 tontti (AK) 21007/7, jonka osoite on Fenixinmäki, pinta-ala 2 489 m² ja rakennusoikeus 3 100 k-m². Tontti 21007/7 on merkitty 23.2.2007 kiinteistörekisteriin.

Tontin (AK) 21008/1 osoite on Rialtonkuja 10, pinta-ala 567 m² ja rakennusoikeus 1 290 k-m². Tontin (AK) 21008/2 osoite on Rialtonkuja 8, pinta-ala 679 m² ja rakennusoikeus 1 290 k-m². Tontin (AK) 21008/ 3 osoite on Rialtonkuja 6, pinta-ala 679 m² ja rakennusoikeus 1 290 k-m². Tontin (AK) 21008/4 osoite on Rialtonkuja 4, pinta-ala 825 m² ja rakennusoikeus 1 290 k-m².

Tonteista (AK) 21008/1–3 ollaan muodostamassa tonttia (AK) 21008/5, jonka osoite on Rialtonkuja, pinta-ala 1 925 m² ja rakennusoikeus 3 870 k-m². Tonttia 21008/5 ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin.

Pysäköintilaitoshanke Khn päätöksen mukaisesti asuntotuotantotoimisto on perustanut Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy:n huolehtimaan asemakaavan ja maanvuokrasopimusten / tonttien kauppakirjojen toteuttamiseksi keskitetysti
alueen pysäköinnistä.

Pysäköintiyhtiön vaikutusalueen kokonaisautopaikkamäärä on 429 autopaikkaa, joista 336 autopaikkaa toteutetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja 93 autopaikkaa Sörnäistenkadun varteen autopaikkatonteille (LPA) 21014/1 ja 21015/1. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 13,7 milj. euroa eli 32 000 euroa/autopaikka (taso 9/2005, RI = 112,5).

Kaupunki vuokraa alueelta pitkäaikaisesti Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy:lle pysäköinnin toteuttamista varten maanalaisen määräalan ja mainitut autopaikkatontit. Pysäköintialueeseen kuuluvien asunto- ja toimitilatonttien vuokrasopimuksiin/kauppakirjoihin sisällytetään vuokralaisille/tontin ostajille velvollisuus liittyä pysäköintiyhtiön osakkaaksi sekä merkitä ja ostaa yhtiön osakkeita tonttien autopaikkoja vastaava määrä.

Lisäksi mainittujen tonttien vuokralaiset/omistajat ovat velvolliset tekemään pysäköintiyhtiön kanssa erillisen pysäköintisopimuksen autopaikkojen toteuttamisesta ja käytöstä sekä suorittamaan tonttien luovutuksen yhteydessä autopaikkamäärään perustuvan omarahoitusosuuden eli liittymismaksun 32 000 euroa/autopaikka pysäköintiyhtiölle, jolla katetaan pysäköintilaitoksen kustannukset.

Koska suuri osa tonteista rakennetaan vasta pysäköintilaitoksen valmistumisen jälkeen, rakennuskustannusten kattamiseen tarvitaan väli-aikaista rahoitusta. Mainittu rahoitus on tarkoitus hoitaa kaupungin käyttöluotolla. Mikäli kustannukset kohoavat yli määritellyn liittymis-maksun, pysäköintiyhtiölle otetaan pitkäaikainen laina tai/ja liittymis-maksua korotetaan Khn päätöksen mukaisesti.

Asuntotuotantotoimiston ilmoituksen mukaan pysäköintilaitoksen on arvioitu valmistuvan käyttökuntoon kesällä 2009. Louhiminen on tarkoituksenmukaista tehdä ennen luolan päälle toteutettavaa asuntorakentamista. Alueen toteuttamisessa koordinaatio pysäköinnin ja asuntojen rakentamisessa on tärkeää onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Rakennuskustannukset saattavat kohottaa kustannustasoa, joten liittymismaksua saatettaneen joutua tarkistamaan Khn päätöksen mukaisesti.

Tonttien maaperätiedot

Geoteknisen kartan (Geotekninen osasto, Helsinki 1989) mukaan tontti 21007/7 sijaitsee maaperältään kitkamaa-alueella sekä tontit 21008/1, 2, 3 ja 4 osin kitkamaa- ja osin kallioisella alueella, joten rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Vuokra Kvsto päätti 14.1.2004 (asia 13) vahvistaa Hermannin asuntotonteille (AK) 21006/1, 3 ja 4 sekä 21007/4 ja 5 vuokrausperusteet, joiden mukaan tonttien vuosivuokrat määräytyvät pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana asuntonttien 21006/1, 3 ja 4 osalta 25 euroa sekä asuntotonttien 21007/4 ja 5 osalta 24 euroa sijainnista riippuen.

Maantasoisten autopaikkatonttien (LPA) 21014/1 ja 21015/1 vuosivuokrat määrättiin tuolloin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana neliömetrihintana 1 euroa.

Hermannin asuntotontin (AK) 21007/7 vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 28 euroa sekä asuntotonttien (AK) 21008/1, 2, 3 ja 4 osalta 30 euroa.

Vuokraushinnan määrittelyssä on otettu huomioon maanarvon kohoaminen mainitun Kvston päätöksen jälkeen ja tonttien sijoittuminen asuntoalueella. Lisäksi tontit sijaitsevat hyvien julkisten liikenneyhteyksien sekä Sörnäisten ja Kalasataman metroasemien että lisäpalveluiden läheisyydessä (alle 500 m). Vuokraushinnassa on myös huomioitu tonttien autopaikoituksesta johtuvat korkeat liittymismaksut.

Asuntotonteille sijoitettavien julkisten lähipalvelutilojen (esim. päiväkoti) vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- tai toimistotilojen osalta esitetään perittäväksi samaa maanvuokraa kuin asuntotonteilta.

Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

Tontin 21008/4 osto-optio

Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry on perustettu vuonna 1872. Yhdistys omistaa alueella Hämeentien ja Lautatarhankadun kulmassa tontin 21649/9 (YS), jolla sijaitsee venäjänkielinen Helenan vanhainkoti, ortodoksinen kotikirkko ja Pääskylä-niminen lasten päiväkoti. Yhdistys on esittänyt, että se on kiinnostunut ensisijaisesti ostamaan sille varatun tontin (AK) 21008/4, jonne on tarkoitus toteuttaa seniori-ikäisille ortodokseille ja venäjänkielisille sekä Helenan vanhain-kodin henkilökunnalle tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Rakennettavan talon asukkaat voisivat halutessaan käyttää Helenan vanhainkodin palveluja, kuten ruokailua, kuntoutustiloja ja kirkkoa.

Koska yhdistys omistaa alueella jo edellä mainitun vanhainkotitontin, vuokralaiselle esitetään oikeutta ostaa tontti 21008/4 kaupungilta sen jälkeen, kun se on vuokrasopimuksen mukaisesti rakennettu ja hyväksytty otettavaksi käyttöön. Kauppahinnasta ja muista ehdoista sovitaan myöhemmin erikseen. Mikäli vuokralainen ei käytä osto-optiota viiden vuoden kuluessa tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

Pysäköintilaitos Ottaen huomioon, että kysymyksessä on alueellisen pysäköintiyhtiön hoitama ja varsin kallis asemakaavaan perustuva alueellinen pysäköintijärjestely esitetään, että pysäköintilaitostoimintaa palvelevien tilojen (pysäköintitilat ja tekniset tilat) vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana neliömetrihintana yhtä (1) euroa. Vuokra esitetään perittäväksi vain mainittujen tilojen osalta. Näiden pinta-ala on n. 8 142 m² ja vuosivuokra tällöin n. 6 650 euroa (1/2007, ind. 1 632).

Mainittu vuokra vastaa velvoitepaikoista maantasoisilta autopaikkatonteilta (LPA) perittävää vuokraa. Pysäköintilaitoksen ajo- ja kulkuyhteyksistä ei esitetä perittäväksi erikseen vuokraa.

Muissa vastaavansuuruisissa hankkeissa vuokra on peritty rakennusaikana joko alennettuna tai sitä ei ole peritty lainkaan. Kun laitoksen liittymismaksut kertyvät osin vasta viiveellä ja osa rakennuskustannuksista on rahoitettava tilapäisluotoin esitetään, ettei edellä mainitulla perusteella määräytyvää vuokraa perittäisi laitoksen louhinta- ja rakennustöiden ajalta koko laitoksen valmistumiseen ja käyttöönottoon saakka.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % ja muiden tonttien 5 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Vuokrien määrittelyssä on siten huomioitu samalle tai vastaavalle
alueelle aiemmin vahvistetut vuokrausperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Asuntotonttien laskennallinen k-m²-hinta hintatasossa 1/2007, ind. 1 632 on asuintilojen osalta n. 457–490 euroa. Julkisten lähipalvelutilojen k-m²-hinta on n. 245 euroa ja pysäköintilaitoksen n. 16 euroa.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on
1,98–2,12 euroa/as-m²/kk.

Vuokra-aika Kvston 14.1.2004 (asia 13) tekemän päätöksen perusteella Etelä-Hermannin alueen tonteista tulisi tehdä 100 vuoden maanvuokrasopimukset, joiden vuokrataso tarkistetaan 30 vuoden välein (1.1.2030, 1.1.2060 ja 1.1.2090) käypää maanhintaa vastaavaksi. Maanvuokralain mukaan tontit voidaan vuokrata enintään 100 vuodeksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tulisi käyttää esityksestä ilmenevällä tavalla perusteena Kvston 29.11.1995 tekemästä päätöksestä ilmeneviä prosenttiperusteita tai kaupungin kulloinkin tonttien vuokrauksissa käyttämiä prosenttiperusteita. Maanvuokran tarkistusajankohdat ovat samat kuin esimerkiksi Arabianrannan ja Latokartanon asuntoalueilla.

Lautakunnan mielestä po. tonttien ja alueen tontteja palvelevan maanalaisen pysäköintilaitoksen osalta tulee noudattaa vastaavaa menettelyä.

Khs toteaa, että tontin 21008/4 mahdollinen myyminen Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:lle on tuotava erikseen päätettäväksi kauppahinnan ja kaupan muiden ehtojen osalta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 21. kaupunginosan asemakaavan muutokseen nro 10900 sisältyvät jäljempänä mainitut tontit tai niistä muodostettavat tontit sekä esityslistan tämän asian liitteeseen 4 merkityn noin 10 000 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan pysäköintilaitosta varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2103 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 21007 tontin nro 7 (AK) vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 28 euroa.

Korttelin nro 21008 tonttien nro 1 (AK), nro 2 (AK), nro 3 (AK), nro 4 (AK) vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 30 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- ja toimistotilojen osalta peritään samaa vuokraa kuin asuntotonteilta.

Asuntotonteille sijoitettavien julkisten lähipalvelutilojen vuo-sivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa korttelin nro 21008 tontti nro 4 kaupungilta sen jälkeen, kun se on vuokrasopimuksen mukaisesti rakennettu ja hyväksytty otettavaksi käyttöön. Kauppahinnasta ja muista ehdoista sovitaan myöhemmin erikseen.

Mikäli vuokralainen ei käytä osto-optiota viiden vuoden kuluessa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

3 Pysäköintilaitostoimintaa palvelevien tilojen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana neliömetrihintana 1 euroa.

Pysäköintilaitoksen ajo- ja kulkuyhteyksistä ei peritä erikseen vuokraa.

Edellä mainitulla perusteella määräytyvää vuokraa ei peritä laitoksen louhinta- ja rakennustöiden ajalta koko laitoksen valmistumiseen ja käyttöönottoon saakka.

4 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää maanvuokraa 1.1.2030, 1.1.2060 ja 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tontin vuosivuokra on asuntotonttien osalta 4 % sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen/pysäköintilaitostoimintaa palvelevien tilojen osalta 5 % käyvän hinnan mukaan määräytyvästä tontin arviohinnasta. Jos Helsingin kaupungin tonttien vuokrauksissa käyttämät prosenttiperusteet myöhemmin muuttuvat kaupungin-valtuuston päätöksen johdosta, tarkistusta tehtäessä käytetään voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosentti-perustetta.

Sopimuspuolella, joka ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

5 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja soveltuvin osin liike- ja toimistoalueen vuokrausehtoja, soveltuvin osin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 10900
	Liite 3	Kopio asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11481
	Liite 4	Ennakkokopio 24.1.2007 Etelä-Hermannin pysäköintilaitoksen asemapiirustuksesta
	Liite 5	Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:n tontin ostoa koskeva kirje 22.1.2007

ULLANLINNAN TONTIN 100/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11634)

Khs 2007-56, 2006-2015

7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 100 tontin nro 1 asemakaavan muutosehdotus.

Vuorimiehenkatu 1

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa suunnittelualueella olevan arvorakennuksen palauttamisen asuinkäyttöön. Rakennus on aiemmin suojeltu sekä asetuksen nojalla että asemakaavassa. Uudenmaan ympäristökeskus on 13.3.2007 antanut rakennukselle suojelumääräykset rakennussuojelulain nojalla. Tarvittavat autopaikat sijoitetaan läheiseen pysäköintilaitokseen.

Asemakaavan perusteet

YIT Rakennus Oy pyytää (27.3.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan asuntotontiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota tulee kehittää siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 7948 (vahvistettu 22.10.1982), jonka mukaan tontti kuuluu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen (YH). Tontilla olevaa rakennusta koskee kaavan ark-merkintä, joka tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusalaa.

Nykytilanne

Ullanlinnan nykyinen asuntokanta on suurelta osin rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Alueella on useita 1800-luvun loppupuolella rakennettuja julkisia rakennuksia, kuten tähtitieteellinen observatorio, saksalainen kirkko, ruotsalainen normaalilyseo ja kirurginen sairaala. Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952.

Alueen puistot ja rannat ovat satama-aluetta lukuun ottamatta kaupunkilaisten yhteistä ulkoilualuetta. Tähtitornin vuori on Helsingin kaupunginniemen korkein maastokohta ja se on keskeinen osa Ullanlinnaa. Tähtitornin vuoren puisto valmistui vuonna 1903, ja se on ensimmäinen kaupungin alusta asti rakentama täysimittainen julkinen puisto.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Suojelukohteet

Tontilla oleva rakennus on valmistunut vuonna 1897 rakennusmestari Elia Heikelin ja arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnitelmien mukaan. Vuodesta 1901 rakennuksen omisti valtio. Sitä käytettiin aluksi virkamiesten asuintalona ja sitten myös virastotalona. Merenkulkuhallitus toimi rakennuksessa 1990-luvun puoliväliin saakka. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, sisätilat on peruskorjattu 1980-luvulla.

Rakennus on suojeltu vuonna 1980 valtion omistamien rakennusten suojelua koskevan asetuksen nojalla. Rakennus on suojeltu myös asemakaavassa (vahvistettu 22.10.1982). Senaatti-kiinteistöjen ilmoitettua Uudenmaan ympäristökeskukselle kaupasta, jolla valtion omistama rakennus siirtyi YIT Rakennus Oy:lle, antoi Uudenmaan ympäristökeskus rakennukselle seuraavat suojelumääräykset (11.5.2006): "Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri tulee säilyttää. Sisätilojen käsittelyssä tulee vaalia tilajärjestelyjä ja detaljeja, jotka ylläpitävät rakennuksen identiteettiä historiallisena asuinkerrostalona. Rakennuksen korjauksissa ja muutoksissa on kuultava Museovirastoa. Virasto voi myöntää vähäisiä poikkeamia suojelumääräyksistä." Ympäristöministeriö palautti päätöksen uuteen käsittelyyn ja uusi päätös annettiin 13.3.2007.

Ympäristöhäiriöt

Laivasillankadun liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyinen liikennemäärä Laivasillankadulla on n. 15 000 ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa tontilla olevan rakennuksen julkisivulle päiväaikana n. 66–67 dB ja yöaikana n. 56–57 dB keskiäänitason.

Tontilla oleva rakennus sijaitsee nykyisen Olympiaterminaalin läheisyydessä, n. 150 m:n etäisyydellä Olympiaterminaalin lauttapaikalla olevista Tukholman laivoista.

Helsingin Eteläsataman aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty vuonna 2004, edelleen vireillä olevaan Eteläsataman ympäristölupahakemukseen liittyen. Selvityksen mukaan (Helsingin Eteläsatama, Ympäristömeluselvitys, Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki 5/2004) sataman toiminnasta aiheutuva melu on rakennuksen kohdalla selvästi läheisten katujen aiheuttamaa liikennemelua alhaisempaa, vaikka Olympiaterminaalissa yöpyisi laiva. Olympiaterminaalin kahdesta laivapaikasta toisessa yöpyy nykyisin yksi alus. Lisäksi Olympiaterminaalin toista laivapaikkaa käytetään risteilyalusten käynteihin.

Sataman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat alle ohjearvojen. Olympiaterminaalista liikennöivien aluksien jätevedet eivät ole enää aiheuttaneet hajuhaittoja mm. jätevesien esikäsittelyn ansiosta.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnittelualueella olevan rakennuksen palauttaminen asuinkäyttöön sekä rakennuksen historiallisten, arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen turvaaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa rakennukselle on merkitty uusi käyttötarkoitus. Rakennus on merkitty asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennus on merkitty suojelluksi rakennussuojelulain nojalla. Autopaikat sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen.

Mitoitus Tontin pinta-ala on 1 766 m² ja rakennusoikeus 5 750 k-m². Rakennusoikeus on 50 m²:n suurempi kuin aiemmassa asemakaavassa ja vastaa näin ollen tontin nykyistä rakennettua kerrosalaa. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 100 m² huoneistoalaa.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontti muutetaan hallinto- ja virastorakennusten korttelialueesta (YH) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennukselle on merkitty sen nykyistä kokoa vastaava rakennusala ja rakennusoikeus (5 750 k-m²).

Rakennuksessa on viisi kerrosta. Ullakolle ei voi sijoittaa asuntoja sen mataluuden sekä rakennussuojelun tavoitteiden vuoksi. Teknisiä laitteita ei saa rakentaa vesikaton yläpuolelle.

Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 100 m² huoneistoalaa.

Rakennuksen eteläpuolelle on merkitty istutettavat alueen osat, joissa tulee olla puita ja pensaita. Istutettavia alueita ympäröivät, luonnonkivistä tehdyt tukimuurit on säilytettävä ja muurin päällä olevat metalliaidat on kunnostettava. Istutettavat alueet on toteutettava julkiseen kaupunkitilaan ja rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla.

Rakennuksen piha-alueiden pintamateriaalien, istutusten ja varusteiden on oltava alueen ja rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvia. Istuttamattomien alueiden pääasiallisena pintamateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä. Autopaikkoja tai jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa pihamaalle.

Hyvän asumisen laadun turvaamiseksi asemakaavassa määrätään, että asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: talopesula, kuivatustiloja 6 m²/20 asuntoa, talosauna 1 kpl/20 saunatonta asuntoa sekä harraste-, kokoontumis- tai vastaavia yhteistiloja 1,5 % tontin kerrosalasta eli 86 m².

Liikenne Tontin autopaikkavelvollisuus on 1 autopaikka/125 k-m² asuinkerrosalaa. Kaikki 46 autopaikkaa tulee sijoittaa yleiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Lähin yleinen pysäköintilaitos sijaitsee Tähtitornin vuoren alla.

Suojelukohteet

Tontilla oleva rakennus on suojeltu jo aiemmin sekä asetuksen nojalla että asemakaavassa. Muutosehdotuksessa rakennus merkitään rakennussuojelulain nojalla suojelluksi rakennukseksi (srs). Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri tulee säilyttää. Sisätilojen käsittelyssä tulee vaalia tilajärjestelyjä ja detaljeja, jotka ylläpitävät rakennuksen identiteettiä historiallisena asuinkerrostalona. Rakennuksen korjauksissa ja muutoksissa on kuultava Museovirastoa. Museovirasto voi myöntää vähäisiä poikkeamia suojelumääräyksistä.

Ympäristöhäiriöt

Läheisten katujen liikennemäärän ja liikenteen aiheuttaman melun ei arvioida oleellisesti muuttuvan nykytilanteesta. Ajoneuvoliikenteen mitoittava päiväajan melutaso rakennuksen julkisivuilla on 67 dB.

Jotta asunnon sisällä toteutuisivat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot, tulisi rakennuksen Laivasillankadun ja Vuorimiehenkadun puoleisien ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyys liikennemelua vastaan olla 32 dB.

Kaavassa rakenteellinen meluntorjuntamääräys on annettu luonteeltaan ohjeellisena, koska kohteessa on tahdottu ensisijaisesti varmistaa rakennussuojelullisten näkökohtien toteutuminen.

Rakennuksen rakenteellinen meluntorjunta tulee toteuttaa rakennussuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen. Rakenteiden ääneneristävyystavoite määritellään rakennuksen ulkopuolisen ajoneuvoliikenteen mitoittavan melutason LAeq mukaan.

Laadukkaan sisäilman turvaamiseksi kaavassa on lisäksi annettu rakennuksen ilmanvaihtoa koskeva määräys. Asunnot tulee varustaa koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Rakennuksen ilmastointikonehuoneet ja muut tekniset laitteet on sijoitettava maan alle, ullakolle tai rakennusoikeuteen sisältyviin tiloihin kerroksissa. Tuloilman sisäänottokohdan tulee sijaita kattotasolla rakennuksen pihan puolella.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Olemassa olevan rakennuksen palauttaminen asuinkäyttöön parantaa alueen asuntotarjontaa. Rakennuksen historiallisten, arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen turvataan edelleen suojelumerkinnällä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 17.5.2006). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä 29.5.–16.6.2006 ja asemakaavan muutosluonnos 6.–24.11.2006 Rikhardinkadun kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Museoviraston, rakennusvalvontaviraston ja Helsingin Sataman kanssa.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kuusi lausuntoa tai kannanottoa, joista kolme koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kolme asemakaavan muutosluonnosta.

Museovirasto on todennut lausunnossaan (19.6.2006), että asemakaavan muutoksen kohteena oleva kiinteistö on suojeltu asetuksen nojalla, ja että Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen suojeluratkaisua täydentävistä rakennussuojelulain edellyttämistä suojelumääräyksistä. Museovirasto pitää mahdollisena, että virastotalona käytetyn asuinkerrostalon muutos asunnoiksi voidaan toteuttaa suojelua tukevasti. Kaavamuutoksen tulee rakennussuojelun osalta seurata suojelupäätökseen liittyviä suojelumääräyksiä, sisätilaa koskevat mukaan lukien. Museovirasto tulee todeta hankkeessa osalliseksi ja vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin on arvioitava yhdessä Museoviraston kanssa.

Helsingin Satama on maininnut (15.6.2006), että asemakaavan muutosta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon sataman läheisyys. Asuintaloksi suunniteltava rakennus sijaitsee 150 m:n etäisyydellä Olympiaterminaalin lauttapaikalla olevista Tukholman laivoista. Lähtötiedoista ei selviä tontin autopaikkamäärä, niiden todellinen sijoittaminen eikä tontin ajoyhteys. Ennen kuin asemakaavan muutosta aloitetaan, tulee tehdä tarvittavat tekniset selvitykset nykyisen ympäristön toiminnasta melun ja päästöjen osalta.

Ympäristökeskuksen mielestä (13.6.2006) kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee selvittää myös tontin ilmanlaatu- ja melutilanne. Arviointi voidaan tehdä matkustajalaivoista olemassa olevien tietojen ja selvitysten pohjalta.

Kaupunginmuseo on ilmoittanut (20.11.2006), ettei se lausu asemakaavaluonnoksesta. Kohde on suojeltu rakennussuojelulain nojalla, jolloin Museovirasto on lausunnonantaja.

Museovirasto on todennut (21.11.2006), että asemakaavaluonnoksessa esitetty rakennussuojelu srs-merkintöineen ja määräyksineen vastaa rakennukseen kohdistuvia suojelun tavoitteita ja tarpeita ja on samalla riittävän joustava asuinkäytön palauttamiseen tähtäävän suunnittelutyön yhtenä lähtökohtana.

Helsingin Satama on esittänyt mielipiteenään (24.11.2006) asemakaavan muutosluonnoksesta, että käsiteltävänä olevaa kaavamuutosta harkittaessa tulee varmistua siitä, että suunnitellun asuintalon ja vilkkaan sataman läheisyys ei ole maankäytöllisesti ristiriidassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että esitetyt kannanotot otettiin huomioon kaavatyössä ja kaavamääräyksiä laadittaessa. Suojelumääräykset laadittiin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Sataman aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty Eteläsataman ympäristölupahakemukseen liittyen. Melun ja päästöjen torjuntaan liittyvien määräysten sisällöstä sekä tontin autopaikkojen sijoittamisesta keskusteltiin myös Helsingin Sataman kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 26.1.–26.2.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, pelastuslaitoksen ja Museoviraston lausunnot.

Lausunnot Pelastuslaitoksella ei ole (15.2.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (6.3.2007) mm., että kaavamuutosta voidaan puoltaa sellaisenaan. Kaavamuutoksen johdosta tontin käyttömahdollisuudet paranevat, joten sen arvo nousee. Lautakunta päätti 8.2.2007 hyväksyä neuvottelutuloksen pohjalta laaditun maankäyttösopimusehdotuksen esitettäväksi Khlle. Kaavamuutosta ei tule saattaa Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin edellä mainittu maankäyttösopimus on osapuolten välillä solmittu.

Museovirasto mainitsee (13.3.2007) mm., että asemakaavaehdotus on sinänsä kohdallaan ja vastaa Museoviraston aiempia kantoja asiassa. Museovirasto on Uudenmaan ympäristökeskuksen pyynnöstä vielä täsmentänyt suojelutavoitteita ja määräyksiä (20.2.2007) ja ehdottaa suojelumääräyksen muotoiluksi seuraavaa:

Rakennussuojelulailla suojeltu rakennus. Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun ja sisätiloissa porrashuoneisiin ja alkuperäistä tilajakoa edustaviin rakenteisiin ominaispiirteineen. Muutoksille ja korjauksille on saatava Museoviraston hyväksyntä. Yksityiskohtaisemmat suojelumääräykset ilmenevät suojelupäätöksestä.

Museoviraston kantana on, että ulkoasun suojelu sisältää myös sen, ettei rakennuksen julkisivuihin avata parvekkeita, pihan puolellakaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.3.2007) mm., että se on täsmentänyt suojelumääräyksen Museoviraston ehdottamaan muotoon. Vastaavat muutokset on tehty myös kaavaselostukseen, johon on myös lisätty Uudenmaan ympäristökeskuksen suojelupäätöksessään 13.3.2007 antamat suojelumääräykset:

– Rakennuksen alkuperäiseen tilajakoon kuuluneet seinät on säilytettävä. Tähän tilajakoon liittyneet tikkurappauskatot ja kattolistoitus tulee säilyttää.

– Porrashuoneissa tulee säilyttää asuinkerrostalokäytön aikaiset piirteet, joita ovat mm. alkuperäinen väriasu, kaiteet ja portaat rakenteineen.

– Julkisivuissa niin katu- kuin pihasivuilla ovat sallittavia vain muutokset, jotka eivät heikennä niiden arkkitehtonista identiteettiä. Esimerkiksi julkisivuun ei voi avata parvekkeita ja vesikaton perusmuoto tulee säilyttää.

– Rakennuksen edellä esitettyjä piirteitä koskevissa korjauksissa ja muutoksissa on kuultava Museovirastoa.

– Museovirasto voi myöntää vähäisiä poikkeamia näistä suojelumääräyksistä.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että se on antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle 11.12.2006 suojelua puoltavan ja suojelupäätöksen kiirehtimistä pyytäneen lausunnon.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 7. kaupunginosan korttelin nro 100 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.12.2006 päivätyn ja 22.3.2007 muutetun piirustuksen nro 11634 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11634 (Ullanlinnan tontti 100/1)

TAKA-TÖÖLÖN TONTTIEN 14481/34 JA 35 (HESPERIAN TORNIT) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11552)

Khs 2006-1340

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 14481 tonttien nro 34 ja 35 asemakaavan muutosehdotus.

Pohjoinen Hesperiankatu 23, Välskärinkatu 2

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa suunnittelualueella olevien rakennusten muuttamisen asuinkäyttöön. 12-kerroksinen torni siipirakennuksineen peruskorjataan vapaarahoitteisiksi asunnoiksi ja 11-kerroksinen torni opiskelija-asuntolaksi. Rakennukset ja osa sisätiloista suojellaan. Tontin kokonaiskerrosala säilyy nykyisenä, 11 100 k‑m². Pysäköintitilat rakennetaan asuinkorttelialueiden alle.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.4.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistölautakunnan aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta. Aluetta kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimitilojen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1997. Kaavan mukaan alue on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), jolle saa sijoittaa toimintaan liittyviä asuntoja.

Maanomistus

Kaupunki omistaa suunnittelualueen ja siinä olevat rakennukset. Kiinteistölautakunta on 8.2.2005 päättänyt varata Skanska Talonrakennus Oy:lle läntisemmän tornirakennuksen (b) ja siihen kuuluvat siipirakennukset ja Helsingin kauppakorkeakoululle itäisemmän tornirakennuksen (a).

Nykytilanne ja rakentamishistoria

Suunnittelualue on osa puistomaisesti rakennettua Kivelä-Hesperian sairaala-aluetta. Suunnittelualueeseen liittyvän Kivelä-Hesperian sairaala-alueen rakennuksista monet on suojeltu, mm. Hesperian torneja lähinnä olevat sairaalarakennukset. Suunnittelualueella olevat rakennukset sijaitsevat Hesperian Esplanadi -puiston pohjoislaidalla Mechelininkadun ja Välskärinkadun välissä. Rakennusten piha-alueen ja Välskärinkadun välillä on 2–4 m:n korkeusero.

Rakennukset suunniteltiin alun perin sairaalan henkilökunnan asunnoiksi. Suunnitelma pohjautuu vuonna 1951 järjestettyyn kutsukilpailuun, jonka pohjalta kilpailun voittaneet arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä saivat tehtäväkseen sairaala-alueen suunnittelun. Suunnitelmaan kuului neljä tornitaloa, joita yhdisti käytävä. Vuonna 1954 torneista valmistui kaksi sekä niiden välinen yhdyskäytävä, mutta muut jäivät toteutumatta. Itäisempi torni (a) oli palveluskunnalle. Sen huoneet olivat hieman pienempiä kuin läntisessä tornissa (b), joka oli hoitajattarille. Läntisen tornin ensimmäisessä kerroksessa on lämpiötilat, joiden kautta päästään viereiseen juhlasalirakennukseen. Juhlasalirakennuksen jatkeena on kaksikerroksinen rakennus, jossa alun perin oli kaksi rivitalotyyppistä asuntoa alilääkärille ja taloudenhoitajalle.

Sittemmin a-tornin kuusi alinta kerrosta muutettiin toimistotiloiksi, ylemmät säilyivät entisellään. Ylimmässä kerroksessa on lasitettu terassi. B‑tornin ensimmäisessä kerroksen lämpiötilat ovat kiintokalusteineen ja pintamateriaaleineen alkuperäisiä. Kerrokset 2–11 on muutettu potilasosastoiksi. 12. kerros muutettiin toimistotiloiksi ja terassista tehtiin kokoushuone. Juhlasalirakennuksessa ovat liikuntatilat ja sen kellarikerroksessa uima-allastilat ja saunat. Rivitalotyyppinen siipirakennus on toiminut päiväkotina. Sittemmin se jaettiin kuudeksi pieneksi kuntoutumiskotiasunnoksi.

Alueelle tuottaa meluhaittaa Mechelininkadun liikenne (n. 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Runeberginkadun liikenne (n. 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Alueen edessä kulkee Pohjoinen Hesperiankatu, jonka liikennemäärä on n. 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnittelualueella olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön sekä rakennusten historiallisten, arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen turvaaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tonteille on merkitty uudet käyttötarkoitukset. Toinen torni ja siihen kuuluvat siipirakennukset pihoineen on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jonka rakennusoikeus on 6 500 k-m², ja toinen torni pihoineen asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKS), jonka rakennusoikeus on 4 600 k‑m². Rakennukset ja osa sisätiloista suojellaan. Autopaikat sijoitetaan kyseisten korttelialueiden alle.

Mitoitus Alueen rakennusoikeus on 11 100 k-m², mikä vastaa sen nykyistä rakennettua kerrosalaa. Alueen pinta-ala on 6 574 m², josta AK-korttelialuetta on 3 933 m² ja AKS-korttelialuetta 2 641 m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Suunnittelualueen läntinen tontti 35 muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennuksille on merkitty niiden nykyistä kokoa vastaava rakennusala ja rakennusoikeus (6 500 k-m²). Torniin ja sen siipirakennukseen tulee yhteensä n. 60 asuntoa. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m² huoneistoalaa. Alkuperäiset asuntolahuoneet ovat pieniä. Niiden yhdistämistä tavallisiksi asunnoiksi rajoittaa huoneiden välillä olevat kantavat betoniseinät, joita ei voi poistaa ja niiden aukottaminen on rajoitettua. B‑tornissa huoneet ovat suuremmat kuin a-tornissa ja siksi siinä mahdollisuudet ovat paremmat. Yhteen kerrokseen on luontevasti saatavissa 4–6 asuntoa, joiden koot ovat 38–140 m². Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja kellarikerrokseen saa sijoittaa myös asuinympäristöön soveltuvia kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja, työ- ja liiketiloja sekä julkisia lähipalvelutiloja.

Tornirakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty nykytilannetta vastaava korkeus +45,5. Rakennuksessa on 12 kerrosta. Yksikerroksisen juhlasalisiiven julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty nykytilannetta vastaava korkeus +16,0. Sen jatkeena olevassa asuntosiivessä on nykyiset kaksi kerrosta. Uusia teknisiä laitteita ei saa rakentaa vesikattojen yläpuolelle pysäköintitilan poistoilmahormia lukuun ottamatta.

Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)

Suunnittelualueen itäinen tontti 34 muutetaan asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKS). Rakennukselle on merkitty sen nykyistä kokoa vastaava rakennusala ja rakennusoikeus (4 600 k-m²). Tornirakennukseen tulee n. 60–70 asuntoa, jotka ovat kooltaan alle 50 m². Rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolaan liittyviä opiskelu- ja palvelutiloja, opetus- ja kokoontumistiloja, opintotoimintaa palvelevia toimistotiloja sekä liiketiloja. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja.

Tornirakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty nykytilannetta vastaava korkeus +42,5. Uusia teknisiä laitteita ei saa rakentaa vesikaton yläpuolelle pysäköintitilan poistoilmahormia lukuun ottamatta. Rakennuksessa on 11 kerrosta.

Piha-alueelle on merkitty uusi rakennusala. Sille on sijoitettava rakennus, joka kattaa maanalaiseen pysäköintitilaan johtavan ajoluiskan. Rakennus on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella tavalla ja siten, että se tyylillisesti soveltuu hyvin ympäristöön. Rakennukseen saa sijoittaa jätehuoneen sekä pysäköintitilaan johtavan porras- ja hissiyhteyden. Rakennuksen saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi.

Piha-alueet ja yhteistilat

Rakentamattomat tontinosat, jota ei käytetä kulkuteinä, on varattava oleskeluun ja istutettava käyttäen puita ja pensaita. Piha-alue on rakennettava materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoisesti ja sen viihtyvyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Istutusten, pintamateriaalien, pihan varusteiden ja valaisinten on oltava alueen ominaispiirteisiin soveltuvia. Istuttamattomien alueiden pääasiallisena pintamateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä.

Rakennustöiden aikana on huolehdittava siitä, ettei puita ja pensaita vahingoiteta. Poistetun puun tai pensaan tilalle on istutettava uusi.

Alueella olevat muurit ja aidat on säilytettävä. Pohjoisen Hesperiankadun suuntaiseen metalliaitaan saa tehdä portin AK-korttelialueelle johtavan kulkuyhteyden kohdalle. Asuinkorttelialueiden ja sairaala-alueen välille saa rakentaa ympäristöön soveltuvan aidan, mutta asuntotonttien välille ei saa tehdä aitaa.

Asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: 1 talopesula/korttelialue ja kuivatustiloja 6 m²/20 asuntoa, 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa AK-korttelialueella ja 1 talosauna/30 saunatonta asuntoa AKS-korttelialueella sekä harraste-, kokoontumis- tai vastaavia yhteistiloja 1,5 % tontin kerrosalasta.

Porrashuoneista on oltava suora kulkuyhteys rakennuksen molemmille puolille. Jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa pihamaalle, vaan ne tulee sijoittaa rakennuksiin tai maanalaisiin tiloihin. AK-korttelialueen jätehuollon tilat saa sijoittaa AKS-korttelialueelle. Tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai maan alle.

Liikenne Pohjoiselta Hesperiankadulta itäisemmän tornin vierestä on nykyisin ajoluiska pihalle. Avoimen ajoluiskan jatkeeksi rakennetaan katettu ajoluiska, joka johtaa pihan alle maanalaiseen pysäköintitilaan. Katetun ajoluiskan saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitila voi ulottua kaavan molempien asuinkorttelialueiden alle ja sinne on sijoitettava molempien asuinkorttelialueiden autopaikat eli n. 70 autopaikkaa. Pysäköinti saadaan rakentaa kahteen kerrokseen. Tilaan saa sijoittaa myös asumista palvelevia varasto-, teknisiä ja väestönsuojatiloja.

Pihakannen on oltava aukoton. Pysäköintitilojen poistoilmaa ei saa johtaa pihamaalle. Maanalaisten pysäköintitilojen poistoilmahormi on sijoitettava tornirakennuksen yhteyteen ja johdettava rakennuksen korkeimman kohdan yläpuolelle.

Suojelukohteet

Alueen rakennuksilla ei aiemmin ole ollut suojelumerkintää. Kokonaisuus koostuu useammasta rakennusmassasta, joiden väliset suhteet ja liittyminen toisiinsa ovat harkitut. Pohjamuodon lievä epäsäännöllisyys tekee rakennuksista kaupunkikuvallisesti mielenkiintoiset. Kahden korkean tornin ruutujulkisivuissa on imitoitu rakentamisajankohtana vielä harvinaista elementtitekniikkaa. Julkisivuissa on erimuotoisia keveitä parvekkeita. Tornien kulmissa sijaitsevat pyöreät porrastornit muodostavat merkittävän osan rakennuskokonaisuudessa. Samoin tornien välinen katettu yhdyskäytävä on tärkeä ominaispiirre.

Sisätiloille tyypillistä on erikokoisten ja -muotoisten tilojen rikkaus. B‑tornin juhla- ja voimistelusaliosaan johtava lämpiötila on harvinaisen hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Siinä ja sen detaljeissa on Ypyöiden arkkitehtuurille tyypillistä koristeellisuutta. Normaalikerrosten epäsäännöllisen muotoinen porrashuonetila on suunnittelijoille ominainen teema. Käytävä levenee aulamaiseksi tilaksi, josta on hienot maisemat ympäristöön ja meren suuntaan.

Kaavamuutoksessa rakennukset on määrätty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: "Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka tärvelevät tai muuttavat rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai vesikaton historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava sen historialliset arvot säilyttävällä ja arkkitehtuurin ominaispiirteet palauttavalla tavalla. Torniosien pohjoisjulkisivuihin on mahdollista avata uusia ikkuna-aukkoja, mikäli noudatetaan alkuperäissuunnitelmaa. Parvekkeet tulee kunnostaa tai uusia mahdollisimman tarkoin alkuperäisen mallin mukaisina. Pohjoisjulkisivujen parvekkeiden paikalle saa rakentaa uudet parvekkeet alkuperäisten parvekkeiden mallia ja sijoitustapaa noudattaen. Parvekkeita ei saa lasittaa kokonaan eikä osittain."

Itäisempi tornirakennus on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä a: "Rakennusalalla olevan rakennuksen 10. kerroksessa alkuperäinen maisemaikkunallinen käytävä-aulatila ja muu tilajako pääpiirteissään tulee säilyttää. Pyöreä porrashuone tulee säilyttää ja kunnostaa entistäen."

Läntisempi tornirakennus on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä b: "Rakennusalalla olevan rakennuksen 1. kerroksen lämpiön, sen molemmilla puolilla olevien sivuhuoneiden sekä juhla- ja voimistelusalin muodostama tilasarja kiinteine sisustuksineen, yksityiskohtineen ja pintamateriaaleineen tulee säilyttää ja kunnostaa entistäen. Rakennusalalla olevan rakennuksen 9. tai 11. kerroksessa alkuperäinen maisemaikkunallinen käytävä-aulatila ja muu tilajako pääpiirteissään tulee säilyttää." Tornirakennukseen liittyvä juhla- ja voimistelusalisiipi on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä c: "Rakennusalalla oleva juhla- ja voimistelusalitila tulee säilyttää. Salin ikkunajakoa ei saa muuttaa."

Torneja yhdistävä arkadi on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä käy: "Rakennusalalla oleva katettu yhdyskäytävä laatoituksineen tulee säilyttää alkuperäisasussaan."

Aluetta ympäröivät muurit ja aidat on säilytettävä. Pohjoisen Hesperiankadun suuntaiseen metalliaitaan saa tehdä portin AK-korttelialueelle johtavan kulkuyhteyden kohdalle.

Ympäristöhäiriöt

Melulaskelmien mukaan Mechelininkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 dBA.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Olemassa olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön parantaa alueen asuntotarjontaa. Rakennusten historiallisten, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen turvataan suojelumerkinnällä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitus on käynnistynyt kiinteistölautakunnan aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 13.5.2005).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä 30.5.–17.6.2005 Töölön kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä 27.2.–17.3.2006 Töölön kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, kiinteistöviraston ja terveyskeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kuusi mielipidettä, joista neljä koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi asemakaavan muutosluonnosta. Mielipiteet kohdistuivat rakennusten käyttötarkoituksen muutokseen ja suojeluarvoihin, liikenteen järjestelyihin ja alueen rajaukseen.

Ympäristökeskus on 6.6.2005 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaupunginmuseo on 16.6.2005 todennut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että se haluaa tehdä ennen kaavaluonnosta rakennusten suojelutavoitteet, joiden pohjalta suojelumääräykset laaditaan, ja että kaupunginmuseo haluaa olla mukana kaavatyössä. Kaupunginmuseo on laatinut Hesperian sairaalan tornitalojen suojelutavoitteet 19.8.2005 ja Kivelä-Hesperian sairaala-alueen suojelutavoitteet 2.12.2005.

Terveyskeskus on 10.6.2005 maininnut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että muutosalue tulisi rajata pienemmäksi siten, että sairaalan tärkeät liikennereitit ja potilaiden mahdollisuudet turvalliseen ulkoiluun säilyvät.

Asunto Oy Sandels (Välskärinkatu 9) on jättänyt 24.5.2005 päivätyn kannanoton osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja Töölö-Seura ry 8.3.2006 päivätyn kannanoton asemakaavan muutosluonnoksesta. Kannanotot ovat samansisältöisiä. Niissä esitetään, että ajoyhteys Mechelininkadulta Hesperian tornien tonteille tulisi järjestää muuttamalla Pohjoinen Hesperiankatu kaksisuuntaiseksi Mechelininkadun ja Välskärinkadun välillä, ja että tulisi harkita Välskärinkadun läpiajon kieltämistä etelän suunnasta ja sallia liikenne vain tonteille. Rakennettavat pysäköintitilat tulisi mitoittaa minimivaatimusta selvästi suuremmaksi, koska alueella on puute pysäköintipaikoista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että aluetta koskevat suojelumerkinnät on laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Asuntotonttien alueen rajauksessa on otettu huomioon terveyskeskuksen kanta.

Välskärinkadun leveys on n. 6 m. Kadun länsireunalla on asukaspysäköintipaikkoja. Kadun liikennemäärä Sandelsinkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun välillä on n. 400 autoa vuorokaudessa. Hesperian tornien tontille pohjoisen suunnasta Mechelininkadulta tuleva liikenne voi jossain määrin käyttää Välskärinkatua. Kadun liikenne ei kuitenkaan tule merkittävästi lisääntymään. Jos liikenteen kohtaamisesta Välskärinkadulla muodostuu ongelma, on mahdollista järjestää kadulle kohtaamispaikka kieltämällä pysäköintiä.

Pohjoisen Hesperiankadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi Välskärinkadun ja Mechelininkadun välillä edellyttäisi vähintään kadun pohjoisreunan pysäköintipaikkojen poistamista. Koska alueella on pulaa pysäköintipaikoista, järjestely ei ole tarkoituksenmukainen. Välskärinkadun etelän suunnasta tulevan läpiajon kieltäminen ja vain tontille ajon salliminen ei ole tarpeellinen, koska nykyjärjestely (tonttiliittymä yksisuuntaisella Pohjoinen Hesperiankadulla) ei salli tontilta Välskärinkadulle ajoa.

Kaavassa määritellään autopaikkojen vähimmäismäärät. Enimmäismäärää ei ole määritelty, joten rakentaja voi tehdä autopaikkoja enemmänkin.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 2.6.–3.7.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (22.8.2006) mm., että alun perin sairaalahenkilökunnan asuinrakennukseksi suunniteltujen kerrostalojen muuttaminen asuinkäyttöön on hyvin sopusoinnussa rakennussuojeluperiaatteiden kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on myös neuvotellut kaupunginmuseon kanssa asemakaavan suojelutavoitteista. Kaupunginmuseon esittämät suojelutavoitteet kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen rakennuskannasta ja suhde sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoon on otettu hyvin huomioon nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Energia mainitsee (4.9.2006) mm., että kaava-alueella korttelin itäisimmän tornirakennuksen kellarissa on Helsingin Energian jakelumuuntamo. Muuntamo palvelee muutoskorttelin lisäksi laajasti korttelin ulkopuolista sähkönjakelua. Alueen sähkönjakelu vaatii muuntamon säilyttämistä. Helsingin Energialla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta mainitsee (5.9.2006) mm., että se päätti 8.2.2005 varata käydyn tarjouskilpailun jälkeen läntisemmän tornin Skanska Talonrakennus Oy:lle ja itäisemmän tornin elinkeino- ja koulutuspoliittisin perustein Helsingin kauppakorkeakoululle. Molemmat varaukset ovat voimassa 31.12.2006 saakka mm. ehdolla, että rakennusten luovutusta koskeva kauppa on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa asemakaavan muutoksen voimaantulosta.

Asemakaavan muutosehdotus on laadittu yhteistyössä kiinteistöviraston ja varausten saajien kanssa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä mahdollisimman pikaisesti.

Helsingin Vesi mainitsee (13.9.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Pelastuslautakunta mainitsee (12.9.2006) mm., että asemakaavamerkintöihin ja ‑määräyksiin kohtaan rakennussuojelu tulisi lisätä seuraavaa: Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava sen historialliset arvot säilyttävällä ja arkkitehtuurin ominaispiirteet palauttavalla tavalla huomioiden rakennuksen muuttuneen käyttötarkoituksen vaatima turvallisuustaso.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (6.2.2007) mm., että se katsoo, että asemakaavan muutoksen suojelumerkintä ei estä ottamasta huomioon muuttuneen käyttötarkoituksen vaatimaa turvallisuustasoa. Kaavaselostukseen on lisätty pelastuslaitoksen esittämä tarkennus.

Asemakaavan muutoskarttaan, määräyksiin ja selostukseen
tehdyt täydennykset

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt pelastuslaitoksen lausunnon johdosta kaavaselostukseen lisäyksen, jossa todetaan, että rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on otettava huomioon rakennuksen muuttuneen käyttötarkoituksen vaatima turvallisuustaso.

Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt asemakaavakarttaan suojelumääräyksiin muutoksia, jotka selkeyttävät määräyksiä mutta eivät muuta niiden sisältöä. Kaupunginmuseo on hyväksynyt muutokset. Suojelumääräysten uusi muoto on seuraavanlainen:

- sr-2: Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai vesikaton historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennuksen rakenteet, julkisivut, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet ja vesikatto tulee kunnostaa alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Torniosien pohjoisjulkisivuihin on mahdollista avata uusia ikkuna-aukkoja, mikäli noudatetaan alkuperäissuunnitelmaa. Parvekkeita ei saa lasittaa edes osittain. Pohjoisjulkisivujen paloportaat saa purkaa.

- a: Rakennusalalla a olevan rakennuksen 10. kerroksessa alkuperäinen maisemaikkunallinen käytävä-aulatila tulee säilyttää. Pyöreä porrashuone tulee säilyttää ja kunnostaa alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

- b ja c: Rakennusalalla b olevan rakennuksen 9. tai 11. kerroksessa alkuperäinen maisemaikkunallinen käytävä-aulatila tulee säilyttää. Rakennusalalla b olevan rakennuksen 1. kerroksen lämpiön, sen molemmilla puolilla olevien sivuhuoneiden sekä rakennusalalla c olevan juhla- ja voimistelusalin muodostama tilasarja kiinteine sisustuksineen, yksityiskohtineen ja pintamateriaaleineen tulee säilyttää ja kunnostaa alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Kaavaselostukseen on tehty lisäksi teknisluonteinen korjaus: AK-korttelialueella olevan juhlasalisiiven julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylintä korkeusasemaa tarkoittava luku on korjattu luvuksi +16.5.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 14. kaupunginosan korttelin nro 14481 tonttien nro 34 ja 35 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.4.2006 päivätyn ja 6.2.2007 muutetun piirustuksen nro 11552 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11552 (Taka-Töölön tontit 14481/34 ja 35)
	Liite 2	Havainnekuva (Taka-Töölön tontit 14481/34 ja 35)

OULUNKYLÄN KORTTELIN 28211, TONTTIEN 28238/4, 28319/5 JA 28320/11 YM. ALUEIDEN (MAUNULAN KESKUSTA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11326)

Khs 2004-1897, 2005-1483, 2005-2136, 2005-976

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) korttelin nro 28211, korttelin nro 28238 tontin nro 4, korttelin nro 28319 tontin nro 5 ja korttelin nro 28320 tontin nro 11 sekä puisto-, katu- ja pysäköintialueiden asemakaavan muutosehdotus. Muodostuu uusi kortteli 28316.

Alue sijaitsee Maunulassa Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksessä.

Tiivistelmä Muutosehdotuksen tavoitteena on sekä julkisten palvelujen että uusien kaupallisten palveluiden rakentaminen ja niiden keskittäminen pääosin Pakilantien länsipuolelle Maunulan keskustassa. Julkisia palveluita ovat mm. kirjasto ja työväenopisto. Kaupallisia palveluita parantaa uusi liikekeskus, joka sisältää suuren päivittäistavaramyymälän ja sen yhteydessä kadun varteen sijoittuvia pieniä liiketiloja, joiden enimmäiskoko on 200 m². Vanha ostoskeskus Pakilantien itäpuolella on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle asuintaloja, mutta osa myös niiden kerrosalasta voidaan käyttää liike- ja toimistotilana, joihin on oltava asuntojen sisäänkäynnistä erillinen sisäänkäynti kadun puolelta. Näin halutaan tarjota mahdollisuuksia nykyisen kaltaisten, pienehköissä liiketiloissa toimivien palvelujen säilymiselle myös jatkossa. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.5.2003 hyväksymän nk. vaihtoehto C:n pohjalta.

Pakilantien risteysjärjestelyä muutetaan korvaamalla nykyinen nk. X‑risteys kahdella T‑liittymällä. Suora yhteys Suonotkontieltä Pakilantielle poistuu, kun Suonotkontien eteläpään katualue muutetaan torialueeksi. Pakilantie oikaistaan liittymien välillä, jolloin bussien pysäkkialue (Jokeri-pysäkki) sijoittuu suoralle katuosuudelle.

Lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä 26.8.2004

ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnosta 28.5.2005

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 26.8.2004 esittänyt Khlle alussa mainitun alueen asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksen nro 11326/19.8.2004 mukaisena. Lautakunta on 12.5.2005 antanut lausuntonsa ehdotusta vastaan tehtyjen muistutusten, lausuntojen ja kirjeiden johdosta sekä tehnyt asemakaavakarttaan eräitä vähäisiä muutoksia.

Lautakunnan 26.8.2004 kokouksessa jäsen Loukoila teki ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Jäsen Loukoila jätti pöytäkirjaan seuraavan eriävän mielipiteen:

”1 Suonotkontie ja Suonotkonkuja ovat kapeita, samoin tuleva Tammiontie. Lisäksi näin suunniteltu ajoreitti, jota käyttävät sekä bussit että myös Suursuontien eteläpään asukkaat, muodostuu erittäin mutkaiseksi.

2 Tammiontien liittymä Pakilantielle on suunniteltu välittömästi bussipysäkkialueen jälkeen. Pakilantietä käyttää tällä hetkellä 10 bussilinjaa ja Jokerin liikennöintitiheyden kasvaessa pysäkki on erittäin vilkas, mikä vaikeuttaa Tammiontieltä Pakilantielle pääsyä.

Edellä mainituista syistä liittymä Suonotkontieltä suoraan Pakilantielle tulee säilyttää.”

Lautakunta hyväksyi 12.5.2005 päätösehdotukseen yksimielisesti ilman äänestystä seuraavan lisäyksen: Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta painottaa, että uudelle ostoskeskustontille (28211) olisi tärkeä saada monipuolisia palveluita ja useita yrittäjiä. Lisäysehdotuksen teki jäsen Arhinmäki.

Varapuheenjohtaja Rauhamäki ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoussalista asian käsittelyn ajaksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 20.6.2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut tehneensä vielä asemakaavakarttaan vähäisen muutoksen.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 19.8.2004 ja lausunto 12.5.2005 on jaettu valtuutetuille erillisinä liitteinä (nro 3 ja 4).

Asemakaavan muutoksen lähtökohdat

Maunulan keskustan alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus. Se perustuu mm. Kvston hyväksymään yleiskaavaan, lautakunnan päätöksen mukaisesti nk. kehittämisvaihtoehto C:hen sekä kaavavalmistelun vuorovaikutuksessa esitettyihin tavoitteisiin ja toiveisiin.

Alueen asukasjärjestöt ehdottivat 2.5.2000 päivätyllä kirjeellä koko Pakilantien–Rajametsäntien risteysalueen ottamista kehittämiskohteeksi siten, että myös silloisen Valintatalon (nykyisen S-marketin) alue sisällytettäisiin siihen. Alueelle tulisi rakentaa vetovoimainen liikekeskusta, joka toimisi myös alueen maamerkkinä. Kun koko laaja risteysalue otettaisiin kehittämiskohteeksi, voitaisiin tehokkaalla rakentamistavalla alueelle sijoittaa liike- ja toimistotilaa, uusia asuntoja sekä kunnan tarpeita varten toimitilaa. Alueen rakentamisessa tulisi ottaa huomioon Maunulan korkealuokkainen arkkitehtuuriperintö sekä alueen iäkkään väestön tarpeet.

Muutosehdotuksen lähtökohtana on osaltaan ollut kiinteistölautakunnan nykyisen Maunulan ostoskeskuksen maanvuokrasopimuksen jatkamisen ehdoksi edellyttämä keskustan kehittämisselvitys. Kehittämissuunnitelmaa valmisteltiin kaupunkisuunnitteluviraston kokoon kutsumassa, eri osapuolten muodostamassa yhteistyöryhmässä, johon kuului edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, paikallisesta liike-elämästä sekä asukasyhdistyksistä. Tehtävää laajennettiin koskemaan koko keskusta-aluetta, koska Suursuon ostoskeskuksen tontin kehittäminen liittyi olennaisesti Maunulan keskustan kehittämiseen.

Maunulan keskustassa on tehty pysäkkijärjestelyjä bussijokeria silmällä pitäen. Pakilantietä on tässä yhteydessä hieman kavennettu. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on 7.12.2000 merkitty tiedoksi periaatteet Pakilantien liikenneturvallisuuden kohentamiseksi ja hyväksytty esitetyt toimenpiteet jatkovalmistelujen pohjaksi.

Maunulan keskustan suunnittelu on ollut vahvasti esillä ja kiinnostuksen sekä keskustelun kohteena mm. Maunulan Internet-kotisivuilla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi suunnittelun tueksi keväällä 2002 kaksi konsulttisuunnitelmaa – keskusta-alueen kaupallisen selvityksen ja Maunulan keskustan viitesuunnitelman. Myös konsulttityöt olivat esillä Maunulan kirjastossa ja Internetissä Maunulan kotisivuilla.

Näiden selvitysten pohjalta kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto laati suunnittelualueesta kolme vaihtoehtoa (A, B ja C), jotka poikkesivat toisistaan palveluiden sijoittumisen ja katuverkon suhteen.

./. Maunulan keskustan kehittämissuunnitelma ja esillä olleet vaihtoehdot A, B ja C on jaettu valtuutetuille erillisinä liitteinä nro 5–8.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 15.5.2003 päättämällä, että Maunulan keskustan suunnittelua jatketaan kehittämisvaihtoehto C:n pohjalta, jonka mukaan nykyisen ostoskeskuksen paikalle Pakilantien itäpuolelle rakennetaan asuntoja ja palvelut keskitetään länsipuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi kesällä 2003 vaihtoehto C:n pohjalta konsulttisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi.

Asemakaavan muutoksen tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on katujärjestelyjen ohella julkisten palvelujen (kirjaston ja työväenopiston) sekä uuden liikekeskuksen (ison päivittäistavaramyymälän ja sen yhteydessä olevien pienten liiketilojen) rakentaminen Maunulan keskustaan Pakilantien länsipuolelle ja uusien asuinkerrostalojen rakentaminen Pakilantien itäpuolelle nykyisen ostoskeskuksen tontille ja sen kaakkoispuolelle. Keskustan nykyistä jäsentymätöntä väljyyttä pyritään ryhdistämään ja luomaan paikalliskeskukselle luonteenomaista mittakaavaa. Maunulan kautta kulkevan Jokerilinjan merkitys korostuu alueen katujärjestelyissä.

Asemakaavan muutosehdotus

Pakilantien itäpuolelle on nykyisen ostoskeskuksen tilalle ja sen kaakkoispuolelle puiston päätteeksi osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueet sekä Pakilantien länsipuolelle liikerakennusten korttelialue nykyiselle kuorma-autojen yöpysäköintialueelle ja osittain puistoon. Kulttuuritoimintoja palvelevien rakennusten korttelialue on osoitettu nykyiselle liikerakennustontille ja osittain puistoalueelle. Pakilantien risteysjärjestelyä muutetaan korvaamalla nykyinen X-risteys kahdella T-liittymällä. Suora yhteys Suonotkontieltä Pakilantielle poistuu, kun Suonotkontien eteläpään katualue muutetaan torialueeksi. Pakilantie oikaistaan liittymien välillä, jolloin bussien pysäkkialue (Jokeri-pysäkki) sijoittuu suoralle katuosuudelle.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 5,94 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 2,28 ha. Asuinkerrostalotonttien rakennusoikeus on yhteensä 18 100 k-m² (ennen 13 300 k-m²). Lisäksi on uusille kerrostalotonteille osoitettu yhteensä 600 k-m² rakennusoikeutta pienille liiketiloille. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YY) on 0,3 ha ja rakennusoikeutta 2 500 k-m². Liikerakennusten korttelialuetta poistuu 0,66 ha ja sen myötä rakennusoikeutta 2 600 k-m². Uutta liikerakennusten korttelialuetta (KL) on 0,38 ha, jolla on rakennusoikeutta 2 600 k-m² ja siitä pieniä liiketiloja 400 k-m². Koko alueen liikekerrosala lisääntyy siten uusien asuinkerrostalokortteleiden liikekerrosalalla eli 600 k-m². Näin ollen kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 23 200 k-m², josta lisäystä on 7 300 k-m².

Puistoa (VP) on 0,98 ha ja katu-, tori- ym. alueita 1,99 ha.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Pakilantien länsipuolella kirjasto voi sijoittua Pakilantien tasoon, jolloin sen tavoitettavuus on hyvä ja samalla se voi avautua Maunulanpuistoon jalankulkureitille. Pakilantien itäpuolella asemakaavan muutoksen toteuttaminen merkitsee vanhan ostoskeskuksen purkamista ja samalla keskusta-alueen tiivistymistä. Liiketilat avautuvat oikaistun Pakilantien katutilaan pysäkkialueella ja suojaavat samalla tien itäpuolella kerrostalokorttelin piha-alueita liikennemelulta. Kahden kerrostalokorttelin väliin osoitettu torialue liittää Suursuon alueen ja Pakilantien ylittävän suojatien kevyen liikenteen osaksi keskusta-alueen liikenneympäristöä. Uudet kerrostalot kokoavat keskustan nykyistä hajanaisuutta. Niiden autokatokset rajaavat katutilaa ja johdattavat kulkijat kevyen liikenteen torialueen kautta Pakilantielle.

Kustannukset Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa 9.12.2004 esitetyt alustavat kunnallistekniikan kustannukset ovat seuraavat:

Puistoalueiden rakentamiskustannukset ovat 6 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset laskevat n. 4 000 euroa/vuosi. Katualueen rakentamiskustannukset ovat yhteensä 1 250 000 euroa. Katualueen ylläpitokustannukset nousevat uuden kadun, Tammiontien, myötä n. 1 400 euroa/vuosi.

Kaupunkisuunnitteluviraston laskelmissa on hiukan eri lähtökohdat mm. puistojen ja aukioiden rakentamisen osalta, jolloin on päädytty seuraaviin lukuihin: kadut ja yleiset alueet 2 100 000 euroa, johtosiirrot 230 000 euroa eli yhteensä 2 330 000 euroa.

Toteutus Alueen toteuttaminen edellyttää Pakilantien siirtoa ja risteysten uudelleenjärjestelyä.

Esitetyt mielipiteet (osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muutosluonnos)

Luonnosvaihtoehtoja esiteltiin 25.2.2003 asukastilaisuudessa Maunulan yhteiskoululla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä Maunulan kirjastossa 8.4.–30.4.2003. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Maunulan aluefoorumissa 16.4.2003. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin 16 mielipidettä.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Maunulan kirjastossa 23.3.–13.4.2004. Muutosluonnoksesta esitettiin 14 mielipidettä.

Mielipiteet ja lautakunnan vastineet niihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että asemakaavan muutosluonnoksesta on selostettu kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 26.8.2004.

Ehdotuksen nähtävillä olo, lausunnot ja kirjeet

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 1.10.–1.11.2004 ja sitä vastaan on tehty kaksi muistutusta (Helsingin Osuuskauppa Elanto ja Xxxxx-xxxxx xxxx ym.)

Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian, kaupunginmuseon ja kaupunginkirjaston lausunnot.

Muistutukset

Helsingin Osuuskauppa Elanto esitti sille varatun KL-tontin käytön toteutusmahdollisuuksien kannalta oleellisina tarkistuksina Metsäpurontien tonttiliittymän levennystä 12 m:stä 16 m:iin, huoltopihan kattamisvaatimuksen poistamista ja tontin/rakennusalan leventämistä luoteisrajan suuntaisesti n. 2 m.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan asemakaavan muutosehdotukseen on tehty HOK-Elannon muistutuksen mukaiset tarkistukset.

Xxxxx-xxxxx xxxx ym. puoltavat uutta kaavaa muutoin, mutta eivät hyväksy asemakaavan muutosehdotukseen liittyviä uusia liikenneratkaisuja eli T-risteystä ja Pakilantien kavennusta. Ratkaisu vaikeuttaisi Suursuon liikennettä, joka kulkisi pysäkkialueen pohjoispuolelle esitetyn uuden Tammiontien T-liittymän kautta. Suursuon sisäinen liikenne kasvaisi Suonotkontiellä ja Suursuontiellä sekä erityisesti Suursuonlaidalla haitaten siellä olevien erilaisten palveluiden käyttäjien liikkumista. Suursuon itäosaan rakennetaan lähivuosina pientaloalue, jonka liikennetarpeet tulevat osaltaan kuormittamaan nykyistä tiestöä.

Lisäksi kaavaehdotuksen mukainen, neljän ympäristön rakennuksia korkeamman kerrostalon rakentaminen Pakilantien itäpuolelle muuttaisi liiaksi alueen yleisilmettä supistamalla Maunulalle luonteenomaista rakentamisväljyyttä. Eteläisimmän kerrostalon rakentaminen kaventaisi myös Suonotkonkujan puistoaluetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan Pakilantien kaventaminen nykyisestä ylimitoitetusta 2+2-kaistaisesta kadusta kaavaehdotuksessa esitetyksi 1+1-kaistaiseksi kaduksi, jossa pysäkit ovat syvennyksessä, on normaali ratkaisu Helsingin kokoojakaduilla. Pysäkkialueen kaventaminen läpikulkeviin kaistoihin ja pysäkkisyvennyksiin alentaa ajonopeuksia ja lisää siten kevyen liikenteen turvallisuutta.

Nykyisen 4-haaraliittymän jakaminen kahdeksi T-liittymäksi ei lisää Suursuon alueen liikennettä eikä muuta ajoreittejä. Kevyen liikenteen yhteydet säilyvät ennallaan ja Pakilantien ylittäminen helpottuu kaistojen vähenemisen myötä.

Suursuon täydennysrakentaminen lisää liikennettä n. 300 ajoneuvolla vuorokaudessa. Vanhan ostoskeskuksen poistuminen vähentää liikennettä vastaavasti, joten kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutusta Suursuon liikennemääriin.

Pakilantien itäpuolelle esitetyt kerrostalot puolestaan kokoavat keskustan nykyistä hajanaisuutta. Samalla niiden pohjakerrokseen sijoittuvat liiketilat avautuvat Pakilantien katutilaan pysäkkialueella ja suojaavat itäpuolella kerrostalokorttelin piha-alueita liikennemelulta. Rakennusten kerrosluku on viisi, mikä tarkoittaa katutason liike- ja aputilakerroksen lisäksi neljää asuinkerrosta. Katutason liiketila on normaalia asuinkerrosta korkeampaa tilaa. Asuinkerrosten korkeus on nykyisin 3 m aikaisemman 2,8 m:n sijaan. Ympäröivissä kerrostaloissa on myös neljä asuinkerrosta ja usein maanpäällinen kellarikerros mm. autotalleineen.

Suonotkonpuiston länsipäähän esitetty eteläisin kerrostalo suojaa koillispuolella olevaa puiston osaa Pakilantien melulta ja päästöiltä, jolloin leikkipuisto on voitu edelleenkin säilyttää Suonotkonpuistossa.

Lausunnot

Ympäristölautakunta on päättänyt, että lausunnon antaa ympäristökeskus, jolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta, kuten ei myöskään pelastuslautakunnalla ja Helsingin Energialla.

Muut lausunnon antajat puoltavat asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä eräin huomautuksin ja tarkennuksin.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä todeten kuitenkin, että liike- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelissa 28211 on siirrettävä yleistä vesijohtoa ja sadevesiviemäriä. Vesihuoltoverkostojen siirtokustannukset ovat yhteensä n. 80 000 euroa (alv 0). Johtosiirrot tulee rahoittaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella.

Kortteliin tulee myös jäämään vesijohto- ja viemäriputkia, jotka hylkäämisen jälkeen siirtyvät tontin omistajan omaisuudeksi ja vastuulle.

Kiinteistölautakunta toteaa mm., että asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Maunulan asuntoalueen kohtuullisen tiivistämisen ja luo edellytykset uuden nykyistä toimivamman liikekeskuksen rakentamiselle. Pienten liiketilojen enimmäiskokoa (200 k-m²) koskevaa kaavamääräystä KL-korttelissa tulee täsmentää koskemaan rakennusalan osaa (k), jolle tulee rakentaa kadulle avautuvaa liike- ja toimistotilaa. Muutoinhan on tontille tarkoitus tehdä isohko päivittäistavarakaupan yksikkö.

Muutosehdotus mahdollistaa alueellisten julkisten palveluiden sijoittamisen alueelle joko uudisrakennukseen tai nykyiseen liikerakennukseen. Se, sijoittuvatko mainitut tai vastaavat toiminnot olemassa olevaan rakennukseen, riippuu paitsi tilojen soveltuvuudesta ja rakennuksen luovutusehdoista, erityisesti kirjastotoimen ja muiden tahojen omista suunnitelmista. Pyrkimystä keskittää julkisia palveluita keskukseen on pidettävä myönteisenä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa mm., että Pakilantien itäpuolelle esitetyn eteläisimmän kerrostalokorttelin viereinen puistokaistale on turha ja että kortteli tulisi laajentaa kiinni vanhaan kortteliin.

Pakilantielle esitetyn puurivin tulee olla kaavamerkinnältään ohjeellinen, koska puiden menestymisen tekniset edellytykset selvitetään vasta tarkemman katusuunnittelun yhteydessä.

Puistoalueiden rakentamiskustannukset ovat 6 000 euroa (alv 0 %). Puistoalueen ylläpitokustannukset laskevat n. 4 000 euroa/vuosi. Katualueen rakentamiskustannukset ovat yhteensä 1 250 000 euroa. Katualueen ylläpitokustannukset nousevat uuden kadun, Tammiontien myötä n. 1 400 euroa/vuosi.

Korttelin 28211 kaavamääräykset ovat varsin tiukkoja. Myös rakennusten rajausta ja muotoa koskevat määräykset vaikuttavat väkinäisiltä. Korttelista tulisi laatia kattava esisuunnitelma kaavan toiminnallisen ja arkkitehtonisen laadun varmistamiseksi ennen kaavan hyväksymistä.

Pakilantien yhteys on tärkeä eri kaupunginosien yhdistäjä. Keskustan ajokaistojen supistaminen vähentää liikennettä mutta samalla myös asiointia liiketiloissa vaarantaen ostoskeskuksen tulevaisuuden. Kaavan liikennejärjestelyjä tulee tältä osin tarkastella uudelleen huomioon ottaen myös ympäristön asukkaiden tarpeet.

Kaupunginkirjaston mukaan asemakaavan muutos merkitsee kunnollisen keskusta-alueen aikaansaamista ja tiivistymistä. Maunulan kirjaston nykyinen sijainti Suursuon sairaskotia vastapäätä on palvelun tarjoamisen kannalta ja asiakkaiden saavutettavuuden kannalta huono. Kirjastopalvelu on tyypillinen alueen keskustaan kuuluva palvelu, jonka olemassaolo vahvistaa keskustaa ja jonka toiminta puolestaan tehostuu keskeisen sijainnin johdosta.

Asemakaavan toteutuessa kirjaston on mahdollista sijoittua Pakilantien varteen katutasoon, jolloin se on hyvin saavutettavissa keskeiseltä liikenneväylältä. Kirjasto voi samalla avautua myös Maunulanpuiston jalankulkureitille. Kirjaston ja kulttuuritoiminnan parempi sijainti on kirjastotoiminnan kannalta myönteinen.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan taloussuunnitelmaehdotuksessa Maunulan kirjaston rakennushanke on ehdotettu toteutettavaksi vuosina 2008–2009. Kaupunginkirjasto on valmis esittämään hankkeen aikaistamista, mikäli kaupungin taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuudet ja mikäli suunnittelun kohteena olevan alueen muut aikataulut sitä edellyttävät.

Kaupunginmuseo toteaa, että asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu Maunulan keskustan kehittäminen vetovoimaiseksi ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi palvelukeskukseksi. Pakilantien länsipuolinen kortteli 28211 varattaisiin julkisten palvelujen ja uuden liikekeskuksen rakennuksille. Pakilantien itäpuolelle nykyisen ostoskeskuksen tontille ja sen kaakkoispuolelle esitetään uusien asuinkerrostalojen ja niiden pohjakerroksiin sijoittuvien pienten liiketilojen rakentamista.

Kaupunginmuseo on aiemmin esittänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle, että Suursuon ostoskeskuksen säilyttäminen otettaisiin Maunulan keskustan kaavoituksen erääksi lähtökohdaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi kuitenkin jatkosuunnittelun pohjaksi nykyisen ostoskeskuksen purkamiseen perustuvan vaihtoehdon.

Kaupunginmuseo ei ole esittänyt Suursuon ostoskeskusta varsinaiseksi kaavalliseksi suojelukohteeksi. Asemakaavan muutoksen toteutumisen myötä menetetään jälleen yksi persoonallinen esimerkki Helsingin 1960-luvun ostoskeskusarkkitehtuurista, minkä kaupunginmuseo valittaen toteaa.

Liikerakennuksille varatulla alueella sijaitsee suorakaiteen muotoinen lipallinen kioski (Hilding Ekelund, vuosi 1949), joka tulee siirtää alkuperäisen sijaintipaikkansa läheisyyteen. Lisäksi sen säilyminen uudella paikallaan tulee turvata asemakaavallisella suojelulla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta tarkentanut kaavamääräystä (k), jonka mukaan tontilla 28211/2 yksittäisen liike- ja toimistotilan enimmäiskoko on 200 k-m².

Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta kortteleiden 28315 ja 28321 väliin merkitty viherkaista on liitetty tonttiin (muutetussa ehdotuksessa tontti 28321/10) ja sillä oleva puurivi on merkitty säilytettäväksi tontilla.

Pakilantielle esitetty puurivi on tarpeellinen kaupunkikuvan ja viihtyisyyden kannalta ja sen sijainti tarkentuu katusuunnitelmien yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto teetti asemakaavan valmistelun pohjaksi viitesuunnitelman, jonka liike- ja kulttuuritoimintoja palvelevalle korttelialueelle tehtyä kokonaissuunnitelmaa voidaan pitää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti onnistuneena. Asemakaavamääräyksillä pyritään sopeuttamaan rakennukset ympäristöön ja turvaamaan niille oma identiteetti.

Lautakunnan mukaan Pakilantien nykyiselle liikennemäärälle (10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) riittää kaavaehdotuksessa esitetty 1+1-kaistainen katu, jossa pysäkit ovat syvennyksessä. Tämä on normaali ratkaisu Helsingin kokoojakaduilla. Ratkaisu alentaa ajonopeuksia ja lisää siten kevyen liikenteen turvallisuutta. Liikenne Pakilan suunnasta keskustaan on jo nykyisin ohjattu Kehä I:n ja Tuusulanväylän kautta, mutta ajo Maunulan kautta on suunnitelman toteuduttuakin mahdollista.

Kaupunginkirjaston lausunnon johdosta kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että liiketilojen rakentaminen alkanee heti kaavan voimaan tulon jälkeen. Toivottavaa olisi, että kulttuuritilat voitaisiin rakentaa samanaikaisesti.

Kaupunginmuseon lausunnon johdosta lautakunta toteaa mm., että Suursuon ostoskeskus vuodelta 1962 toimii kaksoiskäytäväperiaatteella ja että rakennuksen pitkillä sivuilla on koko julkisivun mittaiset lastauslaiturit. Ulospäin rakennus on erittäin suljettu huomioon ottaen sen sijainnin Maunulan keskeisessä risteyksessä. Kaupunkikuvassa yksikerroksinen rakennus poikkeaa ympäristönsä nelikerroksisesta asuinrakentamisesta ja hajottaa tilallisesti muutenkin laajaa risteysaluetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi Maunulan keskustan suunnittelun tueksi keväällä 2002 kaksi konsulttisuunnitelmaa. Selvitysten pohjalta laadittiin suunnittelualueesta kolme vaihtoehtoa (A, B ja C), jotka poikkesivat toisistaan palveluiden sijoittumisen ja katuverkon suhteen. Kahdessa esitettiin ostoskeskuksen säilyttämistä. Kehityskelpoisimpana pidettiin vaihtoehtoa (C), jossa ostoskeskuksen paikalle esitettiin rakennettavaksi asuntoja ja palvelut keskitettäväksi länsipuolelle. Sen myös kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi 15.5.2003 jatkosuunnittelun pohjaksi.

Nykyiseltä paikaltaan kaavan toteutumisen myötä siirrettävälle kioskille on merkitty rakennusala (ki) YY-tontin luoteispuolelle puistoalueelle.

Kirjeet Suursuon Ostoskeskus Oy on lähettänyt 20.9.2004 päivätyn kirjeen Khlle. Kirjeessä pyydetään mm. kaavamuutosehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja tarjouskilpailun järjestämistä Pakilantien länsipuolen tonteista.

Pro Maunula ry on lähettänyt 24.3.2005 päivätyn kirjeen/toimenpidepyynnön kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Siinä vaaditaan asemakaavan muutosehdotuksen toimivuuden ja lainmukaisuuden tarkistamista. Lisäksi Pro Maunula ry:n puolesta Pia Snellman on lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle 30.3.2005 päivätyn, yli 700 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen, jossa toivotaan, ettei HOK-Elannolle annettaisi alueella määräävää markkina-asemaa Maunulan, Pirkkolan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilla.

Maunula-Seura ry ja Maunulan Asukasyhdistys ry ovat osoittaneet 12.4.2005 päivätyn yhteisen kirjeen Khlle. Siinä tuetaan Maunulan keskustaan suunniteltua uutta kaavaratkaisua ja esitetään lukuisia kehittämisehdotuksia ja yhteistyöideoita.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavakarttaan on tehty seuraavat muutokset:

– KL-tontin (28211/2) rakennusalan raja Metsäpurontien katuliittymässä on siirretty 16 m:n päähän YY-tontin rajasta.

– KL-korttelialuetta koskeva määräys ”- on huoltopiha ja pysäköintiramppi katettava” on muutettu muotoon ”- on pysäköintiramppi katettava”.

– KL-tonttia ja rakennusalaa on levennetty lounaaseen päin n. 2 m siten, että rakennusalan leveys on luoteisrajalla 41 m.

– Kaavamerkintä ”Rakennusalan osa, johon tulee rakentaa kadulle avautuvaa liike- ja/tai toimistotilaa. Tontilla 28211/2 liike- ja toimistotilan enimmäiskoko on 200 k-m².” on korjattu muotoon ”Rakennusalan osa, johon tulee rakentaa kadulle avautuvaa liike- ja/tai toimistotilaa. Yksittäisen tilan enimmäiskoko on 200 k-m².”

– Puistoalueelle (Maunulanpuisto) YY-tontin 28211/3 luoteispuolelle on merkitty rakennusala (ki) nykyiseltä paikaltaan siirrettävälle kioskille ja lisätty asemakaavamerkintöihin vastaava merkintä: ”Rakennusala, jolle on siirrettävä korttelissa 28211 oleva kulttuurihistoriallisesti merkittävä kioskirakennus.”

Muistutukset, lausunnot ja kirjeet sekä lautakunnan vastineet niihin on selostettu kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa 12.5.2005.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 20.6.2005 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut muuttaneensa asemakaavan muutosehdotusta vielä siten, että kortteli 28315 on liitetty kortteliin 28321 (tonttinumerolla 10) liittämällä kortteleiden välissä sijainnut puistokaista osaksi tonttia istutettavine puuriveineen.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Tontin 28320/11 vuokrasopimuksen jatkaminen

Khs toteaa, että kiinteistölautakunta on 3.10.2006 päättänyt jatkaa Suursuon Ostoskeskus Oy:lle vuokratun tontin 28320/11 vuokrasopimusta 31.12.2008 saakka entisin ehdoin ja seuraavaa irtisanomisehtoa noudattaen:

– Vuokrasopimus jatkuu 1.1.2009 alkaen toistaiseksi siten, että osapuolilla on puolin ja toisin oikeus irtisanoa sopimus päättymään puolen vuoden irtisanomisajoin.

Suojeluesitykset, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön

päätökset

Suursuon Ostoskeskus Oy:n suojeluesitys

Khs toteaa, että Suursuon Ostoskeskus Oy esitti 17.6.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se ryhtyisi pikaisiin toimiin Oulunkylän tontilla 28320/11 (Pakilantie 11) sijaitsevan Suursuon ostoskeskuskiinteistön suojelemiseksi rakennussuojelulain 1 ja 2 lukujen perusteella.

Museovirasto on todennut em. esityksestä Uudenmaan ympäristökeskukselle antamassaan lausunnossa mm., että kysymys Suursuon ostoskeskuksen suojelusta liittyy maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennussuojelulain soveltamiseen. Suojeluesityksen tarkoittama rakennus on asemakaava-alueella, ja sen säilyttäminen ja suojelu on käsitelty asemakaavan muutoksen valmistelussa. Suursuon ostoskeskuksella on rakennussuojelulain 2 §:n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä, mutta ei lain 3 §:n tarkoittamaa merkitystä valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena, eikä Museoviraston tiedossa ole muita lain edellyttämiä erityisiä syitä. Museoviraston käsityksen mukaan rakennuksen suojelu rakennussuojelulailla ei ole tarkoituksenmukaista.

Uudenmaan ympäristökeskus päätti 30.1.2006, ettei se määrää ostoskeskusta suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristökeskus totesi mm., että ostoskeskuksella on rakennussuojelulain 2 §:n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Rakennus sijaitsee asemakaava-alueella ja kaavamuutos on vireillä. Rakennuksen suojelu ratkaistaan asemakaava-alueella ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennuksella ei ole huomattavaa valtakunnallista merkitystä eikä rakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ole muutoinkaan esitetty erityisiä syitä.

Ympäristöministeriö päätti 6.6.2006 hylätä Suursuon Ostoskeskus Oy:n Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä tekemän valituksen eikä muuttanut ympäristökeskuksen päätöstä todeten mm., että ostoskeskusta voidaan pitää kulttuurihistoriallisen merkityksensä vuoksi sellaisena kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltavana kohteena, jota rakennussuojelulain 1 ja 2 §:ssä tarkoitetaan.

Rakennussuojelulain 3 §:n 1 momentin mukaan rakennussuojelusta asemakaava-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaava-alueella rakennus voidaan määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla vain, milloin siihen on rakennussuojelulain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä.

Koska Suursuon ostoskeskuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla, rakennuksen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä.

Suursuon Ostoskeskus Oy ei valittanut ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pro Maunula ry:n alueellinen suojeluesitys

Pro Maunula esitti 16.9.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle, että se ryhtyisi toimiin Pirkkolan, Maunulan ja Suursuon alueiden rakennetun kulttuuriympäristön suojelemiseksi rakennussuojelulain 1 ja 2 lukujen perusteella. Suursuon/Maunulan ostoskeskus oli osa tätä aluetta.

Uudenmaan ympäristökeskus hylkäsi 7.11.2006 suojeluesityksen. Päätöksessään ympäristökeskus kuvasi laajasti suojeltavaksi esitetyn alueen moninaisia historiallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Se totesi mm., että Pirkkolan, Maunulan ja Suursuon alue on korkeatasoinen esimerkki asuntorakentamisen kehittymisestä usean vuosikymmenen aikana. Koko suojeluesityksen alue muodostaa merkittävän historiallisen ja arkkitehtonisen kokonaisuuden. Alueen suunnitteluun on osallistunut joukko aikakautensa eturivin arkkitehteja, kuten Hilding Ekelund ja Viljo Rewell. Siinä ilmenevät toisen maailmansodan jälkeisen sosiaalisen asuntorakentamisen ihanteet ja hyvinvointiyhteiskunnan lähiörakentamisen varhaiset vaiheet. Osalla alueesta on lisäksi valtakunnallista merkitystä.

Suojeluesitys kuitenkin hylättiin, koska ympäristökeskuksen mukaan suojeltavaksi esitetty alue on niin laaja ja kiinteistöjen määrä niin suuri, että alueen käyttöä ja korjausrakentamista sekä viherympäristön ja kaupunkitilan kehittämistä ohjataan ensisijaisesti kaavoituksen kautta. Alueen arvot on mahdollista ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kaavoituksessa eikä suojelulle rakennussuojelulailla ole esitetty erityisiä syitä.

Pro Maunula r.y. valitti hylkäyspäätöksestä ympäristöministeriölle, mutta ministeriö jätti 12.1.2007 valituksen tutkimatta liian myöhään saapuneena.

Khs toteaa, että asemakaavan muutoksen käsittely on ollut keskeytyneenä suojeluesitysten käsittelyn ajan. Nyt molemmat nykyisen ostoskeskuksen erityislailla suojelua vaatineet suojeluesitykset on hylätty ja nämä päätökset ovat lainvoimaisia, joten kaavakäsittelyä on mahdollista jatkaa. Vanhan ostoskeskuksen säilyttämiskysymys ratkaistaan nyt käsittelyssä olevan asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Khs toteaa vielä, että kaavaprosessin aikana Suursuon Ostoskeskus Oy, joka omistaa vanhan ostoskeskuksen rakennuksen, on 20.9.2004 lähettänyt Khlle kaavaehdotusta ja uusien liiketonttien varaustapaa kritisoineen ja tarjouskilpailua sekä ostoskeskuksen säilyttämistä vaatineen kirjeen. Pro Maunula ry, jolla on yhteys Suursuon Ostoskeskus Oy:hyn mm. eräiden yhteisten hallitusten jäsenten kautta, on lähettänyt myös Khlle tiedoksi 24.3.2005 päivätyn kirjeen/toimenpidepyynnön, jossa pyydetään lautakuntaa tarkastamaan kaavaehdotuksen kaikinpuolinen laillisuus ja toimivuus. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine Suursuon Ostoskeskus Oy:n ja Pro Maunulan ry:n kirjeisiin on annettu Khlle samassa yhteydessä kuin vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin (12.5.2005).

Helsingin Yrittäjät r.y. on lähettänyt Khlle kirjeen 2.6.2005. Kirjeessä yhdistys viittaa edellä mainittuun Pro Maunula ry:n kirjeeseen/toimenpidepyyntöön ja antaa sille tukensa. Helsingin Yrittäjät r.y. toteaa kirjeessään mm., että asemakaavaehdotuksen mukainen liikekeskuksen tontti tulee olemaan täyteen rakennettu ja ahdas; ehdotetun uuden kolmikerroksisen liike- ja palvelukeskuksen rakennusmassa on kuusinkertainen olemassa olevaan verrattuna. Suunniteltuun kaavaan liittyvä uuden liikekeskuksen tontti on varattu ilman kilpailuttamista yhdelle yritykselle (HOK-Elanto). Suursuon Ostoskeskus Oy:n tiloissa toimivien 17 yrittäjän tarjoamat palvelut tulevat asemakaavan muutosehdotuksen toteutuessa todennäköisesti loppumaan.

Khs on saanut kirjeen johdosta kiinteistölautakunnan lausunnon (20.9.2005), jossa lautakunta toteaa mm. seuraavaa:

Kiinteistölautakunta päätti 2.9.2003 varata Osuusliike Elannolle Maunulasta Pakilantien ja Metsäpurontien risteyksestä kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.5.2003 hyväksymän maankäyttövaihtoehdon mukaisen, kaupallisille palveluille varatun alueen uuden liikekeskuksen suunnittelua varten vuoden 2004 loppuun. Varaus tehtiin mm. ehdoin, että varauksensaajan on tarjottava Maunulan kaupallisten palveluiden monipuolisuuden turvaamiseksi Suursuon Ostoskeskus Oy:n nykyisille kauppiaille/yrityksille mahdollisuus sijoittua uuteen liikekeskukseen siltä osin, kuin tilat eivät tule varauksensaajan omaan käyttöön. Varausta jatkettiin asemakaavaprosessin keskeneräisyyden takia 8.12.2004 vuoden 2005 loppuun.

Varauksen taustalla on pitkä kaupungin toimesta käynnistetty ja alueen asukasjärjestöjen ehdotuksesta liikkeelle lähtenyt asemakaavaprosessi, jossa tavoitteeksi asetettiin koko Pakilantien–Rajametsäntien risteysalueen kehittäminen. Alueelle tuli paikallisten aloitteiden mukaan rakentaa vetovoimainen liikekeskusta, joka toimisi myös alueen maa-merkkinä. Ottamalla koko laaja risteysalue kehittämiskohteeksi alueelle voitaisiin tehokkaalla rakentamistavalla sijoittaa liike- ja toimistotilaa, uusia asuntoja sekä kunnan tarpeita varten toimitilaa. Asemakaava-muutoksen valmistelu tapahtui tiiviissä yhteistoiminnassa paikallisten järjestöjen kanssa.

Asemakaavan muutosprosessin tuloksena päädyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnan sittemmin hyväksymään vaihtoehtoon, jonka mukaan nykyisen Suursuon ostoskeskuksen paikalle Pakilantien itäpuolelle rakennetaan asuntoja ja palvelut keskitetään länsipuolelle.

Alueen nykyiset liiketontit ovat kaupungin omistuksessa ja erimittaisin vuokrasopimuksin vuokrattuina.

Osuusliike Elannolle, nyttemmin HOK-Elannolle, on vuokrattu Pakilan-tien länsipuolella sijaitseva liiketontti 28211/1 vuoden 2035 lopussa päättyvin maanvuokrasopimuksin. Tontin pinta-ala on 1 753 m² ja rakennusoikeus 900 k-m². Tontilla sijaitsee vuonna 1973 rakennettu ja vuonna 1991 peruskorjattu yksikerroksinen myymälärakennus, jonka huoneistoala on 770 m². Tontilla toimii HOK-Elannon S-Market.

Suursuon Ostoskeskus Oy:n tonttiin 28320/11 kohdistuva vuokrasopimus oli päättymässä vuoden 2000 lopussa. Yhtiön pyydettyä uutta pitkäaikaista vuokrasopimusta tähän ei suostuttu, vaan vuokrasopimusta jatkettiin vain lyhytaikaisesti, ensin vuoden 2003 loppuun ja sen jälkeen uudelleen vuoden 2006 loppuun. Syynä siihen, ettei uutta pitkäaikaista sopimusta tehty, oli se, että alueelle oltiin laatimassa kehittämissuunnitelmaa alueen asemakaavan muuttamiseksi ja yhtenä vaihtoehtona oli se sittemmin suunnitteluprosessissa asemakaavamuutoksen perustaksi valittu vaihtoehto, jonka mukaan Pakilantien itäpuolella sijaitseva ostoskeskus tulisi kokonaan poistumaan sinne rakennettavien uusien asuintalojen tieltä.

Valittu kehittämissuunnitelma edellytti Maunulantien itäpuolen kehittämistä uudeksi nykyistä elinvoimaisemmaksi ja palvelukykyisemmäksi kaupalliseksi keskukseksi. Tämän edellytyksenä oli kuitenkin, että Osuusliike Elanto (HOK-Elanto), joka hallitsee osaa kyseisestä alueesta pitkäaikaisen vuokrasopimuksensa nojalla ja omistaa lisäksi alueella sijaitsevan rakennuksen, myötävaikuttaa uuden keskuksen kehittämiseen ja toteutukseen. Kilpailuttaminen ei luonnollisesti tässä tilanteessa ollut vaihtoehto.

Suursuon ostoskeskuksessa toimivat yritykset voivat jatkaa, ja toivottavasti jatkavatkin toimintaansa siellä niin kauan, kunnes uusi liikekeskus valmistuu ja toiminta siellä voi alkaa.

Uuden keskuksen varausehtojen mukaan varauksensaajan on tarjottava Maunulan kaupallisten palveluiden monipuolisuuden turvaamiseksi Suursuon Ostoskeskus Oy:n nykyisille kauppiaille/yrityksille mahdollisuus sijoittua uuteen liikekeskukseen siltä osin, kuin tilat eivät tule varauksensaajan omaan käyttöön. Uuteen keskukseen on asemakaavan muutosehdotuksessa osoitettu 2 600 k-m², mistä pieniä liiketiloja
400 k-m².

Uuden keskuksen lisäksi liiketiloja osoitetaan Maunulantien itäpuolelle rakennettavien asuinrakennusten katutasoon ja niitä yhdistävään yksikerroksiseen lisäsiipeen yhteensä 600 k-m².

Yhteensä asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetaan liiketilaa 600 k-m² enemmän kuin nykykaavoissa. Se, miten tilat jakaantuvat päivittäistavarakaupan yksiköiden ja muiden kaupallisten palveluiden välillä, selviää luonnollisesti vasta toteutusvaiheessa, samoin kuin se, millaisin ehdoin korvaavia tiloja on ostettavissa tai vuokrattavissa. Nykyisen ostoskeskuksen palvelutarjonnan jakaumaa, 45 % ravintoloita ja kahviloita, 24 % päivittäistavarakauppaa ja 31 % muita kaupallisia palveluita, tuskin kuitenkaan tullaan toteutuksessa tavoittelemaan.

Oman piirteensä päivittäistavarakaupan alueelliselle tarjonnalle ja siinä toteutuvalle kilpailulle antaa se, että vanhassa ostoskeskuksessa toiminut Spar-kauppa on yritysjärjestelyjen myötä mahdollisesti siirtymässä uudessa keskuksessa toimivalle HOK-Elannolle.

Yhteenveto Khs toteaa lopuksi, että asemakaavassa valittu alueen julkisten ja kaupallisten palveluiden kehittämisvaihtoehto perustuu useiden erilaisten vaihtoehtojen tutkimiseen ja muodostaa hyvän perustan Maunulan keskustan kehittämiselle. Vanha ostoskeskus on toiminnallisesti rakennuksena melko suljettu ja hieman epäkäytännöllinen ja sen on koettu aiheuttavan myös epäviihtyisyyttä ja jopa häiriötä ympäristössään. Ostoskeskus on aikansa palveltuaan tullut tilanteeseen, jolloin sen peruskorjaus suojelurakennuksena edellyttäisi varsin suuria investointeja. Valmiutta sellaisiin ei prosessin aikana ole esitetty rakennuksen omistajan taholta. Näissä oloissa Khs pitää rakennuksen purkamista perusteltuna, vaikka sen onkin katsottava sisältävän suojelupäätöksissä kerrottuja, pääasiassa paikallishistoriaan liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Khs pitää myös lautakuntien vastineita Khlle esitettyihin kirjeisiin perusteltuina eikä Khlla ole muuta lisättävää asiaan kuin toteamus, että nykyisin tontinvaraukset tekee kiinteistölautakunnan sijasta Khs.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan korttelin nro 28211, korttelin nro 28238 tontin nro 4, korttelin nro 28319 tontin nro 5 ja korttelin nro 28320 tontin nro 11 sekä puisto-, katu- ja pysäköintialueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.8.2004 päivätyn ja 12.5.2005 ja 20.6.2005 muutetun piirustuksen nro 11326 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11326 (Oulunkylän kortteli 28211 ym., Maunulan keskusta)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän kortteli 28211 ym., Maunulan keskusta)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 26.8.2004 (Maunulan keskustan asemakaavan muutosehdotus nro 11326), erillinen liite
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 12.5.2005; Maunulan keskustan asemakaavan muutosehdotusta koskevat muistutukset, kirjeet ja lausunnot (nro 11326), erillinen liite
	Liite 5	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 15.5.2003 / Maunulan keskustan kehittämissuunnitelma
	Liite 6	Maunulan keskustan kehittämissuunnitelma / vaihtoehto A (kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2003)
	Liite 7	Maunulan keskustan kehittämissuunnitelma / vaihtoehto B (kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2003
	Liite 8	Maunulan keskustan kehittämissuunnitelma / vaihtoehto C (kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2003)

HAAGAN KORTTELIN NRO 29195 JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11557)

Khs 2005-2654

29. kaupunginosan (Haagan) korttelin nro 29195 ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus

Alue sijaitsee Laurinniityntien, Kaupintien ja Leiviskätien rajaamalla alueella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalon (3 500 k-m²) rakentamisen Kaupintien ja Laurinniityntien risteykseen nykyiselle pysäköintialueelle. Muut korttelin tontit ovat mukana pysäköintijärjestelyjen takia. Laurinniitynrinteen pohjoispää on muutettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu.

Asemakaavan perusteet

Asunto-Oy Lassinlepo, Asunto-Oy Lassinrinne ja Asunto-Oy Lassinniitty (pysäköintitontin 29195/4 omistajat) pyytävät (12.12.2005) asemakaavan muuttamista siten, että pysäköintitontin käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalotontiksi. Korttelin autopaikat tulevat rakennettavaan pysäköintihalliin. Hakijoiden tavoitteena on rahoittaa hankkeella tulevia peruskorjauksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.5.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 7620 (vahvistettu 3.11.1977). Kaavan mukaan alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jonka kerrosala on 8 700 m². Rakennukset saavat olla enintään 4 ½‑puolikerroksisia. Itäreunassa on autopaikkojen korttelialue, jolle saa rakentaa enintään kaksikerroksisen rakennuksen. Kaavan mukaan autopaikoista 60 % on rakennettava heti. Loppupaikkojen rakentamiseen voi saada lykkäystä viisi vuotta kerrallaan. Laurinniityntien varteen on merkitty kaupunkikuvallisesti merkittävän puuston alue. Laurinniitynrinne on kevyen liikenteen yhteys korttelin läpi.

Maanomistus

Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katualueen.

Alueen yleiskuvaus

Kortteli 29195 on Kaupintien, Leiviskätien, Laurinniityntie ja Laurinniitynrinteen rajaama. Pysäköintitontti (29195/4) on korttelin itälaidalla enimmillään 3 m Kaupintietä alempana. Tontilla on pysäköintikenttä. Korttelin punatiiliverhoillut asuinkerrostalot ovat pääosin nelikerroksisia. Ylimpien kerrosten asunnoissa on kattoterasseja.

Korttelin pohjois- ja länsipuolella on kolmikerroksisia asuinkerrostaloja. Etelä- ja itäpuolella on viisi- ja kuusikerroksisia toimisto- ja asuinrakennuksia. Pintamateriaalit ovat pääasiassa puna- ja keltatiili.

Laurinniitynrinne on kevyen liikenteen reitti Laurinniityntien ja Leiviskätien välillä.

Palvelut Suunnittelualueen lähietäisyydessä on mm. juna-asema, päiväkoti ja kirjasto. Lähin suurehko päivittäistavarakauppa on n. 300 m:n päässä. Kaupintien varrella on myös muita kaupallisia palveluja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasossa +17,6–+20,1. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen eteläosan savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 1–4 m. Alueen pohjoisosa on moreenia.

Ympäristöhäiriöt

Kaupintien liikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua. Liikennemäärä Kaupintiellä on n. 12 700 ja Laurinniityntiellä n. 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupintien liikennemäärät ovat laskeneet n. 4 000 ajoneuvolla vuorokaudessa Kaupintien läpiajoa ja ajonopeuksia vähentävien liikennejärjestelyjen ja Kehä I:n lisäkaistojen rakentamisen jälkeen.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaarevan kerrostalon rakentaminen Kaupintien ja Laurinniityntien risteykseen. Taitavasti suunniteltuna ja toteutettuna rakennus voi tarjota vaihtelevia katunäkymiä, mielenkiintoisia asuntoratkaisuja kattoterasseineen sekä melulta suojatun pihan.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Pysäköintitontti 29195/4 ja osa Leiviskätien katualuetta on muutettu asuinkerrostalotontiksi 29195/5. Korttelin kaikki pysäköintipaikat on osoitettu maanalaiseen pysäköintihalliin ja erikseen merkitylle pysäköintipaikalle. Uuden kerrostalotontin 5 ja tontin 3 yhteisen talousrakennuksen rakennusala on merkitty tonttien rajalle.

Mitoitus Korttelin kerrosala on nyt 8 400 m² ja muutoksen jälkeen 11 900 m². Alueen pinta-ala on 13 684 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 13 178 m² ja katualuetta 506 m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Uusi asuntotontti 5

Tontille on osoitettu kaareva rakennusala, jolle saa rakentaa viisikerroksisen asuinrakennuksen. Tontin ja kadun tasoeron takia rakennus porrastuu pihalle päin. Päädyissä on kolmi- ja nelikerroksiset rakennusosat, jotka liittävät rakennuksen ympäröivien kolmi- ja nelikerroksisten rakennusten mittakaavaan.

Kerrosalaa on 3 500 m², jonka lisäksi saa rakentaa yhteis- ja aputiloja 15 % kerrosalasta. Kerrosalan lisäksi on rakennettava asukkaille vähintään harrastustila (35 m²) ja pesula (20 m²). Asuntoja ei saa rakentaa ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle, koska rakennus on vilkasliikenteisen Kaupintien varressa. Katutasokerrokseen on rakennettava toimisto-, työ- ja liiketilaa 240 k-m². Tiloista on oltava suora uloskäynti ja isot ikkunat. Autopaikkaa ei tilaa varten tarvitse rakentaa, jos tila on enintään 40 m² ja liittyy asuntoon. Ajatuksena on, että pienessä asuntoon liittyvässä työtilassa työskentelee asunnossa asuva, jolla jo on autopaikka. Toimisto-, työ- ja liiketilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi. Tavoitteena on monipuolistaa alueen asumismuotoja ja elävöittää katutasoa.

Kaavaehdotuksessa edellytetään asuntoihin kattoterasseja siellä missä se on mahdollista. Parvekkeita isommat kattoterassit lisäävät asumismukavuutta ja tuovat kaupunkikuvaan vaihtelua.

Asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m² huoneistoalaa.

Rakennuksen kadun puolen julkisivu on muurattava punatiilestä kaarevaksi ja pihan puolen tulee olla vaalea. Punatiili sitoo uuden rakennuksen muutoin punatiilestä rakennettuun kortteliin ja vaalea väri korostaa länteen avautuvan sisäpihan valoisuutta.

Kaksikerroksinen pysäköintihalli on rakennuksen ja maan alla. Ajo halliin on käytännössä rakennuksen päädystä tai pitkän sivun päästä. Pihan puolella on kapea yksikerroksinen osa pysäköintiä varten, jonka päälle on rakennettava terassi asukkaille.

Tontilla on yhteinen talousrakennus naapuritontin 3 kanssa. Uuden tontin puolella kerrosalaa ei ole merkitty rakennusalalle, koska kaava sallii aputilojen rakentamisen kerrosalan lisäksi.

Uuden tontin piha on osin autohallin kannen päällä. Kansi on rakennettava ja istutettava ulko-oleskelutiloiksi ja kulkureitit on kivettävä.

Tontin eteläreunaan on liitetty 671 m²:n katualue.

Rakennetut tontit 1–3

Nykyisten tonttien rakennusoikeus pysyy ennallaan ja määräykset pääosin ennallaan. Tonttien pysäköinti on pientä maanpäällistä pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta uuden kerrostalon autohallissa tontilla 5.

Tonteille 1 ja 3 on merkitty talousrakennusten rakennusalat. Lisäksi tontilla 1 on sallittu liikkeen alapuoleisen tilan liittäminen liikkeeseen kerrosalan lisäksi.

Kaavatyön aikana esitettiin tonteille 1 ja 3 täydennysrakentamista. Ajatuksena oli, että Laurinniityntien varteen voisi rakentaa kaksi paritaloa. Tontin 1 taloyhtiö ei ollut kiinnostunut täydennysrakentamisesta, mutta tontin 3 taloyhtiö jätti hakemuksen paritalon rakennusalan merkitsemiseksi tontille. Sitä vastustettiin mielipiteissä ja se päätettiin jättää pois kaavamuutosehdotuksesta.

Liikenne Uuden asuintalon tuottama liikennemäärän lisäys ympäröivään katuverkkoon on asuntojen osalta n. 120 ja työ-, toimisto- ja liiketilojen osalta n. 50 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tontille 29195/5 voi ajaa vain tontin pohjoisosasta.

Laurinniitynrinteen pohjoispäähän on sallittu huoltoajo helpottamaan myymälätilaan liitettävän alapuolisen varaston käyttöä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaavan toteuttaminen vaatii tontilla 3 sijaitsevan tarpeettoman kaukolämpöputken poistamista.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen eteläosan savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 1–4 m, alueen pohjoisosa on moreenia. Rakennukset perustetaan savialueella tukipaaluin, kitkamaa-alueella maanvaraisena.

Ympäristöhäiriöt

Alueelle kohdistuvaa liikennemelua on arvioitu melumallin ja pistelaskennan avulla. Ennustetilanteessa vuonna 2025 Kaupintien liikenteen arvioidaan aiheuttavan tontin 5 asuinrakennuksen julkisivulle korkeintaan n. 68 dB:n keskiäänitason. Kaikille kaava-alueen tonteille muodostuu alueita, joissa alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

Tontille 5 osoitetun asuinkerrostalon rakennusalan Kaupintien puoleiselle sivulle on merkitty ääneneristävyysvaatimus siten, että valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sisällä täyttyvät. Tontilla määrätään lisäksi parvekkeet rakennettavaksi suojaisan sisäpihan puolelle.

Nimistö Nykyisessä asemakaavassa Laurinniitynrinteen nimi on vain ruotsiksi Larsängsbrinken. Kaavamuutokseen nimi on lisätty myös suomeksi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaupunkikuvallisesti kaareva kerrostalo täydentää korttelia ja usean suunnan hallitsemaa risteysaluetta. Rakennus voi taitavasti suunniteltuna ja toteutettuna olla alueen mielenkiintoinen maamerkki. Lisäksi se suojaa korttelin pihoja hyvin melulta. Kattoterassit sekä liike-, työ- ja toimistotilat katutasossa monipuolistavat asuntotarjontaa ja elävöittävät tiivistyvää kaupunkikuvaa. Korttelin pysäköinti on uuden kerrostalon pysäköintihallissa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 17.1.2006).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pohjois-Haagan kirjastossa 30.1.–17.2.2006. Kaavan valmistelija oli paikalla 2.2.2006. Luonnokseen oli merkitty suunnitellun kerrostalon lisäksi paritalo tontille 3.

Viranomaisyhteistyö

Kaavoitustyön aikana on tehty yhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston ja Helsingin Energian kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon liikenteen melu ja vaikutus ilman laatuun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että liikenteen melua ja vaikutuksia ilman laatuun on arvioitu. Suunnitelmassa rakennus on sijoitettu niin, että se suojaa pihaa ja korttelia melulta. Rakennuksen julkisivussa on melumääräys ja parvekkeita saa rakentaa vain sisäpihan puolelle ja päätyihin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut viisi mielipidekirjettä, joista kaksi on samalta henkilöltä. Yksi mielipide koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja viisi asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

xxxxx xxxxx vastustaa (17.2.2006) paritalon rakentamista Laurinniityntien varteen, koska paikka on vehreänä tärkeä asukkaille. Hänestä liikenteen ja saasteiden lisääntyminen on haitta alueella ja kaareva rakennus muistuttaa vankilamuuria.

xxxxx xxxxxxx on (16.2.2006) huolissaan alueen tiivistymisestä, koska asukasmäärä, liikenne, melu ja saasteet lisääntyvät. Näyttää siltä, ettei ympäristöselvityksiä ole tehty tai niistä ei välitetä. Suunnitelmassa ei ole riittävästi otettu huomioon puistomaisuuden säilyttämistä. Näyttääkin siltä, että lisää tontteja halutaan asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella. xxxxxxx ihmettelee, miten paritalon suunnittelu jatkuu, vaikka kaksi kolmesta taloyhtiöstä on torjunut suunnitelman. Taloyhtiöiden yhteistyösopimus määrää, että kaava- ja rakennusoikeusmuutokset on tehtävä yksimielisesti.

xxxxx xxxxx on (13.2.2006) sitä mieltä, että kaareva kerrostalo on hyväksyttävä, kunhan siitä ei tule liian massiivinen. xxxxxx mielestä kortteli muodostaa ehyen kokonaisuuden, johon paritalon rakentaminen ei ole perusteltua. Paritalon sijoittaminen vaatisi kaikkien kolmen taloyhtiön hyväksymisen, koska yhtiöitä sitoo sopimus. Lisärakennusoikeus yhdelle yhtiölle järkyttäisi herkkää tasapainoa ja sopua.

Asunto-Oy Lassinreuna/xxxxx xxxxxx viittaa (17.2.2006) osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn osallisten määritelmään ja katsoo, että tonttien haltijat 29194/3 (Asunto-Oy Lassinreuna) ja 29186/3 (pysäköintitontti) ovat osallisia tässä kaavamuutoshankkeessa. Asunto-osakeyhtiötä ei käytännössä ole otettu huomioon osallisena, vaikka hankkeella on esimerkiksi liikenteellisesti suoranaisia vaikutuksia asunto-osakeyhtiöön: Yhtiölle ei ole lähetetty informaatiota hankkeesta, vaan se on saanut tiedon ilmaisjakelulehdessä olleesta pikku-uutisesta.

xxxxxx on huolissaan suunnitelman kerrostalosta, koska se on alueen sisääntuloväylän näkyvimmällä paikalla ja eroaa alueen harmonisesta pienkerrostaloalueen kaupunkikuvallisesta ilmeestä

– korkeudessa: harjakorkeus on n. +39, kun viereisissä kerrostaloissa n. +31.

– kerrosluvussa: rakennus on 5,5-kerroksinen, kun viereisissä kerrostaloissa on 2–4 kerrosta.

– tilavuudessa: rakennuksen massa on n. 11 400 m³, kun alueen pienkerrostalojen massat ovat n. 1 300–2 000 m³.

– muodossa: rakennus on puoliympyrä ja tasa- tai pulpettikattoinen, kun muut alueen rakennukset ovat suorakaiteisia ja harjakattoisia.

– värissä: rakennus on toiselta puolelta vaalea, kun pienkerrostalot ovat punatiilisiä.

– julkisivukäsittelyssä: julkisivussa on suuria lasipintoja, kun muiden rakennusten ikkunat ovat hillityn kokoisia.

– rakennusten sijoituksessa: ehdotettu kerrostalo ja paritalo on tarkoitus rakentaa aivan rajaan ja jalkakäytävään kiinni, kun muutoin alueen rakennukset ovat vähintään 4 m:n päässä jalkakäytävistä.

– näkymissä: uusi kerrostalo sulkee alueen näkymät ja tekee Laurinniityntiestä ahdistavan katukuilun, joka ei sovi esikaupunkialueelle.

Paikalle olisi mahdollista rakentaa kaksi päällekkäistä pysäköintikerrosta ja näiden päälle 3–4 alueen muotokieleen sopivaa pienkerrostaloa.

Hanketta ei tule toteuttaa esitetyssä muodossa, koska kiinteistöjen ajoliittymät ovat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta sekavat ja huonosti sijoitetut ja korttelin autopaikkojen määrä on todelliseen tarpeeseen nähden liian pieni. Alueella on voimassa aluepysäköintikielto eikä vieras- ja asiakaspaikkoja ole riittävästi.

Pysäköintiongelmia lisää varsinkin viikonloppuisin Lassilan liikuntapuiston käyttö, koska liikuntapuistolla on vain muutama oma pysäköintipaikka ja kävijät pysäköivät autonsa taloyhtiöiden pysäköintipaikoille ja nurmikoille, katujen varsille ja jalkakäytäville.

xxxxxx ihmettelee, että suunnitelman enintään 60 m²:n toimisto- ja myymälätilat vapautettaisiin autopaikkavelvoitteesta, koska osa tilojen työntekijöistä ja asiakkaista käyttää henkilöautoa.

xxxxxxxx mielestä olisi suotavaa, että Laurinniityntietä ja Laurinmäenkujaa levennettäisiin ja kadunvarsipysäköinnille varattaisiin enemmän tilaa. Varsinkin ehdotettu paritalo estäisi Laurinniityntien leventämisen. Jotta leventämismahdollisuus säilyisi, ei rakennuksia saa rakentaa tontin rajaan kiinni esitetyllä tavalla vaan väliin tulisi jättää vähintään 4 m.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että paritaloa koskevat mielipiteet on otettu huomioon jättämällä paritalon rakennusala ehdotuksesta pois.

xxxxxxxx mainitsemat tonttien haltijat ovat osallisia kaavamuutoksessa. Kaava-alueen lähinaapureille on lähetetty kirje, muuten muutoksesta on ilmoitettu paikallislehdessä. Kaavamuutoksen laatu ja merkitys huomioon ottaen tiedotus on ollut riittävää ja järjestetty osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla.

Kerrostalotontti on vilkkaan Kaupintien varrella lähellä junarataa. On perusteltua rakentaa uusi rakennus yhtenäisenä tontin itäreunaan, jolloin se suojaa pihaa ja muuta korttelia parhaiten melulta. Uusi kerrostalo on tontin itä- ja eteläpuolta ympäröivien toimistorakennusten matalampien osien (n. +38,0) korkuinen. Korkeimmillaan ympäröivät rakennukset ovat n. 5 m korkeampia. Rakennus sopeutuu länsi- ja pohjoispuolen matalampiin rakennuksiin (n. +31,0) porrastumalla ja madaltumalla niihin päin. Rakennuksen tilavuus on suuri, koska se on alueen asuintaloja korkeampi ja pidempi ja sen alla on kaksi pysäköintikerrosta.

Suunniteltu rakennus on sijoitettu lähelle katua, koska pihalle halutaan jättää mahdollisimman paljon tilaa. Kadun varteen tulee toimisto-, työ- ja liiketilaa isoin ikkunoin elävöittämään tiivistyvää katukuvaa.

Rakennuksen ulkokaari ja päädyt muurataan punatiilestä. Sisäpihan valoisuutta korostetaan tiilen vastapainoksi vaaleudella. Kaavassa ei ole määräyksiä rakennuksen lasipintojen koosta; ainoastaan katutasoon edellytetään isoja ikkunoita.

Liikennemäärä Kaupintiellä on n. 12 700 ja Laurinniityntiellä n. 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uuden asuintalon tuottama liikennemäärän lisäys ympäröivään katuverkkoon on asuntojen osalta n. 120 ja liiketilojen osalta n. 50 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Lassilan alueella on ajoittain suuria ongelmia pysäköintipaikan löytymisessä, koska kaikille tonteille ei asemakaavan mukaisia autopaikkoja ole rakennettu. Lisäksi Lassila on pysäköintikieltoaluetta, jolla pysäköinti on sallittu ainoastaan merkityillä paikoilla. Muutosalueen tonttien kaikki autopaikat ovat uuden tontin autohallissa ja tontilla 1. Tulevaisuudessa on tarkoitus tarkistaa Laurinniityntien pysäköintijärjestelyjä, jolloin on mahdollista saada jonkin verran lisää pysäköintipaikkoja kadun varteen. Laurinniityntien ja Laurinmäenkujan leventämistä ei pidetä tarpeellisena.

Ajo uuden tontin pysäköintihalliin on esitetty rakennuksen päädystä Laurinniityntien puolelta n. 10 m ennen varsinaista risteysaluetta. Kiinteistön pysäköintilaitoksen ajoliittymä tulee jonkin verran lisäämään iltaruuhkan liikennemääriä. Liittymän liikenneturvallisuutta on mahdollista parantaa keskikorokkeen rakentamisella.

Lassilan liikuntapuiston eteläreunalla Niittykulmantien päässä oleva yleinen 37 paikan pysäköintialue on myös liikuntapuiston käytössä. Pysäköintipaikoilla on neljän tunnin aikarajoitus.

Kaavan tavoitteena on monipuolistaa alueen asumismuotoja ja elävöittää katukuvaa. Määräysten mukaan uuden asuinrakennuksen katutasoon on rakennettava työ-, toimisto- ja liiketilaa. Jos enintään 40 m²:n tila liittyy asuntoon, ei autopaikan rakentamista edellytetä. Ajatuksena on, että pienessä asuntoon liittyvässä työtilassa työskentelee asunnossa asuva, jolla jo on autopaikka. Asuntoon liittyvän työtilan kokoa on luonnosvaiheeseen nähden pienennetty.

Ehdotus koskee tonttien 3 ja 4 osalta valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.8.–4.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Ratahallintokeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus xxxxx xxxxxx vaatii (4.9.2006) asemakaavan muutosehdotuksen kumoamista ja viittaa perusteluissaan maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n 1 momenttiin, 9 §:ään sekä 54 §:n 2 ja 3 momenttiin. Muistutuksen tekijä esittää mm. seuraavaa:

Muistuttaja katsoo, että kerrostalon puolikaaren muoto poikkeaa jyrkästi ympäristön suorakaiteen muotoisista pulpetti- tai tasakattoisista rakennuksista. Rakennus on ympäristöönsä soveltumaton, koska se rikkoo alueen harmonian. Rakennus on sijaintiinsa nähden liian suuri, 3 m korkeampi kuin lähimmät rakennukset, liian lähellä naapurirakennuksia ja haittaa nykyisten naapuritalojen päivänvalon saantia. Muistuttaja ei pidä hyväksyttävänä ehdotuksen mukaista täydennysrakentamista, jossa liian paljon asuntoja ahdetaan tiiviisti liian pienelle alueelle.

Pysäköintitalon sisäänajokohdalta asuntoihin kulkeutuvat liikennepäästöt ja meluhaitat olisivat vakava haitta.

Muistuttaja katsoo, että liikennemelun arviointimenetelmä on ollut riittämätön. Selostuksessa ei ole myöskään kerrottu, onko arvioinnissa ollut mukana myös sähköjunien aiheuttama melu. Lisäksi liikennepäästöt on kaavaehdotuksessa jätetty huomioon ottamatta.

Muistuttaja vastustaa tontin 29195/1 asuinrakennuksen liiketilan yhdistämistä alapuoliseen kellariin, koska tilan käyttöasteen lisääntyessä myös liikenne lisääntyy ja aiheutuu työn ääniä. Hän pitää käyttötarkoituksen muutosta tältä osin lainvastaisena ja muun rakennusviranomaisen toimivaltaan kuuluvana.

Muistuttaja katsoo, että Helsinki pyrkii paikkaamaan huonoa talouttaan rakentamalla virkistysalueille ja kaikkialle muualle, minne suinkin mahdollista; kaavakohde on tästä esimerkkinä. Muistuttaja perustelee mielipidettään useilla esimerkeillä Lassilasta karsituista palveluista ja katsoo, että liian intoileva rakentaminen heikentää asukkaiden elämisen laatua ja on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n tavoitteita ja kestävän kehityksen tasapainoisia periaatteita.

Muistuttaja esittää seuraavat ensisijaiset vaatimukset:

1 Kaavaehdotus kumotaan edellä sanotuilla perusteilla.

2 Kaavaehdotukseen kuulumaton liiketilan ja sen alapuolisen tilan yhdistäminen kumotaan.

Muistuttaja esittää seuraavat toissijaiset vaatimukset, mikäli em. 1 kohdan vaatimuksiin ei suostuta:

3 Kaupintien liikennemelumittaus suoritetaan teknisillä laitteilla eikä vain arvioimalla.

4 Ilman saasteet ja liikennepäästöt mitataan Nuuskija-autolla tai vastaavalla tekniikalla, jotta alueen ilmanlaadusta saadaan riittävät selvitykset ja tutkimustulokset (MRL 9 §).

5 Rakennuksen kerroskorkeus lasketaan neljään ympäröivien rakennusten mukaan ja kaareva muoto hylätään ympäristön kokonaisuuteen arkkitehtonisesti soveltumattomana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007), että kerrostalotontti on vilkkaan Kaupintien varrella lähellä junarataa. Melun pääsyn estäminen korttelin pihoille on tärkein syy yhtenäisen rakennuksen sijoittamiseen tontin itäreunaan ja monimuotoinen tontti tukee kaarevan rakennusmuodon valintaa.

Kaavaehdotuksessa esitetty uusi kerrostalo on tontin itä- ja eteläpuolta ympäröivien toimistorakennusten matalampien osien (n. +38,0) korkuinen. Korkeimmillaan ympäröivät liikerakennukset ovat n. 5 m korkeampia. Rakennus sopeutuu länsi- ja pohjoispuolen matalampiin rakennuksiin (n. +31,0) porrastumalla ja madaltumalla niihin päin. Matalimmillaan uusi rakennus on kolmikerroksinen.

Suunnitteluratkaisu ei vaikuta oleellisesti naapurissa olevien asuntojen päivänvalon saantiin. Laskentatapana on käytetty 45 asteen valokulmaa eli mitattu rakennusten heittämät varjot, kun valo tulee uuteen rakennukseen 45 asteen kulmassa.

Tontin 29195/1 asuinrakennuksen liiketilan yhdistämisellä alapuoliseen kellariin halutaan parantaa tilan käytettävyyttä. Muutos ei lisää melua alueella oleellisesti. Käyttötarkoituksen muutokset vaativat yleensä aina kaavamuutoksen. Kaavamuutoksia tehtäessä tarkastellaan aluetta kokonaisuutena. Tässäkin tapauksessa mukaan on otettu koko kortteli, jonka muutostarpeet on mietitty samassa kaavamuutoksessa.

Kaupungin tavoitteena on vastata kasvavaan asuntokysyntään kaavoittamalla lisää asuntotontteja. Tässä tapauksessa yksityisten asunto-osakeyhtiöiden hakemuksesta tutkittiin pysäköintitontin muuttamista asumiseen.

Liikenteen aiheuttaman meluhaitan arviointiin on käytetty yleisesti sovellettuja laskentamenetelmiä, joilla voidaan luotettavasti arvioida päivä- ja yöajan keskiäänitaso. Tällöin voidaan myös ottaa huomioon ennusteliikennemäärät, jotka tyypillisesti ovat nykyisiä liikennemääriä suurempia ja siten melutasoiltaan mitoittavia.

Liikennemelun arvioinnissa on otettu huomioon myös läheinen junarata. Kokonaismelu on kuitenkin lähes yksinomaan Kaupintien katuliikenteen aiheuttamaa. Katuliikenteen melu on siten mitoittava tekijä.

Kaavassa on otettu huomioon liikenteen päästöt. Liikenteen päästöjä koskevaa arviointia on tehty mm. Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suositusten avulla. Uusi asuinrakennus ja sen alle sijoittuva pysäköintihalli eivät lisää merkittävästi alueen liikennepäästöjä.

Kaavamuutos ei ole lain vastainen. Elinympäristön laadun voidaan melun osalta katsoa jopa parantuvan kaavamuutoksen myötä, koska uusi rakennus suojaa melulta oman pihansa lisäksi myös olemassa olevien asuinrakennusten pihoja.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla ei ole (12.9.2006) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo (4.9.2006), että kaavamuutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavalle asetetut vaatimukset.

Kiinteistölautakunta toteaa (5.9.2006) mm., että kiinteistövirasto on arvioinut asemakaavan muutosehdotusta. Tehtyjen selvitysten mukaan asemakaavan muutosehdotus ei lisää minkään yhtiön osuuden arvoa merkittävästi, joten neuvotteluja arvonnoususta ei tule käynnistää.

Asemakaavan muutosehdotus on kannatettavaa täydennysrakentamista. Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (7.9.2006), että asemakaavan muutoksen mukaisen rakentamisen vuoksi täytyy maakaasuputki K200m siirtää Kaupintien jalkakäytävällä tulevan tontin kohdalta rakennushankkeeseen ryhtyvän kustannuksella. Myös kulku jalkakäytävällä kyseisessä kohdassa estyy rakentamisen aikana.

Asemakaavan muutosehdotus ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle. Katualue pienenee n. 670 m², mikä ei muuta merkittävästi vuotuisia ylläpitokustannuksia.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Helsingin Vesi toteaa (20.9.2006) mm., että aluetta palvelevat vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Energia mainitsee (19.9.2006), että asemakaavan muutoksella mahdollistettavan kerrostalon rakentaminen vaatii käytössä olevan keskijännitekaapelin siirtämistä. Sijaintikarttatiedon mukaan kaapeli on rakennettavan tontin pohjoisosassa juuri tontin rajalla tai hieman sen sisäpuolella. Selostuksessa mainittu kaukolämpöputki on jo poistettu käytöstä, mutta se on hylättynä tontilla.

Helsingin Energialla ei ole kaavaehdotukseen muuta huomautettavaa.

Ympäristölautakunta toteaa (29.8.2006) mm., että asemakaavaselostuksesta puuttuvat meluselvitykseen liittyvät kartat, joilla mm. lausuntovaiheessa on mahdollista arvioida meluntorjunnan riittävyyttä. Meluselvitys tulee liittää kaava-aineistoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa meluntorjunnan riittävyys on varmistettu uuteen asuinkerrostaloon kohdistetulla ääneneristävyysmääräyksellä sekä massoittelemalla kyseinen rakennus siten, että se suojaa mahdollisimman hyvin kaava-aluetta liikennemelulta. Muutosehdotuksen mukaisella ratkaisulla saavutetaan valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sisällä sekä ulkona piha-alueilla.

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on ollut käytettävissä yksityisen tahon (As Oy Lassinlepo) teettämä meluselvitys. Työssä selvitettiin tontilla esiintyvää ja suunniteltavan talon julkisivuille kohdistuvaa liikennemelua. Selvitys osoitti, että rakennusmassalla pystytään hyvin suojaamaan piha-alueet melulta. Sisätiloissa varmistetaan melutason ohjearvojen saavuttaminen kaavassa annettavalla riittävällä ääneneristävyysvaatimuksella.

Meluselvityksen valmistumisen jälkeen uuden asuinrakennuksen suunnitelma on tarkentunut kaavaehdotuksessa esitettyyn muotoon, eikä vanhan tilanteen mukaisia meluselvityksiä ole tarkoituksenmukaista esittää kaavan liitteenä. Meluntorjunnan osalta kaavaehdotuksen mukaista suunnitelmaa voidaan kuitenkin pitää vähintään yhtä hyvänä kuin erillisen meluselvityksen pohjana ollutta alustavaa suunnitelmaa, koska ehdotuksen mukainen massoittelu muodostaa laajemman ja siten paremman melusuojan. Yksityisen tahon teettämä meluselvitys on myös toimitettu Helsingin ympäristökeskukseen nähtäväksi.

Ratahallintokeskus toteaa (4.8.2006), että kaavassa tulee varautua rautatieliikenteen aiheuttamaan meluhaittaan. Onko melumääräys riittävä, kun se on osoitettu ainoastaan puoleenväliin puolikaaren muotoista rakennusta. Melua mitoitettaessa tulee ottaa huomioon liikenteen kasvu kehäradan myötä.

Muutoin Ratahallintokeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007) mm., että asemakaavatyön yhteydessä on arvioitu myös rautatieliikenteen aiheuttamaa meluhaittaa. Arvioinnissa on otettu huomioon myös kehäradalle vuodelle 2020 ennustetut liikennetiedot. Junaliikenteen aiheuttama keskiäänitaso on selvästi Kaupintien katuliikenteen aiheuttamaa mitoittavaa keskiäänitasoa alhaisempi.

Asemakaavan muutosehdotukseen merkitty ääneneristävyysvaatimus on riittävä. Se on merkitty tontille 5 osoitetun asuinkerrostalon rakennusalan Kaupintien puoleiselle sivulle siten, että valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sisällä täyttyvät.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen nro 11557 on tehty hakijan teettämän jatkosuunnittelun pohjalta seuraavat tarkistukset:

Toiminnallisesti paremman pysäköintitilan mahdollistamiseksi tontilla 5 talousrakennuksen paikalle on merkitty katetun ajoluiskan rakennusala. Pihan korkeusasemaa on korotettu +17,5:sta +18,5:een tonttien rajalla ja keskemmälle pihaa on lisätty pihan ylimmäksi korkeusasemaksi +19. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tonttien 3 ja 5 välinen tasoero on rakennettava terasseja, istutuksia ja korkeatasoisia materiaaleja käyttäen.

Tontilla 5 työ-, toimisto ja liiketilan enimmäiskoko on muutettu 40 k‑m²:stä 60 k-m²:iin. Tilojen määrä vähenee kuudesta neljään (tiloja saa rakentaa enintään 240 k-m² kerrosalan lisäksi), jolloin niihin liittyvien pakollisten katusisäänkäyntien sovittaminen kaltevaan maastoon helpottuu.

Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan asuntoon liittyvän kattoterassin ei tarvitse olla esteetön, jos asuntoon liittyy myös parveke.

Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisiä tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi. Korttelin taloyhtiöt ovat hyväksyneet muutokset.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan korttelin nro 29195 ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.5.2006 päivätyn ja 1.2.2007 muutetun piirustuksen nro 11557 mukaisena.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11557 (Haagan kortteli 29195 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Haagan kortteli 29195 ym.)

KONALAN KORTTELIN 32041 JA TONTTIEN 32051/1 - 3 JA 33 (KONALAN TEOLLISUUSALUE) SEKÄ KAARELAN VIRKISTYSALUEEN JA KAUPUNGINOSAN RAJAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11471)

Khs 2005-2326

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32041, korttelin nro 32051 tonttien nro 1–3 sekä 33. kaupunginosan (Kaarelan) lähivirkistysalueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus.

Ruosilankuja 1 ja 3, Ruosilantie 5, 7 ja 9

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella liitetään teollisuustontteihin 32051/1–3 kaistale puistosta piha-alueiden väljentämiseksi ja muutetaan korttelin 32041 tonttien käyttötarkoitus teollisuudesta toimitiloiksi. Jälkimmäisillä tonteilla sallitaan liiketilaa muuta kuin päivittäistavarakauppaa varten. Tonttien autopaikkavaatimukset ajanmukaistetaan ja yhtenäistetään.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Ruosilankulma pyytää (21.11.2003) omistamansa tontin 32041/3 asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan toimitilatontiksi (KTY).

Myös Konalankulma Oy ym. pyytävät (1.12.2003) omistamansa tontin 32041/4 asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan toimitilatontiksi (KTY).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.10.2005) mm., että kaavamuutos on tullut vireille tonttien 32051/1–3 laajentamisen osalta yhden tontinhaltijan esityksestä kiinteistövirastolle.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunnan 4.4.2002 käsittelemissä maankäytön muutosperiaatteissa määriteltiin palvelupainotteinen toimitilavyöhyke, toimitilavyöhyke sekä tuotantovyöhyke. Kortteli 32041 kuului ensin mainittuihin ja kortteli 32051 jälkimmäiseen vyöhykkeeseen.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on työpaikka-aluetta (teollisuus, toimistot, satama). Korttelialueen itäpuolella on yleiskaavassa virkistysaluetta (kaupunkipuisto). Malminkartanoa ympäröivällä Mätäjokilaakson osalla on lisämerkintä, joka tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Korttelialueen ja viheralueen välisen rajan muutos on niin vähäinen, että nyt laadittu asemakaavan muutos voidaan katsoa yleiskaavan mukaiseksi.

Asemakaavat

Korttelissa 32051 ja sen itäpuolisella virkistysalueella on voimassa asemakaava vuodelta 1986. Asemakaavassa tontit ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukainen, enimmäiskorkeus 11 m ja toimisto-oikeus enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Julkisivujen tulee olla pääasiallisesti valkoisia. Korttelin 32041 asemakaavat ovat vuosilta 1981 ja 1985. Tontti 3 on teollisuus- ja varastorakennusten sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (TYO) ja tontti 4 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Molempien tonttien tonttitehokkuus on e = 1.0, enimmäiskorkeus 9 m ja toimisto-oikeus 25 % rakennetusta kerrosalasta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Lautakunta hyväksyi 4.4.2002 alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet.

Maanomistus

Kaupunki omistaa korttelin 32051 tontit ja sen viereisen lähivirkistysalueen. Korttelin 32041 tontit ovat yksityisomistuksessa.

Nykytilanne

Alue sijaitsee Konalan teollisuusalueen eteläosassa Kehä I:n ja Vihdintien liittymän koillispuolella. Alueella on 1980–1990-luvulla rakennettuja teollisuusrakennuksia. Rakennuksissa on metallialan yrityksiä, auton myynti- ja huoltoliikkeitä, filmistudioita sekä poikkeusluvin myös elektroniikka-alan myymälä- ja huoltotiloja.

Korttelialueen itäpuolella on laaja entisen Malminkartanon kartanon peltoalueille muodostettu, Mätäjokilaaksoon kuuluva viher- ja virkistysalue, jolla on viljelypalstoja sekä ulkoilureittejä.

Alueella on valmiit yhdyskuntatekniset verkostot. Ruosilankujan ja Ruosilantien itälaidassa on katualueella maakaasujohto.

Alue sijaitsee pehmeiköllä, maaperän voimakas kokoonpuristuvuus näkyy katujen ja pihojen painumaepätasaisuutena. Pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa.

Vihdintien arkipäivän vuorokausiliikenne vuonna 2004 oli n. 40 000 ajoneuvoa ja Kehä I:n n. 90 000 ajoneuvoa Vihdintien itäpuolella. Kehä I:n liikenne aiheuttaa korttelin 32041 eteläreunaan n. 71 dB(A) keskiäänitason päivällä. Vihdintie aiheuttaa saman korttelin rakennusten länsisivuilla n. 70 dB(A) keskiäänitason päivällä. Meluisimmassa kulmassa liikenteen aiheuttama keskiäänitaso on n. 73 dB(A). Toimitilarakennusten sisätiloissa saavutetaan korkeintaan 45 dB keskiäänitaso normaaleilla seinärakenteilla. Talonmiehen asunto sekä opetus- ja kokoontumistilat tulee sijoittaa tai rakentaa niin, että tiloissa saavutetaan enintään 35 dB(A) keskiäänitaso päivällä. Ruosilantien liikennemäärä on 5 300–7 600 ajoneuvoa/d ja se on suurimmillaan Vihdintien liittymän lähellä.

Kaavamuutokset eivät aiheuta maaperän pilaantumisen selvittämistarvetta.

Tavoitteet Korttelin 32041 käyttötarkoitus muutetaan teollisuudesta toimitiloiksi, jolloin tilojen monikäyttöisyys paranee. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisää myös pihatilojen laajentaminen ja sitä kautta niiden toimivuuden parantaminen. Autopaikkavaatimukset päivitetään ja yhdenmukaistetaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Mitoitus Alueen pinta-ala on 35 338 m² ja kokonaiskerrosala 35 359 m².

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Tonttien 32041/3 ja 4 käyttötarkoitus on muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Tonttien pinta-ala ja rakennusoikeus pysyvät entisinä. Tontin 3 pinta-ala on 8 269 m² ja rakennusoikeus tonttitehokkuuden e = 1.0 mukaisesti 8 269 k-m². Tontin 4 vastaavat luvut ovat 12 748 m² ja 12 748 k-m².

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T)

Tonttien 32051/1–3 aikaisemmat pinta-alat ovat 3 170, 4 168 ja 5 344 m². Tontteihin liitetään niiden itäpuolelta kaistaleet viereistä virkistysaluetta yhteensä 1 639 m², minkä jälkeen uusien muodostuvien tonttien 8–10 pinta-alat ovat 5 706, 4 840 ja 3 775 m². Tonttien rakennusoikeudet ovat tonttitehokkuusluvun e = 1,0 mukaisesti 5 706, 4 840 ja 3 775 k-m². Tonttien 32051/1 ja 2 kohdalla muutos kirjaa asemakaavaan käytännössä jo olemassa olevan tilanteen, koska esitetyt laajennukset ovat jo kiinteistöjen käytössä piha- ja ulkovarastotiloina.

Liikenne Teollisuusalueen katuverkko on toimiva ja alueelta on välittömät yhteydet pääkatuverkkoon. Vihdintiellä ja Kehä I:llä on myös joukkoliikennelinjoja.

Autopaikkojen vähimmäismäärät tonteilla ovat:

Myymälät ja liiketilat	1 autopaikka/50 k-m²
Toimistotilat	1 autopaikka/60 k-m²
Teollisuustilat	1 autopaikka/80 k-m², kaavassa nro 8369: 90 k-m²
Varastotilat	1 autopaikka/250 k m², kaavassa nro 8369: 130 k-m²
Julkiset palvelutilat, opetus-, koulutus- ym. tilat	1 autopaikka/120 k-m²
Asunnot	1 autopaikka/95 k-m².

Urheilutiloille autopaikkavaatimus on lievempi kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymissä autopaikkojen laskentaohjeissa (urheilutalot 1 autopaikka/25 k-m²), koska toimitilarakennuksiin sijoittuvat liikunta- ja urheilutilat ovat varsinaisia urheiluhalleja pienimuotoisempia. Käyttötarkoituksen muuttaminen olemassa olevissa rakennuksissa on mahdollinen vain tontin tarjoamien pysäköinti- ja logistiikkamahdollisuuksien puitteissa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Muutos ei edellytä kaupungilta lisätoimenpiteitä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue on pehmeikköä, jossa rakenteet on perustettava pääosin paaluperustuksille. Mikäli putkirakenteet ja piha-alueet eivät siedä painumia ja painumaepätasaisuuksia, tulee niille rakentaa pohjanvahvistukset. Pohjavedenpinnan korkeusasema rajoittaa maanalaista rakentamista ja pohjaveden alentaminen aiheuttaa hienorakeisten maakerrosten painumaa, joka voi ulottua työkohdetta laajemmallekin alueelle.

Kaavamuutos ei edellytä maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämistä, koska alueen käyttö säilyy nykyisenlaisena. Korttelin 32051 itäreunassa liitetään rakennusviraston hallitsemaa puistoa kaupungin omistamiin tontteihin. Tonttien vuokramiesten toiminta on osin levinnyt puiston puolelle. Kiinteistövirasto sopii yhdessä rakennusviraston ja tonttien vuokramiesten kanssa maaperän pilaantumisen huomioon ottamisesta sopimus- ja tonttijakoasioissa.

Ympäristöhäiriöt

Vihdintien ja Kehä I:n liikenteen aiheuttama melu ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Toimitilakorttelin rakennusten sisällä 45 dB(A) ohjearvotaso saavutetaan normaaleilla seinärakenteilla. Talonmiehen asunnon sekä opetus- ja kokoontumistilojen ohjearvo on 35 dB(A) päivällä, joten nämä tilat tulee sijoittaa tai rakentaa niin, että ohjearvotaso saavutetaan. Teollisuus- ja toimitilakortteleiden piha-alueille ei ole ohjearvotasoa. Kaavamääräyksillä rajoitetaan toiminnasta aiheutuvaa äänitasoa, josta voisi olla haittaa virkistysalueen käytölle.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elinkeinotoiminnan edistäminen. Käyttötarkoitus muutetaan teollisuudesta toimitiloiksi, jolloin tilojen monikäyttöisyys paranee. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisää myös pihatilojen laajentaminen ja sitä kautta niiden toimivuuden parantaminen.

Asemakaavassa muutetaan kaupunginosan rajaa.

Toteutus Toteutus tapahtuu yksityisten kiinteistöyhtiöiden toimesta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 5.4.2005).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 20.4.–11.5.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.11.–5.12.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (13.12.2005), yleisten töiden lautakunnalla (8.12.2005) ja Helsingin Energialla (22.12.2005) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Ympäristökeskus mainitsee (21.12.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 15.12.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että kaavamuutos on tullut vireille Konalankulma Oy:n (tontin nro 32041/4 omistaja) ja Kiinteistö Oy Ruosilankulman (tontin nro 32041/3 omistaja) hakemuksista sekä vuokratonttien 32051/1–3 puolesta kiinteistöviraston aloitteista.

Kaavamuutos mahdollistaa korttelin 32041 tilojen monikäyttöisyyttä ja helpottaa korttelin 32051 tonttien tilankäyttöä kasvattaessaan niiden kokoa. Muutos on kannatettava.

Kaavamuutos ei nosta yksityisomistuksessa olevien tonttien arvoa siinä määrin, että omistajien kanssa tulisi aiheelliseksi tehdä maankäyttösopimukset.

Vuokratonttien osalta niiden maanvuokrasopimukset voidaan vuokralaisten hakemuksesta muuttaa vastaamaan uutta tontinmuodostusta.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Helsingin Vesi mainitsee (19.1.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Tontin 32041/3 länsikulmassa sijaitsee yleinen vesijohto ja jätevesiviemäri. Asemakaavaan merkitty johtokuja kattaa ainoastaan jätevesiviemärin, mutta ei vesijohtoa. Jotta myös vesijohdolle muodostuu riittävä suoja-alue, tulee johtokujan leveydeksi tässä tapauksessa merkitä kahdeksan metriä. Lisäksi johtokuja-alueelta tulee poistaa puuistutukset mahdollistava kaavamerkintä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (6.2.2007) mm., että se on muuttanut kaavakartan johtokujaa koskevat merkinnät lausunnon mukaisesti siten, että tontin 32041/3 länsikulmassa oleva johtokuja on levennetty 8 m:iin ja poistettu johtokujan kohdalta puilla ja pensailla istutettavan alueen merkintä.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että kaavamuutoksella muutetaan n. 10 m:n levyinen puistokaistale osaksi teollisuustonttia n. 120 m:n matkalta ja loppuosalta kapeammalta osin. Ottaen huomioon puiston koon ja teollisuustontin toiminnallisten edellytysten paranemisen, sekä sen, että muutos ei haittaa puiston virkistyskäyttöä, kuten kauempana kulkevaa kevyen liikenteen raittia, muutosta voidaan pitää perusteltuna.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 32. kaupunginosan korttelin nro 32041, korttelin nro 32051 tonttien nro 1–3 sekä 33. kaupunginosan lähivirkistysalueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.10.2005 päivätyn ja 6.2.2007 muutetun piirustuksen nro 11471 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11471 (Konalan kortteli 32041 ja tontit 32051/1 - 3 ym.)

HERTTONIEMEN TONTIN 43106/8 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11641)

Khs 2007-101

43. kaupunginosan (Herttoniemi, Länsi-Herttoniemi) korttelin nro 43106 tontin nro 8 asemakaavan muutosehdotus.

Susitie 11

Tiivistelmä Liike- ja toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinrakennusten korttelialueeksi.

Asemakaavan perusteet

Taloustutkimus Oy pyytää (24.10.2005) otsikossa mainitun hallitsemansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan asuntotontiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuinaluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Asemakaavat

Vuonna 1986 vahvistetun asemakaavan nro 9111 mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontille saa rakentaa enintään kaksikerroksisen (II) rakennuksen. Rakennusoikeus on 660 k‑m².

Muut suunnitelmat ja päätökset

Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt poikkeamispäätöksen vuonna 2003 rakennuksen ullakkotilojen käyttötarkoituksen muutoksesta. Ullakolle on rakennettu koulutus-, neuvottelu- ja sosiaalitiloja. Tontin rakennusoikeus ylittyy 185 k-m²:llä. Rakennuslupa on myönnetty määräaikaisena 31.12.2007 asti.

Maanomistus

Tontti on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Taloustutkimus Oy:lle.

Nykytilanne

Tontilla on kaksikerroksinen toimistotalo. Rakennuksen vanhin osa on valmistunut vuonna 1952. Alkujaan rakennuksessa oli tilat pankille, myymälälle ja seurakuntasalille. Toiseen kerrokseen sijoittui kaksi asuntoa. Rakennusta laajennettiin 1970-luvulla, jolloin se muutettiin toimistoiksi. Taloa laajennettiin vielä lisää 1980- ja 1990-luvuilla.

Rakennuksen itäpuolella Karhutien varrella on 1950-luvulla rakennettuja kaksikerroksisia pienkerrostaloja ja etelä- ja itäpuolella Susitien varrella nelikerroksisia kerrostaloja myös 1950-luvulta. Pohjoispuolella on puisto.

Tavoite Tavoitteena on muuttaa olemassa oleva toimistorakennus asuinkäyttöön.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennus sijaitsee asuinalueella ja siinä on alun perin ollut kaksi asuntoa. Muutos asunnoiksi ei vaadi julkisivumuutoksia paitsi parvekkeiden osalta.

Mitoitus Tontin pinta-ala on 1 117 m². Rakennusoikeudeksi tulee nykyisen rakennuksen ja hakijan viitesuunnitelman mukaisesti 950 k-m² (tonttitehokkuus e = 0.85). Tontin rakennusoikeus kasvaa 290 k-m². Rakennukseen on suunniteltu seitsemän asuntoa.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Rakennusalan raja noudattaa nykyisen rakennuksen julkisivun ulkopintaa. Ullakon tasolla saa kerrosalaan luettavaksi tilaksi käyttää puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta (II u1/2). Tontille saa rakentaa autokatoksen, jonka yläpuoli on rakennettava viereiseen piha-alueeseen liittyväksi oleskelualueeksi. Rakennuksessa saa olla enintään seitsemän asuntoa. Autopaikkoja on oltava 1 autopaikka/asunto.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Rakennuksen muoto ja koko säilyy ennallaan, lukuun ottamatta uusia parvekkeita. Perheille soveltuvat uudet asunnot monipuolistavat alueen asuntokantaa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 6.9.2006). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 25.9.–13.10.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, pelastuslaitoksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta.

Herttoniemi-seura ry on todennut, että Länsi-Herttoniemessä on suurista omistusasunnoista pula, koska alueen kerrostalojen pienet asunnot eivät täytä nykyisiä perheasuntojen mittoja. Koska alue on (yleiskaavassa) kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä, olisi parannukset asuntokokoihin voitava tehdä jo olemassa olevia rakennuksia hyödyntämällä. Lähellä ovat valmiit ja hyvät palvelut, virkistysalueet ja erinomaiset liikenneyhteydet. Kyseisen toimistorakennuksen muuttaminen tilaviksi perheasunnoiksi olisi sekä kaupungin että kotialueeltaan avarampaa asuntoa etsivien perheiden etu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hakijan viitesuunnitelmassa on esitetty seitsemän kolmen huoneen ja keittiön kokoisia ja sitä suurempia perheille soveltuvia tilavia asuntoja. Viitesuunnitelman asuntojen keskipinta-ala on n. 105 m². Asemakaavaehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaan rakennuksessa saa olla enintään seitsemän asuntoa. Tontille ei myöskään pysty sijoittamaan seitsemää useampaa autopaikkaa, joita tarvitaan yksi asuntoa kohden.

xxxx xxxxxxx on esittänyt kysymyksiä mm. rakennuksen koosta, ullakkotilan käytöstä, ilmanvaihdosta, aidasta, asuntojen lukumäärästä, asuntojen hallintamuodosta, toteutuksen aikataulusta, julkisivumuutoksista ja tontin puustosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennuksen korkeus ei muutu. Koko pysyy samana. Ullakkotiloista otetaan asumiseen ne tilat, jotka jo nyt ovat poikkeamisluvalla toimistokäytössä. Asemakaavassa ei oteta kantaa ilmanvaihtoratkaisuun. Asemakaava velvoittaa rajaamaan tontin autopaikkojen kohdalla naapuritonttia vasten aidalla. Asemakaavan muutoshakemuksen liitteenä olevassa arkkitehdin luonnossuunnitelmassa on seitsemän asuntoa. Julkisivuihin tehdään uusia parvekkeita. Puusto pääosin säilynee. Asemakaavaan ei ole merkitty säilytettäviä puita.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston lausunto.

Lausunto Kiinteistölautakunta mainitsee (6.3.2007) mm., että alue on vuokrattu Taloustutkimus Oy:lle liike- ja toimistotarkoitukseen. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2010 asti. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 660 k-m². Rakennuksen ullakkotiloja on muutettu 185 k-m²:n osalta koulutus- ja neuvottelutiloiksi. Muutoksen rakennuslupa on voimassa 31.12.2007 asti.

Tontin rakennusoikeus lisääntyy voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna 290 k-m²:llä ja käytettyyn rakennusoikeuteen verrattuna 105 k‑m²:llä. Tontin vuokraa tullaan tarkistamaan uuden kaavan mukaiseksi.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan korttelin nro 43106 tontin nro 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.12.2006 päivätyn piirustuksen nro 11641 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta (Herttoniemen tontti 43106/8)

PITÄJÄNMÄEN KORTTELIN NRO 46002 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11568)

Khs 2006-1966

46. kaupunginosan (Pitäjänmäen) korttelin nro 46002 asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueen etelälaidassa Talin liikuntapuiston reunassa.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen uudisrakentamisen. Aikaisemman teollisuus- ja varastorakennusten tontin rakennusoikeuden (29 000 + 9 500 k-m²) tilalle tulee 23 000 k-m² asuntorakentamista. Rakentaminen sijoittuu virkistysalueen viereen ja täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Asuntojen rakentamiseen liittyen viereinen teollisuustontti muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden käyttöön. Sen rakennusoikeus 9 500 + 1 150 k-m² säilyy entisenä.

Asemakaavan perusteet

Elisa Oyj (tontin 46002/20 omistaja / esisopimus Sato Rakennuttajat Oy) pyytää (13.5.2005) asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutettaisiin asuntotontiksi, koska yhtiö siirtää tontilla olevat varastotoiminnat muualle. Tontin rakennusoikeudeksi tulisi merkitä 23 000 k‑m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.8.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen ja toimitilat).

Asemakaavat

Tontit 46002/19 ja 20 ovat asemakaavan (nro 11136 vuodelta 2001) mukaista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T).

Rakennuskiellot

Tontteja ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueen eteläreunassa välittömästi Talin liikuntapuiston vieressä, ns. Kutomotien alueella.

Kutomotien varrelle on keskittynyt mm. tieto- ja teletekniikan yrityksiä, sähköalan komponentteihin erikoistunut yritys sekä Stockmannin pääkonttori, keskusvarasto ja automyymälä-korjaamo. Alueen perinteisestä työpaikkatoiminnasta poikkeuksen tekee toimitilarakennuksessa tilapäisesti toimiva Sibelius-Akatemian oppilaitos (Kutomotie 9).

Kutomotien alue on rakennuskannaltaan vaihtelevaa. Vanhaa rakennuskantaa on vielä jäljellä, joitakin rakennuksia 1930-, 1940- ja 1950-luvuilta, mutta leimallisinta alueelle ovat 1980–1990-luvulla rakennetut uudet toimitilarakennukset. Alueen luoteisosassa ovat Talinlehdon uuden asuntoalueen korttelit. Niihin rajautuvat kaksi teollisuustonttia on äskettäin muutettu asuntorakentamiseen. Samassa yhteydessä on voitu säilyttää vanhoja teollisuusrakennuksia muuttamalla ne uuteen käyttöön.

Rakennettu ympäristö

Tonteilla ovat Elisa Communications Oyj:n (entinen HPY) toimitilat. Tontilla 19 on vanhoissa, mm. kutomotehtaina toimineissa rakennuksissa logistiikkakeskus ja teletilakeskus sekä tutkimuskeskus. Rakennuksissa on käytetty rakennusoikeutta 9 500 k-m². Tontilla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontilla 20 on varasto- ja korjaamoyksiköitä yhteensä 21 000 k-m². Niiden alla maanalaisissa tiloissa on laajoja teleteknisiä tiloja, joista johtaa kaapelitunneli Kutomotielle. Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on tontilla käyttämättä 8 000 k-m² maanpäällistä rakennusoikeutta.

Palvelut Pitäjänmäen yritysalueen sekä Talinlehdon ja Strömbergin asuntoalueen kaupalliset palvelut ovat Pitäjänmäentien ja Takomotien kulmauksessa. Kaupan vieressä on Strömbergin leikkipuisto, ala-asteen koulu Valimomestarinpuiston itäpuolella ja päiväkoti Kornetintien varressa n. 200–500 m:n päässä muutoskohteesta. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät.

Luonnonympäristö

Alueen eteläpuolella avautuvat Talin liikuntapuiston liikuntapaikat sekä viher- ja virkistysalueet. Kutomotien kortteleiden reunassa on tiivis metsäalue, jossa kulkee itä-länsisuuntainen ulkoilutie. Alueella kasvaa joitakin pihapuita, lähinnä Kutomotien puoleisilla rajoilla.

Suojelukohteet

Tontilla 19 on kaksi vanhinta rakennusta suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa (sr-2 merkintä). Toinen rakennuksista on vuonna 1945 rakennettu, nelikerroksinen, entinen kutomatehdas, jonka on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen, ja toinen, samoin vuonna 1945 rakennettu, arkkitehti Erik Löfgrenin suunnittelema, entinen Aros-Puku Oy:n kaksikerroksinen tehdasrakennus.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on kattava yhdyskuntateknisen huollon verkosto. Alueen läpi kulkee korttelin 46002 alapuolella Helsingin Veden Munkkivuori–Lassila välinen viemäritunneli. Tunnelin katon taso on n. ‑0,8.

Maaperä Alue on pääosin kitkamaa-aluetta, jossa kallio on paikoin lähellä nykyistä maanpintaa.

Ympäristöhäiriöt

Korttelin maaperä on saattanut pilaantua paikalla ja ympäröivillä tonteilla tapahtuneen teollisen toiminnan ja öljylämmityksen johdosta. Kortteli on sisältynyt Uudenmaan ympäristökeskuksen Kutomotien alueella teettämään öljypilaantumishistoria-selvitykseen (10/2002).

On todennäköistä, että korttelin rakennusten lämmittämiseen on käytetty polttoöljyä ennen kaukolämpöön siirtymistä. Ympäristössä, mm. pohjoispuolella Kutomotie 16:ssa on todettu pysäköintihallin kaivoihin ja salaojiin kulkeutuneen öljyä 1980-luvulta saakka.

Kutomotien liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Liikennemäärä Kutomotiellä on n. 6 000 ajoneuvoa/vrk. Lisäksi Kutomotiellä olevan Stockmann-tavaratalot Oy:n lastauslaiturien toiminnasta voi aiheutua liikennemelusta erottuvaa melua.

Tavoitteet Muutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia. Asumisen sijoittaminen työpaikka-alueelle halutaan kuitenkin ratkaista siten, ettei olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle aiheuteta vaikeuksia ja että asumiselle voidaan turvata riittävän hyvät ympäristöolosuhteet.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Teollisuustontti 20 on haettu muutettavaksi asumiseen. Asumisen takia viereinen tontti 19 muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden käyttöön. Luonnosvaiheessa esitettiin myös Kutomotien toisella puolella olevan korttelin 46006 muuttamista vastaavasti, mutta omistaja ei halunnut tonttinsa käyttötarkoituksen muuttuvan, joten tontti ei ole mukana muutosehdotuksessa.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontin 20 pinta-ala on 19 555 m². Rakennusoikeus 23 000 k-m² merkitsee tonttitehokkuutta e = 1.2. Tontilla on Kutomotien ja Kutomokujan varressa enintään kuusikerroksisten rakennusten yhtäjaksoinen rakennusala. Käytännössä rakennusten korkeus tulee porrastumaan itään päin laskeutuvan kadun mukaisesti. Tontin etelä- ja länsireunassa on viisi enintään seitsemänkerroksisten pistetalojen rakennusalaa. Ylin kerros saa olla vain puolet rakennuksen alasta. Tontti soveltuu hyvin asumiseen. Se on välittömästi puiston vieressä ja asunnot avautuvat edullisiin ilmansuuntiin. Asuntojen keskipinta-alan vähimmäisvaatimus on 75 m² huoneistoalaa.

Tontin keskellä on nelikerroksinen, entinen toimistotalo, joka muutetaan asunnoiksi. Sen alla on kahdessa kellarikerroksessa Elisa Oyj:n tele- ja muita teknisiä laitteita, jotka jäävät paikoilleen. Asuntojen keskipinta-alavaatimus ei koske tätä olemassa olevaa rakennusta. Rakennukseen on suunniteltu seniori- tai palveluasuntoja.

Autopaikkojen vähimmäisvaatimus on 1 autopaikka/95 k-m² ja vieraspaikkoja on varattava 1 autopaikka/1 000 k-m². Tontin autopaikat sijoitetaan pihakannen alle tai kellaritiloihin, piha-alueella saa olla enintään 20 paikkaa. Tontin piha-alueesta suuri osa säilyy maanvaraisena, jolloin puiden istuttaminen ja runsas muu vihertäminen on mahdollista. Kutomotien varteen saa pohjakerrokseen sijoittaa katutasoon liike-, toimisto- tai muuta työtilaa.

Kutomotien puolella rakenteiden tulee täyttää 35 dB(A):n ääneneristävyysvaatimukset. Samoin on määrätty, ettei asunnoissa muita kuin keittiöitä ja aputiloja saa kadun reunassa suunnata Kutomotielle eikä Kutomokujalle päin.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö
asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. (TY)

Tontin 19 käyttötarkoitus on muutettu ja lisätty määräys: ”Rakennuksiin ei saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa." Rakennusoikeus ja tontin muut rakentamista koskevat määräykset pysyvät entisinä. Tontin pinta-ala on 8 622 m² ja rakennusoikeus 9 500 k‑m² maanpäällistä sekä 1 510 k-m² kellarissa sallittua kerrosalaa. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 45 % käyttää toimistotiloina. Pihakannen alaiset autopaikat saa rakentaa kerrosalan lisäksi, samoin kuin kattaa pihatiloja. Kellarikerroksia saa rakentaa kaksi. Autopaikkojen vähimmäisvaatimus on 1 autopaikka/100 k-m² toimitilaa ja enintään 1 autopaikka/75 k-m² toimitilaa.

Liikenne Kutomotien liikennemäärä on tällä hetkellä 6 100 ja Pitäjänmäentiellä 22 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uusi asuntorakentaminen tuottaa liikennettä n. 600 ajoneuvoa/vrk. Tonttiliittymien paikat Kutomotieltä on osoitettu asemakaavassa.

Palvelut Lähialueella ovat valmiina asumisen peruspalvelut, kuten päiväkoti, koulu ja päivittäistavaramyymälä sekä erittäin laajat ja monipuoliset viher- ja virkistysalueet.

Luonnonympäristö

Asuntokorttelin piha-alue tulee osittain pysäköintikannen päälle, maanvaraisena säilyvä osa on merkitty istutettavaksi puilla ja pensailla. Asuntokortteli avautuu eteläsivultaan välittömästi Talin liikuntapuistoon kuuluvalle metsäalueelle.

Suojelukohteet

Tontilla 19 on ennallaan kahden rakennuksen kohdalla suojelumerkintä sr-2, joka tarkoittaa kaupunkikuvallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokasta rakennusta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on kytkettävissä olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Asuntotontin liittämiseksi kaukolämpöverkkoon täytyy 150 mm:n kaukolämpöjohtoa jatkaa n. 100 m Kutomotiellä. Tontilla 20 kulkeva betonikaapelikanava siirretään katualueelle.

Rakennettaessa tulee rakennuttajan ottaa huomioon tontin 20 alla kulkeva Munkkivuori–Lassila viemäritunneli ja sen vaatimat suojaetäisyydet sekä luvat.

Tontilla 20 sijaitseva maanpäällinen muuntamorakennus jää suunnitellun uuden rakennusalan alle. Tontilta tulee varata korvaavalle muuntamolle tilaa n. 15 m². Muuntamotilan lopullinen paikka jossakin tontin rakennuksista riippuu talojen rakentamisjärjestyksestä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Käytettävissä olevien maaperätietojen perusteella rakennukset voidaan perustaa anturoilla kantavan pohjamaan tai kallion varaan. Lopullinen perustamistapa määräytyy tonttikohtaisen pohjatutkimuksen jälkeen.

Maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty yksityisten maanomistajien toimesta kaavan valmisteluvaiheessa. Selvityksessä maaperän todettiin olevan voimakkaasti pilaantunut yhdessä pisteessä lyijyllä. Kaikkien tutkittujen näytteiden öljyhiilivetypitoisuudet olivat alle ohjearvojen, mutta kahdesta eri pisteestä tutkituissa kahdessa näytteessä havaittiin pieniä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Kaikkien tutkittujen näytteiden PCB-pitoisuus oli alle ohjearvon, mutta yhdessä näytteessä havaittiin pieni pitoisuus PCB-yhdisteitä. Tutkituissa näytteissä ei havaittu yli analyysin määritysrajan olevia pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä tai polyaromaattisia hiilivetyjä.

Alueella sijaitsevissa rakennuksissa on ollut käytössä öljylämmitys. Lisäksi nykyisen portin vieressä on sijainnut bensiinin tankkauspiste, jossa säiliöt on jätetty maahan pestyinä ja hiekalla täytettyinä.

Pilaantuneisuustietoja on syytä tarkentaa ennen asuinrakentamista voimakkaasti lyijyllä pilaantuneen pisteen ympäristössä sekä purettavien rakennusten ja muuntajan kohdalta. Lisäksi oletettujen öljysäiliöiden ympäristössä on syytä tarkastaa maaperän puhtaus. Jatkotutkimuksia voidaan tehdä viimeistään, kun rakennukset on purettu.

Kaavassa on pilaantunutta maaperää koskeva määräys: Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Kutomotien liikenteestä ja Kutomotiellä sijaitsevasta Stockmann-tavaratalot Oy:n lastauslaitureilta kantautuu suunnitellun asuinkorttelin suuntaan melua.

Kaava-alueelle kohdistuvaa melua on arvioitu erillisessä selvityksessä. Arviointi on tehty maastokäynnillä suoritettujen mittausten ja muitten havaintojen avulla sekä laskentamallia käyttäen. Mittauksilla pyrittiin erityisesti arvioimaan Kutomotieltä ja lastauslaitureilta suunniteltuun asuinkortteliin kantautuvaa melua. Lisäksi mittauksilla arvioitiin joidenkin alueella olevien teknisten laitteiden aiheuttamaa melua.

Selvityksen mukaan Kutomotien varrelle suunnitellun asuinkerrostalon tienpuoleisella seinälinjalla päiväajan mitoittava keskiäänitaso on suurimmillaan n. 67 dB. Lastaustoiminnasta aiheutuva enimmäisäänitaso L_AFmax on suurimmillaan Kutomotien alimpien kerrosten kohdalla n. 74 dB.

Kaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota läheisten lastauslaiturien ja niiden toimintaan liittyvän liikenteen mahdollisesti aiheuttamaan meluhäiriöön. Jotta valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot sisällä täyttyisivät, edellytetään kaavassa Kutomotien varteen suunniteltujen asuinkerrostalojen Kutomotien ja Kutomokujan puoleisilta rakenteilta 35 dB ääneneristävyys. Lisäksi kaavassa kielletään keittiöitä lukuun ottamatta asuinhuoneiden suuntaaminen Kutomotielle tai Kutomokujalle päin. Määräyksillä on riittävästi varmistettu, ettei lastauslaiturilta kantaudu asuntoihin häiritsevää melua, vaikka toimintaa tapahtuisi yöaikaankin.

Kutomotiehen ja Kutomokujaan rajautuva yhtenäinen rakennusmassa suojaa hyvin piha-alueita melulta, minkä ansiosta pihoilla alitetaan melutason ohjearvot.

Ajoneuvoliikenteen pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen vuoksi kaavassa on kielletty ottamasta asuinrakennusten korvausilmaa kadun puolelta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Uudisrakentaminen eheyttää Kutomotien varren kaupunkikuvaa. Yhdyskuntarakenteen kannalta on edullista ja tarkoituksenmukaista lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia valmiin kaupunkirakenteen ja kunnallisteknisten verkostojen ja palvelujen piirissä sekä monipuolistaa keskeisesti sijaitsevan työpaikka-alueen toimintoja.

Asuntorakentaminen ei lisää liikennettä toimitilarakentamista enempää eikä siten aiheuta haittaa kokonaisuuden toimivuudelle.

Uudisrakentaminen tapahtuu jo olemassa olevien tonttien alueella. Asuntokorttelin piha-alueiden viherrakentaminen lisää alueen vehreyttä aikaisempaan tilanteeseen verrattuna.

Muutosalueen yksityiset tontinomistajat ovat teettäneet tonttien maaperän saastuneisuusselvityksen sekä sen pohjalta suunnitelman tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Muutoksen mukainen rakentaminen aiheuttaa kaupungille kustannuksia lämpö- ja sähköverkon osalta.

Toteutus Toteutus tapahtuu yksityisten toimesta useassa rakennusvaiheessa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 8.9.2005).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.9.–14.10.2005. Aineisto on ollut nähtävänä myös Pitäjänmäen kirjastossa, jossa pidettiin kaksi esittelytilaisuutta 20.9. ja 5.10.2005. Luonnoksessa kaava-alue oli laajempi, siihen kuului myös kortteli 46006, joka maanomistajan esityksestä rajattiin pois lopullisesta muutosehdotuksesta.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, liikuntaviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Uudenmaan ympäristökeskukselle on esitelty kaavahanketta.

Ympäristökeskus on esittänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavaa: Kaava-alueen maaperän pilaantuneisuus- ja kunnostustarveselvityksessä tulee ottaa huomioon suunnittelualueen ja sen lähiympäristön käyttöhistoria. Suunnitellun asuntotontin vieressä on ympäristökeskuksen tietojen mukaan sijainnut kemiallinen pesula (Kutomotie 6), jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu aiheuttaneen pohjaveden pilaantumista liuottimilla. Kutomotie 16 pysäköintikellarin salaojista on löydetty öljyä, jonka alkuperää ei ole saatu selville. Todennäköisesti lämmitykseen käytettyä raskasta polttoöljyä on poistettu salaojista 1980-luvulta lähtien kymmeniä kuutiometrejä. Tutkimusten yhteydessä tulee varmistaa, ettei kaavamuutostonteilla ole öljyn lähteitä tai öljypilaantuneisuutta.

Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää myös Kutomotien alueen teollisen toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen vaikutukset suunnitellulle asuntotontille. Asuntotonttia vastapäätä sijaitsee Stockmannin autoliike huoltokorjaamoineen. Huoltamon automaalaamo on siirtynyt Pitäjänmäelle. Ympäristökeskus tulee tekemään kaava-alueelle tarkastuskäynnin ja toimittaa kaavoitusta varten tarkastusmuistion.

Kaavan valmistelun yhteydessä laaditun meluselvityksen ja tontilla 46006/2 olevan toiminnan laadusta ja laajuudesta saatujen tietojen pohjalta sekä tarkastuskäyntien perusteella ympäristökeskuksen edustajat ilmaisivat näkemyksenään, ettei Kutomotien varsi sovellu asumiseen edes rakenteellisin toimenpitein ja/tai huonejärjestelyratkaisuin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin pitää tehtyjen selvitysten pohjalta asuntorakentamista tontilla 20 mahdollisena asemakaavaan sisällytetyin reunaehdoin, mm. määräyksillä liikennemelulta ja viereisten teollisuustonttien toiminnan häiriöiltä suojautumisesta. Kutomotien puoleisella rakennusalalla edellytetään ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden olevan vähintään 35 dB(A). Asuinhuoneita keittiöitä lukuun ottamatta ei saa suunnata Kutomotielle eikä Kutomokujalle päin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje, joka koski asemakaavan muutosluonnosta.

Pitäjänmäen Kiinteistöt Oy (eli kiinteistö osoitteessa Kutomotie 1–7) vastustaa asemakaavan muutosluonnoksesta antamassaan mielipiteessä kaavan muuttamista korttelissa 46006 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden tai toimitilakorttelialueeksi (TY/KTY).

Yhtiö perustelee mielipidettään seuraavasti: Kiinteistöllä toimii nykyisin keskusvarasto, autonmyynti, autokorjaamo ja toimisto, jotka voivat toiminnallaan aiheuttaa sellaista häiriötä, jotka uutena toimintana eivät olisi sallittuja TY/KTY-kaavan korttelialueella. Tämän johdosta yhtiö esittää vakavana huolenaiheenansa mahdolliset omistamallansa kiinteistöllä harjoitettavaan liiketoimintaan kohdistuvat ja sitä rajaavat asuinkorttelin vaatimukset ja painostuksen, jotka pohjautuisivat muuttuneisiin kaavamääräyksiin.

Kiinteistö kuuluu Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman konserniin ja pitkäaikaisena sijoituksena kaavamuutosehdotus rajaa kiinteistön käyttöä teollisuustarkoituksiin mm. melua aiheuttavan toiminnan ja raskaan liikenteen osalta. Uusi kaavamääräys saattaa estää kiinteistömme jatkokehitystä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipiteen johdosta luonnoksessa mukana ollut tontti 46006/2 on jätetty pois kaavamuutosehdotuksesta. Uudisrakennettavan tontin (46002/20) asumisolosuhteet on turvattu kaavamääräyksin.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	19 555	23 000
	Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle ympäristö asettaa erityisvaatimuksia (TY)	8 622	9 500 + 1 510

	Yhteensä	28 177	32 500 + 1 510

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Varajäsen Närö ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoussalista asian käsittelyn ajaksi.

Esittelijä muutti kokouksessa ehdotustaan siten, että esityslistan sivun 51a otsikon ”Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)” alla olevan toisen kappaleen viimeinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Rakennukseen on suunniteltu seniori- tai palveluasuntoja”.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 22.9.–23.10.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lausunnot Helsingin Energialla (27.10.2006) ja pelastuslautakunnalla (10.10.2006) ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (15.11.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Tontilla 46002/20 sijaitsee yksityinen viemäri DN 180, joka on liitetty Tali–Lassila viemäritunneliin. Viemärin kohdalle on kaavamuutokseen merkitty asuinkerrostalon rakennusala. Kyseisen yksityisen viemärin ja tunneliliitoksen muutostöiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa tontin rakennuttaja.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (21.11.2006) mm., että kaavamuutosta on hakenut Elisa Oyj, joka siirtää tontilla 46002/20 olevat varastotoiminnot muualle. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia. Asumisen sijoittaminen työpaikka-alueelle on pyritty ratkaisemaan siten, ettei ympäristön olemassa olevalle elinkeinotoiminalle aiheuteta vaikeuksia ja toisaalta asumiselle voidaan turvata riittävän hyvät ympäristöolosuhteet.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa tontinomistajan nykyisten tonttien arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssaan. Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajan kanssa on tehty sopimus.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (9.11.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotus ei sisällä muutoksia katu- eikä virkistysalueisiin eikä siitä aiheudu katu- eikä puistoinvestointeja.

Asemakaavassa esitetään kolmen rakennuksen rakentamista kiinni puiston rajaan. Rakennusalat on siirrettävä irti puiston rajasta siten, että talojen rakentaminen, huoltoliikenne ja pelastusreitit pitää järjestää kokonaan tontin puolella. Talin kartanon kokonaisuuteen, maakuntakaavassa arvotettuun kulttuuriympäristöön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen ei tule kajota hankkeen yhteydessä.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainitulla huomautuksella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.2.2007), että asemakaavan muutosehdotuksen rakennusaloja on muutettu lausunnossa esitetyllä tavalla niin, että rakennusalat ovat irti puiston ja tontin välisestä rajasta 3–4 m.

Ympäristölautakunta mainitsee (24.10.2006) mm., että kaavaehdotuksen mukainen uusi asuinalue sijoittuu nykyiselle toimitilatontille Oy Stockmann Ab:n keskusvaraston ja sen tavarapihojen viereen. Kutomotien varteen suunnitellut asuinrakennukset ovat alttiina terminaalin tavaraliikenteen melu- ja pakokaasuhaitoille.

Tällä hetkellä pääosa tavarapihojen liikenteestä keskittyy päiväajalle, mutta myös yöaikaista purkutoimintaa on esimerkiksi alennusmyyntien ja joulusesongin aikaan. Oy Stockmann Ab:ltä saatujen tietojen mukaan Pitäjänmäen varasto on yhtiön tärkein logistiikkakeskus, jonka toimintaa on jatkossa tarkoitus edelleen kasvattaa ja kehittää vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Toiminnan kasvun myötä yöaikainen liikennöinti tavarapihoilla tulee lisääntymään.

Kaavaa varten laadittu meluselvitys on tehty keskusvaraston tämän hetkisillä toimintatiedoilla olettaen, että toiminta on vain päiväaikaista ja nykyisen laajuista. Melusuojauksen esitetyt äänieristysvaatimukset ja toimintojen sijoittelu perustuvat tähän selvitykseen. Yöaikaisia haittoja ja liikenteen kasvua ei ole otettu arvioinnissa huomioon.

Tavarapihojen melu poikkeaa olennaisesti tavanomaisesta katuliikenteen melusta. Tavaroiden purkaminen ja vetäminen metallisia lastaussiltoja pitkin tuottaa taajuudeltaan ja voimakkuudeltaan huomattavasti tasaista ääntä häiritsevämpää melua. Myös ajoneuvojen pakolliset peruutuspiippaukset ja raskaan liikenteen matalataajuinen jyrinä kantautuvat läheisiin sisätiloihin. Kuorma- ja rekka-autojen kääntöpaikkana ja odotustilana toimii uudisrakentamisen vuoksi entisestään ahtautuva Kutomotien katutila, mikä lisää ajoneuvoista aiheutuvia melu- ja pakokaasuhaittoja asuinrakennuksen kohdalla.

Ympäristökeskukseen tulee vuosittain parikymmentä valitusta vähittäiskauppojen tavaraliikenteen haitoista. Monissa tapauksissa tällaisten, suhteellisen vähäliikenteistenkin tavarapihojen aamuyön toiminta-aikoja on jouduttu rajoittamaan. Nimenomaan yöaikaan ajoittuvat yksittäisetkin raskaiden ajoneuvojen melutapahtumat koetaan erityisen häiritseviksi. Kvston hyväksymissä ja 1.1.2005 voimaan tulleissa ympäristönsuojelumääräyksissä kaupunki on halunnut rajoittaa yöaikaisia meluhäiriöitä esimerkiksi kieltämällä yleisesti erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käytön asuntojen lähellä klo 22.00–7.00.

Kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa riski meluhaittoihin ja valituksiin on suuri. Samanaikaisesti tavarapihojen viereisten asuntojen terveellisyyden ja viihtyisyyden turvaaminen ja toisaalta viereisen tavaraterminaalin toiminnan laajentamismahdollisuuksien varmistaminen ovat ristiriidassa keskenään. Valitustilanteessa haittoja ei voitaisi poistaa muutoin kuin tavarapihojen toiminta-aikoja ja liikennöintiä rajoittamalla.

Kutomotien varren rakentaminen suojaa hyvin korttelin muuta asuinrakentamista tavaraliikenteen haitoilta. Ympäristölautakunnan mielestä kadun varrelle suunnitelluissa asunnoissa terveydellisyyden ja viihtyisyyden vaatimukset eivät täyty, ja kaavaehdotusta tulisi tältä osin muuttaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.2.2007), että Oy Stockmann Ab:n keskusvaraston ja sen tavarapihojen haittojen arvioinnissa on otettu huomioon myös mahdollisesti lisääntyvä yö- ja päiväaikainen toiminta.

Tavaraliikenteestä on lisäksi todettava, että asuntokorttelin kohdalla Kutomotien puolelta tapahtuu vain saapuvan tavaran lastaus. Lähtevän tavaran lastaus tapahtuu rakennuksen toiselta puolelta, tontin keskellä ja lähtevä tavaraliikenne suuntautuu Kutomotielle kauempana asuntokorttelista.

Selvityksen perusteella asuinrakennusten rakenteille määrätty äänitasoerovaatimus on 3 dB korkeampi kuin mitä nykytilanteen mukainen toiminta edellyttää. Yöaikaista häiriötä ja siihen liittyvää epävarmuutta on kaavassa otettu erityisesti huomioon antamalla huonetilojen sijoittumista koskeva määräys, jossa keittiöitä lukuun ottamatta kielletään asuinhuoneiden suuntaaminen Kutomotielle ja Kutomokujalle päin. Tehdyn meluselvityksen mukaan Kutomotiehenkin rajautuvissa sisätiloissa lastaustoiminnan aiheuttamat yksittäiset enimmäisäänitasot
L_AFmax jäävät vaaditulla ääneneristävyydellä alle tason 40 dB. Ajoneuvoliikenteen pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen vuoksi kaavassa on lisäksi kielletty ottamasta asuinrakennusten korvausilmaa kadun puolelta.

Kaavan edellyttämillä ratkaisuilla kaikissa kaava-alueelle suunnitelluissa asunnoissa täyttyvät melun ja liikenteen päästöjen osalta terveydellisyyden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (12.12.2006) mm., että kaavamuutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sille asettamat vaatimukset. Ympäristökeskus kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

– Kaavaselostuksen mukaan esitetyillä määräyksillä turvataan melutason ohjearvojen alittuminen. Jotta asiaa voisi helpommin arvioida, pitää ympäristökeskus tarpeellisena, että kaava-asiakirjoihin liitetään tehty meluselvitys.

– Asemakaavaselostuksen mukaan AK-alueella olisi vieraspaikkoja varattava 1 autopaikka/1 000 k-m². Kyseinen määräys puuttuu kaavamääräyksistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.2.2007) mm., että selostukseen on Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti lisätty meluselvityskartat ja lisätty asemakaavan muutoskarttaan vieraspaikkoja koskeva määräys.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutoskarttaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

- Tontin 46002/20 länsisivulla olevien pistetalojen rakennusalan rajat on siirretty irti puiston rajasta.

- Asemakaavamääräyksiin on lisätty määräys: ”vieraspaikkoja on varattava vähintään 1 autopaikka/1 000 m² asuntokerrosalaa”.

Asemakaavaselostukseen on täydennetty lausuntojen vastineissa esitetyt tiedot ja lisätty meluselvityksen liitekartat.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 46. kaupunginosan korttelin nro 46002 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.8.2006 päivätyn ja 8.2.2007 muutetun piirustuksen nro 11568 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11568 (Pitäjänmäen kortteli 46002)
	Liite 2	Havainnekuva (Pitäjänmäen kortteli 46002)

KESKINÄISEN KIINTEISTÖYHTIÖN PERUSTAMINEN ESPOON KAUPUNGIN KANSSA LÄNSIMETRON RAKENTAMISTA JA YLLÄPITOA VARTEN

Khs 2006-2154

Lähtökohdat Khs toteaa, että metro/raideyhteys Ruoholahti–Matinkylä on sisältynyt Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan PLJ 2002 muina hankkeina erikseen mainittujen 1. vaiheen liikennehankkeiden ohella. Ko. metro/raideyhteys on mainittu myös aiesopimuksessa Pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden toteutuksesta 26.8.2003.

Parhaillaan vireillä olevan PLJ 2007 liikennejärjestelmäluonnoksen mukaan:

Joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämisessä on painopiste kaupunkirata- ja metrojärjestelmien kehittämisessä sekä poikittaisyhteyksiä palvelevan joukkoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä.

Ensimmäisellä kaudella 2008–2015 aloitettavat joukkoliikennehankkeet ovat:

– Kehärata (Marjarata)

– Metro Ruoholahti–Matinkylä

– Espoon kaupunkirata

– Raideyhteys Helsingin keskusta–Laajasalo

– Jokeri II ‑bussilinjan katuinvestoinnit

– Kantakaupungin raitiotieverkoston kehittäminen

YTV:n PLJ-valmistelussa on edellä mainittu hanke Metro Ruoholahti– Matinkylä priorisoitu ensimmäisellä hankekaudella 2008–2015 järjestyksessä toiseksi hankkeeksi.

PLJ-valmistelussa on Metro Ruoholahti–Matinkylä ‑hankkeen kustannuksiksi arvioitu 452 milj. euroa.

Helsingin ja Espoon kaupungit käynnistivät metro/raideyhteys Ruoholahti–Matinkylän YVA-prosessin 2003 ympäristöministeriön tehtyä 18.6.2003 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeeseen. Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki ovat 13.1.2006 toimittaneet Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointiselostuksen hankkeesta metro/raideyhteys välillä Ruoholahti–Matinkylä.

Uudenmaan ympäristökeskus totesi 10.5.2006 lausunnossaan Espoon ja Helsingin yhteisestä arviointiselostuksesta koskien metro/raideyhteyttä (Ruoholahti–Matinkylä), että se täyttää YVA-lain arviointiselostukselle asettamat sisältövaatimukset ja että vaikutusten arviointi tarkentuu myöhemmissä kaavoitus- ja suunnitteluvaiheissa. Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

– –

Arvioinnin mukaan kaikki vaihtoehdot ovat ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Metro tarjoaa pitkällä aikavälillä monipuolisimmat vaihtoehdot kaupunkirakenteen kehittämiselle. Metron pintavaihtoehto on arvioitu maisemallisista syistä haitallisimmaksi. Kombi-vaihtoehto on liikenteelliseltä toteutettavuudeltaan selvästi heikoin vaihtoehto. Paikallisen ilmanlaadun ja ilmastopolitiikan kannalta raideliikenneratkaisut ovat bussijärjestelmää parempia.

– –

Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 valita Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti–Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron mm. seuraavin ehdoin:

1 Valtio osallistuu järjestelmän rakentamiseen vähintään samalla (30 %) osuudella kuin muihinkin seudullisiin raideliikennehankkeisiin. Helsinki vastaa rakennuskustannuksista yhdessä valtion kanssa omalla alueellaan.

– –

7 Radan, asemien ym. välttämättömien rakenteiden rakentaminen toteutetaan perustettavan, Espoon kaupungin enemmistöomistuksessa olevan, yhtiön toimesta.

– –

Helsingin kaupunginhallitus päätti, merkitessään 2.10.2006 tiedoksi Ruoholahti–Matinkylän raideyhteyttä koskevan selostuksen

- esittää Espoon kaupungille, että Helsinki ja Espoo yhdessä välittömästi käynnistäisivät metron Ruoholahti–Matinkylä yleissuunnitelman laatimisen sekä ryhtyisivät valmistelemaan hankepäätöstä ja

- kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnitteluvirastoa käynnistämään metron välillä Ruoholahti – Helsingin ja Espoon raja edellyttämien kaavojen laatimisen.

Länsimetron hankesuunnittelun tilaaminen

Espoon toimialajohtaja ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat yhdessä kilpailuttaneet metron Ruoholahti–Matinkylä hankesuunnitelman teknisen osuuden.

Hankesuunnitelman teknisen osan tavoitteena on suunnitella kansainvälisessä vertailussa kärkitasoa edustava nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin. Hankesuunnitelman tekninen osa toimii myös maakäytön suunnitelmien pohjana, ja sen perusteella tulee voida tehdä hankkeesta tarkka ja totuudenmukainen kustannusarvio vuoden 2007 hintatasossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.2.2007 valita hankesuunnitelman laatijaksi FINNMAP Infra Oy – Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd – WSP Finland Oy:n. Espoon toimialajohtaja on tehnyt 8.2.2007 vastaavan hankintapäätöksen Espoon osalta.

Hankepäätöksen tekeminen Länsimetrosta

Helsingillä on edellytykset tehdä hankepäätös Länsimetron toteuttamisesta sen jälkeen, kun hankesuunnittelu on saatu päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä.

Keskinäisen kiinteistöyhtiön perustaminen Länsimetron toteuttamista varten

Helsingin ja Espoon kaupunkien edustajat ovat Espoon kaupunginvaltuuston edellä mainitut 25.9.2006 päätetyt linjaukset huomioon ottaen neuvotelleet keskinäisen kiinteistöyhtiön perustamisesta Länsimetron rakentamista ja ylläpitoa varten.

Helsingin ja Espoon kaupunkien edustajien toimesta on neuvoteltu keskinäisenä kiinteistöyhtiönä perustettavan yhtiön yhtiöjärjestysluonnos sekä luonnos yhtiön hallinnointiin ja toimintaan liittyväksi osakassopimukseksi.

./. Yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnokset 19.3.2007 ovat tämän
asian erillisinä liitteinä.

Länsimetron toteuttaminen keskinäisellä kiinteistöyhtiömallilla

Omistus Yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnosten mukaan keskinäinen kiinteistöyhtiö rakennuttaa, omistaa ja ylläpitää Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ulottuvan metrolinjan, mukaan lukien asemat.

Espoo omistaisi yhtiöstä 72 % ja Helsinki 28 %. Osapuolet voivat täsmentää osakeomistuksen suhdetta Länsimetron kokonaiskustannusten täsmentyessä.

Kustannusvastuu

Osapuolten kustannusvastuu metron rakentamisen kustannuksista toteutetaan alueellisen aiheuttamisperiaatteen mukaisella tavalla niin, että kumpikin osakas maksaa omalle alueelleen kohdentuvat metron rakentamisen kustannukset ja että yhteiset kustannukset jaetaan alueellisesti kohdennettujen kustannusten suhteessa.

Käyttövaiheen kustannukset jaetaan myös alueellisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Osapuolet maksavat käyttövaiheen kustannukset suorittamalla yhtiölle hoitovastiketta.

Yhtiön yleishallintokustannukset jaetaan osakkeiden suhteessa, ja osakkaat suorittavat ne yhtiölle maksamalla hallintovastiketta.

Yhtiön ja hankkeen rahoitus

Yhtiön osakepääoma on perustettaessa 500 000 euroa. Osakkaat merkitsevät yhtiön perustamisen yhteydessä oman osuutensa osakkeista.

Osapuolet hoitavat aiheuttamisperiaatteen mukaisen osuutensa yhtiön ja metron rakentamisen edellyttämästä rahoituksesta harkitsemallaan tavalla itsenäisesti.

Osakkaat sitoutuvat siihen, että hankkeeseen saatava valtion osuus osoitetaan yhtiölle ja kohdistetaan yhtiön toimesta kummankin osapuolen rahoitusosuuksien hyväksi.

Yhtiön hallinto

Yhtiön hallituksessa on 7 jäsentä, joista Espoo nimeää 5 ja Helsinki 2. Espoo nimittää hallituksen puheenjohtajan ja Helsinki varapuheenjohta-
jan. Tarkoituksena on, että hallituksen jäsenet ovat osakkaiden nimeämiä asiantuntijoita.

Yhtiöllä on hallituksen yksimielisellä päätöksellä valitsema toimitusjohtaja.

Länsimetron yhdistäminen Helsingin metroon

Länsimetro tulee olemaan osa Länsimetron ja olemassa olevan Helsingin metron muodostamaa pääkaupunkiseudun metroa. Pääkaupunkiseudun metron hallinnointi, ylläpito, huolto ja valvonta sekä kehittäminen järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja toteutetaan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti Helsingin metron olemassa olevan organisaation toimesta.

Päätöksenteko

Osakassopimuksessa lähdetään siitä, että merkittävät päätökset yhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa tehdään pääsääntöisesti yksimielisesti. Osakassopimuksessa on tarkemmin määritelty yksimielisyyttä edellyttävät asiat.

Aikataulu Tarkoitus on, että yhtiö aloittaisi toimintansa toukokuussa 2007 ja että yhtiön nimiin siirrettäisiin ennen sen perustamista tehdyt Länsimetron suunnittelua koskevat sopimukset.

Yhteenveto Khs toteaa, että Helsingin ja Espoon yhteisen virkamiesvalmistelun mukainen esitys Länsimetron rakentamisen ja ylläpidon toteuttamisesta kiinteistöyhtiömallilla (keskinäinen yhtiö) varmistaa Länsimetron toteuttamisen mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Järjestely on Helsingin raideliikenteen strategisten linjausten ja Helsingin tavoitteiden mukainen.

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, Khs tulee

- hyväksymään osakassopimuksen esityslistan liitteen pohjalta sekä yhtiölle myöhemmin laadittavat perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen

- nimeämään ehdokkaat perustettavan yhtiön hallitukseen

- kehottamaan hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhteistyössä yhtiön toisena osakkaana olevan Espoon kaupungin kanssa yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet sekä allekirjoittamaan kaupungin puolesta tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat oikeuttaen samalla oikeuspalvelut tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että Helsingin kaupunki perustaa yhdessä Espoon kaupungin kanssa keskinäisen kiinteistöyhtiön hallinnoimaan, toteuttamaan ja ylläpitämään metroa välillä Ruoholahti (Helsinki) – Matinkylä (Espoo).

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että päätös on Helsingin kaupungin osalta ehdollinen ja edellyttää, että Espoon kaupunki tekee vastaavansisältöisen päätöksen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Yhtiöjärjestysluonnos 19.3.2007
	Liite 2	Osakassopimusluonnos 19.3.2007


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	25.4.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja