KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2006-1644

Tarkastuslautakunta esittää (14.6.2006 ja 13.12.2006), että kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussääntöä muutetaan.

./. Lautakunnan esitykset (14.6.2006 ja 13.12.2006) tämän asian erillisinä liitteinä.

Sääntötoimikunta on (2.2.2007) käsitellyt tarkastuslautakunnan tekemät esitykset hallinnon ja talouden tarkastussäännön muuttamisesta ja ehdottaa seuraavia tarkistuksia sääntöehdotukseen:

1 § Tarkastusjärjestelmä

2 § Toimiala

Toimikunta esittää, että tarkastusjärjestelmää koskeva maininta siirretään viraston toimialaa koskevasta 1 §:stä omaksi pykäläkseen johtosäännön alkuun. Toimialaa koskeva kohta siirtyy tällöin 2 §:ksi.

Tarkastusjärjestelmää koskevaa 1 §:ää esitetään tilintarkastajan asemaa koskevan maininnan osalta selkeytettäväksi siten, että Helsingin kaupungin ulkoisessa valvonnassa hallinnon ja talouden tarkastusjärjestelmän muodostavat tarkastuslautakunta, tarkastusvirasto ja toiminnassaan riippumaton tilintarkastaja.

Tarkastuslautakunnan toimialaa esitetään täsmennettäväksi kuntalain 71 §:ää vastaavaksi siten, että lautakunta huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja kuntalain mukaisen arvioinnin suorittamisesta.

Toimialaa koskevasta pykälästä on poistettu maininta siitä, että virasto valmistelee lautakunnan käsiteltävät asiat. Kyseessä on virastolle kuuluva normaali valmistelutehtävä, jota ei erikseen ole tarpeen mainita johtosäännössä. Lisäksi tilintarkastajan avustamista koskevaa tarkastusviraston tehtävää on tarkistettu vastaamaan kuntalain 73 §:n säännöstä. Samalla johtosääntöehdotuksesta on poistettu tilintarkastajien avustamista koskeva määräys (tarkastuslautakunnan ehdotuksen 15 §) tarpeettomana.

5 § Läsnäolovelvollisuus

Läsnäolovelvollisuutta koskevan pykälän 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi sanamuodoltaan momentin asiasisältöä muuttamatta.

7 § Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtäväluetteloa esitetään tarkistettavaksi viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaiseksi.

9 § Organisaatio

Organisaatiota koskevasta säännöksestä esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista, koska kaupunginreviisorin virkaa ei jatkossa enää ole virastossa.

11 § Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtäväluetteloa esitetään tarkistettavaksi viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaiseksi. Lisäksi pykälän 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi siten, että viraston päällikkö suorittaa lautakunnan määräämät muut tehtävät ja kaupunginjohtajan määräämät yleishallintoon liittyvät tehtävät. Rajaus yleishallintoon johtuu viraston itsenäisestä asemasta hallinnon ja talouden tarkastuksessa.

12 § Estyneenä oleminen

Säännöksestä esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista, ja sanamuotoa esitetään muilta osin tarkistettavaksi vakiintuneen johtosääntökäytännön mukaiseksi.

13 § Kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksista esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista. Lisäksi kelpoisuusvaatimuksia esitetään tarkistettavaksi vastaamaan kaupungin viimeaikaista käytäntöä ylemmän korkeakoulututkinnon osalta.

Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksia esitetään täsmennettäväksi julkishallinnon ja ‑talouden tarkastustehtävien tuntemuksella. Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on siten ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä hyväksytyn tilintarkastajan pätevyys (JHTT, KHT tai HTM), minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta julkishallinnon ja -talouden tarkastustehtävistä.

14 § Henkilökunnan ottaminen

Säännöksestä esitetään poistettavaksi maininta kaupunginreviisorista.

Muut tarkistukset johtosääntöön

Edellä mainittujen tarkistusten lisäksi toimikunta on tehnyt johtosääntöön viimeaikaisesta johtosääntökäytännöstä johtuvia stilistisiä ja teknisiä korjauksia ja lisäyksiä.

Toimikunta on kuullut asiantuntijoina tarkastusjohtaja Pirjo Hakanpäätä ja tarkastuslautakunnan sihteeri Oiva Virtaa tarkastusvirastosta.

Khs katsoo, että kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön tarkistukset tulisi hyväksyä sääntötoimikunnan esittämässä muodossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön kuulumaan 1.5.2007 lukien seuraavasti:

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ

Tarkastustoimi

1 §

Tarkastusjärjestelmä Helsingin kaupungin ulkoisessa valvonnassa hallinnon ja talouden tarkastusjärjestelmän muodostavat tarkastuslautakunta, tarkastusvirasto ja toiminnassaan riippumaton tilintarkastaja.

2 §

Toimiala Lautakunta huolehtii kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja kuntalain mukaisen arvioinnin suorittamisesta.

Virasto arvioi tarkastuslautakunnan alaisena kaupunginvaltuuston kaupunkikonsernille asettamien tavoitteiden toteutumista ja avustaa tilintarkastajaa kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksessa.

Tilintarkastaja huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden lakisääteisestä tilintarkastuksesta.

Tarkastuslautakunta

3 §

Jäsenten lukumäärä Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja.

4 §

Esittely Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija esittelee asiat.

Lautakunta voi päättää esittelystä toisin kuin edellä on määrätty.

5 §

Läsnäolovelvollisuus Lautakunnan määräämällä kaupungin palveluksessa olevalla henkilöllä ja tilintarkastajalla on velvollisuus olla saapuvilla lautakunnan kokouksessa.

Lautakunta voi kutsua myös kaupunkikonserniin kuuluvan yhteisön ja säätiön toimielimen jäsenen sekä palveluksessa olevan henkilön kuultavaksi lautakunnan kokoukseen.

6 §

Pöytäkirja Lautakunnan kokouksissa pöytäkirjaa pitää lautakunnan sihteeri.

7 §

Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

1 valvoa, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti

2 hyväksyä osaltaan virastolle tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista

3 päättää maksuista, vuokrista ja korvauksista, sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

4 hyväksyä tilahankkeita koskevat tarveselvitykset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

5 päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista

6 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta

7 päättää viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta

8 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa viraston hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon

9 myöntää vahingonkorvaus silloin, kun kaupunki on virastoa koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vahingonkorvauksen

10 myöntää kokonaan tai osittain vapautus viraston henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka-tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

11 myöntää vapautus virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

12 seurata yleisesti kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia

13 kehittää ulkoista valvontaa, asettaa sille tavoitteet ja seurata niiden toteutumista

14 hyväksyä suunnitelma kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimetä ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi, ellei se erityisestä syystä ole antanut nimeämisoikeutta lautakunnan puheenjohtajalle

15 seurata, että tilivelvolliset ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden suositusten ja muistutusten johdosta, joihin tilintarkastus on antanut aihetta.

8 §

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus

Lautakunta laatii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomuksen valtuustolle toukokuun loppuun mennessä.

Ennen valtuustokäsittelyä lautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Tarkastusvirasto

9 §

Organisaatio Viraston päällikkönä on tarkastusjohtaja. Virastossa on lisäksi arviointipäällikkö, tarkastuspäällikkö ja tarkastuslautakunnan sihteeri sekä muuta henkilökuntaa.

10 §

Johtaminen Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

11 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

3 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat

4 huolehtia lautakunnan määräämien arviointien ja selvitysten toteuttamisesta

5 huolehtia tilintarkastajan kanssa sovituista viraston tilintarkastustehtävistä

6 huolehtia huoltovarmuuteen liittyvästä hallinnon ja talouden tarkastuksesta.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa lautakunnan määräämät muut tehtävät ja kaupunginjohtajan määräämät yleishallintoon liittyvät tehtävät.

12 §

Estyneenä oleminen Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä viraston viranhaltija.

Arviointipäällikön, tarkastuspäällikön ja tarkastuslautakunnan sihteerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

13 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys tarkastustoimeen sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Arviointipäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta julkishallinnon ja -talouden arviointi- tai tarkastustehtävistä.

Tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä hyväksytyn tilintarkastajan pätevyys (JHTT, KHT tai HTM), minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta julkishallinnon ja -talouden tarkastustehtävistä.

Tarkastuslautakunnan sihteerin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta kunnallishallinnosta ja -taloudesta.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja.

14 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Arviointipäällikön, tarkastuspäällikön ja tarkastuslautakunnan sihteerin ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö.

15 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.

16 §

Suunnittelu ja raportointi

Virasto laatii lautakunnan toimikauden kattavan toimintasuunnitelman ja vuosittaisen arviointisuunnitelman, jotka lautakunta hyväksyy.

Virasto raportoi arviointi- ja tarkastustyönsä tuloksista lautakunnalle ja tilintarkastajalle.

Tilintarkastajat

17 §

Tilintarkastajien lukumäärä

Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tilintarkastajan, jonka on oltava JHTT-yhteisö.

18 §

Tilintarkastuksen suunnittelu

Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja vuosittain kullekin tilikaudelle työohjelma. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava lautakunnalle tiedoksi.

19 §

Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan on annettava lautakunnalle huhtikuun loppuun mennessä tilintarkastuskertomus edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi.

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuskertomuksen sisällöstä on säädetty, on kertomuksessa annettava lausunto tilikauden tuloksen käsittelyä koskevasta kaupunginhallituksen esityksestä.

20 §

Tilintarkastajan muu raportointi

Tilintarkastaja raportoi lautakunnalle tarkastussuunnitelman ja työohjelman toteutumisesta, tarkastustyön kulusta ja tarkastustyössä tehdyistä havainnoista lautakunnan kanssa sovittavalla tavalla.

Muut määräykset

21 §

Hallintokuntien velvollisuus avustaa arvioinnin ja tarkastuksen suorittajia

Kaupungin hallintokunnat ovat velvollisia luovuttamaan viraston ja tilintarkastajan käytettäviksi tarpeelliset huonetilat, kaluston ja tietojärjestelmät sekä tarvittaessa avustamaan arviointi- ja tarkastustyön suorittamisessa.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee kumota 21.10.1998 hyväksymänsä Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen samasta ajankohdasta lukien.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 310 36018

LIITTEET	Liite 1	Tarkastuslautakunnan esitys 14.6.2006
	Liite 2	Tarkastuslautakunnan esitys 13.12.2006

MALMIN KORTTELIN 38091, TONTTIEN 38092/10, 14 JA 15, KORTTELIN 38099 YM. ALUEIDEN (ORMUSPELLON ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11465)

Khs 2006-97

38. kaupunginosan (Malmin) korttelin nro 38091, korttelin nro 38092 tonttien nro 10, 14 ja 15, korttelin nro 38098 tontin nro 5, korttelin nro 38099, korttelin nro 38104 tontin nro 9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisten pysäköintialueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 38273–38277).

Aluetta rajoittavat mm. Malminkaari, Ormusmäentie, Teerikukontie, Teerisuonkuja ja Teerisuontie.

Tiivistelmä Alue on Malmin aluekeskuksesta n. 300 m:n etäisyydellä ja sen pinta-ala on 11,73 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit ovat teollisuusrakennusten aluetta. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan muutosehdotuksen asuntokerrosala on n. 52 000 m². Rakennusoikeutta on yhteensä n. 65 000 k-m².

Kaava-alueella on kaksi toimivaa teollisuusrakennusta. Lisäksi entinen Primon tehdas on tilapäiskäytössä. Puukeskus Oy:n toimitilat on purettu. Muut rakennukset ovat huonokuntoisia ja vajaakäytössä. Voimassa olevan kaavan mukaisista teollisuustonteista osa on rakentamattomia. Aluetta ympäröi toimiva katuverkko.

Maanpinta on tasaista savikkoa. Teollinen toiminta on pääosin loppunut ja sen jäljiltä alueen maaperä on osin pilaantunutta. Alueella on meluhaittoja.

Tavoitteena on muuttaa teollista toimintaa ja varastointia sisältäneet korttelit malmilaiseen henkeen sopivaksi urbaaniksi asuinalueeksi painottaen kaupunkipientaloja.

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista, joista läntisin on yksityisessä (NCC, UPM-Kymmene) omistuksessa ja itäisimmät kaupungin omistuksessa. Suurkorttelit rajautuvat olemassa oleviin katuihin. Korttelien sisäosat ovat pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen.

Alueelle on suunniteltu lukumääräisesti eniten kaupunkipientalotontteja. Tarkoitus on kehittää Helsinkiin soveltuvia kaupunkipientalotyyppejä. Kerrostalot sijoittuvat suurimpien katujen, Malminkaaren ja Teerisuontien varrelle.

Uuden asumisen takia kaava-alueelle sijoitetaan myös puisto. Se sijoittuu katkaistun Ormusmäentien katualueelle sekä voimassa olevan kaavan mukaiselle rakentamattomalle puistosuikaleelle.

Ormusmäentie katkaistaan ja rakennetaan uudet katuyhteydet lentokentän suuntaan. Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena pääkatuna. Katuverkossa on yleiskaavan mukainen varaus raitiotielle, jonka linja kulkee Malmin rautatieasemalta lentokentän kautta Viikkiin ja keskustaan.

Pysäköinti on järjestetty monella tavalla. Kerrostalojen pysäköinti on pihakansien alla joko omalla tontilla tai yhteisessä laitoksessa. Pientalotonttien pysäköinti on järjestetty maan tasoon joko oman tontin autotalleihin, pysäköintitonteille tai kadun varteen.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 10 milj. euron kustannukset, josta suuren osan vie maaperän esirakentaminen.

NCC Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta.

Kahta olemassa olevaa työpaikkatonttia laajennetaan niiden omistajien aloitteesta.

Asemakaavakarttaan on muistutuksen, kirjeiden, lausuntojen ja suunnittelun etenemisen johdosta tehty pienehköjä muutoksia mm. rakennusaloihin, tärinä- ja melumääräyksiin sekä liitetty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten tontti 38098/5 Ormusmäentien reunassa kaava-alueeseen. Asuntolarakennusten korttelialue (AS) on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), minkä johdosta AK‑kerrosala kasvaa 5 400 m²:llä.

Asemakaavan perusteet

Polar kiinteistöt Oyj tontin 38091/2 omistajana ja UPM-Kymmene Oyj tontin 38091/3 omistajana ovat pyytäneet (29.3.2000) tonttiensa asemakaavan muuttamista siten, että nämä teollisuustontit muutettaisiin asuntotonteiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.12.2005) mm., että myöhemmin Polar Kiinteistöt Oyj on myynyt omistamansa tontin 38091/2 NCC Rakennus Oy:lle. NCC on pitänyt asemakaavan muutoshakemuksen voimassa ja käynyt yhdessä UPM:n ja kaupungin kanssa neuvotteluja asemakaavan muuttamisesta asuntorakentamiseen.

Kaupungin omistamien alueiden osalta aloitteen tekijä on kaupunki.

Lähtökohdat Malmin kentän osayleiskaavatyö on viivästynyt koko kaupungin yleiskaavaan kohdistuneen valituksen johdosta. Koska kaupungissa on kuitenkin huomattava tonttipula, kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut kentän osayleiskaava-alueella joidenkin reuna-alueiden asemakaavoituksen ennen osayleiskaavan laatimista. Alueet liittyvät kenttäalueeseen mutta ovat niin kaukana, että asemakaavoituksessa voidaan ottaa huomioon tulevat tarpeet myös kentän kannalta. Tällaisia alueita ovat Alppikylä osayleiskaavan koilliskulmassa ja Ormuspellon teollisuusalue osayleiskaavan länsinurkassa.

Suunnittelutilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto hyväksynyt oikeusvaikutteisena 26.11.2003) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen, toimitila) ja työpaikka-alueeksi. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu myös nopea raitiotie, ns. Viira.

Alueella on pääosin voimassa 26.3.1981, 2.11.1984 ja 29.1.1997 vahvistetut asemakaavat, joissa suunniteltavat korttelit ovat teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Korttelin 38091 tonttitehokkuudet ovat e = 1.5, korttelin 38099 e = 1.0 ja tontilla 38104/9 e = 0.75.

Lautakunta hyväksyi 29.9.2005 alueen asemakaavan muutosluonnoksen.

Maanomistus

Kortteli 38091 on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa muun
alueen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on n. 300 m:n päässä Malmin aluekeskuksesta. Alueen luoteissivua reunustaa päärata ja Malminkaari. Eteläreunaa rajaa Teerisuontie. Teerisuontien jatkeen Kotinummentien silta johtaa pääradan yli. Näiden väylien ja itäpuolisen puistoalueen rajaamaa kolmion muotoista aluetta kutsutaan Ormuspellon teollisuusalueeksi, jolla n. 30 tontilla on toimivia yrityksiä. Muutama tontti on rakentamaton. Kaavaa on tarkoitus muuttaa kolmen lähinnä aluekeskusta olevan suurkorttelin osalta. Neljän muun korttelin asemakaavat jäävät ennalleen.

Rakennettu ympäristö

Korttelissa 38091 on tilapäistyyppisessä käytössä olevia rakennuksia, mm. Primon vanha tehdasrakennus. Korttelin pohjoisosan vanhemmat rakennukset ovat varastokäytössä. Korttelialue on osittain metsittynyt ja sen läpi kulkee Malmin hautausmaalle johtava vanha ratapenger.

Korttelin 38099 länsiosassa on toiminut Puukeskus Oy, joka on muuttanut Suutarilaan, ja tontti on tällä hetkellä tyhjä. Korttelin itäosassa on K. G. Öhman Oy:n uudehko varastorakennus.

Tontti 38092/14 on rakentamaton. Tontilla kasvaa isokokoista koivikkoa. Saman korttelin muut tontit Teerisuonkujan ympärillä on yhtä lukuun ottamatta rakennettu.

Tontilla 38104/9 on Duuri Oy:n uudehko kiinteistö.

Malmin aluekeskukseen johtavan Pekanraitin jatkeella on kevyen liikenteen väylä, joka kulkee kaava-alueen läpi ja johtaa itään lentokentän suuntaan.

Katuluokituksiltaan Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie alueellinen kokoojakatu. Malminkaaren liikennemäärä on vuonna 2004 ollut 7 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Teerisuontien 5 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Malminkaari välittää pohjois-eteläsuuntaista liikennettä Malmilta pohjoiseen Tikkurilaa myöten. Ormusmäentie välittää liikenteen Malminkaaren ja Teerisuontien välillä.

Luonnonympäristö

Alueella on luonnonvaraista kasvillisuutta rakentamattomilla tai hylätyillä teollisuusrakennusten tonteilla. Erityisen sankka koivikko kasvaa entisellä pellolla tontilla 38092/14. Ormusmäentien ja Teerisuontien itäpuolella on luonnonvaraista kasvillisuutta rakentamattomilla puisto- ja suojaviheralueilla.

Nykyinen maanpinta on tasossa n. +13,5–16.5. Teollisuuskäytössä olleilla alueilla on maanpinnassa kitkamaatäyttö, jonka paksuus on 0,6–3,0 m. Täyttökerroksen alla on savikerrostuma, joka on paksuimmillaan kaakkoisosassa n. 12 m ja ohuimmillaan keskiosassa n. 2 m. Saven alla maaperä muuttuu hiekaksi ja siltiksi. Saven alla oleva varsinainen pohjavesi on paineellista. Pintaan muodostuu savikerrosten pidättämänä orsivettä, jonka pinta on n. 1–3 m:n syvyydessä.

Suojelukohteet

Alueella ei ole suojelukohteita. Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa (rakennettu vuosina 1936–1937) on arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkki, joten siihen kohdistuu suojelullisia tavoitteita, vaikka sen säilyttäminen on ongelmallista alueen ympäristöongelmien sekä rakennuksen perustamistavan vuoksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on runsaasti rakennettua teknisen huollon verkkoa. Merkittävimmät suunnittelussa huomioon otettavat laitteet ovat Ormusmäentien itäpuolella sijaitseva viettoviemäri sekä Teerisuontien ja Ormusmäentien risteyksessä oleva Helsingin Energian jakelumuuntamo.

Palvelut Alueen useimmat palvelut sijaitsevat Malmin aluekeskuksessa alle puolen kilometrin päässä. Siellä ovat mm. kaupalliset palvelut, kirjasto, koulut ja uimahalli. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee neljä päiväkotia. Terveyspalvelut ovat Ylä-Malmin puolella n. 1,5 kilometrin päässä.

Helsingin tietokeskuksen väestöennusteen mukaan Malmin peruspiirissä alle kouluikäisten lasten määrä vähenee n. 3 % ja 65 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Sosiaaliviraston mielestä on toivottavaa saada lapsiperheitä alueelle monipuolisen väestörakenteen turvaamiseksi tulevinakin vuosina. Ala-Malmilla ja Ylä-Malmilla päiväkoti-ikäisiä 1–6-vuotiaita lapsia oli alle 8 % väestöstä ja Malmin lentokentän alueella n. 11 % vuoden 2005 alussa.

Koillisella alueella toimii sekä kaupungin omia että järjestöjen tai yksityisten palvelutuottajien ylläpitämiä yksiköitä. Kotihoidosta vastaa Helsingissä terveyskeskus. Sosiaalivirasto on tehostamassa vanhusten palveluasumista siten, että osa kaupungin omista palvelutaloista muuttuu ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviksi palvelutaloiksi ja osa muuhun käyttöön. Palveluasumista tarjotaan n. 4 %:lle alle 75 vuotta täyttäneistä, jotka ovat ympärivuorokautisen avun tarpeessa. Väestön ikääntyessä esteettömällä ja turvallisella ympäristöllä on entistä suurempi merkitys kotona asumisen tukemiseksi.

Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueen länsi- ja keskiosassa on ollut teollisuustoimintaa, kuten puun kyllästystä ja varastointia harjoittava laitos sekä pintakäsiteltyjä metallituotteita valmistava tehdas. Toiminnot ovat jo loppuneet, mutta näiden jäljiltä alueen maaperä on pilaantunutta. Tutkimuksissa on todettu maaperän pilaantumista, joka on paikoin voimakasta.

Primo Oy:n tontilla maaperä on todettu pilaantuneeksi etenkin metalleilla (sinkki, kromi, kupari ja lyijy). Pilaantuneisuutta on todettu n. 1 500 m²:n alalla etenkin entisen tehdasrakennuksen pohjoisosassa. Maaperän pilaantuneisuus saattaa jatkua myös tehdasrakennuksen alla.

UPM-Kymmene Oyj:n tontilla maaperän on todettu pilaantuneen puunkyllästystoiminnassa käytetyllä kreosoottiöljyllä. Pilaantuneisuus jatkuu tutkimusten mukaan ainakin 5 m:n syvyyteen savikerrokseen. Kaupungin omistamilla alueilla tonttien 38091/2 ja 3 viereisellä kevyen liikenteen väylällä ja Ormusmäentien viereisellä viheralueella on pilaantuminen pääasiassa lievää. Alueelta todettiin etupäässä metalleja.

Entisen Puukeskuksen tontin 38099/1 maaperä on lievästi pilaantunut. Eteläisin nyt metsäinen rakentamaton teollisuuskortteli 38092 on maaperältään puhdas.

Kaava-alue sijaitsee pääradan läheisyydessä. Raideliikenne aiheuttaa länsiosaan erilaisia meluhaittoja. Myös katuliikenteestä aiheutuu melua. Vuoden 2020 raideliikennemäärä päivällä on n. 3 800 junaa/viikko ja yöllä n. 800 junaa/viikko.

Tulevaisuuden katuverkkovaihtoehtojen mukaisesti liikennemääräennuste vuodelle 2020 Malminkaarelle on 15 000 ajoneuvoa/vrk ja Teerisuontien länsipään sekä uuden katuyhteyden yhteensä 10 000 ajoneuvoa/vrk. Raideliikenne aiheuttaa Malminkaaren puoleisten julkisivujen kohdalla päivällä 68 dB(A) ja yöllä 63 dB(A) keskiäänitason. Liikkuvan junan kuormitus voi aiheuttaa maaperään välittyvää tärinää. Maasta rakenteisiin ja rakennusosiin siirtynyt mekaaninen värähtely voi ilmetä myös runkoäänenä sisätiloissa.

Tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso Malminkaaren puoleisille julkisivuille on 67 dB(A) ja Teerisuontien suuntaan 68 dB(A).

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Malmin aluekeskuksen läheisyydessä sijaitsevat teollista toimintaa ja varastointia sisältävät korttelialueet pääosin asuinalueeksi. Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on väestöltään ja rakennustyypeiltään monipuolinen, pienimittakaavainen ja malmilaiseen henkeen sopiva urbaani asuinalue. Eniten tontteja osoitetaan kaupunkipientaloille.

Ormuspellon teollisuusalue on osa Malmin lentokentän osayleiskaava-aluetta. Kun Ormuspellon asemakaavan muutosta laadittaessa otetaan huomioon lentokenttäalueen tulevat liikennetarpeet, asemakaavan muutos voidaan laatia ennen osayleiskaavaa.

Asemakaavan muutoksen kuvaus

Yleisperustelu

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista. Kaikkien kolmen asuinkorttelin sisään on tarkoitus luoda pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen. Käyttämällä reunakivin korotettuja suojateitä tuodaan ilmi, että korttelien sisäinen liikenteellinen käyttäytyminen poikkeaa korttelien ulkopuolisesta maailmasta. Suurkorttelien sisäiset paikalliskadut mahdollistavat myös sopivan tonttijaon.

Kaikkiin kortteleihin ehdotetaan monipuolista rakennuskantaa kerrostaloista omakotitaloihin. Lukumääräisesti eniten on kaupunkipientalotontteja. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat pääradan puolelle Malminkaaren varrelle sekä Teerisuontien laitaan. Useimmilla rakennusaloilla kerrosluku on ilmaistu siten, että ylin kerros on pienempi kuin edellinen kerros. Asemakaavaehdotuksessa asuntokerrosalaa on yhteensä 51 760 m². Asuntotonteilla on muuta kerrosalaa lisäksi 1 210 m² ja sen lisäksi kerrostalotonteilla saa olla liike-, myymälä- ym. tilaa 5 % kokonaiskerrosalasta.

Koska alueella ei ole suuria virkistysalueita, on pienten aukioiden tarkoitus luoda mahdollisuuksia ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsille ne ovat suhteellisen turvallisia alueita vähäisen ajoneuvoliikenteen takia.

Alueella ei nyt ole rakennettuja puistoja. Asemakaavoitetut puistot ovat katuja reunustavia rakentamattomia puistosuikaleita. Koska asuminen on tulevaisuudessa korttelien pääkäyttö, alueelle on kaavoitettu myös uutta puistoa asumisviihtyisyyden lisäämiseksi. Puistolle on järjestetty tilaa katkaistun Ormusmäentien kohdalta.

Läntisimmän korttelin eteläreunasta on osoitettu uutta katualuetta, jotta yhteys Malmin lentokentältä Malmin aluekeskukseen olisi mahdollisimman sujuva eikä aluekeskukseen tarvitsisi kiertää Ormusmäentien ja Teerikukontien tai Ormuspellontien sekä Malminkaaren kautta.

K. G. Öhman Oy:llä ja Duuri Oy:llä on alueella uudet teollisuus- ja varastokiinteistöt. Yrityksillä on tarvetta laajentaa toimintaansa. Molemmille yrityksille esitetään tonttien laajennusmahdollisuutta.

Tuleva Ormuspelto edustaa toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkirakennetta uuden asumisen ja olemassa olevien työpaikkojen sijaitessa välittömästi toistensa naapurissa.

Kaupunkipientalojen kehittäminen

Ormuspeltoon on suunniteltu periaatteessa yhden asunnon kaupunkipientalotontteja Helsingin oloihin nähden runsaasti. Helsingissä kaupunkipientalojen ("townhouse") rakentamistraditio on katkennut. Siksi monet talotyypin vaatimat käytännöt rakentamisessa ja ylläpidossa ovat suomalaisille vieraita. Uusia käytäntöjä on kehitettävä varsinkin tapauksissa, joissa talot rakennetaan toisiinsa kiinni. Esteettömyyden tulkinta tällaisissa taloissa tuo omat ongelmansa. Jätehuollon järjestelyt ovat tärkeitä, jotta katumiljöötä eivät hallitsisi jätesäiliöt ja jotta jätteiden lajittelu olisi mahdollista. Mikäli kaupunkipientalot yleistyvät Helsingissä, on kyseessä uuden perinteen luominen.

Asuinkerrostalojen (AK), asuntolarakennusten (AS) ja

asuinrakennusten (A) korttelialueet

Asuinkerrostalojen (AK) ja asuntolarakennusten (AS) korttelialueiden pinta-ala on 2,16 ha ja niiden rakennusoikeus 33 150 k-m². Kerrostalot on keskitetty alueella suurimpien liikenneväylien varteen.

Läntisimmässä korttelissa 38091 kerrostalot suojaavat korttelin sisäosia myös rautatiemelulta. Korttelin länsireuna pääradan suuntaan on reunustettu vaihtelevan korkuisin (IV–VII) kerrostaloin. Niiden rakenteissa on otettu huomioon myös radan aiheuttama tärinä. Malminkaareen rajoittuen on sijoitettu osa korttelin pysäköinnistä autokatokseen ja ensimmäisen kerroksen autotalleihin. Korttelissa sijaitsee myös suuri maanalainen pysäköintilaitos alueella, jonka maaperä on poistettava pilaantumisen johdosta. Korttelin eteläosassa Teerisuontien varressa on viisikerroksisia pistetaloja, jotta auringon valo saavuttaisi korttelin sisäosat.

Asuntolarakennusten (AS) tontti, joka muutetussa ehdotuksessa on AK-korttelialuetta, on osa kerrostalojen vyöhykettä Teerisuontien varressa. Siihen sisältyy myös vanhan Primon tehtaan tiilinen julkisivu, joka ehdotetaan säilytettäväksi uuden rakennuksen osana. Tämän läntisimmän suurkorttelin omistajat NCC Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta.

Kahdessa itäisemmässä suurkorttelissa on kerrostalotontti keskeisillä paikoilla suurimpien katujen tuntumassa. Tontille 38276/1 on osoitettu myös liike- tai myymälätilaa 400 m² mahdollisen tulevan raitiotiepysäkin kohdalla.

Asuinrakennusten (A) korttelialueiden pinta-ala on 0,90 ha ja niiden rakennusoikeus 7 930 k-m². Rakennukset ovat 2 ½-kerroksisia rivitaloja tai pienkerrostaloja, joissa on useampia asuntoja.

AK-, AS- ja A-korttelialueille on sallittu ylimääräistä myymälä- tai liiketilaa 5 % numeroin mainitun rakennusoikeuden lisäksi.

Asuinpientalojen korttelialueet (AP-1, AP-2)

Kaava-alueen tonteista lukumääräisesti suurin osa edustaa kaupunkipientaloille tarkoitettuja tontteja. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,82 ha ja rakennusoikeus 11 780 k-m². Tonteille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Ne on periaatteessa tarkoitettu yksiasuntoisiksi omakotitaloiksi. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kolme ja puoli. Tonttien koko on 250–330 m². Noin 0.6–0.7:n tonttitehokkuudella tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi tulee 160–200 k-m². Kerrosalasta 25 % saa käyttää työtiloiksi. Tonttien väliselle rajalle sallitaan rakentaa yhteinen palomuuri tilan säästämiseksi pienillä tonteilla.

AP-2-korttelialue on tarkoitettu omakotitaloille, joihin liittyy työtila kadun varressa. Tontit rajoittuvat Teerikukontiehen, joka on pohjoisreunaltaan teollisuusaluetta. Työtiloilla on haluttu pehmentää asumisen ja työnteon liittymistä toisiinsa sekä edistää omaan taloon usein liittyvää tarvetta työskennellä kotona.

Pientalot vaativat pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan 2 autopaikkaa tonttia kohden. Nämä on sijoitettu joko tonttikohtaisiin autotalleihin, katualueelle tai pysäköintitonteille (LPA). Kadunvarsipysäköintiä koskeva asemakaavamääräys on sama, johon on päädytty Alppikylän kaava-aluetta koskevissa kadunvarsipysäköintiin liittyvissä neuvotteluissa.

Pysäköintitonttien toteuttaminen vaatii erillisten tonttien yhteistyötä, mikä voi olla jossain määrin hankalaa. Vaihtoehtona on katualueen lisääminen tonttien taakse, mikä taas on kaupungin kannalta epätaloudellista.

Kaupunkipientalot on sallittu rakentaa kiinni toisiinsa ja niiden rakennusalat ovat kiinni myös kadussa. Siksi kiinteistökohtainen jätehuolto on vaikea järjestää ilman, että katukuvaa muokkaisivat voimakkaasti jätesäiliöt. Myös jätteiden lajittelu sekä niiden kokoaminen monelta pieneltä tontilta on hankalaa. Siksi kaavassa edellytetään osallistumista yhteisiin jätehuoltojärjestelyihin. Jätteiden lajittelulle on osoitettu alueita jätehuoltoreittien varrelta siten, ettei matka asunnosta muodostu liian pitkäksi. Alueet sijaitsevat yhteiskäyttöisillä tonteilla, pysäköintitonteilla tai katu- ja puistoalueilla.

Jätehuolto on niitä kaupunkipientalojen rakentamiseen liittyviä ongelmia, joihin Helsingissä ei liity perinteen tuomaa kokemusta. Eri maissa kaupunkipientalojen jätehuoltoratkaisut on hoidettu kussakin omalla tavallaan. Meidän tulisi löytää omiin järjestelyihimme sopiva esteettisesti korkealuokkainen sekä lajittelua ja kierrätystä suosiva malli.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Merkintä on tarkoitettu korttelin 38091 AK- ja A-korttelialueiden yhteisjärjestelyjä varten sekä yhdistettynä merkintään "jä" pientalotonttien jätehuoltopistettä varten.

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Teerisuontien ja Teerisuonkujan kulman rakentamattomasta teollisuustontista on muodostettu kaksi uutta tonttia, joista toinen on merkitty toimitilarakennusten ja toinen asuinrakennusten tontiksi. Toimitilarakennus liittää Teerisuonkujan teollisuuskorttelin muuhun kaupunkimiljööseen. Tonttitehokkuusluku on e = 1.00. Tontin pinta-ala on 0,21 ha.

Teollisuusrakennusten korttelialueet (T)

Tontilla 38099/ 8 sijaitsee K. G. Öhman Oy:n uusi varastorakennus. Tontti on muotoiltu uudestaan ja sille on osoitettu lisää tilaa korttelin itäosasta. Tonttitehokkuusluku on e = 1.00.

Voimassa olevan kaavan mukaisen tontin 38104/9 haltija Duuri Oy on myös halunnut laajentaa toimintaansa. Laajennus on osoitettu tontin länsipäähän. Tonttitehokkuusluku on e = 0.75.

Molempien korttelialueiden merkinnät noudattelevat pääpiirteissään voimassa olevien asemakaavojen merkintöjä. Julkisivujen enimmäiskorkeus on 13 m. Korttelialueiden pinta-ala on 1,10 ha.

Puistot (VP)

Puistojen pinta-ala on 0,40 ha. Tärkein uusi puisto muodostuu nykyisen Ormusmäentien osan katualueesta sekä voimassa olevan kaavan puistosuikaleesta. Puisto on länsi- ja itäsivuiltaan selkeästi rajattu rakennuksin. Puisto jaetaan toiminnallisesti erilaisiin osiin. Ormusmäentien puisto (Sven Grahnin puisto) toimii osana kevyen liikenteen reitistöä ja lähivirkistyspaikkana.

Toinen pieni puistoalue sijoittuu eteläisimmän suurkorttelin länsikärkeen katualueiden väliin. Puiston ja viereisen korttelin välinen Ala-Malmin tärkein kevyen liikenteen väylä Pekanraitti, joka Teerisuontien itäpuolella muuttuu Pikitehtaankujaksi, tulee myöhemmin johtamaan Malmin lentokentän suuntaan. Puisto on luonteeltaan vilkkaan katuaukion osa. Puistomerkinnällä halutaan osoittaa sen kaupunkikuvallista luonnetta.

Liikenne ja katualueet

Ormuspellon kärjen kautta voidaan lentokentän ja aluekeskuksen väliset katuyhteydet johtaa periaatteessa kolmea väylää pitkin eli pohjoisessa Malminkaarta, etelässä Teerisuontietä sekä keskeltä aluetta itään uutta katua (Pikitehtaankatu) pitkin.

Kaava-aluetta rajaavista kaduista Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie ja Ormusmäentie alueellisia kokoojakatuja. Ehdotuksessa on Ormusmäentie katkaistu ja uudet kadut merkitty Teerisuontieltä Malminkaarelle ja Ormuspellontielle sekä itään Malmin lentokentän suuntaan. Viimeksi mainittu katuyhteys palvelisi osayleiskaava-alueen ja Malmin aluekeskuksen välistä liikennettä.

Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena kokoojakatuna. Teerisuontien alueellinen merkitys ratkeaa lentokentän alueen toteutumisen myötä. Teerisuontien liikenteen lisääminen tien kaakkoispäässä ei ole suotavaa, koska Teerisuontien ja Tattariharjuntien liittymä on nykytilanteessa hankala ja kuormituksen ylärajoilla eikä liittymän parantaminen lentokenttäalueen liikennettä varten ole helppoa.

Tässä kaavoitusvaiheessa varaudutaan sekä Teerisuontien säilymiseen nykyisellään ja liikenteen kasvuun että toisaalta sen roolin alenemiseen ja uuden itä-länsisuuntaisen kokoojakadun mahdollisuuteen. Ratkaisu vaikuttaa erityisesti uusien katujen ja Teerisuontien liittymäjärjestelyihin.

Kaupunkipientalojen tuoman pienen mittakaavan takia on kadut ja niihin liittyvät tontit suunniteltava kiinteässä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja rakentajien kesken.

Pysäköinti

Kerrostalotonttien pysäköintipaikat ovat omalla tontilla autotalleissa, katoksissa tai pihakannen alla joko omalla tontilla tai AH-tontilla. Pientalotonttien pysäköintipaikat sijoittuvat joko omalle tontille autotalliin, pysäköintitonteille (LPA) tai katualueelle. Vieraspaikat ovat katualueella. Katualueelle sijoittuvista pysäköintinormin mukaisista, nk. velvoitepaikoista peritään vastaava korvaus kuin niiden rakentamisesta vapautumisesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kerrostaloissa autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/95 k-m² ja pientaloissa 1 autopaikka/80 k-m².

Yleinen pysäköintialue (LP) korttelin 38098 länsireunassa on mukana asemakaavaehdotuksessa siksi, että alueen läpi johtaa kulkuyhteys korttelin tontille 1 ja kulkuyhteys on rakennettu eri paikkaan kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kaava on korjattu vastaamaan enemmän rakennettua tilannetta.

Joukkoliikenne

Kaava-alueen katuverkossa on varaus raitiotielle, jonka linja kulkee lentoaseman suunnasta Malmin asemalle. Raitiopysäkki on sijoitettu sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön nähden keskeiselle paikalle. Raitiotie on osa Viira-linjaa, joka Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulkee Viikin kautta Malmille. Raitiotien aluevaraus toimii ensimmäisessä vaiheessa viherkaistana.

Nykyiset bussiyhteydet Malmilta Malminkaarta pitkin pohjoiseen ja Teerisuontietä itään säilyvät. Teerisuontien bussipysäkki siirtyy keskeiselle paikalle raitiotiepysäkin yhteyteen.

Kevyt liikenne

Nykyiset kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Malminkaarta ja Teerisuontietä pitkin. Näiden lisäksi kaava-alueen läpi kulkee tärkeä kevyen liikenteen itä-länsisuuntainen reitti (Pekanraitti, osin Pikitehtaankuja), joka yhdistää tulevan osayleiskaava-alueen Malmin aluekeskukseen ja asemalle. Se on myös osa valtakunnallista pyöräretkeilyverkkoa. Sekä kävelyyn että pyöräilyyn tarkoitettu kevyen liikenteen väylä tulee myös pohjois-eteläsuunnassa uuden puiston viertä Malminkaarelle asti. Muuten alueen kaduilla on jalkakäytävät jalankulkijoille ja pyöräily tapahtuu ajoradalla.

Liikenneturvallisuus

Kaavamuutoksen keskeisenä ajatuksena on luoda pienimittakaavaista kaupunkipientalorakennetta. Ympäröivät alueet edustavat toisenlaista esikaupunkirakennetta, jonka ominaispiirteitä ovat leveät katutilat, laajat maanvaraiset pysäköintialueet, puistomaisessa ympäristössä kulkevat raitit ja toisistaan irralliset rakennukset.

Jotta pientaloista koostuva kaupunki saavuttaisi Helsingin oloihin riittävän maankäytön tehokkuuden, ei katumitoituksessa ja erilaisissa näkemä- ja suojavyöhykkeissä voi olla samanlaista suuripiirteisyyttä. Katumiljöö muodostuu täsmällisemmäksi ja rajatummaksi, muistuttaen jossain määrin vanhempia pientalokaupunkimalleja ja Keski-Euroopan monia pientalokaupunkeja.

Pienimittakaavainen tiivis kaupunkirakenne viestii käyttäjälleen, millaisella nopeudella liikenne voi sujua alueella. Kadunkulmissa tulee varoa muita kulkijoita samaan tapaan kuin keskustassa. Liikenneturvallisuuden kannalta erityiseksi huoleksi nousevat kadut, joiden eri sivuilla tulisi noudattaa erilaista liikennekulttuuria. Tällainen tilanne on esimerkiksi Teerisuontien pohjois- ja eteläsivujen suhteen.

Turvallisuutta edistävien näkemä-alueiden johdosta rakennusaloja on vedetty jonkin verran tontille päin kadunpuoleisesta rakennusalan rajasta Teerisuontiellä ja pääosin Pikitehtaankadulla. Tonttikatujen liittyessä kokoojakatuihin suojatiet rakennetaan liikennesuunnitelman mukaan korotettuina, mikä parantaa turvallisuutta ja mikä on myöhemmin otettava huomioon katupiirustuksissa.

Teerisuontien ja Ormusmäentien liittymä on liikennesuunnitelman mukaan kiertoliittymä. Ratkaisu alentaa nopeuksia ja jäsentää nykyisin laajaa liittymäaluetta liikenneturvallisuutta lisäävällä tavalla.

Palvelut Alue tukeutuu useimpien julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta läheiseen Malmin aluekeskukseen.

Sosiaalivirasto on esittänyt näkemyksensä (kirje 9.11.2005) sosiaalitoimen palveluista Ormuspellossa. Sen mukaan alueelle ei ole suunnitteilla sosiaalitoimen palveluja. Sosiaalivirasto arvioi palvelujen tarvetta väestöennusteen perusteella huomioon ottaen asuinalueiden rakentamisessa tapahtuvia muutoksia. Lähtökohtana on olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen silloin, kun palvelut sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaava-alue sijaitsee palvelujen läheisyydessä.

Alueelle ei tarvita omaa koulua, koska Pukinmäen, Malmin, Tapulikaupungin, Suutarilan ja Tapanilan alueella peruskoululaisten määrä vähenee vuoteen 2011 mennessä n. 900 oppilaalla. Ormuspellon tuleva asukasmäärä eli runsas 1 000 asukasta ei riitä oman koulun perustamiseen. Alueen läheisyydessä ollut Hietakummun koulun viipalekoulu on purettu.

Suojelukohteet

Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa on tulkittu arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkiksi. Se on merkitty suojeltavaksi uuden asuinrakennuksen julkisivun osana.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle on rakennettava uutta asutusta palvelevat teknisen huollon verkot. Itäosan jätevesiviemäröinti edellyttää pumppaamon rakentamista.

Maaperän rakennettavuus

Rakennukset suositellaan perustettavaksi kovaan pohjaan ulotettujen tukipaalujen varaan. Paksujen savikerrosten alueella kunnallistekniikan johdot on perustettava paalujen tai stabiloinnin varaan, kadut ja raitiotie stabiloinnin varaan. Myös rakennusten seinien vierustat ja päällystettävät piha-alueet edellyttävät pohjanvahvistustoimenpiteitä, varsinkin kohdissa, joissa maapintaa nostetaan nykyisestä. Koska koko alue sijoittuu savikolle ja tontit ovat pääosin melko pieniä, olisi pohjanvahvistus järkevintä tehdä keskitettynä esirakentamisena. Näin taataan riittävä laatutaso pinnan tasaisuudelle, kuivatukselle ja teknisten järjestelmien toimivuudelle. Lopulliset perustamistavat määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien tarkempien pohjatutkimusten perusteella.

Maaperän puhtaus

Maaperän pilaantuminen edellyttää puhdistamistoimia maankäytön muuttuessa. Yksityiset maanomistajat NCC ja UPM-Kymmene sekä aiemmin kaupungin vuokratontilla toimintaansa harjoittanut Puukeskus vastaavat osaltaan maaperän tutkimus- ja kunnostuskustannuksista.

Ympäristöhäiriöt

Liikennemelu

Alueelle aiheutuu liikennemelua pääradan junaliikenteestä ja läheisyydessä olevilta kaduilta. Laadittuun meluselvitykseen perustuen on korttelissa 38091 Malminkaareen ja Teerisuontiehen sekä korttelissa 38273 Teerisuontiehen rajoittuvien rakennusten ulkoseinille asetettu 30–35 dB(A) ääneneristysvaatimus. Kaavassa on määräys, etteivät tonteilla 38091/7, 8 ja 10 sekä tontin 5 Malminkaareen rajoittuvalla rakennusalalla asunnot saa sijoittua yksinomaan Malminkaaren puoleiselle sivulle.

Runkoäänitasot eivät suositusten mukaan saa ylittää 35 dB(A) asuinrakennusten alimmissa asuinkerroksissa. Alueelle laaditun runkoääniselvityksen perusteella korttelin 38091 Malminkaaren puoleisten asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja.

Lentomelu

Malmin lentokentän aiheuttamaa lentomelua on tarkasteltu Ilmailulaitoksen vuonna 2004 tekemässä selvityksessä. Selvityksen mukaan Ormuspelto ei kuulu alueeseen, jossa lentomelu aiheuttaisi yli 55 dB:n melutason.

Ympäristöriskit

Suunnittelualueen pohjoispuolella, Turvekuja 7:ssä, sijaitsee Koivunen Oy:n kemikaalivarasto. Koivunen Oy:llä on Turvatekniikan keskuksen lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen varastointiin. Kohde on laajuudeltaan ns. toimintaperiaateasiakirja-velvollinen. Tämä merkitsee sitä, että varasto kuuluu vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun direktiivin 96/82/EY piiriin.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa tarpeen pyytää kunnan palo- ja pelastusviranomaisen tai Turvatekniikan keskuksen lausunto. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi Turvatekniikan keskuksen lausunnon alueen suunnitellusta maankäytöstä. Saadun lausunnon (13.4.2005) mukaan Turvekuja 7:ssä sijaitsevasta kemikaalivarastosta ei aiheudu turvallisuuden kannalta sellaista riskiä 300 m:n päähän, joka estäisi alueen kaavoituksen.

Ilmanlaatu

Oy Contest Ab:n kahvipaahtimo sijaitsee osoitteessa Teerisuonkuja 1. Kaavamuutoksen mukaan lähimmät asunnot sijoittuvat n. 90 m:n päähän paahtimosta. Alueella on todettu ajoittaista kahvinhajua. Ympäristölautakunta on 3.5.2005 myöntänyt Oy Contest Ab:lle ympäristöluvan, josta on kuitenkin valitettu. Lupaehdoissa todetaan mm., että kahvipaahtimon toiminnasta ei saa ympäristöön aiheutua hajua niin, että siitä aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai merkittävää haittaa omaisuudelle tai sen käytölle.

Nimistö Nimistötoimikunnan ehdottamat nimet perustuvat alueen teolliseen historiaan. Nimet ovat Hela-aukio, Helatehtaankatu, Sven Grahnin polku, Sven Grahnin puisto, Saranakuja, Pakkaajankatu, Pakkaajanaukio, Lankanaulankatu, Huopanaulankatu, Pikitehtaankatu, Pikitehtaanpuisto, Pikitehtaankuja, Katontekijänkuja, Katontekijänaukio, Teerisuonkulma ja Ormuspellontie.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Teollisuusalueen ja asumisen raja Malmilla on nyt Teerisuontien kohdalla. Kaavamuutos siirtää kyseistä rajaa Teerikukontien linjaan eli tässä suhteessa kyseessä ei ole periaatteessa suuri muutos nykytilanteeseen.

Muutoksen kohteena olevat alueet ovat nyt rappeutuneet. Tältä osin tilanne muuttuu, kun asuinkorttelit rakennetaan. Uudet asukkaat lisäävät jonkin verran Malmin asukaslukua, joten palveluista tulee kannattavampia. Kaupunkikuvallisesti merkittävintä on uusien kaupunkipientalojen tulo Malmille. Malmin aiemmat pientalot ovat toisen tyyppisiä ja tontit ovat olleet väljemmin rakennettuja.

Tontinluovutuksessa pyritään ottamaan huomioon erityisesti Ala-Malmin nykyisin hyvin vuokratalopainotteinen asuntokanta lisäämällä myös omistusasumisen tarjontaa. Kaupunkipientalojen asuntokoko on myös oleellisesti suurempi kuin kerrostaloissa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Nykyisen Ormusmäentien luonne muuttuu kokoojakadusta tonttikaduksi. Muuten Ormuspellon alueen muutokset eivät vaikuta oleellisesti liikennemääriin. Muutokset ovat suurempia vasta, kun Malmin lentokentän muuttaminen asuinkäyttöön toteutuu.

Teknisen huollon kannalta kyseessä on olemassa olevan verkoston parempi hyödyntäminen. Verkostoja joudutaan jossain määrin siirtämään, mikä aiheuttaa kustannuksia.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Alueen ränsistynyt ja osittain metsittynyt luonne muuttuu uudisrakentamisen myötä. Korttelissa 38092 oleva sankka koivikko häviää. Malminkaaren varrelle nousevat kerrostalot vähentävät melua radan suunnasta. Villiintyneen kasvillisuuden sisältämä lajisto korvautuu ihmisen istuttamalla kasvillisuudella.

Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen

Teollisuustoiminnan pilaama maaperä kunnostetaan laadittavien kunnostussuunnitelmien ohjeiden mukaan terveydelle ja ympäristölle vaarattomalle tasolle.

Alueen rakentamisen myötä sieltä poistuvat alueet, joita on voinut käyttää epävirallisina kaatopaikkoina. Sosiaalinen turvallisuus paranee lisääntyvän sosiaalisen kontrollin kautta. Uuden pientalovaltaisen alueen uskotaan vaikuttavan Ala-Malmin imagoon parantavasti.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille alustavan arvion mukaan n. 9,72 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta esirakentamiskustannukset ovat 4,5 milj. euroa, katujen rakentamiskustannukset 2,7 milj. euroa, puistojen 0,45 milj. euroa, vesihuollon 1,10 milj. euroa, sähköhuollon 0,40 milj. euroa ja kaukolämmön 0,52 milj. euroa. Muuntamon siirtokustannukset ovat 0,05 milj. euroa. Kustannukset kerrosneliömetriä kohden ovat keskimääräiset.

Lisäksi Malmin lentokentälle suunnitellun, asuinalueen joukkoliikennettä palvelevan raitiotien rakentamiskustannukset kaava-alueen kohdalla ovat n. 1,0 milj. euroa.

Toteutus Ainakin osalle aluetta tullaan laatimaan rakentamistapaohjeet, erityisesti kaupunkipientaloihin liittyvien erityiskysymysten ratkaisemiseksi.

Alueen toteuttaminen edellyttää pilaantuneiden maiden puhdistamista ja alueen esirakentamista.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 38091/2 ja 3 omistajien hakemuksen johdosta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.8.2003). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa.

Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin Malmi-talossa 16.9.2003. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.–26.9.2003.

Lautakunta hyväksyi 29.9.2005 alueen asemakaavan muutosluonnoksen, joka oli nähtävillä 13.10.–3.11.2005. Luonnoksesta järjestettiin keskustelutilaisuus Malmi-talolla 18.10.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen, Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon ja Turvatekniikan keskuksen kanssa.

Ennen kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto Turvatekniikan keskukselta.

Ormuspellon teollisuusalueen asemakaavan muutos on ollut esillä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kaupungin yhteisneuvottelussa 7.9.2005. Huomiota kiinnitettiin yleensä niihin periaatteisiin, joiden mukaan kaupungissa voi olla lähekkäin teollisuutta ja asumista.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutosluonnoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 10 mielipidekirjettä, joista 2 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 8 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi niihin laaditut vastineet 29.9.2005.

Alfmix Oy esittää kirjeessään 3.11.2005 eriävän mielipiteensä asemakaavaluonnoksessa suunniteltujen pysäköintipaikkojen sijainnista ja kulusta Alfmix Oy:n varasto- ja konttorikiinteistöön, joka sijaitsee osoitteessa Ormusmäentie 4. Kiinteistön käyttötarkoitus on pääosaltaan elintarvikkeiden varastointi. Varaston suuruus on n. 3 000 k-m², mikä vaatii suurten tavaramäärien siirtelyä. Tavaraliikenne kulkee rakennuksen länsiseinustalla olevan lastauslaiturin kautta pääosin täys- ja puoliperärekoilla, joiden kokonaispituus ylittää 20 m. Lisäksi tieltä tulee olla kulkuyhteys rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalle pysäköintipaikalle lastauslaituriin pysäköityjen rekkojen ohi.

Asemakaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon sitä, että rekkojen pitää pystyä peruuttamalla ajamaan kohtisuoraan lastauslaiturille. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden tulee voida kääntyä 90 asteen kulmassa kadulta suoraan halutulle purkupaikalle. 20,9 m leveällä lastauslaiturilla puretaan kiireisimpinä aikoina neljää rinnakkaista rekkaa, minkä takia kiinteistön alueella ajoneuvoja ei mahdu kääntämään.

Kiinteistöön tarkoitettua liiketoimintaa ei voida harjoittaa, mikäli uudessa suunnitelmassa ei taata samanlaista ajomahdollisuutta lastauslaiturille kuin sille nyt on.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Alfmix Oy:n kiinteistö on tontilla 38098/1. Tontti ei kuulu Ormuspellon kaava-alueeseen, mutta sen ja Ormusmäentien välissä oleva yleinen pysäköintialue kuuluu. Tälle pysäköintialueelle (LP) on asemakaavassa osoitettu n. 7 m leveä ajoyhteys tontille. Pysäköintialue on otettu kaavamuutokseen mukaan siksi, että ajoyhteys on rakennettu kaavasta poikkeavaan paikkaan, mikä on kaavaehdotuksessa korjattu vastaamaan paremmin rakennettua tilannetta. Asutuksen ja alueen muun käytön tiivistyessä pysäköintialuetta voisi käyttää alueen pysäköinnin hyväksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Nyt pysäköintialue on pääosin rakentamaton ja pensoittunut itsestään.

Pysäköintitontin rajalta on n. 13 m Alfmix Oy:n mainitsemalle lastauslaiturille, joten 20 m pitkä rekka ei siihen mahdu, kuten Alfmix Oy:n toiminta osoittaa. Siksi Alfmix Oy on ottanut osan yleisestä pysäköintialueesta (LP) omaan käyttöönsä päällystämällä tonttinsa ja Ormusmäentien välistä n. 20–25 m leveän alueen. Pysäköintialueen osan käytöstä ei ole vuokrasopimusta kaupungin kanssa. Tontin rajat ylittävä toiminta on ollut mahdollista siksi, että alue on ollut väljä ja liikenne kadulla vähäistä. Alfmix Oy:n tontilla olevan rakennuksen ja lastauslaiturin sijainnin vuoksi kirjeessä mainitunlainen toiminta on varmaankin vaikeaa, mikäli noudatetaan asemakaavaa tai uutta asemakaavaehdotusta. Tontin käytön kehittämiseksi on kuitenkin paljon mahdollisuuksia, koska tontti liittyy Teerikukontiehen etelässä ja osa tontin pohjoispäästä Malminkaaren varrella on käyttämätön. Sitä ei ole myöskään vuokrattu Alfmix Oy:lle.

Eli päinvastoin kuin Alfmix Oy esittää, Ormuspellon asemakaavan muutos ei ole uusi suunnitelma, vaan voimassa olevan asemakaavan lievä parannus. Yrityksen ongelmat tontin käytössä ovat sellaiset, että ne on tarkoituksenmukaisinta ratkaista myöhemmin muuttamalla kyseisen tontin asemakaavaa erikseen yhteistyössä Alfmix Oy:n kanssa. Samalla asemakaavan muutoksella voitaisiin parantaa korttelin 38098 pohjoissivun liittymistä Malminkaareen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 10.2.–13.3.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus Kiinteistö Oy Teerisuonkuja 7 ilmoittaa (10.3.2006) olevansa pääosin tyytyväinen asemakaavaehdotukseen. Kiinteistössä toimivan Duuri Oy:n osalta kiinteistöyhtiö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että toimitilat on jouduttu ja edelleen joudutaan rakentamaan vaiheittain ja siksi tonttia ei ole voitu rakentaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Kiinteistö tarvitsee toimiakseen Teerisuonkujalta kaksi katuliittymää eli yhden lisää rakennuksen uudisrakennusosaa palvelemaan. Uudisrakennusosan rakennusala ehdotetaan myös ulotettavaksi kiinni Teerisuonkujaan ja Teerisuonkulmaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että ehdotettu muutos on korjattu kaavakarttaan. Katuliittymien määrästä on neuvoteltu erikseen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Kirjeet xxx xxxxx esittää kirjeessään (11.5.2006) huomautuksen ja muutosehdotuksen. Hän ehdottaa, että alueen itäinen reuna säilytetään metsänä. Perusteluina ovat metsän hyvät ominaisuudet eli ilo silmälle, ilmaa puhdistava vaikutus ja viihtyisyyden lisääntyminen metsän ansiosta. Metsiä ei ole myöskään alueella liikaa. Metsätontti on kapea kiila vilkasliikenteisen Teerisuontien ja teollisuusrakennusten välissä ja myös siksi se ei ole ihanteellinen asuntotontti ja sellaiseen paikkaan tuskin saadaan ns. hyviä veronmaksajia.

Kaavan toteutuessa alueen puistot ovat liian vähäisiä eivätkä ne luo viihtyisyyttä eivätkä puhdista ilmaa. Säilytettäköön tällainen ainutlaatuinen pala kaupunkiluontoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että kirjeen lähettäjän tarkoittama metsä on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jota ei ole rakennettu. Kortteli on entistä peltoa, jolle on kasvanut koivikko.

Ala-Malmilla Ormuspellon ympäristössä on monia pieniä kaupunkipuistoja sekä suuret Fallkullan kartanon ja Longinojan puistot, joten niiden suhteen tilanne ei ole huono.

Kiinteistö Oy Liikeprimo / NCC Rakennus Oy toteaa (7.9.2006) kirjeessään, että korttelin 38091 autopaikat on keskitetty suurelta osin korttelin pohjoisosan pihakannen alle, kuten aikoinaan on sovittukin. Suunnittelua jatkettaessa on todettu, että rakentamisen ajoitus olisi helpommin tehtävissä, mikäli pysäköintilaitos sijaitsisi mahdollisimman tasapuolisesti korttelin molempien maanomistajien (NCC ja UPM) alueilla. Tällaisen järjestelyn ansiosta molempiin pihapiireihin jäisi luonnollista maaperää ja asukkaiden kulkumatkat lyhenisivät.

AS-korttelialueen merkintää tontilla 38273/2 ehdotetaan muutettavaksi merkinnäksi AK, kerrostaloalue. AS oli tarkoitettu pääosin hoiva-asunnoiksi. Näiden määrä on osoittautunut ylimitoitetuksi. Parhaiten kokonaisuus toimisi, jos sinne voitaisiin rakentaa vuokra- ja omistuspohjaisia ”senioriasuntoja” (kaavamerkinnällä AK) ja palveluasuntoja (AS).

Rakennusala, joka rajoittuu säilytettävään seinään, tulisi merkitä asuntolaksi ja muut AK:si ja jos mahdollista, tulisi sallia myös kerrostalojen pohjakerrokseen hoivatilojen rakentaminen asuntolan pysäköintinormilla. Näissä tiloissa voisi olla esimerkiksi ruokailu-, hoito- ja kuntoilutoimintoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että pysäköintitilat on korjattu kaavaehdotukseen NCC:n esittämällä tavalla. Samoin ”AS”-pääkäyttötarkoitus on muutettu ”as”-merkinnäksi kohdistettuna vain yhdelle rakennusalalle siten, kuin kirjeen lähettäjän kanssa on asiasta neuvoteltu.

Lausunnot VR-Yhtymä Oy:llä (27.3.2006) ja ympäristökeskuksella (8.3.2006) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia toteaa (1.3.2006), että muutosehdotuksen mukainen rakentaminen vaatii paikat kahdelle uudelle muuntamolle sekä uuden sijoituspaikan olemassa olevalle muuntamolle, joka joudutaan siirtämään rakentamisen takia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että kaavaan on merkitty ohjeellinen sijoituspaikka sekä uusille muuntamoille että siirrettävälle muuntamolle.

Helsingin Vesi mainitsee (30.3.2006) mm., että kaavan toteuttaminen edellyttää uusien verkostojen rakentamisen lisäksi olemassa olevien johtojen siirtoja. Lisäksi on rakennettava jäteveden pumppaamo. Teerisuontielle ja Pikitehtaankadulle on merkitty raidejoukkoliikenteelle varattu ohjeellinen katualueen osa (kaavamerkintä jl). Raitiotien toteuttaminen vaatii vesihuoltoverkoston siirtoja, joista aiheutuvia kustannuksia ei ole tässä otettu huomioon.

Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 1,1 milj. euroa (alv = 0), josta uudisrakentamisen osuus on n. 1,0 milj. euroa ja sadevesiviemärin siirron osuus n. 60 000 euroa. Vesihuoltoverkoston siirtojen suunnittelu ja toteutus tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

Pumppaamoa varten osoitetun rakennusalan kaavamerkintä "pm" tulisi muuttaa normaalikäytännön mukaisesti yhdyskuntateknistä huoltoa varten varatuksi alueen osaksi "et" ja aluevarauksen koon tulee olla vähintään 10 x 10 m.

Malminkaaren itäreunassa ja Teerisuontiellä on ohjeelliset puurivit merkitty maanalaisten johtojen päälle. Vaikka merkinnät ovatkin ohjeellisia, tulee niiden sijainti tarkentaa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Helsingin Vesi varautuu vesihuoltoverkon rakentamiseen alueen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että johtosiirtojen rahoituksessa noudatetaan Khn päätöstä. Pumppaamon merkintä on muutettu "et"-merkinnäksi ja rakennusalan koko on tarkistettu lausunnon mukaiseksi. Teerisuontiellä ohjeellisen puurivin sijainti on tarkistettu. Malminkaarella rivi on merkitty jo istutetun puurivin kohdalle, joten sitä ei ole tarkoituksenmukaista siirtää.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää (28.3.2006) kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Asemakaavan vireilletulon yhteydessä syksyllä 2003 kaupunginmuseo on esittänyt, että Primon tehdasrakennus tulee inventoida ennen suunnittelua ja tutkia kahden vanhan tehdasrakennuksen ja toimistotalon mahdollisuutta asuinkäyttöön. Kaupunginmuseon johtokunta toteaa, ettei tällaista selvitystä ilmeisesti ole tehty. Sen sijaan kaupunginmuseolle on toimitettu insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:n lausunto rakennuksen (Primon) perustusten vahvistamisesta sekä tonttia koskeva pohjatutkimus ja ympäristötekninen lausunto. Kyseisten lausuntojen ja tutkimusten mukaan paalujen uusiminen ja maaperän kunnostus edellyttävät ainakin rakennuksen alapohjan purkamista. Primon korttelin uusi asuinkäyttö asettaakin ympäristön ja rakennusten puhtaudelle ja terveellisyydelle sellaiset vaatimukset, joita on lähes mahdoton täyttää ilman uudisrakentamiseen verrattavia toimenpiteitä. Alueelle esitetyn uuden käytön johdosta käytännössä menetetään yksi Malmin merkittävimmistä teollisuushistoriallisista kohteista.

Asemakaavan muutosehdotuksessa esitetään kaavamerkinnällä, että entisestä Primon tehtaan varhaisimmasta vuosina 1936–1937 rakennetusta osasta säilytettäisiin itä- ja eteläfasadi. Johtokunta toteaa, että tämän päivän rakennussuojelun näkökulmasta rakennuksia, teollisuusrakennukset mukaan lukien, tulee käsitellä kokonaisuuksina, joihin olennaisesti kuuluvat niin ulkoasu, rakenteet kuin sisätilatkin. Tavoitteena tulee olla, että tarvittaessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille etsitään uusi käyttötarkoitus, joka mahdollistaa rakennusten säilymisen ehjinä ja aitoina osiensa muodostamina kokonaisuuksina. Vain tällä tavoin kaupunkirakentamisen historia kokonaisuutena asemakaavoituksesta yksittäisten rakennusten arkkitehtonisiin ja rakennusteknisiin yksityiskohtiin saadaan elävänä siirtymään myös tuleville polville. Tapaa, jossa vanhan rakennuksen julkisivun osa jää fragmentiksi uudisrakennuksen hahmoon, ei voida enää pitää asianmukaisena menettelytapana kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi ja rakennussuojelunäkökulmien huomioon ottamiseksi asemakaavoituksessa.

Johtokunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että kyseessä on rakennus, jonka käyttö oli elinkaarensa lopussa (kirpputori, varasto yms.) kaavan suunnittelun alkaessa. Uuden teollisuusrakennuksen rakentaminen paikalle elvyttämällä vanha rakennus ei ollut enää realistista eikä kiinteistön omistaja nähnyt sellaista mahdolliseksi. Kuten johtokunnan lausunnossa todetaan, rakennus ei ollut enää elvytettävissä edes uudessa käyttötarkoituksessa. Alueelle esitetty uusi käyttö ei sinänsä johda rakennuksen purkamiseen, vaan se olisi joutunut samanlaisten toimenpiteiden kohteeksi myös vanhassa käyttötarkoituksessa, mikäli alueelle olisi haettu uutta rakennuslupaa.

Vanhan rakennuksen julkisivun osittainen säilyttäminen todettiin teknisesti mahdolliseksi. Julkisivu on nyt paikallaan ja muut rakennukset on purettu. Johtokunnan lausunnon mukaan tällainen säilyttäminen ei edusta kulttuuriarvojen vaalimista eikä rakennussuojelun huomioon ottamista. Johtokunta on tässä oikeassa. Sen sijaan julkisivun säilyttäminen lisää ympäristön ajallista kerrostuneisuutta, koska kaikki muut alueen rakennukset ja niiden osat ovat uusia. Säilynyt julkisivu kertoo asukkaalle ja ohikulkijalle, että alueella on ollut myös aiempaa maankäyttöä. Tehtaalla työssä olleelle se tuo tuulahduksen menneistä vuosista. Eli sillä on käyttöarvoa monivivahteisen ympäristön osana, vaikka arvo ei olisikaan luokiteltavissa kaupunginmuseon vaalimiin rakennussuojelullisiin arvoihin.

Kiinteistölautakunta (23.5.2006) kiinnittää huomiota mm. kaupunkipientalojen yhteisjärjestelyihin.

Asuinpientalojen jätehuolto on tarkoitus keskittää muutamille yhteiskäyttötonteille (AH), joihin asukkaat vievät jätteet ja lajittelevat ne. Jätehuolto aiheuttanee, että jätteiden keräystä varten on perustettava erillinen yhtiö. On ratkaistava, kuka perustaa yhtiön ja rahoittaa toiminnan alkuvaiheessa. Jätehuoltotontin luovuttaminen yhteisesti useille tontinvuokralaisille ei ole vastuukysymysten takia suotavaa sen enempää kiinteistöhallinnon kuin kaiketi rakennusvalvonnan tai ympäristökeskuksen kannalta.

LPA-tonteille on tarkoitus sijoittaa pysäköinnin lisäksi myös jätehuoltoa. Tällöin esiin tulevat samat ongelmat kuin jätehuoltotonteilla. Vaikka jätepisteet poistetaan LPA-tonteilta, ongelmaksi jää, kuka rakentaa LPA‑tontit ja rahoittaa toiminnan alkuvaiheessa. Saattaa olla mahdollista, että pärjätään ilman pysäköintiyhtiötä. Pysäköintitontin luovuttaminen yhteisesti useille tontinvuokralaisille ei ole vastuukysymysten takia suotavaa sen enempää kiinteistöhallinnon kuin kaiketi rakennusvalvonnan tai ympäristökeskuksen kannalta.

Lautakunnalla ei ole muuta huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että Suomessa ei ole rutiineja urbaanin pientalokaupungin rakentamiseksi kaupunkityypin harvinaisuuden takia. Mm. talojen kiinnirakentaminen toisiinsa vaatii erityistä pohdintaa. Toinen asiaryhmänsä ovat mahdolliset yhteisjärjestelyt kiinteistöjen kesken ja näiden järjestelyjen suhde kaupunkiin katu- tai tonttimaan omistajana.

Jätehuoltojärjestelmämme toimivat hyvin kerrostaloalueilla ja tavallisilla pientaloalueilla. Kaupunkipientaloalueilla, joilla talot ovat hyvin lähellä toisiaan ja katua, on tarpeen luoda uusia menettelytapoja. Jätteiden kokoamisen tulisi olla helppoa ja lajittelun riittävän korkealuokkaista. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta ei edellytä yhden asunnon kiinteistöiltä jätteiden lajittelua. Joka talon edessä jalkakäytävällä oleva sekajäteastia ei ole kuitenkaan korkealuokkainen ratkaisu kaupunkikuvan tai jätteiden kokoamisen ja lajittelemisen kanalta. Yhteisjärjestelyt ovat siksi perusteltuja.

Jokainen pientalokiinteistö vaatii vähintään kaksi autopaikkaa. Ne voidaan sijoittaa itse kiinteistöön, naapuritontille, pysäköintitontille tai kadulle. Ormuspellon alueella kiinteistöissä on vähintään yhden auton autotalli. Mikäli katua ei ole riittävästi, on toinen autopaikka sijoitettava jonnekin muualle, ellei sitä varten haluta lisätä katualuetta. Se taas on vain kiinteistöjen pysäköinnin takia epätaloudellista kaupungin kannalta. Vaihtoehdoksi jää yhteinen pysäköintitontti huolimatta sen toteuttamiseen ja hoitoon liittyvistä ongelmista. Kaupungilla on joka tapauksessa intressiä osallistua ongelman ratkaisuun, koska Ormuspellon alueen pientalotontit edustavat kaupungin omistaman maan kehittämistä.

Pelastuslautakunta mainitsee (14.3.2006) mm., että asemakaavaselostuksen liitteenä on pelastusajoneuvojen reittikartta. Tonttien pelastusajoneuvojen yhteydet liikennekaduille eivät voi kulkea puistokaistan, pysäköintiruudun tms. esteen läpi. Liikennekadulta on oltava selkeä ajoyhteys pihojen pelastustielle, joka on oltava myös talvella ajokelpoinen. Erityisesti kaupunkipientaloihin liittyvien erityiskysymysten ratkaisemiseksi osalle alueesta tullaan laatimaan rakennustapaohje. Ohjetta laadittaessa tulee ottaa huomioon myös rakenteellinen palonehkäisy. Paloturvallisuus on aina yhtenä erityiskysymyksenä tiiviissä pientalorakentamisessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että liitekartan reittikartat ovat periaatteellisia. Rakennustapaohjetta laadittaessa ollaan paloturvallisuuskysymyksissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Yksityiskohdat tarkistetaan katupiirustusten laadinnan yhteydessä.

Ratahallintokeskus mainitsee (16.3.2006) mm., että kaavassa on osoitettu uusia asuinkerrostalojen rakennuspaikkoja lähimmillään n. 35 m:n päähän nykyisestä rautatiestä.

Kaavassa on Malminkaaren ja rautatiealueen liikennemelun takia osoitettu rakennuksen ulkoseinään meluntorjuntamääräys. Kaavoittaja ei ole ottanut huomioon pääosin rautatieliikenteen aiheuttamaa mahdollista tärinähaittaa. Tärinä ja siitä aiheutuva runkomelu on ilmeisesti selvitetty, mutta selvitystä ei toimitettu lausuntopyynnön mukana. Runkomelu on otettu huomioon myös kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitellessä kyseistä asemakaavan muutosehdotusta.

Pöytäkirjassa on todettu seuraavaa: "Liikkuvan junan kuormitus voi aiheuttaa maaperän välittyvää tärinää. Maasta rakenteisiin ja rakennusosiin siirtynyt mekaaninen värähtely voi ilmetä myös runkoäänenä sisäloissa." "Alueelle laaditun runkoääniselvityksen perusteella korttelin 38091 Malminkaaren puoleisten asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja."

Runkomelu tulisi ennakoida myös mahdollisen raitioliikenteen osalta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006), että korttelin 38091 alueelta on tehty erillinen meluselvitys sekä raideliikenteen runkoääniselvitys. Selvityksen perusteella rautatieliikenteen mahdollisesti aiheuttaman runkomeluhaitan on arvioitu olevan ratkaistavissa jatkosuunnittelun keinoin. Myös mahdollisen tärinähaitan on arvioitu olevan ratkaistavissa alueen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaavassa edellytetään raideliikenteen runkomelun ja tärinän huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Asuintiloille runkomelun tavoitetasona voidaan pitää rajaa L_ASmax 35 dB ja tärinän tavoitetasona rajaa L_vSmax 0,30 mm/s rms. Asiaan liittyvät kaavamääräykset on lisätty kaavakarttaan.

Raitiotien aiheuttama runkomelu tullaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (18.4.2006) mm., että kaavassa esitetty asuntoalue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Alueella on liikenteen aiheuttamia meluhaittoja. Melutarkastelu kattaa vain kaava-alueen luoteispään. Melutarkastelu on myös muilta osin tarpeen samoin kuin tie- ja raideliikenteen melun yhteisvaikutuksen tarkastelu. Meluvyöhykekartassa on kerrottava, mitkä ovat melulähteet ja onko kyseessä päiväajan keskiäänitaso. Mikäli kyseessä on päivämelu, myös yömelukartta olisi syytä liittää mukaan. Tarkastelu on tehty vain 2 m:n korkeudelle, vaikka kerrostalojen vuoksi se on tarpeen tehdä ylempääkin.

Kaavaselostus ja kaavamääräykset on syytä saattaa yhteneväiseksi. Selostuksen sivulta 15 asuntojen suuntausta koskeva suunnitteluperiaate on lisättävä myös kaavamääräyksiin samoin kuin runkoääniselvityksen edellyttämä asuintilojen sijoittamista koskeva määräys. Määräyksiä pitäisi täydentää myös niin, että parvekkeita ei saa sijoittaa Malminkaaren eikä Teerisuontien puoleisille rakennusten sivuille.

Selostuksessa todetaan, että maaperä on paikoin pilaantunut. Lausuntoaineistosta tulisi käydä ilmi, miten kattava tutkimus on ollut. Kaavaa hyväksyttäessä on oltava varmuus siitä, että alue soveltuu uuteen, kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Pilaantuneet tai pilaantuneeksi epäillyt alueet on merkittävä saa-merkinnällä kaavakarttaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että liikenteen aiheuttamia meluhaittoja on arvioitu melumallia sekä pistelaskentaa apuna käyttäen koko kaava-alueella. Melumallia on käytetty ainoastaan kaava-alueen luoteispäässä, missä melun aiheuttamat häiriöt on arvioitu merkittävimmiksi.

Melutarkastelussa on otettu huomioon sekä rautatie- että tieliikennemelu. Piha-alueita on tarkastelu 2 m:n korkeudelta maanpinnasta. Julkisivuille kohdistuvia melutasoja on tarkasteltu kerroskorkeuksittain. Tarvittaessa ääneneristävyysvaatimus on annettu mitoittavan melutason mukaisesti siten, että melutason ohjearvot sisällä täyttyvät.

Asemakaavamääräyksissä mainitaan, että Malminkaareen, Teerisuontiehen ja Ormusmäentiehen rajautuvien asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Kaikkia parvekkeita ei melutasojen puolesta voida pitää oleskeluun soveltuvina, mutta hyvällä lasituksella parvekkeiden käytettävyyttä voidaan selvästi parantaa. Osa parvekkeista on tarkoituksenmukaista suunnata näiden katujen suuntaan näkymien ja aurinkoisuuden kannalta ajateltuna. Asuinkorttelin varsinaiset oleskelualueet sijaitsevat suojaisalla sisäpihalla, ts. parvekkeet ovat tavallaan ylimääräistä ulkotilaa. Niitä ei ole syytä suunnata huonoon ilmansuuntaan pelkästään mahdollisen meluhaitan vuoksi.

Melutarkastelun mukaan asemakaavaehdotus mahdollistaa melutason ohjearvot alittavien alueiden muodostumisen piha-alueille. Kaavassa määrätään, että pientalojen (AP-1, AP-2) pihat rajataan huonemaisiksi tiloiksi pääosin muurein, joiden enimmäiskorkeus on 2 m.

Kaavaselostusta on täydennetty meluhaittojen arvioinnin osalta. Selostukseen on liitetty kaava-alueen luoteispään yömelukartta. Kaavamääräyksiin on lisätty asuntojen suuntausta sekä runkoääntä ja tärinää koskevat määräykset.

Maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu Ormuspellon kaava-alueella useaan otteeseen vuosina 2000–2004. Voimassa olevan asemakaavan tontilla 38091/2 toimi metallien pintakäsittelyä harjoittanut yritys (Primo Oy). Noin 1,7 ha:n laajuisen tontin maaperää tutkittiin 28 pisteestä. Maaperä osoittautui pääosin metalleilla pilaantuneeksi. Lievää metallipilaantumista todettiin tontilla yleisesti. Voimakkaasti metalleilla ja osin myös öljyllä pilaantuneen maa-alueen laajuudeksi arvioitiin tutkimusten perusteella 3 100 m². Voimakkaasti pilaantunutta maata arvioitiin tontilla olevan n. 8 000 tonnia. Tontin puhdistamisesta on tehty ilmoituspäätös, jonka mukaan alue puhdistetaan massanvaihdolla ohjearvotasoon. Tontin puhdistaminen on alkanut keväällä 2006.

Tontilla 38091/3 on käsitelty ja varastoitu kreosoottiöljyllä kyllästettyä puutavaraa. Noin 1,1 ha:n laajuisen tontin maaperää on tutkittu n. 38 tutkimuspisteestä. Näytteenotto on ulotettu muutamissa pisteissä yli 9 m:n syvyyteen. Lisäksi alueelle on asennettu 3 pohjavesiputkea. Maaperä on pilaantunut pääosin polyaromaattisilla hiilivedyillä laajalta alueelta n. 3 m:n syvyyteen. Savikerroksen alapuolisessa pohjavedessä on todettu polyaromaattisia hiilivetyjä. Voimakkaasti pilaantunutta maata on arvioitu olevan 18 000 tonnia ja lievästi pilaantunutta maata n. 5 000 tonnia. Tontin puhdistamisesta on keväällä 2006 tehty ilmoituspäätös, jonka mukaan tontti puhdistetaan massanvaihdolla ohjearvotasoon.

Tontilla 38099/1 on toiminut puutavaraliike. Noin 2,4 ha:n tonttia on tutkittu 26 pisteestä. Tontin pintamaan on havaittu paikoin pilaantuneen lievästi raskasmetalleilla. Yli raja-arvon olevia metallipitoisuuksia havaittiin yhdessä pisteessä, josta ne puhdistettiin vuonna 2005. Lievästi pilaantuneita maita on tontilla edelleen.

Pilaantuneisuustutkimuksia on lisäksi tehty yllä mainittuihin teollisuustontteihin rajoittuvilla kaupungin katu- ja viheralueilla. Tutkituilla alueilla havaittiin paikoin pääosin lievästi alkuaineilla pilaantunutta maata. Yhdessä katualueen tutkimuspisteessä havaittiin voimakkaasti pilaantunutta maata.

Aiemman toimintansa perusteella pilaantuneeksi epäillyt ja niihin rajoittuvat alueet on tutkittu siten, että teollisuuskäytössä olleiden tonttien voidaan todeta pilaantuneen siten, että niiden puhdistaminen on välttämätöntä ennen kuin ne voidaan ottaa asuinkäyttöön.

Kaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskeva määräys, jonka mukaan pilaantuneet maat tulee kunnostaa ennen rakentamista. Pilaantuneita alueita ei ole merkitty kaavakarttaan. Koska maaperän pilaantuneisuustilanne voi muuttua esimerkiksi puhdistamisen, uuden pilaantu-misen tai uudistuvien normien myötä, ei ole perusteltua rajata karttamerkinnöin määräystä koskemaan vain nykyisin tiedossa olevia pilaantuneita alueita. Kaavaselostusta on täydennetty maaperän pilaantuneisuustutkimustietojen osalta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (23.3.2006) mm., että katutilojen mitoituksessa tulee varautua raitiotien rakentamiseen reitillä Malminkaari–Teerisuontie–Pikitehtaankatu ottamalla huomioon kadunsuuntaiset putkiverkot sekä raitiotien tuleva korkeusasema katuun nähden.

Puuistutusten esittämisestä asuntokaduille vain 3–4 m:n etäisyydelle rakennuksista tulee luopua ja kaduilla puiden istutuskaistojen leveyden tulee olla vähintään 3 m sekä suurten puiden etäisyyden rakennuksista vähintään 6 m. Ohjeellisina esitettyjen katupuiden valinta ja puurivien rakentaminen ratkaistaan yksityiskohtaisesti katusuunnittelun yhteydessä.

Kadun toiminnan, katuun sijoitettavien laitteiden ja tarvittavan lumitilan vuoksi kevyelle liikenteelle suunniteltujen katujen, kuten Teerisuonkulman, Sven Grahnin kujan ja Lankanaulankadun leveyden tulee olla vähintään 6 m.

Alueen katujen rakennuskustannukset ilman pohjanvahvistustöitä ovat n. 3,2 milj. euroa. Pohjanvahvistuksen kustannukset ovat n. 2,2 milj. euroa. Lautakunta katsoo, että katujen ja tonttien pohjarakennus on perusteltua tehdä alueellisena esirakentamisena. Katujen rakentaminen voi käynnistyä vuoden 2007 lopulla.

Alueella oleva likaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakennustöiden aloittamista likaajan toimesta ja kustannuksella.

Kaavamuutoksen yhteydessä alueelle on tehtävä tulvatarkastelu, jossa tehdään varaukset tulvareiteille. Vesien viivyttämiseen mahdollisia alueita ovat ainoastaan kaksi pientä puistoa, Pikitehtaanpuisto ja Sven Grahnin puisto.

Sven Grahnin puiston pohjoisosaan merkitty AH-korttelialue pientalojen kiinteistöjen jätehuoltoa varten on poistettava, koska se johtaa kaupunkikuvallisiin, ylläpidollisiin ja vastuukysymysten ongelmiin, vaikka vastuu rakentamisesta ja huollosta olisikin osoitettu kiinteistöille. Tarpeelliset tilat tulisi sijoittaa rakennusmassoihin.

Uusien puistojen investointikustannukset ovat 350 000 euroa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että katujen poikkileikkausten mitoituksessa on otettu huomioon kadunsuuntaiset putket. Raitiotien korkeusasema määräytyy rakennussuunnitteluvaiheessa.

Puiden paikat ovat osa katujen suunnittelua. Ormuspellossa katujen mitoituksen lähtökohtana on rakentaa kaupunkia, joka perustuu paljolti kaupunkipientalojen mittakaavaan erityisesti suurkorttelien sisäosissa. Tavanomainen liikenne- ja katusuunnittelu perustuu normatiivisiin lähtökohtiin, joissa kaikille kadun funktioille pyritään varaamaan mahdollisimman häiriöttömät ja väljät tilat ympäristön mittakaavasta välittämättä. Urbaanin pientalokaupungin rakentaminen ei välttämättä onnistu tavanomaisin mitoituksin.

Pientalokaduilla puut ovat pääosin n. 4 m:n päässä rakennuksista. Puut on valittava lajeiltaan rakennusten kokoon sopiviksi. Kolmen metrin istutusalue mahtuu kaikille kaduille käytettäessä kantavaa kasvualustaa. Asiasta on erikseen neuvoteltu rakennusviraston kanssa Alppikylän asemakaavan yhteydessä ja on ilmeistä, että istutusalue ja pieni mittakaava voidaan yhdistää erilaisin rakenteellisin tavoin. Suurille puille esitetty vähimmäismitta 6 m rakennuksista saavutetaan alueen leveimmillä kaduilla, joiden varressa ovat myös suurimmat rakennukset. Siinä suhteessa ei ole ristiriitoja miljöötavoitteiden ja katunormien välillä.

Lausunnossa mainitut kevyen liikenteen yhteydet, joita esitetään levennettäväksi 6 m:iin, on tarkoitettu vain jalankulkua varten eikä niillä ole kunnallisteknistä merkitystä. Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti kävely-yhteyksinä Lankanaulankadun ja Teerisuonkulman leveydeksi riittäisi kadun toiminnan kannalta 1,5–2 m, jolloin myös autoilu olisi niillä mahdotonta. Ne ovat nyt kuitenkin leveydeltään 4,0 ja 3,5 m siksi, että koneellinen huolto olisi vaivatonta.

Alueen pohjanvahvistus on järkevintä tehdä alueellisena esirakentamisena, jotta taataan riittävä laatutaso pinnan tasaisuuden, kuivatuksen, esteettisyyden ja teknisten järjestelmien toimivuuden kannalta.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta lautakunta viittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen.

Kaavaan on merkitty yksi tulvareitti. Muutoin alueen yleistasaus suunnitellaan siten, että tulvatilanteessa kadut toimivat tulvaväylinä, joita pitkin tulvavedet poistuvat alueelta.

AH-kortteli merkittiin kaavakarttaan, koska rakennusvirasto ei pitänyt hyvänä katualueen käyttöä jätehuoltojärjestelyjen osana. Keskitettyyn jätehuoltojärjestelyyn päädyttiin jätteiden keräämisen helppouden sekä jätteiden lajittelun takia. Ormuspellon kaavaehdotuksessa esitetyt jätehuollon järjestelyt ovat osa pientalokaupungin kehittämistä. Tavoitteena on, että meillä syntyisi kestävää traditiota ja rutiinia tällaisen kaupunkityypin rakentamiseksi, myös jätehuollossa. Lausunnossa erityisesti mainittu AH-tontti on kuitenkin poistettu kaavasta, koska ilman sitäkin on saavutettavissa kohtuulliset etäisyydet jäljellä oleville jätehuoltopisteille. Pientalon massaan ei jätetiloja voida lausunnon esittämällä tavalla osoittaa, koska jätesäiliöt eivät mahtuisi pientaloon.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Muistutuksen, kirjeiden ja lausuntojen sekä muuten edistyneen suunnittelutilanteen johdosta kaavaehdotusta on korjattu ja muutettu seuraavasti:

– Kaava-aluetta on laajennettu vajaat 850 m² liittämällä siihen kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue YT-tontti 38098/5 Ormusmäentien itäreunassa. Ehdotuksessa tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten tontiksi (ET). Tontin uusi numero on 6.

– LP-aluetta Ormusmäentien itäreunassa on kavennettu ja lisätty sille istutettava alue.

– Ormusmäentietä on levennetty siten, että kadunvarsipysäköinti on mahdollista molemmin puolin. Vähäinen levennys on otettu LP-alueesta ja YT-tontista.

– Rakennusaloja on tarkistettu usealla tontilla.

– AH-korttelialue on poistettu Sven Grahnin puistosta.

– Kortteleiden 38091 ja 38273 pysäköintitiloja koskevat merkinnät on tarkistettu.

– Asuntolatontti (AS) on muutettu asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Yhdelle tontin rakennusalalle on lisätty asuntolaa tarkoittava rakennusalan merkintä ”as”.

– Tärinä- ja melumääräyksiä on täydennetty erityisesti Malminkaareen rajoittuvassa korttelissa 38091. Korttelin pääkatujen puoleisiin osiin on lisätty velvollisuus parvekkeiden lasittamiseen.

– Kunnallisteknisten laitteiden rakennusalat on kaikki merkitty merkinnällä ”et” ja rakennusalojen koot on tarkistettu.

– Johtokujamerkintöjä on täydennetty.

Lisäksi on tehty teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala ha	Kerrosala m²

	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	2,17	32 150
	Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	0,90	7 930
	Asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1)	1,42	8 840
	Asuinpientalojen korttelialuetta (AP-2) *	0,40	2 940
	Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)	0,17
	– Asuntotontit yhteensä	5,06	51 860
	Teollisuusrakennusten korttelialuetta (T)	1,10	9 905
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)	0,21	2 169
	– Työpaikkatontit yhteensä	1,31 (osa rakennettu)	12 074

	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET)	0,05

	Puistoaluetta (VP)	0,40
	Yleistä pysäköintialuetta (LP) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	0,44
	Katualuetta	4,54
	Yhteensä	5,38
	Kaava-alue yhteensä	11,80	64 990

* Osa rakennusoikeudesta on rakennettava työtiloiksi Teerikukontien varteen.

Kaava-alueen aluetehokkuus on n. 0.6 laskettuna siten, että mukana ovat korttelialueet, sisäiset kadut ja puistot sekä aluetta reunustavat katualueet kadun puoleen väliin saakka.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan korttelin nro 38091, korttelin nro 38092 tonttien nro 10, 14 ja 15, korttelin nro 38098 tontin nro 5, korttelin nro 38099, korttelin nro 38104 tontin nro 9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisten pysäköintialueiden (muodostuu uudet korttelit 38273–38277) asemakaavan muutoksen

kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.12.2005 päivätyn ja 12.10.2006 muutetun piirustuksen nro 11465 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta 11465 (Malmin korttelit 38091 ja 38099 ym., Ormuspellon alue)
	Liite 2	Havainnekuva (Malmin korttelit 38091 ja 38099 ym., Ormuspellon alue)


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	28.3.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

nro	päivä		klo		viikko

13	ke	29.8.2007	18	K	35
14	ke	12.9.2007	18		37
15	ke	26.9.2007	18	K	39
16	ke	10.10.2007	18		41
17	ke	24.10.2007	18	K	43
18	ke	31.10.2007	15¹		44
19	ke	14.11.2007	16¹		46
20	ke	28.11.2007	18	K	48
21	ke	12.12.2007	17		50