KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

LAUSUNTO KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN ESITYKSESTÄ VANTAAN KAUPUNGIN JA SIPOON KUNNAN ERÄIDEN OSIEN LIITTÄMISEKSI HELSINGIN KAUPUNKIIN JA ESITYKSESTÄ TEHDYISTÄ HUOMAUTUKSISTA

Khs 2006-2164

Kvsto on 21.6.2006 (asia 23) päättänyt esittää valtioneuvostolle, että Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista liitetään alueita Helsingin kaupunkiin. Khs päätti 26.6.2006 panna täytäntöön Kvston päätöksen kirjeellä sisäasiainministeriölle.

Kvston päätöksestä tehtiin Helsingin hallinto-oikeudelle 13 valitusta valitusajan kuluessa. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksillään 15.12.2006 päättänyt jättää kahdeksan valitusta tutkimatta ja hylännyt viisi valitusta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

./. Kvsto päätti 29.11.2006 antaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle sen pyytämän lausunnon kaupungin esityksestä sekä siitä annetuista lausunnoista ja huomautuksista. Lausunnossa Kvsto uudisti esityksen ja esitti tarkemmat perustelut, jotka perustuivat ministeriölle kesäkuussa toimitettuun täydennysmateriaaliin. Kvston lausunto toimitettiin lääninhallitukselle Khn kirjeellä, joka on tämän asian erillisenä liitteenä 4.

Khs toteaa, että sisäasiainministeriö on 26.9.2006 päättänyt määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta osakuntaliitoksella Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Samalla ministeriö on asettanut kuntajakoselvittäjäksi valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen.

Sisäasiainministeriön päätöksen mukaan selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida

1 onko tarvetta kuntajaon muutokselle Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä,

2 mitä aluetta muutos koskisi,

3 täyttyvätkö kuntajakolain mukaiset edellytykset kuntajaon muutokselle,

4 onko olemassa kuntajakolain 5 §:n 1 momentin mukaisia erityisiä edellytyksiä kunnan alueen supistumisessa ja laajenemisessa,

5 onko olemassa erityisen painavia kuntajakolain 3 §:n mukaisia edellytyksiä, mitä kuntajakolain 5 §:n 2 momentti 1 momentin mukaisten erityisten edellytysten mahdollisesti puuttuessa vaatii.

Lisäksi edellä mainitun päätöksen mukaan selvittäjän on laadittava sitä tarkoittava ehdotus, mikäli selvityksessä päädytään siihen, että kuntajakoa tulisi muuttaa.

Selvityksen lopputulos kuntajakoselvittäjän kuntajakoesityksineen on toimitettu sisäasiainministeriölle 30.11.2006. Kuntajakoselvittäjä ehdottaa, että Helsinkiin liitetään Lounais-Sipoosta Vaihtoehto 2:n mukainen alue, joka tarkasti esitetään selvitykseen sisältyvässä kartassa ja siihen liittyvässä kuvauksessa. Samalla esitetään, että Vantaan kaupungista liitetään Helsinkiin ns. Västerkullan kiila. Liitos esitetään toteutettavaksi vuoden 2009 alusta.

./. Kuntajakoselvittäjän selvitys on erillisenä liitteenä 1.

Sipoon kunnanhallitus on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen sisäasianministeriön 26.9.2006 tekemästä päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus on 13.12.2006 päättänyt jättää valituksen tutkimatta.

Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt kuntajakoselvittäjän esityksestä maanmittauslaitoksen Uudenmaan maanmittaustoimiston sekä Porvoon ja Vantaan maistraattien lausunnot.

Maanmittauslaitoksen Uudenmaan maanmittaustoimisto toteaa lausuntonaan (12.12.2006) alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista seuraavaa:

Tämä lausunto perustuu kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen raportissa 30.11.2006 esittämään ehdotukseen ja siihen liittyvään karttaan (myöhemmin Myllyniemen kartta).

Tätä lausuntoa varten rajausta on maanmittaustoimistossa tulkittu Myllyniemen kartan piirtotarkkuuden rajoissa.

Suomenlahden merialueilla rajan paikan tulkinta on tehty siten, että ehdotettu kunnanraja on sovitettu maa-alueilla tehtyä karttatulkintaa rohkeammin voimassa oleviin (Sipoon kunnan) kylänrajoihin tai kiinteistönrajoihin.

Tehtyjen karttatulkintojen tavoitteena oli välttää kiinteistörekisteriyksiköiden epätarkoituksenmukainen ja ilmeisen tarpeeton jakaminen kahteen kuntaan. Kuntarajan muuttumisen jälkeen rekisteriyksikköjen jakamiset johtavat kameraalisiin lohkomisiin, jotka aiheuttavat valtiolle kustannuksia. Ilman selvää perustetta näitä jakamisia oli siis monestakin syystä syytä välttää.

Tämä Uudenmaan maanmittaustoimiston lausunto sekä liitteenä olevat tarkemmat kartat ja yksityiskohtaiset rekisteriyksikköluettelot perustuvat siis maanmittaustoimistossa tehtyyn vajauksen tulkintaan. Suoritettujen karttatulkintojen myötä maanmittaustoimistolla ei ole rekisterinpidollisesta tai muustakaan maanmittaustoimiston toimialan näkökulmasta mitään huomautettavaa tai kommentoitavaa ko. ehdotukseen.

Vantaan kaupungista ja Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin liitettäväksi ehdotetut alueet on osoitettu yleissilmäyskartalla (liite 1, mittakaava 1:50 000) sekä kiinteistörekisterikarttatulosteella (erillinen A0-kokoinen karttaliite, mittakaava 1:10 000).

Vantaasta Helsinkiin liitettäväksi ehdotettu alue sisältää liitteellä 2 luetellut 36 kpl kiinteistöjä tai muita rekisteriyksikköjä. Näistä 4 kpl on osia kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä.

Sipoosta Helsinkiin liitettäväksi ehdotettujen alue sisältää liitteellä 3 luetellut 920 kpl kiinteistöjä tai muita rekisteriyksikköjä. Näistä 13 kpl on osia kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä.

Kokonaisuudessaan Helsinkiin siirrettäväksi ehdotetulla alueella on paljon lohkomattomia määräaloja, joten kiinteistöjaotus muuttuu jatkuvasti, käytännössä viikoittain. Nyt tehdyt listaukset perustuvat Vantaan osalta 11.12.2006 ja Sipoon osalta 12.12.2006 tehtyihin hakuihin kiinteistörekisterin tiedoista.

Koska kiinteistörekisterikartta on numeerisessa muodossa, voidaan tulosteita ottaa mittakaavan, paperikoon, kuvaustekniikan tms. asian suhteen siten kuin tarve edellyttää; maanmittaustoimisto voi siis tarvittaessa toimittaa tämän lausunnon liitekartta-aineistoa täydentäviä karttatulosteita.

Tätä lausuntoa seuraa erillisenä liitteenä olevan yleissilmäyskartan lisäksi 5 kpl erillisenä liitteenä toimitettuja A0-kokoisia 1:10 000 karttatulosteita.

./. Maanmittaustoimiston lausunnon liitteinä oleva siirrettäväksi ehdotettuja Vantaan alueita ja Sipoon alueita koskeva yleissilmäyskartta on tämän asian erillisenä liitteenä 2. Lausunnon liitteinä olevat luettelot siirrettäväksi ehdotetulla Vantaan alueella ja Sipoon alueella olevista rekisteriyksiköistä sekä 5 kpl karttatulosteita 1:10 000 ovat nähtävillä ennen kokousta hallintokeskuksen kirjaamossa ja kokouksessa.

Porvoon maistraatti toteaa lausuntonaan (21.12.2006) Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitettyjen alueiden asukasmäärästä ja kielisuhteista seuraavaa:

Lausuntopyynnössään Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt Porvoon maistraattia selvittämään Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettäviksi esitettyjen alueiden asukas määrät ja kielisuhteet.

Maistraatti on pitänyt selvityksen lähtökohtana Uudenmaan maanmittaustoimiston tässä asiassa Etelä-Suomen lääninhallitukselle 12.12.2006 antamaa lausuntoa.

Listauksen perusteella on WM-Data Oy:ssä maistraatin toimeksiannosta selvitetty Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitettyjen alueiden asukasmäärät ja kielisuhteet. Tämän perusteella maistraatti on päätynyt seuraaviin lukuihin:

Sipoon kunta:

Siirrettäväksi esitetyllä alueella olevia rakennuksia oli yhteensä 1 362 ja niissä asui vakinaisesti 2 017 henkilöä.

Kielisuhteet:

Suomi 1 490

Ruotsi 468

Muut 59

Vantaan maistraatti toteaa lausuntonaan (19.12.2006) Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitettyjen alueiden asukasmäärästä ja kielisuhteista seuraavaa:

Maistraatin väestötietojärjestelmän tilanteesta 14.12.2006 tekemän selvityksen mukaan Uudenmaan maanmittauskonttorin lausunnon 12.12.2006 MMU145/08/2006 liitteessä 2 mainituilla Vantaan kaupunkiin kuuluvilla tiloilla asui vakinaisesti 30 henkilöä. Asukkaista viiden (5) äidinkieli oli ruotsi ja kahdenkymmenenviiden (25) suomi.

Kuulutus kunnan asukkaiden ja asianosaisten oikeudesta tehdä huomautuksensa kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta on julkaistu kaupungin ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä 2.1.2007. Etelä-Suomen lääninhallitus on pidentänyt nähtävilläpitoaikaa ja huomautusten tekemiselle varattua aikaa 30 päivää siitä, kun kuntajakoselvittäjän kuntajakoesityksen ruotsinnoksen uusi versio on toimitettu kuntiin. Määräaikaa on siten jatkettu 15.2.2007 asti. Kuntajakoselvittäjän esitys ja siihen liittyvät lausunnot ovat olleet huomautusten tekemiselle varattuna aikana yleisön saatavilla hallintokeskuksen kirjaamossa. Määräajan kuluessa huomautuksia on tehty 99.

./. Huomautukset ovat tämän asian erillisenä liitteenä 3

Khs toteaa lisäksi, että Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää (27.12.2006 ja 19.1.2007) kaupunkia antamaan Kvston päätökseen perustuvan lausuntonsa kuntajakoesityksestä, siitä annetuista lausunnoista ja kaupungille esitetyistä mahdollisista huomautuksista 9.3.2007 mennessä.

Khs toteaa vielä, että kuntajakoselvittäjän kuntajakoesityksestä kuntajaon muuttamiseksi Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä sekä esityksestä annetuista lausunnoista ja huomautuksista tulisi antaa päätösesityksen mukainen lausunto.

Jäsen Oker-Blomin eriävän mielipiteen mukaan Khn olisi tullut esittää Kvstolle, että Helsingin kaupunki ei tue selvitysmies Myllyniemen esitystä, koska esitys, samoin kuin kaupungin alkuperäinen hakemus, ei täytä kuntajakolain mukaisia edellytyksiä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee antaa lääninhallitukselle kuntajakoselvittäjän 30.11.2006 päivätystä kuntajakoesityksestä sekä siitä annetuista lausunnoista ja huomautuksista seuraavan lausunnon:

Kuntajakoselvittäjän esityksestä

Helsingin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 ja kuntajakoselvittäjän 30.11.2006 tekemä kuntajaon muutosesitys ovat samansisältöisiä Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitetyn alueen osalta. Kummassakin esitetään noin 200 hehtaarin suuruisen Västerkullan alueen siirtämistä Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin. Vantaan maistraatin 19.12.2006 päivätyn lausunnon mukaan alueella asui vakinaisesti 30 henkilöä. Kummassakin esityksessä Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitetyn alueen pinta-ala on alle 10 % Vantaan kaupungin pinta-alasta ja alueen asukasluku alle 5 % Vantaan asukasluvusta.

Helsingin kaupungin esityksessä Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi ehdotetun alueen maapinta-ala mantereella on noin 5 000 hehtaaria, vesipinta-ala noin 2 300 hehtaaria ja vesialueella sijaitsevien saarten pinta-ala noin 825 hehtaaria. Porvoon maistraatin 25.9.2006 päivätyn lausunnon mukaan alueella asui vakinaisesti 3 848 henkilöä. Helsingin kaupungin esityksessä Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitetyn alueen pinta-ala on yli 10 % Sipoon pinta-alasta ja alueen asukasluku on yli 5 % Sipoon asukasluvusta.

Kuntajakoselvittäjän esityksessä Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on noin 3 000 hehtaaria. Porvoon maistraatin 21.12..2006 päivätyn lausunnon mukaan alueella asui vakinaisesti 2 017 henkilöä. Kuntajakoselvittäjän esityksessä Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitetyn alueen pinta-ala on alle 10 % Sipoon pinta-alasta mutta alueen asukasluku yli 5 % Sipoon asukasluvusta.

Kuntajakoselvittäjän esitykseen sisältyy huomattava määrä eli noin 815 hehtaaria Helsingin kaupungin omistamaa maa-aluetta. Siirrettäväksi esitetyn alueen pohjoisreunassa kuntajakoselvittäjä on sisällyttänyt ehdotukseen kaupungin omistaman Immersbyn kylän tilan Kärret RN:o 4:20. Tilan pinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Toisaalta kuntajakoselvittäjä rajaa ehdotuksensa niin, että koilliskulmasta jäävät pois kaupungin omistamat Immersbyn kylän tilat Solberga RN:o 4:66 ja Pärskärr RN:o 4:67, joiden pinta-ala on yhteensä noin 9,6 hehtaaria. Näiden rajausten merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen.

Kaupungin esitykseen verrattuna selvittäjän esityksessä Sipooseen jää mantereella olevan alueen itäosa, jossa kaupunki ei omista kovinkaan paljoa maata. Lisäksi Sipooseen jäävät saaret Karhusaarta lukuun ottamatta. Kaupunki omistaa esityksessä Sipooseen jäävästä Granön saaresta yli puolet eli noin 136 hehtaaria.

Helsingin kaupungin 21.6.2006 esittämän alueen liittäminen Sipoosta Helsinkiin antaisi paremmat edellytykset pitemmän tähtäyksen suunnitteluun kuin kuntajakoselvittäjän esitys. Kuntajakoselvittäjän esitys kuntajaon muuttamiseksi Helsingin, Vantaan ja Sipon välillä korjaa kuitenkin merkittävästi nykyisen kuntajaon aiheuttamia ongelmia. Se myös mahdollistaa metroon tukeutuvan asunto- ja työpaikkarakentamisen nykyisen Lounais-Sipoon ja Vantaan itäosan alueille, jolloin kaupunkirakennetta voidaan kehittää myös tästä eteenpäin itäsuuntaan kuntien yhteistyönä. Lisäksi se mahdollistaisi Lounais-Sipoon kehittämistä Vuosaaren sataman toimintoihin perustuvan ja niitä tukevan ulkomaankaupan yritysten sijoittumisalueena.

Selvittäjän ehdotukseen sisältyvät vaatimukset liitettävän alueen suunnittelulle ovat yhdensuuntaisia Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa, eikä niihin ole huomautettavaa.

Huomautuksista Helsingin kaupunginvaltuuston lausuntoon 29.11.2006 sisältyy laajat ja monipuoliset perustelut, joiden mukaan kaikki kuntajakolain 3 §:n edellytykset täyttyvät erityisen painavina, jos kuntajaon muutos Helsingin ja Sipoon välillä toteutetaan Helsingin kaupungin esityksen mukaisesti. Kun kuntajaon muutos siten voidaan toteuttaa lain mukaan siirrettävän alueen ollessa yli 10 % Sipoon pinta-alasta ja asukasluvun yli 5 % Sipoon asukasluvusta, se voidaan toteuttaa lain mukaan myös kuntajakoselvittäjän esityksen mukaisesti, joka merkitsisi vain asukaslukua koskevan rajan ylittymistä. Kuntajakoselvittäjän esitys on siten laillinen sekä Helsingin kaupunginvaltuuston esittämillä että kuntajakoselvittäjän selvityksessä esitetyillä perusteilla.

Kuntajakoselvittäjän esitys perustuu nimenomaan siihen, ettei ehdotettu alueen siirtäminen vaaranna Sipoon kunnan toiminta- ja kehittymismahdollisuuksia, jotka selvittäjä on selvityksessään ottanut erityisesti huomioon.

Helsingin kaupungilla on kokemusta isojen alueiden suunnittelusta, kehittämisestä ja rakentamisesta kunnallistekniikoineen ja palveluineen mukaan lukien toimiva joukkoliikenne. Siten Helsinkiin mahdollisesti siirrettävän alueen palvelut järjestettäisiin yhtä tehokkaasti ja toimivasti kuin Helsingin kaupungissa yleensäkin. Erityisesti metroon perustuvan joukkoliikenteen rakentaminen parantaisi huomattavasti siirrettävän alueen ja myös Sipooseen jäävien alueiden liikennejärjestelyjä.

Helsingin kaupunki omistaa huomattavasti maata siirrettäväksi esitetyllä alueella, minkä vuoksi Helsingin kaupungilla ei olisi tarvetta lunastusmenettelyyn rakentamisen toteuttamiseksi. Helsingin kaupunki on muutenkin käyttänyt lunastusta varsin säästeliäästi. Pääsääntöisesti yksityisten maanomistajien kanssa tehdään vapaaehtoiset sopimukset kaavoituksesta ja siitä kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

On lisäksi otettava huomioon, että toisen omistaman maan lunastamiseen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä lunastuslain säännöksiä. Kunta voi lunastaa ilman erityistä lupaa asemakaava-alueella yleisen alueen tai yleisen rakennuksen tontin, joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpeisiin. Muissa tapauksissa lunastamiseen tarvitaan valtion viranomaisen lupa. Luvan käsittelyn yhteydessä selvitetään lunastuksen tarpeellisuus ja kuullaan laajasti asianosaisia. Lunastettavan omaisuuden omistajalle määrätään täysi korvaus laissa määritellyn lunastusmenettelyn mukaisesti.

Alueella olevat tuoreet asemakaavat ja jo rakennetut alueet otetaan huomioon siirrettäväksi esitetyn alueen yleiskaavoituksessa. Vähäisiä tarkistuksia joudutaan todennäköisesti tekemään ko. alueiden rajautuessa uuteen kaupunkirakenteeseen. Karhusaaren osalta on huomattava, että se sisältää myös kaavoittamattomia ja rakentamattomia alueita.

Aluekohtaisia rakentamistehokkuuksia ei voi ennen varsinaista suunnittelua arvioida. Voidaan kuitenkin todeta, että esimerkiksi hyvin tiheäksi kerrostaloalueeksi mielletyssä Helsingin Töölössä aluetehokkuusluku (eA) on noin 1,00 ja esimerkiksi pientalomaisella Pakila–Paloheinä–Torpparinmäen pientaloalueella se on 0,15. Kuntajakoselvittäjän raportissaan esittämät tavoiteluvut esitetylle liitosalueelle olivat 20 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Hyvin alustavan tarkastelun perusteella Sipoon alueen rakentamiskelpoisilla alueilla saatetaan päästä näihin tavoitelukuihin ehkä noin 0,2 aluetehokkuudella eli huomattavasti alhaisemmalla kuin huomautuksissa esitetty 0,9.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tehtävänä on siitä annetun lain mukaan hoitaa jäsenkuntien jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat yhteistyössä YTV:ssä pyrkineet löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut yhdyskuntateknisten toimintojen edellyttämiin aluevarauksiin siten, että niihin liittyvät väistämättömät haitat saadaan minimoiduksi ja rasitteet kohdistetuksi kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Pääkaupunkiseudun harrasteilmailukentän sijoittumisselvitys on tekeillä Ilmailuhallituksessa. Vasta selvityksen jälkeen voidaan arvioida, onko mahdollinen uusi sijainti joku jo julkisuudessa esitetyistä vaihtoehdoista. Mikään julkisuudessa esitetyistä vaihtoehdoista ei ole kuitenkaan Sipoosta Helsinkiin siirrettäväksi esitetyllä alueella.

Arvioitaessa maankäyttöä ja tulevia rakentamismahdollisuuksia on syytä huomata, että väestötiheys on Helsingissä noin 3 000 henkilöä/maa-km² ja Sipoossa puolestaan 51 henkilöä/maa-km².

Muiden huomautusten osalta viitataan kaupunginvaltuuston 29.11.2006 päättämään lausuntoon, jossa on perusteltu tarkemmin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 tekemää kuntajaon muutosesitystä sekä annettu lausunto tehdyistä huomautuksista.

Yhteenveto Helsingin kaupunginvaltuuston 21.6.2006 tekemä esitys kuntajaon muuttamiseksi Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin välillä antaisi paremmat mahdollisuudet pitkäntähtäyksen suunnittelulle ja kehittämiselle Helsingin seudulla kuin kuntajakoselvittäjän esitys. Kuntajakoselvittäjän esitys 30.11.2006 on kuitenkin oikean suuntainen ja korjaa merkittävästi nykyisen kuntajaon aiheuttamia ongelmia. Tämän vuoksi Helsingin kaupunki puoltaa kuntajakoselvittäjän esitystä.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITTEET	Liite 1	Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi: Kunnan osaliitos Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä
	Liite 2	Maanmittauslaitoksen Uudenmaan maanmittaustoimiston yleissilmäyskartta
	Liite 3	Huomautukset
	Liite 4	Helsingin kaupunginhallituksen kirje nro 377/4.12.2006: Lausunto kuntajaotuksen muuttamista Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken koskevasta esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista

HERMANNIN TONTIN 21007/1 JA KORTTELIN 21015 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11481)

Khs 2006-35

21. kaupunginosan (Hermannin) korttelin nro 21007 tontin nro 1 ja korttelin nro 21015 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 21020 ja 21021).

Aluetta rajaavat Eläinlääkärinkatu, Sörnäistenkatu, Tenhonkuja,
Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa tontti 21007/1 muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Nykyinen tontti jaetaan neljäksi erilliseksi tontiksi, joiden väliin tulee kaksi kevyen liikenteen väylää. Alueen rakennusoikeus vähenee 550 k-m² ja on tämän jälkeen yhteensä 15 350 k-m².

Asemakaavan perusteet

Senaatti-kiinteistöt pyytää (18.8.2005) omistamansa tontin 21007/1 asemakaavan muuttamista siten, että osa tonttia muutetaan asuinkäyttöön ja osa toimitilakäyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.12.2005) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 10900 (saanut lainvoiman 25.10.2002). Kaavan mukaan alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Alueen rakennusoikeus on 15 900 k-m².

Maanomistus

Alue on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Etelä-Hermanni on osa Helsingin itäistä kantakaupunkia ja sijaitsee Hämeentien, Hermannin rantatien ja Junatien rajaamalla alueella. Se koostuu toiminnallisesti eriluonteisista osista ja jäsentyy kokonaisuudeksi uuden asuinalueen ja kahden suuren julkisen rakennusryhmän kautta. Kaava-alueen eteläpuolelle rakentuu nykyisen eläinlääketieteellisen korkeakoulun paikalle uusi, tiivis, n. 60 000 k-m²:n laajuinen asuinalue. Alueen pohjoispuolella on Hermanninpuisto, joka tulee olemaan koko alueen keskeisin lähivirkistysalue, ja Helsingin vankilan alue, joka ulottuu lähes Hermannin rantatiehen saakka. Alueen itäpuolella on tukkutorin alue.

Rakennettu ympäristö

Hermanni on Helsingin vanhinta laitakaupunkiasutusta. Vankilan perustaminen 1870-luvulla kauas rakennetun kaupungin ulkopuolelle ja teollisuusalueen muodostuminen vuonna 1864 valmistuneen Sörnäisten sataman jälkeen käynnistivät alueen rakentamisen. Puutalovaltainen Hermannin asuinalue oli rakentunut lähes täyteen mittaansa jo 1800-luvun lopulla. Alue korvaantui 1950-luvulla nykyisellä rakenteella lukuun ottamatta sitä säilynyttä katkelmaa, joka sijaitsee vankilan portin tuntumassa. Eläinlääketieteellisten laitosten ja teurastamon rakentaminen 1930‑luvulta lähtien täydensi aluetta, jota leimaa poikkeuksellinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kerroksellisuus. Ympäristön nykyinen rakennuskanta on kooltaan, rakennustavaltaan ja muodoltaan erittäin vaihtelevaa. Lisäksi 120 vuotta kehittynyt viherympäristö täydentää ja pehmentää rakennettua ympäristöä.

Alueen vanhimmat rakennukset liittyvät Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen muodostamaan kokonaisuuteen. Rapattu päärakennus on esimerkki 1930-luvun korkeakoulurakentamisesta. Arkkitehti Yrjö Sadeniemen (Sadenius) suunnittelemassa rakennuksessa vuodelta 1937 on enimmäkseen klassisia piirteitä. Vieressä oleva samoihin aikoihin rakennettu punatiilinen talli on saman arkkitehdin suunnittelema. Näiden jatkona ovat 4–5-kerroksiset laboratoriorakennukset 1970- ja 1990-luvuilta. Lisäksi Sörnäistenkadun varrella on 2-kerroksinen tallirakennus 1950-luvulta. Rakennukset ovat hyväkuntoisia.

Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluita. Sörnäisten metroaseman ympärille kehittynyt palvelukeskittymä on kuitenkin vain 0,5 km:n päässä alueesta. Lisäksi alue sijaitsee edullisesti joukkoliikenteeseen nähden, jonka välityksellä alueella on tarjolla koko keskustan palvelukirjo.

Luonnonympäristö

Alue on vanhaa korttelirakennetta, jossa luonnonympäristö muodostuu maaston suurista tasoeroista ja rakennusten väliin jäävästä vanhasta puustosta.

Suojelukohteet

Voimassa olevassa asemakaavassa on merkitty suojeltavaksi määräyksellä sr‑2 entinen eläinlääkintälaboratorion 4-kerroksinen päärakennus (arkkitehti Yrjö Sadeniemi, 1937), joka on edustava esimerkki 1930-luvun korkeakoulurakentamisesta ja sillä on myös alueen toimintaan liittyvää paikallishistoriallista arvoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Etelä-Hermannin alueen yhdyskuntateknisen huollon yleissuunnitelma on laadittu asemakaavan nro 10900 yhteydessä. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut. Etelä‑Hermannin alueen yhdyskuntateknisen huollon verkostot rakennetaan alueen rakentamisen yhteydessä.

Maaperä Kaava-alue on pääosin kitkamaa-alueella. Aivan kaava-alueen itäreunassa on täyttöalue, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on 1–3 m.

Ympäristöhäiriöt

Ammoniakkikylmälaitos

Sörnäistenkadun itäpuolella sijaitsevan Tukkutorin alueella on kylmälaitos, joka käyttää jäähdytysjärjestelmässään ammoniakkia. Kylmälaitoksen ammoniakkijärjestelmä on peruskorjattu ja järjestelmän käyttöönottotarkastus on tehty keväällä 2001. Turvatekniikan keskus (TUKES) on myöntänyt muutoksia koskevan luvan 24.9.1999. Ammoniakkimäärä laitoksessa on korjaustoimenpiteiden jälkeen n. 10 tonnia.

Laitoksessa ammoniakkipäästö voi tapahtua vain sisätiloissa. Suurimman päästön aiheuttaisi lauhduttimelle menevän ammoniakin paineputken rikkoutuminen. Pahimmassa tilanteessa ammoniakkipäästö voi aiheuttaa kaava-alueelle ulottuvan vakavan vaaratilanteen, mutta ei välitöntä hengenvaaraa. Suuren ammoniakkivuodon todennäköisyys on erittäin pieni ja vuodosta saadaan nopeasti tieto valvontajärjestelmän (kaasun- ja palonilmaisimet) avulla.

Maaperän pilaantuneisuus

Kaava-alueen maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Kaava-alueen eteläpuolella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia yhteensä 15 pisteestä vuosina 2000 ja 2005. Yhdestä tutkimuspisteestä otetussa näytteessä havaittiin lievää pilaantumista öljyhiilivedyillä ja yhdessä pisteessä lievää pilaantumista arseenilla. Alueen pitkän käyttöhistorian vuoksi maaperän pilaantuminen kaava-alueella voi olla mahdollista.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Hermannin asuinaluetta uudella asutuksella ja luoda edellytykset sosiaalisesti monipuolisen asuntoalueen ja aluetta täydentävien toimitilarakennusten rakentamiselle. Suunnittelun avulla pyritään nostamaan Hermannin mainetta kantakaupungin rauhallisena, korkealuokkaisena ja urbaanina asuin- ja työympäristönä. Alueen poikkeuksellisen monimuotoista topografiaa ja vanhaa puistomaista ilmettä hyödynnetään alueen positiivisina ominaisuuksina.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa valtion Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen rakennusten käyttötarkoitus muutetaan Etelä-Hermannin asemakaavan mukaisesti asumispainotteisemmaksi.

Etelä-Hermannin alueen muuttuminen asuinalueeksi alkoi, kun Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtyminen Viikkiin varmistui. Siirtyminen perustui pääosin Helsingin yliopiston ja Valtion kiinteistölaitoksen arvioon yliopiston rakennusten korjauskelpoisuudesta ja Viikissä saavutettavista eduista biologisen osaamisen keskittämisen seurauksena.

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen muuttaessa Viikkiin Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tavoin, vapautuvat laitoksen rakennukset uusiin käyttötarkoituksiin.

Kaupunkirakenteellisesti alue soveltuu hyvin asumiseen. Hyvät liikenteelliset yhteydet kaikkiin suuntiin mahdollistavat joukkoliikenteeseen tukeutuvan asumisen. Hämeentien varrella ja sen lähiympäristössä on viimeisten vuosien aikana toteutettu useita asuntoprojekteja, joissa toimitilat ovat väistyneet asumisen tieltä. Sörnäisistä ja Hermannista on vähitellen muodostumassa aiempaa tavoitellumpi asuinympäristö.

Topografisesti Etelä-Hermannin alue on monipuolinen. Sen reunoilla on kaikilla sivuilla hoidettua puistoa. Suuret korkeuserot tarjoavat paitsi hyvät perustamisolosuhteet myös näkymiä Vanhankaupungin selälle ja Viikin suuntaan. Alueen toimitilarakennukset tarjoavat puolestaan mahdollisuuden asumisen ja työn vuorovaikutukseen. Eri aikakausilta peräisin olevat rakennukset sekä vanha viherympäristö puistoineen ja puutarhoineen tuovat ajallista kerroksellisuutta uuden asuinympäristön myönteisiksi osatekijöiksi.

Tontti 21007/1 muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja toimitilarakennusten korttelialueeksi. Nykyinen tontti jaetaan neljäksi erilliseksi tontiksi, joiden väliin tulee kaksi kevyen liikenteen väylää.

Asemakaavan muutosehdotus liittää kaava-alueen elimelliseksi osaksi Etelä-Hermannin tulevaa asuinaluetta. Suojeltu 4-kerroksinen rakennus yhdessä uudisrakentamisen kanssa muodostaa Eläinlääkärinpuistosta urbaanin, neljältä sivulta rajatun kaupunkipuiston.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Osasta Y-tonttia 21007/1 muodostetaan AK-tontti 21020/1, jolla sijaitsee historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa (sr-2). Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu. Rakennus soveltuu hyvin asuinkäyttöön, jossa käytössä se on osittain ollutkin aiemmin. Tontin rakennusoikeus on 2 400 k-m².

Osasta tonttia 21007/1 muodostetaan AK-tontti 21021/1, jolle saa rakentaa 5-kerroksisen asuinrakennuksen. Osa nykyisin tontilla olevan tiilirakenteisen tallirakennuksen julkisivuista tulee säilyttää ja rakennuksen siipien itäpäädyt säilytetään osana uudisrakennusta. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys f, rakennuksen osa, joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta, ja määräys: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa. Näillä määräyksillä jätetään tallirakennuksen hahmo osaksi uudisrakennusta, ja säilyvät rakennuksen osat luovat ajallista syvyyttä uudistuvassa ympäristössä. Tontin rakennusoikeus on 4 350 k-m².

AK-korttelialueella asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m² huoneistoalaa.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

Osasta tonttia 21007/1 muodostetaan KTY-tontti 21021/2, jolla sijaitsee nykyinen laboratoriorakennus, ja tontti 21007/6. Edellisen tontin rakennusoikeus on 4 200 ja jälkimmäisen 4 400 k-m².

Korttelialueelle saa rakentaa tiloja toimistoja, ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia sekä julkisia palveluja varten.

Asuntoja saa rakentaa kiinteistönhoidon tai valvonnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kunkin asunnon yhteyteen on rakennettava 30 m² leikki- ja ulko-oleskelutilaa.

IV-konehuoneet sekä kellariin rakennettavat varastot ja sosiaalitilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi.

Liikenne ja pysäköinti

Alueen liikennejärjestelyt säilyvät ennallaan. Aluetta rajaavat Eläinlääkärinkatu, Sörnäistenkatu, Tenhonkuja, Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja. Sörnäistenkatu ja Eläinlääkärinkatu ovat vähäliikenteisiä, paikallisia tonttikatuja. Tenhonkuja, Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja ovat kävelylle ja pyöräilylle tarkoitettuja katuja, joilla huoltoajo on sallittu.

Kaava-alueeseen kuuluu kortteli 21015, joka on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Asemakaavan muutosehdotuksessa suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa.

Alueen uusien asuntotonttien 21020/1 ja 21021/1 väliin on suunniteltu Tuulensuunkujan jatke, joka liittyy Eläinlääkärinkatuun. Uusien toimitilarakennusten tonttien 21021/2 ja 21007/6 väliin jatketaan Fenixinrinnettä, joka liittyy Eläinlääkärinkatuun. Tuulensuunkuja ja Fenixinrinne ovat jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuja katuja, joilla huoltoajo on sallittu. Ne jatkavat Etelä-Hermannin periaatetta, jossa tonttien huoltoliikenne hoidetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuilla kaduilla.

Tonttien 21020/1 sekä 21021/1 ja 2 pysäköintipaikat sijoittuvat Etelä-Hermannin alueelle rakennettavaan pysäköintiluolaan ja tontin 21007/6 pysäköintipaikat tontille 21015/1, joka on autopaikkojen korttelialuetta (LPA) Sörnäistenkadun varrella.

AK-korttelialueella autopaikkamäärä 1 autopaikka/140 k-m²on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Asuinrakennusten autopaikat toteutetaan keskitetysti maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja Sörnäistenkadun varteen. Lisäksi vuoroittaispysäköintimahdollisuus nostaa pysäköintilaitoksen käyttöastetta. Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Metro, kolme raitiovaunulinjaa ja kolmisenkymmentä bussilinjaa kulkee aluetta ympäröivillä kaduilla. Kalasataman metroasema on rakenteilla.

Kevyen liikenteen paikallinen verkko liittyy toiminnallisesti aluetta ympäröiviin pääraittiverkostoihin, jotka mahdollistavat yhteyden myös ulkoilua, kuntoilua ja virkistystä palveleviin pääulkoilureitteihin.

Luonnonympäristö

Alueella oleva vanha puusto on merkittävin luonnonelementti alueella. Alueelle laaditun lähiympäristön suunnitteluohjeen mukaisesti purku- ja rakennustöiden aikana yli 3 m:n päässä rakennuksen ulkoseinästä mitaten olevat puut on suojattava rakennustöiden ajaksi. Puita ei saa kaataa ilman rakennusvalvontaviraston lupaa.

Suojelukohteet

Voimassa olevassa asemakaavassa on merkitty suojeltavaksi määräyksellä sr-2 entinen eläinlääkintälaboratorion 4-kerroksinen päärakennus (arkkitehti Yrjö Sadeniemi, 1937), joka on edustava esimerkki 1930-luvun korkeakoulurakentamisesta ja sillä on myös alueen toimintaan liittyvä paikallishistoriallinen arvo. Asemakaavamääräystä on muutosehdotuksessa tarkennettu muotoon: Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu.

Osa tontilla 21021/1 olevan tiilirakenteisen tallirakennuksen julkisivuista ja rakennuksen siipien itäpäädyt tulee säilyttää osana uudisrakennusta. Asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty lisätty rakennuksen osa (f), joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta, ja määräys: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa.

Asemakaavan muutosprosessin yhteydessä kaupunginmuseon edustaja on neuvottelussa ilmoittanut tyytymättömyytensä siihen, ettei tallirakennusta ole suojeltu.

Suojeluasiat tutkittiin, kun nyt muutettava kaava laadittiin vuonna 2002.

Asemakaavan muutokseen nyt lisätyn suojelumääräyksen tavoitteena on mahdollistaa vanhan ympäristön fragmenttien säilyminen positiivisena osana muuttuvaa ympäristöä. Tallista siis jää muistuma uuden kerrostalon pohjakerrokseen, mutta koko rakennusta ei säilytetä. Kaupunginmuseo on ilmoittanut, että tällainen suojelu ei vastaa museon käsitystä suojelusta.

Helsingissä on muita hyviä esimerkkejä siitä, että uudisrakennuksessa on osia vanhasta rakennuksesta; Aleksis Kiven katu 52–54:ään on äskettäin rakennettu 6-kerroksinen asuinrakennus, jonka kahden alimman kerroksen julkisivu on säilynyt osana vanhaa teollisuusrakennusta. 1980-luvulla säilytettiin vanha 1700-luvulta peräisin oleva porttaali Katajanokan merikasarmin uuden siipirakennuksen keskiakselissa. Viime vuosisadan alusta on hyvänä esimerkkinä Uudenmaankatu 42:een vuonna 1905 rakennettuun rakennukseen jätetty vanhemman, 3-kerroksisen rakennuksen julkisivun osa. Tällaisella suojelulla saavutetaan ajallista syvyyttä ja arkkitehtonista mielenkiintoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue liitetään Etelä-Hermannin alueelle suunniteltuun, vielä toteutumattomaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon, jota on täydennetty Tuulensuunkujan pohjoispäähän rakennettavalla sadevesiviemärillä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kaava-alueen maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata.

Kaava-alueen kahden tontin käyttötarkoitus muuttuu asumiseksi. Asuinkorttelialueella maaperän tulee olla puhdas. Kaava-alueen eteläpuolisella alueella tehdyissä tutkimuksissa havaittiin yhdessä pisteessä lievä öljypitoisuus ja yhdessä pisteessä lievä metallipitoisuus. Maaperän pilaantuneisuutta kaava-alueella ei ole tutkimuksin arvioitu, mutta maaperä voi alueen pitkän käyttöhistorian perusteella olla paikoin pilaantunut. Asemakaavaan on asuinkorttelialueella lisätty määräys: Pilaantuneet maa-alueet on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Ajoneuvoliikenteen aiheuttamia melutasoja on arvioitu pistelaskennan avulla. Kaikkien kaava-alueen asuinrakennusten pihoille muodostuu alueita, joissa alitetaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ulkona. Sisätilojen ohjearvot alitetaan normaalein seinärakentein.

Asemakaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan rakennukset on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on hätäpysäytysmahdollisuus.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Etelä-Hermannin korkeakoulu- ja tutkimuslaitosalueen suljettu luonne muuttuu avoimeksi ja kantakaupunkimaisemmaksi. Kehityksen myötä alueen urbaani luonne vahvistuu. Toteutuessaan asemakaava vahvistaa alueen asumispainotteisuutta ja vaikuttaa kaupunkikuvaan eheyttävästi.

Suurin osa nykyisestä rakennuskannasta muuttuu asumis- ja toimitilakäyttöön. Yksi rakennuksista jää muistumana uudisrakennuksen osaksi ja yksi rakennus puretaan.

Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen synnyttämä liikennemäärän kasvu on pientä, eikä se aiheuta ongelmia nykyiseen katuverkkoon.

Kaava-alue liitetään teknisen huollon verkostoihin asemakaavassa nro 10900 esitettyjen yleissuunnitelmien mukaisesti. Aiempien suunnitelmien lisäksi kaava-alueelle rakennetaan sadevesiviemäri Tuulensuunkujan kevyen liikenteen väylän pohjoispäähän.

Alueen toteuttamisesta aiheutuvat kaupungin maksettaviksi tulevat kustannukset on arvioitu olevan ilman arvonlisäveroa n. 30 000 euroa, josta kevyen liikenteen väylän kustannukset ovat n. 20 000 euroa ja sadevesiviemärin n. 10 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 6.10.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vallilan kirjastossa 17.10.–4.11.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä pelastuslaitoksen ja Turvatekniikan keskuksen (TUKES) kanssa.

Ennen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunnot TUKESilta ja pelastuslaitokselta kylmälaitoksen ja asuinrakennusten välisestä turvallisesta etäisyydestä. Lausunnoissaan sekä TUKES että pelastuslaitos viittaavat vuonna 2001 antamiinsa lausuntoihin. Pelastuslaitoksen mielestä palo- ja henkilöturvallisuuden vuoksi asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 100 m:n etäisyydelle pakastamorakennuksen ulkoseinistä mitattuna. TUKESin mukaan kerrostalojen etäisyyden ammoniakkikylmälaitoksesta tulisi olla vähintään 75 m. Asemakaavassa kylmälaitoksen ja lähimmän asuintalon etäisyys on 160 m.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä, joista yksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi asemakaavan muutosluonnosta.

Kaupunginmuseo on esittänyt Etelä-Hermannin asemakaavan muutosluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa:

Kaupunginmuseon johtokunta on antanut lausunnon Etelä-Hermannin asemakaavan muutosehdotuksesta 24.4.2001. Hermannin kaupunginosan rakennussuojeluinventoinnin kokonaistarkistuksessa 1990–91 tallirakennus (vuodelta 1937) on merkitty kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi.

Asemakaavaluonnoksessa rakennus on varustettu merkinnällä sr-t: "Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka julkisivut tulee säilyttää. Julkisivuissa tehtävien korjaus ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että niiden historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Tallirakennuksen korotus 5-kerroksiseksi asuinkerrostaloksi ei vastaa kaupunginmuseon näkemystä suojellun rakennuksen uudesta käyttötarkoituksesta eikä rakennuksen kaupunkikuvallisten arvojen ja rakennuksen arkkitehtonisen ominaisluonteen vaalimisesta.

Lisäksi kaupunginmuseo haluaa nähtäväkseen suunnitelmat entisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun vuonna 1937 suunnitellun, sr-2-merkinnällä suojellun päärakennuksen muutoksesta asuinrakennukseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että voimassa olevassa asemakaavassa tontilla 21021/1 sijaitsevaa tallirakennusta ei ole suojeltu ja rakennusoikeus on mitoitettu sen mukaan, että tallirakennuksen paikalle on mahdollista rakentaa 5–6-kerroksinen uudisrakennus. Asemakaavan muutosluonnoksessa aiemmin esitetty suojelumerkintä sr-t antaa väärän kuvan rakennuksen suojelutavoitteista, ja merkintä on poistettu. Sen tilalle asemakaavaehdotukseen on otettu asemakaavamerkintä f, rakennuksen osa, joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta. Lisäksi asemakaavaehdotukseen on otettu merkintä: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa. Näillä määräyksillä jätetään tallirakennuksen hahmo osaksi uudisrakennusta, ja säilyvät rakennuksen osat luovat ajallista syvyyttä uudistuvassa ympäristössä.

Ympäristökeskuksen mielestä Etelä-Hermannin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tontin asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee arvioida myös vaikutukset asuinympäristön turvallisuuteen (tukkutorin toiminnat) ja viihtyisyyteen. Ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavaluonnosta on muutettu nähtävillä olon jälkeen siten, että asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ollut tontti 21007/7 ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) ollut tontti 21007/6 on yhdistetty yhdeksi tontiksi 21007/6, joka on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Asemakaavan muutosehdotuksessa lähin asuinrakennus on 160 m:n päässä Tukkutorin alueella sijaitsevasta ammoniakkia sisältävästä kylmälaitoksesta, mikä on ennakkolausuntojen perusteella riittävä etäisyys. Sörnäistenkadun liikenne ei myöskään huononna alueen asukkaiden viihtyvyyttä asuinrakentamisen vetäydyttyä Sörnäistenkadun varrelta.

Vellamonkatu 1:n asukkaat ovat 1.11.2005 ilmoittaneet mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta mm. seuraavaa (Rakennukset A–E viittaavat havainnekuvan merkintöihin.): Etelä-Hermanni on aikaisemmin ollut puistomainen väljä alue, jossa tunnusomaista on se, että alueella on runsaasti vanhoja puita ja näkyviä korkeuseroja. Esillä oleva kaava 17.10.2005 näyttää hyvin tiiviiltä (verrattuna mm. vanhaan Hermanniin), jossa kaavassa myös liikenne tulee olemaan ongelma.

Kartoista ilmenee, että alueen suunnitelma sisältää runsaasti kaavoitusoikeutta ja puistomaisena osuutena suojelutaloineen säilyisi vain kapea kaistale sen pohjoisosassa.

Alueen on oltava pelkästään asuinkäytössä (mm. liikenne) ja rakennusoikeutta ei pidä esisuunnitelmasta enää lisätä vaan mielellään vähentää. Kyseinen puistomainen kaistale on säilytettävä tavalla, jossa alueen korkeuserot jäävät näkyviin.

Erityisesti asukkaat haluavat korostaa, että Ristikkotien alkupään eteläpuolella olevat vanhat puut on säilytettävä uuden alueen rakentamisen aikana. Ristikkotien ja Vellamonkadun välinen puistoalue tulisi siistiä, nyt kun uuden alueen ensimmäinen yhtiö Wellamonrinne on rakennettu.

Rakennus A

Nyt suojeltu rakennus kuuluu suojelutalokokonaisuuteen osana puistomaista aluetta. Talo on alueen ilmeen kannalta ylikorkea. Se katkaisee puistoyhteyden sen takana sijaitsevaan Eläinlääkärinpuistoon. Asukkaat katsovat, että alueen kokonaistavoitteen kannalta ehdotus asuinkäytöstä on perusteltua, mukaan lukien ehdollinen suojelupäätöksen purku. Ehtona asukkaat esittävät, että muutospäätöksessä on oltava erityismaininta siitä, että Vellamonkadun ja Ristikkotien / Eläinlääkärinkadun väliset suojelukohteet säilyvät jatkossa (puutaloihin ei jatkossa saa hyväksyä suojelun purkua). A-talon ehtona on edelleen oltava se, että sen yleisilme ei saa korjauksessa muuttua (esimerkiksi katto, pintarakenne, väri sekä ikkunat säilyvät sekä se, että esimerkiksi lasitetut parvekkeet eivät sovellu siihen). Jos taloudellisin perustein esitetään, että talo halutaan kokonaan purkaa (esimerkiksi maanalaiset autotallit tms.), asukkaat esittävät, että uuden talon rakennuslupa sisältää edellä mainittujen ulkonäköehtojen lisäksi lisäehtona sen, että talon korkeus rajataan III-kerrokseen (arviolta korkoon max. 33 m, huomioiden se, että rakennusoikeutta alueelle on kaavoitettu ehkäpä jo liikaa).

Rakennus B

Asukkaat vastustavat 5-kerroksista asuinrakennusta. Rakennusneliöitä on kaavoitettu alueelle riittävä määrä ilman muutosta. Kyseinen rakennus sijaitsee korkeimmalla kohdalla, johon 5-kerroksinen rakennus ei sovellu. Kyseinen tiilirakennus olisi ensisijaisesti säilytettävä. Mikäli se puretaan, uuden talon ulkonäön pitää soveltua talo A kanssa ja sen korkeuden on oltava esitettyä taloa matalampi (korko arviolta max. 28 m, otetaan huomioon linja A–C). Puistomaisuus (puut) on säilytettävä ja rakennuksen sijoittelussa on otettava huomioon näköyhteys Eläinlääkärinpuistoon, mikä tarkoittanee sitä, että rakennuksen massat sijaitsisivat lähempänä C taloa kuin A taloa.

Rakennus C

Esitetty 4–5-kerroksinen rakennus on ruma, alueeseen soveltumaton, joskin luonteeltaan myös toimistotilaksi soveltuva. Tonttiin liittyy voimakkaita korkeuseroja osana puistonäkymää. Asukkaat katsovat, että alue on asuinalue, johon toimistorakennukset eivät sovellu. Asukkaat ehdottavat, että talo korjataan asuinkäyttöön ja samalla sen ulkonäköä korjataan soveltuvaksi taloihin A ja B.

Rakennukset D ja E

Alue on säilytettävä asuinalueena. Asukkaat vastustavat muutosta toimistorakennukseksi. Tontilla oleva rakennusoikeus on käytettävä siten, että sekä puistomaisuus että yleismaisema säilyy. Lähtökohtana pitää myös olla se, että koko alue säilyy asuintalokäytössä. Kyseinen talo sijaitsee voimakkaassa rinteessä ja sen merkitys alueen puistokaistaleen yleisilmeen kannalta on merkittävä. Erityisesti talon D kohdalla on mietittävä tarkkaan sen sijaintia ja korkeutta sekä yleisilmettä.

Asukkaat esittävät, että kaavasta on pikaisesti järjestettävä ennakkokatselmus, johon kutsutaan paikalle Wellamonkatu 1:n asukasedustajat sekä Hermanni–Vallila seura.

Katselmuksessa on mahdollista tutustua Ristikkotien alkupään vanhoihin puihin sekä siihen, että mm. Ristikkotietä on madallettu aiemmasta korosta. Muutokset aiheuttivat pahoja sisäänajo-ongelmia (kesken) uuteen kiinteistöön Ristikkotien, Vellamonkadun ja hälytysajoneuvotien osalta (korjattava).

Katselmuksessa on mahdollista samalla arvioida, miten liikenne uudelle asuntoalueelle Hämeentieltä onnistuu (onko Ristikkotie riittävän leveä / kunnossapito talvella / ruuhka-ajan kääntymisrajoitus = liikennevalot tarvitaan heti).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa alueen rakennusoikeus vähenee 550 k-m² voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna ja on tämän jälkeen yhteensä 15 350 k-m². Alueella olevat rakennusalat säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina pieniä teknisluonteisia tarkistuksia lukuun ottamatta.

Ristikkokadun eteläpuolella oleva Allotrianpuisto on voimassa olevan asemakaavan mukainen puisto. Sen merkittävin luonnonelementti on olemassa oleva vanha puusto. Ristikkokadun ja Vellamonkadun väliin jäävä Vellamonpuisto on rakennusviraston puistojen rakentamisohjelmassa vuonna 2007. Alueet sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella, eikä kaavalla ole niihin vaikutusta.

Muutosehdotuksessa tontilla 21020/1 sijaitseva eläinlääketieteellisen korkeakoulun entinen päärakennus (havainnekuvassa rakennus A) on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa. Asemakaavan muutosehdotuksessa rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2, historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu.

Muutosehdotuksessa tontti 21021/1 on asuinrakennusten korttelialuetta (AK) (havainnekuvassa rakennus B). Muutosehdotus mahdollistaa 5‑kerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Rakennus rajaa Eläinlääkärinpuiston länsireunan ja sopii kaupunkirakenteellisesti erinomaisesti täydentämään ja täsmentämään urbaania kaikilta sivuilta rajattua puistikkoa. Osa nykyisin tontilla olevan tiilirakenteisen tallirakennuksen julkisivuista tulee säilyttää ja rakennuksen siipien itäpäädyt säilytetään osana uudisrakennusta. Muutosehdotukseen on lisätty määräys f, rakennuksen osa, joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta, ja määräys: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa. Näillä määräyksillä jätetään tallirakennuksen hahmo osaksi uudisrakennusta, ja säilyvät rakennuksen osat luovat ajallista syvyyttä uudistuvassa ympäristössä.

Muutosehdotuksessa tontti 21021/2 on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Tontilla sijaitsee olemassa oleva toimitilarakennus (havainnekuvassa rakennus C), jota on laajennettu 1990-luvulla. Etelä-Hermannin alueesta on muodostumassa varsin yksipuolinen asuinalue, johon muutamat työpaikkarakennukset tuovat tervetullutta vaihtelua.

Muutosehdotuksessa tontti 21007/6 (havainnekuvassa rakennukset D ja E) on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), koska asuinrakentaminen ei ole tontilla mahdollista Sörnäistenkadun toisella puolella sijaitsevan pakastamorakennuksen aiheuttaman ammoniakkivaaran takia.

Etelä-Hermannin katusuunnitelmat on yleisten töiden lautakunta hyväksynyt 20.11.2003. Ristikkokatu on mukana kyseisissä suunnitelmissa. Ristikkokadun ja Hämeentien risteykseen ei olla suunnittelemassa liikennevaloja. Yksittäisten rakennusten suunnittelun yhteydessä suunnittelijoiden tulee katsoa yhteistyössä rakennusviraston kanssa, että tonttiliittymien korkeusasemat noudattavat katusuunnitelmien korkeusasemia.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²		Kerrosala m²

	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	4 294	6 750
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)	5 432	8 600
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	1 313
	Katualuetta	1 170

	Yhteensä	12 209	15 350

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta äänesti asiasta ja päätti äänin 6–3 (Helistö, Kolbe, Puoskari) hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Vähemmistön mielestä asia oli tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että: ”Rakennus B suojellaan muodossaan ja rakennus C:n kaavamerkintä muutetaan merkinnäksi AK.”

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.1.–20.2.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslaitoksen, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon johtokunnan lausunnot.

Lausunnot Yleisten töiden lautakunta mainitsee (23.3.2006) mm., Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselta vapautuvalle alueelle rakennettavan asuntoalueen kunnallistekniikan suunnitelmat valmistuivat vuonna 2004. Katujen rakentaminen käynnistyi vuonna 2005 asuntorakentamisen edellyttämänä alueen länsireunasta Ristikkokadulta ja itäreunasta Sörnäistenkadulta.

Muutosehdotuksessa uusia kevyen liikenteen katuja ovat Tuulensuunkuja välillä Plazankuja–Eläinlääkärinkatu ja Fenixinrinne välillä Tenhonkuja–Eläinlääkärinkatu. Näiden uusien katualueiden rakennuskustannukset ovat n. 150 000 euroa.

Kaava-alueeseen liittyvien katujen rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2007–2009.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristökeskus mainitsee (21.2.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 14.2.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (25.4.2006) mm., että LPA-tontille 21015/1 on merkitty kolmen korttelin numerot, joiden autopaikkoja saadaan tontille sijoittaa. Tontti 21015/1 on kaupungin omistuksessa, kun taas pääosa kortteleista, jotka tonttia saavat käyttää, ovat valtion omistuksessa. Tontti 21015/1 on sisällytetty asuntotuotantotoimiston suunnitelmissa pysäköintiyhtiön toimialueeseen. Tämä on tärkeää, koska nämä maantasopaikat laskevat hiukan pysäköintipaikkojen keskihintaa, joka muutoin nousee varsin korkeaksi. Tontille 21015/1 on syytä merkitä kaikkien pysäköintiyhtiön toimialueen kortteleiden numerot, jotta ei syntyisi käsitystä, että vain valtion tontit voisivat hyödyntää näitä edullisia maantasopaikkoja.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä on syytä puoltaa edellä mainituin numerotarkennuksin. Kaavan muutos mahdollistaa alueen tarkoituksenmukaisen rakentamisen.

Asemakaavan muutosehdotusta ei kuitenkaan ole syytä viedä Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin Senaatti-kiinteistöjen ja kaupungin välillä on solmittu sopimukset pysäköintiyhtiöön liittymisestä sekä aluejärjestelyistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että tontti 21015/1 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA), jossa suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Tontille 21015/1 on merkitty sijoitettavaksi autopaikkoja kortteleista 21007, 21011 ja 21012.

Kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotuksen määräys "Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa." on muutettu muotoon "Autopaikkojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa kortteleiden 21006–21013, 21020 ja 21021 autopaikkoja."

Pelastuslaitos mainitsee (21.3.2006) mm., että asemakaavaan on lisättävä seuraava määräys: Alle 300 m:n etäisyydelle ammoniakkikylmälaitoksesta rakennettavien rakennusten ilmanvaihto on suunniteltava ja toteutettava siten, että ilmanvaihto pysähtyy automaattisesti ammoniakkivuodon tapahtuessa. Lisäksi tulevien rakennusten ilmanvaihtoaukkojen tulee olla poispäin pakastamorakennuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että pelastuslaitoksen lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotuksen määräys "Rakennukset on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on hätäpysäytysmahdollisuus" on muutettu muotoon "Rakennukset on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on automaattinen hätäpysäytysmahdollisuus".

Rakennusten ilmanottoaukkojen sijoittamisessa otetaan huomioon läheisen pakastamorakennuksen sijainti rakennussuunnittelun yhteydessä.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (28.3.2006) mm., että se esittää asemakaavan muutoksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Johtokunta antoi lausunnon Etelä-Hermannin asemakaavan edellisestä muutosehdotuksesta 24.4.2001. Lausunnossaan johtokunta esitti, että eläinlääkintälaboratorion päärakennus, tallit ja ylioppilaskuntarakennus tulisi merkitä suojeltaviksi. Hermannin kaupunginosan rakennussuojeluinventoinnin kokonaistarkistuksessa 1990–1991 tallirakennus (vuodelta 1937) on merkitty kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi.

Käsiteltävänä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa entinen päärakennus voidaan muuttaa asuinrakennukseksi. Aikaisemmassa kaavassa rakennus oli varattu julkiseen käyttöön. Johtokunta edellyttää, että rakennuksen käyttötarkoituksen nyt muuttuessa siihen ei rakenneta uusia parvekkeita.

Tässä kaavaehdotuksessa vuonna 1937 valmistuneen tallirakennuksen julkisivut säilytetään osittain osana 5-kerroksisen asuinrakennuksen julkisivua. Kaupunginmuseo on esittänyt asemakaavan luonnosvaiheessa, että entisen tallirakennuksen korotus 5-kerroksiseksi asuinkerrostaloksi ei vastaa kaupunginmuseon näkemystä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen uudesta käyttötarkoituksesta eikä rakennuksen kaupunkikuvallisten arvojen ja rakennuksen arkkitehtonisen ominaisluonteen vaalimisesta.

Johtokunta korostaa, että kaupunkisuunnitteluviraston esittämä tapa, jossa vanhan rakennuksen julkisivut säilytetään osana uutta suurempaa rakennusta, ei ole rakennussuojelun tavoitteiden mukaista, vaan rakennushistoriaa ainoastaan fragmentaarisesti käyttävä ratkaisu. Kyseessä on olemassa olevan materiaalin uusiokäyttö, ei rakennussuojelu. Tämän päivän rakennussuojelun tavoitteena on säilyttää alueiden ja rakennusten historiallinen todistusvoima. Tähän kuuluu rakennusten säilyminen kokonaisuutena eikä vain niiden julkisivujen tai niiden osan säilyttäminen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on perustellut tallirakennuksen purkua ja uudisrakennuksen korkeaa massaa pyrkimyksellä urbaaniin kaupunkitilaan seuraavasti: Suojeltu 4‑kerroksinen rakennus yhdessä uudisrakentamisen kanssa muodostaa Eläinlääkärinpuistosta urbaanin, neljältä sivulta rajatun kaupunkipuiston.

Johtokunta katsoo, että koko tallirakennuksen säilyttäminen kertoisi alueen aikaisemmasta käyttötarkoituksesta totuudellisemmin ja ymmärrettävämmin kuin esitetty ratkaisu. Lisäksi matala tallirakennus väljentäisi varsin tiiviiksi ja korkeaksi rakentuvaa aluetta.

Johtokunta katsoo, ettei kaavan perusteluissa ole riittävällä tavalla osoitettu punatiilisen tallirakennuksen purkamisen syitä. Johtokunnan näkemyksen mukaan riittävä perustelu ei ole uuden urbaanin tilan syntyminen puiston ympärille. Tallirakennuksen säilyminen kokonaisuudessa tulisi vielä tutkia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) mm., että tontilla 21020/1 sijaitseva entinen eläinlääketieteellisen korkeakoulun päärakennus on asemakaavan muutosehdotuksessa suojeltu määräyksellä sr-2 "Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu." Määräys estää rakennuksen historiallisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen vastaisten parvekkeiden rakentamisen suojeltuun rakennukseen.

Tontti 21021/1 on muutosehdotuksessa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla on 2-kerroksinen tiilipintainen entinen tallirakennus, joka on nykyisin Elintarviketurvallisuusviraston laboratoriokäytössä. Elintarviketurvallisuusvirasto (entinen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, EELA) siirtää Etelä-Hermannin alueella olevat toimintonsa Viikkiin kesällä 2006 ja muutos mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksen alueella.

Voimassa olevan asemakaavan mukainen yleisten rakennusten (Y) korttelialuetta oleva tontti on asemakaavan muutosehdotuksessa muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tavoitteena on koko Etelä-Hermannin alueen muuttaminen uudeksi, tiiviiksi, asuntovaltaiseksi kantakaupungin osaksi. Tontilla sijaitsevan laboratoriorakennuksen pitäminen nykyisessä käytössään tai muuttaminen takaisin tallirakennukseksi ei ole rakennuksen nykyisen koon, kunnon ja sijainnin kannalta perusteltua. Tontille ei ole ilmennyt tarvetta julkiseen eikä toimitilakäyttöön, ja ainoastaan asuinkäyttö näyttää tällä hetkellä perustellulta.

Laboratoriorakennuksen sisätilat on rakennettu kokonaisuudessaan uudestaan 1970-luvulla ja niiden hyödyntäminen asuinrakennuksen osana on vaativaa, ja edellyttäisi talon perinpohjaista uudelleen rakentamista. Mikäli rakennus muutettaisiin asuinrakennukseksi, jäisi vanhasta tallirakennuksesta muistumana jäljelle julkisivut, jotka kuitenkin tulisi aukottaa uudestaan, koska rakennuksen nykyinen suljettu hahmo ei vastaa asuinrakentamisen vaatimuksia. Näin ollen kyseessä olisi joka tapauksessa ainoastaan fragmentaarinen ratkaisu.

Muutosehdotuksessa on tonttia 21021/1 koskeva määräys 4200+150 "Lukusarja, joka yhteenlaskettuna osoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Jälkimmäinen luku osoittaa sen rakennusoikeuden, joka tulee käyttää säilytettävän rakennuksen osan alalla." Määräyksellä halutaan säilyttää nykyisen rakennuksen siipien päädyt osana uudisrakennusta. Lisäksi tonttia koskee asemakaavamääräys "Luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa." Tavoitteena on ollut korostaa alueen kulttuurihistoriallisia kerrostumia.

Laboratoriorakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella antaa mahdollisuuden n. 50 korkeatasoisen, merinäköaloin varustetun asunnon rakentamisen puistomaiseen, urbaaniin ympäristöön.

Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutoskarttaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

Autopaikkojen korttelialuetta (LPA) koskeva asemakaavamääräys on muutettu muotoon "Autopaikkojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa kortteleiden 21006–21013, 21020 ja 21021 autopaikkoja."

Rakennusten ilmanvaihtoa koskeva asemakaavamääräys on muutettu muotoon "Rakennukset on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on automaattinen hätäpysäytysmahdollisuus".

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Keskustelun kuluessa jäsen Helistö teki ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi siten, että: ”Rakennus B (tontilla 21021/1 oleva 2-kerroksinen laboratoriorakennus) suojellaan muodossaan ja rakennus C:n (tontilla 21021/2 oleva 4–5-kerroksinen laboratoriorakennus) kaavamerkintä muutetaan merkinnäksi AK”. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.10.2006) mm., että kaava-alueella sijaitsevan Fenixinrinteen katusuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä on ilmennyt tarve tulvareitin merkitsemiseksi muutosehdotuksessa muodostetulle tontille 21007/6.

Rakennusviraston pyynnöstä asemakaavaosasto on lisännyt muutosehdotukseen tonttia 21007/6 koskevan merkinnän ja määräyksen ”Tulvareitti. Alueella ei saa tehdä veden virtausta estäviä rakenteellisia esteitä.”

Korjaus ei vaikuta asemakaavan muutosehdotukseen muuhun sisältöön.

Khs toteaa, ettei kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa 9.10.2006 mainittu muutos asemakaavakarttaan ole olennainen, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 21. kaupunginosan korttelin nro 21007 tontin nro 1 ja korttelin nro 21015 sekä katualueen asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 21020 ja 21021) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.12.2005 päivätyn ja 8.6.2006 ja 9.10.2006 muutetun piirustuksen nro 11481 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11481 (Hermannin tontti 21007/1 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Hermannin tontti 21007/1 ym.)

KONALAN KORTTELIN 32033, TONTTIEN 32034/1 JA 6 SEKÄ KORTTELEIDEN 32035 JA 32037 YM. ALUEIDEN (KONALAN KESKUSTA JA HARTWALLIN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11558)

Khs 2006-1578

32. kaupunginosan (Konalan) korttelin nro 32033, korttelin nro 32034 tonttien nro 1 ja 6, kortteleiden nro 32035 ja 32037 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajoittavat Konalantie, Kyttäläntie, Vihdintie sekä Kolsarintien ja Ristipellontien välissä oleva puistoalue.

Tiivistelmä Asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten kerrosalaa muutetaan uusiin käyttötarkoituksiin rakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Alue on 12,7 ha ja kokonaiskerrosala n. 106 000 m².

Uutta asuntorakentamismahdollisuutta tulee entisen Hartwallin tehtaan tontille. Ajomiehentien eteläpuolelle tulee 50 000 k-m² kerros- ja pientaloihin yhteensä n. 1 200 asukkaalle.

Ajomiehentien pohjoispuolelle Hartwallin ns. korkeavaraston rakennukseen on mahdollista sijoittaa kaupallisia ja muita palvelu- sekä työtiloja. Palvelukeskuksen kokonaiskerrosala on 17 000 m². Myymälätilojen enimmäismäärä on 9 500 k-m², mutta vähittäiskaupan suuryksiköitä ei saa rakentaa. Liikunta- ja monitoimitilojen enimmäismäärä voi olla 6 500 k-m².

Toimitilojen uudisrakentamismahdollisuutta on yhteensä 19 000 k-m². Tontille Vihdintien ja Ristipellontien liittymässä on osoitettu mahdollisuus sijoittaa yksi alle 2 000 k-m²:n suuruinen päivittäistavarakauppa. Kyttäläntien varressa on ainakin toistaiseksi toimivia yrityksiä teollisuus- ja varastorakennuksissa. Osa Ristipellontien ja Vihdintien välissä olevien teollisuus- ja varastorakennusten tonttien käyttötarkoituksesta muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden käyttötarkoitukseksi (määrä on 17 500 k-m²), toiminnan säilyessä käytännössä nykyisenä.

Asemakaavan perusteet

Nordea Kiinteistöt Oy / NCC Rakennus Oy pyytää (21.1.2005) tonttinsa 32033/5 asemakaavan muuttamista siten, että tontille voisi rakentaa asuntoja.

Kiinteistö Oy Helsingin Ajomiehentie 1 / Rakennusosakeyhtiö Hartela pyytää (30.6.2005, 9.2.2006) tonttiensa 32037/14, 15 ja 19 asemakaavan muuttamista mm. siten, että nykyisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi. Myymälä- ja liiketilan enimmäismäärä on 13 000 k-m² ja liikunta- ja monitoimitilojen vähimmäismäärä 2 500 k-m². Kokonaisrakennusoikeus olisi iv-konehuoneineen 22 000 k-m².

Aro-Yhtymä Oy tonttien 32035/2 ja 32034/1 ja 6 omistajana ja Lidl Suomi Ky pyytävät (7.9.2005) asemakaavan muuttamista mm. siten, että ensin mainitusta tontista muodostettavalle määräalalle (n. 6 636 m²) olisi mahdollista rakentaa enintään 2 000 k-m²:n suuruinen päivittäistavaramyymälä sekä mahdollisesti muuta liiketilaa n. 500 k‑m². Loppuosa tontista ja puistoalue liitettäisiin jälkimmäiseen tonttiin. Nämä alueet ovat tällä hetkellä tontilla 32034/1 sijaitsevan autoliikkeen välttämätöntä piha- ja asiakaspysäköintialuetta.

Tontin 32037/4 omistaja, Mankkaan Sisustuspalvelu Oy tontin 32037/3 omistajana, Seu-La Oy tontin 32037/2 omistajana, Kiinteistöyhtymä Ajomiehentie 13 tontin 32037/1 omistajana ja Kiinteistö Oy Konalan Teollisuustalo tontin 32037/16 omistajana pyytävät (16.12.2005) asemakaavan muuttamista siten, että toiminnan kehittäminen myös näillä tonteilla olisi mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.6.2006) mm. seuraavaa:

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta hyväksyi 4.4.2002 Konalan teollisuusalueen maankäytön muutosperiaatteet. Niiden yhteydessä asetettiin tavoitteet kaupunginosan palvelujen parantamisesta, elinkeinotoimintojen kehittämisestä sekä asuntorakentamisen lisäämisestä. Periaatteet olivat myös osa Yleiskaava 2002:n valmistelua.

Lautakunta käsitteli 21.6.2005 korttelin 32033 asemakaavan muutosperiaatteita asuntorakentamista varten ja päätti edellyttää yksimielisesti, että jatkosuunnittelussa tutkitaan myös sellainen vaihtoehto, jossa pientalojen ja ns. kaupunkivillojen määrä on viitesuunnitelmaehdotusta suurempi. Rakennustehokkuutta voidaan pienentää jonkin verran, jos se samalla merkitsee asumisen ja kaupunkikuvan kannalta laadukasta lopputulosta.

Lautakunta päätti äänin 7–1 (Arhinmäki) hyväksyä, että asuntojen keskikoon tulee kerrostalotonteilla olla vähintään 90 k-m², esitetyn 75 k-m²:n sijasta.

Kvsto päätti 16.11.2005 hylätä hakemuksen, joka koski Ajomiehentien pohjoispuoleisen korttelin 32037 muuttamista asumiseen. Osalle korttelia on vireillä poikkeamishakemus päivittäistavarakaupan sijoittamisesta nykyiseen varastorakennukseen. Khs puolsi hakemusta 13.3.2006. Ratkaisulla haluttiin edesauttaa kaavamuutoksessa valmisteilla olevan palvelukeskuksen ensimmäisen vaiheen, päivittäistavarakaupan lähipalvelun nopeampaa toteutumista. Poikkeamispäätös on valitusten takia parhaillaan ratkaistavana Helsingin hallinto-oikeudessa.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kortteli 32033 on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen, toimitilat). Muut korttelit ja tontit ovat työpaikka-aluetta (teollisuus, toimistot), jossa aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin sekä palvelu- ja toimistokäyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Ajomiehentien eteläpuolella olevassa korttelissa 32033 on voimassa asemakaava nro 9552 vuodelta 1989. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T) on rakennusoikeutta 49 424 k-m² (vastaa tonttitehokkuutta e = 1.0).

Ajomiehentien pohjoispuoleinen kortteli 32037 sekä Ristipellontien ja Vihdintien väliset korttelit 32034 ja 32035 ovat eri aikoina 1962–1988 laadituissa asemakaavoissa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T tai TTV), jossa rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukainen. Enimmäiskerrosluku on yleensä kaksi ja enimmäiskorkeus 9–11 m. Tontilla 32037/19 on 30 m korkean erikoisvaraston rakennusala (Hartwallin korkeavarasto). Toimisto-oikeus teollisuustonteilla, jos se kaavassa on määritelty, on yleensä enintään 25 % kerrosalasta.

Muut suunnitelmat

Hakijat ovat teettäneet esisuunnitelmia hakemustensa pohjaksi.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Konalan kaupunginosan keskellä. Konalassa on nykyisin n. 4 500 asukasta. Kerrostaloalueet Riihipellontiellä, Vähäntuvantiellä ja Kolsarintiellä ovat peräisin 1960-luvulta ja yli puolet asukkaista asuu niissä. Kaupungin rajalla on 1950- ja 1960-luvun pientaloalueita Kyntäjäntiellä ja Vanhan Hämeenkyläntien molemmin puolin, sekä Hilapellontiellä ja Kakshuhdantiellä. Alueen pohjoisosassa oleva Riukutien pientaloalue on 1970-luvulta ja Hilatien alue 1980-luvulta. Riukutien ja Hilapellontien alueita on 1980-luvun lopulla täydennetty myös pienkerrostaloilla. Uusin asuntoalue, Lehtovuoren pientaloalue, on aivan kaupunginosan pohjoiskulmassa.

Konalassa asuntojen keskipinta-ala oli vuoden 2002 tilaston mukaan 61,1 huoneistoneliömetriä, pienasuntojen (1 h + k/kk) osuus oli 16,6 %. Pientaloasuntojen osuus alueen asuntokannasta on 25,8 %. Koko kaupunkia koskevat vastaavat luvut olivat, keskipinta-ala 62 huoneistoneliömetriä, pienasuntojen osuus 24 % ja pientaloasuntojen osuus 12,8 % rakennuskannasta.

Konala rajautuu Espoon puolella Uusmäkeen, jossa on nykyisellään vähän pientaloasutusta. Vanhan Hämeenkyläntien länsipuolelle on Pajuniityn alueelle tulossa lähivuosina n. 2 000 uutta asukasta, sekä myöhemmin tulevaisuudessa Uusmäen pohjoisosaan jopa 3 000–5 000 uutta asukasta. Alueille tullaan rakentamaan pääasiassa pientaloja.

Konala tulee muodostamaan näiden Espoon alueiden kanssa yhtenäisen kaupunkikokonaisuuden. Kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä on tiivistetty, erityisesti liikenne- ja viheryhteyksien sekä kaupunkirakenteen yhteen sovittamisen, mutta myös palvelujen toteuttamisen ja saatavuuden osalta.

Rakennettu ympäristö

Ajomiehentien eteläpuolella korttelissa 32033 on 1960-luvulla käyttöön otettu Hartwall Oy:n tehdasrakennus, jota on laajennettu useassa eri vaiheessa. Tehtaan tontti on 5 ha:n suuruinen, tontin rakennusoikeudesta on käytetty n. 30 000 k-m². Rakennukset ovat nyt pääosin tyhjillään. Tuotanto on kokonaisuudessaan siirtynyt Lahteen, ja pääkonttori on muuttanut uusiin tiloihin Pitäjänmäelle.

Hartwall Oy:llä on ollut toimintaa myös Ajomiehentien pohjoispuolella, teollisuus- ja varastorakennusten tontilla 32037/19. Korkeavarasto- ja lähettämörakennus on yhteydessä tehtaaseen kuljetinsiltaa pitkin. Varasto-osa on tyhjillään, mutta lähettämöä käytetään vielä paikallisena jakelukeskuksena jonkun aikaa, kunnes uudet tilat valmistuvat Tattariharjuun Malmille.

Korttelin 32037 muilla tonteilla Kyttäläntien varressa on eri-ikäisiä, yksi- ja kaksikerroksisia pienteollisuusrakennuksia, samoin kuin Ristipellontien ja Vihdintien välissä on rakennuksissa Aro-Yhtymä Oy:n autojen myynti- ja korjaamotoimintaa. Pieni puistokaistale korttelien 32034 ja 32035 välissä on vuokrattu yhtiön käyttöön.

Palvelut Konalassa on kaksi ala-asteen koulua, yksi päiväkoti sekä seurakuntatilat. Yksi pieni päivittäistavarakauppa on vielä Kolsarintien ostoskeskuksessa ja posti on samassa paikassa asiamiespostina R-kioskin yhteydessä sekä ravintola ja kampaamo. Ostoskeskuksen tontille on vireillä asemakaavan muutos asuntojen uudisrakentamista varten. Sen yhteydessä tullaan edellyttämään kuitenkin pienen liiketilan rakentamista. Kaupunginosassa ei ole pankkipalveluita. Vihdintien itäpuolella, Hankasuontien ja Malminkartanontien kulmauksessa, on päivittäistavarakauppa (S-market) ja sen yhteydessä myös muuta liiketilaa, mm. Alkon myymälä.

Konalan teollisuusalueella on 240 yritystä ja niissä työpaikkoja yhteensä n. 5 400. Yritysalueella on käyttämätöntä kerrosalaa yhteensä 250 000 m². Mahdollisuudet jäljellä olevan kerrosalan toteuttamiseen vaihtelevat huomattavasti tonteittain.

Tilapäisillä käyttötarkoitusmuutoksilla on tyhjilleen jääneitä tiloja muutettu myös liiketoimintaan tai urheilupalveluja varten, erityisesti 1990‑luvun lamavaiheessa, kun tuotanto- ja varastotiloja jäi runsaasti tyhjilleen. S-marketin myymälä (Hankasuontie 1) aloitti myös ensin poikkeusluvalla ja tehtiin vuonna 2002 pysyväksi asemakaavalla, jonka mukaan tontilla on vielä myös käyttämätöntä liikerakennusoikeutta. Samassa muutoksessa vastapäiselle tontille (Hankasuontie 2) osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan yksikkö (12 000 k-m²), jota ei kuitenkaan ole vielä rakennettu.

Konalan yritysalue sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla säteittäisen pääväylän molemmin puolin ja poikittaisten kehäväylien välissä. Alueen tavoitettavuus paranee entisestään Kehä II:n mahdollisen jatkon rakentamisen myötä.

Joukkoliikenneyhteydet alueelta ovat bussilinja 39 Malminkartanosta Konalantietä Pitäjänmäen aseman kautta keskustaan sekä linja 45 Malminkartanosta Vihdintietä pitkin keskustaan. Vihdintietä kulkee myös useita seutulinjoja ja Vanhalla Hämeenkyläntiellä on Espoon sisäisiä linjoja.

Luonnonympäristö

Teollisuustonteilla piha-alueet ovat suurelta osin rakennettuja ja puustoa on vain siellä täällä tonttien rajoilla. Korttelin 32033 koilliskulmassa on laajempi puita kasvava kukkula ja korttelien 32034 ja 32035 Vihdintien puoleisilla sivuilla kasvaa hyväkuntoinen vuorimäntyrivistö.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon.

Maaperä Alue on pääosin rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata sekä kalliota. Kitkamaalajialueella rakennukset perustetaan maa- tai kalliovaraisina ja savialueella tukipaaluin.

Yksityisiltä maanomistajilta on edellytetty selvitystä maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta.

Ympäristöhäiriöt

Asuntorakentamiseen suunniteltua korttelia 32033 ympäröivien teollisuuskortteleiden tonttien toimintahistoriaa on kartoitettu ja sen pohjalta on voitu arvioida tarvittavien lisäselvitysten tarve.

Korttelista 32033 on Hartwall Oy/Nordea Kiinteistöt teettänyt maaperän pilaantuneisuusselvityksen. Sen pohjalta alueella on jo kesän 2004 aikana pilaantunutta maaperää kunnostettu.

Tonteilla 32037/14, 15 ja 19 on Oy Hartwall Ab teettänyt maaperän pilaantuneisuusselvityksen. Tutkimuksissa havaittiin maaperän lievää pilaantuneisuutta metalleilla kolmessa tutkimuspisteessä.

Tonttien 32037/1–4 ja 16 maanomistajien toimesta tehtävät maaperän pilaantuneisuusselvitykset ovat kesken.

Tontilla 32035/2 on Aro-Yhtymä Oy teettänyt maaperän pilaantuneisuusselvityksen. Tutkimuksissa havaittiin maaperän olevan paikoin lievästi pilaantunut metalleilla ja paikoin voimakkaasti pilaantunut öljyhiilivedyillä.

Korttelin 32033 ympärillä olevat nykyiset toiminnat eivät ympäristökeskuksen arvioiden mukaan aseta estettä korttelin asuntorakentamiselle. Teollisuustonttien käyttötarkoitus muutetaan kuitenkin liike-, toimitilarakennusten tai ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden käyttöön.

Läheisten katujen liikenne aiheuttaa melua. Asuntorakentaminen korttelissa 32033 edellyttää liikennemelun huomioon ottamista ja ratkaisemista rakenteellisesti.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuntorakentamismahdollisuuksien lisääminen, elinkeinotoiminnan edistäminen ja palvelujen parantaminen.

Asuntorakentamisen keskeisiä tavoitteita ovat asuntojen keskipinta-alan nostaminen ja ratkaisuiltaan monipuolisten kerrostaloasuntojen rakentaminen. Jotta Konalasta muodostuisi kilpailukykyinen vaihtoehto Espoon puolelle rakennettaville pientaloalueille, tulee kerrostalorakentamisessa pystyä kehittämään aivan uudenlaisia asuntoratkaisuja.

Myös elinkeinotoimintojen edellytyksiä halutaan kehittää muuttamalla teollisuustonttien käyttötarkoitusmerkintöjä joustavammaksi ja parantamalla jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttömahdollisuuksia.

Kolmas keskeinen tavoite on kaupunginosan palvelujen lisääminen ja parantaminen. Tavoitteena on sijoittaa palvelut mahdollisimman keskeisesti asumiseen nähden vaikka voimakkain halukkuus kaupan sijoittumiseen on kohdistunut erityisesti Vihdintien ja Konalantien risteysalueen ympäristöön.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Konalan avoin esikaupunkirakenne antaa lähtökohdan uuden asuntorakentamisen kokonaisratkaisulle korttelissa 32033. Väljyys ja rakentamisen tehokkuus voidaan saada aikaan sijoittamalla autot maan alle. Ratkaisu mahdollistaa suoran yhteyden pysäköinnistä kerrostalojen porrashuoneisiin, mikä antaa esikaupunkiasumiselle uutta erityisluonnetta. Itä-länsisuuntainen polveileva korttelin sisäinen raitti kytkee alueen Konalantien bussipysäkeille ja Riihipellonkujalla olevaan kouluun. Joukkoliikenneyhteys on pohjoiseen Malminkartanontien Hankasuontien nykyisiin kaupallisiin palveluihin ja etelään Pitäjänmäellä oleviin terveyspalveluihin sekä yläaste-, kirjasto- ja nuorisotiloihin.

Korttelikokonaisuudesta halutaan muodostaa pohjoiseen ja itään sulkeutuva rakenne, joka avautuu eteläpuolella olevaan puistoon. Lamelli- ja pistetalojen vuorottelulla aukeaa kaikista asunnoista mahdollisimman avaria näkymiä.

Aikaisemmasta käsittelyvaiheesta poiketen entinen Hartwallin korkeavarastorakennus korttelissa 32037 säilyy. Se antaa mielenkiintoiset mahdollisuudet lähipalvelukeskuksen toteuttamiselle. Rakennus on jo muodostunut kaupunginosan tunnukseksi ja säilyttää uudessa käytössä osan alueen teollisesta historiasta.

Vihdintien ja Ristipellontien kulmaukseen tulee Lidl-myymälä uudisrakennukseen. Teollisuustonteilla voivat jatkaa nykyiset toiminnat, mutta kaavamuutos antaa mahdollisuuden myös monipuoliseen toimitilojen uudisrakentamiseen tarpeiden mukaan.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Korttelin 32033 uusi pinta-ala on 39 007 m² ja rakennusoikeus 50 000 k-m². Kerrosalan lisäksi saa toteuttaa asumista palvelevat yhteis-, apu- ja tekniset tilat sekä maanalaiset autopaikat. Mitoitus merkitsee n. 1 200 uutta asukasta. Kokonaisuus jakautuu keskimäärin 3 000–8 000 k-m²:n suuruisiin erillisiksi tonteiksi jaettaviin toteutusyksiköihin. Keskitetty maanalainen pysäköinti voidaan rakentaa vaiheittain.

Aikaisemmasta korttelista 32033 muuttuu katualueeksi 4 274 m² (Ajomiehentieksi, Konalantieksi ja uudeksi Victor Hartwallin poluksi) ja 59 m²:n suuruinen pala Ajomiehentietä Ristipellontien kulmauksessa liitetään kortteliin.

Maanalaisen pysäköinnin sijoittuessa osittain rakennusten ja osittain kulkuväylien (AH-alueet) alle voidaan piha-alueet maanvaraisina istuttaa niin, että ennen pitkää alueella on rehevä puusto.

Kerrostalovaltaista asuntorakentamista täydentävät korttelin sisäosien ja Konalantien varren pienkerrostalot ja pientalot. Kerrostaloissa on sallittu vaihtelevia kerroslukuja (III–VII) ja asuntoihin liittyy etu- ja oleskelupihoja sekä terasseja niin maantasossa kuin kattokerroksissakin. Kerrostalojen pihat ja asuntojen ulko-oleskelutilat pystytään suuntaamaan aurinkoisiin ilmansuuntiin. Ristipellontien varressa on pitkä, yhtenäinen mutta porrastuva rakennus, joka samalla muodostaa suojaavan muurin Vihdintielle päin.

Kerrostalojen pohjakerroksiin on suunniteltu tehtäväksi omalla sisäänkäynnillä varustettuja yksi- tai kaksikerroksisia asuntoja, joilla on omat etu- ja oleskelupihat. Korttelin kerrostalorakenteen jatkeena on puiston reunassa tontit, joille voi rakentaa kytkettyjä, kaksikerroksisia yhdenperheen pientaloja, yhteensä n. 25 kappaletta. Näille asunnoille saa rakentaa autokatoksen asunnon yhteyteen.

Korttelissa 32033 tulee asuntojen keskipinta-alan olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Korttelikokonaisuuden sisäiset ajoväylät ja kevyen liikenteen yhteytenä toimiva itä-länsisuuntainen raittiakseli on merkitty AH-korttelialueeksi (pinta-ala on 5 887 m²). Alue on jaettavissa toteuttamisvaiheiden edellyttämiin osiin erillisinä tontteina.

Korttelialueelle edellytetään laadittavaksi yhtenäinen lähiympäristösuunnitelma, joka turvaa julkisena ulkotilana toimivan alueen laadun ja yhtenäisen kokonaisuuden vaiheittaisesta rakentamisesta huolimatta.

Liikerakennusten korttelialue (KL)

Rakennuksiin saa sijoittaa liike- ja myymälätilojen lisäksi myös toimisto- sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työ- ja varastotiloja, julkisia palvelutiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja.

Tontin 32037/20 pinta-ala on 17 321 m². Tontti muodostuu aikaisemmista teollisuus- ja varastorakennusten tonteista 14, 15 ja 19. Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukaisesti 17 321 k-m², josta enintään 9 500 k-m² saa käyttää myymälätiloina, ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköinä, sekä enintään 6 500 k-m² liikunta- ja monitoimitiloina.

Tontille on merkitty rakennusala nykyistä rakennusta noudatellen, 30 m korkeaan halliosaan sallitaan neljä kerrosta ja matalaan osaan, nykyistä tilannetta vastaten, kaksi kerrosta.

Kellaripysäköinnin lisäksi piha-alueiden alle saa rakentaa autopaikkoja asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

Kaupallisten palvelujen kokonaismitoitusta perustelee paikan sijainti kaupunginosan keskellä, uuden rakennettavan asuntokokonaisuuden vieressä. Toinen oleellinen peruste on kestävän kehityksen mukaisesti olemassa olevan rakennuskannan hyväksi käyttäminen. Rakentamalla välitasoja korkeaan varastohalliin voidaan sijoittaa erityisesti korkeaa tilaa vaativia liikunta- ja monitoimitiloja.

Liikenteellisesti palvelukeskus on välittömästi pääväylän vieressä. Liikenteen vaikutuksia on selvitetty, minkä pohjalta liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellyttämiä toimenpiteitä on esitetty asemakaavaratkaisussa.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

Rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike- ja toimistotiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Myymälätiloja saa sijoittaa vain rakennusten ensimmäiseen kerrokseen.

Tontti 32035/3 muodostuu osasta aikaisempaa teollisuus- ja varastorakennusten tonttia 2. Tontista liitetään 5 m:n levyinen kaistale Ristipellontien Vihdintiehen liittymässä katualueen levennykseksi ja osa tontista 2 liitetään muodostuvaan uuteen tonttiin 4.

Tontin 32035/3 pinta-ala on 6 385 m² ja rakennusoikeus tonttitehokkuuden e = 1.0 mukaisesti 6 385 k-m². Kerrosalasta saa enintään 2 000 k-m² käyttää päivittäistavaramyymälää varten. Tontin enimmäiskerrosluvuksi on merkitty kuusi.

Tontille on suunnitelma yksikerroksista myymälärakennusta varten (Lidl), jolloin rakennusoikeudesta jää yli puolet käyttämättä. Tontin loppuosa käytettäisiin maantasopysäköintiin. Asemakaavan mahdollistama toimitilarakennusoikeus joudutaan myöhemmin rakentamaan kerroksiin, jolloin myös pysäköinnin joutuu ratkaisemaan maanalaisena.

Tonttien 32037/1–4 ja 16 käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta toimitiloiksi ja tonteilla säilyy aikaisempi rakennusoikeus (tonttitehokkuus e = 1.0). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 14 029 m² ja rakennusoikeus 14 029 k-m². Uusi enimmäiskerrosluku on neljä.

Kaikille työpaikkatonteille saa sijoittaa asuinhuoneistoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kutakin asuntoa kohti on rakennettava 30 m² suojattua leikki- ja oleskelutilaa, kuitenkin siten, että pihan vähimmäiskoko on 50 m². Asuntoihin ja niiden pihoille tulee järjestää tontin muista toiminnoista ja liikenteestä erillinen kulkuyhteys. Asuntojen ulkoseinien kokonaisääneneristävyyden tulee olla vähintään 35 dBA.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö
asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY)

Tontti 32035/4 muodostuu osittain entisestä tontista 2, puistoalueesta (998 m²) sekä osasta tonttia 32034/1 (612 m²). Tontin 32035/4 kokonaispinta-ala on 5 942 m² ja rakennusoikeus tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukaisesti 5 942 k-m². Enimmäiskerrosluku on neljä. Aikaisemman tontin, 32034/4, eteläreunasta on erotettu kevyen liikenteen katualue (Victor Hartwallin polun jatke), johon pieni kaistale tulee myös aikaisemmasta tontista 32034/6 (299 m²).

Tontti 32034/6 muuttuu uudeksi tontiksi 32034/10, jonka pinta-ala on 12 903 m² ja rakennusoikeus tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukaisesti 12 903 k-m². Toimisto-oikeus nostetaan aikaisemmasta 25 %:sta 45 %:iin sallitusta kerrosalasta.

Katualueet

Konalantien varressa on Konalan ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1962 varattu korttelien ja kadun väliin kapeat puistokaistaleet. Toimenpiteen tarkoituksena oli välttää se, ettei tonteille aiheudu hoitovelvoitetta viereiseen kokoojakatuun. Katua rakennettaessa jalkakäytäväosuuksia ja bussipysäkkejä on monessa kohtaa jouduttu rakentamaan puistokaistaleen puolelle. Asemakaavan muutosehdotuksessa nämä puistokaistaleet on muutettu katualueeksi. Yhteensä alueita on 2 876 m². Myös korttelista 32033 joudutaan Konalantien uudelleenjärjestelyjä varten ottamaan 3 m leveä kaistale katualueeksi, yhteensä 396 m².

Korttelin 32033 etelälaidasta on erotettu nykyisen johtokujan paikalla kevyen liikenteen katu, Victor Hartwallin polku (pinta-ala on 2 050 m²).

Ajomiehentien katualuetta on levennetty kortteliin 32033 päin 1 828 m². Kadun linjausta taitetaan puolivälissä, jolloin olemassa oleva kuljetinsiltarakennus voi säilyä kadun päällä, osana pohjoispuolelle tulevaa palvelukeskusta. Linjauksen muutos vaikuttaa myös ajonopeuksia hidastavasti ja lisää turvallisuutta asuntoalueen ja palvelukeskuksen välissä. Konalantien puoleisessa päässä kadun eteläreunan levennys mahdollistaa asuinkorttelin puolelle puurivin istuttamisen jalankulku-pyörätien ja ajoradan väliin.

Kolsarintien liittymä Konalantiehen muutetaan kohtisuoraksi, mikä edellyttää nykyisen risteyksen eteläpuolella olevasta puistokulmauksesta 336 m²:n muuttamista katualueeksi. Ristipellontien liittymää Vihdintielle on levennetty kadun eteläsivulta muuttamalla 5 m:n kaistale tontista 32035/1 katualueeksi, yhteensä 249 m².

Pysäköinti

Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: myymälät ja liiketilat 1 autopaikka/50 k-m², toimistotilat 1 autopaikka/60 k-m², teollisuustilat 1 autopaikka/80 k-m², varastotilat 1 autopaikka/250 k-m², asunnot 1 autopaikka/95 k-m² sekä julkiset palvelut, opetus-, koulutus-, kokoontumis-, studio- ja näyttelytilat sekä liikunta- ja vapaa-ajantilat 1 autopaikka/120 k‑m².

Liikenne Alueen pääkatuverkon muodostavat Vihdintie ja Konalantie. Ristipellontie, Kyttäläntie ja Ajomiehentie ovat osa alueen sisäistä katuverkkoa.

Liikennemäärät Vihdintiellä ovat nykyisellään n. 40 200 ajoneuvoa/vrk, Ristipellontiellä 6 200 ajoneuvoa/vrk, Ajonmiehentien alkupäässä 1 600 ajoneuvoa/vrk ja Konalantiellä n. 10 000 ajoneuvoa/vrk.

Hartwall Oy:n jakeluterminaalin nykyinen liikenne on 65 ajoneuvoa/vrk, (55 jakelukuormaa ja 10 yhdistelmäkuormaa). Tehtaan ollessa toiminnassa vuonna 2003 liikennettä oli 160 ajoneuvoa/vrk (140 jakelukuormaa ja 20 yhdistelmäkuormaa).

Kaupalliset palvelut tuottavat ympäröivään katuverkkoon lisää liikennettä 3 300 ajoneuvoa/vrk ja uusi asuinalue 1 900 ajoneuvoa/vrk.

Ristipellontien ja Vihdintien liittymän toimivuuden mitoittaa perjantain huipputuntiliikenne kello 16.30–17.30, jolloin päivittäistavarakaupan ja asuinalueelle palaavien asukkaiden tuottama liikenne kuormittaa suurimmillaan liittymää. Liikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla Ristipellontieltä Vihdintielle vasemmalle pohjoiseen kääntyville lisäkaista. Lisäkaistan rakentaminen vaatii katualueen levennyksen.

Konalantien liikenne lisääntyy n. 2 600 ajoneuvolla vuorokaudessa. Konalantien ajonopeuksia pyritään hillitsemään rakentamalla kiertoliittymät Vanhan Hämeenkyläntien ja Kyttäläntien liittymiin. Kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla suojateille uusia keskisaarekkeita sekä erilliset jalankulku- ja pyörätiet molemmin puolin katua.

Kyttäläntien risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä ja Kolsarintien liittymä Konalantiehen on suunniteltu linjattavaksi kohtisuoraan siirtämällä risteystä hieman etelään.

Joukkoliikennelinjasto ja yhteydet säilyvät nykyisinä.

Palvelut Kaupallisten palvelujen selvitys

Konalan kaupallisten palvelujen kehittämistä ja palvelujen toteuttamisen vaikutuksia on selvitetty Konalan suunnittelun aikaisemmissa vaiheissa vuodesta 2001 lähtien. Konalan päivittäistavaramyymälät on yhtä lukuun ottamatta lopetettu Vihdintien länsipuolelta. Toisaalta Vihdintien itäpuolelle Hankasuontielle, Malminkartanon tuntumaan on tullut lisää S-market.

Kolsarintien ja Vähäntuvantien risteyksessä olevan liiketontin muuttaminen asumiseen on vireillä. Sen toteutuessa asuinalueen viimeinenkin päivittäistavarakauppa häviäisi. Tämän vuoksi on selvitetty mahdollisuuksia Konalan kaupalliseksi kehittämiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi joko uuden suuren yksikön tai lähi- tai paikalliskeskuksen pohjalta. Tavoitteeksi asetettiin saada Konalaan uusi nykyaikainen päivittäistavaramyymälä sekä sen yhteyteen muita julkisia tai kaupallisia palveluja.

Konalan kaupallisten palvelujen viitealue on Myyrmäen ja Leppävaaran välinen alue, jossa asuu n. 85 000 asukasta. Vuoteen 2015 mennessä väestömäärä kasvaa 3 400 asukkaalla (Espoosta ennusteluvut ovat vuodelle 2013). Koko alueen väestömäärän lisäys ei ole niin huomattavaa, että olennaiselle kaupallisen kysynnän kasvulle olisi pohjaa. Sen sijaan paikallisia muutoksia on lähitulevaisuudessa melko paljon. Eniten väestömäärä kasvaa Espoon Uusmäessä (yli 2 000 asukasta vuoteen 2013 mennessä) ja Helsingin Konalassa (yli 1 000 asukasta vuoteen 2015 mennessä) sekä Pitäjänmäellä (yli 600 asukasta). Vantaan alueista vain Hämeenkylä on väestömäärältään kasvava. Eniten väestömäärä vähenee vanhoilla kerrostaloalueilla, Malminkartanossa, Kannelmäessä ja Myyrmäessä, joilla täydennysrakentaminen on vähäistä.

Viitealueella väestömäärän painopiste siirtyy, kun väestömäärä vähenee kerrostaloalueilla ja pientaloasutusta lisätään. Kaupallista asiointia siirtyy tällöin autoiluun muiden kulkumuotojen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kustannuksella.

Vanhoilta kerrostaloalueilta, missä erikoiskaupat vähenevät, eivätkä päivittäistavarakaupat ole uudenaikaisia, asiointia siirtyy muualle, ellei lähialueen kaupan palveluita uudisteta.

Päivittäistavarakaupan mitoitus

Konalassa väestömäärän ennustetaan kasvavan yli tuhannella asukkaalla. Sen sijaan Reimarlassa, Malminkartanossa ja Kannelmäessä väestömäärä vähenee selvästi. Läheisillä alueilla väkiluku kasvaa myös Pitäjänmäen yritysalueella, missä tontteja muutetaan asumiskäyttöön.

Espoon puolella väestömäärä kasvaa selvästi Leppävaaran pohjoispuoleisilla alueilla, varsinkin Uusmäessä Konalan vieressä. Kokonaisuudessaan kasvu Espoon puolella on n. 2 500 asukasta. Toisaalta Leppävaarassa väestömäärä kääntyy laskuun.

Konalan ja Uusmäen asukasluvun, 8 400 asukasta vuonna 2005, päivittäistavarakaupan kerrosalan tarve on n. 1 900 k-m². Väestömäärän lisäys on 1 200 m:n säteellä suunnitellusta kauppapaikasta n. 2 800 asukasta, vastaa n. 600 k-m²:n lisäystä päivittäistavarakaupan pinta-alan tarpeessa. Tällöin luvussa on mukana myös Espoon Uusmäen puoleinen uusi asutus.

Mikäli Konalaan rakennetaan paikallis- tai lähikeskus, sen toissijainen vaikutusalue ulottuu Konalaa laajemmalle alueelle lähiympäristöön. Viidenneksen (20 %) ostovoimaosuudella ja 24 000 asukaspohjalla lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan mitoitustarve on 1 600 k-m².

Päivittäistavaroiden mitoitustarve olisi yhteensä 4 100 k-m².

Väestöennusteen ohjevuosi on 2015. Tämän jälkeen uutta asutusta tulee Helsingin puolella Honkasuolle. Etäisyys sinne on kuitenkin kaksi kilometriä ja alue sijaitsee alle kilometrin päässä Myyrmäen aluekeskuksesta, joten Honkasuo ei oleellisesti vaikuta Konalan kaupalliseen mitoitukseen. Myös Uusmäen väestömäärä tulee kasvamaan, mutta vuoden 2015 jälkeisiä muutoksia ei tässä laskelmassa ole otettu huomioon.

Erikoiskauppa

Paljon tilaa vaativan erityistavarakaupan (volyymikaupan) tai vastaavan aluekeskuksia täydentävän erikoiskaupan mitoitusta ei voida laskea Konalan paikallisten palvelujen kysynnän perusteella.

Erikoiskaupan vaikutusalue on laaja ja se on vaikeasti mitoitettavissa. Lähiöostoskeskuksista erikoiskauppa on vähentynyt ja keskittynyt suurempiin keskuksiin, esimerkiksi aluekeskuksiin. Lisäksi huomattava määrä etenkin volyymikaupasta hakeutuu edullisiin sijaintipaikkoihin, joissa rakentaminen on halpaa, kuljetukset helppo järjestää ja pysäköintimahdollisuudet ovat hyvät. Tällainen erikoiskauppa muodostaa myös mielellään ryhmittymiä (klustereita), kuten Petikko-Variston huonekalukaupat, Kehä III:n rautakauppa, Tammiston kodinkoneet ja Herttoniemen autokauppa.

Yksityisen kulutuksen rakenne on kehittynyt niin, että se on viime aikoina johtanut huomattavaan vapaa-aikaan, urheiluun ja liikuntaan sekä sisustus-, piha- ja puutarha-alaan liittyvän vähittäiskaupan kasvuun. Osa kasvusta hakeutuu aluekeskuksiin muun erikoiskaupan yhteyteen. Suunnilleen yhtä suuri kasvu on suuntautunut keskuksien ulkopuolisille teollisuus- ja yritysalueille, missä hankkeiden sijoittumiseen vaikuttaa paremminkin hyvät yhteydet kuin paikallisen väestön ostovoima.

Aluekeskusten, Leppävaaran ja Myyrmäen, läheisyys merkitsee, että monilla keskuksien tavanomaisilla toimialoilla ei ole edellytyksiä sijoittua Konalaan. Sen sijaan paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan aloille esimerkiksi moottoriajoneuvojen tms. kauppa, huonekalu-, sisustus- ja rakennustarvikekauppa, rautakauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa, Konalan sijainti on mahdollinen. Alueen liikenteellinen tavoitettavuus on hyvä ja edellytykset volyymikaupan tai keskuksen ulkopuolisen erikoiskaupan sijoittumiselle ovat olemassa.

Mikäli päivittäistavarakauppaa täydentää Konalassa volyymikauppa, voidaan lisäksi samaan yhteyteen sijoittaa muita lähikeskuksissa tavanomaisia palveluita, mitoitukseltaan suunnilleen 1 000 k-m². Tällaisia palveluita olisivat mm. posti, kioski, kahvila, ravintola, pitseria sekä muita pienehköjä palvelupisteitä.

Julkiset palvelut

Konalan uudet asukkaat tulevat käyttämään olemassa olevia julkisia palveluja. Korttelissa 32033 liiketiloja ja pohjakerroksen asuntoja voidaan kaavamääräyksen mukaan käyttää tarvittaessa tilapäisesti myös sosiaalipalvelun mm. päiväkotitiloina.

Palvelukeskus lisää liikunta- ja monitoimitilojen tarjontaa.

Luonnonympäristö

Asuntokorttelin 32033 eteläpuolinen puisto on lähiviheraluetta. Kevyen liikenteen yhteydet itään Mätäjokilaakson virkistysalueille ja länteen Konalan keskiosan puistoihin ovat hyvät.

Yhdyskuntatekninen huolto

Korttelin 32033 muutos edellyttää kunnallistekniikan täydennysrakentamista. Victor Hartwallin polulle on suunniteltu rakennettaviksi vesijohto ja jätevesiviemäri. Seltteri-, Sooda- ja Limonadikujille on suunniteltu rakennettaviksi Ajomiehentieltä vesijohdot sekä jäte- ja sadevesiviemärit. Tontit liitetään kaukolämpöverkon Ajomiehentien ja Victor Hartwallin polun olemassa oleviin johtoihin. Sähköverkon osalta muutos edellyttää kahden uuden muuntamon rakentamista kortteliin 32033. Puhelin- ja telekaapeliverkon muutostöitä tehdään Kolsarintien ja Konalantien risteysalueella.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue on pääosin rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata sekä kalliota. Kitkamaalajialueella rakennukset perustetaan maa- tai kalliovaraisina ja savialueella tukipaaluin.

Korttelin 32033 maaperä on tutkittu ja korttelissa olleet pilaantuneet maa-ainekset on kunnostettu vuonna 2004.

Aikaisempien tonttien 32037/14, 15, ja 19 maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2004. Tonteilla 14 ja 19 tutkimuksissa havaittu maaperän lievä pilaantuminen metalleilla ei edellytä kunnostustoimia ennen alueen suunniteltua käyttöä. Tonteilla 32037/1–4 ja 16 maanomistajien toimesta tehtävät maaperän pilaantuneisuusselvitykset ovat kesken. Kaavassa on koko korttelissa pilaantunutta maata koskeva määräys: Maaperän pilaantumista koskeva tutkimustarve on selvitettävä ennen rakentamiseen johtavan rakennus- ja toimenpideluvan myöntämistä.

Tontilla 32035/3 tutkimuksissa havaittu maaperän pilaantuminen edellyttää maaperän kunnostamista ennen kaavan mukaista käyttöä. Kaavassa on pilaantunutta maata koskeva määräys: pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Kaavassa on määrätty rakenteille ääneneristävyysvaatimukset siten, että valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sisällä saavutetaan. Korttelin yhtenäinen massoittelu suojaa sisäpihaa meluisimmista suunnista, jolloin piha-alueilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

Kaavassa edellytetään, ettei tonteilla 32033/6, 16 ja 21 asuntoja saa suunnata yksinomaan Konalantielle tai Ristipellontielle päin. Parvekkeiden käyttökelpoisuuden parantamiseksi kaavassa on lisäksi määrätty parvekkeet lasitettaviksi Konalantien varressa.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 5.4.2006 esittää Hartwallin alueelle suunnitellun uuden kadun nimeksi nimeä Victor Hartwallin polku. Korttelin 32033 sisällä olevat AH-alueet on myös nimetty osoitenumeroinnin selkiyttämiseksi: Seltterikuja, Soodakuja ja Limonadikuja, joilla on ajoyhteys, sekä Virvokekuja, joka on korttelin sisäinen itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen raitti. Nimet liittyvät alueen teollisen toiminnan historiaan.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen uudistaa ja täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta sekä lisää ja monipuolistaa alueen palveluja. Elinkeinojen osalta tapahtuu työpaikkojen poistumista, mutta muutos mahdollistaa myös toisaalta elinkeinorakenteen monipuolistumista.

Kaupalliset palvelut on mitoitettu niin, että lähipalvelujen taso paranee, mutta lisäyksellä ei ole haitallisia vaikutuksia laajemmassa palveluverkossa.

Uudisrakentaminen lisää liikenteen määriä nykyisestä. Haittojen minimoimiseksi on tehty järjestelyjä sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Uudisrakentamisen yhteydessä poistuva puusto korvautuu myöhemmin piha- ja katualueiden istutusten myötä.

Uusi asuntorakentaminen monipuolistaa kaupunginosan asuntokantaa. Keskipinta-alan vähimmäisvaatimuksella on tavoitteena tarjota lapsiperheille sopivia asuntoja. Lähipalvelukeskuksen toteutuminen monipuolistaa koko kaupunginosan palvelutarjontaa. Hartwall Oy:n korkeavaraston säilyminen on ajallinen muistuma teollisuuskaudesta ja erityisenä lisänä Ajomiehentien katualueen päälle jäävä entisestä kuljetin- sillasta liike- tms. tilaksi muuntautuva siltapaviljonki.

Kaupungin osuus alueen toteuttamiskustannuksista muodostuu Ajomiehentien ja Konalantien katualueiden uudelleenjärjestelyistä. Kunnallistekninen verkosto ei edellytä merkittävää täydentämistä.

Kaupunginosan asukasmäärän kasvaminen turvaa osaltaan mm. koulupalvelujen säilymistä ja vaikuttaa myös kaupallisten ja muiden palvelujen saamiseen alueelle.

Toteutus Alueen rakentaminen tapahtuu yksityisten toimesta. Rakentaminen kestää useita vuosia. Asuntokorttelin ensimmäisen vaiheen rakentaminen on tarkoituksenmukaista aloittaa Ristipellontien reunasta, jolloin samalla syntyy korttelia suojaava melumuuri.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeillä, joiden mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.10.2003 ja 6.2.2006).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2003–2005 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja koko Konalan keskuksen, Hartwallin alueen ja Konalan portin tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa ensimmäisen kerran 20.10.2003.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi korttelin 32033 asemakaavan muuttamisen periaatteet 21.6.2005 asuntorakentamisen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa 13.2.–6.3.2006. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Konalan ala-asteella 13.2.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, opetusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen ja kiinteistöviraston kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Lautakunta edellytti periaatekäsittelyn yhteydessä tutkittavaksi myös vaihtoehtoa, jossa pientalojen ja ns. kaupunkivillojen osuutta tulisi lisätä. Vaihtoehtoa ei ole tehty erillisenä, vaan kyseinen näkökanta on sisällytetty käsiteltävänä olevaan kaavaratkaisuun. Nähtävänä olleessa luonnoksessa tontin 32037/20 kohdalla oli kokonaiskerrosala ja myymälätilojen osuus suurempi sekä esitettiin vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamismahdollisuus. Mitoitusta on pienennetty kaupallisten palvelujen tarveselvitysten pohjalta ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 7 kirjallista mielipidettä, joista 1 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 6 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Suulliset mielipiteet ovat olleet etupäässä uudisrakentamisen ja palvelujen toteuttamisen kiirehtimistä.

Ympäristökeskus on ilmoittanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että kaavoituksen yhteydessä tulee arvioida myös liikenteen ja teollisten toimintojen vaikutukset asumiseen.

Terveyskeskuksen hallinto- ja palvelukeskus on ilmoittanut, ettei terveyskeskuksella ole tarvetta sijoittaa toimintojaan kaavaluonnoksen alueelle ja ilmoittanut ottavansa huomioon terveyspalvelujen tarjonnassa arvioidun 1 200 uuden asukkaan palvelujen tarpeet.

Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskus on ilmoittanut, että uuden paikalliskeskuksen palveluiden käyttäjinä tulee olemaan jossain määrin Mäkkylän ja Uusmäen alueilla asuvia espoolaisia, jotka ovat käyttäneet olemassa olevan ostoskeskuksen palveluita jo ennestään. Tulevaisuudessa palveluita käyttänevät jonkin verran myös uusien Painiityn ja Uusmäen pohjoisosan kaava-alueiden asukkaat. Kaupunkisuunnittelukeskuksella ei ole huomauttamista kaavamuutoksen valmisteluaineistosta.

xxxxx xxxxxxxxxx mielestä Riihipellontien ostoskeskuksen ympäristöön aikaisemmin (2003) esitetty lisärakentaminen oli ylimitoitettua ja olisi tuhonnut alueen ilmeen. Hartwallin alueen suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.6.2005 tekemä päätöslauselma ja kiinnittää huomiota alueen avoimuuteen. Liikenteen sujuvuutta tulee kehittää, onhan Konalantie jo tänään joinakin aikoina hyvin ruuhkainen ja entisen Hartwallin alueen sekä Espoon Pajuniityn rakentaminen tulee lisäämään liikennettä keinotekoisesti kavennetulla (punaiset pyöräkaistat) tiellä. Myös alueiden rakentaminen tulee lisäämään rakennusaikaista raskasta liikennettä, mihin on varauduttava.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Riihipellontien aikaisemmin esillä ollut täydennysrakentaminen ei ole mukana kaavamuutoksessa. Korttelin 32033 uudisrakentamisen ratkaisun keskeinen sisältö on etelään puistoon päin avautuvien korttelipihojen sarja, joita reunustavat porrastuvat rakennukset.

Uudet asunnot ja liiketilat tuovat lisää liikennettä alueen katuverkkoon n. 5 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne tulee ennusteiden mukaan jakaantumaan puoliksi Konalantielle ja Vihdintielle, jolloin liikennemäärät tulevat lisääntymään Konalantiellä 26 % ja Vihdintiellä 6 %. Konalantien sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tullaan tulevaisuudessa parantamaan rakentamalla kiertoliittymiä sekä uusilla kevyen liikenteen järjestelyillä. Konalantien ajorata voidaan kaventaa ja pyörätie nostaa jalankulun kanssa samalle tasolle ja erottaa reunakivellä ajoradasta.

Hartwallin jakelukeskuksen poistuminen vähentää osaltaan liikennettä.

Helsingin Osuuskauppa Elanto mainitsee, että kaavamuutokseen liittyvässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tonteille 32037/14, 15 ja 19 esitettiin myymälä- ja liikekäyttöä (K), mutta asemakaavaluonnoksessa vastaava merkintä on liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Helsingin Osuuskauppa Elanto on tiedustellut mahdollisuuksia laajentaa samalla alueella (korttelissa 32045) vähittäiskaupan suuryksikön konseptin mukaan, mutta laajentumista ei ole kaupungin taholta pidetty mahdollisena. Perusteluna on esitetty keskustatoimintojen aluemerkinnän puuttumista maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä hankkeen kielteisillä vaikutuksilla Myyrmäen alueen kaupalliseen kehittymiseen.

Mielipiteessä pidetään kielteisenä myös sitä, että vähittäiskaupan suuryksikköä ollaan sijoittamassa kaava-alueelle poikkeusluvalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että nähtävänä olleessa luonnoksessa tontin 32037/20 kohdalla oli kokonaiskerrosala ja myymälätilojen osuus suurempi sekä esitettiin vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamismahdollisuus. Mitoitusta on pienennetty kaupallisten palvelujen tarveselvitysten pohjalta ja käyttötarkoitus (KL) vastaa esitettyä mielipidettä.

Mielipiteessä mainitun korttelin 32045 vuodelta 2003 peräisin olevassa asemakaavassa on K-määräyksessä lisämääre yhden vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisesta (myymälätilojen enimmäismäärä on 4 500 k-m²). Korttelissa on siis laajennusmahdollisuus ja vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamismahdollisuus jo nyt.

Konalan maankäytön muutosperiaatteiden mukaisesti tavoitteena on, että päivittäistavarakaupan lisäys ja muita mahdollisia palveluja tulee sijoittaa ensi sijassa kaupunginosan asutuksen painopisteeseen, keskemmälle Konalaa, alueen eteläosaan.

Hartwallin tehtaan tontti Ajomiehentien eteläpuolella muutetaan yleiskaavan mukaisesti asumiseen (noin 1 200 asukasta). Ajomiehentien pohjoispuoleista korttelia 32037 ei voitu yleiskaavan vastaisesti muuttaa asumiseen, mutta sen sijaan on pidetty mahdollisena ja tarkoituksenmukaisena sijoittaa siihen palveluja, etenkin kun toiminta voi käyttää hyväksi olemassa olevaa rakennusta.

Aro-Yhtymä Oy:n mielestä ehdotus on oikeansuuntainen, mutta yhtiö haluaa vielä käydä tarkentavia keskusteluja omien tonttiensa osalta. Muilta osin yhtiö pyytää kiinnittämään huomiota liikennejärjestelyihin ja liikenteen sujuvuuteen Vihdintieltä tulevan Ristipellontien osuuden ja varsinaisen Ristipellontien risteyksessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että käytyjen keskustelujen pohjalta asemakaavaehdotus vastaa yhtiön tavoitteita. Liikenteen osalta Vihdintien ja Ristipellontien liittymään tullaan rakentamaan pohjoiseen kääntyvä kaista. Toimenpiteellä turvataan liikenteen sujuvuus iltaruuhkan aikana. Ristipellontien liittymää on mahdollista myös myöhempien kaavamuutosten yhteydessä leventää. Näin saadaan Vihdintieltä tultaessa omat kaistat vasemmalle ja oikealle kääntyviä varten, jolloin liittymän sujuvuus ja liikenneturvallisuus paranee.

Lions Club Helsinki Konala ja Pitäjänmäen-Konalan korttelikerho ovat esittäneet, että kun Rakennusliike Hartela on anonut mahdollisuutta rakentaa kortteliin 32037 monitoimi- ja liikuntatiloja, Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuudet aikaansaada tiloihin alueen väestölle tarpeellisia liikunta- ym. vapaa-ajan tiloja ja selvittäisi, onko kaupungin edun mukaista osallistua kyseessä olevaan projektiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa on määritelty liike- ja palvelukeskuksen mitoitus sekä se, että liikunta- ja monitoimitilojen sijoittaminen on mahdollista. Kaupungin osallistuminen vaatii hallintokuntien ja tilojen yksityisen toteuttajan välisiä neuvotteluja.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²
		Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	39 007	50 000
		Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)	5 887
		Liikerakennusten korttelialuetta (KL)	17 321	17 321
		Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)	20 414	20 414
		Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY)	18 805	18 805
		Katualuetta	25 461
		Yhteensä	126 893	106 539

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.8.–4.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, liikuntalautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Vantaan Khn lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla (17.8.2006) ja ympäristökeskuksella (10.8.2006) ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (21.11.2006) mm., että tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja kaavamuutos on tehty tontinomistajien aloitteesta. Kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet. Tontinomistajien ja kaupungin kesken tullaan kaavamuutoksen kiinteistötekniseksi toteuttamiseksi suorittamaan aluejärjestelyjä.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa kolmen tontinomistajan (Nordea Rahoitus Suomi Oy, tontti 32033/5; Kiinteistö Oy Helsingin Ajomiehentie 1 / Rakennusosakeyhtiö Hartela, tontit 32037/14, 15 ja 19; Aro-Yhtymä Oy, tontit 32034/1 ja 6 sekä 32035/2) nykyisten tonttien arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä niiden kanssa. Tontinomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnokset. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajien kanssa on tehty sopimukset.

Liikuntalautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotus antaa mahdollisuuden sijoittaa sisäliikuntatiloja sekä toimitilarakennusten korttelialueille että liikerakennusten korttelialueelle. Alueiden asemakaavamääräykset ovat käyttötarkoituksen osalta hyvin väljät ja sallivat alueille liike- ja toimitilojen lisäksi monenlaisia kaupallisia ja julkisia palvelutiloja sekä vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Lautakunta toteaa, että läntisessä Helsingissä on niukasti sisäliikuntatiloja ja on hyvä, että kaavaehdotus antaa mahdollisuuden niiden lisäämiseen. Niiden rakentamiseen ei ole varauduttu liikuntatoimen suunnitelmissa, joten kyseiset liikuntatilat tulevat todennäköisesti toteutumaan yksityisenä hankkeena.

Kaava-alueelle ei ole suunniteltu erillisiä virkistysalueita. Kaava-alue rajoittuu etelässä Konalan kenttä- ja puistoalueeseen. Lisäksi alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet itään Mätäjokilaakson virkistysalueille ja länteen Konalan keskiosan puistoihin. Kevyen liikenteen liikenneoloihin on kaavaehdotuksessa kiinnitetty hyvin huomiota. Konalantien ajonopeuksia pyritään kaavaselostuksen mukaan hillitsemään rakentamalla kiertoliittymät Vanhan Hämeenkyläntien ja Kyttäläntien liittymiin. Asuntokorttelin autojen pysäköintipaikat sijoitetaan pääasiassa maanalaisiin tiloihin. Tämä lisää asuntoalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla suojateille uusia keskisaarekkeita sekä erilliset jalankulku- ja pyörätiet molemmin puolin katua.

Uusilla turvallisuutta parantavilla liikennejärjestelyillä on merkitystä myös Konalan kentän käyttäjille. Konalan kenttäalue rajoittuu Victor Hartwallin polkuun ja ajoyhteys kentälle kulkee Kolsarintien kautta. Kenttä on ympärivuotisessa käytössä (jalkapallo, jääkiekko, luistelu, juoksurata). Kenttää käyttävät mm. koululaiset.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (7.9.2006) mm., että kaupungin osuus alueen toteuttamiskustannuksista muodostuu katualueiden uudelleenjärjestelyistä. Asemakaavan muutos ja sen myötä tehtävät liikenteelliset ratkaisut aiheuttavat n. 1,5 milj. euron kustannukset, jotka on laskettu laadittujen liikennesuunnitelmien pohjalta. Kunnallistekninen verkosto ei edellytä merkittävää täydentämistä.

Katualueiden muutokset ovat perusteltuja ja Victor Hartwallin polun rakentaminen parantaa alueen sisäistä kevyen liikenteen verkostoa.

Asumista palvelevan laajan korttelialueen (32033) läpäisevien kevyen liikenteen katujen osoittaminen asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi on toteutuksen, ylläpitovastuiden ja yhtenäisen lopputuloksen kannalta hyvä ratkaisu. Kaupungin kannalta ratkaisu on lisäksi taloudellinen. AH-kaavamääräykseen tulisi liittää lause yleisestä käyttöoikeudesta.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006) mm., että AH‑kaavamerkintää koskevaa määräystä on täydennetty yleistä käyttöoikeutta koskevalla lisäyksellä.

Helsingin Veden mainitsee (28.9.2006) mm., että Victor Hartwallin polkuun on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 330 m ja sadevesiviemäriä n. 330 m. Rakennettavan uuden vesihuollon kustannusarvio on 350 000 euroa (alv = 0 %).

Kaavaselostuksen liitteenä olevaan vesihuoltokarttaan on lisäksi merkitty rakennettavaksi Seltterikujaan, Soodakujaan ja Limonadikujaan yleiset vesihuoltolinjat. Nämä kujat on myös merkitty tonteiksi. Kujien kohdalla on kaavaan merkitty maanalainen pysäköintialue ”maa”. Koska saatujen kokemusten perusteella yleisiä vesihuoltolinjoja ei voida asianmukaisella tavalla toteuttaa ja ylläpitää maanalaisissa yksityisissä tiloissa, ei maanalaisiin tiloihin tulla toteuttamaan yleisiä vesihuollon linjoja. Korttelin 32033 kaikki muut asuntotontit paitsi tontti 15 rajautuvat joko Ajomiehentien, Konalantien, Victor Hartwallin polun tai Ristipellontien katualueisiin, joiden vesihuoltoverkostoihin ne ovat tällöin liitettävissä. Tontti 15 tulee liittää yksityisillä liittymisjohdoilla viereisten tonttien kautta yleiseen vesihuoltoverkkoon. Tarvittavien rasitteiden perustamisesta vastaa tontin omistaja.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että Seltterikuja, Soodakuja ja Limonadikuja eivät ole katualuetta vaan yhteiskäyttöistä korttelialuetta AH. Tontit 32033/8, 11 ja 15 eivät rajaudu korttelia ympäröiviin katualueisiin ja näin ollen tonteille tarpeellisten vesihuoltolinjojen rakentaminen alueelle kuuluu hankkeesta vastaaville. Kaavaselostusteksti ja liitekartta on korjattu vastaavasti.

Pelastuslautakunta mainitsee (12.9.2006) mm., ettei asemakaavan muutosehdotuksesta ole pelastustoimen osalta huomautettavaa. Pelastustoimi ehdottaa kuitenkin, että A-korttelialueella saa rakennusoikeuden lisäksi pysäköintikerroksiin asuinkorttelialueen pysäköintipaikkojen yhteyteen sijoittaa asumista palvelevia rengasvarastoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että maa-merkinnällä osoitetulle maanalaiseen pysäköintiin varatulle alueelle on oikeus sijoittaa asumista palvelevia varasto-, teknisiä ja väestönsuojatiloja. Asemakaavamääräystä on täydennetty pelastuslaitoksen esittämällä tavalla lisäyksellä, että mainittuja tiloja saa sijoittaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (9.10.2006) mm., että Uudenmaan tiepiiri ja Helsingin kaupunki ovat laatineet Vihdintien kehittämisselvityksen keväällä 2004. Kehittämisselvityksen pitkän aikavälin toimenpiteenä esitetään Ristipellontien kohdalle Vihdintielle valo-ohjattu nelihaaraliittymä ja Vihdintielle joukkoliikennekaistoja. Joukkoliikenteen olosuhteita säteittäisillä pääväylillä parantava tiesuunnitelma Maantie 120 (Vihdintie) välillä Huopalahdentie–Kehä III (kt 50) on valmistunut toukokuussa 2006 ja on lausuntokierroksella. Rahoitusta joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavan tiesuunnitelman toteuttamiseen voidaan odottaa lähivuosina.

Myymälä- ja liikuntatilat sijoittuvat KL-kortteliin 32037 ja KTY-kortteliin 32035. Uudenmaan tiepiirin näkemyksen mukaan huolto- ja asiointiliikenteen ohjaaminen tonteilta Ristipellontien liittymäalueelle lähelle Vihdintien liittymää ei ole suotavaa. Ristipellontien liittymäalue on häiriöherkkä. Lyhyytensä vuoksi länsi-itäsuunnassa kulkevaa Ristipellontien osuutta Ristipellontien ja Vihdintien välissä on vaikea mieltää omaksi kadukseen. Häiriötilanteessa kaavan mukaisessa ratkaisussa jonot ulottuvat Vihdintielle saakka. Liittymän toimivuutta mitoittaa perjantai-iltapäivän huipputunti. Ristipellontien ja Vihdintien liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus tuleekin selvittää simuloimalla ennen kaavan lopullista hyväksymistä.

Victor Hartwallin polku on alueen tärkeä kevyen liikenteen yhteys Vihdintien varren bussipysäkeille ja tien takana sijaitseville Mätäjoen virkistysalueille. Ristipellontien suoran ja leveän katutilan vuoksi kuljettajat ajavat kadulla helposti sallittua nopeammin. Kadun turvalliseen ylittämiseen ja suojatiejärjestelyihin tuleekin kiinnittää huomiota.

Vihdintien alueen haltijana (maankäyttö- ja rakennuslain 133 §) Tiehallinto haluaa saada tiedon tulevista Vihdintien varren rakennushankkeista.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että Ristipellontien ja Vihdintien liittymän toimivuuden mitoittaa perjantain huipputuntiliikenne kello 16.30–17.30, jolloin päivittäistavarakaupan ja asuinalueelle palaavien asukkaiden tuottama liikenne kuormittaa suurimmillaan liittymää. Iltaruuhkahuipputuntina kaupat ja asuinalue tuottavat ympäröivään katuverkkoon lisää liikennettä 700 ajoneuvoa, josta puolen ennustetaan käyttävän Ristipellontien ja Vihdintien liittymää.

Alueen liikenteen toimivuudesta on laadittu tietokonemalli (syncro). Iltaruuhkahuipputuntina Ristipellontien liikennemäärää kasvaa 350 ajoneuvolla. Liikenteen lisäys on otettu huomioon esittämällä lisäkaistan rakentamista oikealle kääntyville (Vihdintie etelään). Myös liikennevalo-ohjausta on muutettu siten, että keskustasta vasemmalle Ristipellontielle on lisätty vihreää aikaa. Tehtyjen simulointien perusteella liittymän välityskyky (käyttösuhde 0,86) on riittävä.

Ristipellontien ja Victor Hartwallin polun suojatiejärjestelyissä tullaan katusuunnitelmien yhteydessä huolehtimaan turvallisuusvaatimuksista.

Lisäksi voidaan todeta, että Vihdintien kehittämisselvityksessä on asetettu tavoitteeksi mm. nopeuden alentaminen Konalan kohdalla nykyisestä 70:stä km/h 60:een km/h.

Vantaan kaupunki toteaa (9.10.2006) mm., että kaavan mahdollistama liike- ja myymälätilojen yhteenlaskettu kokonaismäärä KL- ja KTY‑kortteleissa on huomattava ja toteutuessaan niillä on lähipalvelualuetta laajempi vaikutusalue ja vaikutuksia Vantaan puolella mm. Myyrmäen kaupallisille palveluille. Selvitykset ja vaikutusten arviointi eivät ole riittäviä.

Vantaan kaupungin kannalta on lisäksi tärkeää, että liikenne Vihdintiellä toimii sujuvasti. Kaava-asiakirjoissa ei ole riittäviä selvityksiä Ristipellontien ja Vihdintien risteyksen toimivuudesta.

Asemakaavassa ei ole siis riittäviä liikenteellisiä ja kaupallisia selvityksiä. Asiakirjojen perusteella ei sen tähden pystytä arvioimaan, millaisia vaikutuksia kaavamuutoksella on Vihdintien toimivuuteen sekä Vantaan maankäyttöön ja palveluihin. Kaavaan liittyviä selvityksiä ja arviointia tuleekin täydentää.

Kun otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa sekä tavoiteltu asuntorakennejakauma, tulisi vielä harkita autopaikkojen vähimmäismäärävaatimusta. Myyrmäen keskustassa, johon on erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet, käytetään autopaikkanormia 1 autopaikka/90 k‑m², kuitenkin 1 autopaikka/0,8 asuntoa.

Kaupan ohjauksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota, että tiiviistä kaupunkirakenteesta ja julkisen liikenteen solmuista irrallaan olevat kaupan keskittymät eivät vaaranna hyvien julkisen liikenteen yhteyksien tuntumassa olevia, keskustahakuisia kaupan palveluja, joiden säilyminen kaupunkikeskustoissa, on koko alueen etu.

Kaupallista palveluverkkoa tulisi tarkastella yhteisesti kolmen kunnan alueelta, jotta sen seudulliset vaikutukset kaupan osalta olisivat paremmin arvioitavissa. Vantaan yleiskaavatyötä varten Entrecon Oy:llä teetetyssä konsulttityössä korostetaan Vantaan, Helsingin ja Espoon yhteistyön tärkeyttä seuraavasti: ”Kaupan palveluverkon tasapainoinen kehitys alueella edellyttää kolmen kunnan yhteistyötä. Vantaan lounaiskulma, Helsingin luoteiskulma ja Espoon koilliskulma tulisi kuntarajoista huolimatta nähdä yhtenä palvelualueena. Mahdollista kaupan tarjontaa alueella tulisi tarkastella väestömäärä, ostovoima, kilpailutilanne ja liikenteellinen sijainti huomioiden.” (Entrecon Oy, Yleiskaavan vaikutusten arviointi – Kaupan alueet ja palveluverkko / luonnos 21.9.2006).

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa (14.12.2006) liikenteen osalta, edellä olevaan, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnosta annettuun vastineeseen. Autopaikkamitoituksessa on käytetty kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymää autopaikkamäärien laskentaohjetta.

Valmistelun yhteydessä on laadittu perusteellinen kaupan vaikutusten arviointi, joka perustuu kaupan verkon tarkasteluun alueella sekä uusimpiin selvityksiin alueen kauppapalveluista ja asioinnin suuntautumisesta. Arvio ulottuu myös Vantaan ja Espoon puolelle. Arvion pohjaksi on laadittu Konalan kaupallisen kehittämisen skenaariot tarkoituksena Konalan kaupallisten peruspalvelujen säilyttäminen uudistamalla kauppapalveluja samalla kun sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Konalan kaupallisten palvelujen viitealueena on selvitetty Myyrmäen ja Leppävaaran välistä aluetta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tarkasteltavalla alueella on 85 000 asukasta. Kaupallisen kysynnän arvio perustuu mainitun alueen ostovoiman kasvuennusteeseen, jonka pohjana ovat kuntien laatimat väestöennusteet Helsingillä ja Vantaalla vuoteen 2015 asti ja Espoolla vuoteen 2013 asti. Lisäksi on otettu huomioon tiedossa olevat maankäyttösuunnitelmat, joiden toteutuminen on myöhäisempi, mutta ostovoimalaskelma on ulotettu ainoastaan vuoteen 2015 asti.

Tarkasteltavalla alueella ei tapahdu huomattavaa väestömäärän lisäystä, lisäys on vajaat 4 prosenttia. Sen sijaan alueella tapahtuu väestömäärän sijainnissa muutoksia. Kerrostaloalueilla väestömäärä vähenee ja pientaloalueilla kasvaa. Tämä on yksi tekijä, joka tekee tarpeelliseksi alueen palveluverkon suunnittelun ja uudistamisen.

Päivittäistavaroiden osalta hankkeen vaikutus on paikallinen rajoittuen n. 20 000–30 000 asukkaan alueelle Konalassa ja sen ympäristössä lähinnä Helsingissä, mutta jossain määrin myös Espoon Uusmäessä. Vantaan puolelle vaikutus ei ulotu. Arvio perustuu myös siihen, että Malminkartanon pohjoispuolelle rakennettava Honkasuon alue käyttää hyväkseen Myyrmäen kaupallisia palveluja eikä alue suuntaudu Konalan keskukseen, joka on Myyrmäkeä selvästi kauempana.

Erikoiskaupan suhteen yhtä tarkkaa vaikutusalueen rajaa ei ole voitu esittää, koska hankkeen tilaohjelma on avoin. Voidaan kuitenkin päätellä, että lähellä sijaitsevat Myyrmäen ja Leppävaaran aluekeskukset ovat huomattavasti vetovoimaisempia keskuksia ja rajoittavat Konalaan tulevia kaupallisia palveluja kilpailluilla markkinoilla. Todennäköisimpiä toimintoja ovat paljon tilaa vievän erikoiskaupan alat.

Hanke korvaa paikallista poistumaa ja estää sen, ettei Konala jää ilman päivittäistavarakauppaa ja muita kaupallisia palveluja. Se myös nykyaikaistaa palveluverkkoa yksiköillä, joilla on edellytykset säilyä alueella. Alueelta poistuviin palveluihin nähden sijainti on näkyvämpi, houkuttelevampi ja paremmin tavoitettavissa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (25.8.2006) mm., että seutukaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa kortteli 32033 on kerrostalovaltaista aluetta ja muu osa on työpaikka-aluetta, jota kehitetään tuotanto- ja varastointi- sekä palvelu- ja toimistokäyttöön.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa edelleen, että kaavalla lisätään asutusta yhdyskuntarakenteen kannalta edulliselle paikalle. Liikennemelun osalta on annettu meluntorjuntamääräyksiä. Selostuksesta ei käy ilmi, miksi parvekkeen lasitusmääräystä tai parvekkeiden suuntaamismääräystä ei ole annettu myös Ristipellontien ja Ajomiehentien varteen, vaikka meluselvityksestä käy ilmi, että meluohjearvot ylittyvät niidenkin varressa.

Kortteliin 32035 sallitaan korkeintaan 2 000 k-m² päivittäistavarakauppaa. KTY-merkintää korttelissa on syytä tarkentaa siten, että Lidl:n tontti osoitetaan KL-merkinnällä.

Kaavamääräyksissä todetaan KL-korttelialueesta, että myymälätiloina voi käyttää 9 500 k-m², ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikkönä. Uudenmaan ympäristökeskus muistuttaa, että samat säännökset koskevat myös myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Silloinkin kun mikään yksittäinen myymälä ei ylitä 2 000 m²:n rajaa, tällaisella myymäläkeskittymällä saattaa olla myymälöiden lukumäärän vuoksi vähittäiskaupan suuryksikköön rinnastettavia vaikutuksia. Koska kaavaehdotuksen sallima rakennusoikeus on niin suuri ja toimintojen sekä myymälätilojen pysäköinti tontilla on yhteinen, täyttyvät myymäläkeskittymän tunnusmerkit.

Selkeyden vuoksi KL-kaavamääräystä tulee tarkentaa siten, että kortteliin sallitaan 2 000 k-m²:n päivittäistavarakaupan lisäksi vain paljon tilaa vaativaa kauppaa. Selostuksen sivulla 16 todetaankin Konalan sijainnin sopivan juuri tämän kaupan alalle. Selostuksen sivulla 15 todetaan päivittäistavarakaupan mitoitustarpeen olevan 4 100 k-m². Tässä luvussa on kuitenkin mukana Konalaa laajemman alueen asutus. Selostuksen teksti viittaa siihen, että kaava tähtää paikallis- tai lähikeskuksen rakentamiseen. Tällöin vaikutusalue ulottuu Konalaa laajemmalle alueelle. Mikäli KL-merkinnän tarkennusta ei tehdä, Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että yleiskaavan ratkaisuperiaatteita ei ole riittävästi otettu huomioon.

Helsingissä on vireillä muitakin kaupan hankkeita, jotka heijastuvat kaupalliseen palveluverkkorakenteeseen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaupallinen palveluverkko kaipaa kokonaistarkastelua, jotta voidaan arvioida yleiskaavan ajantasaistamistarve.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että asemakaavassa on määräys siitä, ettei asuntoja saa suunnata yksinomaan Ristipellontielle päin ja ilmansuunnasta johtuen parvekkeet tulevat sillä osalla korttelia 32033 automaattisesti länteen suojaisalle pihan puolelle. Konalantien parvekkeiden lasittamisesta on määräys juuri siksi, että se sivu on ilmansuunnallisesti otollisin puoli parvekkeen sijoittamiseen. Lausunnossa esitetyn mukaisesti on kuitenkin lisätty parvekkeiden lasitusmääräys myös Ajomiehentien ja Ristipellontien varteen.

Kortteli 32035 muodostaa yhden tontin, jonka kokonaisrakennusoikeus on 6 500 k-m². Sallittu myymälä, enintään 2 000 k-m², jonka Lidl toteuttaisi ensimmäisessä vaiheessa, on siten alle puolet tontin kerrosalasta. Toimitilarakennusmerkinnällä (KTY) on haluttu turvata se, että pääosa rakennusoikeudesta voitaisiin käyttää monipuolisesti, toisin sanoen myymälätilojen ohella myös muiden, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen rakentamiseen. Tästä syystä käyttötarkoitusmerkinnän muuttamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena.

Kohde sijoittuu voimassa olevan yleiskaavan T-merkinnällä varatulle alueelle (työpaikka-alue, teollisuus/toimisto/satama) niin, että se liittyy välittömästi A-merkinnällä varattuun alueeseen (kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila).

Molemmissa aluevarausluokissa alue on varattu tarkentavalla selityksellä myös palvelujen käyttöön. Esitetty palvelukäyttö on siten yleiskaavan mukainen.

Yleiskaavassa ei ole kauppapaikkasuunnitelmaa, koska kaupan edellytykset muuttuvat uusia alueita rakennettaessa ja vanhojen alueiden väestön muuttuessa. Yleiskaavakartassa ei myöskään ole samasta syystä esitetty lähikeskuksien sijaintia. Vaikutukseltaan paikalliseksi jäävän lähikeskuksen sijainti ja mitoitus jää asemakaavassa ratkaistavaksi.

Suunnitelma mahdollistaa enimmillään 11 500 k-m²:n kaupallisen mitoituksen, joka jakaantuu kahdelle eri kiinteistölle. Hankkeen vaikutusalue on paikallinen, mutta Konalaa laajempi, koska 5 000 asukkaan väestöpohjalla saadaan nykyisten kannattavuusperusteiden pohjalta vain yksi päivittäistavaramyymälä.

Kokonaisuudessa kaupallisesta mitoituksesta 4 100 k-m² on päivittäistavarakauppaa niin, että vaikutusalueeseen kuuluu Konalan lisäksi osittain Espoon Uusimäki ja melko pienellä ostovoimaosuudella (10–25 %) Reimarla, Marttila, Kannelmäki, Malminkartano, Lassila ja Pitäjänmäki.

Muualla Konalassa poistuvaa kaupallista mitoitusta hanke korvaa n. 1 300 k-m².

Päivittäistavarakaupan ja muiden asuinalueen tyypillisten kaupallisten palvelujen lisäksi olisi periaatteessa mahdollista osoittaa kerrosalaa paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Useimmat tyypilliset volyymikaupan toimialat ovat kuitenkin Helsingin olosuhteissa, missä väestöpohja on suuri, laajentaneet valikoimiaan normaalin erikoiskaupan suuntaan, esimerkiksi huonekalukaupoista on tullut sisustusalan erikoismyymälöitä laajalla tuotevalikoimalla. Tyypillisiä volyymikaupan aloja ovat enää autokauppa ja maataloustarvikkeiden kauppa. Myyrmäen ja Leppävaaran aluekeskusten läheisyyden ja huomattavasti suurempien keskusten tarjoamien kilpailuetujen perusteella on arvioitu, että Konalaan sijoittuisi todennäköisesti volyymikauppaa, mutta olisi keinotekoista rajoittaa asemakaavalla erikoiskaupassa myytävien tuotteiden valikoimaa näin keskeisellä Helsingin alueella.

Lisänäkökohtia, jotka puoltavat lähikeskuksen rakentamista Konalaan, ovat seuraavat:

- Kaupallinen toiminta mahdollistaa rakennuksen säilyttämisen.

- Samalla liikuntatilojen rakentaminen on mahdollista.

- 1 000 uutta asukasta tulee aivan viereen.

- Työpaikka-alueelta tuleva palvelujen kysyntä monipuolistaa Konalan asuinalueen palveluita.

Saapunut kirje Pit-Ko Pitäjänmäen-Konalan ikäihmiset mainitsevat (27.10.2006) Khlle lähettämässään kirjeessä mm., että Konalan ja Pitäjänmäen kaupallisia palveluja on mahdotonta pitää nykyisellään riittävinä, saati liiallisina, kuten Uudenmaan ympäristökeskus väittää ns. Hartwallin alueen rakentamissuunnitelmista antamassaan lausunnossa.

Hartwallin entisiin tehdaskiinteistöihin on tarkoitus kaavoittaa liike-, liikunta- ja kokoontumistiloja. Ympäristökeskuksen mukaan alueen lähikauppa kärsisi uudesta kaupallisesta keskittymästä. Myymäläverkostoa ei liioin saisi kehittää niin, että kauppaan on aina mentävä autolla.

Yhdistys pitää käsitystä lähikaupan kärsimisestä käsittämättömänä. Ei mikään voi kärsiä, jos ja kun sitä ei ole olemassa. Lähikauppoja ei alueella liiemmälti ole ja niistäkin muutaman alta viedään tilat, kun talo puretaan. Ympäristökeskuksen virkamiehet ovat häikäilemättömästi asettuneet puolustamaan alueen liepeillä kauppaa käyvän Ässä-ketjun olemassa olevan liikkeen nykyvolyymin säilymistä. Autoillapa - joko omalla tai liikennelaitoksen - sinnekin on useimpien mentävä.

Rakennusliike Hartela on myös anonut mahdollisuutta rakentaa Konalaan Ajomiehentien pohjoispuoleiseen kortteliin 32037 monitoimi- ja liikuntatiloja. Helsingin kaupungilla olisi yhdistyksen käsityksen mukaan mahdollisuus aikaansaada Hartwallin entisiin toimitiloihin kohtuullisin kustannuksin alueen väestölle tuiki tarpeellisia tiloja muissa kaupunginosissa usein toteutetulla kaupungin ja yritysten omistus- ja hallintakumppanuudella.

Sen paremmin Konalassa kuin Pitäjänmäelläkään ei ole asukastaloja eikä vastaavia tiloja. Kokoontumistiloista on ankara pula. Alueen ikäihmiset tarvitsevat kipeästi päiväsaikaan kokoontumis- ja liikuntatiloja. Nyt niitä on saatu niukahkosti käyttöön kaupungin ja seurakunnan suopealla suhtautumisella. Ilta-aikaankin tiloilla olisi käyttöä.

Yhdistys esittää, että Khs puoltaa Hartwallin alueen monipuolista rakentamista ja kehittämistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006) mm., että asemakaavan muutoskarttaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

- Asemakaavamerkinnän (maa) aikaisempaan tekstiin: ”Maanalainen pysäköintitila. Tilaan saadaan sijoittaa myös asumista palvelevia varasto-, teknisiä ja väestönsuojatiloja.” on lisätty sanat ”asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi”.

- Asemakaavamääräystä ”AH-korttelialueella” on täydennetty ”alueeseen on yleinen käyttöoikeus” -lisäyksellä.

- Asemakaavamääräykseen ”A-korttelialueella tulee parvekkeet lasittaa Konalantien varressa” on lisätty, että parvekkeet tulee lasittaa myös ”Ajomiehentien ja Ristipellontien varressa”.

Lisäksi on tehty seuraava tekninen muutos:

Victor Hartwallin polkua kortteleiden 32035 ja 32034 välissä on kavennettu metrillä tontin 32034/10 puolelta. Siirron jälkeen tontilla olevan rakennuksen poistumistieporras ei jää osittain katualueelle.

Asemakaavaselostukseen on täydennetty lausuntojen vastineissa esitetyt lisätiedot.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 32. kaupunginosan korttelin nro 32033, korttelin nro 32034 tonttien nro 1 ja 6, kortteleiden nro 32035 ja 32037 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.6.2006 päivätyn ja 14.12.2006 muutetun piirustuksen nro 11558 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11558 (Konalan kortteit 32033, 32035 ja 32037 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Konalan korttelit 32033, 32035 ja 32037 ym.)

VIIKIN PUISTOALUEEN SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEEN (LATOKARTANON LIIKUNTAHALLI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11567)

Khs 2006-1712

36. kaupunginosan (Viikin) puistoalueen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee keskellä Latokartanon asuinalutta. Suunnittelualue käsittää Viikinojan puistossa, Latokartanon peruskoulun tontin eteläpuolella olevan kalliokumpareen.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Latokartanon asuinaluetta palvelevien sisäliikuntatilojen rakentaminen maan pinnalle, Latokartanon peruskoulun eteläpuolella olevaan rinteeseen. Liikuntahalli täydentää ja monipuolistaa Latokartanoon tulevaa liikuntapaikkatarjontaa.

Vuonna 2005 Latokartanon liikuntahallille laaditussa hankesuunnitelmassa liikuntahallin tilat suunniteltiin toteutettavaksi puistoalueelle rakennettavana kalliosuojana, johon olisi sijoitettu ympäröivien julkisten rakennusten ja Latokartano V asuinalueen asuinrakennusten väestönsuojia. Kalliosuojaan sijoitettuna hankkeen laajuus kasvoi kuitenkin niin suureksi (4 835 brm²), että kustannukset ylittivät hankkeen kustannusarvion huomattavasti.

Liikuntahallille on tehty uusi hankesuunnitelma, jossa tilat on suunniteltu toteutettavaksi maan päälle uudisrakennuksena, jonka laajuus on 3 890 brm². Hankesuunnitelma on hyväksytty Khssa 29.1.2007. Hankkeeseen sisältyy Latokartanon peruskoulun, korttelitalo Leskenlehden, päiväkoti Kissankellon sekä liikuntahallin omat suojapaikat.

Liikuntahalliin rakennetaan kaksi palloilusalia ja kuntosali puku- ja pesutiloineen, viereisiä ulkokenttiä palvelevat pukutilat, henkilökuntatilat sekä kenttien huoltovarasto. Toinen saleista toimii Latokartanon peruskoulun sisäliikuntatilana.

Kaava-alueen pinta-ala on 3,417 ha ja kokonaiskerrosala 4 000 m².

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoa, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristönä. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan periaatteiden mukainen.

Viikin osayleiskaavassa, joka on ollut Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana, alue on merkitty puistoksi, jonka kautta kulkee pääulkoilureitti.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 11020, jonka Kvsto hyväksyi 11.9.2002. Asemakaavassa osa alueesta on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), jolle on osoitettu yksikerroksisen rakennuksen rakennusala maanalaisiin tiloihin johtavaa huolto- ja sisäänkäyntirakennusta varten sekä alueen osa maanalaisiin tiloihin johtavaa ajoluiskaa ja ilmanvaihtokuilua vartan. Osa alueesta on puistoa (VP), jolle on osoitettu maanalainen tila, johon saa sijoittaa väestönsuoja- ja liikuntatiloja suojavyöhykkeineen yhteensä 6 000 k-m². Lisäksi puistoon on osoitettu alueet, joille saa sijoittaa maan pinnalle johtavan porras- ja ilmanvaihtokuilurakennuksen suojavyöhykkeineen sekä maanpäällisen sisäänkäyntirakennuksen.

Maanomistus

Alue on valtion omistuksessa. Kaupunki ja valtio ovat solmineet esisopimuksen aluejärjestelyistä Viikissä. Sen jälkeen, kun sopimus on hyväksytty, siirtyy alue kaupungin omistukseen.

Alueen yleiskuvaus

Latokartanoon tulee asunnot n. 10 000 asukkaalle ja 100 000 k-m² työpaikkoja ja palveluja. Latokartanon asuinalueen rakentaminen on edennyt etelästä alkaen siten, että kolme ensimmäistä aluetta ovat lähes valmiiksi rakennettuja. Tällä hetkellä rakentaminen on käynnissä lähipalvelukeskuksessa ja neljännellä alueella ja etenee edelleen itään siten, että alue on kokonaisuudessaan rakennettu vuosikymmenen vaihteen jälkeen.

Viikinojan puisto, jossa suunnittelualue sijaitsee, rakennetaan monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut tarjoavaksi viheralueeksi, josta osa on asemakaavassa merkitty puistoksi ja osa urheilu- ja liikuntapalvelujen alueeksi. Viikinojan puisto sijaitsee Latokartanon asuinalueen keskellä siten, että kaikilta osa-alueilta on puistoon hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Osa puistosta on entistä peltoa, jonka keskeinen aihe on Viikinoja. Avoimilta osiltaan puisto on pääosin käyttönurmikkoa ja niittyä. Näiltä osin puistoalueet ovat likimain valmiiksi rakennettuja. Entiselle peltoalueelle sijoittuu myös urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, jolle rakennetaan kenttien lisäksi myös muita urheilusuorituspaikkoja. Näiden rakentaminen on liikuntaviraston suunnitelmissa ajoitettu vuosille 2008–2009. Suunnittelualue on tasaista aluetta rajaava metsäinen kalliokumpare, jonka sisään Latokartanon liikuntahalli oli tarkoitus alun perin sijoittaa.

Kalliokumpareen pohjoiseen viettävällä rinteellä kasvaa metsänhoidollisten toimenpiteiden jäljiltä harvakseltaan koivuja ja muilla osilla kumparetta pääasiassa mäntyjä, joista osa on kärsinyt huomattavasti muutaman vuoden takaisesta kuivuudesta.

Rakennettu ympäristö

Kaava-alue on rakentamaton. Pohjoisessa alue rajautuu Latokartanon peruskoulun tonttiin ja lännessä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen, jolle rakennetaan Latokartanon ulkoliikuntatilat. Sekä koulun tontti että urheilu- ja virkistyspalvelujen alue on esirakennettu siten, että alueilla on painopenger. Koulun rakentaminen alkaa vuonna 2007, ja se aloittaa toimintansa vuoden 2008 lopussa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniikan verkostoon.

Maaperä Alueen nykyinen korkeustaso on +4.6–+24.0. Olemassa olevien tietojen mukaan rinteen luoteisosassa on savikkoa ja kaakkoisosassa osittain saven lievealuetta ja osin kitkamaata. Maanpinta on pääosin ohuen humuskerroksen peitossa. Savikerroksen arvioitu paksuus rakennuspaikalla on 0–7 m. Kerroksellisen saven päällä on siltti- ja hiekkakerroksia. Saven alla on runsaasti kiviä ja lohkareita sisältävät hiekka- ja moreenikerrokset.

Rakennuspaikalla suoritetut maaperäkairaukset ovat päättyneet tasolle ‑10.8, n. 15 m:n syvyydelle maanpinnasta. Maalajit ovat routivia. Kalliopinta on varmistettu neljästä pisteestä porakonekairauksin ja saatujen havaintojen perusteella kalliopinnan korkeustaso on rakennuspaikan kaakkoisreunalla tasossa ‑0.2–+2.7 n. 6,0–7,9 m:n syvyydellä maan pinnasta. Pohjaveden korkeus on ollut rakennuspaikan luoteispuolella olevassa pohjaveden tarkkailupisteessä 8.3.2006 tasolla n. +4.6.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Latokartanon asuinaluetta palvelevien sisäliikuntatilojen rakentaminen maan pinnalle, Latokartanon peruskoulun eteläpuolella olevaan rinteeseen. Liikuntahalli täydentää ja monipuolistaa Latokartanoon tulevaa liikuntapaikkatarjontaa.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Liikuntahallille on tehty uusi hankesuunnitelma, jossa tilat on suunniteltu toteutettavaksi maan päälle uudisrakennuksena, jonka laajuus on 3 890 brm². Hankkeeseen sisältyy Latokartanon peruskoulun, korttelitalo Leskenlehden, päiväkoti Kissankellon sekä liikuntahallin omat suojapaikat.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 3,417 ha, josta puistoaluetta on 2,598 ha sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta 0,819 ha. Kokonaiskerrosala on 4 000 m².

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

Liikuntahallin rakennusala on sijoitettu rinteen pohjoisreunassa olevalle loivalle osuudelle, jolla maasto nousee n. 3–4 m, ja perustamisolosuhteet ovat sellaiset, että koko rakennus voidaan perustaa paaluille. Puiston puolella ensimmäinen kerros, johon sijoittuvat pukuhuonetilat ja kuntosali, on pääasiassa maanpinnan alapuolella.

Rakennus on yksikerroksinen siten, että tekniset tilat, kuten ilmavaihtokonehuone, voidaan kuitenkin sijoittaa rakennukseen kerrosluvusta riippumatta.

Puisto (VP)

Pääosa kalliokumpareesta säilyy puistona. Puistoon merkityt maanalaiset tilat ja niistä maanpinnalle johtavien rakenteiden varaukset on poistettu.

Pääulkoilureitti on johdettu puistossa liikuntahallin eteläpuolelta. Tällöin alueen kautta kulkeva talvikunnossapidettävä yhteys ei vaikeuta talviaikana jäädytettyjen kenttien ja huolto- ja pukutilojen välistä yhteyttä.

Liikenne ja pysäköinti

Liikuntahallin pysäköintipaikat sijoittuvat kaava-alueen pohjoispuolelle, Agronominkadun varressa olevalle LPA-korttelialueelle 36223/4.

Huoltoliikenne liikuntahallille kulkee Agronominkadun päästä Latokartanon peruskoulun tontin viertä pitkin. Liikuntahallin eteläpuolella olevalle pääulkoilureitille on liikuntahallin kohdalle merkitty huoltoajo, jolloin huoltoliikenne pääsee kiertämään tarvittaessa liikuntahallirakennuksen ympäri.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue liitetään vesijohtoverkkoon ja jätevesiviemäriin Agronominkadun eteläpäästä. Alueen sade- ja sulamisvedet johdetaan viettoviemärissä ja puretaan Viikinojaan.

Alueelle johdetaan Agronominkadulta kaukolämpö-, sähkö- ja tietoliikenneyhteydet.

Alue liitetään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n) jätehuoltopalveluiden piiriin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan tukipaaluin kantavaan kerrokseen ja rakennuksen alapohja tehdään kantavana.

Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, että maaperä olisi pilaantunut.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen, rakennettuun ympäristöön,
liikenteeseen ja tekniseen huoltoon

Alueen rakentamisessa ja käytössä voidaan hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntateknisen huollon verkostoja, liikenneväyliä ja joukkoliikennettä.

Liikuntahalli täydentää ja monipuolistaa Latokartanoon tulevaa urheilu- ja liikuntapalvelujen tarjontaa.

Maantasoon sijoitettuna liikuntatilat palvelevat käyttäjiään paremmin kuin kalliosuojaan sijoitettuna.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Puiston pohjoisosan rakentaminen pienentää puistoaluetta. Liikuntahallirakennukselle osoitettu rakennusala on pääosin tällä hetkellä muutama vuosi sitten tehtyjen metsänhoidollisten toimenpiteiden jäljiltä vaikeakulkuista eikä sen vuoksi ole nyt ollut aktiivisessa virkistyskäytössä.

Puistoon ei rakenneta kallioon sijoitettavien tilojen tarvitsemia maanpäällisiä sisäänkäynti- ja huoltorakennusta, katetun ajoluiskan suuaukkoa ja eri puolille puistoaluetta sijoittuvia kolmea ilmanvaihto- ja varapoistumistiekuilua. Näiltä osin puisto säilyy luonnontilaisena. Erityisesti maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan suuaukko olisi ollut kumpareen reunassa erittäin näkyvä.

Viikin alueen luonnon monimuotoisuutta on arvioitu vuonna 1997 Ympäristötutkimus Oy Metsätähden laatimassa selvityksessä Viikki – luontovaikutusten arviointi, rakentamisen vaikutukset Viikin pelto- ja metsäalueilla. Tällöin arvioitiin ruutukartoituksena peltolinnusto, putkilokasvit, biotoopit sekä rakennetekijät.

Liikuntahallin rakentamisen yhteydessä käytettäneen lyöntipaaluja, mikä aiheuttaa rakennusaikana paalutusmelua ja -tärinää. Sen sijaan rakentaminen ei edellytä louhintaa.

Alueen rakentaminen tuottaa jonkin verran ylijäämämaita. Karkearakenteisia kivennäismaalajeja kannattaa käyttää muualla Latokartanon rakentamisessa. Alueella ei ole ylijäämämaiden sijoittamiseen sopivia kohteita.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: liikuntahalli 6 500 000 euroa ja raitit 50 000 euroa.

Toteutus Liikuntahalli rakennetaan siten, että se valmistuu viimeistään vuoden 2008 lopussa, jolloin se on samaan aikaan valmistuvan Latokartanon peruskoulun käytössä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.2.2006). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavoittaja oli asukkaiden tavattavissa Latokartanon asukastalo Kaaressa 1.3.2006.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 21.4.2006). Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 3.–19.5.2006. Kaavoittaja oli toistamiseen asukkaiden tavattavissa Latokartanon asukastalo Kaaressa 11.5.2006.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Asemakaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viikki-Seura ry mainitsee osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että ehdotettu asemakaavan muutos on ympäristön kannalta ja maisemansuojelullisesti huono ratkaisu. Liikuntahallin sijoittaminen luonnontilaiseen kalliorinteeseen kaavamuutoksessa esitetyllä tavalla rikkoisi vielä suhteellisen yhtenäisen luonto- ja maisemakohteen peruuttamattomalla tavalla. Koska Viikin Latokartanon asuinalueella on puistomaisen nurmikon lisäksi vain niukasti kallioista metsätyyppiä, ei näihin harvoihin asuntorakentamiselta säästyviin metsätilkkuihin pidä enää koskea.

Seura pitää suunnitellun liikuntahallin rakentamista maan pinnalle mahdollisena myös siten, ettei kallioista rinnettä jouduta uhraamaan. Koulun ja sen lähistöllä olevien VU-tilojen paremmalla suunnittelulla liikuntahalli mahtuisi esitettyä lähemmäs koulurakennuksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Latokartanon peruskoulun suunnitelman perustaksi on järjestetty arkkitehtikutsukilpailu, jonka tuloksena rakennuksen massoittelu ja sijainti tontilla poikkeaa alueen asemakaavan ratkaisusta. Koulu on muodoltaan neliömäinen ja suunnittelun eräänä lähtökohtana on ollut, että se muodostaa päätteen Agronominkadulle.

Tulevan liikuntahallin tulee sijaita keskeisesti urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella, koska siihen sijoittuvat myös ulkokenttien ja muiden ulkoliikuntapaikkojen puku- ym. huoltotilat, mutta myös siten, että siitä on hyvät yhteydet Latokartanon peruskouluun, koska koulu tulee käyttämään toista salia sisäliikuntatilanaan.

Latokartanon peruskoulu aloittaa toimintansa vuoden 2008 lopussa, jolloin myös liikuntahalli on valmis. Koulutontin muuttaminen tai suunnittelun aloittaminen uudelleen ei aikataulullisista syistä ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan, koska suunnitellulla tavalla urheilupalvelujen alueesta, liikuntahallista ja Latokartanon peruskoulusta tulee Viikinojan puistoa täydentävä toimiva kokonaisuus.

Liikuntahalli sijaitsee kalliokumpareen pohjoisrinteen alaosassa siten, että pääosa myös pohjoisrinteestä säilyy puistona. Rakennus tulee näyttämään pienemmältä, koska matalan osan katto on lähes kokonaisuudessaan rinteen maanpinnan tasolla. Alue ei ole tällä osalla enää kallioista, vaan rakennus on kokonaisuudessaan paalutettava.

Mikäli liikuntatilat olisi sijoitettu kallioon, olisi tarvittavien maanpäällisten sisäänkäynti- ja huoltorakennuksen ja ajotunnelin suuaukon sekä eri puolille kumpareen päälle tulevien kolmen ilmanvaihto- ja varapoistumistiekuilun rakenteet edellyttäneet puistoon näkyviä rakennelmia.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, kiinteistöviraston geoteknisen osaston, liikuntaviraston, opetusviraston ja ympäristökeskuksen kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.8.–18.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, liikuntalautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla (25.9.2006), Helsingin Vedellä (2.10.2006) ja pelastuslautakunnalla (12.9.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että alue kuuluu valtion kanssa tehdyn Viikki-sopimuksen mukaiseen alueeseen A. Alueen vastaanottamisesta Khs on päättänyt 22.5.2006.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Liikuntalautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että kaavaehdotus on liikuntatoimen tarpeiden mukainen ja sen toteutuessa alueen uudelle rakentuvalle asuntoalueelle voidaan aikaansaada monipuoliset liikuntapalvelut.

Ympäristökeskus mainitsee (14.9.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 29.8.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että muutosehdotuksessa poistetaan puistoalueelta (VP) maanalaisten tilojen merkinnät sekä maanpinnalle johtavien rakenteiden varaukset. Pääulkoilureitin linjausta muutetaan hieman esitetyn liikuntahallirakennuksen kohdalla. Kaava-alueen puistoja ja kevyen liikenteen raitteja ei ole vielä rakennettu.

Asemakaavan muutosehdotus ei aiheuta merkittäviä kustannusmuutoksia verrattuna vuonna 2002 hyväksyttyyn asemakaavaan.

Muutosehdotuksen VP-merkintä (puisto) tulisi korvata VL-merkinnällä (lähivirkistysalue), sillä metsäistä ja kallioista mäkialuetta ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa puistoksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.12.2006) mm., että kyseinen mäkialue on osa Viikinojanpuistoa, joka käsittää koko Latokartanon asuinalueen keskeisen, eri osa-alueita yhdistävän puiston. Puisto koostuu erilaisista jo rakennetuista tai rakennettavista alueista sekä luonnontilaisena säilyvistä osista. Asuntokortteleiden lähellä olevat puiston osat, leikkipuistot, Viikinojan varsi ja erityisesti lähipalvelukeskuksen läheisyydessä olevat alueet ovat rakennettua puistoa, mutta idempänä olevalla purolaakson alueella ja etäämpänä asuntokortteleista olevilla puiston osilla on luonnontilaisena kehitettäviä alueita. Kyseisen puiston osa rajautuu eteläpuolella asuntokortteleihin sekä lännessä palstaviljelyalueeksi osoitettuun Viikinojanpuiston osaan ja alueen pohjoisosan kautta kulkee liikuntahallia sivuava kevyen liikenteen raitti. Mäkialue on tarkoituksenmukaista säilyttää luonnontilaisena puiston osana kuitenkin siten, että alueen kautta kulkeva kevyen liikenteen reitti sekä rajautuminen viereisiin alueisiin toteutetaan huolitellusti. Mäkialue on tällä osalla puiston korkein paikka, korkeimmillaan n. 17 m ylempänä lounais- ja länsipuolella olevaa avointa käyttönurmi- ja niittyaluetta. Mäkialueesta saattaa muodostua näköalapaikka, jolloin aran kalliomaaston kulutuskestävyyden parantaminen todennäköisesti edellyttää rakentamis- ja kunnostustoimenpiteitä.

Koska kaava-alueella puistoksi (VP) merkitty mäkialue sijaitsee keskellä Viikinojanpuistoa, joka kaikilta muilta osin on merkitty puistoksi (VP) tai urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), on myös tämä Viikinojanpuiston osa tarkoituksenmukaista merkitä puistoksi (VP). Tällöin myös varmistuu se, että Viikinojanpuiston kunnossapito- ja hoitotoimenpiteet koko puiston alueella tapahtuvat samanaikaisesti ja yhtenäisesti.

Viraston mielestä yleisten töiden lautakunnan lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan puistoalueen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.6.2006 päivätyn piirustuksen nro 11567 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11567 (Latokartanon liikuntahalli / Viikki)
	Liite 2	Havainnekuva (Latokartanon liikuntahalli / Viikki)

MALMIN KORTTELEIDEN 38045 - 38050 JA TONTIN 38051/3 YM. ALUEIDEN (NS. RUOTUTORPANTIEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11500)

Khs 2006-722

38. kaupunginosan (Malmin, Ala-Malmin) kortteleiden nro 38045–38050, korttelin nro 38051 tontin nro 3, yleisen pysäköintialueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 38280–38282).

Alue sijaitsee Pukinmäen ja Malmin kaupunginosien rajalla, pääradan ja Kehä I:n läheisyydessä.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa suojellaan Ruotutorpantien alueen alkuperäistä jälleenrakennuskauden rakennuskantaa ja vehreää puutarhaympäristöä. Uudisrakentamista ohjataan siten, että se sopii muodoltaan ja mittakaavaltaan alkuperäisen rakennuskannan yhteyteen. Tonttitehokkuus e = 0.25 säilyy ennallaan. Olemassa olevan omakotialueen itäreunalle kaavoitetaan kaksi uutta, melko tiivistä, omakotitalokorttelia (yhteensä 1 280 k‑m²) ja kaakkoiskulmalle erillistalokortteli (1 608 k‑m²). Lisäksi alueen koillisosaan tulee radan varteen uusi kerrostalokortteli (5 400 k‑m²).

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.2.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lisäksi tontin 38049/19 omistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista siten, että tonttiin liitettäisiin osa viereisestä puistoalueesta. Myös tontin 38049/12 omistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista siten, että tontin viereistä katualuetta liitettäisiin tonttiin, ja asemakaavan määräyksiä muutettaisiin siten, että tontille voidaan rakentaa kolme asuntoa.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on osin pientalo- ja osin kerrostalovaltaista asuinaluetta sekä vähäisiltä osin virkistysaluetta. Jälleenrakennuskaudella rakennettu pientaloalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa yhteensä 13 eri asemakaavaa. Suurimmalla osalla kaava-alueen jälleenrakennuskaudella rakennettua aluetta on voimassa alueen ensimmäinen asemakaava vuodelta 1964. Kaavassa tontit ovat asuntorakennusten korttelialuetta (AO2), jolla oleville tonteille saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Tonttitehokkuus on e = 0.25. Tontilla saa olla enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin tai puistonpuoleisesta rajasta on 6 m. Kaavaan on merkitty myös alueen keskellä ja eteläosassa olevat puistoalueet.

Jälleenrakennuskauden tonteille on tehty yhteensä seitsemän kaavamuutosta. Asemakaavan muutoksissa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta ja niiden rakennusoikeus on kaavamuutoksissa pysynyt samana. Rakennusaloja on väljennetty siten, että rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m ja talousrakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa rajaan kiinni. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kaavoissa yhdestä kahteen.

Alueen lounaiskulmalla on voimassa asemakaava, jossa liikennemelun torjumiseksi määrätään, että ohjeellisilla tonteilla tulee leikkialueet ja asuntojen pihat suojata liikenteen melua vastaan vähintään 150 cm korkealla, tiiviillä puuaidalla. Malminkaaren varressa yhtä tonttia koskevassa kaavassa määrätään, että Malminkaaren liikennemelulle alttiina olevien asuinhuoneen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dBA.

Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi osia kolmesta vuonna 1980 vahvistuneesta asemakaavasta. Koillisosan kaavaan on merkitty Malminkaaren katualuetta ja tilavaraus Pukinmäenkaaren jatkolle pääradan ali Malminkaarelle sekä katuja yhdistävä kaareva ramppi. Alueen länsiosan kaavassa on Malminkaaren katualuetta ja sen viereisiä puistoalueita. Kaavaan on tontin 38045/5 länsipuolelle merkitty likimääräinen alueen osa, johon on rakennettava liikennemelueste. Alueen koilliskulman puistoalueen kaavassa on poistettu Karviaistien ja Ruotutorpantien katualueiden jatkamisen tilavaraukset. Kaava-alueen itäpuolella oleva puistoalue kuuluu 1976 vahvistuneeseen asemakaavaan.

Maanomistus

Pientalotontit ovat yksityisomistuksessa, lukuun ottamatta osoitteessa Ruotutorpantie 21 olevaa tonttia 38045/5, joka on kaupungin omistuksessa. Kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet sekä Karviaistien toimintakeskuksen käytössä olevan tontin 38051/3.

Alueen yleiskuvaus

Ympäristölle leimaa-antavia ovat kaava-aluetta rajaavat liikennealueet. Alue sijaitsee pääradan kaakkoispuolella, Pukinmäen ja Malmin juna-asemien välillä. Luoteispuolella on pääradan suuntainen melko vilkasliikenteinen Malmikaaren katualue. Kaava-alueen eteläpuolella puistoalue erottaa sen Kehä I:stä. Jälleenrakennuskauden alue on viehättävä ja vehreä asuinympäristö.

Rakennettu ympäristö

Suurin osa kaava-alueesta on alun perin 1950-luvulla rakentunutta jälleenrakennuskauden omakotialuetta. Alue on rakentunut Ruotutorpantien, Ruotutorpankujan ja Tapperinkujan varteen kaavoitetuille pitkänomaisille tonteille. Alun perin tonteilla on ollut vain yksi jälleenrakennuskauden talo. Myöhemmin tontteja on täydennysrakennettu, mutta etenkin Ruotutorpantien varressa katukuva muodostuu edelleen pääosin alkuperäisistä rakennuksista. Ruotutorpantien alueella on useita samantyyppisiä rakennuksia, jotka on rakennettu Lauri Pajamiehen kehittämän rakennustyypin mukaan. Rakennukset ovat hieman tavanomaisia rintamamiestaloja kookkaampia ja ne erottaa muista tyyppitaloista siitä, että rakennuksen pitkällä sivulla kadun puolella on vain yksi kookas ikkuna, kun tyypillisesti rintamamiestalojen julkisivut ovat olleet symmetrisiä. Omakotialueen uudemmat talot ovat yleensä alkuperäisiä kookkaampia ja tyyliltään hyvin vaihtelevia.

Kaava-alueen itäpuolella toimii vuonna 1990 valmistuneessa rakennuksessa suojatyötoimintaa järjestävä Karviaistien toimintakeskus. Keskuksen eteläpuolella on yhdeksän 1970-luvun lopun kerrostalon muodostama alue. Talot ovat selväpiirteisiä, nelikerroksisia harjakattoisia elementtitaloja. Taloista kahdeksan on kaupungin vuokrataloja ja lähimpänä kaava-aluetta oleva talo on yksityinen asunto-osakeyhtiö.

Palvelut Alue tukeutuu Malmin aluekeskuksen palveluihin.

Luonnonympäristö

Jälleenrakennuskauden alueen vielä täydennysrakentamattomat tontit ovat vehreitä puutarhatontteja, joilla kasvaa suuria pihapuita ja vanhoja omenapuita, täydennysrakennetuilla tonteilla vehreys on vähäisempää. Katunäkymät alueella ovat puustoisia. Malminkaareen rajautuvilla puistoalueilla on matalahko, melusuojaksi rakennettu maavalli, jonka päällä ja vierellä kasvaa tiheä, nuori kuusikko. Kaava-alueen keskellä on puistokumpare, jolla kasvaa pääasiassa erilaisia lehtipuita. Alueen itäreunalla, tulevien uusien erillispientalokorttelien kohdalla, kasvaa nuorta koivikkoa ja männikköä.

Kaakkoissivuiltaan alue rajautuu laajoihin Longinojan varren niittymäisiin puistoalueisiin. Longinoja virtaa Malmin lentokentältä kaava-alueen eteläpuolella, alittaa putkitettuna alueen eteläpuolella olevan Kehä I:n ja jatkuu edelleen Pihlajiston puolella, kunnes yhtyy Vantaanjokeen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasossa +9.5–+24. Maaperä Ruotutorpantien eteläpuolella sekä Ruotutorpantien ja Ruotumestarinpuiston välillä on pääosin savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 2–13 m. Tapperinkujan länsipäässä esiintyy savialue, jossa savikerroksen paksuus on 3–5 m. Alueen koillisosassa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on yli 3 m.

Korttelin 38051 alueella on kallioinen alue, jossa kallio esiintyy osin paljaana tai on hyvin lähellä maanpintaa. Alueen Malminkaaren puoleinen osa sekä Tapperinpuiston alue ovat suurimmaksi osaksi kitkamaata, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n ja Malminkaaren ajoneuvoliikenne aiheuttaa melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyiset liikennemäärät ovat Malminkaarella 11 600 ajoneuvoa/vrk ja Kehä I:llä 53 900 ajoneuvoa/vrk. Pääradan junaliikenne voi ilmaäänen lisäksi aiheuttaa radan lähistöllä häiriötä tärinän ja runkoäänen muodossa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella kaava-alueen jälleenrakennuskauden rakennusten muodostamaa kaupunkikuvaa ja vehreää puutarhaympäristöä sekä osoittaa alueelle ympäristön huomioon ottavaa täydennysrakentamista.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa on kaupunkikuvallisesti tärkeät jälleenrakennuskauden talot suojeltu sr-3-merkinnällä. Nykyisin alueella olevan rakennusoikeuden puitteissa tapahtuvaa täydennysrakentamista ohjataan siten, että se paremmin ottaa huomioon olemassa olevan rakennuskannan mittasuhteet ja rakennustyypin. Omakotialueen reunamille kaavoitetaan uutta melko tiivistä omakotitalorakentamista ja pääradan varteen uusi kerrostalokortteli.

Erillispientaloalueet (AO/s, AO-1, AO-2)

Kaavaehdotuksessa on sekä kaikkia erillispientaloalueita koskevia määräyksiä että yksilöidymmin tiettyjä alueita koskevia kaavamääräyksiä. Kaikkia erillispientaloalueita koskevat määräykset liittyvät rakennusten kokoon ja tontin käyttöön. Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat kaksikerroksiselle rakennukselle 7 m, yksikerroksiselle rakennukselle 4 m ja autosuoja- ja talousrakennukselle 2,5 m.

Tontteja koskee määräys, jonka mukaan tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla säleaidalla, johon liittyy pensasaita. Ajoaukot saavat olla korkeintaan 3 m leveitä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikkipaikkoina tai pysäköimiseen, on istutettava.

Erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään (AO/s)

Jälleenrakennuskaudella rakennettu alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Tonttitehokkuus alueella ei muutu ja on edelleen e = 0.25. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi tonteille saa rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen autosuojat ja talousrakennukset mukaan luettuina enintään 25 %. Tonteille saa rakentaa yhden asunnon jokaista tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti.

Kaikille tonteille on merkitty rakennusalat, mutta mahdollisten myöhempien tonttijakojen varalta kaavassa määrätään rakentamisen vähimmäisetäisyydeksi tontin rajasta 4 m. Lisäksi tontin rajan osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta voi olla 2 m. Asuinrakennuksesta erillään olevan autosuojan ja talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Naapurin suostumuksella saa autosuojan ja talousrakennuksen rakentaa vähintään 0,5 m:n päähän naapurin rajasta. Mikäli räystäs ulottuu lähemmäs kuin 0,5 m naapurin rajasta, lape ei saa kallistua tontin rajalle päin.

Asemakaavan määräyksillä pyritään ohjaamaan rakentamista siten, että uudet rakennukset kooltaan, materiaaleiltaan ja hahmoltaan soveltuisivat suojeltavien rakennusten yhteyteen. Rakennusten julkisivumateriaalin on oltava pääosin peittomaalattua lautaa tai samoin käsiteltyä tai maalaamatonta rappausta. Rakennuksen enimmäispituus saa olla enintään 13 m ja päädyn enimmäisleveys 8 m. Näiden mittojen ja rakennusalan estämättä rakennukseen voidaan liittää kerrosalaan kuulumatonta kuistitilaa, kasvihuonetta tms. Kuistin, kasvihuoneen tms. tilan ulkoseinien pinta-alasta vähintään puolet on oltava lasia ja parveke saa olla enintään 1/3 julkisivun pituudesta. Kattomuoto on määrätty mukailemaan alkuperäistä rakennuskantaa siten, että asuinrakennuksissa on oltava harjakatto, jonka kaltevuus on 1:1,5–1:2,5.

Alueen vehreiden puutarhojen säilymiseen pyritään määräämällä, että piha-alueiden kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet on säilytettävä ja istutusten, pintamateriaalien, ulkoportaiden, pihan varusteiden ja valaisinten on oltava alueen ominaispiirteisiin soveltuvia. Tonttien väliset rajat saa aidata vain pensasaidalla tai korkeintaan 80 cm korkealla harvalla säleaidalla, johon liittyy pensasaita.

Katujen varsilla olevat istutusalueet pyritään pitämään kaupunkikuvallisista syistä mahdollisimman yhtenäisinä. Siksi ajoaukkojen määrää alueella ei saa lisätä muutoin kuin Ruotutorpankujan kaarteeseen tuleville uusille tonteille 38049/26, 27 ja 30.

Liikennemelun torjumiseksi on tonttien 38049/2 ja 3 sekä 38045/3 Malminkaaren puoleisen rajan viereen osoitettu rakennusala, johon uudisrakennus tulee rakentaa kiinni ja lisäksi rakennuksen harjan suunta on määrätty Malminkaaren suuntaiseksi. Mikäli tonteille rakennetaan uudet rakennukset, ne on pihalle kantautuvan liikennemelun torjumiseksi järkevintä rakentaa lähelle tontin luoteen puoleista rajaa. Tonteilla ei tarvitse noudattaa kaavassa muuten määrättyjä rakennusten enimmäismittoja, ja meluntorjunnan kannalta pitkänomaiset rakennukset ovat toivottavia.

Kaavaehdotuksessa on neljään tonttiin liitetty lisämaata joko puisto- tai katualueesta, jolloin tonttien rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e = 0.25. Lisämaan liittäminen mahdollistaa mm. Ruotutorpankujan kaarteeseen kolmen uuden erillistalon rakentamisen.

Kaupungin omistama tontti 38045/5 (uusi nro 38045/9) on Malminkaaren rakentamisen yhteydessä länsireunaltaan osittain muutettu katualueeksi, ja kaavamuutoksessa tontin koko on pienennetty vastaamaan nykytilannetta. Tontti on liikennemelualueella, minkä vuoksi tontilta on poistettu lisärakentamismahdollisuus. Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 100 k-m², ja tontille on merkitty rakennusala vain nykyisen rakennuksen kohdalle.

Erillispientalojen korttelialueet (AO-1)

Kaavaehdotuksessa on kolme uutta erillispientalojen korttelia, joista kaksi on merkitty merkinnällä AO-1, korttelit 38281 ja 38282. Korttelit on ohjeellisella tonttijaolla jaettu yhteensä kahdeksaksi tontiksi. Tontit ovat kooltaan 427 m², eteläisin tontti Ruotumestarinkadun päässä tulevan kääntöpaikan vieressä on muita hieman kookkaampi, 447 m². Tonteille saa rakentaa yhden asunnon.

Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta 160 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e = 0.38, hieman suuremmalle tontille e = 0.36. Tonteille on asuinrakennuksen rakennusalan yhteyteen merkitty autotallin ja talousrakennuksen rakennusala. Tarkoitus on, että autotalli rakennetaan asuinrakennuksen yhteyteen ja sen päälle toiseen kerrokseen rakennetaan asuintiloja. Autotallia ja taloustilaa varten on myönnetty 35 m² lisärakennusoikeutta.

Asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia. Rakennuksissa tulee olla harjakatto, jonka kattokulma on 1:2. Katemateriaalin tulee olla sileä ja tummasävyinen. Rakennuksen pääty saa olla korkeintaan 8 m leveä. Kaavan rakennusalat ovat 9 m leveitä, joten rakennuksiin on mahdollista rakentaa kapea erkkeri. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla puuta, eikä pääasiallinen julkisivuväri saa olla vaalea, koska rakennusten värien halutaan sopeutuvan läheisten jälleenrakennuskauden talojen värimaailmaan.

Kortteleissa rakennukset tulevat melko lähelle toisiaan. Asuintilojen rakennusalat ovat lähimmillään 8 m:n päässä naapurista ja autotalli yms. tilat 6,5 m:n päässä naapurista. Asuintilojen suuret ikkunat on luontevaa suunnata etelään päin ja rakennusten päädyissä itään ja länteen. Kaavassa on määrätty rakennusten pohjoiseen avautuvien ikkunoiden koko, etteivät ne häiritsisi naapurin oleskelupihojen yksityisyyttä.

Rakennukseen kiinni rakennettavan autotallin ovet ovat merkittävä osa uuden Ruotumestarinkadun katukuvaa. Tästä syystä on määrätty, että autotallien ovien tulee olla puuta ja samaan tapaan käsiteltyjä kuin muut julkisivut.

Eri rakennusten korkeusaseman toivotaan olevan lähellä toisiaan, siksi kaavassa määrätään, että asuintilojen ensimmäisen kerroksen lattiapinnan tulee olla 30–40 cm viereistä kadun pintaa korkeammalla.

Tonttien väliset rajat saa aidata vain pensasaidalla tai korkeintaan 80 cm korkealla harvalla säleaidalla, johon liittyy pensasaita.

Erillispientalojen korttelialue (AO-2)

Alueen kaakkoiskulmalle on kaavoitettu uusi tontti (38280/1) erillisiä pientaloja varten. Tontin pinta-ala on 4 232 m². Tonttitehokkuudeksi on merkitty e = 0.38, jolloin tontin rakennusoikeudeksi tulee 1 608 k-m². Tehokkuus on sama kuin viereisillä uusilla erillispientalojen tonteilla. Korttelialueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon tontin pinta-alan täyttä 350 m² kohti (12 asuntoa). Asuinrakennukset tulee rakentaa kaksikerroksisina.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa asuntoa kohti rakentaa enintään 20 k-m²:n autokatoksen sekä muita asunnon ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- tai askartelutiloja enintään 5 k-m². Tontille on merkitty yhtenäinen suuri rakennusala siten, että se on 4 m:n päässä muista tontin rajoista, mutta 2 m:n päässä tontin pohjoispuolella olevasta Pestikujan katualueesta.

Rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Kattolappeen maksimikaltevuus on 1:2,5. Katemateriaalin tulee olla sileä ja tummasävyinen.

Muilla kaavamääräyksillä on pyritty varmistamaan todennäköisesti suurempana kokonaisuutena rakennettavan tontin laatu ja monimuotoisuus. Kaavassa määrätään, että asuinrakennuksen yhteydessä tulee olla yksi katettu autopaikka, ei siis autotallia. Muiden vaadittavien autopaikkojen tulee olla yhteiskäyttöisiä ja kattamattomia. Korttelialueella tulee olla yhteinen keskeisesti sijaitseva leikkialue.

Tontille rakennettavien rakennusten halutaan olevan yksilöllisiä samaan tapaan kuin yksittäisten rakennettavien erillistalojen. Siksi kaavassa määrätään, että rakennusten tulee olla keskenään erikokoisia, erivärisiä ja detaljeiltaan erilaisia. Kulkuväylien tulee olla hiekkapintaisia, kivettyjä tai kiveyksellä rajattuja. Rakennusten välisiä pihoja ei saa rajata muutoin kuin kasvillisuudella.

Istuttamisesta määrätään, että kortteliin tulee istuttaa vähintään neljä puuta / asunto. Tontilla tulee olla sekä lehti- että havupuita. Osan lehtipuista tulee olla kukkivia koriste- tai hedelmäpuita.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Malminkaaren varteen on kaavoitettu uusi tontti (38051/6), joka on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin rakentaminen on ympäristöhäiriöiden vuoksi melko rajattua. Alueen länsiosassa on kumpare, jossa peruskallio on melko lähellä maanpintaa, eikä kumpareelle voida rakentaa lähellä kulkevan pääradan ja sen aiheuttaman runkomelun vuoksi. Lisäksi alueella joudutaan ottamaan huomioon Malminkaaren liikennemelu.

Rakennusten enimmäiskerrosluku on V(2/3), eli tontille saa rakentaa viisikerroksisia rakennuksia, joissa viidennessä kerroksessa saa olla korkeintaan 2/3 suurimman kerroksen kerrosalasta. Tontin rakennusoikeus on 5 400 k-m². Rakennusala on merkitty tontin koillisosaan.

Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan edellyttäen, että se lisää porrashuoneiden viihtyisyyttä. Porrashuoneissa saa olla korkeintaan viisi asuntoa porrastasannetta kohti. Koska korttelialueelle jää melko paljon vapaata tilaa, kaavassa on annettu vapaus rakentaa talous-, pyörävarasto-, jätehuolto- tms. tiloja kerrosalan ja rakennusalan estämättä.

Osoitetun rakennusoikeuden lisäksi tulee rakentaa vähintään 1,5 % asukkaiden yhteiseen käyttöön tulevia tiloja. Tontille tulee rakentaa talopesula.

Rakennusten julkisivumateriaalit on määrätty siten, että oleskelupihoille päin olevien julkisivujen tulee olla osittain puuta, muiden julkisivujen pääosin tiiltä. Määräyksellä pyritään siihen, että rakennukset muodostaisivat Malminkaarta pitkin ohiajavalle liikenteelle muurimaisen vaikutelman ja oleskelupihan puolella puumateriaali loisi kodikkaan tunnun.

Asumisen laadun varmistamiseen pyritään sillä, että asuntoihin on oleskelupihan puolelle rakennettava viherhuone, lasikuisti, lasitettu parveke tai terassi. Tilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi. Kaikissa huoneistoissa tulee olla vähintään yksi oleskelupihan puolelta tuuletettava asuinhuone. Parvekkeet tulee rakentaa ripustettuina.

Rakennusten katot tulevat olemaan osa viereisten korkeammalla sijaitsevien Luuvakujan varren kerrostalojen maisemaa ja siksi kaavamääräyksillä pyritään rauhoittamaan rakennusten kattomaailmaa ja määrätään ilmastointikonehuoneiden rakentamisesta. Ilmastointikonehuoneen saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Konehuone ei kuitenkaan saa ylittää sallittua kerroslukua, eli ilmastointikonehuone ei saa nousta kaavassa sallittua viidettä kerrosta korkeammalle. Lisäksi konehuoneesta määrätään, että sen julkisivumateriaalin tulee olla sama kuin rakennuksen muun julkisivumateriaalin.

Malminkaaren varteen on merkitty autonsäilytyspaikan rakennusala, jolle tulee rakentaa kaksikerroksinen rakennus. Autokatoksen tai ‑tallin toiseen kerrokseen saa sijoittaa varasto-, askartelu- tai tms. tiloja. Määräyksellä halutaan aikaansaada kortteliin monikäyttöistä tilaa ja rajata Malminkaaren leveää katutilaa.

Melun torjunnan vuoksi on määrätty, että asuinrakennusten tulee muodostaa yhtenäinen Malminkaaren liikennemelulta suojaava seinämä ja että ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa vähämeluiselle puolelle.

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten
korttelialue (YS)

Tontti 38051/5 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Tontin rakennusoikeus on 3 000 k‑m². Sillä toimii suojatyötoimintaa järjestävä Karviaistien toimintakeskus. Tontin nykyisin käyttämättömästä koilliskulmasta on 402 m²:n alue liitetty viereen kaavoitettuun uuteen asuinkerrostalojen tonttiin.

Lähivirkistysalue (VL) ja suojaviheralueet (EV)

Ruotutorpantien varressa sijaitseva, nyt Tapperinpuistoksi nimetty puistoalue on pääosin merkitty lähivirkistysalueeksi. Alue on hieman hoitamaton, puustoinen metsäalue korttelialueiden keskellä. Malminkaaren varressa oleva osa on merkitty suojaviheralueeksi, koska se on liikennemelualuetta ja siten soveltuu huonosti virkistyskäyttöön.

Myös korttelin 38049 ja Malminkaaren katualueen välinen alue on merkitty suojaviheralueeksi. Alueella on n. 1,5 m korkea loiva meluvalli ja sillä kasvaa istutettua kuusikkoa. Malminkaaren liikenteen aiheuttaman melun vuoksi alue ei sovellu virkistyskäyttöön.

Puistoalueet (VP)

Uusien erillispientalojen korttelialueiden 38281 ja 38282 itäpuolella oleva viheralue on merkitty puistoalueeksi. Puisto on nimetty Ruotumestarinpuistoksi. Alueen keskellä on hoidettua puistoa ja nurmikenttää, jota lähialueiden lapset käyttävät peleihinsä.

Liikenne Asemakaavan muutoksessa on kaksi uutta katualuetta, uusien kortteleiden 38281 ja 38282 länsipuolella oleva Ruotumestarinkatu ja korttelin 38280 pohjoispuolella oleva Pestikuja. Kaavamuutoksessa poistuu varaus Pukinmäenkaaren jatkolle pääradan ali. Alue on muutettu kerrostalojen korttelialueeksi.

Asemakaavaan on merkitty ulkoilutie Ruotumestarinpuistoon. Se on osa toistaiseksi rakentamatonta, seudullista reittiä, joka yhdistää tulevaisuudessa mm. Longinojan ja Tuomarinkartanon ulkoilualueita.

Malminkaaren varresta poistuu yleinen pysäköintialue, joka on rakennettu kuorma-autojen yöpysäköintiin. Alueella ei ole ollut merkittävää kuorma-autojen pysäköintiä. Suojaisan sijaintinsa vuoksi kuorma-autot ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi, mikä on osaltaan vähentänyt pysäköintipaikkojen kysyntää. Kaava-alueelta ei ole osoitettu korvaavaa aluetta.

Suojelukohteet

Asemakaavan muutoksessa suojellaan katujen varsilla olevat kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta merkittävät jälleenrakennuskauden talot. Suojeltaviksi ei ole merkitty sellaisia takatonteilla sijaitsevia rakennuksia, jotka tontin täydennysrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa jäisivät uudemman rakennuksen taakse. Suojeltavat 32 rakennusta on osoitettu merkinnällä sr-3. Merkinnän mukaan rakennuslautakunta voi sallia rakennuksen purkamisen vain pakottavasta syystä. Mikäli rakennus joudutaan purkamaan, sen tilalle tulee rakentaa korkeudeltaan ja kattokaltevuudeltaan samanlainen rakennus. Suojellun rakennuksen ulkoasua koskevat muutos- ja korjaustyöt sekä lisärakentaminen ja tontin täydennysrakentaminen tulee toteuttaa rakennuksen tyyliin hyvin sopivalla tavalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaava-alueen toteuttaminen vaatii yhdyskuntatekniikan verkoston lisärakentamista sekä johtosiirtoja.

Kortteli 38051 voidaan liittää kaukolämpöverkkoon Malminkaarella olevasta verkosta. Lisäksi Karviaistieltä rakennetaan uusi runkojohto Ruotumestarinkadulle, josta verkostoa voidaan tarvittaessa jatkaa pientaloalueelle.

Alueen sähkönjakelua varten tulee rakentaa uusi muuntamo.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueella oleva maaperä on savea ja kitkamaata, lisäksi paikoin esiintyy kalliota sekä savikerroksen päällä olevaa täytemaata. Kitkamaa-alueella sekä kallioisella alueella rakennukset perustetaan maan- tai kalliovaraisina, pehmeikköalueilla tukipaaluin.

Olemassa olevien tietojen mukaan alueella ei ole ollut likaavaa toimintaa ja alueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimustarve on vähäinen sekä kunnostustarve epätodennäköinen.

Ympäristöhäiriöt

Alueelle on laadittu melulaskelmat mitoittavalle vuoden 2025 ennusteliikenteelle. Lisäksi pääradan läheisyyteen suunnitellulle uudelle asuinkerrostalojen korttelialueelle on tehty erillinen mittauksiin perustuva tärinä- ja runkomeluselvitys.

Melun leviämislaskelmien mukaan uusilla erillispientalojen- ja asuinkerrostalojen piha-alueilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Vanhoilla piha-alueilla päiväajan keskiäänitaso ylittää paikoin ohjearvon 55 dB, mutta on kuitenkin valtaosalla piha-alueista alle 60 dB. Kaava-alueen länsireunalla päiväajan keskiäänitaso piha-alueilla on 55–65 dB. Malminkaaren varteen on osalle tonteista kaavamääräyksellä mahdollistettu liikennemelulta suojaavan 2,0 m korkean aidan rakentaminen Malminkaaren puoleiselle tontin rajalle.

Kaavassa on annettu määräyksiä rakennusten ääneneristävyyksistä liikennemelua vastaan siten, että ohjearvot asuinrakennusten sisällä täyttyvät. Radan läheisyydessä on haluttu kiinnittää erityistä huomiota junaliikenteen aiheuttamiin hetkellisiin melutasoihin, ja tällä perusteella on joiltain osin korotettu julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia melutasojen ohjearvoista. AK-korttelialueella on kaavamääräyksellä myös tahdottu varmistaa, etteivät minkään huoneiston tuuletusikkunat sijaitse ainoastaan meluisan liikenteen suunnassa.

Tehdyn selvityksen perusteella AK-korttelialueen rakennusala jää runkomelun ja tärinän haitta-alueen ulkopuolelle. Kerrostaloaluetta koskee kuitenkin määräys runkomelun huomioon ottamisesta jatkosuunnittelussa.

Malminkaaren ennustevuoden ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöjen arvioitu haitta-alue ulottuu leveimmillään 14 m:n päähän ajoväylästä. Kaavassa on otettu huomioon mahdolliset pakokaasu- ja hiukkaspäästöt määräämällä AO/s-korttelialueen tonttien 38049/2 ja 3 pohjoisemmalla rakennusalalla sekä AK-korttelialueella kokonaisuudessaan, että asuinrakennuksissa on oltava suodattimella varustettu koneellinen ilman sisäänpuhallus, johon raitisilmaa ei saa ottaa Malminkaaren puolelta.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti 8.6.2005 esittää Ruotutorpantien alueelle tulevien uusien katujen nimiksi Ruotumestarinkatu ja Pestikuja. Tapperinkujan päässä olevan puistoalueen nimeksi esitettiin Tapperinpuisto ja alueen itäosassa olevalle puistolle nimeä Ruotumestarinpuisto. Perusteluina nimille on alueella jo käytetty ruotsinajan ruotulaitokseen liittyvä nimistö. Nimistötoimikunnan ehdottamat uudet nimet on merkitty asemakaavan muutokseen.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Suojellut talot mahdollistavat Ruotutorpantien alueen säilymisen ilmeeltään 1950-luvun kaltaisena asuinalueena täydennysrakentamisesta huolimatta. Rakentamista koskevilla määräyksillä pyritään alueen väljyyden ja vehreyden ainakin osittaiseen säilymiseen.

Uudet erillispientalojen korttelit luovat uuden kerrostuman olemassa olevan pientaloalueen reunaan ja tiivistävät alueen rakennetta. Pientalotontit tarjoavat esimerkiksi lapsiperheille mahdollisuuden asua pientalossa hyvien palveluiden lähellä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

	Kadut ja yleiset alueet	500 000 euroa
	Vesihuolto ja kuivatus	250 000 euroa
	Kaukolämpö	45 000 euroa
	Johtosiirrot	75 000 euroa

	Yhteensä	870 000 euroa

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-
viointisuunnitelma (päivätty 7.7.2004).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2004 ja 2005 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin asukastilaisuudessa 26.8.2004.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Malmitalossa 22.8.–9.9.2005. Kaavan valmistelija oli tavattavissa Malmitalossa 24.8.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Ratahallintokeskuksen, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sekä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Kaava-alueen koillisosassa olevan kerrostalotontin suunnitelmissa oli alun perin kolme Malminkaaren suuntaista kerrostaloa ja niiden eteläpuolella kaksi rivitaloa. Tontin suunnitelmat muutettiin nykyiseen asuun pääradan aiheuttaman runkomelunhaitan vuoksi. Alueen luoteisosassa olevan mäen kohdalla peruskallio on melko lähellä maanpintaa, ja kerrostalot sen kohdalla olisi jouduttu perustamaan joustavalle alustalle ja alimmat kerrokset jättämään ilman asuintiloja runkomelun estämiseksi. Ratkaisu olisi aiheuttanut kohtuuttomia kustannuksia.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 10 mielipidekirjettä, joista 2 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 8 alueen suunnittelun lähtökohtia tai asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. Lisärakentamista vastustettiin yhdessä mielipidekirjeessä.

Ympäristökeskuksella ei ole (9.8.2004) huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Ratahallintokeskus on lähettänyt sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (14.7.2004) että kaavaluonnosta (14.9.2005) koskevat mielipiteet. Ensimmäisessä mielipiteessään Ratahallintokeskus painottaa, että asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee selvittää rautatieliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat sekä tutkia, millä ratkaisulla asuinrakentaminen voidaan sijoittaa niin lähelle raidetta, kuin se on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty. Kaavaluonnosta koskevassa mielipiteessään Ratahallintokeskus toteaa, että Ruotutorpantien suunnittelualueelle on osoitettu täydennysrakentamista erillispientalojen korttelialueelle lähimmillään 60 m:n päähän rautatiestä ja, että alueen koillisosaan on osoitettu uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta n. 50 m:n päähän rautatiestä. Ratahallintokeskus korostaa, että koko suunnittelualueelta tulee tehdä riittävä melu-, tärinä- ja runkomeluselvitys ja ettei sen saaman selostusluonnoksen liitteenä tällaisia selvityksiä ollut. Ratahallintokeskuksen mukaan rautatien läheisyydessä voi tärinä vaikuttaa rakenteisiin ja asumismukavuuteen 1¹/₂–2-kerroksisissa puurunkoisissa asuinrakennuksissa jopa 100–150 m:n päähän. Tavoitteena tulee olla, että merkittävä enemmistö asukkaista ei tule kokemaan rautatie- tai muusta liikenteestä aiheutuvaa tärinää asumismukavuutta heikentävänä tekijänä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Ratahallintokeskuksen mainitsemat ympäristöhaitat on kaavaehdotusta valmisteltaessa pyritty ottamaan huomioon. Kaava-alueen koillisosaan tulevasta asuinkerrostalojen korttelialueesta teetettiin konsulttityönä runkomelu- ja tärinäselvitys, jonka mukaan kaavassa osoitettu rakennusalue on rakennettavissa siten, ettei tärinä- ja runkomeluhaittoja pitäisi ilmetä. Selvitys rajattiin koskemaan asuinkerrostalojen korttelialuetta, jossa maaperätietojen perusteella arvioitiin raideliikenteen mahdollisesti aiheuttavan häiriötä. Kaava-alueen muilta osin ei ole syytä olettaa raideliikenteen aiheuttavan runkomelu- tai tärinäongelmaa. Kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa selvitys oli vasta tekeillä, joten sitä ei voitu liittää asemakaavan selostusluonnokseen.

Asemakaavan muutosehdotuksessa jo olemassa olevan jälleenrakennuskaudella rakennetun alueen rakennusoikeus ei merkittävästi lisäänny, koska alueen tonttitehokkuutta ei nosteta. Rakennusoikeutta nostavat vain muutamat pienet tontteihin liitettävät lisämaat.

Malmi-seura on lähettänyt kaavamuutoksen lähtökohtia (7.9.2004) ja kaavaluonnosta (14.9.2005) koskevat mielipiteet. Lähtökohtia koskevassa mielipiteessään seura suhtautuu myönteisesti Malmin aluekeskuksen korkeatasoiseen täydennysrakentamiseen. Uudisrakentamisen tulee tukea Malmin yhdyskuntarakennetta ja sen historiallisia erityispiirteitä. Seura katsoo suunniteltujen kerros- ja pientaloalueiden lähtökohtien olevan tässä suhteessa kunnossa. Nyt rakennettaviksi aiotut alueet ovat käytännössä pääasiassa joutomaata ilman erityistä virkistysarvoa. Seura esittää, että tässä yhteydessä tulisi sopia, että rakennettu alue ei enää laajene puistoalueelle. Seura toivoo, että alueen asukkaita kuultaisiin liikenteen toimivuuteen ja alueen ilmeeseen liittyvissä asioissa.

Kaavaluonnosta koskevassa mielipiteessään seura pitää Malmin aluekeskuksen eheyttävää ja alueen arvokkaita rakennekerrostumia kunnioittavaa rakentamista erittäin kannattavana. Rakentaminen tukee erinomaisesti Malmin palvelu- ja väestörakenteen säilymistä ja kehittämistä. Seura esittää, että rakentamisen edetessä ehdotuksen mukaisesti on varmistettava, että rakentaminen rajautuu itäreunassa puistoalueisiin sen hengen mukaisesti esimerkiksi kasvillisuutta hyväksi käyttäen ja että pohjoisosan kerrostalotonttiin kuuluva säilytettävä kukkula säilyttää arvokkaan kasvillisuutensa myös rakentamisen jälkeen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että yleispiirteinen virkistys- ja rakentamisalueiden sijainti ja suhde määritellään yleiskaavassa. Nykyisen Yleiskaava 2002:n puitteissa laajempi kuin nyt ehdotettu lisärakentaminen Ruotutorpantien alueelle ei ole mahdollista. Lisäksi asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa harkittiin tarkemmin rakentamisen rajaaminen ja katsottiin, että ehdotuksen mukaiselle puistoalueelle jää riittävästi tilaa virkistyskäytön eri tarpeisiin.

Rakentamisalueiden rajautuminen puistoon on kaavassa määrätty siten, että tontit tulee aidata puistoihinkin päin joko pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja korkeintaan 120 cm korkealla säleaidalla, johon liittyy pensasaita. Lisäksi on toivottavaa, että puistoalueen reunaa pehmennetään istutettavalla puustolla. Puistoalueen tarkemman suunnittelun ja rakennuttamisen hoitaa aikanaan rakennusviraston katu- ja puisto-osasto.

Asukkaita on kuultu mm. liikennettä koskevissa asioissa aikaisemmin järjestetyssä asukastilaisuudessa ja lisäksi kaavoittaja oli myöhemmin tavattavissa kysymyksiä varten. Liikennejärjestelyt eivät ole osoittautuneet kovin suureksi huolenaiheeksi.

Kerrostalokortteliin jäävä kukkula on kaavassa määrätty istutettavaksi tai luonnostilassa säilytettäväksi alueen osaksi, jolla olevat arvokkaat puut tulee säästää ja jolla maaston muotoa ei saa oleellisesti muuttaa.

Pukinmäki-seura on 8.9.2004 ilmoittanut kaavamuutoksen lähtökohtia koskevassa mielipiteessään tervehtivänsä tyydytyksellä jälleenrakennuskauden hyvin säilyneen pientaloalueen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja maisemakulttuuriarvojen turvaamista. Seura pitää alueen reunamille suunniteltua lisä- ja täydennysrakentamista luontevana ja alueen kokonaisilmeeseen sopivana. Seura toivoo uuden rakentamisen olevan sopusoinnussa nykyisen rakennuskannan kanssa ja että alueella polveilevia kevyen liikenteen väyliä jäisi riittävästi virkistyskäytön mahdollistamiseksi. Seura pitää kaavamuutoksen myötä poistuvaa katuvarausta Pukinmäenkaaren jatkolle tarpeettomana ja pyytää kiinnittämään vakavaa huomiota liikenneturvallisuuteen ja kasvavan asujaimiston tarvitsemaan pääsyyn Malminkaarelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että liikenteen sujuvuuden turvaaminen on mahdollista asemakaavan puitteissa. Lisärakentaminen ei edellytä liikennejärjestelyiden muuttamista Malminkaaren nykyisillä liikennemäärillä (12 000 ajoneuvoa/vrk).

xxxx xxxxxxxx toteaa 15.9.2004 kaavamuutoksen lähtökohtia koskevassa mielipiteessään, ettei vastusta asemakaavan muutosta sinänsä kunhan se vain toteutetaan tavalla, joka ottaa huomioon Ruotutorpan alueen asukkaiden oikeuden nauttia viihtyisästä asuinympäristöstä puistoineen ilman melusaastetta ja liikenneongelmia. xxxxxxxx ehdottaa, että nyt suunnitellun rakentamisalueen sijaan kaavoitettaisiin rakentamista alueen eteläpuolella olevalle puistoalueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaava-alueen eteläpuolella oleva puistoalue on laaja yhtenäinen Yleiskaava 2002:ssa kaupunkipuistoksi osoitettu alue.

xxx xxxxxxxx esittää 17.8.2005 mielipiteessään seuraavaa:

1 Longinojan ruotsinkielinen nimi tulee korjata muotoon Stickelbacka bäck tai Stickelbacka bäcken eikä Långs bäck.

2 Ala-Malmilta Pukinmäen urheilupuistoon johtava viherkäytävä tulee säilyttää riittävän leveänä, että alueelle mahtuu kevyen liikenteen väyliä, urheilupuistoa, latu, leikkialuetta ja eläinten elintilaa.

3 Korttelin 38050 itäpuolelle tulee sijoittaa pitkospuut, jotka talviaikaa toimivat hiihtolatuina. Suurimmalta osin reitti olisi kaava-alueen ulkopuolella ja johtaisi Ala-Malmin niityiltä Malmin vanhaan kyläkeskukseen. Lisäksi latu tulisi yhdistää Malmin lentokenttää kiertävän ja Vantaanjoen vartta pitkin kulkevan ladun kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueiden ja paikkojen nimeäminen tehdään asemakaavalla, mutta xxxxxxxxxx esittämä Longinoja ei kuulu nyt käsiteltävään kaava-alueeseen. Longinojalle ei ole annettu ruotsinkielistä nimeä muissakaan alueella voimassa olevissa asemakaavoissa, kuten ei myöskään kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston ylläpitämissä pohjakartoissa. Lindforsin ehdottama nimi on annettu tiedoksi kaupunkisuunnitteluviraston nimistösuunnittelijalle mahdollisesti myöhempää nimeämistä varten.

Asemakaavan muutosehdotuksessa Ala-Malmilta Pukinmäen urheilupuistoon johtava puistoalue kapenee kapeimmalta kohdaltaan 71 m:stä 40 m:iin. Alue levenee etelään päin mentäessä. Puistoalueen länsireuna, johon uutta rakentamista on ehdotettu, on nykyisin lähinnä nuoria lehtipuita kasvavaa aluetta, joka ei ole suoranaisessa virkistyskäytössä. Puistoalueen rakentamista ja käyttöä ei ole vielä tarkemmin suunniteltu, mutta alueelle tai ainakin puistoalueille kokonaisuutena mahtuu Lindforsin mielipiteessään mainitsemat toiminnot.

Hiihtolatujen ja mahdollisten pitkospuiden hoito kuuluu liikuntaviraston tehtäviin.

xxxx ja xxxxxx xxxxxx vastustavat 15.9.2005 jyrkästi Ruotutorpantien lisärakentamista. Puistoalue tuhoutuu ja kevyen liikenteen väylä, jota käyttävät hyvin monet ulkoilijat ja työmatkalaiset, häviää. Se siirtyy ilmeisesti Karviaistie 12 ja 14 talojen piha-alueille. Pellot ovat täynnä tyhjää tilaa, mitä järkeä on tunkea uusia taloja kapeaan väliin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, ettei asemakaavan muutosehdotuksella ole tarkoitus siirtää kevyen liikenteen väylää talojen pihoille, vaan väylä on tarkoitus säilyttää Ruotumestarinpuistoksi nimetyllä puistoalueella. Kaavaehdotuksessa puistoon on merkitty ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Muualle puistoalueelle rakentamisen osalta lautakunta viittaa edellä Timo Heinosen mielipiteeseen antamaansa vastaukseen.

xxx-xxxxx xxxxx toteaa 15.9.2005, että alueella on aivan mieletön liikennemelu, joka tulee Kehä I:ltä, ja että melu on rakennettujen meluesteiden myötä vain lisääntynyt. Hän ehdottaa koko alueen mittaisen meluvallin rakentamista.

AO/s-korttelialueesta xxxxx huomauttaa, että ns. kirveenvarsitonttitapauksessa ei tulisi sallia rakentamista 2 m:n päähän tontin rajasta ja että talousrakennusten sijoittamisen salliminen 0,5 m:n päähän on huono idea. Lisäksi hän pitää rintamamiestalojen suojelua arveluttavana, sillä se on jälkipolvien asumis-/rakentamismahdollisuuksien minimointia.

AO-1-korttelialueissa häntä arveluttaa rajaan kiinni rakentaminen, tonttien pienuus ja kaavassa luonnosvaiheessa edellytetty tummasävyinen väritys.

AO-2-korttelialueella tulisi vaatia 400 m²:n tonttikokoa. xxxxx ihmettelee istutus- ja yhteisen leikkipihan vaatimusten jälkeen, missä asuntojen omat pihat ovat.

Lisäksi hän ihmettelee kerrostaloalueen sopimista rintamamiestaloalueelle ja ehdottaa paikalle rivitaloja. xxxxx ehdottaa asuinalueen viihtyisyyden vuoksi, että kaikkien uusien asuntojen tulisi olla omistus- tai asumisoikeusasuntoja, ja muistuttaa, että uudet asunnot tuovat lisää liikennettä, ja huomauttaa huonosta katujen kunnossapidosta alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueelle kohdistuva liikennemelu on pyritty ottamaan huomioon kaavoituksessa. Kehä I:n pohjoispuolelle ei tälle osin kuitenkaan ole esitetty uutta melusuojausta viimeisimmässä pääkaupunkiseudun pääteiden melutorjuntaohjelmassa.

Rakentamisen etäisyyttä koskeva määräys asemakaavan muutosehdotuksessa on: "AO/s-korttelialueella on rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta 4 m, ellei rakennusaloin toisin määrätä. Tontin osalla, jossa viereisen tontin leveys enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on 2 m." Jälkimmäinen lause määräyksestä tulee ajankohtaiseksi ns. kirveenvarsitonttien kohdalla. Ruotutorpantien alueella, jossa on paljon pitkiä ja kapeita tontteja, määräys on hyvin hyödyllinen. Rakennus saattaa ilmansuuntien vuoksi olla järkevää sijoittaa lähelle naapurin, vain ajoyhteytenä käytettävää, tontin osaa, jos samalla paremman ilmansuunnan puolelle saadaan kaivattua väljyyttä. Määräys ei kokonaisuudessa vähennä alueen väljyyden tuntua, vaan antaa mahdollisuuden vapaammin suunnitella tonttien käyttöä.

Talousrakennusten sijoittamista koskeva määräys kaavaehdotuksessa kuuluu: "AO/s-korttelialueella saa asuinrakennuksesta erillään olevan autosuojan ja talousrakennuksen, jonka koko on korkeintaan 40 m², rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Naapurin suostumuksella talousrakennuksen saa rakentaa vähintään 0,5 m naapurin rajasta. Mikäli räystäs ulottuu lähemmäs kuin 0,5 m naapurin rajasta, lape ei saa kallistua rajalle päin." Samoin kuin edellä määräyksellä pyritään antamaan vapauksia tontin käytön järkevään suunnitteluun. Määräys antaa naapurille mahdollisuuden kieltää rakentamisen 4 m lähemmäs tontin rajaa ja katon lapetta koskevalla määräyksen osalla varmistetaan, etteivät sadevedet kulkeudu väärälle puolelle rajaa.

Kaava ei estä asumismukavuuden parantamista alueella. Kaavan ns. rintamamiestaloja koskevat suojelumääräykset koskevat ainoastaan rakennusten ulkoasua. Lisäksi suojelumääräyksessä mainitaan mm: "Rakennuksen ulkoasua koskevat muutos- ja korjaustyöt sekä lisärakentaminen tulee toteuttaa rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla." Lisäksi suojeltavien rakennusten rakennusalat on merkitty siten, että rakennuksille jää mahdollisuus laajentamiseen.

AO-1-korttelialueelle on haluttu kaavoittaa erityyppistä tiiviimpää erillistalorakentamista rajaamaan rakentamisaluetta puistoalueista. Kaavaan on merkitty rakennuksille tarkat rakennusalat, ja vaikka rakennusalat ovat lähellä tontin pohjoisrajaa, minimietäisyydet rakennusten välillä täyttyvät. Kaavaluonnoksessa mainittu tummasävyinen väritysmääräys on muutettu muotoon: "Pääasiallinen julkisivuväri ei saa olla vaalea." Kaavamääräyksellä pyritään siihen, että kortteleihin tulevat rakennukset olisivat rintamamistalojen tapaan erivärisiä, eivätkä pelkästään vaalean eri sävyjä, kuten värejä arasteleva nykyrakentaminen usein on. Tummemmat värisävyt sopivat paremmin tiiviiseen rakentamiseen.

Kaavan AO-2-korttelialueella rakentamista ei ole pyritty kovin tarkkaan määrittämään. Alue tullaan todennäköisesti rakentamaan yhtiömuotoisena ja kaavamääräyksillä on pyritty takaamaan rakennettavan alueen laatu. Kaavan määräys, että tontilla saa olla korkeintaan yksi asunto tontin 350 m² kohti määrittää asuntojen enimmäismäärän, mutta asuntojen määrä tarkentuu vasta suunnitteluvaiheessa. Kaava mahdollistaa erikokoiset rakennukset tontille ja toivottavaa olisi, että tontille tulisi esimerkiksi paritaloja, joissa toinen asunto voisi olla ns. sivuasunto.

Kaavaehdotuksessa oleva kerrostaloalue ei liity kaupunkikuvallisesti niinkään olemassa olevaan jälleenrakennuskauden asuinalueeseen kuin pohjoisempana Luuvakujan varressa olevaan kerrostaloalueeseen. Tontille suunniteltiin alun perin sekä rivi- että kerrostaloja, mutta esiin tulleiden runkomeluongelmien ja pienentyneen rakennusalan vuoksi rivitaloista päätettiin luopua. Kerrostalot sopivat paremmin pääradan läheisyyteen melko suurisuuntaiseen maisemakuvaan, ja meluntorjunnan vuoksi kookkaampi rakentaminen on tarpeen.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AO/s)	64 862	16 215
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO-1)	3 424	1 280
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO-2)	4 231	1 608
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	9 772	5 400
	Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS)	6 283	3 000
	Puistoaluetta (VP)	14 568
	Lähivirkistysaluetta (VL)	4 336
	Suojaviheraluetta (EV)	8 429
	Katualuetta	11 594

	Yhteensä	126 498	27 503

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.4.–10.5.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaisille maan omistajille tai haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Ratahallintokeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla (9.6.2006), ympäristökeskuksella (17.5.2006) ja kiinteistölautakunnalla (6.6.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (23.5.2006) mm., että täydennysrakentaminen tulee väistämättä muuttamaan alueen alkuperäistä, väljää kaupunkirakennetta ja vehreää kokonaisilmettä tiiviimmäksi. Lisä- ja uudisrakentamista on kuitenkin pyritty sopeuttamaan alkuperäiseen rakennuskantaan. Kaavaehdotuksessa suojeltavaksi merkityt 32 jälleenrakennuskauden pientaloa ovat säilyttäneet alkuperäisen ominaisluonteensa ja muodostavat hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Jälleenrakennuskaudella rakennettuihin kortteleihin on lisäksi esitetty alueellista suojelumerkintää AO/s, jolla pyritään turvaamaan ympäristön säilyminen.

Kaupunginmuseon johtokunta pitää esitettyjä suojelumerkintöjä perusteltuina. Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (18.5.2006) mm., että uusia rakennettavia katualueita ovat Ruotumestarinkatu ja Pestikuja. Katualueen pinta-ala kasvaa nykyisestä 1 255 m². Nykyiset sorapäällysteiset kadut on suunniteltu rakennettaviksi asfalttipäällysteisiksi Ruotutorpantien uuden asuinalueen rakentamisen yhteydessä. Kaavan mukaisten katualueiden rakentamiseen on varauduttu taloussuunnitelmassa vuosille 2007–2011.

Kaava-alueella on olemassa yhdyskuntatekniikan verkosto. Ruotumestarinkadun vesihuolto on suunniteltu liittymään Ruotutorpantien nykyiseen vesihuoltolinjaan. Ruotutorpankujan alin kohta on tonttien 38050/1 ja 8 rajan tuntumassa. Nykyinen tulvareitti kulkee tonttien välitse avo-ojassa kohti Ruotumestarinpuistoa ja siitä edelleen Longinojaan. Rakennettava Ruotumestarinkatu katkaisee tämän yhteyden, jolloin Ruotutorpankujan tasausta on uudelleenrakentamisen ja päällystämisen yhteydessä muutettava siten, että uusi tulvareitti kulkee korttelien 38047 ja 38280 välissä olevan VP-alueen kautta Longinojaan.

Tapperinkujan katualueen leveys tulisi kaventaa olemaan koko matkaltaan 10 m leveä siten, että kadun länsipäähän, ennen kapenevaa katuosuutta, jäisi n. 14 m leveä katualue kääntöpaikkaa varten. Katualueesta poistettava alue liitettäisiin tontteihin, jolloin katualue pienenisi n. 200 m².

Pestikuja tulisi muuttaa kokonaisuudessaan puistoalueeksi tai varaukseksi kevyelle liikenteelle, jolloin ajoyhteys korttelille 38280 olisi suoraan Ruotutorpantieltä.

Ruotumestarinkadun rakentamiskustannukset ovat n. 165 000 euroa. Pestikujan rakentamiskustannukset ovat n. 43 000 euroa. Uudelleen rakennettavien ja päällystettävien katujen Ruotutorpantie, Ruotutorpankuja ja Tapperinkuja rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 715 000 euroa. Nykyisten ja uusien katujen rakentamisen kustannukset ovat yhteensä n. 923 000 euroa. Ruotumestarinkadun ylläpitopitokustannukset ovat n. 3 760 euroa vuodessa. Pestikujan ylläpitokustannukset ovat vuodessa n. 630 euroa.

Lautakunta katsoo, että Ruotumestarinpuistoon osoitettu kapea puistokaistale kortteleiden 38281 ja 38282 välissä on tarpeeton, sillä Ruotumestarinkadun molemmista päistä on hyvät yhteydet puistoalueelle.

Puistojen rakentamiskustannuksia aiheutuu käytävien siirtämisestä ja rakentamisesta sekä niihin liittyvistä maisemointitöistä n. 150 000 euroa. Puistojen ylläpitokustannukset vähenevät n. 1 500 euroa vuodessa, sillä puistojen pinta-ala pienenee nykyisestä.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavin huomautuksin: tulvareitti muutetaan kulkemaan korttelien 38047 ja 38280 välisen VP-alueen kautta, Tapperinkujan katualue kavennetaan tasalevyiseksi kääntöpaikkaa lukuun ottamatta, Pestikujan katualue muutetaan joko puistoksi tai varaukseksi kevyelle liikenteelle ja ajoyhteys kortteliin 38280 järjestetään suoraan Ruotutorpantien katualueelta, Ruotumestarinkadulta Ruotumestarinpuistoon johtava kapea puistokaistale kortteleiden 38281 ja 38282 välistä poistetaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006), että yleisten töiden lautakunnan lausunnossa mainittu tulvareitti kortteleiden 38047 ja 38280 väliselle puistoalueelle on merkitty asemakaavan muutosehdotukseen.

Lausunnossa esitettyä Tapperinkujan kaventamista ei muutosehdotukseen ole tehty. Kaventaminen tarkoittaisi lisämaan liittämistä Tapperinkujan pohjoispuolella osoitteissa Tapperinkuja 7, 9 ja 11 oleviin tontteihin. Tonttien omistajille on tarjottu mahdollisuutta ostaa katualueesta lisämaata tontteihinsa sekä kaavaluonnoksen valmistelun aikana että yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto selvittivät tarkkaan tontteihin liitettävissä olevat lisämaat ja niiden mahdollisen hinnan ja asiasta keskusteltiin ja neuvoteltiin puhelimitse ja kirjeitse. Lisämaan liittäminen tontteihin ei ole järkevää, elleivät kaikki kolme tonttia ole mukana muutoksessa. Kaikki tontinomistajat eivät kuitenkaan tarjotulla hinnalla olleet suostuvaisia lisämaan ostamiseen, eikä kaupunkisuunnittelulautakunta katso kohtuulliseksi tässä tapauksessa pakottaa tontinomistajia maan ostoon.

Yleisten töiden lautakunta ehdottaa lausunnossaan Pestikujan poistamista, jolloin ajo uudelle tontille 38280/1 tulisi suoraan Ruotutorpankujalta. Asemakaavan muutosehdotuksessa olevalla lyhyellä kujalla on pyritty siihen, että ajoyhteys uudelle tontille saadaan järjestettyä keskemmälle tonttia ja pitkähkölle itä-länsisuuntaiselle Ruotutorpantielle saadaan asuinrakentamisen myötä visuaalisesti mielenkiintoinen pääte. Pestikujan poistaminen johtaisi ratkaisuun, jossa ajo melko kookkaalle tontille tulisi sen kulmaan ja Ruotutorpantien päätteeksi. Muutos vaikeuttaisi uuden tontin rakentamista ja johtaisi helposti ratkaisuun, jossa Ruotutorpantien päätteeksi tulisi pysäköinti- ja jätehuoltoaluetta.

Pestikujaa ei ole poistettu asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on halutun ratkaisun varmistamiseksi muuttanut ehdotusta siten, että Pestikujan alkuun on merkitty tontin rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Lisäksi tonttia koskeviin kaavamääräyksiin on lisätty seuraava määräys: ”‑ tulee tontin luoteiskulmaan rakentaa Ruotutorpantien päätteeksi asuinrakennus.”

Lausunnossa ehdotetaan kortteleiden 38281 ja 38282 välissä olevan kapean puistoalueen poistamista. Asemakaavan muutosehdotuksessa oleva 4 m leveä puistoyhteys on kahden melko tehokkaasti rakennettavan (e = 0.38) korttelin välissä. Kortteleiden 38281 ja 38282 rakentaminen tulee muodostamaan viereistä jälleenrakennuskauden aluetta huomattavasti tiiviimmän rakennetun reuna-alueen. Sen lisäksi, että kaavaehdotuksessa olevalla puistoalueella halutaan tarjota kulkumahdollisuus Ruotumestarinpuistoon, sen tarkoitus on rytmittää Ruotumestarinkadun varteen tulevaa rakennusrivistöä. Yhteys kortteleiden välissä johtaa Ruotumestarinpuistossa jo olevalle itään päin suuntautuvalle polulle. Asemakaavan muutosehdotuksessa oleva puistoalue on säilytetty ennallaan.

Helsingin Vesi toteaa (6.6.2006) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 290 m, jätevesiviemäriä n. 250 m ja sadevesiviemäriä/avo-ojaa n. 460 m ja olemassa olevaa sadevesiviemäriä on siirrettävä n. 60 m:n matkalta. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä 530 000 euroa, n. 60 euroa/k-m², mikä on keskimääräistä tasoa huomattavasti korkeampi.

Asemakaavan muutoksen selostuksessa on esitetty rakennettavaksi uutta vesihuoltoa kaava-alueen eteläpuoleiseen puistoon. Asemakaavan muutos ei kuitenkaan edellytä tätä rakentamista. Tonteille 38051/5 ja 6 on merkitty 4 m leveä johtokuja sadevesiviemäriä varten. Johtokuja tulee leventää vähintään 6 m leveäksi.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006), että asemakaavan muutosehdotuksen mukaiset vesihuollon rakentamiskustannukset ovat korkeammat verrattuna normaaliin uudisrakentamiseen. Kustannuksiin vaikuttaa huomattavasti alueelliseen sadevedenkuivatusjärjestelmään kohdistuvat muutokset, joiden kustannukset on esitetty johtosiirroissa.

Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen vesihuoltoa koskevasta liitteestä on tarpeettomina poistettu alueen eteläpuoliseen puistoon osoitetut uudet vesijohdot.

Lausunnossa mainittu maanalaisen johdon tilavaraus on levennetty lausunnossa esitetyn mukaisesti 4 m leveästä 6 m leveäksi.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (2.6.2006) mm., ettei kaavaan sisälly maanteiden liikennealueita, mutta se sijoittuu Kehä I:n melualueelle. Alueen länsiosassa melualueella sijaitsevien asuntojen äänieristystä on parannettu kaavamääräyksissä. Uudenmaan tiepiiri ei toiminta- ja taloussuunnitelmassaan ole varautunut Kehä I:n melusuojauksen parantamiseen. Kaupungin tulee huolehtia meluntorjunnasta täydennysrakentamisen osalta.

Uudenmaan tiepiiri ehdottaa, että kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi, mm. bussipysäkeille, olisi hyvä harkita kevyen liikenteen väylää Tapperinkujan päästä Malminkaarelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006), että meluselvityksen mukaan asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa alueen täydennysrakentamisen siten, ettei tonttien ulkopuolista meluntorjuntaa tarvita.

Kevyen liikenteen väylä Tapperinkujan päästä Malminkaarelle lyhentäisi huomattavasti joidenkin Tapperinkujan varren asukkaiden matkaa bussipysäkille. Väylää ei kuitenkaan ole merkitty asemakaavan muutosehdotukseen, sillä se on mahdollista rakentaa puisto- (VP) ja suojaviheralueelle (EV) ilman kaavamerkintääkin.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (22.5.2006) mm., että kaava täyttää pääosin maankäyttö- ja rakennuslain asettamat vaatimukset. Meluntorjunnan osalta ympäristökeskus kiinnittää huomiota kaavamääräykseen, joka koskee meluaidan rakentamista Malminkaaren varrelle. Määräystä on muokattava niin, että siitä käy ilmi, että meluaita on rakennettava.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006), että Malminkaareen tai sen viereisiin suojaviheralueisiin rajautuvien tonttien rajalla on merkintä, joka sallii korkeintaan 2 m korkean umpinaisen melulta suojaavan aidan rakentamisen. Meluselvityksen mukaan asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa melutason ohjearvot alittavien alueiden muodostumisen uusien erillispientalojen piha-alueille ilman meluaidan rakentamistakin. Kaavassa on haluttu jättää tontinomistajille mahdollisuus melulta suojaavan aidan rakentamiseen, koska ihmiset kokevat melun ja sen häiritsevyyden eri tavalla. Meluaidan rakentamiselle ei ole kaupunkikuvallista estettä, sillä se sijoittuisi joko leveän liikennealueen varteen tai tiheän kuusimetsän ja matalan maavallin taakse. Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muutettu lausunnon johdosta.

Ratahallintokeskus toteaa (31.5.2006) mm., että se on aiemmin 14.9.2005 antamassaan lausunnossa todennut, että koko suunnittelualueelta tulee tehdä riittävä melu-, tärinä- ja runkomeluselvitys. Lausuntopyynnön liitteenä tullut tärinä- ja runkomeluselvitys käsittää ainoastaan AK‑korttelin. AO-kortteleihin on täydennysrakentamista osoitettu lähimmillään n. 60 m:n päähän rautatiestä. Täydennysrakentamisen osalta tulee mahdolliset tärinä- ja runkomeluhaitat selvittää. Asemakaavaselostuksen mukaan melutasot saadaan määräyksillä hoidettua. Ratahallintokeskuksella ei ole muuta lisättävää luonnosvaiheen lausuntoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.12.2006), ettei erillistä tärinä- ja runkomeluselvitystä ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä koko suunnittelualueelle. Käytettävissä olevien maa- ja kallioperätietojen perusteella selvitys on rajattu koskemaan aluetta, missä pääradan raideliikenteen on tunnistettu mahdollisesti aiheuttavan häiritsevää tärinää tai runkoääntä.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta asemakaavan muutosehdotusta on muutettu seuraavasti:

– Kortteleiden 38047 ja 38280 väliselle puistoalueelle on merkitty tulvareitti.

– Tonteilla 38051/5 ja 6 sijaitseva maanalaisen johdon tilavaraus on levennetty 4 m:stä 6 m leveäksi.

– Tontin 38280/1 luoteiskulmaan on lisätty ajoneuvoliittymäkieltomerkintä ja tonttia koskevia kaavamääräyksiä on täydennetty määräyksellä: ”– tulee tontin luoteiskulmaan rakentaa Ruotutorpantien päätteeksi asuinrakennus.”

Lisäksi kaavaehdotukseen on tehty joitakin teknisluonteisia korjauksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan kortteleiden nro 38045–38050, korttelin nro 38051 tontin nro 3, yleisen pysäköintialueen sekä katu- ja puistoalueiden (muodostuvat uudet korttelit 38280–38282) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 16.2.2006 päivätyn ja 7.12.2006 muutetun piirustuksen nro 11500 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11500 (Malmin korttelit 38045 - 38050 ym., Ruotutorpantien alue)
	Liite 2	Havainnekuva (Malmin korttelit 38045 - 38050 ym., Ruotutorpantie)

SUURMETSÄN KORTTELEIDEN NRO 41216, 41218 JA 41196 YM. ALUEIDEN (JAKOMÄEN KOULUT JA LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11588)

Khs 2006-1956

41. kaupunginosan (Suurmetsän, Jakomäen) kortteleiden nro 41216, 41218 ja 41196 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Jakomäen keskiosassa Huokotien eteläpuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos luo edellytykset alueen liikuntapaikkojen sekä koulujen pihojen laadukkaalle perusparantamiselle sekä alueen virkistys- ja liikuntatoimintojen monipuolistamiselle. Alueen sisäistä kevyen liikenteen verkostoa ja huoltoajoyhteyksiä kehitetään ja tonttien rajoja tarkistetaan.

Liikuntapuiston toiminnot keskitetään Huokotien eteläpuolelle. Liikuntapuiston huoltorakennus (200 k-m²) ja pysäköinti on sijoitettu sisäänkäynnin yhteyteen alueen pohjoisosaan ja liikuntapuiston itälaidalle on osoitettu varaus sisäjalkapallohallia varten. Uimahallin laajentamiselle ja sen edustan kunnostamiselle on luotu edellytykset.

Alueen etelälaidalle Jakomäenpolun varren pysäköintitontille on sijoitettu rivitalotontti (1 700 k-m²). Jakomäen ala-asteen koulun rakennusoikeutta on nostettu 1 500 k-m² (uusi rakennusoikeus 8 000 k‑m²) nykyrakentamista ja tulevia tarpeita vastaavaksi. Yläasteen koulun tontin rakennusoikeus ei muutu.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.8.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta yhteistyössä liikuntaviraston kanssa.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoa. Jakomäenpolun eteläpuoli on kerrostalovaltaista asuinaluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1975 ja 1985. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueen pohjoisosa on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU) ja koulujen tontit opetustoimintaa palvelevien toimintojen alueeksi (YO). Huokopolku, Jakomäenpolku ja Somerikkopolku ovat jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katualueita, joilla tontille ajo on osittain sallittu. Kortteli 41196 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA).

Muut suunnitelmat ja päätökset

Syksyllä 2005 on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston, opetusviraston, rakennusviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin lähiöprojektin kanssa laadittu alueen yleissuunnitelma.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Nykytilanne

Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Jakomäen liikuntapuisto, jonka länsipuolella on Jakomäen ala-asteen ja eteläpuolella Jakomäen yläasteen koulu. Koulujen välissä on leikkipuisto Jakomäki. Yläasteen koulun länsipäässä toimii Jakomäen uimahalli ja ala-asteen koulun eteläpäässä nuorisotila.

Liikuntapuiston alue ja ala-asteen koulun piha muodostavat yhdessä laajan laakean alueen, joka on reunoiltaan sekä pysäköintialueiden osalta jäsentymätön. Liikuntapuiston jalkapallokenttien nykyinen sijainti Huokotien pohjois- ja eteläpuolilla jakaa liikuntapuiston kenttätoiminnat huollon, valvonnan ja turvallisen jalankulun kannalta epäedullisesti. Liikuntapuistosta puuttuvat myös kunnolliset pukusuojatilat.

Yläasteen koulun eteläpihan käyttöä rajoittaa laaja pysäköintialue ja pihan lounaisosassa uimahallin edusta on hoitamaton. Leikkipuisto Jakomäen alue on kunnostettu muutama vuosi sitten.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Huokotien eteläreunassa kulkee maakaasuputki.

Maaperä

Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasossa +32,3–+41,0. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin kitkamaata, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Alueen lounaisosassa 2–3 m paksun savikerroksen yläpuolella olevan hiekkakerroksen paksuus on 1–3 m. Keskiosassa etelä-pohjoissuunnassa esiintyvän 2–5 m paksun savikerroksen päällä olevan turvekerroksen paksuus on 1–3 m.

Ympäristöhäiriöt

Liikennemäärä Huokotiellä on n. 11 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen melu ei ole suunniteltujen toimintojen kannalta ongelma.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset alueen liikuntapaikkojen sekä koulujen pihojen laadukkaalle perusparantamiselle sekä alueen virkistys- ja liikuntatoimintojen monipuolistamiselle.

Asemakaavan muutos on ensimmäinen vaihe Jakomäen keskiosan kehittämisessä. Siirtämällä liikuntapuiston kaikki toiminnot Huokotien eteläpuolelle luodaan monipuolinen ja turvallinen toimintakeidas Jakomäen keskiosaan asumisen välittömään läheisyyteen. Kaavamuutos luo edellytykset suunnitella Huokotien pohjoispuoliselle alueelle pientalovaltaista asumista Yleiskaava 2002:n tavoitteiden mukaisesti.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Liikuntapuiston kenttäalueet ja muut toiminnot keskitetään Huokotien eteläpuolelle. Alueen sisäistä kevyen liikenteen verkostoa, huoltoajoyhteyksiä ja tonttien rajoja tarkistetaan. Uimahallin laajentamiselle ja sen edustan kunnostamiselle luodaan edellytykset ja Jakomäenpolun varteen sijoitetaan rivitaloasumista.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR)

Nykyinen autopaikkojen korttelialue (LPA) Jakomäenpolun eteläpuolella on muutettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Alueella sijainneet, sen eteläpuolella olevalle kerrostalotontille 41215/2 varatut autopaikat on siirretty lähemmäs kyseistä tonttia Kankaretien varteen.

Rivitaloille on merkitty Jakomäenpolun suuntaisesti kolme rakennusalaa, joiden välissä ovat asuntojen autopaikat sekä yhteiset talousrakennukset. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi ja tontin rakennusoikeus 1 700 k-m² (tonttitehokkuus e = 0.6). Rakennukset tulee rakentaa rakennusalan koillisrajaan kiinni, jolloin Jakomäenpolun varteen syntyy matalahko yhtenäinen rakennusrivi.

Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava vaaleahkoilla värisävyillä käsitelty tai maalaamaton rappaus. Julkisivut on jäsennöitävä yhden huoneiston suuruisiin osiin värityksen tai materiaalien avulla. Parvekkeita saa sijoittaa vain pihan puolelle. Asuin- ja talousrakennuksissa tulee olla kapealla räystäslistalla varustettu harja- tai pulpettikatto. Katemateriaalin tulee olla sileä ja tummasävyinen.

Asuntojen pääsisäänkäynnit tulee järjestää Jakomäenpolun puolelta ja asuinhuoneiden lattian tulee olla vähintään 0,6 m Jakomäenpolun pintaa korkeammalla pääikkunan avautuessa Jakomäenpolulle. Asuntopihat ja pysäköintipaikat on aidattava pensasaidalla. Rakennusten enimmäiskorkeus on 7 m. Harja saa olla enintään 2 m räystään yläpuolella. Talousrakennusten enimmäiskorkeus on 2,5 m.

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet (YO)

Yläasteen koulun rakennusalaa tontilla 41216/3 on kasvatettu siten, että suunniteltu uimahallin laajennus on mahdollista rakentaa nykyisen uimahalliosan eteläpuolelle. Nykyinen rakennusoikeus (8 500 k-m²) mahdollistaa laajennuksen. Uimahallin edessä oleva epäsiisti kuoppa on suunniteltu rakennettavaksi Jakomäenpolun tasoon aukioksi, joka yhdessä laajennusosan kanssa korostaa uimahallin luonnetta alueen merkittävänä julkisena rakennuksena. Aukio on mitoitettu ottaen huomioon linja-autojen saattoajo uimahallin edustalle. Tontin etelälaidassa on 2-rivinen pysäköintialue, joka on mitoitettu koulun ja uimahallin pysäköintitarve huomioon ottaen.

Ala-asteen koulun tonttia 41218/2 on liikuntapuistoon päin hieman kavennettu, jotta liikuntapuiston toiminnot on mahdollisuus sijoittaa tarkoituksenmukaisesti. Myös itäisen koulurakennuksen pohjoispuolelta on osa tonttia liitetty liikuntapuistoon. Ala-asteen koulun rakennusoikeutta on nostettu 1 500 k-m² (uusi rakennusoikeus 8 000 k-m²) nykyrakentamista ja tulevia tarpeita vastaavaksi.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

Liikuntapuiston toiminnallinen painopiste siirtyy alueen keskiosasta pääsisäänkäynnin yhteyteen Huokotien eteläpuolelle. Tänne on merkitty rakennusala uudelle huoltorakennukselle sekä asiakkaiden pysäköintipaikat (n. 54 paikkaa). Ala-asteen koulun tonttia on hieman kavennettu itäreunasta ja pysäköintipaikkojen eteläpuolelle on merkitty kenttävaraus juniorijalkapallokenttää (40 m x 60 m) ja monitoimista miniareenaa varten. Nämä kentät palvelevat myös koulujen lähiliikuntapaikkoina.

Nykyisen täysimittaisen jalkapallokentän itäpuolelle metsän reunaan on osoitettu varaus liikuntakäyttöön tarkoitetulle ylipainehallille. Halli palvelisi lähinnä jalkapalloilijoita talvikauden aikana. Hallilla on Huokotieltä oma ajoneuvoliittymä, jonka yhteydessä ovat hallin edellyttämät pysäköintipaikat.

Leikkipuisto (VK)

Leikkipuistoalueen osalta asemakaavaa ei ole muutettu. Jatkossa kuitenkin huoltoajo leikkipuistoon on Jakomäenpolun kautta.

Puistoalueet (VP)

Osa autopaikkojen korttelialuetta (41196/1) on muutettu puistoalueeksi. Liikuntapuistoon aikaisemmin kuulunut suunnittelualueen itäreunan metsäinen alue, jossa kulkee mm. tärkeä kunto-/pururatareitti, on muutettu puistoalueeksi. Puistoalue kasvaa n. 1,8 ha.

Katualueet ja autopaikkojen korttelialue (LPA)

Huokopolku, alueen keskeinen kevyen liikenteen reitti, on pohjoispäästään linjattu uudelleen liikuntapuiston miniareenan ja pysäköintialueen länsipuolelle. Huolto- ja tontilleajorajoituksia on Huokopolun, Jakomäenpolun ja Somerikkopolun osalta tarkistettu yleissuunnitelman mukaisesti tarpeita vastaaviksi.

Kankaretielle on nykyiselle katualueelle muodostettu 10 autopaikan LPA-tontti tontin 41215/2 pysäköintitarpeita varten.

Palvelut Kaavamuutoksen myötä on mahdollisuus kehittää alueen liikunta- ja virkistyspalveluja. Uusille pelikentille, pukusuojalle ja liikuntatoiminnoille on osoitettu paikat ja uimahallia on mahdollisuus laajentaa tarpeita vastaavaksi. Liikuntapaikkojen ja koulujen pihojen kunnostus ja uudisrakentaminen parantavat entisestään alueen vetovoimaa Jakomäen keskeisenä ulkoilualueena.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniikan verkostoon. Kaava-alueen toteuttaminen vaatii johtosiirtojen tekemistä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan kitkamaa-alueella maanvaraisesti, pehmeiköllä tukipaaluin savimaakerroksen alapuolisiin kantaviin maakerroksiin.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Toteutuessaan asemakaava parantaa alueen liikunta- ja virkistyspalveluja. Uusi rivitalorakentaminen ja uimahallin laajennus täydentävät Jakomäenpolun itäpään eläväksi kaupunkiympäristöksi. Liikuntapuiston toimintojen kokoaminen Huokotien eteläpuolelle luo edellytykset suunnitella Huokotien pohjoispuoliselle alueelle pientalovaltaista asumista Yleiskaava 2002:n tavoitteiden mukaisesti.

Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty liikuntapaikkarakentamisen vaikutuksia maisemaan erityisesti ylipainehallin sijoituksen osalta. Yleissuunnitelmavaiheessa hallin sijoittamiselle esitettiin useita vaihtoehtoja, joista asemakaavasuunnittelun pohjaksi valittiin maiseman, kaupunkikuvan ja liikenteen kannalta paras vaihtoehto. Sijoittuessaan nykyisen urheilukentän itäpuolelle suurikokoinen rakennus ei estä tärkeitä näkymiä. Hallin korkeus ei nouse ympäröivän puuston yläpuolelle.

Urheilupuiston ja ala-asteen pihan muodostama alue on nyt suurimmaksi osaksi avointa jäsentymätöntä tilaa, jossa koulun piha ja liikuntakentät ja pysäköintipaikat eivät erotu omiksi alueikseen. Kaavamuutoksen jälkeen alueen toiminnot erotetaan aidoin, istutuksin ja puurivein tosistaan ja syntyy selkeä, mielenkiintoinen ja mittakaavaltaan nykyistä vaihtelevampi alue.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Liikuntapuiston ja koulujen alueen suunnittelussa on pyritty kunnioittamaan alkuperäisen asemakaavan ajatusta ulkosyöttöisestä liikennejärjestelmästä, jonka seurauksena Jakomäen keskiosaan muodostuu laaja autoton alue, johon myös suunnittelualue kuuluu. Pysäköintialueet on sijoitettu nykyisten katujen yhteyteen ja eri toimintojen tarvitsema huoltoajo pyritty ohjaamaan siten, että alueelle ei muodostu haitallisia läpiajoreittejä moottoriajoneuvoille.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

	Kadut ja yleiset alueet	100 000 euroa
	Puisto	20 000 euroa
	Johtosiirrot	80 000 euroa

	Yhteensä	200 000 euroa

Kustannuksissa ei ole otettu huomioon mahdollista Jakomäenpolun saneerausta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.3.2006).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 30.3.2006.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Jakomäen kirjastossa 8.–22.6.2006.

Viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus

Syksyn 2005 aikana laadittiin yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, liikuntaviraston, opetusviraston, rakennusviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja Helsingin lähiöprojektin kanssa konsulttityönä suunnittelualuetta koskeva yleissuunnitelma.

Yleissuunnitelman laatimisen pohjaksi järjestettiin syksyllä 2005 laaja vuorovaikutusprosessi alueen koulujen ja nuorisotalon lasten ja nuorten kanssa. Koulujen oppilaskunnille ja nuorisotalon nuorille järjestettiin kävelykierrokset suunnittelualueella. Kävelykierroksen aikana lapset ja nuoret analysoivat alueen nykytilaa ja miettivät alueen kehittämismahdollisuuksia. Kävelykierrosten jälkeen järjestetyissä tulevaisuusverstaissa kehittämisideoista keskusteltiin ja parantamistoimenpiteitä priorisoitiin. Lasten ja nuorten havainnot ja ideat koottiin yhteen ja ne toimivat yleissuunnitelmatyön lähtöaineistona. Yleissuunnitelmaluonnos esiteltiin lapsille ja nuorille kommentointia varten joulukuussa 2005 sekä yläasteen opettajille alkuvuodesta 2006. Yleissuunnitelma valmistui tammikuun 2006 lopussa.

Kaavaehdotus on laadittu yleissuunnitelmatyön pohjalta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kolme mielipidekirjettä, joista kaksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja yksi asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Suurmetsä-Jakomäki Seura ry on 11.4.2006 ilmoittanut mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että kaavamuutoksen lähtökohdat ovat oikeat ja antavat hyvät mahdollisuudet ulkoliikunnalle ja sen talviharjoittelulle suunnitelmaan sisältyvän hallin valmistuttua. Seura puoltaa myös uimahallin laajennushanketta ja pitää hyvänä sijoittaa alueelle asuntoja, jotka tuovat palveluille käyttäjiä ja läsnäolollaan rauhoittavat iltaisin seutua. Seuran mukaan tulisi tutkia Somerikkotien ja Kuussillantien risteyksen rakentaminen kiertoliittymäksi ja Huokotien ylityksen liikenneturvallisuus tien eri kohdissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitelmassa liikenneturvallisuutta Huokotien ylityksen osalta on pyritty edistämään ohjaamalla pohjois-eteläsuuntainen kevyt liikenne liikuntapuiston läpi kohtiin, joissa Huokotiellä on olemassa olevat suojatiet ja jalankulkuvalot. Kuussillantien risteysalue suunnitellaan Huokotien pohjoispuolisen alueen asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Puistola-seura ry tervehtii (19.4.2006) ilolla jalkapalloilijoiden harjoitteluhallin mukaan ottamista Jakomäen liikuntapuiston kaavaan. Talviharjoittelupaikkoja on seuran mukaan Koillis-Helsingissä tarpeeseen nähden aivan liian vähän.

Puistolan Urheilijat ry, Suurmetsän Urheilijat ry sekä Heikinlaakson All Stars esittävät (15.6.2006) asemakaavaluonnokseen viitaten, että nykyinen täysikokoinen kivituhkakenttä muutettaisiin lämmitettäväksi tekonurmikentäksi ja yleissuunnitelmassa pientekonurmikentäksi esitetty alue varattaisiin talvisin luistelukäyttöön. Seurat olisivat halukkaita osallistumaan lämmitettävän tekonurmikentän rakentamiseen. Ylipainehallin rakentamista nykyisen urheilupuiston itäreunaan seurat pitävät perustustöiltään kalliina ratkaisuna.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutosehdotus ei estä seurojen esittämää ratkaisua täysikokoisen kivituhkakentän muuttamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi. Kaavaehdotus luo joustavasti edellytykset tutkia liikuntaviraston johdolla myös tätä ratkaisua. Nyt kaavatyön yhteydessä erityisesti maisemallisista ja kaupunkikuvallisista lähtökohdista tutkittu ylipainehallin sijoitusmahdollisuus on myös pitkällä aikavälillä tarpeellinen, koska lämpimiä sisäharjoittelutiloja eri palloilulajeille on koillisessa suurpiirissä erittäin vähän.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Rivitalojen korttelialuetta (AR)	2 825	1 700
	Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO)	31 868	16 500
	Urheilu- ja virkistystoimintojen aluetta (VU)	28 237	200
	Puistoaluetta (VP)	18 620
	Leikkipuistoaluetta (VK)	9 099	180
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	240
	Katualuetta	3 159
	Yhteensä	94 155	18 580

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 22.9.–23.10.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, liikuntalautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, opetusviraston, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (5.10.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 3.10.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (31.10.2006) sekä pelastuslautakunnalla (14.11.2006) ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Liikuntalautakunta mainitsee (31.10.2006) mm., että liikuntatoimen näkemykset kaavamuutoksen laadinnassa on otettu huomioon. Muutosehdotus mahdollistaa Jakomäen uimahallin laajennuksen ja liikuntapuiston kehittämisen. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Kaavamuutoksen toteutuksesta lautakunta toteaa, että Jakomäen yläasteen yhteydessä sijaitsevan uimahallin laajennusta ja peruskorjausta sekä koulun peruskorjausta koskeva hankesuunnitelma on valmistumassa. Uimahallin osalta hankkeen kustannusarvio on 4,56 milj. euroa (alv 0 %). Liikuntapuiston toteutussuunnittelu on käynnistymässä. Kustannuksen toteutusarvio tarkentuu suunnitelman valmistuttua.

Opetusvirasto mainitsee (5.1.2007) mm., esitetty asemakaavan muutosehdotus tuo parannuksen Jakomäen liikuntapuiston ja koulujen yhteistoiminnalle. Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi mainitsee (7.11.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Jakomäenpolun ja tontin 41196/4 rajalla sijaitsee yleinen jätevesiviemäri. Tontin 41196/4 pohjoisreunaan tulee merkitä 2 m leveä johtokuja jätevesiviemäriä varten.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.1.2007), että tontin 41196/4 pohjoislaitaan on merkitty Helsingin Veden esittämä johtokuja.

Kiinteistölautakunta mainitsee (7.11.2006) mm., että tontit 41196/2 ja 3 on vuokrattu Jakomäen Kiinteistöt Oy:lle pysäköintiä varten. Ne on merkitty kuulumaan muutosehdotuksessa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen (AR) tonttiin 41196/4, ja läheistä tonttia 41215/1 palvelevat autopaikat on tarkoitus siirtää Kankaretien katualueesta erotettavalle autopaikkojen korttelialueen (LPA) tontille 41213/2.

Vuokrasopimukset on muutettava ennen kuin tonttia 41196/4 aletaan rakentaa.

Lautakunnalla ei ole muuta huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.1.2007), että kiinteistövirasto huolehtinee vuokrasopimusten muuttamisesta asemakaavan muutoksen vahvistumisen jälkeen ennen tontin 41196/4 rakentamista.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (9.11.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa esitettyjen Jakomäenpolun varren rivitalojen eteläpuolelle jää kapea, metsäinen puisto (VP). Alue on Yleiskaava 2002:ssa kerrostalovaltaista aluetta. Viheralue ei tarjoa virkistyskäyttömahdollisuuksia ja on vaarana, että rivitalojen takapihat levittäytyvät puistoon. Lisäksi puistokaistale on korkeuserojen ja kapeutensa takia vaikea hoitaa.

Jakomäenpolun varteen esitetyn rivitalotontin käyttöä tulee tutkia vielä siten, ettei kortteleiden 41215 ja 41196 väliin jää kapeaa, nauhamaista puistoaluetta, joka ei kuitenkaan toimi puistona.

Huokopuiston itä- ja eteläosan metsäinen alue, jonne sijoittuu myös ulkoilureitti, on luonteeltaan ennemminkin lähivirkistysaluetta (VL) kuin rakennettua puistoa (VP).

Autopaikkojen korttelialueen esittäminen Kankaretien katualueelle erillisenä LPA-tonttina voi aiheuttaa ongelmia hoito- ja ylläpitovastuissa. Lisäksi LPA-tontti katkaisee Kankaretien varrella olevan kevyen liikenteen väylän. Asukaspysäköinnin järjestämistä tulee tutkia muutoin kuin LPA-tonttina katualueella siten, että Kankaretien varren kevyen liikenteen raitin katkeamaton säilyminen turvataan molemmin puolin katua.

Asemakaavan muutosehdotuksesta aiheutuvat katujen ja kevyen liikenteen raittien investointikustannukset ovat n. 165 000 euroa. Investointikustannukset muodostuvat pääosin raittien linjausten muutoksista sekä parantamisesta. Raittien parantamistarve aiheutuu siitä, että kevyen liikenteen väylille ohjataan huolto- ja tontille ajoa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.1.2007) mm., että Jakomäenpolun varren rivitalojen eteläpuolelle jäävä kapea, metsäinen puisto (VP) on nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu. Pääosa puistoalueesta ei kuulu kaava-alueeseen. Korttelialueiden erottaminen toisistaan viheralueella on kallioiselle Jakomäelle tyypillinen ratkaisu. Kaavaehdotus edellyttää pihojen rajaamista pensasaidoilla, jotka estävät pihojen leviämistä puistoalueelle.

Huokopuiston itä- ja eteläosan metsäinen alue on muutettu liikuntapuistosta (VU) puistoksi (VP), koska alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kaupunkipuistoksi. Huokotien pohjoispuolen rakentuessa Yleiskaava 2002:n mukaiseksi tiiviiksi ja matalaksi asuinalueeksi tulevina vuosina kasvaa myös Huokopuiston itäosan merkitys tiivistyvän Jakomäen keskeisenä puistoalueena.

Kankaretien katualueelle merkittyä LPA-tonttia on kavennettu siten, että kevyen liikenteen reitti Kankaretien kaakkoispuolella ei katkea. LPA‑tontti noudattaa nykyisinkin kadunvarressa pysäköintiin osoitettua aluetta. Kaavamuutoksen tultua voimaan alueen hoidosta ja ylläpidosta tulee sopia rakennusviraston ja Jakomäen Kiinteistöt Oy:n kesken.

Edellä olevaan viitaten kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa vielä, ettei annettujen lausuntojen johdosta ole tarvetta enempiin toimenpiteisiin.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan kortteleiden nro 41216, 41218 ja 41196 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.8.2006 päivätyn ja 9.1.2007 muutetun piirustuksen nro 11588 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11588 (Suurmetsän korttelit 41216, 41218 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Suurmetsän korttelit 41216, 41218 ym.)

HERTTONIEMEN TONTIN 43001/1 JA SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN YM. ALUEIDEN SEKÄ KULOSAAREN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN (HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHA) ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA HERTTONIEMEN KATU- JA PUISTOALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 10400)

Khs 2006-972

43. kaupunginosan (Herttoniemen) korttelin nro 43001 tontin nro 1 ja siirtolapuutarha-, virkistys- ja vesialueiden sekä 42. kaupunginosan (Kulosaaren) siirtolapuutarha-alueen asemakaavaehdotus ja 43. kaupunginosan (Herttoniemen) katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Herttoniemen ja Kulosaaren kaupunginosien rajalla Kivinokan kaakkoisosassa. Kaava-alue käsittää nykyisen Herttoniemen siirtolapuutarha-alueen lähiympäristöineen. Siirtolapuutarha-alueen lisäksi kaavaan on sisällytetty siihen rajoittuva ns. Kristikan alue (Kipparlahden silmukka 4) sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueet. Kokonaispinta-ala on n. 12,3 ha, mistä nykyinen siirtolapuutarha-alue käsittää n. 7,4 ha.

Tiivistelmä Herttoniemen siirtolapuutarha on kaupungin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä siirtolapuutarha-alueita. Museovirasto on esityksessään valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevan luettelon tarkistamiseksi vuonna 2005 ehdottanut Herttoniemen siirtolapuutarha-alueen sisällyttämistä luetteloon yhtenä valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena aluekohteena.

Puutarha on rakennettu Birger Brunilan vuonna 1930 laatiman vahvistamattoman asemakaavan mukaan. Palstoitussuunnitelman teki puutarha-arkkitehti Elisabeth Koch, joka laati puutarhaa varten lisäksi palstakohtaisia pihasuunnitelmia. Puutarharmökkien rakentaminen alkoi vuonna 1934 Marius af Schulténin tyyppipiirustusten mukaan. Ensimmäiset mökit olivat kooltaan alle 15 m², nykyään tavallisin mökkikoko on 25 m². Alueella on kaikkiaan 185 vuokrapalstaa, kooltaan 300–700 m². Palstat on hoidettu puutarhamaisesti ja alkuperäisten pihasuunnitelmien piirteet ovat vielä nähtävissä. Puutarhan kapeat kujat ovat sorapintaisia ja niitä reunustavat leikatut pensasaidat. Puutarha-alueen luoteiskulmassa sijaitsee siirtolapuutarhan kerhorakennuksena toimiva Kulosaaren kartanon entinen tupakankuivausriihi, joka saattaa olla peräisin 1750-luvulta. Sen itäpuolelle on vuonna 1996 pystytetty uusi huoltorakennus. Puutarha-alueen eteläreunassa, Kipparlahden silmukan katualueen varressa, sijaitsee ns. Kristikan kulttuurihistoriallisesti arvokas kookas asuinrakennus.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa siirtolapuutarhatoiminnan jatkumisen, alueen edelleen kehittämisen sekä arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilyttämisen ja kunnostamisen.

Siirtolapuutarha on ehdotuksessa merkitty siirtolapuutarha-alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (RP/s). Palstoille on osoitettu rakennusoikeutta 35 k-m² ja puutarhan huoltorakennukselle 145 k-m². Pysäköinti on osoitettu alueen sisääntulon yhteyteen. Puutarhan pohjoispuolella oleva metsäinen kumpare on sisällytetty puutarhan aluevaraukseen. Kipparlahden silmukan ja metroradan välinen puistoalue on muutettu suojaviheralueeksi.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on säilytetty. Näistä vanha riihi säilyy puutarhan käytössä. Kipparlahden silmukka 4:ssä sijaitseva ns. Kristika on osoitettu asuinkäyttöön ja sille on muodostettu korttelialue. Kaavaan sisältyy lisäksi lisärakentamista, kunnostus- ja muutostöitä sekä rakennusten lähiympäristön käsittelyä ja ympäristön luonteen säilyttämistä koskevia tarkempia määräyksiä.

Asemakaavan valmistelun osana on arvioitu suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia yhdyskuntatalouteen sekä arvioitu vaikutuksia Natura 2000 ‑verkostoon kuuluvan kohteen läheisyydestä johtuen.

Lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan 3.10.1996 esityksestä

sekä lausunnoista 29.9.2005 ja 9.11.2006

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 3.10.1996 esittänyt Khlle Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksen nro 10400/26.9.1996 mukaisena. Ehdotus oli rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtävillä 14.11.–5.12.1996, jolloin sitä vastaan tehtiin neljä muistutusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto sai lisäksi 11 ehdotusta koskevaa kirjettä ja ehdotuksesta annettiin pyydetyt lausunnot.

Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys pyysi vuonna 1997, ettei kaavaehdotusta vietäisi tuolloin eteenpäin. Pääasiallisena syynä oli, ettei yhdistys ollut tyytyväinen alueelle kiinteistöviraston toimesta suunniteltuihin mökkityyppeihin. Asemakaavaehdotus oli laadittu näiden tyyppipiirustusten pohjalta. Yhdistyksen ja asiaan liittyvien muiden hallintokuntien kanssa sittemmin käytyjen useiden neuvottelujen jälkeen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelua on jatkettu.

Jatkosuunnittelussa on otettu huomioon Kvston 26.11.2002 oikeusvaikutteisena hyväksymä Yleiskaava 2002, joka on edellyttänyt asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen suojelutavoitteiden tarkistamista. Suojelutavoitteita on tarkistettu myös Museoviraston ja kaupunginmuseon vuosina 2004 ja 2005 tekemien esitysten johdosta. Varautuminen Yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä laaditun Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman toteuttamiseen on lisäksi edellyttänyt muutoksia kaavan aluerajaukseen. Aluerajausta ja suojelutavoitteita on tarkistettu myös Natura 2000 ‑verkostoon liitetyn Saunalahden pohjukan osalta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 29.9.2005 antanut lausunnon muistutusten, lausuntojen ja kirjeiden johdosta ja esittänyt yksimielisesti asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä piirustuksen nro 10400/26.9.1996, 29.9.2005 mukaisena.

Koska asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotukseen lisättiin suojelumääräyksiä, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoi, että ehdotus tuli asettaa uudelleen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot.

Muutettu ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti 19.5.–19.6.2006 ja siitä on pyydetty myös lausunnot.

Lautakunta on 9.11.2006 antanut lausunnon pyydettyjen lausuntojen johdosta ja esittänyt yksimielisesti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä piirustuksen nro 10400/26.9.1996, 29.9.2005, 9.11.2006 mukaisena.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 3.10.1996 sekä lausunnot 29.9.2005 ja 9.11.2006 on jaettu valtuutetuille erillisinä liitteinä (nro 3–5).

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen lähtökohdat

Herttoniemen siirtolapuutarha-alueelle on laadittu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, seutukaavan, maakuntakaavaehdotuksen ja Kvston hyväksymän yleiskaavan mukaisesti sekä asemakaavan valmistelun aikana käydyssä vuorovaikutuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toiveiden perusteella ottaen lisäksi huomioon Khn 16.12.2002 hyväksymän Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman toteuttamisedellytykset.

Aluetta koskevat päätökset ja esitykset

Alueen vuokrasopimukset ja hallinnointi

Asemakaavatyön alkaessa voimassa olleet puutarhapalstojen vuokrasopimukset oli tehty 10 vuodeksi suoraan mökkien omistajien kanssa. Vuokrasopimusten vuokra-ajat päättyivät 31.12.1996.

Kvsto on 23.10.1996 päättänyt siirtolapuutarha-alueiden vuokrasopimusten jatkamisesta ja vuokrausperusteiden määräämisestä kaudelle 1997–2026. Puutarhojen hallintamuotoa on vuoden 1997 alusta muutettu autonomiseksi siten, että kaupunki solmii vuokrasopimukset siirtolapuutarhayhdistysten kanssa ja nämä edelleen palstanvuokraajien kanssa. Herttoniemen siirtolapuutarhaa koskeva vuokrasopimus on solmittu 3.4.1997 ajaksi 1.1.1997–31.12.2026. Vuokrasopimus koskee yhteensä n. 100 900 m²:n suuruista aluetta, josta varsinaiset puutarhamökkipalstat ovat n. 68 921 m². Sopimus pohjautuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 3.10.1996 hyväksymään asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaupungin omistamien siirtolapuutarha-alueitten hallinnointi on 1.1.1996 siirtynyt kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosastolta rakennusviraston viheryksikköön, nykyiselle katu- ja puisto-osastolle.

Kipparlahden silmukka 4 (ns. Kristika) on vuokrattu 1.1.1996 lähtien kymmeneksi vuodeksi Oranssi ry:lle peruskorjattavaksi nuorten asumistoimintaa varten.

Mökkityypit

Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosasto on teettänyt siirtolapuutarhamökkien uusimistarpeita varten puutarhakohtaiset tyyppipiirustukset, kullekin puutarhalle omansa. Tyyppipiirustusten laatiminen liittyi kaupungin päätökseen delegoida puutarhapalstojen vuokraus yhdistyksille. Rakennusvalvontavirasto on 19.4.1995 tehnyt tyyppipiirustuksia koskevan siirtolapuutarhakohtaisen mallihyväksyntäpäätöksen. Herttoniemeen on hyväksytty kaksi nykyistä mukailevaa mökkityyppiä, joiden kummankin koko on varastoineen 35 m².

Yhdistys on 4.5.2005 anonut mallihyväksyntäpäätöstä laadituttamilleen uusille mökkityypeille. Asian käsittely on vielä kesken.

Liikenteen yleissuunnitelma

Khs päätti 16.12.2002 hyväksyä Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman välillä Tupasaarentie Abraham Wetterin tie jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunnitellut ja osittain toteutetut maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset.

Yleissuunnitelmassa on uusi katuyhteys Kipparlahden silmukan ja Hiihtäjänkujan välillä. Katuyhteys parantaa Herttoniemen keskustan saavutettavuutta keskustan suunnasta, koska Itäväylän keskustan suunnan rampit poistuvat Linnanrakentajantien liittymästä tunnelin rakentamisen myötä.

Rinnakkaiskatu viistää Herttoniemen siirtolapuutarhan eteläreunaa niin, että kuusi nykyistä puutarhapalstaa jää joko osittain tai kokonaan katuvarauksen alle. Siirtolapuutarha-alueen ja metroradan välisellä puistoalueella oleva kevyen liikenteen yhteys korvataan kadun yhteyteen rakennettavalla jalkakäytävällä ja pyörätiellä.

Valtakunnallisesti merkittäviä ympäristöjä koskeva luettelo

Museovirasto on vuonna 2005 laatinut ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tarkistaa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskeva luettelo (Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993, 2. painos 1998). Luettelo on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan oltava lähtökohtana alueiden käytön suunnittelussa (Valtioneuvoston päätös 26.11.2002). Museoviraston ehdotuksessa Herttoniemen ja Talin siirtolapuutarhat on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena aluekohteena.

Khs on antanut asiasta lausuntonsa 6.2.2006. Lausunnossaan Khs toteaa, että Herttoniemen siirtolapuutarhan lisäksi merkittävä alue on Kumpulan siirtolapuutarha sekä sen läheisyydessä sijaitseva koulupuutarha. Sen sijaan Talin siirtolapuutarhalla ei nähdä olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteet

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on siirtolapuutarha-alueen miljöökokonaisuuden eheyden säilyttäminen, toiminnan jatkumisen turvaaminen ja alueen kehittämisedellytysten luominen.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavaehdotuksessa on turvattu alueen nykyisten toimintojen sekä ympäristön arvokkaiden ominaispiirteiden ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säilyminen. Kaavassa on otettu huomioon Itäväylän varteen tulevaisuudessa rakennettavan rinnakkaiskadun aluevaraus niin, että siirtolapuutarha-alueen aluerajausta on siltä osin supistettu nykytilanteeseen nähden ja rinnakkaiskadun rakentamisvaiheessa poistuville palstoille on osoitettu korvaavat palstat siirtolapuutarhan nykyiseltä pelikentältä.

Asemakaavaan on sisällytetty sekä rakennettua ympäristöä että luonnonympäristöä koskevia määräyksiä. Määräykset vastaavat muutoin sisällöltään mm. Marjaniemen siirtolapuutarha-alueelle laaditun asemakaavan määräyksiä.

Alue tukeutuu Länsi-Herttoniemen palveluihin.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 12,3 ha. Siitä on asuinrakennusten korttelialuetta 0,26 ha, lähivirkistysaluetta (VL) 0,47 ha, lähivirkistysaluetta, jota tulee hoitaa luonnonsuojelualueeseen rajautuvana luonnonmukaisena suojametsänä (VL/s) 0,22 ha, siirtolapuutarha-aluetta (RP/s) 9,96 ha, suojaviheraluetta (EV) 0,87 ha ja katualuetta 0,55 ha.

Rakennusoikeus on yhteensä 7 197 k-m². Tästä on asuinrakennusten korttelialueelle osoitettu rakennusoikeutta 450 k-m². Siirtolapuutarha-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 35 m² puutarhapalstaa kohti ja 145 k-m² huoltorakennusta varten. Puutarha-alueella olevan vanhan riihen rakennusoikeus on 232 k-m².

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Kipparlahden silmukan katualueen ja siirtolapuutarhapalstojen välinen alue on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (A) alueella sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen, ns. Kristikan säilymisedellytysten turvaamiseksi. Rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2. Rakennusoikeus on 420 k-m², mikä vastaa olemassa olevaa tilannetta. Korttelialueelle on lisäksi merkitty rakennusala yksikerroksista talousrakennusta sekä muuntamoa varten.

Korttelialueen siirtolapuutarha-alueeseen rajoittuva pohjois- ja länsireuna on merkitty istutettavaksi tontinosaksi.

Asuinrakennusten korttelialueella on varattava vähintään yksi autopaikka/80 k-m², kuitenkin vähintään 1,25 autopaikkaa/asunto.

Siirtolapuutarha-alue (RP/s)

Siirtolapuutarha on merkitty siirtolapuutarha-alueeksi (RP/s), jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevien rakennusten, puutarhamökkien, piha-alueiden ja puutarhapalstojen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää.

Alueeseen on sisällytetty yhteiseen virkistyskäyttöön tarkoitettu puutarhapalstojen pohjoispuolella oleva kukkula ja niittyalue sekä Kipparlahden silmukan varteen osoitettu pysäköintialue.

Rakennusoikeus on palstaa kohti 35 k-m², joka vastaa muilla ryhmäpuutarha-alueilla voimassa olevaa rakennusoikeutta.

Aluevarauksen ulkopuolelle on rajattu Itäväylän rinnakkaiskadun aluetarvetta vastaava alue puutarha-alueen kaakkoiskulmasta. Täällä sijaitsevia puutarhapalstoja korvaavat palstat on osoitettu puutarhan koillisosaan nykyisen pelikentän alueelle.

Puutarhapalstojen rakennusalat on osoitettu puutarhan alkuperäisen jäsentelyn mukaisesti siten, että rakennusalalle on mahdollista sijoittaa myös uudet, kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston vuonna 1995 teettämien tyyppipiirustusten mukaiset puutarhamökkityypit.
Alueen yhtenäisen ilmeen säilymiseksi kaavassa on lisäksi määräykset mm. mökin sijoittamisesta rakennusalalle, harjan suunnasta ja julkisivumateriaaleista sekä palstojen ja puutarhan aitaamisesta.

Alueen historiallisen ja vehreän yleisilmeen säilyttämiseksi on palstoille annettu aitaamista ja puutarhaistutuksia koskevia yleismääräyksiä. Ne noudattavat puutarha-arkkitehti Elisabeth Kochin Herttoniemen siirtolapuutarhaa varten laatimia viljelyehdotuksia.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas entinen riihi on suojeltu merkinnällä sr-2 ja sen rakennusoikeus 232 k-m² vastaa olemassa olevaa tilannetta.

Puutarhan huoltorakennukselle on osoitettu rakennusala ja sille rakennusoikeus 145 k-m². Pienempiä talousrakennuksia saa sijoittaa puutarhan yleiselle alueelle. Jätteiden keräilyä varten on osoitettu alue puutarhan pysäköintialueelle.

Puutarhan keskellä oleva leikkialue on edelleen osoitettu tähän käyttöön. Alueen pohjoisosassa oleva niittyalue on merkitty ohjeelliseksi pelikentäksi.

Kaavassa osoitetaan puutarhan porttien kohdat. Jotta alue toimisi myös yleisenä virkistysalueena, portteja ei vuokrasopimuksen mukaisesti saa sulkea jalankululta. Puutarha-alueen kautta voidaan kulkea Kulosaaren kartanon ja Kivinokan alueelta Herttoniemen keskukseen ja Vanhankaupungin lahden rannan virkistysalueille.

Puutarhan pysäköintialue (p) on merkitty Kipparlahden silmukan varteen. Alueelle on sijoitettava vähintään 40 autopaikkaa. Autopaikkojen ja palstojen väliin on merkitty istutettava alueen osa. Asemakaavamääräyksen mukaan pysäköimispaikan ja lähimpien palstojen väli välttämättömiä kulkuteitä lukuun ottamatta on istutettava pensain.

Liikenne Alueen eteläosassa kulkevan Kipparlahden silmukan katualueen rajausta on vähäisessä määrin tarkistettu. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelmassa Hiihtäjänkujan ja Kipparlahden silmukan välille esitetyn Itäväylän rinnakkaiskadun aluetarvetta vastaava alue nykyisestä siirtolapuutarhasta on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle.

Luonnonympäristö

Natura-alueen reunaan, Saunalahden rantametsikköön on osoitettu luonnonmukaisena suojametsänä säilytettävä lähivirkistysalue (VL/s), jota tulee hoitaa luonnonsuojelualueeseen rajautuvana luonnonmukaisena suojametsänä siten, että sen maisemallinen ja luonnonsuojelualueen arvoon liittyvä merkitys säilyy.

Saunalahteen johtavan ojan varteen sijoittuvien puutarhapalstojen länsireunaan on osoitettu 3 m:n levyinen, uusilla palstoilla 5 m:n levyinen, monikerroksinen luonnonmukainen suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen tehtävänä on vähentää ravinteiden huuhtoutumista ojaan ja sieltä edelleen Saunalahteen.

Kaava-alueen itäreuna on merkitty lähivirkistysalueeksi. Kipparlahden silmukan ja metroradan välissä oleva, voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueeksi merkitty alue on muutettu suojaviheralueeksi.

Lähivirkistysalueelle on osoitettu kevyen liikenteen reitit jo rakennettuja polkuja seuraten.

Siirtolapuutarhan piha-alueitten ja palstojen puutarhamaisen yleisilmeen säilyttämiseksi on annettu istutuksia ja alueen maanpinnan käsittelyä koskevia määräyksiä.

Suojelukohteet

Siirtolapuutarha on osoitettu merkinnällä RP/s, siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevien rakennusten, puutarhamökkien, piha-alueiden ja puutarhapalstojen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää.

Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, entinen Kulosaaren kartanon riihi ja Kipparlahden silmukka 4 eli ns. Kristika on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-2).

Alkuperäinen puutarhasommitelma on säilytetty. Puutarha-alueen rajausta on kaakkoiskulmastaan jonkin verran supistettu suunnitellun Itäväylän rinnakkaiskadun tarpeita varten. Korvaavat palstat viittä puutarhamökkiä varten on osoitettu entiselle pelikentälle alueen koilliskulmaan, niin että ne täydentävät alkuperäistä sommitelmaa.

Puutarhamökkien rakennusalat on osoitettu siten, että tyyppipiirustusten mukaiset puutarhamökit voidaan niille sijoittaa. Alueen yhtenäisen ilmeen säilymiseksi ovat lisäksi määräykset mm. mökin sijoittamisesta rakennusalalle, harjan suunnasta ja julkisivumateriaaleista sekä palstojen ja puutarhan aitaamisesta. Rakennusoikeus palstaa kohti on 35 k‑m², mikä vastaa muilla ryhmäpuutarha-alueilla voimassa olevaa rakennusoikeutta.

Mökkityypin tulee olla alkuperäistä vastaava tai rakennusvalvonnan hyväksymä mökkityyppi. Ehdotukseen on sisällytetty määräyksiä uudisrakentamisen sovittamiseksi alueen perinteiseen rakennustapaan, kuten määräys avoräystäästä ja avosokkelista, alkuperäisten tai niitä vastaavien materiaalien käyttämisestä korjaustöissä sekä määräyksiä alueen puutarhamaisen luonteen säilyttämisestä.

Luonnonsuojelu

Kaava-alue rajoittuu Saunalahden rannassa Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen. Natura-alueen reunaan, Saunalahden rantametsikköön on osoitettu luonnonmukaisena suojametsänä säilytettävä lähivirkistysalue (VL/s), jota tulee hoitaa luonnonsuojelualueeseen rajautuvana luonnonmukaisena suojametsänä siten, että sen maisemallinen ja luonnonsuojelualueen arvoon liittyvä merkitys säilyy.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on yksityiset sen käyttötarkoitusta palvelevat kunnallistekniikan verkostot. Näitä täydennetään vastaamaan pelastustoimen ja uusien palstojen tarpeita.

Kipparlahden silmukan pohjoispuolella olevalle puistosähkömuuntamolle on kaavassa osoitettu rakennusala.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maaperä on pääosin kitkamaa-aluetta, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Alueen itäreunassa on savialuetta, jonka arvioitu syvyys maanpinnasta on yli 3 m.

Uudet siirtolapuutarhamökit on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen urheilukentän alueelle, jossa esiintyy savialue. Kevyet rakennukset perustetaan pisteperustusten, esimerkiksi betoniharkkojen varaan. Mökeissä tulee olla avosokkeli. Kellarin rakentaminen on kielletty.

Asemakaavaan on sisällytetty määräys, jonka mukaan rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden likaantumista tai sen pinnan alenemista tai vähennä sen virtausta.

Ympäristökeskuksen raportin mukaan siirtolapuutarhan alueella havaitut pienet ohjearvonylitykset eivät estä alueella kasvatettujen ja viljeltyjen hedelmien ja vihannesten käyttöä.

Ympäristöhäiriöt

Alueella on Itäväylän ja metroradan liikenteen aiheuttamaa melua.

Rakennusvirasto on vuonna 2003 teettänyt Itäväylän meluntorjunnan yleissuunnitelman välillä Kulosaaren silta–Kehä I. Suunnitelman melulaskentojen mukaan katumelutaso Herttoniemen siirtolapuutarhassa on pääosin 50–65 dB. Yli 65 dB:n katumelutaso on alueen etelälaidassa n. 5 palstan alueella. Yli 65 dB:n metromelutaso on alueen etelälaidassa n. 15 palstan alueella.

Yleissuunnitelmassa on esitetty meluntorjunnan toimenpiteinä meluseiniä Itäväylän varteen ja melukaide metroradan pohjoispuolelle. Katuliikenteen ja metron aiheuttamat melutasot tulisivat esitettyjen esteiden toteuttamisen jälkeen olemaan siirtolapuutarha-alueella vuonna 2020 50–60 dB lukuun ottamatta noin kolmea lähimpänä metrorataa olevaa palstaa, joilla metromelutaso olisi 60–65 dB.

Kipparlahden silmukan ylittävälle metrosillalle on radan kunnostamisen yhteydessä vastikään rakennettu melukaiteet radan molemmin puolin.

Nimistö Kadun nimi Kipparlahden silmukka on muutettu kirjoitusasultaan nykysuositusten mukaisesti muotoon "Kipparlahdensilmukka". Nimen ruotsinkielinen asu (Skepparvikskroken) säilyy ennallaan.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavaehdotus edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ominaispiirteiden ja rakennuskannan säilymistä ja suo mahdollisuuden alueen hienovaraiseen kehittämiseen.

Siirtolapuutarha-alueen puutarhamökkejä voidaan kunnostaa tai uusia hyväksyttyjen tyyppipiirustusten mukaisesti. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset säilyvät, näistä vanha riihi puutarhan käytössä. Nuorten asumiseen kunnostettu ns. Kristikan rakennus on osoitettu asuinkäyttöön ja sille voidaan muodostaa tontti.

Asemakaavassa ei ole osoitettu uusia rakentamisalueita. Siirtolapuutarha-alueelle on osoitettu mahdollisuus viiden puutarhapalstan ja ‑mökin sijoittamiselle entiselle pelikentälle korvaamaan Itäväylän rinnakkaiskadun aluevarauksen takia poistuvia palstoja.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Alueella on yksityiset sen käyttötarkoitusta palvelevat kunnallistekniikan verkostot. Puutarha-alueelle rakennetaan uusi vesijohto ja kaksi palopostia sammutusveden saamisen turvaamiseksi. Uusia puutarhapalstoja varten on tarpeen järjestää kesävesijohto ja sähkö palstojen rajalle.

Tontin muodostaminen Oranssi ry:n kiinteistöä varten ei aiheuta kaupungille yhdyskuntatekniikan lisäjärjestämisvelvoitteita esimerkiksi viemäröinnin suhteen. Toisaalta tontilla ei suuren liittymisetäisyyden takia ole velvollisuutta liittyä kaupungin viemäriverkostoon.

Alueen itäpuolelle suunnitellun Itäväylän rinnakkaiskadun toteuttamisedellytykset on turvattu. Rinnakkaiskatua varten tullaan myöhemmin laatimaan erillinen asemakaavan muutos.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Kaavaehdotus on luonteeltaan alueen ympäristön säilyttävä. Nykyiselle pelikentälle osoitetut uudet palstat täydentävät alkuperäistä puutarhasommitelmaa.

Aiemmin osittain ympäristöään alemmaksi tasattu pelikentän alue korotetaan ympäröivien polkujen ja palstojen kanssa samaan korkeustasoon ja alueelle osoitetut uudet palstat saatetaan viljelykelpoisiksi.

Natura-arviointi

Kaava-alue rajoittuu Vanhankaupunginlahden lintuvesialueen Natura-alueeseen, sen eteläisimpään osaan Saunalahteen.

Yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä on tehty luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n mukainen arviointi yleiskaavan vaikutuksista Natura-alueiden suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin (Helsingin yleiskaava 2002, ehdotus. Arviointi Helsingin yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:5,19.12.2002).

Arvioinnissa todetaan, että Vanhankaupunginlahden ympäristö on suosittu ulkoilualue koko Helsingin mittakaavassa. Natura-alueen lähettyville suunniteltu asuinrakentaminen tulee lisäämään alueella kulkemista ja virkistyskäyttöä entisestään. Natura-alueella on kulkurajoituksia luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöksen perusteella ja lahden ympäri kulkeva ulkoilureitti ohjaa ihmisten liikkumista. Koko alueen lisääntyvä käyttö tulee aiheuttamaan kuitenkin häiriöitä ja luontotyyppien kulumista ja roskaantumista.

Saunalahden osa-alueeseen kohdistuvat vaikutukset syntyvät Länsi-Herttoniemeen ja Kivinokkaan osoitetun rakentamisen vaikutuksesta. Kasvava asukasmäärä lisää arvioinnin mukaan alueella liikkumista ja sen käyttöä virkistykseen sekä yleistä häiriötä. Tämä aiheuttaa luontotyyppien kulumista ja häiriötä linnustolle. Virkistyskäyttöä tulisi ohjata riittävästi Natura-alueen ulkopuolelle.

Yleiskaavan toteutuksen vaikutuksia Natura-alueiden linnustoon ja luontotyyppeihin voidaan arvioinnin mukaan pyrkiä vähentämään mm. jättämällä kaavoituksessa suojelualueen ja rakennetun ympäristön väliin selvät puskurivyöhykkeet.

Asemakaavan vaikutuksista ei ole tehty erillistä Natura-arviointia. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen ja siinä on otettu huomioon Yleiskaava 2002 -ehdotuksen Natura-arvioinnissa esitetyt suositukset.

Siirtolapuutarhan kaavaehdotus on ympäristön ja alueen nykyisen käyttötarkoituksen säilyttävä. Alueelle osoitettu mökkien lisärakentamismahdollisuus on vähäistä. Pelikentän muuttaminen puutarhapalstoiksi on vaikutuksiltaan niin ikään vähäistä.

Natura-alueen reunaan on osoitettu luonnonmukaisena suojametsänä säilytettävä lähivirkistysalue (VL/s), jota tulee hoitaa luonnonsuojelualueeseen rajautuvana luonnonmukaisena suojametsänä siten, että sen maisemallinen ja luonnonsuojelualueen arvoon liittyvä merkitys säilyy. Saunalahteen johtavan ojan varteen sijoittuvien puutarhapalstojen länsireunaan on osoitettu 3 m:n levyinen, uusilla palstoilla 5 m:n levyinen, monikerroksinen luonnonmukainen suojavyöhyke, jota ei saa käyttää viljelyyn. Suojavyöhykkeen tehtävänä on vähentää ravinteiden huuhtoutumista ojaan ja sieltä edelleen Saunalahteen. Lähivirkistysalueelle on osoitettu kevyen liikenteen reitit jo rakennettuja polkuja seuraten. Kaavassa on lisäksi pohjaveden suojelua koskeva määräys.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutusten voidaan katsoa olevan yleiskaavaehdotuksen Natura-arvioinnin pohjana olleen maankäytön vaikutusten kanssa yhteneviä. Yleiskaava 2002:n Natura-arvioinnissa ei suunnitellun maankäytön ole arvioitu heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Vanhankaupunginlahden lintuvesialue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien

toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Kaava edesauttaa siirtolapuutarhaperinteen ja siihen liittyvän puutarhaviljelijöiden sosiaalisen yhteisön säilymistä. Alue on osana Helsinki-puistona kehitettävää virkistys- ja viheraluekokonaisuutta kaikkien kaupunkilaisten käytössä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia vesijohdon ja palopostien rakentamisesta 50 000 euroa (ilman alv:tä) sekä entiselle pelikentälle osoitettujen uusien siirtolapuutarhapalstojen esirakentamisesta n. 15 000 euroa (ilman alv:tä). Yhdyskuntatalouden kannalta kaava edistää olemassa olevien palveluiden hyödyntämistä.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutus

Kaava on alueen toiminnan ja arvokkaan ympäristön säilyttävä. Kaava antaa mahdollisuuden siirtolapuutarha-alueen hienovaraiseen uusiutumiseen. Puutarhamökkejä voidaan kunnostaa tai uusia hyväksyttyjen tyyppipiirustusten mukaisesti. Kristikan kiinteistöä varten voidaan muodostaa tontti.

Siirtolapuutarha-alueille rakennettaessa tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston ohjetta "Rakentaminen siirtolapuutarhoissa" 16.4.1998. Puutarha-alueen ja palstojen hoidossa tulee noudattaa Rakennusviraston antamia hoito-ohjeita ja -määräyksiä.

Mökkityyppien mallihyväksyntä

Rakennusvalvontavirasto on 19.4.1995 tehnyt puutarhamökkien tyyppipiirustuksia koskevan siirtolapuutarhakohtaisen mallihyväksyntäpäätöksen. Herttoniemeen on hyväksytty kaksi nykyistä mukailevaa mökkityyppiä, joiden kummankin koko on varastoineen 35 m².

Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys ry. on 4.5.2005 anonut mallihyväksyntäpäätöstä laadituttamilleen uusille tyyppipiirustuksille. Asian käsittely on vielä kesken.

Kaupunginmuseo on mökkityypeistä rakennusvalvontavirastolle 14.6.2005 antamassaan lausunnossa katsonut, että uuden mökkityypin ulkoasu on kattomuodon, vuorauksen ja ikkunatyypin osalta sopusoinnussa vanhojen tyyppipiirustusten mukaan rakennettujen mökkien arkkitehtuurin kanssa. Museo kuitenkin esittää tiettyjen yksityiskohtien hiomista edelleen. Museo mm. kiinnittää lausunnossaan huomiota paitsi rakennuksissa myös pihoja suunniteltaessa ja polkuja kivettäessä käytettäviin materiaaleihin. Rakennusvirasto on omalta osaltaan hyväksynyt piirustukset yhdistyksen maanvuokrasopimuksen 12 §:n nojalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä todennut, että ehdotettu mökkityyppi on perushahmoltaan vuonna 1995 mallihyväksynnän saaneitten kaltainen. Katonharja nousisi kuitenkin noin puoli metriä näitä korkeammalle, mikä pienipiirteisessä ympäristössä on suhteellisen suuri muutos. Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen mukaan esitettyjä suunnitelmia on tämän johdosta vielä syytä kehittää. Mökkityyppiä koskeva asemakaavamääräys, jonka mukaan mökkityypin tulee olla alkuperäistä vastaava tai rakennusvalvonnan hyväksymä mökkityyppi, antaa mahdollisuuden uuden mökkityypin edelleen kehittämiselle kaupunginmuseon esittämään suuntaan.

Vuokrasopimuksen tarkistaminen

Itäväylän rinnakkaiskadun rakentaminen edellyttää Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistykselle vuokratun alueen rajojen tarkistamista katualueeksi myöhemmin varattavan alueen saamiseksi kaupungin hallintaan. Vuokrasopimusta tulee tarkistaa myös muilta osin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehtyjen muutosten mukaiseksi.

Esirakentaminen

Rakennusvirasto poistaa tarvittavassa määrin uusilta palstoilta urheilukentän rakennekerrokset ja korvaa sen viljelykelpoisella maa-aineksella ennen palstojen vuokrasopimusten muuttamista. Lisäksi rakennusvirasto järjestää kesävesijohdon ja sähkön palstojen rajalle.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo ja vuorovaikutus

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on laadittu Herttoniemen, Marjaniemen ja Vallilan puutarhayhdistysten yhteisestä aloitteesta kiinteässä yhteistyössä Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen ja alueen vuokramiesten kanssa.

Asemakaavatyön käynnistämisestä on tiedotettu 21.5.1995 pidetyssä Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa. Asemakaavan laatimisesta ilmoitettiin myös vuoden 1995 ja 1996 kaavoituskatsauksessa.

Kaavaehdotus on valmisteltu rakennuslain mukaisesti. Vuoden 2000 jälkeen tapahtunut jatkosuunnittelu on tehty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska kaavaehdotuksen valmistelu oli edennyt pitkälle ja se oli ollut rakennusasetuksen mukaisesti nähtävillä.

Aloite Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y., Marjaniemen ryhmäpuutarhayhdistys r.y. ja Vallilan ryhmäpuutarhayhdistys r.y. esittivät Khlle 5.8.1993 osoittamassaan kirjeessä näiden siirtolapuutarha-alueiden asemakaavoittamista, jotta puutarha-alueet tulisivat tasa-arvoiseen asemaan muiden kaupungin alueella toimivien asemakaavoitettujen puutarha-alueiden kanssa.

Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys oli lisäksi osoittanut Khlle yhdistyksen käyttöön suunnitellun uuden huoltorakennuksen rakentamismahdollisuuksia ja alueen vuokra-aikaa koskevan kirjeen. Siirtolapuutarhayhdistys on saanut poikkeusluvan (ympäristöministeriö 2.2.1994) huoltorakennuksen rakentamiseksi yhdistyksen käyttöön ehdolla, että rakennus saa olla paikoillaan kauintaan 31.12.1996 saakka eli alueen vuokrakauden loppuun. Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa vastaavin ehdoin.

Khs on 22.8.1994 päättänyt lähettää em. yhdistyksille jäljennökset kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kiinteistölautakunnan asiassa antamista lausunnoista, joissa todetaan mm., että Helsingin hyväksytyssä Yleiskaava 1992:ssa siirtolapuutarhat on varattu virkistysalueiksi, joilla on kulttuurihistoriallista erityisarvoa. Siirtolapuutarhatoiminnan jatkumiselle ei ole näin ollen estettä.

Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y:n kirjeen osalta kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja viittasi kiinteistölautakunnan lausuntoon, jossa todetaan, että alueen vuokrasopimus tuleekin solmia vuoden 1997 alusta lähtien ainakin 20 vuodeksi, jotta siirtolapuutarhan kehittäminen ja mm. siirtolapuutarhatoimintaa palvelevan rakennuksen rakentaminen tulee mahdolliseksi.

Ehdotuksen valmistelu ja esitetyt mielipiteet

Suunnittelun alku- ja luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on valmisteltu rakennuslain mukaisesti. Suunnittelu on tapahtunut kiinteässä yhteistyössä Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa.

Asemakaavatyön käynnistämisestä on tiedotettu 21.5.1995 pidetyssä Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa, jossa oli läsnä 52 henkeä. Tilaisuudessa käytiin vilkas keskustelu kaavoituksen lähtökohdista, luonnoksen laatimisen periaatteista ja alueen käytön mahdollisesta tehostamisesta. Keskusteluissa esitetyissä mielipiteissä pidettiin erittäin tärkeänä siirtolapuutarhan säilymistä kokonaisuutena ja vastustettiin pysyvän asumisen sijoittamista alueelle.

Siirtolapuutarhayhdistys on 11.8.1995 kaupunkisuunnitteluvirastolle osoittamassaan kirjeessä esittänyt puutarha-alueen asemakaavaa tehtäessä otettavaksi huomioon yksityiskohtaiset ehdotuksensa, jotka koskivat alueen rajoja, aitoja ja portteja, ympäristön häiriötekijöitä, alueen palstoja, pysäköintiä, lähialueen liikennejärjestelyjä sekä kevyen liikenteen reittejä.

Siirtolapuutarhayhdistyksen ehdotukset sekä em. tilaisuudessa esitetyt mielipiteet on otettu kaavaa laadittaessa huomioon. Yhdistyksen edustaja on myös osallistunut kaavan laatimisen aikana eri hallintokuntien edustajien kanssa järjestettyihin neuvotteluihin.

Asemakaavan muutosluonnos oli rakennusasetuksen 154 §:n mukaisesti nähtävillä 4.–14.6.1996 sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa että Herttoniemen siirtolapuutarhan ilmoitustaululla. Siirtolapuutarhassa järjestettiin lisäksi luonnoksen esittelytilaisuus 31.5.1996. Tilaisuudessa oli läsnä 50–60 palstan haltijaa.

Keskustelua herättivät lähinnä alueen kunnallistekniikkaan liittyvät seikat, mutta varsinaisia muutosehdotuksia kaavaluonnokseen ei tehty. Ns. Kristikalle esitetyn tontin katsottiin kuitenkin olevan liian lähellä
alueen pääsisäänkäyntiä.

Luonnoksesta esitettiin 6 kirjallista mielipidettä, joista kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosasto (nykinen asemakaavaosasto) pyysi myös siirtolapuutarhoja hallinnoivan rakennusviraston viherosaston kannanotot. Mielipiteissä esitettiin perunapalstojen säilyttämistä edelleen perunapalstoina sen sijaan että ne liitettäisiin puutarhapalstoihin, melusuojauksen rakentamista metroradan varteen ja kivikkopuutarhan perustamista Kipparlahden silmukan luiskaan. Mielipiteissä vastustettiin puutarhan sisääntuloon liittyvän nurmikkoalueen liittämistä asuinkortteliin, pysäköinnin järjestämistä sisääntulon yhteyteen ja entisen myymälärakennuksen osoittamista siirtolapuutarhan käyttöön. Mielipiteissä esitettiin lisäksi uusien mökkien rakentamista, mitoittamista ja ulkonäköä koskevia määräyksiä harkittavaksi uudelleen niin, että rakennuttajilla olisi mahdollisuus tilata uudisrakennuksensa tehdasvalmisteisina.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunta on vastannut 3.10.1996 esityksessään Khlle edellä esitettyihin näkökohtiin. Mielipiteissä esitetyistä kannanotoista osa otettiin huomioon ehdotuksessa siten, että ns. perunapalstat osoitettiin viljelypalstoiksi ja entisen Elannon käyttötarkoitusta osoittavaa kaavamerkintää väljennettiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Ehdotuksen ensimmäinen nähtävilläolo, muistutukset, lausunnot ja

kirjeet, niiden johdosta tehdyt muutokset sekä ehdotuksen jatkovalmistelu

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 3.10.1996, käsitti varsinaisen
siirtolapuutarha-alueen lisäksi siihen rajoittuvan ns. Kristikan alueen sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueet ja Saunalahden pohjukan vesialueen. Ehdotuksen kokonaispinta-ala oli 13,15 ha. Siirtolapuutarha ja sen pohjoispuolella oleva kukkula osoitettiin ryhmäpuutarha-alueeksi. Palstakohtainen rakennusoikeus oli 35 k-m². Kristika osoitettiin asuinkäyttöön.

Siirtolapuutarha-alueen osalta kaavaehdotukseen sisältyi rakentamista ohjaavia asemakaavamääräyksiä, joiden tavoitteena oli toisaalta turvata olemassa olevan ympäristön ja sille tyypillisen yhtenäisen mittakaavan säilyminen ja toisaalta mahdollistaa alueelle hyväksyttyjen uusien mökkityyppien rakentaminen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat entinen riihi ja ns. Kristika suojeltiin merkinnällä sr-2.

Kaavaehdotuksessa entinen Elannon myymälärakennus osoitettiin merkinnällä vr, jonka mukaan rakennusta voidaan käyttää ja kunnostaa sellaiseen käyttöön, joka ei haittaa tai rajoita alueen asemakaavassa merkityn pääkäyttötarkoituksen mukaista käyttöä. Rakennus on sittemmin palanut.

Muistutukset, lausunnot ja kirjeet sekä ensimmäisen nähtävilläolon jälkeen

tehdyt muutokset

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 14.11.–5.12.1996, jolloin siitä jätettiin 4 muistutusta. Lausunnot pyydettiin yleisten töiden lautakunnalta, ympäristökeskukselta, pelastuslautakunnalta, kiinteistölautakunnalta ja Helsingin Vedeltä. Kaupunkisuunnitteluvirasto sai lisäksi 11 ehdotusta koskevaa kirjettä.

Muistutuksissa esitettiin asuinkorttelin osaksi osoitetun nurmikkoalueen liittämistä siirtolapuutarhan alueeseen, viljelypalstojen liittämistä puutarhapalstoihin, jäteaitauksen ja muuntamon rakennusalan poistamista pelikentältä sekä entisten mökkityyppien ja uusien tehdasvalmisteisten mökkityyppien ottamista mukaan hyväksyttyjen joukkoon ja mökkien rakennusalojen sijoittamista niin, että mökkien rintamalinja säilyy ennallaan.

Lausunnoissa esitettiin siirtolapuutarhan pohjoisosassa olevan kukkulan, niityn ja pelikentän merkitsemistä lähivirkistysalueeksi, siirtolapuutarhan pääkäytävien merkitsemistä yleiselle jalankululle ja porttien aukipitoa koskevan määräyksen poistamista sekä toimistotalon sijoittamista Kipparlahden silmukan ja metroradan väliselle alueelle. Puutarhapalstojen välistä aitaamista koskevan määräyksen katsottiin olevan ristiriidassa alueen hoito-ohjeiden kanssa ja määräys esitettiin poistettavaksi.

Lausunnoissa esitettiin lisäksi kaavaselostuksen täydentämistä selvityksillä puutarha-alueen melutilanteesta ennen ja jälkeen suunnitellun melusuojauksen ja huomautettiin maanomistusta koskevan kartan rasterointivirheestä.

Kirjeissä esitettiin alueen länsireunassa olevan siirtolapuutarha-alueen liittämistä viereisiin palstoihin, nurmikkoalueen säilyttämistä asuinrakennusten korttelialueen piha-alueen osana sekä puutarhan pysäköinnin siirtämistä Kipparlahden silmukan ja metroradan väliselle alueelle.

./. Kaikkiin muistutuksissa, lausunnoissa ja kirjeissä esitettyihin oleellisiin kannanottoihin on kaupunkisuunnittelulautakunta antanut vastineen 29.9.2005. Ehdotukseen kannanottojen johdosta tehtyjä muutoksia selostetaan jäljempänä.

Jatkosuunnittelu ja vuorovaikutus ensimmäisen nähtävilläolon jälkeen

Ehdotuksen tarkistamistarpeet

Yleiskaava 2002 (Kvsto 26.11.2002) on tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004. Herttoniemen siirtolapuutarha on siinä merkitty virkistysalueeksi (VL). Alue on lisäksi osoitettu merkinnällä ”Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue”. Määräyksen mukaan aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät.

Kaupunginmuseon johtokunta on 14.12.2004 lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle kannanottonsa siirtolapuutarhojen kaavoitustilanteeseen. Johtokunnan näkemyksen mukaan siirtolapuutarhojen suojelutilanne ei vastaa niiden kulttuurihistoriallista arvoa eikä Yleiskaava 2002:ssa esitettyjä linjauksia kuin Talin siirtolapuutarhan osalta. Johtokunta esitti kannanotossaan, että siirtolapuutarhojen kaavaan lisättäisiin suojelumerkintä. Kaupunginmuseon kesällä 2005 tekemässä siirtolapuutarhoja koskevassa historiallisessa kokonaisselvityksessä Kumpulan, Herttoniemen ja Marjaniemen puutarhat on katsottu edustavimmiksi ja tyypillisiksi eri aikakausien suunnitteluratkaisuja kuvaaviksi kulttuurihistoriallisiksi suojelukohteiksi.

Museovirasto on ehdotuksessaan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä koskevan luettelon tarkistamiseksi vuonna 2005 esittänyt Herttoniemen ja Talin siirtolapuutarha-alueen sisällyttämistä luetteloon yhtenä valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena aluekohteena.

Ehdotuksen jatkosuunnittelussa on katsottu, että oikeusvaikutteisena hyväksytty Yleiskaava 2002 on edellyttänyt asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen suojelutavoitteiden tarkistamista, samoin Museoviraston ja kaupunginmuseon tekemät esitykset. Jatkosuunnittelussa on myös otettu huomioon kaupunginmuseon kannanotot, jotka liittyvät mökkityyppien ja puutarhamiljöön ominaispiirteitten säilyttämistavoitteisiin. Saunalahden pohjukan liittäminen Natura 2000 ‑verkostoon on puolestaan aiheuttanut luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvien tavoitteiden tarkistamista. Varautuminen Yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä laaditun Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman toteuttamiseen on lisäksi edellyttänyt muutoksia kaavan aluerajaukseen.

Jatkosuunnitteluvaiheessa käyty vuorovaikutus

Edellä mainittuja suunnitelmia ja esityksiä sekä niiden edellyttämiä muutoksia kaavaehdotukseen on esitelty useissa Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa.

Mökkityyppien uusimisesta on käyty useita neuvotteluja siirtolapuutarhayhdistyksen edustajien sekä asiaan liittyvien hallintokuntien, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja pelastuslaitoksen kanssa.

Neuvotteluissa on todettu, ettei uusia mökkejä paloturvallisuussyistä voida sijoittaa palstoille muuten kuin kaavaehdotuksessa osoitetulla tavalla. Kun mökit on alun perin pääsääntöisesti sijoitettu palstan takaosaan, niiden laajentaminen tai uudisrakentaminen niin että rakennusoikeus hyödynnetään kokonaan muuttaa rakennusten rintamalinjaa. Muutokset ovat mökkien koko huomioon ottaen kuitenkin vähäisiä.

Yhdistyksen vuonna 2005 laadituttamista uusista mökkityypeistä annettuja lausuntoja on selostettu edellä kohdassa Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttaminen. Lausunnoissa esitetyt kannanotot on otettu asemakaavaehdotuksen jatkosuunnittelussa huomioon.

Itäväylän rinnakkaiskadun suunnittelun etenemisestä ja suunnitelman vaikutuksista siirtolapuutarha-alueeseen on tiedotettu yhdistykselle ja sen jäsenille useaan otteeseen.

Suunnittelijat ovat olleet esittelemässä asiaa yhdistyksen syyskokouksessa 20.10.2002. Rinnakkaiskatua varten tarvittavan alueen edellyttämistä muutoksista Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on lisäksi tiedotettu siirtolapuutarhayhdistykselle ja kaikille yhdistyksen vuokramiehille 14.5.2004 päivätyllä asemakaavaosaston kirjeellä. Asiaa esiteltiin asemakaavaosaston järjestämässä tilaisuudessa Herttoniemen siirtolapuutarhassa 24.5.2004, jolloin paikalla oli n. 60 henkeä, sekä siirtolapuutarhayhdistyksen Kulosaaren kartanossa 25.4.2004 järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Asiaa koskevat mielipiteet pyydettiin esittämään 14.6.2004 mennessä. Kaavoitusosastolle (nyk. asemakaavaosastolle) on osoitettu kaksi asiaa koskevaa mielipidettä.

Kaavoittaja on lisäksi ollut selostamassa asemakaavatilannetta Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y:n sääntömääräisessä syyskokouksessa 31.10.2004. Siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa on viimeksi 23.2.2005 yhdessä kaupunginmuseon ja rakennusviraston edustajien kanssa pidetty neuvottelu, jossa käsiteltiin ympäristöministeriön, Museoviraston ja kaupunginmuseon esityksiä sekä niiden mahdollisia vaikutuksia kaavaehdotukseen ja yhdistyksen suunnitteluttaman mökkityypin arviointiin.

Ehdotuksen tarkistustarpeisin liittyvät mielipiteet

Ehdotuksen tarkistustarpeisiin liittyvissä mielipiteissä epäiltiin suunnitellun rinnakkaiskadun tarpeellisuutta ja katsottiin sen rikkovan siirtolapuutarhan arvokkaan kokonaisuuden sekä tuovan alueelle merkittävästi uusia häiriöitä. Urheilukentän hienon, avoimen maisematilan muuttamista palstoiksi ei myöskään pidetty hyvänä. Lisäksi korostettiin Itäväylän vartta kulkevan pyörätien tarpeellisuutta ja sen jatkuvuuden merkitystä. Tiealueen leventämistä viheralueen kustannuksella ei pidetty järkevänä.

Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y. ilmoitti 23.11.2002 lähettämässään kirjeessä tutustuneensa Itäväylän liikennesuunnitelmaan ja siihen liittyvään rinnakkaiskatuhankkeeseen, joka kohdistuu osaksi yhdistyksen maa-alueeseen. Yhdistyksellä ei ollut sen suhteen huomautettavaa, ei myöskään niillä palstojen vuokramiehillä, joita suunnitelma koskee.

./. Kaikkiin kirjeissä esitettyihin oleellisiin kannanottoihin on kaupunkisuunnittelulautakunta antanut vastineen 29.9.2005. Kannanottojen ottamista huomioon ehdotuksessa selostetaan seuraavassa tarkemmin.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen muistutusten,

lausuntojen ja kirjeiden johdosta tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.9.2005, että asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan muistutusten, lausuntojen ja kirjeiden johdosta seuraavasti:

- Palstojen 170–178 ja siirtolapuutarha-alueen itärajan välistä on poistettu viljelypalstoille varattu alueen osa (rp) ja se on liitetty kyseisiin puutarhapalstoihin.

– Palstoja 12–14 on laajennettu ulottumaan kiinni siirtolapuutarha-alueen länsirajaan.

- Puutarha-alueen koilliskulmasta on poistettu muuntamon ja jätekatoksen rakennusala.

^-Korttelissa 43001 sijaitsevalle suojeltavalle (sr-2) rakennukselle on merkitty nykyistä rakennusta vastaava rakennusoikeus 420 k-m².

- Siirtolapuutarha-alueella sijaitsevalle suojeltavalle (sr-2) riihelle on merkitty nykyistä vastaava rakennusoikeus 232 k‑m².

- Palstojen aitaamista koskeva määräys on muutettu muotoon "Palstat on aidattava kulkuteitä vastaan noin 1,4 m korkealla leikattavalla pensasaidalla. Palstat on aidattava toisiaan vasten pensasaidalla tai marjapensailla kuitenkin niin, että palstojen rajalle muodostuu yhteensä 60 cm leveä avoin rajavyöhyke."

- Kaavaselostukseen sisältyvää meluselvitystä on täydennetty ja maanomistusta kuvaava liitekartta on korjattu.

Lautakunta päätti lisäksi tarkistaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen hyväksyttyjen suunnitelmien, tehtyjen esitysten ja päätösten johdosta seuraavasti:

– Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolelle on rajattu Itäväylän pohjoispuolelta n. 25 m:n levyinen vyöhyke tulevan rinnakkaiskadun ja sen reunaan suunnitellun kevyen liikenteen väylän tarpeita varten. Siirtolapuutarha-alue pienenee tämän johdosta n. 0,13 ha ja lähivirkistysalue n. 0,25 ha. Siirtolapuutarha-alueen koilliskulmaan on osoitettu korvaavat puutarhapalstat ja kullekin vastaava rakennusala kuin alueen muille palstoille.

– Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolelle on rajattu Saunalahden ranta ja vesialueen osa, joka sisältyy Vanhankaupunginlahden Natura-alueen laajennusesitykseen. Kaava-alue pienenee tämän johdosta n. 0,45 ha.

– Portin sijoittamista koskevaa merkintää Kipparlahden silmukan varressa on siirretty kaava-alueen uutta rajausta vastaavasti.

– Saunalahden pohjukkaan on lisätty Natura 2000 ‑verkostoon ehdotetun alueen raja ja siihen rajoittuva lähivirkistysalue (VL) on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL/s), jota tulee hoitaa luonnonsuojelualueeseen rajautuvana luonnonmukaisena suojametsänä siten, että sen maisemallinen merkitys ja luonnonsuojelualueen arvoon liittyvä merkitys säilyvät.

– Puutarha-alueen länsireunassa kulkevan ojan varteen on merkitty n. 3 m:n, uusien palstojen kohdalle n. 5 m:n levyinen alueen osa, jota tulee kehittää luonnonmukaisena suojavyöhykkeenä ja jota ei saa käyttää viljelyyn.

– Asemakaavakarttaan on lisätty puuston säilyttämistä ja maisemanhoitoa koskevat määräykset sekä määräys, jonka mukaan palstalle on istutettava ainakin yksi hedelmäpuu ja määräys, jonka mukaan palstasta on 2/3 oltava istutettua tai viljeltyä.

– Asemakaavakarttaan on lisätty määräykset, joiden mukaan rakennuksissa on oltava avoräystäs ja avosokkeli, sekä määräys, jonka mukaan kellarin rakentaminen on kielletty.

Lisäksi asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

– Kattokulmaa koskeva määräys on korjattu.

– Entisen Elannon kesäkaupan rakennusala (vr) on poistettu, koska rakennus on palanut.

– Ajoyhteyttä koskevaa merkintää on täydennetty määräyksellä: Ajoyhteyden kautta on sallittu ajo lähimmälle pysäköintipaikalle ja huoltoajo.

– Asemakaavakarttaan on lisätty tonttijakoa ja pohjaveden suojelua koskevat määräykset.

– RP-merkintää koskeva selitys on muutettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavamerkintöjä koskevan säännöksen mukaisesti "Siirtolapuutarha-alueeksi". Asemakaavakartan otsikkoon on tehty vastaava muutos.

Kaavakartta on teknisistä syistä piirretty uudestaan. Kaavaehdotuksessa on myös havaittu pieniä epätarkkuuksia, jotka on korjattu.

Asemakaavaselostusta on täydennetty nähtävillä olon jälkeen tehtyjen päätösten, esitysten ja lisäselvitysten sekä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehtyjen tarkistusten osalta ottaen lisäksi huomioon maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vaatimukset.

Asemakaavaselostuksen liitteeksi on lisätty ote Uudenmaan maakuntakaavasta ja Yleiskaava 2002:sta sekä kartta Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alueesta ja sen laajentamisehdotuksesta sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. Asemakaavaselostusta on lisäksi täydennetty siirtolapuutarhan historiaa sekä hyväksyttyjä mökkityyppejä koskevilla liitteillä.

Muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläolo

ja lausunnot

Muutettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 19.5.–19.6.2006. Muistutuksia ei esitetty.

Muutetusta ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, pelastuslautakunnan, rakennuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, Helsingin Energian, Helsingin Veden, kaupunginmuseon johtokunnan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

Lausunnot

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri ei katso aiheelliseksi antaa lausuntoa, koska kaava-alue sijaitsee etäällä yleisistä teistä (maanteistä).

Helsingin Vesi ja ympäristölautakunta puoltavat asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että rakennusvirasto poistaa tarvittavassa määrin uusilta palstoilta urheilukentän rakennekerrokset ja korvaa sen viljelykelpoisella maa-aineksella ennen palstojen vuokrasopimusten muuttamista. Lisäksi rakennusvirasto järjestää kesävesijohdon ja sähkön palstojen rajalle. Tästä aiheutuu n. 60 000 euron kustannukset, joista sovitaan vuokramiehen kanssa.

Koska alueelle sijoittuvien uudisrakennusten on sovittava kulttuurihistoriallisesti merkittävään aluekokonaisuuteen, on lautakunnan mielestä tärkeää, että rakennustyyppi hyväksytetään kaupunginmuseolla, kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä rakennusvalvontavirastossa. Samassa yhteydessä alueen rakennuksilta tullaan vaatimaan terveelliset ja turvalliset vesi-, viemäri- ja sähköliitännät.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Suojelumääräys RP/s ja sitä tarkentavat asemakaavamääräykset, jotka koskevat alueen uutta mökkityyppiä, sen rakennustapaa, materiaaleja ja palstan aitaamista sekä mm. kulkuväylien materiaaleja, tukevat valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyn siirtolapuutarha-alueen kulttuurihistoriallisten arvojen ja alueen ominaisluonteen säilymistä.

Museovirasto yhtyy kaupunginmuseon näkemykseen eikä pidä aiheellisena lausua asiassa.

Helsingin Energia ilmoittaa tarkistaneensa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksen. Muutosalueella on alueen ulkopuolista sähkönjakelua palveleva maakaapelireitti. Reitillä sijaitsee mm. Kulosaaren kartanon liittymisjohdot sekä Kivinokan pienjänniteilmajohdon syöttökaapeli. Maakaapelireitti kulkee asemakaavan muutoksen selostuksessa esitetyn nykyisen tietoliikennekaapelin läheisyydessä. Helsingin Energialla ei ole muutosehdotukseen muuta huomautettavaa.

Pelastuslautakunta esittää kaavaehdotukseen seuraavia tarkennuksia:

- Sammutusveden saamisesta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti.

- Kaavassa osoitetaan puutarhan porttien kohdat. Porttien suunnittelussa tulee varmistaa pelastuslaitoksen kaluston pääsy kohteeseen. Porttien välittömään läheisyyteen on sijoitettava alueen opastaulut.

- Olemassa olevien mökkien mahdollisissa laajennuksissa tulee huomioida kaavaehdotuksessa osoitetut rakennusalojen rajat.

Rakennuslautakunnan mielestä suojelumääräykset antavat hyvän pohjan alueen luonteen säilymiselle ja kehittämiselle kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaana alueena. Rakennusvalvontaviraston kannalta olisi toivottavaa, että kaikilla siirtolapuutarha-alueilla olisi hyväksytyt tyyppipiirustukset rakentamistapaohjeineen. Rakennuslautakunnan lausunnon liitteenä on kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoo, että puutarhamökkien korkeusmääritys tulisi lisätä asemakaavaan. Mökkejä alueelle sijoitettaessa tulisi rakennusrintaman etulinjan pysyä mahdollisimman yhtenäisenä. Ensisijaisesti tulee vanhoja mökkejä kunnostaa ja korjata. Tätä tukemaan tulisi laatia tarkempi rakennustapaohje.

Kiinteistölautakunta toteaa mm., että Herttoniemen siirtolapuutarhalle laadittiin jo kymmenisen vuotta sitten asemakaavaehdotus. Tällöin lautakunta puolsi lausunnossaan siirtolapuutarhan asemakaavan hyväksymistä, koska Yleiskaava 1992:ssa oli jo ratkaistu alueen kohtalo. Lautakunnan mielestä Kipparlahden silmukan ja metroradan väliselle, nyt suojaviheralueeksi merkitylle alueelle, olisi kuitenkin sopinut toimistotalo vinosti vastapäätä olevan Ruukkiyhtiön talon malliin. Asemakaavaehdotus ei tuolloin edennyt, koska siirtolapuutarhayhdistys ei hyväksynyt kiinteistöviraston mökeille laadituttamia tyyppipiirustuksia.

Lautakunnan mielestä hyviä liikenneyhteyksiä ja metroradan läheisyyttä olisi syytä hyödyntää ja tutkia perusteellisemmin toimistorakentamista ehdotuksen mukaiselle EV-alueelle. Paikka on näkyvä eikä sillä ole käyttöä virkistysalueena. Pitkänomainen toimistorakennusmassa voisi osaltaan toimia siirtolapuutarhan ja virkistysalueen melusuojana. Esimerkiksi Ruskeasuolla Mannerheimintien varrella toimistotalot ja siirtolapuutarha ovat melko luontevasti vierekkäin. Toimistorakentaminen voisi tukea työpaikkojen syntymistä kaupungin itäosiin, mikä on tärkeä kehittämistavoite. Nykyisen kaupunkirakenteen selvä tiivistäminen olisi tärkeää ekologisten tavoitteiden ja liikennemäärien minimoimisen kannalta. Yleiskaavan merkintätapa ei voine olla riittävä peruste nyt esitetylle ratkaisulle.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että asemakaavalla mahdollistetaan siirtolapuutarhatoiminnan jatkuminen. Arvokkaan rakennuskannan säilyttäminen on turvattu. Alue rajautuu Natura 2000 ‑alueeseen ja Itäväylään. Siirtolapuutarha-aluetta on esitetty valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen tarkistusehdotukseen.

Museovirastolta on syytä tarkistaa, onko sen lausunto tarpeen kaava-alueen sijaitessa alueella, jota on esitetty valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen tarkistusehdotukseen.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaava täyttää pääosin maankäyttö- ja rakennuslain sille asettamat vaatimukset. Meluntorjunnan edistämiseksi tulisi harkita uuden rinnakkaiskadun ottamista mukaan kaava-alueeseen. Tällöin tulisi tutkia puutarhan ja kadun välisen meluesteen toteuttamismahdollisuuksia.

./. Kiinteistölautakunnan lausunnot (3.12.1996 ja 8.8.2006), joista ilmenevät äänestykset, on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä (nro 6).

./. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.11.2006 antanut vastineen lausuntojen johdosta.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen

lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 9.11.2006, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan vielä lausuntojen johdosta seuraavasti:

- Puutarha-alueen portteja koskevaan määräykseen on tehty seuraava lisäys: Porttien suunnittelussa on otettava huo-mioon pelastuslaitoksen vaatimukset.

- Puutarhamökkien hyväksymistä koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon "mökkityypin tulee olla alkuperäistä vastaava tai rakennusvalvonnan hyväksymä mökkityyppi".

- Selostuksen liitekarttoihin on lisätty Helsingin Energian lausunnossa mainittu sähkökaapelireitti. Vesihuoltoa koskevaan liitekarttaan on lisätty uusi vesijohto. Kustannusarvioita on lisäksi tältä osin täydennetty.

Kaavakarttaan on lisäksi tehty kadunnimeä koskeva tarkistus. Kipparlahden silmukka on muutettu kirjoitusasultaan nykysuositusten mukaisesti muotoon "Kipparlahdensilmukka". Nimen ruotsinkielinen asu (Skepparvikskroken) säilyy ennallaan. Puutarhan koilliskulmassa olevan käytävän leveys on korjattu muiden käytävien mukaiseksi 2,5 m:iin. Tämä vaikuttaa vähäisessä määrin käytävän itäpuolelle osoitettujen uusien palstojen kokoon.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan korttelin nro 43001 tontin nro 1 ja siirtolapuutarha-, virkistys- ja vesialueiden sekä 42. kaupunginosan siirtolapuutarha-alueen asemakaavan ja 43. kaupunginosan katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.9.1996 päivätyn ja 29.9.2005 sekä 9.11.2006 muutetun piirustuksen nro 10400 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 10400 (Herttoniemen siirtolapuutarha)
	Liite 2	Havainnekuva (Herttoniemen siirtolapuutarha)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 3.10.1996 / Herttoniemen siirtolapuutahan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 10400, erillinen liite
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 29.9.2005 Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 10400, erillinen liite
	Liite 5	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 9.11.2006 Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 10400, erillinen liite
	Liite 6	Kiinteistölautakunnan lausunnot 3.12.1996 ja 8.8.2006 Herttoniemen siirtolapuutahan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 10400, erillinen liite


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	28.2.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin henkilöstön ja palkkasumman kehitys 2006
	Liite 2	Helsingin seudun väestömuutosten ennakkotietoja
	Liite 3	Helsingin työllisyys ja työttömyys, 4. vuosineljännes 2006
	Liite 4	Kuntatalous 1/2007 julkaisu
	Liite 5	Tietokeskuksen Helsingin seudun suunnat 4/2006 –julkaisu
	Liite 6	Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 19.12.2006
	Liite 7	Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2006

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavan muutoskartta nro 11337
	Liite 2	Asemakaavan muutoskartta nro 11135 ja tonttijakokartta
	Liite 3	Korvauslaskelma (Kannelmäki) 5.12.2006
	Liite 4	Korvauslaskelma (Laajasalo) 5.12.2006

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11472 (Pitäjänmäen tontit 46053/2 ja 14)
	Liite 2	Havainnekuva (Pitäjänmäen tontit 46053/2 ja 14)