KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

31.10.2007 pöydälle pantu asia

HELSINGIN SISÄISEN JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFI VUONNA 2008

Khs 2007-1778

Joukkoliikennelautakunta esittää (9.8.2007) seuraavaa:

Tariffin korotus Helsingin sisäistä tariffia korotettiin edellisen kerran vuoden 2007 alusta niin, että taksojen keskimääräinen korotusprosentti oli n. 1,3 %. Tariffiesitys vuodelle 2008 perustuu Khn linjauksen mukaisesti lipun hintojen keskimääräiseen 1,5 %:n inflaatiokorotukseen.

Tariffikorotuksen lähtökohdat

Talousarvioesityksen mukaan HKL:n kustannukset nousevat vuonna 2008 vuoden 2007 ennusteesta 13,0 milj. euroa (5,7 %). Suurin yksittäinen kustannusnousu aiheutuu bussiliikennekorvauksista, jotka nousevat yhteensä 4,4 milj. eurolla (5,2 %). Korvausten kasvusta 1,6 milj. euroa aiheutuu suunnitelluista, lähinnä poikittaisliikenteeseen kohdistuvista liikenteen lisäyksistä. Muut suuremmat kustannuslisäykset aiheutuvat mm. raitiolinja 9:n käynnistymisestä sekä YTV-korvausten ja poistojen kasvusta.

Talousarvioesityksessä on lähdetty Khn hyväksymästä raamista, jossa tariffitueksi on vuodelle 2008 määritelty 108,3 milj. euroa, mikä on 3,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2007. Pelivaraa vuodelle 2008 antaa vuoden 2007 hyvä tulosennuste, +5,6 milj. euroa. Kun liiketoiminnan muut tulot kasvavat talousarvion mukaan 0,5 milj. euroa niin talousar-vion tasapainottamiseksi lipputuloja tarvitaan yhteensä 113,4 milj. euroa, 2,8 milj. euroa (2,5 %) enemmän kuin vuonna 2007. Kysynnän hintajoustot, inflaatio ja työllisyys huomioon ottaen tämä edellyttää taksojen korottamista keskimäärin 1,5 %:lla.

Arvio lipputulokehityksestä

Vuoden 2007 tammi–kesäkuun perusteella on lipputuloennuste koko vuodelle 2007 yhteensä 110,6 milj. euroa (+ matkakorttimaksuista 0,1 milj. euroa). Tulosbudjetissa koko vuoden lipputuloiksi oli määritelty 108,6 milj. euroa (+ matkakorttimaksuista 0,2 milj. euroa).

Voimassa olevan väestökasvuennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 0,5 % vuonna 2008. Lisäksi edelleen paraneva työllisyys lisää joukkoliikenteen suosiota. Ilman taksan korotusta lipputulojen ennustetaan vuonna 2008 nousevan n. 1,4 %:lla.

Tariffiesityksen valmistelussa on tutkittu kolmea eri vaihtoehtoa:

1. Korotus arvo- ja kausilippuihin, vaihtoehto 1 (liite 1)

Vaihtoehto perustuu lautakunnan kokouksessa 10.8.2006 esiteltyyn pitkän aikavälin tariffilinjaukseen. Tämän pitkän aikavälin tariffimäärittelyn mukaan kertalippuja korotettaisiin vasta vuonna 2010, jolloin aikuisen kertalipun hinta nostettaisiin nykyisestä 2,20 eurosta suoraan 2,50 euroon. Linjauksen mukaan arvolipun hinnan suhdetta muihin lipputuotteisiin alennettaisiin asteittain useita liikkumismuotoja käyttävien henkilöiden houkuttelemiseksi.

2. Korotus automaatista myytäviin kertalippuihin ja kausilippuihin, vaihtoehto 2 (liite 2)

Vaihtoehdon perusteena on pyrkimys houkutella vaihtoehtoa 1 tehokkaammin useita liikkumismuotoja käyttäviä kaupunkiliikenteen käyttäjiksi tarjoamalla arvolippu entistä edullisemmin suhteessa muihin lippulajeihin.

3. Korotus automaatista myytäviin kertalippuihin sekä matkailijalippuihin ja arvolippuihin, vaihtoehto 3 (liite 3)

Vaihtoehdon 3 mukainen korotus palkitsee kaupunkiliikenteen vakiokäyttäjiä ja houkutellee eniten uusia vakiokäyttäjiä asiakkaiksi esimerkiksi työllisyyden edelleen parantuessa.

Lisäksi kaikkiin esityksiin sisältyy yötaksojen osalta korotus, jolla Helsingin sisäiset yötaksat nostetaan muiden kuntien tasolle.

Vaihtoehtoon 1 perustuva tariffiesitys on esitetty yksityiskohtaisesti seuraavalla sivulla.

Esitys tariffin tarkistamiseksi

Matkakorttitariffi 1.1.2008 alkaen

Lippulaji	Nykyhinta €	Ehdotus €	Muutos %

Kertalippu, aikuiset	2,20	2,20	0,00
Kertalippu, lapset 7–16 v	1,10	1,10	0,00
Tekstiviestilippu	2,00	2,00	0,00
Automaatista myytävä kertalippu, aikuiset	2,00	2,00	0,00
Automaatista myytävä kertalippu, lapset 7–16 v	1,00	1,00	0,00
Ennakkolippu, hallintokunta, aikuiset	3,40	3,40	0,00
Ennakkolippu, hallintokunta, lapset 7–16 v	1,70	1,70	0,00
Suomenlinnalippu, aikuiset	3,80	3,80	0,00
Suomenlinnalippu, lapset 7–16 v	1,90	1,90	0,00
Raitiovaunulippu, aikuiset	2,00	2,00	0,00
Automaatista myytävä raitiovaunulippu, aikuiset	1,80	1,80	0,00
Arvolippu, aikuiset	1,80	1,82	1,10
Arvolippu, lapset 7–16 v	0,74	0,75	1,10
Arvolippu, alennusryhmä 1	1,35	1,37	1,50
Arvolippu, alennusryhmä 2	0,90	0,91	1,10
Arvolippu, raitiovaunu, aikuiset	1,35	1,37	1,50
Kausilippu (14 pv), aikuiset	21,90	22,40	2,30
lisäpäivä	1,25	1,28	2,40
Kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v	9,20	9,40	2,20
lisäpäivä	0,53	0,54	1,90
Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 1	16,40	16,80	2,40
lisäpäivä	0,94	0,96	2,10
Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 2	11,00	11,20	1,80
lisäpäivä	0,63	0,64	1,60
Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), aikuiset	35,30	36,00	2,00
lisäpäivä	2,01	2,05	2,00
Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v	17,60	18,00	2,30
lisäpäivä	1,01	1,03	2,00
Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), aikuiset	35,30	36,00	2,00
lisäpäivä	2,01	2,05	2,00
Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), lapset 7–16 v	17,60	18,00	2,30
lisäpäivä	1,01	1,03	2,00
Aamuyölippu, kertalippu	3,50	4,00	14,30
Aamuyölippu, arvolippu	3,00	3,50	16,70
Matkailijalippu, aikuiset – 1 vrk	6,00	6,00	0,00
Matkailijalippu, aikuiset – 3 vrk	12,00	12,00	0,00
Matkailijalippu, aikuiset – 5 vrk	18,00	18,00	0,00
Matkailijalippu, lapset – 1 vrk	3,00	3,00	0,00
Matkailijalippu, lapset – 3 vrk	6,00	6,00	0,00
Matkailijalippu, lapset – 5 vrk	9,00	9,00	0,00

Taksan tarkistukset Varsinainen taksankorotus kohdistuu HKL:n ehdotuksen mukaan kausi- ja arvolippuihin. Kerta- ja matkailijalippujen hintoihin ei esitetä korotuksia.

Yötaksojen osalta HKL esittää korotusta, joka nostaisi yötaksan mukaiset kerta- ja arvoliput pääkaupunkiseudun muiden kuntien nykyiselle vuonna 2007 korotetulle tasolle. Vuodelle 2008 ei näillä näkymin Espoon ja Vantaan yötaksoihin tulla esittämään korotuksia.

Ehdotuksen mukaiset lippujen korotusprosentit muodostuvat päälippulajeittain seuraavasti:

Päälippulaji Muutosprosentti

Kertaliput keskimäärin + 0,4 %

Arvoliput keskimäärin + 1,4 %

Kausiliput, keskimäärin + 2,1 %

Muut liput keskimääräin + 0,0 %

Yhteensä + 1,5 %

Lipputulot lisääntyvät 1,6 milj. euroa. Laskelmaa tehtäessä on otettu huomioon hintajousto, inflaatioennuste sekä kasvuennusteet.

Arvio alennuslippujen tulomenetyksistä on yhteensä 10,1 milj. euroa.

Joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2008

Talousarvion 2008 joukkoliikennemenojen rahoitusosuudet jakaantuvat ja kehittyvät siis seuraavasti:

	2007	2008	Muutos
Tariffituki	104,7	108,3	3,4 %
Lipputulot	110,6	113,4	2,5 %

Tulot yhteensä	215,3	221,7	3,0 %

Korotetun tariffin mukaiset lipputulot ovat yhteensä 113,4 milj. euroa eli tuoton kasvu on + 2,5 %.

HKL:n vuoden 2008 talousarvio- ja tariffiesityksen tulorahoitus jakaantuu tariffituen ja lipputulojen kesken suhteessa 48,9/51,1.

Pahvilippujen käyttö Helsinki-kortin matkalipuille ei kustannussyistä ole vielä saatu matkakorttiversiota, joten ne tulevat edelleen olemaan pahvisia kortteja.

Lautakunta esittää Khlle, että Helsingin sisäisen tariffin lippujen hinnat olisivat 1.1.2008 alkaen esittelijän esityksessä esitetyn matkakorttitariffin mukaiset.

Vielä lautakunta päätti kehottaa liikennelaitosta ryhtymään välittömiin tarpeellisiin valmisteluihin, jotta tariffimuutokset saataisiin toteutettua 1.1.2008 alkaen.

Lautakunta toteaa asian käsittelystä lautakunnassa seuraavaa:

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Mänttäri, esittelijän ehdotuksesta poiketen, ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistellaan uusi vaihtoehto 4, jonka pohjana on lähtökohtaisesti esityksen mukainen vaihtoehto 3 korjattuna niin, että yötaksaan, raitiovaunulippuun ja tekstiviestilippuun ei kohdisteta lainkaan korotuksia. Puheenjohtaja Karhu kannatti Mänttärin tekemää esitystä.

Asiassa toimitettiin äänestys.

Lautakunta päätti äänin 5–4, vähemmistössä puheenjohtaja Karhu, jäsenet Mänttäri ja Haltia sekä varajäsen Järn, jatkaa asian käsittelyä.

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Haltia, esittelijän ehdotuksesta poiketen, ehdotti, että tariffia korjataan suuntaamalla lippujen hintojen korotukset kertalippujen hintoihin niin, että kertalipun hinnaksi päätetään 2,50 euroa. Varajäsen Järn kannatti Haltian tekemää esitystä.

Asiassa toimitettiin äänestys.

Lautakunta päätti äänin 6–3, vähemmistössä jäsenet Haltia ja Mänttäri sekä varajäsen Järn, hyväksyä esittelijän esityk-sen.

Merkittiin, että jäsen Mänttäri ilmoitti edellä kirjatun ehdotuksensa olevan myös hänen eriävä mielipiteensä.

Merkittiin, että jäsen Haltia ilmoitti edellä kirjatun ehdotuksensa olevan myös hänen eriävä mielipiteensä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.8.2007), että hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion laatimisohjeet Khs hyväksyi kannanoton, jonka mukaan joukkoliikenteen lipunhintoihin tehdään enintään yleistä kustannustason muutosta vastaavat korotukset.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että joukkoliikennelautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2008 perustuu esitetyn suuruiseen 1,5 % keskimääräiseen tariffitarkistukseen 1.1.2008 lukien.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää esitystä perusteltuna.

Khs katsoo, että joukkoliikennelautakunnan esitys on perusteltu.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee tarkistaa Helsingin sisäistä tariffia 1.1.2008 lukien seuraavasti:

Matkakorttitariffi 1.1.2008 alkaen:

Lippulaji	Hinta euroa

Kertalippu, aikuiset	2,20
Kertalippu, lapset 7–16 v	1,10
Tekstiviestilippu	2,00
Automaatista myytävä kertalippu, aikuiset	2,00
Automaatista myytävä kertalippu, lapset 7–16 v	1,00
Ennakkolippu, hallintokunta, aikuiset	3,40
Ennakkolippu, hallintokunta, lapset 7–16 v	1,70
Suomenlinnalippu, aikuiset	3,80
Suomenlinnalippu, lapset 7–16 v	1,90
Raitiovaunulippu, aikuiset	2,00
Automaatista myytävä raitiovaunulippu, aikuiset	1,80
Arvolippu, aikuiset	1,82
Arvolippu, lapset 7–16 v	0,75
Arvolippu, alennusryhmä 1	1,37
Arvolippu, alennusryhmä 2	0,91
Arvolippu, raitiovaunu, aikuiset	1,37
Kausilippu (14 pv), aikuiset	22,40
lisäpäivä	1,28
Kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v	9,40
lisäpäivä	0,54
Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 1	16,80
lisäpäivä	0,96
Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 2	11,20
lisäpäivä	0,64
Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), aikuiset	36,00
lisäpäivä	2,05
Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v	18,00
lisäpäivä	1,03
Lippulaji	Hinta euroa
Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), aikuiset	36,00
lisäpäivä	2,05
Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), lapset 7–16 v	18,00
lisäpäivä	1,03
Aamuyönlippu, kertalippu	4,00
Aamuyönlippu, arvolippu	3,50
Matkailijalippu, aikuiset – 1vrk	6,00
Matkailijalippu, aikuiset – 3 vrk	12,00
Matkailijalippu, aikuiset – 5 vrk	18,00
Matkailijalippu, lapset – 1 vrk	3,00
Matkailijalippu, lapset – 3 vrk	6,00
Matkailijalippu, lapset – 5 vrk	9,00

Matkakorttimaksu on 1.1.2008 alkaen 9,00 euroa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tuottolaskelma, ve 1
	Liite 2	Tuottolaskelma, ve 2
	Liite 3	Tuottolaskelma, ve 3
	Liite 4	Kvstossa 31.10.2007 tehty vastaehdotus

LASTEN JA NUORTEN KORVATAUTIEN ERIKOISALAN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN HUS:N TEHTÄVÄKSI

Khs 2007-2117

Terveyslautakunta toteaa (25.9.2007), että terveysasemat-osastoon kuuluvalla lasten erityispalvelujen poliklinikalla annetaan korvalääkärin, foniatrin ja puheterapian palveluja helsinkiläisille lapsille ja nuorille. Poliklinikka palvelee koko kaupunkia. Lasten erityispalvelujen poliklinikan 57 työntekijästä neljä kuuluu korvalääkäritoiminnan piiriin.

Korvalääkäreiden palvelujen piirissä ovat neuvola- ja kouluikäiset helsinkiläiset lapset ja nuoret. Pääpaino on kuulodiagnostiikassa ja siihen liittyen lasten korva-, nenä-, kurkkutautien, infektioiden, risaongelmien ja allergian polikliinisessa tutkimisessa ja hoidossa. Poliklinikka huolehtii myös koululaisten lakisääteisistä erikoislääkäritasoisista kuulontutkimuksista. Neuvolaikäisten osalta yhteistyö foniatrisen tiimin ja puheterapeuttien kanssa on tärkeää varmistettaessa lasten kielen ja puheenkehityksen edellytyksiä kuulon kannalta.

Vuonna 2006 korvalääkäreillä oli 1 634 potilaskäyntiä ja kuulontutkijan tehtäviin kuuluvia kuulontutkimuksia tehtiin 1 308.

Korvalääkäritoiminnan pieneen kokoon (1,5 korvalääkäriä, 1 kuulontutkija ja 1 sairaanhoitaja) liittyy ongelmia, joista hankalin on haavoittuvuus. Toiminta vaurioituu pahoin, kun yksikin työryhmän jäsenistä sairastuu. Lisäksi ryhmän työntekijöillä ei ole oman ammattikunnan työtovereita, yhteydet kollegaverkostoon ja koulutus joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Kyseessä on itsenäinen erikoisala, jolla yksikön pienuudesta johtuen ei ole oman erikoisalan ylilääkäriä vastaamassa toiminnasta ja sen ammatillisesta suunnittelusta.

Toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja erityisosaamisen turvaamisen kannalta ongelmat voidaan parhaiten välttää, mikäli henkilöstö siirtyy hallinnollisesti HYKS:n silmä- ja korvasairaalan alaisuuteen, mutta toiminta jatkuu edelleen lapsiin ja nuoriin keskittyvänä entisissä tiloissa läheisessä yhteistyössä lastenerityispalvelujen poliklinikan foniatrisen tiimin ja puheterapeuttien kanssa.

Näin toimien työntekijät pääsevät osaksi suurempaan oman alan ammatillista yhteisöä ja suunnitteluun saadaan mukaan korvatautien erikoisalan laajempaa osaamista. Korvaklinikan alaisuuteen kuuluessa voidaan tarvittaessa toteuttaa tehtäväkiertoa kuulokeskuksen henkilökunnan kanssa täten syventäen ja laajentaen audiologisia tietoja ja taitoja. Klinikan sisäisiin koulutuksiin osallistuttaessa erikoisalan uuden tiedon tasalla pysyminen on paremmin mahdollista. Suurempaan yhteisöön kuuluminen on sijaisten hankkimisen kannalta edullista eikä toiminta ole yhtä herkkä vaurioitumaan, kun tehtäviä voidaan jakaa useamman kesken.

Tehtävän siirtymisen jälkeenkin asianomaisten työntekijöiden toimenkuvat, kliininen työ omine helsinkiläisine potilaineen, yhteys lähettäjiin ja heidän perehdytyksensä säilyvät ennallaan. Nykyisen toiminnan edut, pitkät hoitosuhteet ja keskittyminen helsinkiläisiin lapsipotilaisiin, säilytetään. Poliklinikan toimintavarmuus huomioiden sen pieni koko paranee ja myös ammatillisesta osaamisesta pystytään paremmin huolehtimaan.

Aloite toiminnan siirtämisestä on tullut tämän yksikön henkilökunnalta. Asiaa on valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa terveysasemien johtajan ja ao. toimintaa johtavan ylilääkärin johdolla.

Virkamiestasolla on asiasta neuvoteltu HYKS:n johdon ja ao. toimialajohdon kanssa ja he kannattavat tehtävän siirtämistä.

Erikoissairaanhoitolain 10 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee antaa alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita terveyskeskusten ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Ehdotus tehtävän siirtämisestä on siten erikoissairaanhoitolain säännöksen mukainen.

Korvalääkäritoiminnan siirtyminen HYKS:iin on työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain tarkoittama liikkeen luovutusta vastaava tilanne, jolloin henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, ellei erityistapauksissa muuta sovita. Terveyskeskuksen siirtyvissä tehtävissä työskenteleville tarjotaan mahdollisuus siirtyä tehtävien siirtymisen yhteydessä HYKS:iin. Pääsääntö on suora siirto vastaaviin tehtäviin.

Khn johtosäännön mukaan Kvsto päättää erikoissairaanhoidossa jonkin erikoisalan tuottamisen lopettamisesta kaupungin omana toimintana. Koska korvalääkäritoiminnan siirtämistä koskeva esitys merkitsee samalla terveyskeskuksen tuottaman korvatautien erikoisalan toiminnan lopettamista, päätösvalta kuuluu Kvstolle.

Päätöksen yhteydessä tulee myös toiminnan tuottamiseen terveyskeskuksen vuoden 2008 talousarvioon esitetty 265 000 euron rahoitus siirtää HUS:n talousarvioon.

Lautakunta hyväksyi 25.9.2007 omalta osaltaan lasten ja nuorten korvatautien erikoissairaanhoidon keskittämisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tehtäväksi osaksi silmä- ja korvasairaalan toimintaa, jolloin kaikki helsinkiläisten lasten ja nuorten tarvitsemat korvatautien erikoisalan erikoissairaanhoidon palvelut järjestää 1.1.2008 lukien HUS.

Lautakunta esittää, että HUS:lle siirretään terveyskeskuksen vuoden 2008 talousarvioesityksen määrärahoista toiminnan siirron edellyttämä rahoitusosuus 265 000 euroa.

Lopuksi lautakunta omalta osaltaan esittää, että Khs päättäisi oikeuttaa terveyskeskuksen toimitusjohtajan tekemään henkilökunnan HUS:iin siirtymisen edellyttämät päätökset.

HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja on (11.10.2007) lähettänyt vs. vastuualuejohtajan lausunnon, jossa todetaan mm., että vuoden 2007 aikana on Helsingin kaupungin palveluksessa olevien korvalääkäreiden aloitteesta selvitetty mahdollisuutta siirtää Dagmarinkatu 6:ssa sijaitsevan lasten erityispalvelujen poliklinikan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalan toiminta osaksi HYKS:n Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan toimintaa.

Ko. poliklinikalla on kaksi korvalääkärin virkaa, joista toinen osa-aikainen, sekä yksi kuulontutkijan ja yksi sairaanhoitajan toimi. Erikoislääkärikäyntien ja kuulontutkimusten lisäksi työntekijät ovat käyneet tutkimassa kehitysvammaisia harjaantumiskoululaisia (7 työpäivää). Kiinteää yhteistyötä on tehty samassa yksikössä foniatrisen työryhmän kanssa.

Terveyslautakunnan ehdotuksen mukaisesti HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka on valmis ottamaan alaisuuteensa kyseisen toiminnan ja siitä vastaavan henkilöstön. Toiminnan luonne jatkuu ennallaan käsittäen helsinkiläisten lasten ja nuorten kuulon ja infektiotautien erikoislääkäritasoisen avohoidon. Niin ikään toiminta jatkuu nykyisessä kiinteistössä. Toimintaa kehitetään yhteistyössä siirtyvän henkilöstön kanssa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka vastaa työntekijöiden koulutuksesta ja mahdollisesta erikseen sovittavasta tehtäväkierrosta.

Henkilöstön kuuleminen pidetään 15.10.2007. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä Helsingin kaupungilta vastaaviin tehtäviin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Syksyn 2007 aikana rakennetaan toimivat tietoliikenneyhteydet HYKS:stä lasten erityispalvelujen poliklinikan korva-, nenä- ja kurkkutautien toimintapisteisiin.

Helsingin kaupunki siirtää HUS:lle toiminnan ylläpitämiseen varatun rahoitusosuuden 265 000 euroa.

Khs toteaa, että terveyskeskuksesta saadun tiedon mukaan henkilöstön kuulemistilaisuudessa 15.10.2007 kaikki neljä henkilöä ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita siirtymään HUS:n palvelukseen.

Khs toteaa edelleen, että mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Khn tarkoituksena on kehottaa terveyskeskuksen toimitusjohtajaa tekemään henkilökunnan HUS:iin siirtymisen edellyttämät päätökset.

Vielä Khs toteaa, että vuoden 2008 talousarvioesityksen valmistelussa on otettu huomioon nyt esitetty tehtävien siirto HUS:lle, ja määrärahat sisältyvät kaupungin ensi vuoden talousarviossa kohtaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että lasten ja nuorten korvatautien erikoissairaanhoito keskitetään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tehtäväksi osaksi HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan toimintaa, jolloin kaikki helsinkiläisten lasten ja nuorten tarvitsemat korvatautien erikoisalan erikoissairaanhoidon palvelut 1.1.2008 lukien järjestää HUS.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

KESKUSTAN MAANALAISEN HUOLTOVÄYLÄN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2005-2380

Khs ilmoittaa, että Helsingin Väylä Oy on (8.10.2007) Khlle osoittamassaan kirjeessä todennut seuraavaa:

Kvsto hyväksyi 14.12.2005 Keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman siten, että väylähankkeen rakennuskustannukset ovat enintään 54,8 milj. euroa (alv. 0 %) kustannustasossa 10/2004.

Kvsto päätti 17.5.2006 asettaa louhintakustannusten nousun takia enimmäishinnaksi 65,1 milj. euroa kustannustasossa RI = 113,4 ja THI = 142,1 eli kesäkuun 2007 kustannustasossa 68,9 milj. euroa (THI = 150,7).

Huoltoväylän louhintatyöt ovat valmistumassa.

Helsingin Väylä Oy on louhintatöiden aikana teettänyt länsipään (Lastenlehdon puisto – Keskuskatu) sisustamiseen tarvittavat suunnitelmat. Itäpään sisustussuunnittelu on käynnissä. Sisustaminen on aikataulutettu siten, että länsipään työt alkavat tänä syksynä ja itäpää vuotta myöhemmin.

Tehdyissä analyyseissä länsipään urakkamuodoksi valittiin jaettu urakka tavoitteena hyödyntää alan markkinat mahdollisimman laajasti.

Nyt saadut länsipään urakkatarjoukset ylittävät merkittävästi kustannusarvion. Saatujen sisustusurakkatarjousten perusteella on ennustettavissa, että koko huoltoväylän kokonaiskustannukset ovat n. 89,5 milj. euroa (alv. 0 %). Tämä olisi n. 30 % enemmän kuin Kvston tarkistama enimmäishinta.

Kustannusjakauma	Hyväksytty enimmäishinta	Esitetty enimmäishinta
Louhintakustannukset	42,0	42,0
Länsiosan sisustustyöt	15,9	27,0
Itäosan sisustustyöt	11,0	20,5
Yhteensä	68,9	89,5

Itäosan sisustusurakoista on tarkoitus järjestää tarjouskilpailu ensi vuoden syksyllä.

Huoltoväylä on ensimmäinen näin laaja Suomen olosuhteissa toteutettu maanalainen huoltojärjestelmä eikä sille ole suoranaisia vertailukohteita.

Kohteen ainutlaatuisuutta ja urakoitsijoiden vähäistä kiinnostusta kuvaa hyvin se, että rakennusteknisiä töitä koskevaan tarjouskilpailuun ilmoitti halukkuuteensa seitsemän urakoitsijaa, joista kuitenkin ainoastaan kaksi tällä hetkellä louhintaurakoitsijoina toimivaa päätyivät jättämään tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Kyseiset urakoitsijat tuntevat kohteen vaativuuden ja sen vaikeudet hyvin. Rakennusteknisten töiden urakoiden lisäksi tarjouksia pyydettiin 35 erityisurakoitsijalta viidestä muusta urakkakokonaisuudesta. Tarjouksia saatiin 13.

Urakoitsijat joutuvat suorittamaan työnsä kireässä aikataulussa poikkeuksellisen hankalissa olosuhteissa maan alla vilkkaan työmaaliikenteen keskellä. Urakoitsijat joutuvat ottamaan huomioon sekä toisensa että väylän liitännäishankkeiden työmaaliikenteen, jolle ei ole käytettävissä muita ajoreittejä. Tältä osin työtä voi verrata raideliikenneverkkojen korjaukseen samanaikaisesti kun niillä liikennöidään. Tämä lisää urakoihin sisältyviä riskejä merkittävästi.

Tällä hetkellä rakentamisessa eletään poikkeuksellisen korkeaa suhdannetta, jossa suuren menekin aiheuttama pula keskeisistä tuotantotekijöistä nostaa tarjoushintoja. Puutetta on sekä ammattitaitoisesta työvoimasta että rakennustarvikkeista.

Kaupunki on tehnyt Stockmann Oyj:n kanssa liittymissopimuksen (Kvsto 14.12.2005), jonka mukaan kaupunki pyrkii toteuttamaan väylän vuoden 2008 loppuun mennessä. Stockmann Oyj:n liiketoiminnan laajenemisen edellytyksenä on huoltoväylän valmistuminen.

Kaupunki on asettanut elinkeinostrategiansa tavoitteiksi mm. kaupunkiympäristön vetovoimaisuuden lisäämisen, liikenteen sujuvuuden sekä palveluelinkeinojen kasvun edistämisen. Huoltoväylän toteuttaminen edistää osaltaan näitä tavoitteita.

Tunnelin itäinen osa olisi mahdollista varustella ainoastaan pelastuskäyttöön. Tämä poikkeaisi alkuperäisestä suunnitelmasta ja vähentäisi tunnelista saatavia hyötyjä. Vähittäiskaupan logistiikkakeskukset sijaitsevat painotetusti Lahdenväylän ja Tuusulanväylän läheisyydessä ja tämä yhdessä Vuosaaren sataman valmistuksen kanssa painottavat liikkeisiin tulevia tavaravirtoja kaupungin itäisille sisääntuloväylille.

Hankkeen aikataulun varmistamiseksi Helsingin Väylä Oy on tehnyt ehdolliset urakoitsijoiden valintapäätökset. Päätöksiin ja myöhemmin tehtäviin urakkasopimuksiin sisältyy purkuehto siltä varalta, että Kvsto ei hyväksy hankkeen enimmäishinnan korotusesitystä.

Helsingin Väylä Oy esittää, että Keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelmaa tarkistettaisiin siten, että uudeksi arvonlisäverottomaksi enimmäishinnaksi asetetaan 89,5 milj. euroa kesäkuun 2007 kustannustasossa RI = 122,7 ja THI = 150,7 ja että kaupunki antaisi omavelkaisen takauksen tarkistetulle enimmäishinnalle.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (8.10.2007) enimmäishinnan korottamisesta antamassaan lausunnossa, että koko huoltoväylän rakentamiskustannukset ovat Helsingin Väylä Oy:n länsipään sisustusurakasta saamien tarjousten perusteella ennustettuna 89,5 milj. euroa (alv. = 0) kesäkuun 2007 hintatasossa. Kvston 17.5.2006 hyväksymä enimmäishinta samassa kustannustasossa on 68,9 milj. euroa. Korotustarve on 20,6 milj. euroa eli n. 30 %.

Hanke päätettiin alun perin 54,8 milj. euron suuruisena. Kun enimmäishintaa korotettiin Kvstossa 17.5.2006 ensimmäisen kerran 10,3 milj. eurolla, uuteen hintaan sisällytettiin silloin vielä tekemättä olevien töiden kustannusten nousuvarausta n. 3 milj. euroa. Nyt tämä varaus on osoittautunut täysin riittämättömäksi. Tunnelin länsiosan sisustustöiden kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet. Asetelma, jossa kohdetta rakennetaan samalla kun uusia vaiheita kilpailutetaan, on ongelmallinen kustannuspuitteessa pysymisen kannalta erityisesti nousevien hintojen tilanteessa. Jatkossa hankkeen rakennuttajan tulisi kiinnittää tähän näkökohtaan enemmän huomiota.

Huoltoväylä on kaupungin tärkeä strateginen investointi, jonka rakentaminen on jo käynnistänyt ydinkeskustan kiinteistöissä mittavat rakentamisinvestoinnit. Huoltoväylän länsipään, jota nyt saadut urakkatarjoukset koskevat, toteutusta tulisi siten jatkaa viivytyksittä tavoitteena kohteen valmistuminen vuoden 2008 loppuun mennessä.

Vielä kilpailuttamatta olevan tunnelin itäpään sisustusurakan käynnistämisessä on seurattava tarkoin rakentamisen kustannuskehitystä.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korottamista esityksen mukaisesti.

Khs viittaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon ja toteaa, että tässä tilanteessa tarve tarkistaa hankkeen enimmäishinta on väistämätön tosiasia. Helsingin Väylä Oy:n tulee huoltoväylän itäpään sisustusurakan aloittamisessa huolellisesti ottaa huomioon rakentamisen kustannuskehitys. Tarve kaupungin Helsingin Väylä Oy:lle annettavalle omavelkaiselle takaukselle on 85 milj. euroa (joka on hankkeen rahoittamisen rahalaitoslainojen enimmäismäärä).

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä keskustan maanalaisen huoltoväylän rakentamiskustannusten uudeksi enimmäishinnaksi 89 500 000 euroa (alv. = 0 %) hintatasossa kesäkuu 2007 RI = 122,7 ja THI = 150,7.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa 21.6.2006 tekemänsä Helsingin Väylä Oy:n perustamista koskevaa päätöstä kaupungin omavelkaisen takauksen osalta siten, että kaupungin antaman omavelkaisen takauksen määrä Helsingin Väylä Oy:lle maanalaisen huoltoväylän rakentamiseen otettaville lainoille on enintään 85 000 000 euroa ilman vastavakuutta.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Helsingin Väylä Oy:n kirje 8.10.2007

HELTECH HAAGAN KOULUTUSYKSIKÖN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1585

Kiinteistölautakunta toteaa (12.6.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Haagan koulutusyksikön rakennukset ovat valmistuneet 1968. Rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa, koska kiinteistön eri tekniset järjestelmät ovat elinkaarensa päässä eli vuodelta 1968. Hankkeen laajuus 16 821 br-m².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 21 700 000 euroa eli arvonlisäverollisena 26 430 000 euroa kustannustasossa 2/2007.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008–2011.

Rakennuttamisen ja suunnittelun lisätöiden kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 1 310 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 475 200 euroa.

Heltech Haagan koulutusyksikön peruskorjauksesta on laadittu 30.3.2007 päivätty hankesuunnitelma opetusviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

Opetuslautakunta on antanut hankesuunnitelmasta sekä luonnoksista puoltavan lausunnon 29.5.2007 ja esittänyt kiinteistölautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä.

HKR-Rakennuttaja on tehnyt rakennuttamisen ja suunnittelun lisätyötarjouksen em. kohteesta.

Kyseiseen hankesuunnitelmaan perustuvat rakennuttamis- ja suunnittelutyöt on tilattu 25.7.2006.

Tilauksen palkkio on ollut yhteensä arvonlisäverottomana 766 000 euroa.

Hankkeen laajuus on muuttunut noin kolminkertaiseksi lähtötilanteesta, jossa oli tarkoitus päivittää jo aiemmin laadittu 24.12.2005 päivätty hankesuunnitelma.

Rakennuttamis- ja suunnittelutehtävät:

	euroa alv. 0 %
Tilaus 2975/06	766 000
Lisätyötarjous	1 310 000
Yhteensä	2 076 000

Tarjouksessa noudatetaan tilakeskuksen ja HKR-Rakennuttajan välillä sovittuja rakennushankkeiden yhteistoiminnan laatujärjestelmän edellyttämiä menettelytapoja sekä keskinäisen rakennuttamisen sopimuskäytäntöä.

Rakennuttamistehtävään kuuluvat Rakennuttamisen tehtäväluettelon RAP 95 (RT 10 - 10575) kohtien C 2–8 mukaiset tehtävät.

HKR-Rakennuttajan palkkio rakennuttamistehtävien lisätöiden suorittamisesta on arvonlisäverottomana 265 000 euroa.

Lisäksi toimeksiantoon kuuluvat seuraavat oheistehtävät:

- Rakennus- ja rakennesuunnittelun ohjaus

- LVISAT-rakennuttaminen

- Rakennustyön paikallisvalvonta

- Hankkeen kustannussuunnittelu

- Hankkeen taloushallinto

Palkkio lisätöiden oheistehtävistä on arvonlisäverottomana 285 000 euroa.

Lisäksi HKR-Rakennuttaja veloittaa erikseen todellisten kustannusten mukaan seuraavat kustannuserät: kopio-, kuljetus-, painatus-, lupa-,
viranomaisten tarkastus- ja liittymismaksut ja muut rakennuttamiseen liittyvät ns. kauttalaskutuserät.

Kauttalaskutuserien arviohinnan lisälaskutuserien osuus on yhteensä arvonlisäverottomana 100 000 euroa.

HKR-Rakennuttajan lisätöiden rakennuttamiskustannukset ovat yhteensä arvonlisäverottomana 650 000 euroa.

HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut hankkeen suunnittelun, suunnittelukustannukset HKR veloittaa todellisten kustannusten mukaan. Suunnittelukustannusten lisätöiden kustannukset ovat yhteensä arvonlisäverottomana 508 800 euroa, arvonlisäverollisena 660 000 euroa.

Hankkeen tarpeellisuus Rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa, koska kiinteistön eri tekniset järjestelmät ovat elinkaaren päässä.

Vanhentuneen talotekniikan pettämisestä johtuvat vauriot ovat vakavia ja vaativat pikaisia korjaustoimenpiteitä, jotta opetustoiminta voisi jatkua turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.

Tämän hankkeen yhteydessä parannetaan myös välttämättömiä toiminnallisia puutteita.

Hankkeen laajuus Hankkeen laajuus on 16 821 br-m², 12 581 hy-m², 14 791 ht-m².

Kustannukset ja rahoitus

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan peruskorjauksen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 21 700 000 euroa eli arvonlisäverollisena 26 430 000 euroa kustannustasossa 2/2007 (RI 120,1; THI 145,5 ).

Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen investointiohjelman korjaushankkeista vuosilla 2008–2011.

Aikataulu Toteutussuunnittelu ajoittuu vuosille 2007–2008, rakentaminen aloitetaan huhtikuussa 2008 ja hanke valmistuu keväällä 2010.

Vuokravaikutus Nykyinen vuokra on 8,10 euroa/ht-m² (eli 119 585,42 euroa/kk). Uusi vuokra on 14,96 euroa/ht-m² (eli 220 989,12 euroa/kk). Uusi vuokra koostuu sekä pääomasta 12,22 euroa/ht-m², että ylläpitovuokrasta 2,74 euroa/ht-m²/kk. Huoneistoala on 14 772 ht-m².

Lautakunta esittää Heltech Haagan koulutusyksikön perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen kustannukset saavat olla enintään 21 700 000 euroa arvonlisäverottomana, 26 430 000 euroa arvonlisäverollisena, kustannustasossa 2/2007, RI 120,1 ja THI 145,5.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (4.10.2007) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että vuonna 1968 valmistunut rakennus on pinnoiltaan huonossa kunnossa ja talotekniikaltaan käyttöikänsä loppupuolella. Kosteusongelmia esiintyy rakenteellisten vaurioiden vuoksi. Ilman laajaa peruskorjausta kiinteistön kunto laskee niin alas, että sitä ei voida käyttää opetustilana.

Hankesuunnitelman mukaan rakennuksen julkisivut lasi- ja alumiinipintojen osalta uusitaan kauttaaltaan. Sisällä uusitaan laajasti ilmanvaihto‑, vesi-, viemäri- sekä lämmitysjärjestelmiä. Samalla tehdään tilamuutoksia toiminnallisuuden parantamiseksi, mm. keittiön kaikki tilat uudistetaan. Auto-osaston ja hallintotilojen välille tehdään yläpihan alainen yhdyskäytävä.

Hankkeen kokonaislaajuus on n. 16 820 br-m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 26,43 milj. euroa (veroton hinta 21,7 milj. euroa) hintatasossa 2/2007. Neliökustannukseksi tulee 1 559 euroa/br-m².

Peruskorjauksen aikataulu riippuu siitä, missä aikataulussa väistötilat saadaan käyttöön. Hanke tehdään kolmessa vaiheessa, jolloin väistötilojen tarve on n. 5 000 m². Väistötiloja ollaan esittämässä Myllypuron voimalaitoksen tiloihin. Ne ovat kuitenkin käytettävissä aikaisintaan vuoden 2009 alussa. Kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaehdotuksessa 2008–2010 hanke on ajoitettu vuosille 2009–2010.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Khs ilmoittaa, että sen vähemmistön (Enroth, Koskinen, Oker-Blom, Peltokorpi, Rautava, Rihtniemi ja Urho) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi niin, että hankkeen tarvetta arvioidaan osana opetusviraston ammatillisen koulutuksen tilojen kokonaisselvitystä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon teknisten alojen ammatillisen opetuksen kehittämistarpeet.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Heltech Haagan koulutusyksikön perusparannuksen 30.3.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 16 821 br-m²ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 26 430 000 euroa (veroton hinta 21 700 000 euroa) hintatasossa 2/2007.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 30.3.2007

VANHANKAUPUNGIN ASUINRAKENNUSTEN TONTTIEN 27925/1 JA 27926/1 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2007-2205

27. kaupunginosan (Vanhakaupunki) korttelin nro 27925 tontti nro 1 ja korttelin nro 27926 tontti nro 1; Hämeentie

Kiinteistölautakunta toteaa (2.10.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vanhankaupungin Annalan ja Kellomäen asemakaavan muutos nro 10950 on tullut lainvoimaiseksi 10.10.2003. Helsingin perustamispaikalle laaditussa kaavamuutoksessa on suojeltu suurimmalta osin ympäristö ja siihen kuuluvat rakennukset historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaana.

Kaavamuutoksessa on merkitty Kellomäelle Hämeentien varteen kuitenkin kaksi uutta asuinrakennusten tonttia (A) 27925/1 ja 27926/1. Kummankin tontin kaavaan merkitty rakennusoikeus on 250 k-m². Tonteille haetaan rakennuslupaa keväällä 2008.

Edellä mainituille tonteille ei ole vahvistettu vuokrausperusteita.

Tonttien omistus Kaupunki omistaa mainitut tontit.

Varauspäätös Khs päätti 11.6.2007 varata tontit 27925/1 ja 27926/1 Karin Krokforsille ja Oliver Whiteheadille, Kirsi Norrokselle sekä Anita ja Juhani Pentinmikolle perustettavan yhtiön lukuun vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2008 saakka.

Tontti, käyttötarkoitus, osoite

Pinta-ala m²

Rakennus-oikeus k-m²

Tehokkuus

Varausaika

27925/1 (A III)
Hämeentie 170

486

250

0,51

31.12.2008

27926/1 (A III)
Hämeentie 168

745

250

0,34

31.12.2008

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kvston 27.8.2003 hyväksymän ja 10.10.2003 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 10950 mukaan tontit, joille nyt esitetään vuokrausperusteita, ovat enintään kolmikerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta (A III).

A-korttelialueelle saa kullekin tontille rakentaa enintään 40 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.

Tonteilla 27925/1 ja 27926/1 ensimmäisessä kokonaan tai osittain maanpäällisessä kerroksessa saa olla vain työhuoneita, varastoja ja autopaikkoja. Ensimmäisen kokonaan tai osittain maanpäällisen kerroksen julkisivun on oltava paikalla muurattua punatiiltä tai rapattu. Muilta osin julkisivun rakennusmateriaali on puu. Kattokaltevuuden tulee olla 28–32 astetta.

Kaava-alueella Koskelantien eteläpuolella ovat kaikki kortteli-, puisto-, katu- ja liikennealueet muinaismuistolailla rauhoitettua muinaismuisto-aluetta, jolla ei saa kaivaa eikä täyttää maata ilman museoviranomaisen lupaa. Tontin puiston vastaiselle rajalle ei saa istuttaa pensasaitaa eikä rakentaa aitaa. Tukimuurit on rakennettava luonnonkivestä.

Autopaikkanormi on asuntojen osalta vähintään 1 ap/140 k-m² tai enintään 1 ap/asunto.

Tonttien 27925/1 ja 27926/1 muodostaminen on vireillä, joten niitä ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin. Muutoin tonttitietojen osalta viitataan edellä olevaan taulukkoon.

Tonttien maaperätiedot Geoteknisen kartan (Geotekninen osasto, Helsinki 1989) mukaan tontit sijaitsevat kallioisella alueella.

Kaupungin tiedossa ei ole, että alueella olisi harjoitettu aikaisemmin toimintaa, josta olisi voinut aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Vuokra Kvsto päätti 10.12.2003 (asia 15) vahvistaa Toukolan erillispientalojen tonteille (AO) 23903/12 ja 13 vuokrausperusteet, joiden mukaan tonttien vuosivuokrat määräytyvät pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 30 euroa. Nämä tontit vuokrattiin vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas II -ehdoin. Tonttitehokkuudet olivat e = 0,30 ja e = 0,28.

Kvsto päätti 13.12.2006 (asia 7) vahvistaa Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotonttien (AK) 23124/27 ja 29 vuokrausperusteet, joiden mukaan tonttien vuosivuokrat määräytyvät pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 35 ja 37 euroa. Nämä tontit vuokrataan vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Tonttitehokkuudet olivat e = 3,03 ja e = 3,22.

Asuinrakennusten tontit (A) 27925/1 ja 27926/1 on varattu vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja. Tämän vuoksi tonteille tulisi vahvistaa ns. hitas-hintaa korkeampi sääntelemättömän kohteen vuokra.

Ottaen lisäksi huomioon maan arvon nouseminen Kvston po. päätösten jälkeen, tonttien tehokkuusluvut (e = 0,51 ja e = 0,34), sijoittuminen ja pohjaolosuhteet po. asuntotonttien vuosivuokria määritettäessä voitaisiin pitää perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 40 euroa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien työhuoneiden osalta peritään samaa vuokraa kuin asuintiloista.

Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Vuokrien määrittelyssä on siten huomioitu samalle tai vastaavalle
alueelle aiemmin vahvistetut vuokrausperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Asuntotonttien laskennallinen k-m²-hinta hintatasossa (8/2007, ind.1 664) on n. 666 euroa. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on tonteilla n. 2,66 euroa/as-m²/kk.

Khs toteaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 27. kaupunginosan asemakaavan muutokseen nro 10950 sisältyvät jäljempänä mainitut tontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 27925 tontin nro 1 ja korttelin nro 27926 tontin nro 1 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 40 euroa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien työhuoneiden osalta peritään samaa vuokraa kuin asuintiloista.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 10950

KONALAN TONTTIEN 32019/5 - 7 JA KORTTELEIDEN 32020 - 32024 YM. ALUEIDEN (SÄNKITIEN, SOTILASPELLONTIEN JA VANHAN HÄMEENKYLÄNTIEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11645)

Khs 2007-501

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32019 tonttien nro 5–7 ja kortteleiden nro 32020–32024 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Vanhan Hämeenkyläntien molemmin puolin ja rajoittuu lännessä Espoon kaupunkiin.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella turvataan jälleenrakennuskautta edustavien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pientalojen ja aikakaudelleen tyypillisen katumiljöön säilyminen sekä ohjataan jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttämistä. Tonttitehokkuus säilyy nykyisessä arvossa e = 0.25. Lehtimäenpuiston reunoille esitetään rakennuspaikka kuudelle uudelle omakotitalolle, joiden kerrosala on yhteensä 766 m².

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asunto-aluetta. Sänkitien, Sotilaspellontien ja Vanhan Hämeenkyläntien varteen sijoittuva pientaloalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota yleiskaavan mukaan kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan tavoitteiden mukainen.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1962. Kaavan mukaan omakoti- ja huvilamaiseen tapaan rakennettavalla korttelialueella (AO/500) saa rakentaa asunnon kullekin 500 m²:lle tonttimaata. Samalla tontilla saa olla enintään neljä asuntoa ja pienemmällä tontilla kuin 1 500 m² vain yksi asuinrakennus. Enimmäiskerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 0.25. Maistraatin luvalla saa rakentaa talousrakennuksen, jossa lämmitettävä tila on alle 20 k-m². Päärakennus on sijoitettava vähintään 6 m:n ja talousrakennus vähintään 5 m:n päähän naapuritontin rajasta.

Alueen rakennuskantaa ja jälleenrakennuskauden miljöötä tai osia siitä ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa, joka tältä osin on vanhentunut.

Lehtimäenpuisto on kaavassa puistoaluetta (P).

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katu- ja puisto-alueet.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Konalassa pientalovaltaisella alueella ja on puistojen ympäröimä. Lännessä alue rajoittuu Espoon kaupunkiin, jonne rakennetaan pientalovaltainen Painiityn asuntoalue.

Rakennettu ympäristö

Alue on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, jälleenrakennuskautta edustava puutarhamainen aluekokonaisuus, jossa on 69 tonttia. Asuinrakennuksista 45 (65 %) on rakennettu vuosina 1948–1959. Myös 1960-luvulla rakennetuista 12 talosta kahdeksan edustaa jälleenrakennuskautta. 1970-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja taloja on 12.

Alueen jälleenrakennuskautta edustavan rakennuskannan perustyyppi on puolitoistakerroksinen, harjakattoinen, rapattu tai puuverhoiltu talo, jossa on maalattu betonisokkeli. Ainoa julkisivusta erottuva ulokemainen osa ovat kuistit. Ikkunat ovat suhteellisen pienet, ja umpinaista julkisivupintaa on runsaasti. Sisäänkäynti on kuistin kautta, joka voi olla avokuisti tai umpinainen. Kuistille johtavat betoniportaat, joissa usein on metallikaide.

Vain muutamaa rakennusta on myöhemmin jatkettu tai laajennettu,
ja rakennusten säilyneisyysaste on verrattain korkea. Yleisesti ottaen rakennuksia on korjattu huolella ja pieteetillä; ylilyöntejä esiintyy vain harvassa tapauksessa. Alkuperäisiä puuikkunoita sekä sisäänkäyntien ja autotallien puupaneliovia on säilynyt runsaasti. Lähes kaikissa taloissa on tallella alkuperäiset, 1950-luvun kapeat kellarin ja ullakon puuikkunat. Muutamassa rapatussa rakennuksessa on ikkunoiden ja ulko-ovien ympärillä tiilikoristeluja. Muita säilyneitä yksityiskohtia ovat mm. julkisivujen kuviorappaukset, pystyrima- tai limilaudoitusvuoraukset, metallikaiteet, metalliset portit, pihojen betonilaatta- ja sorapäällysteet ja kuistien kimppupilarit.

Autotalli on yleensä sijoitettu kellariin, johon on ajoluiska kadulta. Varsinkin Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien varrella olevat katunäkymät ovat säilyneet hyvin alkuperäisinä ja yhtenäisinä monine rapattuine julkisivuineen.

Alueella on säilynyt hyvin jälleenrakennuskauden alueille tyypillinen puutarhamainen yleisilme. Tontit on rajattu katutilasta pensasaidoin ja istutetulla etupuutarhalla. Suurilla pihoilla on vielä jäljellä sekä luonnonvaraista kasvillisuutta että istutettuja hedelmäpuita ja erilaisia alueelle ilmettä antavia harvinaisia havupuita.

Palvelut Alueen läheisyydessä ovat ala-asteen koulu ja päiväkoti. Kaupalliset palvelut ovat Konalantien toisella puolen, noin puolen kilometrin etäisyydellä.

Luonnonympäristö

Etelässä tontit rajoittuvat Lehtimäenpuistoon, jonka keskellä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Puistosta on kulkuyhteys Sänkitielle ja Vanhalle Hämeenkyläntielle.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen nykyinen korkeustaso on +20.4–+35.2. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin moreenia. Alueen pohjoisosassa on savi/moreenialue, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1–2 m.

Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää ja suojella jälleenrakennuskauden aikainen rakennuskanta ja katumiljöön ominaispiirteet sekä parantaa mahdollisuuksia tonteilla jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttämiseen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Muutosehdotuksessa kaikki tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku säilyy entisessä arvossa e = 0.25. Jälleenrakennuskauden asuinrakennuksista 50 rakennusta on merkitty säilytettäviksi sr-3-merkinnällä. Puutarhamaisen katumiljöön säilyttämiseksi on kadun ja rakennuksen väliselle etupuutarhalle annettu kaavassa alueen miljöön suojelua koskevia määräyksiä.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 91 341 m², josta erillispientalojen korttelialuetta (AO) on 75 258 m², puistoaluetta (VP) 771 m² ja katualuetta 15 312 m². Olemassa olevasta puistoalueesta 3 066 m² muuttuu erillispientalojen korttelialueeksi, jolloin kerrosala kasvaa 766 m²:llä. Mikäli kaikki rakennusoikeus toteutuu, alueelle tulee 55 uutta omakotitaloa. Alueen kerrosala on 18 814 m².

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Omakoti- ja huvilamaiseen tapaan rakennettavat korttelialueet (AO/500) on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jossa tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 450 m² kohti. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi. Tonttitehokkuus säilyy nykyisessä arvossa e = 0.25. Enintään 65 % kerrosalasta saa rakentaa yhteen kerrokseen. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa autosuoja- ja varastotiloja enintään 25 m²/asunto.

Uudisrakentamisen tulee sopeutua vanhaan rakennuskantaan. Rakennusten enimmäisleveys on 8,2 m ja enimmäiskorkeus 6 m, mikä johtaa siihen, että uudet rakennukset sopeutuvat mittakaavaltaan puolitoistakerroksisina rakennettujen, suojeltavien talojen joukkoon. Uudisrakennuksissa on oltava harjakatto ja avoräystäät. Julkisivumateriaalina tulee käyttää rappausta tai peittomaalattua puuta. Olemassa olevia, jälleenrakennuskauden tyylistä poikkeavia rakennuksia voi luonnollisesti korjata ja laajentaa niiden omaan tyyliin sopivalla tavalla.

Lehtimäenpuiston reunoille on merkitty kaksi uutta tonttia, joille voi rakentaa yhteensä kuusi omakotitaloa. Vanhan Hämeenkyläntien varteen osoitettu tontti sopii parhaiten toteutettavaksi ryhmärakentamisena, koska kallioinen maasto, korkeuserot ja ajoliittymän rakentaminen edellyttävät yhteisiä järjestelyjä.

Suojelukohteet

Rakennuskanta

Kaava-alueella on 50 hyvin säilynyttä jällenrakennuskauden omakotitaloa, jotka on suojeltu osana jälleenrakennuskauden aluekokonaisuutta (sr-3). Yksi alkuperäinen rakennus on jätetty ilman suojelumerkintää huonon kunnon takia. Suojelurakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja rakennuslautakunnan lupaa. Jos rakennus joudutaan purkamaan, on sen tilalle rakennettava mitoiltaan ja tyyliltään entisen kaltainen talo.

Rakennuksen ulkoasun muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä säilyttämällä ja korjaamalla alkuperäisiä rakennusosia, kuten kuisteja, ikkunoita ja paneeliovia. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, uudisosat tulee tehdä alkuperäistä tyyliä, materiaaleja ja yksityiskohtia noudattaen. Kadun puolelle ei saa rakentaa kattoikkunoita.

Rakennusta voidaan laajentaa korkeintaan 4 m harjan suuntaan joko pidentämällä täysikorkuisena tai porrastamalla laajennusosa yksikerroksiseksi. Laajennuksessa tulee käyttää samoja materiaaleja, rakennusosia ja -tapoja kuin päärakennuksessa. Kellariin voi sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja.

Pihamiljöö

Kadunvarren etupuutarhat on merkitty istutusalueiksi, jotka suojellaan osana jälleenrakennuskauden aluekokonaisuutta. Olemassa olevat puut ja muut istutukset on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisina ja tarvittaessa uudistettava siten, että etupuutarhojen kaupunkikuvallinen merkitys osana kulttuurihistoriallista miljöötä säilyy. Istutusalueella tulee olla vähintään kaksi puuta tonttia kohti ja kadun puolella enintään 1,4 m korkea pensasaita. Alueella saa yleensä olla yksi, enintään 3 m leveä, sorapintainen ajoyhteys tonttia kohti. Suojellulle alueelle ei saa sijoittaa pysäköintipaikkoja eikä mitään rakennelmia.

Piha-alueilla oleva kaupunkikuvallisesti arvokas puusto tulee säilyttää elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemakuvallinen arvo säilyy.

Puisto (VP)

Kaava-alueeseen kuuluva Lehtimäenpuiston osa on merkitty puistoksi (VP) ja siihen on merkitty ohjeellinen jalankulku- ja pyörätie.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniikan verkostoon. Sänkitielle on mahdollista rakentaa kaukolämpöverkosto Vanhan Hämeenkyläntien kaukolämpöverkostosta.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevien maaperätietojen mukaan alue on suurimmaksi osaksi moreenia. Alueen pohjoisosassa esiintyy savi/moreenialue, jossa savikerroksen paksuus on 1–2 m. Rakennukset ja piha-alueet perustetaan maanvaraisena.

Alueen rakennusten käyttöhistoriatiedoista ei löydetty maaperän pilaantuneisuuteen varsinaisesti viittaavaa toimintaa. Ympäristökeskus on suorittanut tarkastuskäynnin (14.12.2006) tontilla 32020/5. Tontin itä- ja länsiosissa havaittiin läjitetyn pieni määrä purkujätettä. Tontin pintamaata tutkittiin lisäksi 10 koekuopan avulla syvyydeltä 20–50 cm. Jätettä ei havaittu tällä syvyydellä. Maaperän pilaantuneisuuden todennäköisyyttä voidaan pitää pienenä.

Tonttien käyttöhistoriatiedot sekä silmämääräiset havainnot eivät anna syytä tarkempiin jatkotutkimuksiin tai kaavamääräyksiin. Ympäristökeskuksen lisäksi myös kiinteistövirasto on tietoinen asiasta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutos turvaa jälleenrakennuskautta edustavan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan, aikakaudelle tyypillisen puutarhamaisen katumiljöön sekä koko alueelle erityisluonnetta antavien istutettujen havupuiden säilymisen.

Muutos parantaa jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttömahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen on luontevaa, koska säilytettävät asuinrakennukset ovat useimmilla tonteilla kadun puoleisessa päässä ja uudet rakennukset sijoittuvat tonttien sisä- ja peräosiin. Vanhan rinnalle syntyy uusi ajallinen kerrostuma, mutta uusien rakennusten mittakaavaa ja tyyliä sekä kasvillisuutta koskevat määräykset turvaavat alueen keskeisten arvojen ja alueellisen yhtenäisyyden säilymisen. Alue muuttuu tiiviimmäksi ja lisärakentamisen myötä osa puutarhamaisesta vehreydestä vääjäämättä muuttuu. Ympäristön muutokset tapahtunevat hitaasti, koska tontit ovat kahta uutta tonttia lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Asemakaavan muutos lisää alueella olevan yhdyskuntateknisen huollon verkoston käyttöä.

Korttelin 32024 tonttien korkotaso laskee koilliseen päin mentäessä. Vanhan Hämeenkyläntien puoleisten tonttien sisäosiin rakennettavien uusien asuinrakennusten jätevesiä ei voida johtaa viettoviemäröinneillä, vaan ne on tonttikohtaisesti pumpattava Vanhan Hämeenkyläntien katualueella kulkevaan viemäriverkostoon.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.5.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.6.2005.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnoksen havainnepiirros (kirje päivätty 21.9.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 2.–20.10.2006. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin Konalan ala-asteen koululla 4.10.2006 ja kaavoittaja oli tavattavissa Pitäjänmäen koululla 18.10.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kaupunginmuseon, Helsingin Energian, Museoviraston ja Espoon kaupungin kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Kaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu rakennusoikeuden nostamista tehokkuusluvusta e = 0.25 lukuun e = 0.30. Alkuperäiset, jakamattomat tontit ovat isoja ja jälleenrakennuskauden talot pieniä, joten rakennusoikeutta on yleensä jäljellä olemassa olevaa asuinrakennusta suuremman talon rakentamiseen. Rakennusoikeuden nostamisen seurauksena alueelle syntyisi mittakaavallinen epäsuhta, koska uudisrakennukset olisivat huomattavasti suurempia kuin säilytettävät talot. Piha-
alueen pienenemisellä olisi merkitystä myös arvokkaan kasvillisuuden ja vehreyden säilymiselle.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 16 mielipidekirjettä, joista 5 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 11 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

xxxx ja xxxxx xxxxxx, xxxxx ja xxxxxx xxxxxxxxxx sekä Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys Oy (puolesta xxxxx xxxxxxxxxx) ovat 15.6.2005 jättäneet samansisältöisen mielipiteen sekä Aittatien pientalojen että Sänkitien–Sotilaspellontien osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteessä esitetään tontilla 32019/4 sijaitsevan entisen Elannon kaupan suojelua ja tontin siirtämistä Aittatien alueen kaavasta Sänkitien–Sotilaspellontien alueen kaavamuutokseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tonttia 32019/4 ei siirretty Aittatien pientalojen asemakaavan muutoksesta ja esitettyä rakennusta ei suojeltu. Mielipiteen esittäjät ovat saaneet mielipiteeseensä vastauksen Aittatien pientalojen kaavan käsittelyn yhteydessä. Kaava on tullut voimaan vuonna 2006.

xxxx xxxxxxxx mainitsee (20.6.2005), että Lehtimäenpuistoon ei tulisi muodostaa uusia asuntotontteja. Puistoa ei saa pienentää ja tehdä luoksepääsemättömäksi. Luontoa säästämällä eli tonttitehokkuutta nostamalla saataisiin asuntoja useammallekin kuin 20 asukkaalle. Espoon Painiityn ja Uusmäen uudet asuinalueet lisäävät asukasmäärää huomattavasti ja samalla kuluttavat metsiä ja Lehtimäenpuiston luontoa. Puisto on tärkeä ulkoilureitti, lasten leikkipaikka ja koirien ulkoiluttamisalue. Puistoon tulisi lisätä kulkureittejä ja estää sen rämettyminen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että xxxxxxxx on jättänyt mielipiteen myös asemakaavan muutosluonnoksesta. Vastaus on luonnosta koskevan mielipiteen yhteydessä, koska mielipiteissä on osittain samansisältöisiä asioita.

xxxxx xxxxxx ehdottaa (saapunut 13.6.2005), että suojelupäätös purettaisiin, koska alueella on vain muutama alkuperäinen talo. Nyt kärsivät ne, jotka eivät ole hoksanneet rakentaa siten kuin aiempi lupapolitiikka on antanut mahdollisuuden, esimerkkinä tontti Sänkitie 5. Sänkitie 3:n tontilla on ongelmia lahoavista ja liian suurista puista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Sänkitien, Sotilaspellontien ja Vanhan Hämeenkyläntien varren alue on määritelty Yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Asemakaavassa tarkennetaan yleiskaavan suojelutavoitetta.

Kaavaehdotuksessa on määrätty, että arvokkaat puut tulee säilyttää elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden maisemakuvallinen arvo säilyy. Normaalit hoitotoimenpiteet ovat sallittuja. Puiden kaatamiseen haetaan lupa rakennusvalvontavirastosta.

xxxx xxxxxx on jättänyt yleisötilaisuudessa 8.6.2005 kirjallisen mielipiteen, jonka mukaan suunnittelussa tulisi ottaa huomioon Sänkitie 11:n rakennusten alkeellisuus ja asuinkelvottomuus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipide on otettu huomioon siten, että Sänkitie 11:n rakennuksia ei ole merkitty suojeltaviksi (sr-3). Rakennukset ovat jälleenrakennuskaudelta, mutta ne eivät ole kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittäviä.

Mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksesta

Museovirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

xxxxx xxxxxxxxxxx mielestä (4.10.2006) 1990-luvulla tehty laajennusosa (Sänkitie 12) tulisi rajata pois suojelumerkinnän piiristä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipide on otettu huomioon siten, että suojelumerkintä on poistettu laajennuksen kohdalta.

xxxx xxxxxxxx mainitsee (4.10.2006), että Sotilaspellontien varressa, korttelissa 32019 sijaitsevat 3 tonttia poistettaisiin suojelukaavasta. Rajanaapurin rakennusoikeuden korottamisen yhteydessä on rakennusoikeus luvattu korottaa myös naapurissa lukuun 0.35–0.40. Periaatteena vanhojen rakennusten ja miljöön suojeleminen on hyvä asia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suojelualue on määritelty yleispiirteisesti yleiskaavassa ja rajat tarkentuvat asemakaavojen yhteydessä. Sotilaspellontien varressa sijaitsevat kolme jälleenrakennuskautta edustavaa taloa kuuluvat selkeästi suojeltavaan alueeseen. Korttelin 32019 Aittatien puoleiset tontit kuuluvat tyyliltään ja mittakaavaltaan hajanaiseen ja raskaammin rakennettuun ympäristöön kuin Sotilaspellontien varsi, joten niitä ei ole liitetty suojelukaavaan, ja siksi myös tehokkuuden nostaminen on ollut näillä tonteilla tarkoituksenmukaista.

Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys ry esittää (16.10.2006), että Lehtimäenpuisto suojeltaisiin. Puiston vallihaudat ovat arvokkain osa suojeltavaa perinnemaisemaa ja miljöötä. Talojen rakentaminen puistoon on ristiriidassa alueen suojelupäätösten kanssa. Sen sijaan Sotilaspellontie 8–16 vastapäätä olevalle alueelle voisi rakentaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Lehtimäenpuiston linnoituslaitteet on suojeltu muinaismuistolailla ja ne on merkitty Kyntäjäntien alueen asemakaavaan (tullut voimaan vuonna 2006) muinaismuistoalueeksi Museoviraston suositusten mukaisessa laajuudessa. Puiston reunoille esitetyt tontit eivät ole muinaismuistoalueella. Museovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. Sotilaspellontie 8–16 vastapäätä ei ole esitetty uusia pientalotontteja, koska mahdollinen lisärakentaminen tässä kohdassa tulee tutkia siten, että sekä puisto että kerrostalokorttelit ovat mukana.

xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxxxx mielestä (17.10.2006) rakennusoikeus tulee nostaa lukuun e = 0.3. Muussa tapauksessa kaupungin tulee maksaa täysimääräinen kompensaatio, koska tehokkuusluvulla on merkittävä taloudellinen vaikutus. Esimerkiksi 68 m² lisärakennusoikeutta merkitsee kymmeniä tuhansia euroja. Alun perin rakennusoikeus on luvattu nostaa lukuun 0.3, mutta esitys on muutettu luvuksi 0.25. Kaavoittajan perusteluna on, että "yhtälö on mahdoton", koska alueen ilme muuttuisi liian paljon. Alueen luonne on kuitenkin jo muuttunut uuden tyyppisten talojen myötä. Toisenlainen räikeä esimerkki muutoksesta on Vanhan Hämeenkyläntien varteen rakennettu korkea puuaita.

xxxxx xxxxxxx mielestä (17.10.2006) rakennusoikeus tulisi nostaa arvoon e = 0.30. Suojeltaviin rakennuksiin tulisi sallia joustoa pienissä asioissa, kunhan kokonaisilme ei oleellisesti muutu, esimerkiksi tyyliin sopivien kattoikkunoiden rakentamisessa. Vanhoja puita tulisi pystyä poistamaan jopa naapurin tontilta, koska ne saattavat vahingoittaa perustuksia ja vievät puutarhasta kasvuedellytykset.

xxxxxx xxxxxxxx on (18.10.2006) sitä mieltä, että jälleenrakennuskauden rakennusten korottamisen tulisi olla mahdollista kaavassa määrättyjen enimmäiskorkeuksien rajoissa. Tämä muuttaisi rakennusta huomattavasti vähemmän kuin pihan puolelle rakennettavat lisätilat. Talot ovat suhteellisen pieniä, joten lisätilan saaminen on välttämätöntä.
Alueen tulisi myös säilyä siten elävänä, että suuremmillekin perheille on alueella sopivia taloja. Kadunpuoleisten kattoikkunoiden ja pienten ikkunoiden rakentaminen tulisi sallia, jos ne tehdään ajalle tyypillisellä tavalla. Jos kaava toteutetaan luonnoksen mukaisena, voiko edellä mainittuihin muutostöihin saada poikkeusluvan? Jos voi, mistä sitä on haettava, kuinka pitkä on käsittelyaika ja mitä poikkeuslupa maksaa?

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavatyön aiemmissa vaiheissa ei ole luvattu nostaa rakennusoikeutta, vaan tutkia, onko se mahdollista. Valmistelun aikana osoittautui, että useimmilla jakamattomilla tonteilla on rakennusoikeutta jäljellä toisen asuinrakennuksen verran. Koska tontit ovat suuria ja alkuperäiset talot pieniä, johtaisi rakennusoikeuden lisääminen suojelutaloja huomattavasti suurempiin uudisrakennuksiin. Suojelurakennusten ja kasvillisuuden ympäristökuvallinen merkitys vähenisi.

Alue on harvinaisen hyvin ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskautta edustava alue Helsingissä. Lisärakentaminen muuttaa ympäristöä, mutta suojelua, kasvillisuuden huomioon ottamista ja uudisrakennusten rakennustapaa ja mittakaavaa koskevat kaavamääräykset turvaavat alueen säilymisen elävänä ja harmonisena pientaloalueena.

Suojelumääräys sr-3 ei salli rakennusten korottamista eikä uusien kattoikkunoiden rakentamista kadun puolelle. Rakennusta voidaan laajentaa korkeintaan 4 m harjan suuntaan joko pidentämällä täysikorkuisena tai porrastamalla laajennusosa yksikerroksiseksi. Laajennuksessa tulee käyttää samoja materiaaleja, rakennusosia ja -tapoja kuin päärakennuksessa. Kellariin voi sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja.

Rakennusvalvontavirastosta saa tietoa sekä rakennusluvasta että kaavasta poikkeamiseen liittyvistä luvista. Käsittelyaika ja lupamaksun suuruus riippuvat poikkeamisen laadusta.

Kaavan mukaan arvokkaat puut tulee säilyttää elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden maisemakuvallinen arvo säilyy. Normaalit hoitotoimenpiteet ovat sallittuja. Puiden kaatamiseen haetaan lupa rakennusvalvontavirastosta.

xxxx xxxxxxxx pitää (23.10.2006) rakennusten suojelua ja alueen ilmeen säilyttämistä hyvänä, mutta vastustaa lisärakentamista Lehtimäenpuistoon. Kulkuväylät puistoon jäisivät alle 20 m leveiksi eikä säilytettävässä katumiljöössä säilyisi puistonäkymiä. Vanhalle Hämeenkyläntielle suunniteltu rakennuspaikka sivuaa hyvin läheltä suojeltuja juoksuhautoja, jolloin ne ovat vaarassa tuhoutua. Puistoon suunniteltu uusi kulkuväylä on epäkäytännöllinen mutkittelunsa takia, jolloin kulku suuntautuu juoksuhautojen yli. Sänkitien varteen suunnitellun rakennuspaikan kohdalla on sijainnut 1960-luvulle asti teollisuus-/varastoalue. Maaperässä on myrkkyjä, joten alueesta tarvitaan kunnollinen tutkimus. Lisärakentaminen n. 20–30 henkilölle puistoon on turhaa, koska Espoon puolelle Painiittyyn tulee asuntoja satakertaisesti. Kyntäjäntien alueen asemakaavan muutoksen yhteydessä tontit päätettiin jättää rakentamatta asukkaiden vastustuksen takia. Nämä mielipiteet pitää huomioida edelleen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uudet tontit eivät ole uhka Lehtimäenpuiston virkistyskäytölle eivätkä suojeluarvolle. Helsingin puolelta säilyvät olemassa olevat yhteydet puiston sisäosiin ja myös Espoon Painiittyyn. Linnoituslaitteet on merkitty muinaismuistoalueeksi Museoviraston suositusten mukaisessa laajuudessa vuonna 2006 hyväksyttyyn Kyntäjäntien alueen asemakaavaan. Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla laaditaan Museovirastossa hyväksytettävät suunnitelmat kulkureittien rakentamista sekä maiseman ja linnoitteiden hoitoa varten. Museovirastolla ei ole ollut huomautettavaa uusista rakennuspaikoista.

Lehtimäenpuiston reunoille esitettiin uusia tontteja Kyntäjäntien alueen kaavaluonnoksessa ja niistä saatiin sekä vastustavia että myönteisiä kannanottoja. Tontit rajattiin pois kaavaehdotuksesta ja siirrettiin suojelukaava-alueeseen, koska uudet talot tulisivat suojeltavien talojen viereen ja rakentamista koskevat ratkaisut olisivat erilaiset kuin Kyntäjäntien kaava-alueella, jossa ei ole suojelua ja tonttitehokkuutta voitiin nostaa. Tehokkuuden nostamista on tutkittu myös suojelukaava-alueella. Rakennusoikeuden lisääminen johtaisi suojelutaloja huomattavasti suurempiin uudisrakennuksiin ja kasvillisuuden vähenemiseen, jolloin suojelutavoitteet romuttuisivat.

Sänkitien varren uuden tontin käyttöhistoria ja maaperän pilaantuneisuus on selvitetty. Ympäristökeskus havaitsi tarkastuskäynnillään (14.12.2006) tontin itä- ja länsiosissa pienen määrän läjitettyä purkujätettä. Tontin pintamaata tutkittiin lisäksi 10 koekuopan avulla syvyydeltä 20–50 cm. Jätettä ei havaittu tällä syvyydellä. Maaperän pilaantuneisuuden todennäköisyyttä voidaan pitää pienenä, joten käyttöhistoriatiedot ja silmämääräiset havainnot eivät anna syytä tarkempiin jatkotutkimuksiin tai kaavamääräyksiin.

xxxxx ja xxxx-xxxx xxxxxxxxxx sekä xxx xxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx vastustavat (23.10.2006) suunniteltua asemakaavan muutosta, koska haittavaikutukset olisivat erittäin suuret ja koko alueen olemus muuttuisi ratkaisevasti. Rakennusten ja katumiljöön säilyttäminen on ristiriidassa sen kanssa, että asuinrakennusten ja autojen määrä lisääntyvät puolella. Lehtimäenpuistoa vastapäätä sijaitseville taloille, Vanha Hämeenkyläntie 11 ja 13, aiheutuisi suuria haittoja: kaunis metsänäköala menetetään, kiinteistön arvo alenee, uusista taloista on näköyhteys olo- ja makuuhuoneisiin, näkymä pimenee, autojen pysäköinti ja muu liikenne lisäävät melua ja ilmansaasteita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutos ei lisää olemassa olevien tonttien rakennusoikeutta. Useimmilla tonteilla on jäljellä runsaasti rakennusoikeutta, joten sen käyttöönotto luonnollisestikin lisää asuinrakennusten ja liikenteen määrää. Lehtimäenpuistoon esitettyjen tonttien myötä kerrosala kasvaa 766 m²:llä. Uudet tontit ovat edullisia rakennuspaikkoja eikä rakentaminen heikennä Lehtimäenpuiston virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kaavassa on määräys kadunvarren kasvillisuuden säilyttämisestä ja istuttamisesta, joten suoraa näköyhteyttä talojen välille ei pääse syntymään eikä myöskään katumiljöö muutu ratkaisevasti.

xxxx ja xxxxx xxxxxx ovat (24.10.2006) sitä mieltä, että rakennusoikeutta ei saa missään osassa korottaa nykyisestä, koska se johtaisi väistämättä alueen rakennusmassojen tihentymiseen. Nykyinen rakennusoikeus on toiminut erittäin hyvin alueen säilymisen kannalta. Uudella kaavalla ei saa pilata nykyistä tilannetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksessa tonttitehokkuus säilyy koko alueella entisenä eli arvossa e = 0.25.

xxxx ja xxxx xxxxxxxx vastustavat (27.10.2006) muutosta, jonka mukaan yhden asunnon saa rakentaa 450 m² tonttimaata kohti. Tämä suojaa vain katunäkymiä mutta tuhoaa väljän ja rauhallisen ilmapiirin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että voimassa olevassa kaavassa on määräys, että kullekin 500 m²:lle tonttimaata saa rakentaa yhden asunnon, mutta pienemmällä tontilla kuin 1 500 m² saa olla vain yksi asuinrakennus. Alueen tontit ovat yhtä lukuun ottamatta alle 1 500 m², joten vanhan kaavan mukaan kaikki jäljellä oleva rakennusoikeus pitäisi sijoittaa nykyisen rakennuksen yhteyteen.

Koko kaava-alueella pinta-alan muuttaminen 500 m²:stä 450 m²:een merkitsee sitä, että neljälle alle tuhannen neliön tontille voidaan rakentaa toinen asuinrakennus ja yhdelle tontille (koko 1 369 m²) kolme rakennusta. Määräys tukee olemassa olevien rakennusten suojelua, koska jäljellä olevan rakennusoikeuden voi käyttää uuden, erillisen talon rakentamiseen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.3.–30.4.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot. Espoon Khs ei ole antanut lausuntoa muutosehdotuksesta.

Muistutus ja kirje xxxx xxxxxxxxx vastustaa (27.4.2007) Lehtimäenpuistoon ehdotettua asuntojen lisärakentamista. Kulkuväylät puistoon jäisivät alle 20 m leveiksi eikä säilytettävässä katumiljöössä säilyisi puistonäkymiä. Lehtimäenpuistolle tulisi tehdä parannuksia kulkureittien lisäämiseksi ja puiston rämettymisen estämiseksi.

Vanhalle Hämeenkyläntielle suunniteltu rakennuspaikka sivuaa hyvin läheltä suojeltuja juoksuhautoja, jolloin ne ovat vaarassa tuhoutua. Puistoon suunniteltu uusi kulkuväylä on epäkäytännöllinen mutkittelunsa takia, jolloin kulku suuntautuu juoksuhautojen yli. Lehtimäenpuiston vallihaudat ovat arvokas osa suojeltavaa perinnemaisemaa ja miljöötä. Talojen rakentaminen puistoon on vahvasti ristiriidassa alueen suojelupäätöksen kanssa.

Lisärakentaminen n. 20–30 henkilölle puistoon on turhaa, koska Espoon puolelle Painiittyyn tulee asuntoja satakertaisesti. Myös Uusmäen alueen rakentaminen pitää huomioida kaavaehdotusta arvioitaessa, koska sinne tulee asuntoja tuhansille ihmisille ja se tuhoaa viimeisetkin metsäalueet lähistöltä. Kaavaehdotus on ristiriidassa pääkaupunkimetropolin rakentamisyhteistyön kanssa. Jokainen kaupunki tekee omia suunnitelmiaan huomioimatta muiden suunnitelmia.

Lehtimäenpuistosta on jo otettu tontteja asuinrakentamiseen Kyntäjäntien alueen kaavamuutoksessa. Sänkitien–Sotilaspellontien suunnitelmaan sisältyvät puistoon esitetyt tontit olivat mukana jo Kyntäjäntien alueen kaavamuutoksessa, mutta ne päätettiin jättää rakentamatta asukkaiden vastustuksen takia. Nämä mielipiteet pitää huomioida edelleen ja jättää tontit rakentamatta. Tiedossa on muitakin alueen asukkaita, jotka vastustavat kaavaehdotusta tältä osin, mutta kokevat vastustamisen turhaksi, sillä "ainahan tällaiset muutokset jyrätään läpi".

Lehtimäenpuisto toimii tärkeänä ulkoilureittinä, sillä sen kautta kulkee paljon käytetty ympyräreitti Espoon kautta Painiityn ympäri. Lisäksi puistoa käytetään lasten leikkipaikkana ja koirien ulkoiluttamiseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007), että suojeltavat linnoituslaitteet sijaitsevat Lehtimäenpuiston sisäosassa, joka kuuluu vuonna 2006 hyväksyttyyn Kyntäjäntien alueen kaavamuutokseen. Linnoituslaitteet on merkitty kaavaan muinaismuistoalueeksi Museoviraston suositusten mukaisessa laajuudessa. Lisäksi kaavassa on määräys, että puistoon on laadittava kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Sänkitien–Sotilaspellontien alueen kaavanmuutoksessa esitetyt uudet tontit ovat Lehtimäenpuiston reunoilla, jossa ei ole linnoituslaitteita, joten rakentaminen ei ole uhka puiston suojelu- ja virkistysarvon säilymiselle. Museovirastolla ei ole ollut huomautettavaa uusista rakennuspaikoista ja kulkureiteistä Kyntäjäntien eikä Sänkitien–Sotilaspellontien alueen kaavanmuutoksista antamissaan lausunnoissa.

Kaavamuutoksessa puistosuikaleet kapenevat Lehtimäenpuiston sisäosiin johtavien kulkuväylien kohdalla, mutta kaikki olemassa olevat yhteydet säilyvät, myös Espoon puolen yhteys. Alueen vehreys, puutarhamainen yleisilme ja katumiljöö eivät oleellisesti muutu, koska katujen varsilla olevat puut ja muut istutukset on määrätty säilytettäviksi ja tarpeen mukaan uudistettaviksi, myös kahden puistoalueelle kaavoitetun tontin edustalla.

Lehtimäenpuiston reunoille esitettiin uusia tontteja Kyntäjäntien alueen kaavaluonnoksessa ja niistä saatiin sekä vastustavia että myönteisiä kannanottoja, jotka on otettu suunnittelussa huomioon. Kaavoituksen edetessä todettiin, että Sänkitien ja Vanhan Hämeenkyläntien varteen esitetyt uudet tontit on luontevaa rajata pois Kyntäjäntien alueen kaavaehdotuksesta ja siirtää ne Sänkitien–Sotilaspellontien suojelukaavaan. Näille tonteille rakennettavat talot ovat suojeltavien talojen vieressä, joten rakentamista koskevat ratkaisut ovat erilaiset kuin Kyntäjäntien kaava-alueella, jossa vain muutama talo on suojeltu ja jossa tonttitehokkuutta on nostettu.

Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät viranomaisyhteistyötä kaikilla kaavatasoilla. Lakisääteisen yhteistyön lisäksi mm. kaupunkien raja-alueiden kaavoittajat keskustelevat kaavahankkeista keskenään koko prosessin ajan, mm. tätä tarkoitusta varten järjestetyissä tapaamisissa.

Voimassa olevan kaavan mukaan Lehtimäenpuistoon on laadittava kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Sen tavoitteena on vallihautojen kunnostaminen, suureksi kasvaneen puuston raivaaminen sekä kulkureittien korjaaminen ja uusien rakentaminen, joten tulevaisuudessa puiston käyttömahdollisuudet monipuolistuvat ja turvallisuus paranee. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto.

xxxxx ja xxxx-xxxxx xxxxxxxxxx sekä xxxxx xxxxxxxx ja xxx xxxxxxxxx viittaavat (26.2.2007) kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoittamassaan kirjeessä lautakunnan pöytäkirjanotteeseen ja pyytävät huomioimaan, että rakennukset Vanha Hämeenkyläntie 11 ja 13 sijaitsevat ainoastaan muutaman metrin etäisyydellä ajotiestä ja lisäksi sen alapuolella. Kahden ajotien risteyksessä sijaitsevan Vanha Hämeenkyläntie 11:n ainoa piha-alue ja puutarha ollaan nyt kaavoittamassa toiseksi tontiksi. Kirjoittajat vastustavat kaavaehdotusta yhtyen K & P Kyllösen 27.10.2006 esittämään mielipiteeseen. Lautakunta on vastannut Kyllösten esitykseen, että kaavamääräys tukee rakennusten suojelua, koska rakennusoikeuden voi käyttää uuden, erillisen talon rakentamiseen. Lause lienee ristiriidassa suojelun eli vanhojen talojen, pihojen ja istutusten säilyttämisen kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007), että asemakaavan muutos ei muuta tonttijakoa eikä velvoita rakentamaan tontille toista asuinrakennusta, mutta antaa siihen mahdollisuuden. Jälleenrakennuskauden talot on suojeltu sr-3 ‑merkinnällä. Pihoista ja istutuksista on merkitty säilytettäväksi katujen varren etupuutarhat, pensasaidat ja muut kaupunkikuvallisesti merkittävät istutukset. Tontinomistajat voivat siis halutessaan säilyttää koko pihapiirin nykyisellään.

Luonnosvaiheessa (27.10.2006) xxxx ja xxxx xxxxxxxx ovat esittäneet mielipiteenään, että he vastustavat muutosta, jonka mukaan yhden asunnon saa rakentaa 450 m² tonttimaata kohti, koska tämä suojaa vain katunäkymiä, mutta tuhoaa väljän ja rauhallisen ilmapiirin. Lautakunta totesi 1.2.2007 kyseisen mielipiteen osalta seuraavaa: Voimassa olevan kaavan mukaan kullekin 500 m²:lle tonttimaata saa rakentaa yhden asunnon, mutta pienemmällä tontilla kuin 1 500 m² saa olla vain yksi asuinrakennus. Alueen tontit ovat yhtä lukuun ottamatta alle 1 500 m², joten vanhan kaavan mukaan kaikki jäljellä oleva rakennusoikeus pitäisi sijoittaa nykyisen rakennuksen yhteyteen.

Lautakunta toteaa lisäksi, että määräys tukee olemassa olevien rakennusten suojelua, koska jäljellä olevan rakennusoikeuden voi käyttää uuden, erillisen talon rakentamiseen. Alueen säilymistä jälleenrakennuskautta edustavana pientaloalueena tukee suojelumääräysten lisäksi myös määräys, että uudisrakennusten tulee olla mittakaavaltaan ja hengeltään olemassa olevien talojen tyylisiä. Pääosa uusista taloista
sijoittuu tonttien peräosiin, joten katumiljöö ei oleellisesti muutu, mutta osa alueen puutarhamaisesta vehreydestä vääjäämättä vähenee.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (22.5.2007), ympäristökeskuksella (19.4.2007) ja pelastuslautakunnalla (8.5.2007) ei ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (10.5.2007), että muutosehdotuksen mukaisen käytävän rakentaminen puistoon maksaa n. 10 000 euroa. Ylläpitokustannuksissa ei tapahdu muutoksia.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (15.5.2007) mm., että asemakaavan muutosesitystä on syytä puoltaa, koska sillä suojellaan arvokasta pientaloympäristöä ja se mahdollistaa pientalojen lisärakentamisen. Lautakunnalla ei ole huomauttamista muutosehdotukseen.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (29.5.2007) mm., että käsiteltävänä olevan pientaloalueen asemakaavan muutos on toteutettu rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta erinomaisella tavalla. Alueen ominaispiirteitä ja arvoja analysoimalla on päädytty ratkaisuun, joka mahdollistaa täydennysrakentamista, mutta samalla säilyttää jälleenrakennuskauden aluekokonaisuudelle tyypilliset piirteet. Uudet rakennusten paikat ja niiden mitoitus on määrätty sellaiseksi, että alueen alkuperäisillä arvoilla on mahdollisuus säilyä, vaikka pihojen vehreyttä menetetäänkin mahdollisen uudisrakentamisen myötä.

AO-kortteleissa (erillispientalojen korttelialue) on 50 hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden omakotitaloa, jotka on suojeltu merkinnällä sr-3.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi mainitsee (13.6.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä muutosehdotus edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista. Korttelin 32024 Vanhan Hämeenkyläntien puoleisten tonttien sisäosien korkotaso edellyttää asuinrakennusten jätevesien tonttikohtaista pumppaamista, kuten kaupunkisuunnittelulautakunnan Khlle osoittamassa kirjeessä ja muutosehdotuksen selostuksessa mainitaan. Pumppauksen järjestäminen tulee hoitaa yksityisin järjestelyin.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007), että muistutus, lausunnot ja kirje eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 32. kaupunginosan korttelin nro 32019 tonttien nro 5–7 ja kortteleiden nro 32020–32024 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11645 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11645 (Konalan tontit 32019/5 - 7, korttelit 32020 - 32024 ym.; Sänkitie ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Konalan tontit 32019/5 - 7, korttelit 32020 - 32024 ym.; Sänkitie ym.)

VIIKIN TONTTIEN 36223/3 JA 4 SEKÄ PUISTOALUEEN (LATOKARTANON VANHUSTEN PALVELUTALO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11665)

Khs 2007-1192

36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) korttelin nro 36223 tonttien nro 3 ja 4 sekä puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajoittavat Viikin kirkon tontti, Agronominkatu ja Viikinojanpuisto.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhusten palvelutalon toteuttaminen Latokartanon lähipalvelukeskukseen.

Palvelutalo on osa Latokartanon asuinalueen keskellä sijaitsevaan Latokartanon lähipalvelukeskukseen suunniteltua palveluiden keskittymää, johon kuuluvat lisäksi Viikin kirkko, seurakuntatilat, kaupallisia palveluja, nuorisotila ja koulu sekä liikuntatiloja.

Palvelutalolla yhdessä Viikin kirkon kanssa on maisemallisesti merkittävä asema Viikinojanpuiston päätteenä.

Latokartanon lähipalvelukeskuksen asemakaava perustuu vuonna 2000 järjestetyn arkkitehtikutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Palvelutalon osalta asemakaava laadittiin kilpailuohjelmassa olleen Viikin palvelukeskuksen yleissuunnitelman mukaiselle ratkaisulle, jonka laajuus oli 6 000 k-m² ja joka sisälsi n. 50 asunnon lisäksi dementiaosastoja sekä palvelutiloja myös ulkopuolisten käyttöön. Tällöin tarkoituksena oli, että hankkeen toteuttaa kaupunki. Myöhemmin on osoittautunut, että kyseiseen tilaohjelmaan perustuva hanke ei ole toteuttamiskelpoinen. Hankkeelle on laadittu uusi viitesuunnitelma, jossa lähtökohtana ovat olleet kaupunkikuvallisten periaatteiden lisäksi vanhusten palvelutalon toiminnalle asetetut tavoitteet.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 0,78 ha, josta AKS-korttelialuetta on n. 0,66 ha ja LPA-korttelialuetta n. 0,12 ha.

Kokonaiskerrosala on 8 600 m², josta vanhusten asuntojen osuus on vähintään 7 000 k-m² ja palvelutilojen osuus vähintään 500 k‑m² ja enintään 1 600 k-m². Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden välisiä yhdyskäytäviä enintään 500 k-m².

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.4.2007) mm., että kiinteistölautakunta päätti 21.12.2004 varata tontin 36223/3 Helsingin Kaupunkilähetys ry:lle vanhuksille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen ja palvelujen rakennuttamista varten. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että tontin asemakaavaa muutettaisiin niin, että tontille voidaan rakentaa toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoinen vanhusten palvelutalo.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Viikin osayleiskaavassa, joka on ollut Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana, alueelle on merkitty yleisten rakennusten alue. Nyt laadittu asemakaavan muutos on osayleiskaavan periaatteiden mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 11020, jonka Kvsto hyväksyi 11.9.2002. Asemakaavassa tontti 3 on merkitty palvelurakennusten korttelialueeksi (P), jolle saa rakentaa myös vanhusten palveluasuntoja. Tontin kerrosluvuiksi on merkitty osalle rakennusalaa I ja osalle V. Tontin rakennusoikeus on 6 000 k-m², jonka lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa ja tämän lisäksi varastoja, teknisiä tiloja sekä ulkoseinien eteen viherhuoneita, lasikuisteja ja lasitettuja parvekkeita, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Autopaikkojen vähimmäismääräksi on merkitty 1 autopaikka/300 k-m² ja autopaikat saa sijoittaa LPA-tontille 36225/1. Asemakaava edellyttää, että Agronominkatuun ja puistoon rajautuvien julkisivujen pääasiallisena julkisivumateriaalina on värisävyltään vaalea tiili, ja että sekä puiston että kadun puolella rakennusosien väliin rakennetaan vähintään metrin korkuiset muurit.

LPA-tontille 4 sijoittuu Latokartanon peruskoulun autopaikat sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja liikuntahallin autopaikat. Asemakaava edellyttää, että LPA-tontin puiston länsipuoleiselle rajalle rakennetaan vähintään metrin korkuinen muuri.

Maanomistus

Pääosa alueesta on kaupungin omistuksessa. Valtio omistaa pienen osan alueen eteläreunassa. Kaupunki ja valtio ovat solmineet esisopimuksen aluejärjestelyistä Viikissä. Sen jälkeen, kun sopimus on hyväksytty, siirtyy alue kaupungin omistukseen.

Alueen yleiskuvaus

Latokartanoon tulee asunnot n. 10 000 asukkaalle sekä n. 100 000 k‑m² työpaikkoja ja palveluja. Asuinalueen rakentaminen on edennyt etelästä alkaen siten, että kolme ensimmäistä aluetta ovat valmiiksi rakennettuja. Tällä hetkellä rakentaminen on käynnissä neljännellä osa-alueella ja käynnistymässä viidennellä osa-alueella. Asuntorakentaminen etenee edelleen siten, että Latokartanon asuinalue on kokonaisuudessaan rakennettu vuosikymmenen vaihteen jälkeen.

Latokartanon lähipalvelukeskukseen sijoittuu Latokartanon alueen tarvitsemat päivittäiset palvelut. Tällä hetkellä alueella on toiminnassa Viikin kirkko, päivittäistavaramyymälä, kahvila, kioski ym. liiketilaa. Alueelle tulevat nuorisotalo, Latokartanon peruskoulu ja liikuntahalli on suunniteltu rakennettaviksi siten, että niiden toiminta käynnistyy vuonna 2009.

Viikinojapuisto on Latokartanon asuinalueen keskeinen virkistysalue ja se sijaitsee asuinalueen keskellä siten, että kaikilta osa-alueilta on puistoon hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Viikinojanpuisto rakennetaan eri osa-alueita yhdistäväksi ja monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut tarjoavaksi viheralueeksi. Lähipalvelukeskuksen läheisyydessä puisto vesiaiheineen on pääosin valmiiksi rakennettu.

Rakennettu ympäristö

Kaava-alue on rakentamaton. Alue on kokonaisuudessaan esirakennettu siten, että alueilla on painopenger. Osaa alueesta on käytetty tilapäisenä pysäköintialueena.

Yhdyskuntatekninen huolto

Agronominkadulla on uusi yhdyskuntateknisen huollon verkosto, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon tonttien rakentaminen.

Maaperä Alueen nykyinen korkeustaso on n. +5,0–+6,5, joka on n. 0,5–1,5 m korkeammalla kuin alueen luonnontilainen maanpinta. Latokartanon asuinalueelle on tehty alueellinen esirakentaminen, jonka yhteydessä maanpinnan korkeusasemaa on nostettu.

Alueen pohjoisosassa hienorakeisten maakerrosten paksuus on ollut n. 10 m ennen esirakentamista. Maaperä on pehmeää savea, jossa on vahvoja silttivälikerroksia. Näiden alapuolella on n. 3 m:n hiekkakerros ennen kantavaa pohjamoreenia.

Alueen eteläosassa hienorakeisten maakerrosten paksuus on ollut n. 17 m ennen esirakentamista. Hiekkakerroksen paksuus on n. 6 m. Puristinheijarikairaukset ovat päättyneet alueen pohjoisosassa tasolle ‑5…-8 ja alueen eteläosassa tasolle -20…-22.

Pohjavedenpinta on alueen eteläosan lähistöllä havaintoputkessa ollut ajoittain hyvin korkealla ja tulvinut pohja- ja orsivesiputkista ulos.
Alueen eteläosassa on sijainnut Viikinojan pääuoma, jota on sittemmin siirretty etelään n. 50 m.

Malmin hautausmaan vanha maankaatopaikka on sijainnut alueen pohjoisosassa. Se on kaivettu pois esirakentamisen yhteydessä.

Ympäristöhäiriöt

Alue sijaitsee 170 m:n etäisyydellä Lahdenväylästä. Alue ei kuitenkaan ole melualuetta, sillä moottoritien eteläreunassa on melueste ja Latokartanon alueen rakennukset rajoittavat melun leviämistä suunnittelualueelle.

Malmin lentokenttä sijaitsee alueen pohjoispuolella 1,7 km:n etäisyydellä. Palvelutalon alue ei sijaitse melualueella. Lentomelualue ulottuu lentokentän eteläpuolella Lahdenväylän ja Kehä I:n eritasoliittymän alueelle. Lentotoiminta aiheuttaa kuitenkin alueelle ääntä ja piha-alueella ja parvekkeilla se saattaa häiritä joitakin ihmisiä. Pienkoneiden ja helikoptereiden äänitehotaso on sen verran pieni, että tavanomaisessa rakentamisessa normaalit katto- ja seinärakenteet vaimentavat ääntä riittävästi. Palvelutalon erityispiirteet tulee kuitenkin ottaa huomioon rakennus-, rakenne- ja ilmanvaihdon suunnittelussa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhusten palvelutalon toteuttaminen Latokartanon lähipalvelukeskukseen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Palvelutalo on osa Latokartanon asuinalueen keskellä sijaitsevaan Latokartanon lähipalvelukeskukseen suunniteltua palveluiden keskittymää. Palvelutalolla yhdessä Viikin kirkon kanssa on maisemallisesti merkittävä asema Viikinojanpuiston päätteenä.

Latokartanon lähipalvelukeskuksen asemakaava perustuu vuonna 2000 järjestetyn arkkitehtikutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Palvelutalon osalta asemakaava laadittiin kilpailuohjelmassa olleen Viikin palvelukeskuksen yleissuunnitelman mukaiselle ratkaisulle. Tällöin tarkoituksena oli, että hankkeen toteuttaa kaupunki. Myöhemmin on osoittautunut, että kyseiseen tilaohjelmaan perustuva hanke ei ole toteuttamiskelpoinen. Hankkeelle on laadittu uusi viitesuunnitelma, jossa lähtökohtana ovat olleet kaupunkikuvallisten periaatteiden lisäksi vanhusten palvelutalon toiminnalle asetetut tavoitteet.

Erityisasumisen korttelialue (AKS)

Hanke käsittää n. 140 vanhusten asuntoa ja niitä sekä ympäristöön tuleville muita vanhuksille suunnattuja asuntoja palvelevia palvelu- ja yhteistiloja.

Rakennuksen osat ja pihat on jäsennelty siten, että kokonaisuus jatkaa lähipalvelukeskuksen suunnitteluperiaatteiden mukaista rakennetta. Palvelutalo jakautuu ulkopihojen ryhmittämiin Agronominkatuun nähden poikkisuuntaisiin, nelikerroksisiin asuntomassoihin. Agronominkadun suuntaiset sisäiset käytävät rakennuksen keskellä yhdistävät asuntomassojen porrashuoneet toisiinsa kaikissa kerroksissa. Palvelutilat sijaitsevat kaksikerroksisena osana rakennuksen pohjoispäässä, jolloin palvelutalon ja kirkon väliin muodostuu yhteinen puutarha.

Agronominkatuun ja puistoon rajautuvien julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää värisävyltään vaaleaa, paikalla muurattua tiiltä.

Osalle puiston puoleista tontinrajaa tulee rakentaa luonnonkivinen tukimuuri, joka yhdessä kirkon luonnonkivimuurin kanssa rajaa puistoa ja muodostaa taustan puiston vesiaiheelle.

Autopaikkanormin mukaan palvelutaloa varten rakennetaan vähintään 29 autopaikkaa, joista 9 sijoittuu omalle tontille ja 20 LPA-tontille 36225/1.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

LPA-tontille 36223/6 sijoittuu Latokartanon peruskoulun autopaikkojen lisäksi vähintään 20 autopaikkaa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta varten. Tontin kautta on osoitettu ajoyhteys vanhusten palvelutalon ja puiston väliin sijoittuvalle pelastustielle sekä yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka johtaa Latokartanon lähipalvelukeskuksen suunnasta Limnologinraitille.

Tontin länsirajan pääosalle on merkitty rakennettavaksi luonnonkivinen tukimuuri samaan tapaan kuin AKS-tontin puistonpuoleiselle rajalle.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue liitetään Agronominkadun yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Palvelutalon tontin Agronominkadun puoleisen osan sade- ja sulamisvedet johdetaan katuviemäriin ja edelleen Viikinojaan. Tontin puiston puolen katto- ja piha-alueiden vedet voidaan johtaa puiston vesiuomaan. Palvelutalo tekee oman jätehuoltosopimuksen.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan tukipaaluin kantavaan maakerrokseen ja rakennuksen alapohja tehdään tuuletettuna ja kantavana. Alapohjarakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pitkäaikainen pohjavesiseuranta.

Alue on esirakennettu. Esirakentamisen yhteydessä on poistettu
alueen pohjoisosassa sijainnut Malmin hautausmaan maankaatopaikka. Alueen eteläosa oli alueen rakentamisen alkaessa vesakoitunutta entistä peltoa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen, rakennettuun
ympäristöön, liikenteeseen ja tekniseen huoltoon

Alueen rakentamisessa ja käytössä voidaan hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntateknisen huollon verkostoja, liikenneväyliä ja joukkoliikennettä. Myös Latokartanon lähipalvelukeskuksen palvelut ovat helposti saavutettavissa.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Alue on kokonaisuudessaan esirakennettua, joten alueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Näkymä Agronominkadun suunnasta puistoon muuttuu voimassa olevaan kaavaan nähden hiukan umpinaisemmaksi, mutta samalla rakennuksen suurin sallittu kerrosluku laskee viidestä neljään, joka on sama kuin Agronominkadun itäpuolelle rakennettavien asuinrakennusten kerrosluku.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien
toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Palvelutalo täydentää Latokartanon lähipalvelukeskuksen palveluja ja monipuolistaa asuinalueen asukasrakennetta.

Palvelutalon perustaminen on taloudellisinta lyöntipaaluille, mikä aiheuttaa rakennusaikana paalutusmelua ja -tärinää. Perustaminen voidaan suorittaa myös vähemmän ääntä ja tärinää aiheuttavilla menetelmillä. Rakentaminen ei edellytä louhintaa.

Alueen rakentaminen edellyttää ylipenkereen poistamista ja maa-aines voidaan käyttää muualla Latokartanon asuinalueen rakentamisessa.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: LPA-alue 87 000 euroa.

Toteutus Palvelutalo rakennetaan siten, että se valmistuu vuoden 2009 alkupuolella.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyön vireilletulosta on ilmoitettu jokaiseen kotiin jaetussa Helsingin kaavoituskatsauksessa vuonna 2006.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty 4.8.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä, kiinteistöviraston geoteknisen osaston, rakennusviraston, sosiaaliviraston ja ympäristökeskuksen kanssa.

Ympäristökeskus ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa palvelutalon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskus esittää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta antamassaan lausunnossa (29.8.2005) mm., että Helsingin väestöennusteen mukaan Helsingin väestörakenne tulee muuttumaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2013 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa eniten itäisessä ja koillisessa suurpiirissä. Tavoitteena on, että yhä useampi vanhus voi asua kotona, mitä esteetön ja turvallinen ympäristö edistää. Järjestöjen ja yksityisten osuus palvelujen järjestäjinä ja uusien palvelumallien kehittäjinä on myös merkittävä ja tarjoaa lisää vaihtoehtoja itse maksaville asiakkaille. Toisaalta Helsingissä on palveluasumista runsaasti ja yli valtakunnallisen tavoitteen. Myös vanhusten asumiseen tarkoitettuja asuntoja vailla palveluja on runsaasti. Sosiaalivirastoa palvelujen ostajana sitoo kilpailuttamissäännöt ja toimintaan osoitetut määrärahat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sähköpostilausunnossa 1.9.2005 esitetyt huomiot asemakaavan muutosluonnoksesta, jotka koskevat korttelin rajautumista puistoon, on jatkosuunnittelussa otettu huomioon.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²
		Erityisasumisen korttelialuetta (AKS)	6 645	8 600
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	1 179
		Yhteensä	7 824	8 600

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 1.6.–2.7.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, sosiaaliviraston, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (5.7.2007) sekä ympäristökeskuksella (2.7.2007) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta mainitsee (26.6.2007) mm., että Khs on varannut tontit Helsinkimissio ry:lle ja VVO-Yhtymä Oyj:lle 31.12.2007 saakka vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten. Yhtiöt ovat sopineet keskenään yhteistyöstä, jonka mukaan VVO toimisi kiinteistön omistajana ja ylläpitäjänä ja Helsinkimissio toteuttaisi vanhuspalvelut.

Lautakunta pitää palvelutalohanketta kannatettavana ja puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Helsingin Vesi mainitsee (5.7.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Rakennusvirasto mainitsee (21.6.2007) mm., että LPA-tontin 36223/6 ajoyhteys on sijoitettu aivan palvelutalotontin rakennuspaikkaan kiinni. Mahdollisen rakennuksen sijoittuessa rajaan kiinni, voi siitä aiheutua näkemäeste Agronominkadun jalkakäytävälle. LPA-tontilta ajettaessa kadulle syntyy vaaratilanne. Ajoyhteys on siirrettävä kauemmaksi rakennuspaikan rajasta tai LPA-tontin ajoliittymien uudelleen järjestämisellä ja liikennemerkein sallittava ajo vain kadulta tontille nykyiseen asemakaavan muutosehdotukseen merkittyä ajoyhteyttä myöten.

Muutosehdotuksen selostuksen mukaan on palvelutalon autopaikoista yhdeksän sijoitettu omalle tontille 36223/5. Muutosehdotuksessa on merkityllä pysäköimispaikalla (p) tilaa vain seitsemälle autolle yleisten pysäköintipaikkojen mitoituksien mukaan. Seitsemästä pysäköintipaikasta yksi pysäköintipaikka voi olla invalideille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.9.2007), että asemakaavan muutos perustuu vanhusten palvelutalohankkeelle laadittuun viitesuunnitelmaan, jonka pohjalta suunnittelutyö tulee jatkumaan. Viitesuunnitelman mukaan LPA-tontin 36223/6 puolella rakennuksen seinälinjan ulkopuolelle rakennetaan asuntojen parvekkeet. Ne sijoittuvat rakennusalalle rakennuksen keskivaiheille siten, että rakennusta ei rakenneta tontinrajoihin kiinni LPA-tontin ja Agronominkadun kulmaukseen. Lausunnon johdosta on alueella olevan ajoyhteyden liittymistä Agronominkadun kääntöpaikalle laajennettu, jolloin LPA-tontin ajoliittymä Agronominkadulle voidaan suunnata ottaen huomioon riittävät näkemät jalkakäytävälle.

Viitesuunnitelman mukaan tontille sijoittuu yhdeksän pysäköintipaikkaa. LPA-tontin kautta on ajo seitsemälle pysäköintipaikalle ja sen lisäksi 2 (mahdollisesti 3) autopaikkaa sijoittuu saattoliikenteelle tarkoitetun sisäänkäyntipihan yhteyteen.

Sosiaalivirasto mainitsee (18.7.2007) mm., että se viittaa aiemmin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta 29.8.2005 antamaansa lausuntoon.

Suunniteltavan hankkeen sijainti Helsingissä on edullinen, kun väestöennusteen vuoteen 2016 mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu painottuu itäiselle ja koilliselle alueelle. Kaavassa ikääntyvien asuminen ja palvelut sijoittuvat muiden palvelujen keskelle ja hyvien kulkuyhteyksien päähän.

Kaavaehdotus luo edellytyksiä vastata ikääntyvien palvelutarpeisiin. Järjestöjen ja yksityisten osuus palvelujen järjestäjinä ja uusien palvelumallien kehittäjinä on merkittävä ja tarjoaa lisää vaihtoehtoja erityisesti itse maksaville asiakkaille.

Helsingin vanhuspalveluohjelmassa esitetään, että Helsingin vanhuspalvelujen kokonaisuuden suunnittelussa otetaan entistä kiinteämmin huomioon myös yksityisten senioriasuntojen tuotanto. Tavoitteena on varmistaa, että yksityisen senioriasumisen valinneet ikäihmiset voivat mahdollisimman pitkään asua valitsemassaan asumismuodossa. Rakennuttajilta edellytetään, että senioriasunnot ovat rakenteiltaan ja järjestelyiltään sellaisia, että niistä on mahdollisimman vähän tarvetta siirtyä kaupungin järjestämään ympärivuorokautiseen hoitoon.

Senioriasunnoilla tarkoitetaan ikääntyville kohdennettuja vuokra- tai omistusasuntoja, joissa asukkaille on asetettu yhtiöjärjestyksessä ja/tai tontinvuokrasopimuksessa ikärajavaatimus (usein yli 55–65 vuotta). Asuntojen tulee olla turvallisia, toimivia, esteettömiä ja muunneltavia sekä sijoittua keskeisille paikoille yhdyskuntarakenteessa palvelujen äärelle. Senioriasunnot voivat sijaita samassa talossa mutta myös hajautetummin tavallisten talojen ensimmäisissä kerroksissa tai hissikerrostaloissa. Palvelut senioriasumiseen tarjoaa yksityinen tai kunnallinen kotihoito.

Helsingissä palveluasuminen on määritelty sosiaalihuoltolain mukaiseksi sosiaalipalveluksi, johon kuuluu sekä asunto että asumiseen liittyvät jokapäiväiseen suoriutumiseen välttämättömät peruspalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Palveluasuminen on tarkoitettu palveluja ja/tai hoitoa tarvitseville ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy omassa kodissaan kotihoidon turvin, eivätkä tarvitse laitoshoitoa. Sosiaalivirasto järjestää palveluasumista sekä omana että ostopalvelutoimintana.

Kaupungin omia ja ostopalveluna tuotettavia palveluasumisen paikkoja on n. 2 360 vuosina 2007–2008. Paikkoja on n. 6,2 %:lle 75 vuotta täyttäneiden määrästä. Nykyinen valtakunnallinen tavoite on tarjota palveluasumista 3–5 %:lle yli 75- vuotiaiden määrästä.

Sosiaalivirasto esittää, että asemakaavamerkinnäksi AKS riittää ”Erityisasumisen korttelialue” perustuen asunnonhaltijoiden palvelutarpeiden ja palvelun tuottajien muutoksiin. Muutosehdotusta virasto pitää kannatettavana edellä mainituin lisäyksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.9.2007), että asemakaavamääräys AKS ”Erityisasumisen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa vanhusten asuntoja ja vanhusten palvelutiloja.” on lausunnon johdosta muutettu muotoon ”Erityisasumisen korttelialue”.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa
uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan korttelin nro 36223 tonttien nro 3 ja 4 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.4.2007 päivätyn ja 26.9.2007 muutetun piirustuksen nro 11665 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11665 (Viikin tontit 36223/3 ja 4)
	Liite 2	Havainnekuva (Viikin tontit 36223/3 ja 4)


KOKOUSKUTSU	Huom! Kokousaika

Kokousaika	14.11.2007 klo 16
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Mietintö 4 - 2007
	Liite 2	Mietintö 5 - 2007 (sähköisenä liite A)
	Liite 3	Henkilöstötoimikunnan lausunto 9.10.2007
	Liite 4	Khn 15.10.2007 esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti päättämät korjaukset (ryhmien neuvotteluissa 14.10.2007 sovitut muutokset)
	Liite 5	Kvstossa 31.10.2007 tehdyt vastaehdotukset ja esitetyt toivomusponnet

Jäsenet		Henkilökohtaiset varajäsenet

Jurmu, Tuula		Piirto, Linda
Kansanen, Pekka, ympäristöjohtaja		Pönkä, Antti, ympäristöterveyspäällikkö