KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

RUSKEASUON TONTTIEN 711/7 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11673)

Khs 2007-1528

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 711 tonttien nro 7 ja 8 asemakaavan muutosehdotus.

Mannerheimintie 166–168

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella erotetaan Senaatti-kiinteistöjen omistamasta Kansanterveyslaboratorion tontista 8 oma tontti VVO-yhtymä Oyj:n (VVO) rakenteilla olevaa pääkonttoria varten. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on Kansanterveyslaboratorion tontilla olevaa rakentamatonta rakennusalan osaa. VVO:n nykyisen pääkonttorin tontilla 7 asemakaavaa muutetaan siten, että uusi ja vanha pääkonttori voidaan liittää toisiinsa sisäisellä kulkuyhteydellä.

Rakennustyöt alueella ovat käynnissä Khn 2.5.2006 myöntämän poikkeamisluvan sekä rakennuslautakunnan 26.6.2006 myöntämän rakennusluvan perusteella. Kaava-alueen rakennusoikeus on voimassa olevien kaavojen mukaan 53 650 k-m² ja muutoksen jälkeen 53 900 k-m². Kansanterveyslaitoksen tontin 8 eri rakennusaloilla sallittuja rakennusten enimmäiskorkeuksia on tarkistettu sekä ylös- että alaspäin.

Asemakaavan perusteet

Senaatti-kiinteistöt tontin 8 omistajana ja Kiinteistö Oy Mannerheimintie 166 (VVO) tontin 7 omistajana pyytävät (15.9.2006, täydennetty 21.11.2006) tonttiensa asemakaavan muuttamista.

Hakemuksessa todetaan, että Suomen Valtio/Senaatti-kiinteistöt on myynyt tontista 8 n. 3 670 m²:n suuruisen määräalan VVO-yhtymä Oyj:lle 14.8.2006 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Tonttien omistajat ovat yhteistyössä teettäneet Kansanterveyslaboratorion tontista maankäyttösuunnitelman, joka on päivätty 1.7.2005. Suunnitelman mukaan myydystä määräalasta tulisi muodostaa itsenäinen toimistorakennusten tontti, jolla on rakennusoikeutta 8 142 k-m², ja jäljelle jäävästä tontin osasta tontti, jolla on rakennusoikeutta vähintään 37 858 k-m². Tästä rakennusoikeudesta tulisi olla käytettävissä toimistotyyppiseen tarkoitukseen vähintään 13 250 k-m².

VVO:lle myydylle määräalalle rakennettavalla toimistorakennuksella on jo em. lainvoimaiset luvat. Hakijat pyytävät, että kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyisi laatimaan asemakaavan muutosta oheen liitetyssä maankäyttösuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Asemakaavan muutos mahdollistaisi jatkossa Kansanterveyslaitoksen ja myös muiden Senaatti-kiinteistöjen asiakkaiden lisärakentamistarpeiden toteuttamisen. Muutoksen myötä kaava vastaisi paremmin muutosalueen nykyistä omistuksellista tilannetta.

Täydentävässä hakemuksessa, joka lähetettiin asiasta käydyn neuvottelun pohjalta, hakijat esittävät täsmennyksiä rakennusaloihin, rakennusten enimmäiskorkeuksiin, autopaikkojen määrän sitomista eri käyttötarkoituksiin sekä uuteen ajoyhteyteen tontin etelärajalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.5.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on hallinnon ja julkisten palvelujen korttelialuetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Tontilla 7 on voimassa asemakaava nro 9090, joka vahvistettu 16.2.1987. Kaavan mukaan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kerrosalasta on vähintään 40 % ja enintään 60 % käytettävä asuinhuoneistoja varten. Tontille saa sijoittaa lähitonttien autopaikkoja. Enimmäiskerrosluku on VI. Sen lisäksi saa rakentaa kapeita torneja. Rakennusoikeus on 7 650 k-m².

Tontilla 8 on voimassa asemakaava nro 9400, joka on vahvistettu 11.5.1989. Kaavan mukaan tontti on tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YTU). Alueelle saa rakentaa julkishallintoa varten tarkoitettua virasto- ja toimistotilaa enintään 35 % tontin rakennusoikeudesta. Rakennusoikeus on 46 000 k-m².

Poikkeamisluvat

Senaatti-kiinteistöt haki 1.7.2005 päivätyssä kirjeessään poikkeamislupaa uudisrakennuksen rakentamiseen tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten tontille 8 poiketen rakennusten käyttötarkoituksesta, sallitusta enimmäiskorkeudesta, rakennusaloista, kellarikerrosten määrästä ja autopaikkanormeista.

Samaan aikaan (1.7.2005) Kiinteistö Oy Mannerheimintie 168 haki poikkeamislupaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontille 7 yhdyskäytävän rakentamista varten tontin rakennusalan ulkopuolelle ja sallitun kerrosalan ylittämiseksi vähäisessä määrin.

Molemmissa hakemuksissa kysymys oli samasta hankkeesta eli uuden VVO-talon sijoittamisesta Kansanterveyslaitoksen tontille 8 ja sen liittämisestä olemassa olevaan VVO-taloon tontilla 7.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta käsitteli suunnitelmia kaksi kertaa, 6.4.2005 ja 7.9.2005. Neuvottelukunnan mukaan hanke on onnistunut ja luo hyvät edellytykset jatkosuunnittelulle.

Asiasta kuultiin naapureita 31.8.2005 lähetetyllä kirjeellä. Huomautuksia ei esitetty.

Kiinteistölautakunta totesi 7.3.2006, että sillä ei ole huomauttamista poikkeamisluvasta.

Khs päätti suostua hakemuksiin 2.5.2006 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 1.7.2005 päivättyä suunnitelmaa. Suunnitelman laati arkkitehtitoimisto Ark-House arkkitehdit Oy ja se oli poikkeamishakemusten liitteenä.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

VVO:n nykyinen toimitalo tontilla 7 sijaitsee Mannerheimintien ja Korppaanmäentien kulmassa. Korppaanmäentien toisella puolella on yhdistetty asuin- ja liikekiinteistö, jolla VVO:n tontin tapaan sijaitsee lähitonttien autopaikkoja kellaritiloissa. Mannerheimintien toisella puolella tonttia vastapäätä on Teboil Oy:n huoltoasema sekä vinosti vastapäätä rakennusliike NCC:n pääkonttori. Kansanterveyslaitoksen tonttia vastapäätä Ruskeasuolla on rakennettua puistoaluetta.

VVO:n tontilla on kaavan mukaisesti asuntoja, toimistotiloja, liiketiloja ja lähikortteleiden pysäköintilaitos talon kellarissa, jonne ajetaan Paimionkujalta tontin länsireunasta.

Kansanterveyslaitoksen tonttia on rakennettu vähitellen 1950‑luvun lopulta alkaen. Viimeiset rakennukset ovat peräisin 1990-luvulta. Rakennusoikeutta on edelleen käyttämättä 22 765 k-m², johon ei ole laskettu mukaan rakenteilla olevan VVO-talon rakennusoikeutta.

Tontille on kaksi ajoyhteyttä Mannerheimintieltä ja yksi tontin eteläreunalta Tilkan sairaalan tontin kautta.

Erityisesti tontin länsireuna on puustovaltaista rinnettä, joka päättyy rinteen alla olevaan Tilkankatuun. Kaava-alueen itäreuna eli Mannerheimintie on huomattavasti korkeammalla kuin länsireuna Tilkankatu.

Rakennustyöt ovat käynnissä VVO:n uuden pääkonttorin rakentamiseksi tontille 8 em. poikkeamispäätöksen nojalla.

Maanomistus

VVO on vuonna 2006 ostanut kaupungilta hallitsemansa tontin 7, jolla yhtiön nykyinen pääkonttori sijaitsee. Senaatti-kiinteistöt omistaa Kansanterveyslaitoksen käytössä olevan tontin, lukuun ottamatta VVO:lle vuonna 2006 myymäänsä n. 3 680 m²:n suuruista määräalaa.

Suojelukohteet tontilla ja lähiympäristössä

Alueen nykyiseen asemakaavaan ei ole merkitty suojelukohteita. Arkkitehtuuriltaan suojeluarvoja sisältävänä voi pitää Kansanterveyslaitoksen ensimmäisiä rakennuksia, jotka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kaija ja Veli Paatela vuonna 1958.

Palvelut VVO:n korttelissa on joitakin liikehuoneistoja katutason tiloissa. Korppaanmäentien, Mannerheimintien ja Tilkankadun varrella katutasossa on liiketiloja kantakaupunkimaiseen tapaan.

Ympäristöhäiriöt

Mannerheimintien liikennemäärä on 42 700 ajoneuvoa/vuorokausi. Mannerheimintie on kaupungin pääkatu, joten sen liikenteen aiheuttamat melu ja päästöt kuuluvat alueen normaaleihin olosuhteisiin.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä VVO:n ja Kansanterveyslaitoksen toiminnan kehittämistä varten erottamalla tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YTU) VVO:n laajennusta varten uusi toimistorakennusten tontti (KT).

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Alueen pinta-ala on n. 4,7 ha ja yhteenlaskettu kerrosala 53 900 m². Pinta-ala koostuu kolmesta tontista, joista yksi on VVO:n nykyisen pääkonttorin käytössä, yksi Kansanterveyslaitoksen käytössä ja uusin tontti on rakenteilla VVO:n uutta pääkonttoria varten.

Kaavamuutosehdotus poikkeaa voimassa olevasta kaavasta monin osin, mutta se on pääpiirteittäin voimassa olevan poikkeamispäätöksen mukainen.

Muutosehdotuksessa Kansanterveyslaitoksen tontilta on erotettu uusi tontti, joka vastaa VVO:n aiemmin Senaatti-kiinteistöltä ostamaa määräalaa. Uuteen tonttiin on liitetty pieni osa (n. 60 m²) vanhemmasta VVO:n käytössä olevasta tontista 7, jotta VVO:n uusi rakennus yhdyskäytävineen sijoittuisi vain yhdelle tontille.

Kansanterveyslaitoksen tontilla on otettu huomioon Senaatti-kiinteistöjen laatiman yleissuunnitelman mukaiset tulevaisuuden rakentamistarpeet.

Tonttien liikennettä ohjautuu aiempaa enemmän Paimionkujan kautta.

Kaavamääräyksiä on tarkistettu vastaamaan 2.5.2006 tehdyn poikkeamispäätöksen perusteena olleita rakennussuunnitelmia.

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL)

Tontin 17 (nykyinen 7) pinta-ala on n. 3 500 m² ja rakennusoikeus 7 650 k-m². Tontin käyttö ei muutu. Tontin pinta-alasta on n. 60 m² siirretty uuteen viereiseen tonttiin 16. Kaavamääräyksiä ei ole muutettu, ei myöskään pysäköintinormeja.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

KT-tontin muodostaminen VVO:n Senaatti-kiinteistöltä ostamasta määräalasta on kaavamuutoksen pääsisältö. Tontin pinta-ala on n. 3 740 m² ja rakennusoikeus 8 350 k-m², jossa on mukana vanhan ja uuden pääkonttorin välinen yhdyskäytävä.

Rakennusalojen sijainti ja korkeudet perustuvat VVO:n laadituttamiin rakennussuunnitelmiin, jotka on tehnyt arkkitehtitoimisto Ark-House arkkitehdit Oy.

Talon massa on moneen suuntaan porrastuva. Enimmäiskerrosluku on seitsemän. Rakennusmassan monimuotoisuuden ja rinteeseen sijoittumisen vuoksi korkeudet on kaavakarttaan merkitty enimmäiskorkeuksina metreissä. Päämassa rakennetaan kiinni Mannerheimintiehen, päinvastoin kuin voimassa olevassa kaavassa, jossa rakennusala on irti kadusta. Kellarikerroksia on kolme.

Rakennukseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia palvelutiloja enintään 15 % tontin rakennusoikeudesta.

Tontti liittyy katuverkkoon sekä Paimionkujan päästä että Mannerheimintieltä.

Autopaikkavaatimus on vähintään 1 autopaikka/280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/70 k‑m². Alue sijaitsee autopaikkojen laskentaohjeen II-vyöhykkeellä, jolla autopaikkojen määrän tulisi olla vähintään 1 autopaikka/ 280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/220 k-m². Ohjeesta poikkeava autopaikkojen enimmäismäärä on Khn poikkeamispäätöksen mukainen. Poikkeamispäätöstä valmisteltaessa päädyttiin tähän autopaikkamäärään, koska tontti sijaitsee esikaupunkialueen rajan tuntumassa (esikaupunkialueella toimistojen pysäköintipaikkavaatimus on vähintään 1 autopaikka/60 k-m²).

Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YTU)

Tontin pinta-ala on n. 39 650 m² ja rakennusoikeus 37 900 k-m². Voimassa olevassa asemakaavassa tontin kaavamääräyksissä on maininta, että enintään 35 % tontin rakennusoikeudesta saa olla julkishallintoa varten tarkoitettua virasto- ja toimistotilaa. Kyseisestä toimistoalasta on tavallaan osa siirretty uuden VVO-talon rakennusoikeudeksi, eikä se siten enää palvele julkishallintoa. Muutosehdotuksessa on uusittu mainittu 35 % koskemaan jäljelle jäävää Kansanterveyslaitoksen tonttia ja sen käyttötarkoitusta on lievennetty poistamalla maininta ”julkishallintoa varten”.

Kaavan rakennusaloja on jonkin verran muutettu. Pääosin muutokset perustuvat tontille laadittuun maankäyttösuunnitelmaan, jonka on laatinut arkkitehtitoimisto Ark-House arkkitehdit Oy, päivätty 1.7.2005.

Rakennusaloilla sallittuja rakennusten enimmäiskorkeuksia on tarkistettu sekä ylös- että alaspäin voimassa olevaan kaavaan verraten. Koska Kansanterveyslaitoksen vanhimmilla 1950-luvun rakennuksilla on nähty olevan arkkitehtonisia suojeluarvoja, rakennusaloja on muotoiltu näiden kohdalla uudestaan. Niiden ja Mannerheimintien välistä on poistettu rakennusalan osia ja rakennusalojen maksimikorkeutta on muutettu vastaamaan nykyistä korkeutta.

Autopaikkoja on edellytetty YTU-korttelialueen toimisto- ja näyttelytiloja varten enintään 1 autopaikka/150 k-m² ja tutkimustoimintaa varten 1 autopaikka/250 k‑m². Autopaikat on sijoitettu sekä pihalle että kellaritiloihin.

Liikenne VVO-talon ja Kansanterveyslaitoksen tonteille on osoitettu uusi ajoyhteys Paimionkujan päästä. Mannerheimintien puolelta nykyisestä paikasta on myös yhteys molemmille tonteille. Kansanterveyslaitoksen tontin eteläreunaan on jätetty mahdollisuus liittyä Mannerheimintiehen käyttämättä Tilkan sairaalan tonttia.

Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä bussilla että raitiovaunulla.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Tontit sijaitsevat kitkamaa-alueella, jolla on kalliopaljastumia. Maanvarainen perustaminen on mahdollista. Kaava-alueella ei ole sen käyttöhistorian perusteella pilaantunutta maaperää tai sellaista aiheuttanutta toimintaa. Pilaantumisselvitystä ei ole kuitenkaan tehty.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttamisen vaikutukset kaupunkikuvaan ovat vähäiset, koska poikkeamisluvan mukainen rakentaminen KT-tontilla 16 on jo käynnissä. Kansanterveyslaitoksen tontin eteläosassa olevaa rakennusalaa on madallettu +50:stä +40:ään ja samalla sallittu sen rakentaminen kiinni Mannerheimintiehen.

Muutoksesta syntyvällä liikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta alueen nykyiseen liikenteeseen.

Mannerheimintien varsi tulee tiivistymään ja muuttumaan kaupunkimaisemmaksi. Kansanterveyslaitoksen tontin lisärakentaminen vähentää alueen puistomaisuutta.

VVO:n nykyisen rakennuksen eteläsiiven asuinhuoneistojen valaistusolosuhteet huononevat uuden VVO-talon johdosta. Samalla Mannerheimintien liikenne tulee häiritsemään niitä vähemmän, koska väliin tulee uusi VVO-rakennus.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 23.1.2007).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavaluonnos oli esillä 1.–22.2.2007 VVO‑rakennuksen näyteikkunassa (Korppaanmäentie 2) ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Se oli nähtävillä myös viraston internetsivuilla. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Pääosa viranomaisyhteistyöstä on tehty jo asiaa koskevan poikkeamisluvan yhteydessä. Tärkein yhteistyöviranomainen on ollut rakennusvalvontavirasto.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²		Kerrosala m²
	Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL)		3 507	7 650
	Toimistorakennusten korttelialuetta (KT)		3 739	8 350
	Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YTU)		39 651	37 900

	Yhteensä		46 897	53 900

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kiinteistövirasto on neuvotellut Khn maapoliittisen päätöksen mukaisen sopimuksen, joka on allekirjoitettu 19.4.2006.

Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari jäsen Helistön kannattamana teki esityksen, että asia tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten,
että autopaikkanormi muutetaan laskentaohjeen II-vyöhykkeen mu-
kaiseksi siten, että autopaikkojen määrän tulisi olla vähintään 1 autopaikka/280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/220 k-m².

Perustelu: Kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu alueella.

Palautusesitys hylättiin äänin 4–4 (Buttler, Helistö, Alku, Puoskari) puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.8.–3.9.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella ei ole (17.8.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (23.8.2007), ettei asemakaavan muutos aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle. Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (4.9.2007) mm., että kiinteistövirasto on neuvotellut Khn maapoliittisen päätöksen (9.2.2004) mukaisen sopimuksen. Sopimus on allekirjoitettu 19.4.2006 ja korvaus maksettu 6.9.2006. Muutosehdotus on laadittu sopimuksen mukaisia kerrosaloja noudattaen, joten sopimukseen kirjatut tarkistusedellytykset eivät täyty.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen ja se puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Khs toteaa, että Khn vähemmistön (Hellström, Lehtipuu, Moisio ja Ojala) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että autopaikkanormi muutetaan laskentaohjeen II-vyöhykkeen mukaiseksi siten, että autopaikkojen määrän tulisi olla vähintään 1 autopaikka/ 280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/220 k-m².

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 16. kaupunginosan korttelin nro 711 tonttien nro 7 ja 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11673 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11673 (Ruskeasuon tontit 711/7 ja 8)
	Liite 2	Havainnekuva (Ruskeasuon tontit 711/7 ja 8)

HAAGAN KORTTELIN NRO 29015 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11683)

Khs 2007-1374, 2006-1721

29. kaupunginosan (Haaga) korttelin nro 29015 asemakaavan muutosehdotus.

Kortteli sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolella, Metsäläntien ja Nuijamiestentien välisen Nuijamiestenrampin ramppisilmukassa.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) on muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Tonttitehokkuus säilyy entisellään (e = 1.00). Voimassa olevassa kaavassa rakennuksen päämassan ylin korkeusasema on +23,0 m ja koilliskulmassa olevan tornimaisen osan +30,0 m. Ehdotuksessa rakennusala on merkitty siten, että päämassan ylin korkeusasema on +41,0 m. Pysäköinti, tekniset tilat ja muut aputilat sijoittuvat kellareihin ja tason +17,5 alapuolelle. Nuijamiestenrampin ja Nuijamiestentien varteen on sijoitettava pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.5.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jolla voi olla asumista ja toimitilarakentamista. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 1999. Kaavan mukaan kortteli, jossa on vain yksi tontti (nro 1), on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tonttitehokkuus on e = 1.00. Rakennuksen päämassan ylin korkeusasema on +23,0 m ja lasipintaisen torniosan +30,0 m. Autopaikat on sijoitettava pohja- ja/tai kellarikerrokseen. Ajoneuvoliittymän voi järjestää Nuijamiestentieltä. Liikennemelu edellyttää 35 desibelin äänieristystä. Maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ja saastuneet alueet kunnostettava ennen rakentamista. Tontin läpi kulkee maanalainen johtokuja. Korttelin länsireunan puut ja pensaat on merkitty säilytettäviksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Lautakunta on hyväksynyt 16.4.1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet ohjeellisena noudatettavaksi alueen asemakaavan muutosehdotuksia laadittaessa.

Khs on 21.8.2006 varannut korttelin Falck Security Oy:lle ja Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle Falck Security Oy:n uuden toimitalon suunnittelua varten 30.6.2007 saakka ehdolla, että tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Nuijamiestenrampin ramppisilmukassa sijaitseva rakentamaton tontti rajoittuu myös Nuijamiestentiehen ja sillalla kulkevaan Metsäläntiehen, joiden välinen korkeusero on yli 6 m. Rinteen alaosassa on pysäköintipaikkoja ja yläosassa kasvaa luonnonvaraista puustoa. Nuijamiestenrampin länsipuolella on puistoa, eteläpuolella hotelli Haaga ja asuinkerrostalo. Metsäläntien pohjoispuolella on Helsingin tekniikan alan oppilaitos ja Nuijamiestentien itäpuoli on Hämeenlinnanväylän suojaviheraluetta.

Liikenne Metsäläntien liikennemäärä Hämeenlinnanväylän rampin ja Nuijamiestentien rampin välillä on vuoden 2005 liikennemääräkartan mukaan 9 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Nuijamiestentiellä 4 900–6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Alueen toteuttaminen edellyttää verkoston lisärakentamista sekä vähäisiä johtosiirtoja.

Maaperä Alueen maanpinnan korkeustaso nousee Nuijamiestentieltä tasosta +10,8 Metsäläntielle tasoon +16,8. Maaperä on alueen länsiosassa moreenia, jonka paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Alueen itäosassa maaperä on savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1–6 m.

Ympäristöhäiriöt

Alueella on sijainnut aiemmin huoltoasema (Oy Esso Ab). Alueelta on vuonna 1996 poistettu 1 316 m³ öljy-yhdisteille haisevia maamassoja. Kunnostuksesta huolimatta on kuitenkin mahdollista, että alueelta löytyy kaivutöiden yhteydessä vielä pilaantuneita maita. Maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarve on selvitettävä kaivutöiden yhteydessä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa liikenteellisesti hyvällä paikalla sijaitsevan tontin rakentamismahdollisuuksia ja elävöittää kaupunkikuvaa sallimalla nykyistä kaavaa korkeamman talon rakentamisen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontti on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Asemakaavan muutos mahdollistaa 11 m korkeamman toimistotalon rakentamisen kuin voimassa oleva kaava. Ratkaisuun on päädytty, koska tontti sijaitsee Haagan asuntoalueen reunalla ja isojen liikenneväylien tuntumassa, jossa korkealla rakennuksella voidaan elävöittää kaupunkikuvaa ja muodostaa alueelle luonteva maamerkki.

Autopaikat, tekniset tilat ja muut aputilat on luontevaa sijoittaa rinteeseen ja kellareihin Metsäläntien alapuolelle ja toimistotilat sen yläpuolelle. Myös Metsäläntien tason alapuolella oleviin kerroksiin tulee sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotta Nuijamiestenrampin ja Nuijamiestentien varteen ei muodostuisi ikkunatonta, ankeaa sillanalustunnelmaa.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Tontti on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Tonttitehokkuusluvulla e = 1.00 ilmaistu rakennusoikeus on 3 173 k-m².

Rakennuksen ylin korkeusasema on +41,0. Se merkitsee, että Metsäläntien tason yläpuolelle voidaan rakentaa viisi toimistokerrosta ja lisäksi kerros, johon kerrosalan lisäksi saa rakentaa sosiaali- ja teknisiä tiloja 2/3 edellisen kerroksen pinta-alasta. Pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja tulee sijoittaa myös tason +17,5 alla oleviin kerroksiin Nuijamiestentien ja Nuijamiestenrampin varteen. Tason +17,5 alapuolella oleviin kerroksiin ja kellareihin saa kerrosalaan laskettavien tilojen lisäksi rakentaa pysäköinti-, varasto-, väestönsuoja- ja teknisiä tiloja sekä henkilökunnan sosiaalitiloja. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa kylmät rakennusmassan ulkopuolelle sijoittuvat portaat. Rakennuksesta tulee varata 20 m²:n tila muuntamoa varten.

Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä punatiiltä. Maanpäällisen pysäköintitilan julkisivut on käsiteltävä pääjulkisivun tapaan.

Rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB(A).

Tontille on ajoliittymä Nuijamiestentieltä ja Metsäläntieltä, muilla tontin rajoilla on ajoliittymäkielto. Ajoluiska tulee sijoittaa rakennukseen tai seinälliseen katokseen.

Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/60 k-m². Autopaikat tulee sijoittaa tason +17,5 alapuolella oleviin kerroksiin ja/tai kellareihin. Lyhytaikaista asiakaspysäköintiä varten osoitettuja autopaikkoja saa sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen pihalle ja/tai pihakannelle.

Länsireunassa olevan metsikön puut tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Nuijamiestenrampin ja Nuijamiestentien reunoilla rakennusalan ulkopuoliset alueet on merkitty istutettaviksi.

Liikenne Toimistotalon pysäköintitiloihin ajetaan Nuijamiestentieltä ja Metsäläntien tasossa oleville asiakaspysäköintipaikoille Metsäläntieltä. Tonttiliittymä rakennetaan siten, että sitä ei sekoiteta katuliittymään.

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaavan toteuttaminen vaatii Nuijamiestenrampin sadeveden purkuputken liittämisen tontilla olemassa olevaan sadevesiviemäriin. Korttelin alueella sijaitsevaa sadevesiviemäriä ja vesijohtoa varten on kaavaan merkitty johtokuja. Maanalaisten tilojen sade- ja jätevedet tulee johtaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Alue liitetään kaukolämpöverkkoon rakentamalla uusi kaukolämpöjohto Ilkantieltä Metsäläntien kautta.

Rakennuksesta tulee varata 20 m²:n tila pysyvää sähkönjakelumuuntamoa ja kytkentätilaa varten.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maaperä on alueen länsiosassa moreenia ja itäosassa savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1–6 m. Rakennukset perustetaan kitkamaa-alueella maanvaraisesti ja savialueella tukipaaluin.

Alueen maaperää on kunnostettu vuonna 1996, mutta on mahdollista, että alueella on edelleen pilaantuneita maita. Maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarve on selvitettävä kaivutöiden yhteydessä, jolloin mahdolliset lisätutkimukset ja kunnostus tulee tehdä. Tämä tulisi ottaa huomioon alueen rakentamisen aikataulutuksessa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Toimistorakennuksen toteuttaminen täydentää kaupunkirakennetta ja elävöittää ympäristöä. Asemakaavan muutos mahdollistaa 11 m korkeamman rakennuksen kuin voimassa oleva kaava, joten rakennuksesta muodostuu alueelle luonteva maamerkki. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna toimistokorttelin toiminta ja pysäköintipaikat eivät lisää Metsäläntien ja Nuijamiestentien liikennemääriä merkittävästi. Liikennejärjestelyt säilyvät muutoin ennallaan, mutta sisäänajokohdat siirtyvät tontilla hiukan eri kohtaan.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Pilaantuneiden maiden kunnostamisen kustannuksia ei ole otettu huomioon alueen toteuttamiskustannuksissa.

Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: kaukolämpö 60 000 euroa ja johtosiirrot 3 000 euroa eli yhteensä 63 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 17.11.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 27.11.–8.12.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Ratahallintokeskus on 7.12.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen.

Ympäristökeskus on ilmoittanut 13.12.2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta, että ramppisilmukassa on sijainnut aiemmin huoltoasema (Oy Esso Ab). Alueelta on vuonna 1996 poistettu 1 316 m³ öljy-yhdisteille haisevia maamassoja. Kunnostuksesta huolimatta on kuitenkin mahdollista, että alueelta löytyy kaivutöiden yhteydessä vielä pilaantuneita maita. Tämä tulisi ottaa huomioon esimerkiksi seuraavanlaisella kaavamääräyksellä: Maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarve on selvitettävä kaivutöiden yhteydessä, ennen maarakentamiseen johtavan luvan myöntämistä. Ennakkoon mahdollisia jäämiä on vaikea paikantaa ja tutkia ja ne tulevat esiin kaivuu/esirakentamistöiden yhteydessä, jolloin mahdolliset lisätutkimukset ja kunnostus tulee suorittaa. Tämä tulisi ottaa huomioon alueen rakentamisen aikataulutuksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muutosehdotuksessa on määräys, jonka mukaan korttelialueella on maaperän likaantuneisuus tutkittava ja saastuneet maa-alueet kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Helsingin Vesi on ilmoittanut 22.11.2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta, että korttelin läpi kulkevat vesijohto ja sadevesiviemäri. Toimistotalon maanalaisten rakenteiden ja kaivantojen tulee pysyä n. 5 m:n etäisyydellä johdoista, jotta vältytään johtosiirroilta. Muussa tapauksessa johdot on siirrettävä kiinteistöviraston kustannuksella (Khn päätös 5.5.1997).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusalan raja on kaavaehdotuksessa siirretty 5 m:n etäisyydelle johdoista.

Helsingin Energia (Helen Sähköverkko Oy) on 12.12.2006 esittänyt, että kaavatyön yhteydessä neuvoteltaisiin toimistotalon rakennuttajan kanssa pysyvän jakelumuuntamo-/kytkemötilan 20 m²:n tilatarpeen huomioon ottamisesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräys: rakennuksesta tulee varata 20 m²:n tila muuntamoa varten.

Kiinteistöviraston tonttiosasto on 14.12.2006 pyytänyt, että asemakaavan muutos viedään loppuun, vaikka tontin varaaja (Falck Security Oy) on luopunut hankkeesta. Kun kaavamuutos on valmis, päästään seuraavan tontinvaraajan kanssa välittömästi toteutukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksen valmistelua on jatkettu suunnitellun aikataulun mukaan.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavan muutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle ei ole saapunut mielipidekirjeitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (7.8.2007) mm., että Falck Security Oy on 30.11.2006 ilmoittanut luopuvansa em. hankkeesta. Tästä huolimatta tontin asemakaavan ajanmukaistaminen on paikallaan. Seuraavan tontinvaraajan kanssa päästäisiin nopeammin toteutukseen, jos asemakaavan muutos olisi valmis.

Lautakunta puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristökeskuksella (17.8.2007) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (14.8.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri mainitsee (31.8.2007) mm., ettei kaavaan sisälly LT-aluetta.

Kaavaehdotuksessa on esitetty ajo tontille Metsäläntieltä ja Nuijamiestentieltä. Metsäläntien tonttiliittymä muodostaa vähäisestä liikennemäärästä huolimatta häiriöpisteen Nuijamiestenrampin ja Hämeenlinnanväylän ramppiliittymän väliselle liikenteelle. Tonttiliittymää suunniteltaessa tulee varmistaa liikennejärjestelyjen turvallisuus ja toimivuus.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (11.9.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan korttelin nro 29015 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11683 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11683 (Haagan kortteli 29015)
	Liite 2	Havainnekuva (Haagan kortteli 29015)

MUNKKINIEMEN KORTTELIN 30014, TONTIN 30013/2 (ENTINEN KELAN KERROSTALORYHMÄ) SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11661)

Khs 2007-892

30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30014, korttelin nro 30013 tontin nro 2 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Riihitie 14, Kadetintie 4 ja 6, Kadetintie 10/Riihitie 12 sekä Tallikuja 2, 4 ja 6

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa suojellaan tonteilla sijaitsevat kerrostalot sekä niiden piha-alueet sekä määritellään ullakkorakentamisen määrä ja laatu. Yksikerroksisen rakentamattoman rakennuksen rakennusala poistetaan kaavasta. Puistoalue säilyy ennallaan ja se nimetään.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007) mm., että Alvar Aalto Säätiö esitti kirjeessään Khlle 12.6.2000, että vailla suojelua olevien Alvar Aallon suunnittelemien Helsingissä sijaitsevien kohteiden suojelu määriteltäisiin asemakaavassa. Khs päätti 18.12.2000 asettaa kyseiset kohteet rakennuskieltoon.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asumiseen varattua kerrostalovaltaista aluetta. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota tulee kehittää siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa nro 3924 (vahvistettu 19.1.1956) ja nro 4032 (vahvistettu 19.6.1956). Kaavojen mukaan tontit ovat asuntotontteja, joille on määritelty rakennusala, kerrosluku ja kattolistan asema.

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Kielto on voimassa 18.12.2008 saakka tonteilla 30014/4, 6, 10 ja 14 ja puistoalueella sekä 25.4.2007 saakka tontilla 30013/2. Lautakunta päätti 8.2.2007 esittää Khlle tontin 30013/2 rakennuskiellon jatkamista asemakaavan hyväksymiseen asti, kuitenkin kauintaan 25.4.2009 saakka. (Khs päätti 19.3.2007 jatkaa em. rakennuskieltoa 25.4.2009 saakka.)

Maanomistus

Asuntotontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katu- ja puistoalueen.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Munkkiniemessä kerrostaloista ja pientaloista koostuvalla asuinalueella. Suunnittelualueella on neljä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa (osoitteissa Kadetintie 10/Riihitie 12, Riihitie 14 ja Tallikuja 2, 4 ja 6) sekä yksi arkkitehti Kaj Saleniuksen (osoitteessa Kadetintie 6) ja yksi arkkitehti Olli Kuusen (osoitteessa Kadetintie 4) suunnittelema kerrostalo.

Alvar Aalto sai toimeksiannon Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan asuintalojen suunnittelemiseksi vuonna 1952. Rakennuskokonaisuus jakautuu Kadetintien katkaisemana kahteen osaan. Silti asuintalojen yhtenäinen ominaisilme saa kokonaisuuden vaikuttamaan ehjältä. Aalto sijoitti neljä- ja viisikerroksiset rakennukset mahdollisimman lähelle rakennuspaikkaa ympäröiviä ja katkovia katuja siten, että tonteille jäi väljät piha-alueet. Asemakaavallisen ratkaisun periaatteena oli, että kadut sijaitsivat asuinrakennusten "selkäpuolella", jolloin piha-alueet muodostuivat rauhallisiksi.

Kahden Kadetintien ja Riihitien risteyksessä sijaitsevan rakennuksen väliselle piha-alueelle oli suunniteltu sijoitettavaksi pieni yksikerroksinen lastentarharakennus, joka kuitenkin jäi rakentamatta.

Tallikujan ja Kadetintien kulmauksessa on pieni aukio, joka on hieman katutasoa korkeammalla. Aukiota reunustavien rakennusten arkadikäytävät korostavat tämän nurkkauksen julkisempaa luonnetta – yhden kerrostalon pohjakerroksessa toimi alun perin elintarvikeliike. Nyt siinä on toimistotiloja. Myös muiden rakennusten pohjakerroksissa on työtiloja.

Kerrostaloista kolme on perusmuodoltaan yksinkertaisia lamelleja. Yksi, katujen kulmauksessa sijaitseva rakennus on eri suuntiin polveileva. Rakennusten sijoittelusta sekä volyymien ja yksityiskohtien moninaisuudesta syntyy rikas kaupunki- ja pihatilojen kokonaisuus.

Asuntojen perusratkaisu oli tasoltaan ajan sosiaalisen vuokra-asuntostandardin mukainen. Huoneistot ovat tiukoista lähtökohdista huolimatta viihtyisiä ja vaihtelevia. Huonetiloilla on kullakin omanlaisensa luonne, johon vaikuttavat myös ikkunamuotojen monet eri variaatiot.

Sävyltään vaaleahko punatiili on rakennuskokonaisuuden päämateriaali. Tiilet poltettiin erityisesti tätä rakennusryhmää varten H. G. Paloheimo Oy:ssä. Ullakon normaalikerroksista poikkeava tiililimitys kertoo sen erilaisesta luonteesta ja käyttötarkoituksesta. Huoneistojen mittaisten parvekkeiden kaiteet ovat valkoiseksi maalattuja betonielementtejä. Ullakolla on varastotiloja ja pyykinkuivausullakoita. Kaikkien rakennusten porrashuoneissa on hissi.

Alvar Aallon suunnitteleman kokonaisuuden yhteyteen Kadetintien varteen rakennettiin myöhemmin kaksi kerrostaloa.

Toinen rakennuksista osoitteessa Kadetintie 6 on Kaj Saleniuksen vuonna 1957 suunnittelema. Siinä on neljä normaalikerrosta sekä pohjakerros, jossa on autotalleja. Pihanpuolen julkisivut koostuvat valkoiseksi maalatuista rapatuista betoniosista ja tiilipinnoista, vaikutelma on ruudukkomainen. Pääty on pääosin valkoiseksi maalattua rapattua betonia. Keskellä päätyfasadia on vertikaalinen ikkunarivistö. Kadun puoleisen julkisivun parvekkeiden kaiteet olivat alun perin lankalasia. Vuonna 1999 kaiteiden materiaali muutettiin, nyt ne ja parvekkeiden väliset seinämät ovat opaalilasia. Parvekkeet myös lasitettiin samassa yhteydessä. Katto on alkuperäinen, materiaaliltaan tiiltä. Sokkeli on tummanruskeaa klinkkeriä, ikkunan tuuletusritilät mahonkia. Ikkunat ovat alkuperäiset.

Pihan puolella sisäänkäyntiovi on puolen kerroksen korkeudessa, sinne noustaan betoniportaita pitkin. Kadun puolelta päästään sisään katutasolta. Rakennuksessa on kaksi porrashuonetta, joissa molemmissa on hissi. Portaikot ovat arkkitehtuuriltaan ja ilmeeltään tavanomaiset.

Kiinteästi naapuritalon jatkeeksi rakennettu kerrostalo osoitteessa Kadetintie 4 on Olli Kuusen vuonna 1960 suunnittelema. Siinä on neljä normaalikerrosta sekä pohjakerros, jossa on autotalleja. Julkisivujen päämateriaali on pihan puolella punatiili ja kadun puoleisessa nauhamaisessa fasadissa sekä päädyssä mineriittilevy. Pohjakerroksen julkisivut ovat tummanruskeaa keraamista laattaa, autotallien ovet puuta. Julkisivun yksityiskohdissa on käytetty kuparipeltiä ja valkoista mineriittiä. Tiilikatto on uusittu noin kahdeksan vuotta sitten. Osa ikkunoista sekä parvekkeen ovet on uusittu myös puitejakoa muuttaen 1970-luvun lopussa, jolloin alkuperäiset tammiset ikkunapuitteet on vaihdettu mäntypuisiksi. Ulko-ovet ovat alkuperäiset.

Porrashuone on huolellisesti suunniteltu ja siinä on kauniita yksityiskohtia, kuten siro portaankaide ja valaisimet, jotka ovat hyvin säilyneet alkuperäisessä asussaan. Huoneistojen ovet ovat tammea. Porrashuoneessa on hissi. Ullakko on kokonaan varastokäytössä, sen katossa on yksi kupuikkuna. Rakennuksen edustalla pihan puolella on kaarevalla tiilimuurilla ja -seinämällä rajattu oleskelutila.

Kadetintien, Riihitien ja Solnantien rajaaman korttelin piha-alueet ovat aitaamattomia ja muodostavat yhtenäisen avoimen ulkotilan, jossa on harvakseltaan puustoa ja muutamia pensasistutuksia. Maaperä on kallioinen.

Solnantien varrella, korttelin 30014 keskellä on kaupungin omistama puisto, jossa on pieni lasten leikkialue varusteineen sekä muutamia puita ja pensasistutuksia.

Tallikujan rakennuksen lounaaseen avautuva piha-alue on maastoltaan kumpuileva. Alimpien kerrosten asunnoista on käynti suoraan pihalle, asuntopihat on aidattu korkeahkolla puusäleaidalla.

Rakennettu ympäristö

Ympäristössä on asuinkerrostaloja, jotka on rakennettu pääasiassa 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Kadetintie 6:n eteläpuolella on kaksi vanhempaa rakennusta. Niistä toinen, Villa Andersberg, on vuodelta 1917. Sen suunnittelija ei ole tiedossa. Toinen rakennuksista on vuonna 1938 valmistunut ns. Soldattorpet ja se on Ole Gripenbergin suunnittelema.

Solnantien ja Riihitien kulmauksessa on vuonna 1938 valmistunut Lars Sonckin suunnittelema entinen puhelinkeskuksen talo, joka on nykyisin toimistokäytössä. Sen eteläpuoleisella tontilla on Munksnäs högstadieskola, joka on Bertel Liljequistin ja Arne Helanderin suunnittelema vuonna 1949 valmistunut rakennus, jota on laajennettu useaan otteeseen 1950- ja 1960-luvulla.

Suojelukohteet

Voimassa olevassa asemakaavassa rakennuksia ei ole suojeltu. Myöskään suunnittelualueen lähiympäristön asemakaavassa ei ole suojelumerkintöjä. Tarkoituksena on kuitenkin lähivuosina laatia suojelukaava myös lähiympäristön alueelle. Lähettyvillä on kaksi rakennussuojelulain nojalla suojeltua kohdetta, joista toinen on Munkkiniemen kartano osoitteessa Kartanontie 1. Se on arkkitehti Pehr Granstedtin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1817. Toinen rakennussuojelulailla suojeltu kohde on Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1936 valmistunut Aallon koti- ja ateljeerakennus Riihitie 20:ssa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että alueella sijaitsevat rakennukset ja niiden piha-alueet suojellaan. Alvar Aallon suunnittelemien asuintalojen ullakkorakentamisen laajuus ja laatu määritellään. Rakentamattoman yksikerroksisen rakennuksen rakennusala poistetaan kaavasta. Puistoalue säilyy ennallaan ja se nimetään.

Asemakaavan muutosehdotus

Mitoitus Alueen pinta-ala on yhteensä 16 276 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK/s) on 13 044 m², puistoaluetta (VP/s) 3 005 m² ja katualuetta 227 m². Rakennusoikeutta on 14 900 k-m² + ullakon rakennusoikeus 800 k-m².

Asuinkerrostalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään (AK/s)

Kortteli 30014 ja tontti 30013/2 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Enimmäiskerrosluku on viisi ja kerrosala yhteensä 14 900 m². Kerrosala on merkitty nykyisen laskentatavan mukaisesti ja se vastaa rakennettua kerrosalaa.

Puustoa ja istutuksia on hoidettava sekä tarvittaessa uusittava siten, että alue säilyttää avoimen ominaisluonteensa. Kulkutiet, kiveykset ja pihamuurit tulee säilyttää alkuperäistoteutuksen mukaisina. Tontteja ei saa aidata.

Tontteja varten on järjestettävä autopaikkoja vähintään 1 autopaikka/170 m² kerrosalaa. Olemassa olevalle rakennukselle voidaan myöntää muutos- ja korjaustöiden rakennuslupa sen estämättä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä.

Puisto, jossa ympäristö säilytetään (VP/s)

Puiston rajaus säilyy ennallaan. Alueen puusto ja istutukset tulee hoitaa elinvoimaisina. Puisto on nimetty Solnanpuistikoksi (Solnaparken).

Suojelukohteet

Alvar Aallon suunnittelemat kerrostalot tonteilla 30013/2 sekä 30014/10 ja 14 on suojeltu merkinnällä sr-1. Määräyksen mukaan rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaita. Rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät niiden rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

Rakennusten porrashuoneet pintamateriaaleineen, väreineen ja yksityiskohtineen tulee säilyttää.

Lisäksi sr-1-rakennusalaa koskevat seuraavat kaavamääräykset:

– Rakennuksen ullakkokerrokseen saa rakennusoikeuden lisäksi sijoittaa erillisiä asuntoja tai asuntojen laajennuksia enintään 25 % normaalikerroksen alasta.

– Asuntojen lisäksi ullakolle saa rakennusoikeuden estämättä sijoittaa sauna- ja muita yhteistiloja, joihin ei saa kuitenkaan avata uusia ikkuna-aukkoja.

– Ullakolle sijoitettavat asuin- ja muut tilat tulee toteuttaa laadukkaasti rakennuksen historialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen.

– Parvekkeiden takaseinään saa asuntoihin tehdä ikkuna-aukkoja siten, että ullakkokerroksen ominaisluonne ja seinämän umpi- ja ikkunapinnan välinen rytmi säilyy.

– Parvekkeille ei saa rakentaa olemassa olevaa kaidetta korkeampia väliseiniä.

– Parvekkeiden uusissa rakennusosissa on käytettävä rakennuksen alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja.

Alueen kaksi muuta kerrostaloa tonteilla 30014/4 ja 6 on suojeltu määräyksellä sr-2, jonka mukaan ne ovat rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät niiden rakennustaiteellista tai kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

Lisäksi määrätään sr-1- ja sr-2-rakennusaloilla seuraavaa:

– Rakennuksen pohjakerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto- tai työtiloja.

– Rakennuksen julkisivut, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet, vesikatto, rakenteet ja arvokkaat porrashuoneet materiaaleineen, väreineen ja yksityiskohtineen tulee säilyttää ja tarvittaessa korjata alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

– Rakennuksen vesikatto on säilytettävä eheänä.

– Parvekkeita ei saa lasittaa.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 15.11.2006 esittää Solnantien varrella, korttelin 30014 keskellä sijaitsevan puiston nimeksi Solnanpuistikkoa (Solnaparken).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa asuintalojen säilymisen rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävinä kohteina. Myös piha-alueet ja puisto säilyvät alkuperäisen kaltaisina. Lisäksi neljän asuintalon ullakolle voidaan rakentaa asuntoja tai asuntojen laajennuksia.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Alvar Aalto Säätiö esitti kirjeessään Khlle 12.6.2000, että vailla suojelua olevien Alvar Aallon suunnittelemien Helsingissä sijaitsevien kohteiden suojelu määriteltäisiin asemakaavassa. Khs päätti 18.12.2000 asettaa kyseiset kohteet rakennuskieltoon.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.12.2006).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 8.–26.1.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 4 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi on esitetty suullisia mielipiteitä. Mielipiteet koskivat ullakkorakentamisen vaikutuksia, puistoalueen ja ympäristön säilymistä, pysäköintiä sekä rakennusten suojelua. Kaavaehdotuksen sisällöstä on neuvoteltu myös Alvar Aalto Säätiön edustajan kanssa.

xxxxx xxxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxxxx toivovat (16.1.2007), että puistoalue säilytetään puistona eikä alueelle rakenneta uusia rakennuksia. Perusteluinaan he esittävät, että alue tarvitsee vihreää ympäristöä, joka on ominaista juuri Munkkiniemelle. Jos puiston tilalle rakennetaan, muuttuvat alimpien kerrosten asuntojen olosuhteet kokonaan. Liian tiivis rakentaminen ei kunnioita alueen rakennushistoriallisia piirteitä vaan vie alueelta sen arvokkuuden ja toimivuuden. Tiheä rakentaminen vaatii palveluita alueelle, mutta niiden lisäämiseen tuskin on varauduttu. Kirjoittajat kannattavat ullakkorakentamista, mikäli ensin tiedustellaan ylimpien kerrosten asukkaiden halukkuutta laajentaa asuntoaan ylöspäin ja taloyhtiöiden hallitukset antavat hyväksyntänsä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksessa korttelin 30014 keskellä sijaitseva puisto säilyy ennallaan. Kaavamääräyksen mukaan ympäristö tulee säilyttää ja alueen puusto ja istutukset hoitaa elinvoimaisina. Puistoon ei siis ole osoitettu rakentamista. Asemakaavan muutosehdotuksessa mahdollistetaan rakennusten ullakkokerrosten ottaminen osittain asuinkäyttöön, mutta rakentamisen organisointiin kaavaehdotus ei ota kantaa. Hankkeen ajankohtaistuessa asuintilojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä järjestelyistä tulee sopia taloyhtiön sisällä.

Asunto Oy Helsingin Riihitie 8 vaatii (25.1.2007), että mikäli kaava-alueelle aiotaan rakentaa ullakkoasuntoja, tulee kaupungin osoittaa lisää autojen pysäköintitilaa. Taloyhtiö vastustaa harjakorkeuden muutosta ja edellyttää, että Tallikujasta ei tehdä kävelykatua ja että Solnanpuistikko säilytetään yleisenä puistona.

xxxxxx xxxxxxx vastusti puhelinkeskustelussa (22.2.2007) ullakkorakentamista, mikäli tonteille ei voida osoittaa lisää autopaikkoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa on määräys, jonka mukaan tontteja varten on järjestettävä 1 autopaikka/170 m²kerrosalaa. Asuinrakennusten tontteja sekä puistoaluetta koskee asemakaavamääräys, että niiden ympäristö on säilytettävä. Siitä syystä uusien autopaikkojen rakentaminen alueelle on käytännössä mahdotonta. Kadunvarsipysäköinti sen sijaan on mahdollista. Asukkaat, joilla ei ole omaa autopaikkaa tonteilla, voivat siis käyttää lähikatujen varrella olevia autopaikkoja. Tämä tapa on käytössä ja toimii nykyisellään Munkkiniemen alueella kohtuullisen hyvin.

Kaavaehdotuksen As Oy Kelakartanon taloihin mahdollistama ullakkorakentaminen ei vaikuta rakennusten harjakorkeuteen. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä tulee kaavamääräyksen mukaan noudattaa alkuperäistoteutusta eivätkä korjaus- ja muutostyöt saa heikentää talojen rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa tai muuttaa arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Lisäksi määrätään, että rakennusten vesikatto on säilytettävä eheänä.

Tallikuja ei sisälly muutosalueeseen. Se säilyy entisellään eikä sitä muuteta kävelykaduksi. Samoin Solnanpuistikko säilyy nykyisellään, yleisenä puistoalueena.

xxxxxx xxxxxxx mielestä (25.1.2007) As Oy Kelakartanon ullakkotiloja ei tule suunnitella asuinkäyttöön eikä rakennusten ulkonäköä saa mitenkään muuttaa. Rakennuksen ulkonäköön vähänkin liittyvät muutokset hyväksytettiin jo 1970-luvulla Alvar Aalto Säätiössä. Muun muassa parvekkeiden lasitus estettiin aikanaan siitä syystä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ullakkotilojen osittainen muuttaminen asuinkäyttöön muuttaa rakennusten ulkonäköä vain vähäisessä määrin, kun se toteutetaan kaavaehdotuksessa edellytetyllä tavalla. Uusien asuntojen tai yläkerran asuntojen laajennusten määrä on rajoitettu enintään 25 %:ksi normaalikerroksen alasta tarkoituksena säilyttää ullakkokerrosten ominaisluonne. Ullakkokerrosten takaseiniin voidaan avata joitakin uusia ikkuna-aukkoja siten, että seinämän umpi- ja ikkunapinnan välinen rytmi säilyy. Kaavamääräyksessä edellytetään lisäksi, että parvekkeille ei saa rakentaa olemassa olevaa kaidetta korkeampia väliseiniä ja että parvekkeiden uusissa rakennusosissa käytetään rakennuksen alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja. Lisäksi suojelumääräyksellä sr-1 ohjataan korjaus- ja muutostöiden laatua edellyttämällä, että rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Asemakaavan muutosehdotusta ja erityisesti rakennusten suojelua ja ullakkorakentamista koskevia määräyksiä laadittaessa on tehty tiivistä yhteistyötä Alvar Aalto Säätiön edustajan kanssa.

xxxxx xxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxxx kannattavat (26.1.2007) rakennusten suojelua. Sen sijaan he eivät pidä minkäänlaista ullakkorakentamista järkevänä, koska uusien asuntojen tai nykyisten asuntojen laajennusten rakentamisesta koituva taloudellinen hyöty on mitätön verrattuna häiriöön, jonka laaja projekti aiheuttaisi. Ympäristössä kaikki kärsisivät vain muutamien ylimpien kerrosten asukkaiden ajamasta hankkeesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muutosehdotuksessa mahdollistetaan rakennusten ullakkotilojen osittainen muuttaminen asuinkäyttöön. Asuintilojen tarkempi suunnittelu ja niiden toteuttaminen jää taloyhtiön harkittavaksi ja päätettäväksi, niihin asemakaavassa ei oteta kantaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.4.–21.5.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kaupunginmuseon johtokunnan, rakennusviraston ja kiinteistöviraston jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx ehdottavat (8.5.2007), että Khs luopuu As Oy Kelakartanon rakennusten ullakoiden lisärakentamisesta tai vähintäänkin kieltäisi uusien ikkuna-aukkojen puhkaisemisen ulkoseinään sekä harkitsisi kerrosalan merkittävää vähentämistä. Heidän mielestä parvekkeiden takaseinään tehtävät lisäikkuna-aukot muuttaisivat seinän ulkonäköä, mikä olisi vastoin suojelupäätöksen määräyksiä ja henkeä. Muutosehdotuksen mahdollistama ullakkorakentamisen ala merkitsisi melkein koko asuinrakentamiseen sopivan ullakon pinta-alan ottamista tähän käyttöön. Muistutuksen tekijät huomauttavat myös menettelyvirheestä, joka asunto-osakeyhtiössä on tapahtunut koskien asemakaavan muutossuunnitelman vireille tuloa.

xxxxxxx xxxxx–xxxxxxx toteaa (12.5.2007) rakennusten suojelupyrkimyksen ja julkisivumuutoksia aiheuttavan ullakoiden asuinkäyttöön ottamisen olevan ristiriidassa keskenään. Hän ehdottaa, että rakennuksia ei lainkaan suojeltaisi tai myös rakennusten ullakkokerros suojeltaisiin. Uusia ikkuna- tai oviaukkoja tai muita muutoksia ei tulisi sallia, sillä ne kaikki ovat Aallon hengen vastaisia.

xxxxx xxxxxxxxxx ja seitsemän muuta allekirjoittaneeksi ilmoittautunutta vastustavat (19.5.2007) ullakkorakentamista. He kysyvät, miten ullakkokerroksen julkisivuun voidaan puhkaista ikkuna-aukkoja ilman, että arkkitehtuurin ominaispiirteitä muutetaan. Muistuttajat kysyvät myös, eikö nimenomaan Aallon alkuperäistä suunnitelmaa tulisi suojella ja kyseenalaistavat suojelupäätöksen laillisuuden, mikäli se sallii rakennuksen julkisivuun ja rakennuksen sisäosiin kohdistuvat suuret muutokset. Muistutuksen tekijöiden mukaan suojeltu kokonaisuus muuttuisi loputtomaksi rakennustyömaaksi, ja ullakkorakentamistoimet vaikeuttaisivat asukkaiden elämää vuosikausien ajan. Taloudellinen hyötykin jäisi vähäiseksi verrattuna haittaan, jonka ullakkorakentaminen aiheuttaisi koko lähiympäristölle. Muistuttajat esittävät, että Khs poistaa suojelukohteen kaavamääräyksistä sen osan, joka koskee ullakkorakentamisen mahdollisuutta. Lisäksi muistuttajat tuovat esiin menettelyvirheen, joka on tapahtunut, kun taloyhtiön isännöitsijä ei ilmoittanut kaavamuutoksen vireille tulosta osallisille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.8.2007) muistutusten johdosta, että taloyhtiön taholta tullut aloite ullakkotilojen ottamisesta osittain asuinkäyttöön on kaupunkisuunnitteluvirastossa tutkittu ja todettu, että rakennusten ylimpiin kerroksiin on mahdollista suunnitella ullakkoasuntoja tai alla olevien asuntojen laajennuksia ilman, että se vaikuttaa rakennusten arkkitehtonista, kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa heikentävällä tavalla. Ullakkotilan muuttamiselle asuinkäyttöön on hyvät edellytykset. Rakennusten ullakot ovat nyt vajaakäytössä, laajat pyykinkuivaustilat ovat lähes poikkeuksetta tyhjillään. Lisäksi ullakolla on asuntojen varastotiloja, jotka voidaan säilyttää siellä uudelleenjärjestettyinä asuintilojen toteuttamisen jälkeenkin. Ullakoiden osittaista asuinkäyttöön ottamista on pohdittu huolella yhteistyössä kaupunginmuseon ja Alvar Aalto Säätiön edustajien kanssa.

Kaavamuutoksessa oleellisen tärkeänä tavoitteena on Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten suojelu ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Siksi kaavamääräyksin on edellytetty, että ullakkokerroksen muista kerroksista poikkeava luonne säilyy. Uusia ikkuna-aukkoja saa rakentaa ullakkokerroksen parvekeseinään ainoastaan siten, että sen umpi- ja ikkunapintojen muodostama rytmi säilyy. Tämä tarkoittaa sitä, että uutta ikkunapintaa voidaan ullakkokerrokseen avata vain rajoitetusti. Myöskään tarvittavat uudet parvekkeiden väliseinät eivät kaavamääräyksen mukaan saa näkyä julkisivussa, vaan ne tulee toteuttaa matalina seinäminä. Lisäksi määrätään, että parvekkeiden uusissa rakennusosissa on käytettävä rakennuksen alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja. Ullakolle sijoitettavat uudet tilat tulee suunnitella laadukkaasti rakennuksen arkkitehtoniset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot säilyttäen. Asemakaavan muutosehdotus tekee mahdolliseksi rakennusten ullakkotilojen osittaisen muuttamisen asuinkäyttöön. Asuintilojen tarkempi suunnittelu ja niiden toteuttaminen jää taloyhtiön harkittavaksi ja päätettäväksi, niihin asemakaavassa ei oteta kantaa.

Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoittamisen puutteellisuus on johtunut kaupunkisuunnitteluvirastosta riippumattomista syistä. Osallisille ilmoitettiin asianmukaisesti kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (27.12.2006), jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Kirjeessä kehotettiin asunto-osakeyhtiön isännöitsijää toimittamaan tieto kaavoituksesta asukkaille ja osallisille. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 8.–26.1.2007.

Lausunnot Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (29.5.2007) mm., että suojelunäkökulma on ollut kantavana ajatuksena asemakaavan muutosta laadittaessa. Kaikille As Oy Kelakartanon rakennuksille on annettu suojelumääräys sr-1. Vastaavaa määräystä on käytetty myös muissa viime aikoina laadituissa Alvar Aallon kohteita koskevissa asemakaavan muutoksissa, joten suojelun osalta kaavamuutos noudattaa jo aiemmin tehtyä linjausta.

Samaan aikaan kaavamuutostyön kanssa As Oy Kelakartano on ryhtynyt selvittämään mahdollisuuksia muuttaa taloyhtiön ullakkotilat asuinkäyttöön. Koska ullakon tiloissa on parvekkeita ja ikkunoita, ei ullakon käyttötarkoituksen muutosta ole pidetty täysin mahdottomana. Rakentamiselle on pyritty laatimaan niin määrällisesti kuin laadullisesti sellaiset reunaehdot, ettei kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja muutoksella vaaranneta. As Oy Kelakartanoon liittyviä määräyksiä on laadittu yhdessä kaupunginmuseon ja Alvar Aalto Säätiön edustajien kanssa.

Kadetintie 4:n ja 6:n asuinkerrostalot muodostavat samassa korttelissa sijaitsevan kolmen As Oy Kelakartanon talon kanssa Solnanpuistikkoa reunustavan eheän asuinkerrostalokokonaisuuden. Lisäksi arkkitehti Kaj Saleniuksen (Kadetintie 6, vuosi 1957) ja arkkitehti Olli Kuusen (Kadetintie 4, vuosi 1960) suunnittelemat asuinkerrostalot edustavat arkkitehtuuriltaan 1950- ja 1960-luvun vaihteen laadukasta asuinkerrostalorakentamista, joten johtokunta pitää niille esitettyjä sr-2-suojelumääräyksiä perusteltuina ja tarpeellisina. Myös asuinkerrostalojen korttelialueet ja Solnanpuistikko on esitetty säilytettäviksi ympäristöiksi, mikä on tärkeää paitsi kokonaisuuden, myös kortteleiden lähiympäristön vehreän luonteen säilymisen kannalta.

Muutosehdotusta on tehty yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja museon asettamat suojelutavoitteet on johtokunnan näkemyksen mukaan riittävästi otettu huomioon. Johtokunta katsoo, että muutosehdotuksen toteuttaminen turvaa As Oy Kelakartanon ja Kadetintie 4:n ja 6:n muodostaman korttelikokonaisuuden ja siihen liittyvän puistoalueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (29.5.2007) mm., ettei kaavamuutos nosta tonttien rakennusoikeutta merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Rakennusvirastolla ei ole (15.5.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan korttelin nro 30014, korttelin nro 30013 tontin nro 2 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.3.2007 päivätyn piirustuksen nro 11661 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11661 (Munkkiniemen kortteli 30014 ym.)
	Liite 2	Valokuvia (Munkkiniemen kortteli 30014 ym.)

MAUNULAN KOILLISOSAN (OSIA OULUNKYLÄN JA PAKILAN KAUPUNGINOSISTA TUUSULANVÄYLÄN LÄNSIPUOLELLA) ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11570)

Khs 2006-1708

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) kortteleiden nro 28317, 28318 ja 28324 osien, kortteleiden nro 28325–28329 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja liikennealueiden ja 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin nro 34068 osan, kortteleiden nro 34174–34177 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavaehdotus ja 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) puistoalueiden ja 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) kortteleiden nro 34068 ja 34069 sekä katu- ja puistoalueiden ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus. (Muodostuvat uudet korttelit 28325–28329 ja 34174–34177 sekä uudet osat kortteleihin 28317, 28318, 28324 ja 34068.)

Alue sijaitsee Maunulan Suursuon, Länsi-Pakilan ja Tuusulanväylän rajaamalla alueella.

Tiivistelmä Maunulan itäosaan on suunniteltu 10 381 k-m² ja Länsi-Pakilan eteläreunaan 9 761 k-m² uutta pientalorakentamista. Maunulassa Suursuonlaidan varrelle puistoalueelle on merkitty uusi 2 600 k-m²:n kerrostalotontti. Saarnaajantien rintamamiestalot suojellaan. Suurin osa alueesta on kaavoittamatonta. Uusia asukkaita tulee alueelle n. 600. Rakennusoikeutta on yhteensä 29 598 k-m².

Tavoitteena on kehittää Suursuon viheraluetta yhdessä Oulunkylän liikuntapuiston kanssa suurimpana ja tärkeimpänä pohjoisen suurpiirin kaupunkirakenteen sisällä olevana viheralueena.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuinaluetta ja kaupunkipuistoa. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat nro 5492 (vahvistettu 4.4.1964), nro 7846 (8.5.1978), nro 8541 (vahvistettu 7.6.1982), nro 8981 (vahvistettu 1985) ja nro 9595 (vahvistettu 1989). Kaavan nro 5492 mukaan puisto ulottuu Pakilantieltä Päivänsalontien kohdalle. Muut kaavat koskevat Saarnaajantien tontteja ja niiden mukaan tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa 20 m² autosuojatilaa ja 5 m² varastotilaa/asunto. Enintään 80 % kerrosalasta saa rakentaa ensimmäiseen kerrokseen, kattokaltevuuden on oltava 20–30 astetta ja yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 4,5 m, 1 ½‑kerroksisen 6 m ja autosuojan 3 m.

Muu suunnittelualue on kaavoittamatonta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kvsto hyväksyi 13.10.2004 Khn mietinnön, jossa käsiteltiin Tuomas Rantasen ja 12 muun valtuutetun aloitetta agility-koiraharrastusalueesta. Khs päätti kehottaa täytäntöönpanopäätöksessään 18.11.2004 kaupunkisuunnitteluvirastoa ja rakennusvirastoa, että ne yhdessä ja yhteistyössä agility-koiraharrastusyhdistyksen kanssa pyrkisivät löytämään harrastajille pysyväisluonteisen harjoituspaikan Maunulan tai Pukinmäen alueelta. Kaavoitustyön aikana on tehty yhteistyötä rakennusviraston kanssa, joka on syksyllä 2005 keskustellut koiraharjoituskentän sijainnista yhdistyksen kanssa. Yhdistys pitää harjoituskentän paikaksi ehdotettua Tuusulanväylän itäpuolta lähellä olevien asuinrakennusten ja liikenteen takia hankalana. Neuvotteluja jatketaan lähiaikoina.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa puistoalueen ja kaavoittamattoman maan ja valtio Tuusulanväylän alueen.

Alueen yleiskuvaus

Alueen itäosa on pääosin umpeen kasvavaa peltoa ja länsiosa mäkistä metsää. Peltoalueilla on paikoitellen myös nuorta metsää. Aluetta rajaa idässä Tuusulanväylä.

Alueella on vanhusten kuntorata, metsäinen koirapuisto, koirien harjoituskenttä, kaksi palstaviljelyaluetta sekä useita kevyen liikenteen reittejä.

Saarnaajantien eteläpuolella on hyvin säilynyt rintamamiestalojen rivi. Yli puolella takatonteista on uusi asuinrakennus.

Rakennettu ympäristö

Saarnaajantien pohjoispuolella on rivitaloja ja erillispientaloja.

Suursuontien varressa suunnittelualueen vieressä on erillistaloja ja isoja julkisia rakennuksia. Näiden länsi- ja eteläpuolella alkaa kerrostaloalue.

Palvelut Maunulan puolella Pakilantien varressa on tällä hetkellä kaksi päivittäistavarakauppaa, muutamia kivijalkaliikkeitä, Suursuonlaidan varressa kirjasto, terveysasema, sosiaalikeskus, Suursuon sairaala ja Ilmari Helanderin vanhustenkotisäätiön palvelukodin rakennus.

Pakilan puolella on kolme päivittäistavaraliikettä ja muita liikkeitä Pakilantien varressa.

Luonnonympäristö ja virkistys

Suunnittelualueella maanpinnan perustaso on +20–+32. Suunnittelualueen sisäosaa luonnehtii lounais-koillisuuntainen laaksoalue, jonka länsi- ja itäreunalla maasto kohoaa melko jyrkästi.

Suursuon viheralue muodostaa yhdessä Oulunkylän liikuntapuiston kanssa suurimman ja tärkeimmän pohjoisen suurpiirin kaupunkirakenteen sisällä olevan viheralueen. Alueen puoliavoimet, entiset pellot koostuvat nykyisin erilaisista niityistä, pensaikoista, pikku metsiköistä, viljelypalsta-alueista, kevyen liikenteen reiteistä ja muutamasta pienehköstä hiekkapintaisesta kenttäalueesta. Alueen itäreunaa leimaavat vaihtelevan ikäiset sekametsät ja länsireunaa pensaikot ja pellolle istutetut havupuumetsiköt. Alueen pohjoisosaa reunustavat pienehköt metsiköt pienialaisesti istutettuine jalopuineen. Suunnittelualuetta ympäröivät lännessä metsiköt ja idässä Tuusulanväylä ja sen takana kohoava melko jyrkkärinteinen maasto. Väylän varressa on visuaaliseksi suojaksi istutettua metsikköä.

Alueella on seudullisia ja paikallisia viheryhteyksiä – mm. yhteys Keskuspuiston ja Helsinkipuiston välillä. Alueen läpi kulkee myös Maunulan luontopolku, jonka varrella on alueen luonnosta kertovia opastetauluja.

Aluetta halkoo aikoinaan oikaistu Maunulanpuro, joka lännempänä liittyy Pikku Huopalahteen laskevaan Mätäpuroon. Puro rikastuttaa ojitettunakin merkittävästi alueen luonnon monimuotoisuutta.

Ympäristökeskuksen ylläpitämän ja jatkuvasti päivittyvän luontotietojärjestelmän mukaan kaava-alueella ei ole luonnonsuojelukohteita tai muita arvokkaita luontokohteita.

Suojelukohteet

Saarnaajantien eteläpuoli on merkitty yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Kadun varressa on hyvin säilynyt rintamamiestalokokonaisuus. Kaupunginmuseo pitää suojelua tarpeellisena.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknilliseen verkostoon. Kaavamuutoksen toteuttaminen vaatii katujen ja yhdyskuntateknillisen verkoston lisärakentamista.

Maaperä Alueen maaperässä esiintyy moreenivyöhyke sekä etelä‑pohjoissuunnassa Tuusulanväylän länsipuolella laaja savivyöhyke. Savikerroksen paksuuden tiiviin maakerroksen yläpuolella on arvioitu olevan syvimmillään n. 11 m maanpinnasta.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kitkamaalajialueella rakennukset perustetaan maanvaraisena ja savialueella tukipaaluin.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alue on Tuusulanväylän melualueella. Tien liikennemäärä on nykyisin 52 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen on ennustettu olevan vuonna 2025 n. 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 55 dB:n melualue ulottuu ilman meluesteitä yli 400 m:n etäisyydelle Tuusulanväylästä. Väylän varteen, Länsi-Pakilan kohdalle on vuonna 1997 rakennettu meluaita, joka ulottuu kaava-alueen pohjoisreunaan.

Tuusulanväylän moottoriajoneuvoliikenne aiheuttaa kaava-alueelle typpidioksidi- ja hiukkaspäästöjä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Maunulan koillisosaa ja Pakilan eteläreunaa tiiviillä pientalorakentamisella niin, että alueella on silti riittävän laaja, miellyttävä, meluton virkistysalue viljelypalstoineen, leikki- ja pelialueineen sekä kevyen liikenteen reitteineen. Lisäksi tavoitteena on suojella Saarnaajantien hyvin säilynyt rintamamiestalojen kokonaisuus.

Suursuon viheralue muodostaa yhdessä Oulunkylän liikuntapuiston kanssa suurimman ja tärkeimmän pohjoisen suurpiirin kaupunkirakenteen sisällä olevan viheralueen. Tätä paikallisesti hyvin tärkeää kokonaisuutta kehitetään kaupunginosapuistona.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Suunnittelualueelle on merkitty kaksi täydennysrakentamisaluetta: Maunulan koillisosaan ja Pakilan eteläreunaan. Alueiden välillä on puistoalueeksi merkitty viheryhteys kevyen liikenteen reitteineen.

Pakilaan liittyvä rakentamisalue rajautuu lännessä alueen valtaojaan, etelässä olemassa olevaan kevyen liikenteen reittiin ja idässä osittain uudelleen linjattavaan kevyen liikenteen reittiin sekä pohjoisessa olemassa oleviin Saarnaajantien rintamamiestalotontteihin.

Maunulan puoleinen rakentamisalue päättyy lännessä Suursuonlaidan varren omakotitontteihin ja yleisten rakennusten tontteihin, etelässä palstaviljelyalueeseen sekä idässä peltoalueeseen ja pohjoisessa metsässä olevaan kevyen liikenteen reittiin.

Alueella on 87 erillispientalotonttia, omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti, kaksi asuinrakennusten tonttia sekä yksi kerrostalotontti. Pientaloalueet on merkitty alueiden laidoille ja muut matalan rakentamisen tontit keskelle. Kerrostalotontti on kahden olemassa olevan julkisen rakennuksen välissä erillään muista rakentamisalueista. Lisäksi alueelle on merkitty tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet, palstaviljelyalue, pelikenttä ja kaksi toiminta-aluetta, joista ainakin toiselle on tarkoitus rakentaa leikkipuisto.

Miellyttävän katumiljöön luomiseksi rakennusalat ovat kadun toisella puolella kiinni kadun reunassa ja vastapuolella hieman irti kadusta. Rakennusaloja ei ole merkitty aina kohtisuoraan katuun nähden vaan suuntia on vaihdeltu. Näin saadaan mielenkiintoisia katunäkymiä ja avarampia näkymiä asunnoista.

Tuusulanväylän varteen on rakennettava melueste ennen uusien asuinpientalokortteleiden käyttöönottoa suojaamaan uutta ja nykyistä rakentamista. Tuusulanväylää lähinnä olevilla tonteilla rakennusalat on merkitty niin, että ne suojaavat tontin pihaa mahdollisimman hyvin melulta.

Kaupunginosan raja on siirretty kulkemaan Pakilan puoleisen rakentamisalueen eteläreunaan.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Kaavaehdotukseen on merkitty yksi kerrostalotontti, joka on Suursuonlaidan ja Suursuontien risteyksessä. Tontille on suunnitteilla senioriasumista. Tontilla on kaksi rakennusalaa, joista kadun varressa oleva on kadun puolelta viisi- ja pihan puolelta nelikerroksinen ja tontin länsiosassa oleva kolmi- ja nelikerroksinen. Vajailla kerroksilla pyritään tuomaan vaihtelua kaupunkikuvaan ja lisäämään asumismukavuutta kattoterassein. Myös ensimmäisen kerroksen asuntoihin edellytetään terasseja. Katutasoa elävöitetään isoin ikkunoin. Rakennukseen on merkitty läpikulku kadulta pihalle. Yhteistila on käytön ja viihtyisyyden lisäämiseksi rakennettava porrashuoneen yhteyteen. Tilaan on rakennettava takka. Laadukkaan lopputuloksen saamiseksi julkisivut on muurattava ja rapattava.

Pysäköinti puuverhoiltavine pihaa rajaavine autokatoksineen on tontin pohjoisreunassa.

Erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
korttelialue (AOR) ja asuinrakennusten korttelialueet (A)

AOR-tontti (muutetussa ehdotuksessa AP-tontti) on Pakilan ja A-tontit Maunulan puoleisen alueen keskellä. Tontit ovat osittain tai kokonaan rinteessä. Tonttitehokkuus on e = 0.4. AOR-tontilla vähintään puolet rakennusoikeudesta on oltava erillispientaloissa, joita on myös rakennettava kiinni tontin kadun puoleiseen rajaan. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 7 m²:n suuruisen talousrakennuksen asuntoa kohti ja enintään 5 % rakennusoikeudesta lasikuistia. A-tonteilla saa rakentaa kellarikerrokseen rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa. Vaihtelua rakennusten julkisivuihin tuo määräys, jonka mukaan rakennukset on jäsennöitävä yhden huoneiston suuruisiin osiin värityksen, materiaalien, sisäänvetojen ja/tai kattomuotojen keinoin. Rakennuksen enimmäispituus on 50 m. Tonteilla on oltava yksi autopaikka asunnon yhteydessä. Näin vältytään isoilta pysäköintialueilta. Muista autopaikoista puolet on sijoitettava katoksiin.

Asuinrakennusten julkisivut on muurattava ja rapattava, rakennusten kadun- ja puistonpuoleisissa julkisivuissa on oltava ikkunoita, asuinrakennuksissa on käytettävä punaisen ja keltaisen eri sävyjä ja katon on oltava sileä ja tumma.

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

AO-tontit ovat rakentamisalueiden reunoilla. Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna tai lukuna rakennusalalla. Luvut vastaavat tehokkuutta e = 0.25–0.35. Saarnaajantien eteläpuoleiseen kortteliin liittyvillä uusilla tonteilla tehokkuus on sama kuin koko korttelissa eli e = 0.25. Suursuontien kortteliin liittyvillä uusilla tonteilla tehokkuus on merkitty lukuna ja se vastaa tehokkuutta e = 0.25.

Rakennukset ovat pääosin kaksikerroksisia. Maunulan puoleisen alueen pohjoisreunan korttelissa 28325 rakennukset ovat yksikerroksisia ja Pakilan puoleisen alueen länsi- ja eteläreunan kortteliin 34175 ja tonteille 34176/1–4 saa rakentaa enintään puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia.

Julkisivumateriaalit vaihtelevat tontin sijainnin mukaan: rinnetonteilla on rakennukset muurattava ja rapattava ja peltoalueilla verhoiltava puulla. Asuinrakennusten kadun- ja puistonpuoleisissa julkisivuissa on oltava ikkunoita, asuinrakennuksissa on käytettävä punaisen ja keltaisen eri sävyjä ja katon on oltava sileä ja tumma.

Tonteilla on pyritty yhdistämään tonttiliittymiä ja autosuojia. Useilla tonteilla on yksi liittymä ja autosuoja kahta tonttia kohti. Kortteleissa 28326 ja 28328 on neljää tonttia kohti yksi tonttiliittymä. Näin tonteille jää enemmän pihaa.

Useimmille pihoille on merkitty talousrakennuksen rakennusala. Tarkoituksena on yhtenäisen ilmeen ja rytmin luominen sekä pihojen rajaaminen. Kerrosalan ja rakennusalan estämättä saa rakentaa enintään 5 % rakennusoikeudesta lasikuistitilaa.

Kortteleissa 28326 ja 28328 rakennusalat on sijoitettu peräkkäisille tonteille lomittain, jolloin näkymä kadulta ja asunnoista on vaihtelevampi. Kadun- ja puistonpuoleisiin rakennuksiin saa liittää yksikerroksisen siipiosan, jossa voi olla enintään 25 m² asuintilaa. Tila voi liittyä asuntoon, mutta siipiosan voi rakentaa erillisenäkin. Tarkoituksena on rajata pihoja, suojata Tuusulanväylän puoleisia tontteja melulta ja tuoda vaihtelua katutilaan erikorkuisilla rakennuksilla. Siipiosan saa tehdä kerrosalan lisäksi.

Nykyisten omakotitonttien omistajat toivoivat etäisyyttä uusien ja nykyisten tonttien välille. Uudet tontit on merkitty kiinni vanhoihin, mutta uusien tonttien rakennusalat on merkitty kiinni kadun varteen, jolloin vanhojen ja uusien rakennusten väliin jää runsaasti istutettavaa tonttia. Saarnaajantien tontinomistajille tarjottiin mahdollisuutta lunastaa tonttiinsa liitettäväksi n. 200 m²:n suuruinen maakaistale. Uusien tonttien viereisten tontinomistajien ei tarvitse kaikkien olla lunastuksen kannalla, jotta liitos voisi toteutua. Jos maata ei halua lunastaa, se liitetään uuteen tonttiin. Puistoon rajoittuvien tontinomistajien taas on oltava kaikkien samalla kannalla: on puiston hoidon kannalta järkevää, että korttelin reuna on suora. Ehdotukseen on merkitty tilanne, jossa kaikkien tontinomistajien oletetaan lunastavan maata viheralueen puolelta. Halukkuutta maan ostamiseen kysytään kirjeitse vielä toistamiseen ja ehdotusta tarkistetaan lausuntovaiheessa sen mukaan.

Liikenne Maunulan puoleisen alueen liikenne tulee kulkemaan pääosin Suursuonlaidan kautta Pakilantielle. Suursuonlaidan nykyinen liikennemäärä on n. 1 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Arvioitu liikenteen lisäys on n. 130 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pakilantien liikennemäärä Maunulan kohdalla on keskimäärin 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Pakilan puoleiselle alueelle liikenne johdetaan Jakokunnantieltä, jotta Osuuskunnantietä voidaan käyttää helpommin yhteytenä Pakilantielle ja Itä-Pakilaan. Tosin Alkutietäkin tultaneen käyttämään yhteytenä Pakilantielle. Uusi alue ei lisää pysäköintiä Alkutiellä tai Päivänsalontiellä, koska se jää vanhoista kaduista pysäköinnin kannalta kauas. Uusi alue lisää liikennettä sekä Alkutiellä että Osuuskunnantiellä yhteensä n. 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Alkutien nykyinen liikennemäärä on n. 800 ja Osuuskunnantien n. 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alkutien liikenne lisääntyy n. 75 ajoneuvolla ja Osuuskunnantien n. 25 ajoneuvolla vuorokaudessa.

Uuden alueen asuntojen pysäköinti järjestetään tonteilla. Katujen varsille varataan mahdollisuus vieraspysäköinnille. Uusille kaduille on suunniteltu jalkakäytävä.

Lähimmät bussipysäkit Pakilan puoleiselta alueelta ovat Osuuskunnantiellä (n. 430 m), Suursuontiellä (n. 350 m) ja Tuusulanväylällä (n. 700 m). Maunulan keskustan ”Jokeri”-pysäkeille matka Pakilan puoleiselta laajennusalueelta on n. 900 m. Uuden rakentamisalueen takia ei perusteta uusia bussilinjoja.

Tuusulanväylä on merkitty yleisen tien alueeksi (LT).

Luonnonympäristö ja virkistys

Puiston ekologisen toimivuuden ja virkistystoimintojen sijoittelun kannalta puisto on pyritty säilyttämään muodoltaan mahdollisimman yhtenäisenä.

Suurin osa viheralueesta on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Tuusulanväylän vieressä on suojaviheraluetta (EV). Maunulan puolella on rakennetuksi tarkoitettu puistoalue (VP) Suopellonmäki.

Alueelle tulee pelikenttä ja lasten leikkipaikka. Nykyisistä toiminnoista säilyvät eteläiset viljelypalstat ja kevyen liikenteen reitit pääosin, vanhusten kuntorata sekä luontopolku. Koira-aitaus siirtyy Tuusulanväylän itäpuolelle, jonne sijoitetaan mahdollisesti myös koirien harjoituskenttä.

Suojelukohteet

Saarnaajantien rintamamiestalot on kaavassa merkitty suojeltavaksi ympäristön kannalta arvokkaina rakennuksina sr-3-merkinnällä. Rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Lupa voidaan myöntää vain pakottavasta syystä. Jos rakennus puretaan, sen tilalle – pääosin vanhan rakennuksen paikalle – tulee rakentaa laajuudeltaan, korkeudeltaan ja kattokaltevuudeltaan samanlainen rakennus. Jotta katunäkymä voisi säilyä kauniina ja vehreänä, on kadun varteen merkitty leveä istutusvyöhyke. Sille ei saa rakentaa. Rakennusten enimmäismitoiksi on määrätty 8 m x 15 m. Suojelluille rakennuksille on merkitty rakennusalan raja, jonka puitteissa rakennusta saa laajentaa. Asuinrakennusten enimmäiskorkeudeksi on merkitty 6 m ja talous- ja autosuojarakennusten 3 m. Enimmäiskoko- ja enimmäiskorkeusmääräys on alueella tarpeellinen, jotta tulevat rakennukset sopivat muodoltaan ja kooltaan jälleenrakennuskauden rakennusten joukkoon.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaavamuutoksen toteuttaminen vaatii katujen ja yhdyskuntateknisen verkoston lisärakentamista ja johtosiirtoja.

Vesihuolto

Heinäsarantielle rakennetaan vesijohtoverkko alueen itäpuolella olevasta 400 mm:n runkojohdosta. Tuusulanväylältä Suursuontielle johdettu 300 mm:n runkojohto siirretään Palstakujan, Suopellonkaaren ja Suopellonrinteen kautta Suursuontielle. Suopellonkaarelle rakennetaan vesijohto, joka liitetään Suursuontiellä olevaan runkojohtoon.

Jätevesi

Heinäsarantiellä tonttien jätevedet johdetaan viettoviemärissä Heinäsarantien itäosaan rakennettavalle jätevesipumppaamolle ja pumpataan Saarnaajantiellä olemassa olevaan jätevesiviemäriin. Suopellonkaaren, Palstakujan ja Suopellonrinteen tonttien jätevedet johdetaan viettoviemärissä Palstakujan varteen rakennettavalle jätevesipumppaamolle ja pumpataan Suursuontiellä olemassa olevaan jätevesiviemäriin.

Sadevesi

Heinäsarantien pohjoisosan kadun kuivatusvedet johdetaan viettoviemärissä Saarnaajantiellä olevaan sadevesiviemäriin, Heinäsarantien tonttien sade- ja sulamisvedet johdetaan viettoviemärissä avo-ojaan. Saarnaajantiellä tontilla 34068/23 oleva nykyinen sadevesiviemärin purku korvataan rakentamalla sadevesiviemäri purkupaikalta Heinäsarantielle rakennettavaan sadevesiviemäriin. Viemäriä varten kaavaehdotukseen on merkitty johtokuja.

Suopellonkaaren pohjoisosan tonttien ja kadun kuivatusvedet johdetaan viettoviemärissä ja puretaan avo-ojaan. Alueen muut sade- ja sulamisvedet, Suopellonmäen eteläosassa sekä Suopellonkaaren lounaisosassa olevat sadevesiviemärien purkuvedet johdetaan viettoviemärissä ja puretaan avo-ojaan.

Kaukolämpö

Kaava-alue liitetään olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon rakentamalla uusia kaukolämmön syöttöjohtoja sekä korvaamalla olemassa olevia runkojohtoja nykyistä suuremmilla.

Eteläisen asuinalueen liittäminen kaukolämpöön vaatii syöttöjohdon rakentamisen Maunulan keskustasta Suonotkontien kautta Suopellonkaarelle, Palstakujalle ja Suopellonrinteelle. Pohjoisen kaava-alueen liittämistä varten rakennetaan kaukolämmön syöttöjohto Heinäsarantielle Jakokunnantien kautta.

Sähkö

Sähkönjakelua varten alueelle rakennetaan kolme muuntamoa.

Tietoliikenne

Alueelle rakennetaan tietoliikenteen yhteydet Suursuontieltä ja Saarnaajantieltä olemassa olevista verkostoista.

Kaasu

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueella sijaitsevan maakaasuputken siirtämisen uudelle linjalle. Maakaasuputken siirtokustannuksiin vaikuttavat merkittävästi rakentamisolosuhteet sekä mahdolliset katkokset maakaasun käyttäjille, joita ovat mm. kaksi voimalaitosta ja yksi paperitehdas.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alueen melutilanne on selvitetty maastomalliin perustuvilla melulaskennoilla. Alueen käyttöönotto edellyttää alueen suojaamista Tuusulanväylän liikenteen aiheuttamalta melulta. Tuusulanväylän länsipuolelle rakennetaan tien tasausviivasta mitattuna vähintään 3,5 m korkea melueste. Se suojaa myös nykyistä asutusta melulta. Esteen on oltava valmis ennen uusien asuinrakennusten käyttöönottoa. Meluesteen toteuttamisen edellyttämää tiesuunnitelmaa tehdään yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin ja rakennusviraston kanssa.

Lähimpänä Tuusulanväylää olevien asuinrakennusten ulkoseinille on merkitty ääneneristävyysmääräyksiä ja parvekkeita saa rakentaa vain äänivarjon puolelle. Myös rakennusten sijoittelussa melu otetaan huomioon siten, että oleskelupihat ovat mahdollisimman hyvin melulta suojassa.

Tuusulanväylän ja asuinkortteleiden väliin jätetään liikenteen aiheuttamien pakokaasupäästöjen ja hiukkasten takia vähintään 70 m leveä suojavyöhyke.

Nimistö Nimistötoimikunta ehdottaa alueelle seuraavia nimiä: Palstakuja, Suopellonkaari, Suopellonrinne, Suopellonmäki, Heinäsarantie, Heinäsarankaari ja Suursuonraitti. Nimet ovat peräisin alueen viljelyhistoriasta. Kadut ja puisto on nimetty ehdotuksen mukaan. Nykyinen Suursuontien pohjoispää on muutettu Suopellonkaareksi, koska se on muutoksen jälkeen uuden kadun luonteva jatke.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset kaupunkikuvaan ja asuinolosuhteisiin

Matala pientalorakentaminen jatkaa Maunulan puolella Suursuon laidan pientalorakentamista ja tuo uuden kerroksen Pakilan monimuotoiseen pientalomiljööseen. Kerrostalot sopeutuvat korkeudeltaan ja muodoltaan nykyisten suurehkojen julkisten rakennusten ja kerrostalojen viereen ja kokoavat väljää katukuvaa.

Melusuojaus parantaa nykyisten asukkaiden asumisolosuhteita.

Vaikutukset virkistysarvoihin, luontoon ja maisemaan

Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 38 ha, josta 8,5 ha kasvullista tai muuten virkistyskäytössä olevaa maata on muutettu asumiseen. Puistoa jää alueelle lähes 12 ha ja suojaviheraluetta runsas 6 ha. Vastaavasti prosenttiosuutena viheraluepinta-alan menetys on 22 %, jäljelle jäävän viheraluepinta-ala ilman suojaviheraluetta on 32 % ja suojaviheralueen kanssa 47 %. Jäljelle jäävät virkistysaluepinta-alat ovat sekä absoluuttisesti että asukasta kohden laskettuna määrällisesti riittävän suuria koko kaupunkia koskevaan keskiarvoon verrattuna. Asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittävää huonontavaa vaikutusta alueen yleisiin virkistysmahdollisuuksiin, koska siirtymään joutuville toiminnoille, kuten koirapuistolle järjestetään korvaava paikka puistokokonaisuuden Oulunkylän puoleisesta osasta, läheltä Tuusulanväylää. Samoin siirtyville viljelypalstoille järjestään tarpeen mukaan lisätilaa muualta. Kaava-alueelle on merkitty pallokenttä ja leikkipaikka/toiminta-alue.

Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen läpi kulkeviin, itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaisiin seudullisiin tai paikallisiin virkistysyhteyksiin, alueen läpi virtaavaan Maunulanpuroon eikä kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien arvokkaiden luontokohteiden arvoon. Jatkossa selvitetään Tuusulanväylän ali kulkevan kevyen liikenteen tunnelin parantamismahdollisuudet ja viljelypalstojen uudelleen järjestelyn yhteydessä mahdollisuus kapeahkoon suojavyöhykkeeseen palstojen ja Maunulanpuron väliin.

Osa alueen länsireunan ja pohjoisreunan metsiköistä on rakentamisalueella. Matalahko pientalorakentaminen sulautuu luontevasti osaksi nykyistä kaupunkirakennetta sekä pihakasvillisuuden kasvettua hyvin myös osaksi laaksomaisemaa. Alueen yleisilme tulee edelleenkin olemaan vihreä ja kasvillisuuden peittämä. Avoin laaksoalue kapenee hiukan itä-länsisuunnassa, muut laakson pitkät näkymät säilyvät lähes ennallaan. Asemakaavalla ei siten ole merkittävää maisemallista vaikutusta.

Maunulan puoleisessa reunassa sijaitseva vanhusten kuntorata samoin kuin alueen läpi kulkeva luontopolku säilyvät.

Tuusulanväylän tuleva melusuojaus tekee virkistysalueista nykyistä meluttomampia.

Vaikutukset liikenteeseen

Täydennysrakentaminen ei oleellisesti lisää liikennettä tai pysäköintiä nykyisillä kaduilla.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti:

	Kadut ja raitit	2 300 000 euroa
	Puistot ja lähivirkistysalueet	540 000 euroa
	Kaukolämpö	360 000 euroa
	Sähköhuolto	300 000 euroa
	Vesihuolto	1 100 000 euroa
	Johtosiirrot	600 000 euroa
	Melusuojaus	2 000 000 euroa

	Yhteensä	7 200 000 euroa

Toteutus AK-korttelialue Suursuontien varressa voidaan toteuttaa kaavan voimaantulon jälkeen, muut uudet korttelialueet vasta meluaidan valmistuttua.

Virkistysaluetta kehitetään jatkossa määrätietoisesti yhtenä kokonaisuutena Tuusulanväylän takana olevan Oulunkylän puoleisen puiston osan kanssa. Täydennysrakentamisen vastapainoksi ja myös laadullisen virkistystarjonnan turvaamiseksi alueen tärkeimmän kaupunkirakenteen sisällä olevan puiston kehittämiseen tulee ohjata tarvittavat resurssit.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.2.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2004–2006 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.3.2005.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnosta on tehty vuoden 2006 keväästä alkaen. Asukkaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua suunnittelutyöryhmään. Ryhmään osallistui n. 20 asukasta ja kokoontumisia oli kolme. Tilaisuudet olivat vapaamuotoisia eikä niissä pidetty pöytäkirjaa. Esillä oli erilaisia ratkaisuja, joista keskusteltiin. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa on otettu huomioon mielipiteet ja työryhmässä esitetyt ideat siinä määrin kuin on ollut mahdollista.

Nähtävänäolosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka liitteenä oli kaaviokuva rakentamisalueiden sijainnista (päivätty 21.11.2005).

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos sekä selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Maunulan kirjastossa 7.12.2005–13.1.2006. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.12.2005.

Viranomaisyhteistyö

Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, sosiaaliviraston, kaupunginmuseon, Helsingin Energian ja Helsingin Veden kanssa.

Suunnittelun aikana järjestettiin viranomaisneuvottelu, johon osallistuivat edustajat Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Uudenmaan tiepiiristä ja Helsingin ympäristökeskuksesta. Neuvottelussa tuli esille seuraavia kaavassa huomioon otettavia näkökohtia: joukkoliikenteen käytön hyviä edellytyksiä on ylläpidettävä järjestämällä pysäkeille hyvät jalankulkuyhteydet, Tuusulanväylän alikulku on merkittävä kaavaan, meluesteen on oltava valmiina ennen asuntojen käyttöönottoa, meluselvityksiä on täydennettävä yömelun osalta, lasittamattomia parvekkeita ei saa rakentaa melualueelle ja kulttuuriympäristön täydennysrakentaminen edellyttää ympäristöönsopeuttamismääräyksiä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 44 mielipidekirjettä, joista 27 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 17 asemakaavan muutosluonnosta. Yksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetty mielipide oli 204:n ihmisen allekirjoittama adressi koirapuiston säilyttämisen puolesta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palaute osallisilta

Mielipiteissä toivottiin vähemmän rakentamista, pientalorakentamisen keskittämistä peltoalueille, metsien säilyttämistä puistoina, ympäristöön ja maisemaan sopivaa enintään kaksikerroksista rakentamista, autoliikenteen suuntaamista Maunulan katuverkkoon, Saarnaajantien eteläpuolen liikenteen johtamista Jakokunnantielle, jossa on pyörä- ja jalankulkutie, sekä tarkkoja ohjeita rakentamisen ja lähiympäristön suunnittelusta. Lisäksi toivottiin laajoja viheralueita, alueelle urheilukenttää ja leikkipuistoa, kuntopolun ja sen ympäristön säilyttämistä, huomion kiinnittämistä luontoarvoihin, alueen palveluihin sekä Tuusulanväylän meluun ja saasteisiin. Asukkaat olivat huolissaan myös koira-aitauksen häviämisestä, uudesta kadusta kerrostalotontin vieressä, koska se estäisi vanhuksia pääsemästä kuntoradalle ja läpiajon lisääntymisestä Jakokunnantiellä.

Muiden hallintokuntien lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Sosiaaliviraston mukaan kerrostalotontti sopii sijainniltaan hyvin esteettömään asumiseen vieressä olevan palveluja tarjoavan yksikön ja vanhusten kuntopolun takia. Sosiaalivirasto ehdottaa lasten leikki- ja asukkaiden virkistäytymispaikaksi vanhusten kuntopolun läheistä paikkaa, siten että puiston luonnonmukaisuus asukkaiden toiveiden mukaan säilyisi.

Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Asemakaavaluonnoksesta esitetyt mielipiteet

Pro Maunula ry toivoo mm., että länsiosan metsikkö vanhusten kuntopolkuineen säästetään, kerrostalo sovitetaan määräyksin ympäröiviin julkisiin rakennuksiin ja Saarnaajantien rintamamiestalojen tienpuolen julkisivut säilytetään. Yhdistys ehdottaa, että yleiskaavan 30 000 k-m² ja Maunulan keskustaan ajateltu 4 200 k‑m² sijoitetaan suunnittelualueen eteläosaan ja kaavamääräyksillä määritellään tarkoin talojen ulkonäkö, jotta alueesta tulee sopusuhtainen ja kaupunkikuvallisesti yhtenäinen.

Maunula-Seura ja Maunulan Asukasyhdistys toivovat mm. panostusta suunnitteluun ja toteutuksen laatuun tehokkaammin rakennettavalla Maunulan puolella.

Pakilan Kiinteistönomistajain Yhdistys pitää tärkeänä, että uudet tontit kaavoitetaan pientalotonteiksi, joilla rakennukset sopivat muodoltaan vanhempaan rakennuskantaan ja viheralue säilytetään Maunulan ja Pakilan välissä ilman ajoyhteyttä.

Pakila-Seura ry toteaa mm., että Tuusulanväylä katkaisee kuvitellun viheryhteyden Maunulan koillisosasta Patolaan ja että uuden alueen liikenne tulisi ohjata Maunulaan. Saarnaajantien tonttien ja uusien tonttien väliin pitää jättää melulta ja hiukkasilta suojaava viheralue tai kevyen liikenteen väylä. Rakennussuojelu haittaa nykyisten asukkaiden mahdollisuutta päättää omaisuudestaan.

Koillis-Helsingin Yrittäjät ry on pikaisen lisärakentamisen kannalla, jotta Helsingissä pysyisivät isommatkin perheet. Liikennesuunnitelmissa pitäisi ottaa huomioon ikääntymisen tuomat rajoitteet liikkumisessa, jotka pakottavat asiointiin henkilöautolla.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielestä mm. Länsi-Pakilan itäpuolen rakentamisesta tulisi luopua, koska asukkaiden, sairaalan asiakkaiden ja liikuntarajoitteisten kannalta tärkeä viheralue kapenisi oleellisesti jättäen jäljelle vain suota ja Tuusulanväylän reunavyöhykettä.

xxxxx xxxxxx toteaa mm., että "viheryhteydellä" ei ole mainittavaa merkitystä, sillä aluetta rajaa idässä Tuusulanväylä ja lännessä Maunula. Tarpeetonta liikennettä ei saa ohjata Pakilan asuntokaduille pakokaasu- ja meluhaittoineen vaan alueet pitäisi yhdistää ja liikenne ohjata Maunulan katuverkkoon.

xxxxxx ja xxxxx xxxxxx sekä Suursuontie 17:n perikunta ihmettelevät mm., miksi Suursuontien tontinomistajille ei tarjottu mahdollisuutta ostaa maata tonttiin liitettäväksi, kuten Saarnaajantiellä tehtiin.

xxx-xxxxx xxxxx toteaa mm., että yleiskaavan valmistelu ei ole toteutunut kuntalain nro 365/95 pykälän 29 mukaan. Alueen asukkaita ei informoitu riittävästi yleiskaavasuunnitteluvaiheessa, jolloin heillä ei ollut mahdollisuutta päästä vaikuttamaan sen sisältöön. Alueen tulisi olla yhtenäinen ja sen tulisi sijoittua Maunulan puolelle, josta liikenne voitaisiin hoitaa Pakilantien kautta.

xxxxx xxxxx ehdottaa koira-aitauksen sijoittamista lumenkaatopaikan taakse, koska Tuusulanväylän itäpuolen koira-aitaus on aivan liian pieni ja ankea.

xxxxxx ja xxxx xxxxxxxx toteavat mm., ettei kaavaehdotus kohtele Saarnaajantien eteläpuolen asukkaita tasapuolisesti eikä asukkaiden tärkeimpiä vaatimuksia ole toteutettu. Asukkaat toivoivat alueen toteuttamista yhtenä kokonaisuutena niin, että viheralue kulkee Pakilan ja uuden alueen välissä ja kaikki liikenne ohjataan Maunulaan.

xxxxx xxxxxxx toteaa mm., että Saarnaajantien rakennusten suojelu alentaa kiinteistön arvoa ja jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttö hankaloituu. Uudet pientaloalueet tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas Tuusulanväylän meluhaitoista ja ilmansaasteista, jolloin myös vilkas polkupyöräyhteys Pakilaan säilyisi muuttumattomana.

xxxxx xxxxxx ja 25 muuta Saarnaajantien asukasta eivät vastusta uudisrakentamista, jos rakentamisessa otetaan huomioon nykyisten asukkaiden tarpeet ja ympäristön viihtyisyys. He toivovat mm. Saarnaajantien rintamamiestalojen ja uuden asutuksen väliin alueita yhteen sitovaa metsäistä viherkaistaletta ja liikenteen järjestämistä Maunulan kautta.

xxxxxx xxxxx toteaa mm., että Maunulan imagon tulisi säilyä luonnonläheisenä rakentamisesta huolimatta. Häntä järkyttää rakentamisen paljous ja tonttien pieni koko.

xxxx ja xxxxx xxxxxxxxx toteavat mm., että Pakilassa on vähän puistoja ja siksi uuden ja vanhan rakentamisen väliin pitäisi jättää viheralue, jolla voisi olla leikkipaikka. He ovat huolissaan turvattomuudesta liikenteen lisääntyessä.

Suulliset mielipiteet koskivat samoja asioita kuin kirjalliset. Lisäksi kysyttiin, miksi Maunulan puoleinen alue ei ole kerrostalorakentamista muun Maunulan tapaan, voisiko alueelle kehittää luonnonmukaisen vesiaiheen ja jäävätkö avo-ojat alueelle. Kysymyksiä herätti myös maan liittäminen tontteihin Pakilan puolella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa asiakohdittain mm. seuraavaa:

Työn aikana järjestettiin kaksi asukasiltaa ja asukkailla oli mahdollisuus osallistua suunnittelutyöryhmään. Suunnitelmista kerrottiin ensimmäisen kerran Maunula-Foorumissa syksyllä 2004, jonne kaavan valmistelija oli kutsuttu. Tilaisuus ei ollut kaupunkisuunnitteluviraston järjestämä. Viraston järjestämät asukastilaisuudet olivat Länsi-Pakilassa maaliskuussa ja joulukuussa 2005.

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:n keskeisenä tavoitteena on turvata asuntotuotantoon tarvittava rakennusmaa ja etenkin luoda myös pientalorakentamismahdollisuuksia sekä mahdollistaa perheasuntojen rakentaminen. Uusia asuntorakentamismahdollisuuksia on osoitettu kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin paikkoihin ottaen huomioon myös kaupunginosien elinvoiman ja palvelujen turvaamisen uudella rakentamisella erityisesti alueilla, joilla asuntojen koko ei kaikilta osin enää vastaa perheasunnoille asetettuja vaatimuksia ja joilla väestön väheneminen on väistämätöntä ilman uutta rakentamista.

Yleiskaava 2002:n laadinnan yhteydessä järjestettiin asukkaille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti erittäin laajat osallistumismahdollisuudet yleiskaavan valmisteluun. Yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset eivät koskeneet Maunulan aluetta. Yleiskaava on kaava-alueella tullut voimaan.

Rakentaminen

Suunnittelualueesta noin kolmannes on varattu rakentamiseen. 2/3 on edelleen viheraluetta. Rakentamisalueet noudattelevat Yleiskaava 2002:een merkittyjä alueita. Yleiskaavan mukaan alue on tarkoitettu pientalovaltaiseen rakentamiseen. Pakilan puolella rakentamista on vähemmän kuin yleiskaavan mukaan olisi mahdollista ja rakentamisalue on sijoitettu alueen itäreunaan, jotta länsireunan metsäalue voidaan säilyttää mahdollisimman yhtenäisenä. Maunulan puolen rakentamisaluetta laajennettiin osallistumis- ja arviointivaiheen rajauksesta asukkaiden – myös maunulalaisten – toivomuksesta. Uudet tontit ovat pientalotontteja Suursuonlaidan kerrostalotonttia lukuun ottamatta. Tontit ovat kooltaan keskimäärin 500 m² ja tonttitehokkuus on e = 0.25–0.35. Rakennusalat on merkitty lähelle tontin rajoja ja asuinrakennukset yleensä kaksikerroksisiksi, jolloin pihaa ja vehreyttä on tonteilla nykyisiin tontteihin verrattuna tehokkaammasta rakentamisesta huolimatta.

Nykyisiin omakotitontteihin rajautuvilla uusilla tonteilla tehokkuus on e = 0.25 ja uudet rakennusalat lähellä tai kiinni tontin kadunpuoleista rajaa. Näillä tonteilla uusien ja vanhojen rakennusten väliin jää runsaasti tilaa ja istutettavaa tontinosaa. Maunulan puolelle esitettyä ratkaisua pidettiin työryhmässä tyydyttävänä. Taisto ja Tuula Wallin toivoivat Suursuontie 15:n tonttiin liitettäväksi maata tontin eteläpuolelta. Asiasta on keskusteltu tontinomistajan kanssa ja tarkoituksena on liittää maakaistale tonttiin Suursuontien omakotitonttien kaavamuutoksen yhteydessä. Pakilan puolella uusien tonttien liittäminen kiinni nykyisiin tontteihin herätti vastustusta. Siksi Saarnaajantien tontinomistajille on tarjottu mahdollisuutta lunastaa tonttiinsa liitettäväksi n. 200 m²:n suuruinen maakaistale.

Suojelu

Rintamamiestalorivin suojelu on tarpeen, jotta Helsingissä vielä jäljellä olevat kokonaisuudet saadaan säilymään. On nähtävissä, että suojelu pikemminkin nostaa alueiden ja rakennusten arvostusta kuin laskee sitä. Suojelu ei vaaranna alueen monimuotoisuuden kehittymistä vaan vahvistaa sitä ajallisten kerrostumien säilyessä.

Viheralueet

Uusien ja vanhojen rakentamisalueiden väleihin ei ole tarkoituksenmukaista jättää virkistyskäytöltään vähäisiä kapeita "narupuistoja" tai kävely-yhteyksiä. Viheralueet on keskitetty kaikkia asukkaita palveleviksi yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reitit on merkitty sinne, missä käyttäjiä on eniten.

Viheralueet on sijoitettu suunnittelualueen länsi- ja eteläosaan. Metsän pohjoisosa on merkitty puistoksi yleiskaavan rakentamisalueen sijaan. Suunnittelualueelle on tulossa leikkipaikka ja pelikenttä. Vanhusten kuntopolku ja luontopolku säilyvät ennallaan. Maunulan puolelle jäävät viljelypalstat kunnostetaan ja jaetaan pienempiin osiin. Rakennusviraston mukaan palstat sopivat viljelykäyttöön Tuusulanväylän läheisyydestä huolimatta. Tuusulanväylän varteen rakennetaan meluaita, joka suojaa aluetta liikennemelulta. Tuusulanväylän alittavan kevyen liikenteen yhteyden kautta väylän itä- ja länsipuolten viheralueet yhdistyvät toisiinsa. Koirapuiston siirtyminen Tuusulanväylän itäpuolelle lisää itäpuolen viheralueiden käyttöä ja yhteyden tärkeyttä.

Liikenne

Yleiskaava 2002:ssa esitetty rakentamisalueiden rajaus ja näiden väliin jäävä viheryhteys ei mahdollista alueiden kytkemistä toisiinsa liikenteellisesti. Risto Raution mainitsema ajoyhteys osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa oli nykyinen pohjakartassa näkyvä Maunulan ja Pakilan välinen kävelyreitti.

Pakilan puoleisen täydennysrakentamisalueen liikenne tulee kulkemaan Jakokunnantien eteläpäästä Alkutietä tai Osuuskunnantietä pitkin Pakilantielle. Kaupalliset palvelut eivät edellytä Pakilan puoleisen alueen kytkemistä liikenteellisesti Maunulaan.

Helander-kodin (tontti 28317/1) viereinen katu rakennetaan vanhusten kuntopolun kohdalla kavennettuna ja korotettuna, jotta turvataan vanhusten turvallinen kadun ylitys.

Kevyen liikenteen reitit säilyvät pääosin ennallaan.

./. Em. osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitetyt mielipiteet ja lautakunnan vastineet on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 8.6.2006 Khlle (sivut 15–30). Esitys on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä (nro 3).

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.8.–25.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Pro Maunula ry toteaa (21.9.2006), että Kvsto on hyväksyessään Yleiskaava 2002:n asettanut suunnittelun tavoitteeksi 30 000 k-m². Käsittelyssä oleva asemakaavaehdotus sisältää vain 23 088 k-m². Koska kaava-alueen eteläosassa on isohko joutomaa sekä toisarvoisessa käytössä olevaa maata, ei Khn tulisi poiketa valtuuston hyväksymästä tavoitteesta.

Yhdistys pitää huolestuttavana, että Helsingin luonnonsuojeluyhdistys lausunnossaan haluaa viljelypalstojen säilyvän, koska lähiruoka on kestävän kehityksen mukaista. Yhdistys pitää alueella viljelyä raskasmetalliyhdisteiden takia terveydelle vaarallisena ja ehdottaa palstojen pikaista siirtämistä pois alueelta.

Moottoriteiden ja kehäväylien ympäristöhaittojen esteenä on pääkaupunkiseudulla käytetty korkeita toimistotaloja. Keski-Euroopassa käytetään myös kerrostaloja (esimerkiksi luhtikäytävätaloja) esteenä ympäristöhaitoille. Tällainen vaihtoehto tulisi tutkia pikaisesti ympäristöhaittojen minimoimiseksi tällä alueella.

Yhdistys muistuttaa, että asemakaavaehdotuksen liikennesuunnitelmat on tehty liian kevein perustein. Maunulan puoleisen alueen liikenne on esitetty johdettavaksi johdonmukaisesti Pakilantielle. Epäjohdonmukaisuus liittyy Maunulan keskustan asemakaavaehdotukseen (nro 11326), jossa Pakilantiestä ollaan luomassa joukkoliikennekatua. "Liikennekaaoksen" välttämiseksi molempien muutosten liikennesuunnitelmat tulisi käsitellä yhdessä.

Yhdistys esittää, että Khs palauttaisi asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ottaen huomioon yleiskaavan mahdollistaman 7 000 k-m²:n kaavoittamisen, edellä esitetyn "luhtirakentamisen" sekä liikennesuunnittelun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007) mm., että Kvsto ei ole päättänyt mitoitusluvuista vaan ne ovat suuntaa-antavia. Yleiskaavan rakentamisaluerajaus on tehty niin, että laaksomaisema ja alueen virkistysalueluonne säilyvät mahdollisimman hyvin. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu alueen kehittäminen yhdessä Oulunkylän liikuntapuiston kanssa suurimpana ja tärkeimpänä pohjoisen suurpiirin kaupunkirakenteen sisällä olevana viheralueena. Muistuttajan mainitsemat eteläosan isohko joutomaa ja toisarvoisessa käytössä oleva maa ovat osa tätä viheraluetta. Rakennusviraston mukaan palstat soveltuvat viljelyyn Tuusulanväylän läheisyydestä huolimatta.

Tuusulanväylän varteen on merkitty melueste, joka on rakennettava, ennen rakennuslupien myöntämistä uusille pientalotonteille. Melueste mahdollistaa suositusten mukaiset meluttomat pihat uusille asukkaille ja parantaa huomattavasti tilannetta nykyistenkin asukkaiden kannalta. Myös virkistysalueesta tulee miellyttävämpi, kun melutaso laskee. Väylän varteen rakentaminen veisi niin paljon tilaa rakennuksineen ja katuineen, että paikan virkistysarvot vähenisivät oleellisesti.

Maunulan keskustan kaavaehdotus ei ole vielä tullut voimaan vireillä olevien valitusten takia. Kaavan hyväksymisen jälkeen Pakilantien liikennesuunnitelma tullaan viemään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Liikennesuunnitelmasta on tehty liikenteen simulointi. Simuloinnin liikennemäärissä on otettu huomioon Maunulan koillisosan aiheuttama liikenteen lisäys ja simuloinnin mukaan liikenne on toimivaa. Uuden asutuksen aiheuttama liikenteen lisäys on melko pientä suhteutettuna alueen nykyisiin liikennemääriin. Liikennesuunnitelmassa tultaneen esittämään Pakilantien ja Pirjontien risteykseen kiertoliittymää. Pakilantien ja Metsäpurontien risteys jäänee kapasiteetiltaan nykytilanteen mukaiseksi liikennevalo-ohjauksineen. Itse asiassa Pakilantien välityskyky Maunulan keskustan kohdalla paranee nykyisestä johtuen uudesta kiertoliittymästä ja uusien T-risteysten rakentamisen mahdollistamasta liikennevalokierron nopeuttamisesta.

xxx-xxxxx xxxxx toteaa (6.9.2006) lähettäneensä 31.12.2005 mielipiteen, jonka mukaan yleiskaavan valmistelu ei ole toteutunut kuntalain nro 365/95 pykälän 29 mukaan. Alueen asukkaita ei informoitu riittävästi yleiskaavasuunnitteluvaiheessa, jolloin heillä ei ollut mahdollisuutta päästä vaikuttamaan sen sisältöön. Asukkaat ovat tehneet Yleiskaava 2002:sta muistutuksen, jossa esitettiin Pakilan ja Maunulan rajan vihervyöhykkeen säilyttämistä, ja he olisivat valittaneet yleiskaavaehdotuksesta, jos olisivat tienneet tarkkaan, mitä suunnitellaan. Saarnaajantien asukkaita ei kutsuttu Maunulan aluefoorumiin, jossa suunnittelusta kerrottiin. Alueen asukkaat ovat huolissaan Pakilan puoleisen alueen liikenteen ohjaamisesta Pakilan kapeille kaduille. Kasvava liikenne aiheuttaisi haittaa alueen nykyisille asukkaille ja tekisi uuden alueen asukkaiden kulkuyhteyden tonteilleen turhan hankalaksi. Ei ole perusteita, että kaupunkisuunnittelulautakunta voisi hyväksyä kaavaluonnoksen sellaisenaan, vaan rakentamisalueen tulisi olla yhtenäinen ja sijoittua Maunulan koillisosan eteläpuolelle, josta liikenne voitaisiin hoitaa sujuvammin ja turvallisemmin Pakilantien kautta.

Useasta alueen asukkaiden vastustavasta mielipiteestä huolimatta lautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen kesäkuussa 2006 ilman muutoksia. Koteihin ennen vuotta 2005 jaetuissa kaavoituskatsauksissa oli ainoastaan epämääräinen merkintä "verikartassa" Maunulan koillisalueelle suunniteltavasta asuinalueesta. Kartan perusteella sai käsityksen, että rakentamista suunnitellaan vain Maunulaan, ei Saarnaajantien tontteihin rajoittuvalle metsä- ja niittyalueelle.

Muistuttaja ei näe perusteita asemakaavan hyväksymiselle sellaisenaan. Maunulan koillisalue on ehdotuksessa kahdessa erillisessä osassa. Alueen tulisi olla yhtenäinen, jolloin se voisi kokonaisuudessaan sijaita Maunulan koillisalueen eteläosassa. Tällöin liikenne voitaisiin sujuvasti ja turvallisemmin järjestää Pakilantien kautta. Liikennejärjestely olisi pitkällä aikavälillä järkevä ja se olisi entisten ja uusien asukkaiden kannalta paras vaihtoehto.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että Yleiskaava 2002:sta annetussa Maunulaa koskevassa muistutuksessa vaaditaan Maunulan ja Pakilan rajan vihervyöhykkeen säilyttämistä vähintään 100 m leveänä metsäisenä luontovyöhykkeenä tai vähintään viherkaistana puineen esimerkiksi ulkoilupolkuna tai muuna viheralueena, rakentamisalueen siirtämistä etelään ja Tuusulantien melusuojausta meluaidalla tai puustolla. Vastauksessa todetaan, ettei Pakilan ja Maunulan väliin varattua asuntoaluetta viheralueiden suurrakenteen yhtenäisyyden säilyttämiseksi ole syytä siirtää etelämmäksi irralleen vanhasta kaupunkirakenteesta. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa alueen rajaukset, suhde ympäristöön ja mm. sen meluhaittoihin määritellään tarkemmin.

Lautakunta on asemakaavan muutosehdotusta käsitellessään todennut mielipidevastineessaan, että Yleiskaava 2002:n laadinnan yhteydessä järjestettiin asukkaille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti erittäin laajat osallistumismahdollisuudet yleiskaavan valmisteluun. Osallistumismahdollisuuksista tiedotettiin monipuolisesti paikallisissa joka kotiin jaettavissa ilmaislehdissä. Yleiskaavan valmistelusta tiedotettiin vuosittain myös joka kotiin jaetussa kaavoituskatsauksessa. Lisäksi vuoden 2000 kaavoituskatsauksessa oli Yleiskaava 2002:n alueiden käyttöluonnoskartta ja vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa alustava yleiskaavaluonnoskartta.

Kaupunkisuunnitteluviraston järjestämien yleiskaavan osallistumistilaisuuksien ja näyttelyiden ohella ovat viraston suunnittelijat esitelleet lukuisissa kaupunginosayhdistysten ja muiden paikallisjärjestöjen tilaisuuksissa yleiskaavan valmistelua, muun muassa Maunulassa.

Yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset eivät koskeneet Maunulan aluetta. Yleiskaava on kaava-alueella tullut voimaan.

Yleiskaava 2002:ssa rakentamisalueita on kaksi ja niiden välissä on tärkeä viheryhteys, joka kuuluu yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti kehitettävään suurimpaan ja tärkeimpään pohjoisen suurpiirin kaupunkirakenteen sisällä olevaan viheralueeseen. Yhteyden katkaiseminen ajoneuvokadulla tai siirtäminen pohjoiseen ei ole perusteltua. Pakilan puoleisen täydennysrakentamisalueen liikenne tulee kulkemaan Jakokunnantien eteläpäästä Alkutietä tai Osuuskunnantietä pitkin Pakilantielle. Alkutien nykyinen liikennemäärä on n. 800 ja Osuuskunnantien n. 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alkutien liikenne lisääntyy n. 75 ajoneuvolla ja Osuuskunnantien n. 25 ajoneuvolla vuorokaudessa. Pieni liikennemäärän lisäys saattaa tulla myös Saarnaajantielle ja Päivänsalontielle.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (10.10.2006) ja Helsingin Energialla (25.9.2006) ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (27.9.2006) mm., että Saarnaajantien varren 17 jälleenrakennuskauden pientalon suojeleminen on perusteltua sr-3-merkinnällä.

Kaavaehdotuksen mukainen täydennysrakentaminen tulee väistämättä muuttamaan myös Saarnaajantien alueen vehreää ja väljää kokonaisilmettä tiiviimmäksi. Tämä on havaittavissa alueella, sillä suurin osa alkuperäisistä jälleenrakennuskauden tonteista on jo nyt täydennysrakennettu tontin takaosaan sijoitetulla uudisrakennuksella. Varsinaisen jälleenrakennuskauden rakennuksia koskevan suojelumääräyksen lisäksi ehdotuksen piha- ja katualueita koskevilla määräyksillä pyritään kuitenkin tukemaan alueen vehreiden pihojen ja katumiljöön ominaisluonteen säilymistä ja vahvistamista. Lisärakennusoikeutta tonteilla on pyritty hajauttamaan siten, että olemassa olevat asuintalot säilyvät luonteeltaan vanhojen puutarhojen ympäröiminä päärakennuksina. Myös uudisrakentamista koskevilla määräyksillä pyritään tukemaan alueen luonteen säilymistä pienimittakaavaisena omakotialueena. Jälleenrakentamiskauden pientaloalueelle tyypilliset rakennusmassat, materiaalit ja kattokaltevuus on pääosin otettu lisä- ja uudisrakentamisen lähtökohdaksi. Nämä samat määräykset koskevat pääosin myös muuta täydennysrakentamista erillispientalojen kortteleissa ja uudet korttelikokonaisuudet pyritään mittakaavallisesti sopeuttamaan olemassa olevaan rakennuskantaan.

Johtokunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (31.10.2006) mm., että se puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä, etenkin koska se mahdollistaa Helsingin oloissa merkittävän pientaloalueen rakentamisen. Asemakaavamääräyksiä esitetään tarkennettavan, niin ettei rakennusten materiaaleja ja värejä määrättäisi vielä tässä vaiheessa, vaan ne ratkaistaisiin yhteistyössä kaavoittajan, rakentajien ja tulevien asukkaiden kanssa ennen tonttien luovutusta.

Kaavamääräyksillä pyritään hyvään ympäristöön, mikä on kannatettavaa. Määräykset ovat kuitenkin tarpeettoman tarkkoja. Hyvään tulokseen voitaisiin päästä myös lähiympäristön suunnitteluohjeilla tai rakentamistapaohjeilla.

Kun kaupunki omistaa uudet tontit, voidaan laatua pyrkiä varmistamaan tontinluovutuksen yhteydessä. Julkisivu- ja kattomateriaalit, värit sekä runkomateriaali voitaisiin ratkaista yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa. Alueen kaavoittajan toivotaan osallistuvan tiiviisti tähän prosessiin, kuten vastaavilla alueille aiemminkin on menetelty.

Saarnaajantien vanhojen pientalotonttien omistajat ovat edellyttäneet uusille tonteille tuleviin taloihin melko suurta etäisyyttä ja talojen väliin istutettavaa aluetta tai mieluiten puistokaistaa. Vaadittu etäisyys on suurempi kuin vanhalla alueella talojen etäisyys toisistaan. Edelleen vanhoihin tontteihin on esitetty liitettävän n. 200 m²:n lisäalue mm. etäisyyden kasvattamiseksi. Osa tonttien omistajista on halunnut lisäaluetta, osa taas ei. Osan kanta riippuu tontinosan hinnasta. Kiinteistöviraston tonttiosastolta on ilmoitettu kysyttäessä tontinosille nykyinen kohtuullinen käypä hinta. Lopullinen tontinosan hinta riippuu kaupan ajankohdasta ja pientalotonttien hintakehityksestä, joten nyt ei voida sitoutua kiinteisiin hintoihin, mitä osa tontinomistajista toivoisi.

Uusien talojen vähimmäisetäisyydet vanhoista voisivat olla samat kuin vanhalla alueella eli vähintään 8 m. Istutettava tontinosa voisi olla rajan molemmilla puolilla yhtä leveä. Myös vanhoille tonteille tullaan rakentamaan uusia taloja, ja näiden etäisyydeksi tontin rajasta on merkitty 4 m.

Saarnaajantien vanhojen tonttien uudet rajat vahvistuvat kaavassa vain siltä osin kuin tontit rajoittuvat puistoalueeseen. Kaavassa olisi syytä olla johdonmukainen: joko raja on entisellä paikallaan tai se siirtyy uudelle linjalle kaikkien tonttien kohdalla. Jos raja siirtyy uudelle linjalle, jää tontinomistajien harkintaan, milloin he haluavat ostaa tonttiinsa lisäosan. Kaupunki ei ole koskaan käyttänyt näissä tapauksissa lain sallimia keinoja, kuten tontinosan lunastusta.

Siltä osin kuin uusi raja kulkee korttelialueen sisällä, on asemakaavaan piirretty raja ohjeellinen. Lopulliset rajat vahvistuvat vasta tonttijaossa, eikä siihen tarvitse välttämättä nyt ottaa kantaa. Kaavaehdotukseen merkitty suora rajalinja olisi kuitenkin johdonmukainen ja tonttijaossa sitä olisi hyvä noudattaa. Toinen selkeä vaihtoehto on rajan säilyttäminen entisellä paikallaan. Korttelin sisällä voisi raja kuitenkin perustellusta syystä myös olla murtoviivakin.

Alueen omakotitontit voitaneen luovuttaa jossain tulevassa omakotitonttihaussa. Rivitalotontti ja kaksi asuntotonttia voitaisiin luovuttaa esimerkiksi omatoimiseen ryhmärakentamiseen. Kaava-alueen ainoa kerrostalotontti soveltuisi hyvin esimerkiksi senioritalolle, koska aivan tontin naapurissa on ikääntyvien tarvitsemia palveluita, ja alueen väestössä on runsaasti ikääntyviä ihmisiä, eikä alueen kaikissa kerrostaloissa ole hissejä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että alueelle tulevat rakennukset saattavat rakennuksen muotoa koskevista määräyksistä huolimatta olla hyvin erilaisia. Yhtenäisen kaupunkikuvan aikaansaamiseksi materiaalien ja värien määrittely on perusteltua. Alueen arkkitehti tulee osallistumaan tonttien luovutusprosessiin. Alueelle on tarkoitus laatia rakentamistapaohje.

Saarnaajantien vanhojen tonttien omistajat toivoivat uusien ja vanhojen tonttien väliin puistokaistaletta. Sellaista ei ole tarkoituksenmukaista jättää puistonhoidollisista syistä tonttien väliin. Asukkaiden kanssa käydyn vuorovaikutuksen tuloksena syntyi ehdotus, jossa Saarnaajantien nykyisten tonttien ja viereisten uusien tonttien rakennusten etäisyys on tavallista enemmän, vähintään n. 17 m. Lisäksi tontinomistajille tarjottiin mahdollisuutta ostaa tonttiinsa lisämaata ja siten myös rakennusoikeutta.

Viiteen puistoon rajoittuvaan tonttiin on merkitty lisämaakaistale tontinomistajan kirjallisesta toivomuksesta. Muihin puiston viereisiin tontteihin lisämaata ei ole merkitty, koska tontinomistajan täytyy lunastaa maa viimeistään rakennuslupavaiheessa. Maan hinta on tällä hetkellä niin kallista, että liitokseen tarvitaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä tontinomistajan suostumus.

Ympäristölautakunta katsoo (19.9.2006), että kaavaehdotus on kaavalle asetettujen tavoitteiden mukainen ja syntynyt hyvässä yhteistyössä viranomaisten ja alueen asukkaiden kanssa.

Lautakunta huomauttaa, että asemakaavaselostuksesta puuttuvat melulaskentaan liittyvät kartat. Meluselvityksen aineisto tulee liittää asemakaavaselostukseen. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa ja se puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että melunleviämiskartat on liitetty selostukseen.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (12.10.2006) mm., että kaava-alueen topografia tulee tutkia tarkasti ennen katujen rakentamista erityisesti Maunulan puoleisella alueella. Suopellonkaari on katuna liian jyrkkä korttelin 28325 kohdalla. Asuntokadulla ei tule käyttää 8 prosenttia suurempaa pituuskaltevuutta.

Kaavan jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomioita alueiden sisäisen liikenteen järjestelyihin ja turvallisuuteen sekä Pakilantielle johtavien väylien risteyksien sujuvaan toimintaan.

Puuistutukset asuntokaduilla tulisi korvata istutettavilla tontinosilla. Katupuulle tulee varata 3 m leveä istutuskaista ja puiden etäisyyden rakennuksista tulee olla vähintään 6 m. Katualueiden syvennykset Suopellonkaarella ja Heinäsarantiellä aiheuttavat haasteita katusuunnittelulle sekä ylläpidolle. Toiminnallisista ja ylläpitosyistä katualueet tulee linjata tasalevyisinä.

Palstaviljelyalueen tuntumaan merkityt kevyen liikenteen raitit tulee merkitä ohjeellisina, sillä niiden sijainti tarkentuu viljelypalsta-alueen toteutussuunnittelun yhteydessä.

Viheralueille tulee antaa viralliset nimet. Nyt muutosehdotuksessa on nimetty vain Suopellonmäen puistoalue.

Koira-aitauksen siirto ja viljelypalstojen uudelleenjärjestelytarve on otettu huomioon rakennusviraston katu- ja puisto-osaston investointiohjelmassa.

Kaavaehdotuksen mukaisten katujen rakentamisesta aiheutuvat investointikustannukset ovat yhteensä n. 1,3 milj. euroa. Uusien katujen vuosittaiset hoitokustannukset ovat yhteensä n. 15 000 euroa. Meluesteiden rakentamiskustannukset ovat n. 2,0 milj. euroa ja viheralueiden investointikustannukset n. 930 000 euroa.

Lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että Suopellonkaarella, korttelin 28325 kohdalla on n. 50 m:n matkalla yli 8 % kaltevuus. Suopellonkaaren tasaus voidaan tarkistaa katusuunnittelun yhteydessä, eikä tasauksen muutoksesta aiheudu tavanomaista enempää maansiirtotöitä. Suopellonkaaresta saadaan koko rinteen matkalla n. 6 % kalteva. Rinteen kohdalla Suopellonkaari on 120 m pitkä. Lähes koko matkalle Suopellonkaaren molemmin puolin on tulossa tontteja, joiden korkeusasema joka tapauksessa muuttuu jonkin verran nykyisestä. Samalla kadun jyrkin kohta voidaan tasata loivemmaksi.

Katualueen syvennykset on tarkoitettu vieraspysäköintiin. Puuistutukset niiden yhteydessä tekevät katutilasta miellyttävämmän. Suopellonkaarella kadulle ei ole osoitettu muita varsinaisia vieraspysäköintipaikkoja. Syvennyksessä on tilaa 4–5 autolle riippuen istutettavien puiden sijainnista ja lukumäärästä. Heinäsarantien lounaiskulmasta katusyvennys on poistettu. Kadun pohjoisosalla ei tarvita jalkakäytävää, joten kadun ajoradasta voidaan rakentaa muita kohtia leveämpi, jolloin vieraspysäköinti voidaan järjestää leveämmälle katuosalle. Toinen vieraspysäköintisyvennys jää Heinäsarantien pohjoisosaan.

Uuden alueen kadut ovat lähialueiden nykyisiin katuihin helppohoitoisempia, koska asukkaiden pysäköinti on tonteilla. Syvennyksen aiheuttama haitta kadun kunnossa- ja ylläpidolle ei ole kohtuuton.

Kaavan rakentamattomat kevyen liikenteen reitit on merkitty likimääräisiksi, jolloin niiden sijaintia voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistaa.

Nimistötoimikunta ehdottaa ison puistoalueen nimeämistä Suursuonpuistoksi.

Helsingin Vesi mainitsee (24.10.2006) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 1 400 m, jätevesiviemäriä n. 1 100 m, paineviemäriä n. 200 m ja sadevesiviemäriä 1 500 m. Lisäksi on rakennettava kaksi jätevesipumppaamoa.

Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 1,3 milj. euroa. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 60 euroa k-m², mikä on keskimääräistä tasoa selvästi korkeampi.

Rakentamattomat tontit 28328/4, 6, 8, 13, 15, 17; 28326/2, 4, 6 ja 8; 34069/21 sekä 34068/32 eivät rajaudu katualueeseen. Näiden tonttien tonttivesijohdot ja -viemärit joudutaan sijoittamaan naapuritonteille.

Tonteille 34068/41 ja 44 on merkitty johtokuja uutta yleistä sadevesiviemäriä varten. Johtokuja-aluetta tulee leventää 6 m leveäksi.

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että katuihin rajautumattomien tonttien johtoja varten on merkitty johtokuja naapuritontin läpi katualueelle.

Tonttien 34068/41 ja 44 johtokujaa on levennetty 6 m:n levyiseksi.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (6.11.2006), että uuden asutuksen edellyttämät meluesteet on esitetty vuoden 2006 tiesuunnitelmassa Kantatien 45 parantaminen välillä Käpylä–Kulomäentie. Esteet sijoittuvat LT-alueelle ja kaupunki toteuttaa ne kustannuksellaan. Kaava-aineistoa on syytä täydentää melun leviämistä kuvaavilla kartoilla.

Käskynhaltijantieltä Tuusulanväylälle johtavan rampin itäpuolella ja aivan Saarnaajantien eteläpuolella nykyisen tiealueen raja ulottuu EV-alueen puolelle. LT-alueen rajaus on kuitenkin nykyiset ja tulevat tilatarpeet huomioon ottaen tarkoituksenmukainen, joten tälle vähäiselle eroavuudelle ei ole estettä. Asia on syytä ottaa huomioon tulevissa maantietoimituksissa.

Meluselvityksen aineisto tulee liittää asemakaavaselostukseen.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että LT-alueen rajat on korjattu kaavakarttaan ja melun leviämistä kuvaavat kartat liitetty selostukseen.

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (27.10.2006) mm., että kaavakarttaan on merkittävä rakennettavan meluesteen lisäksi alueen koillisosassa jo olemassa oleva melueste. Melutilanteen kannalta on suositeltavaa, että kortteleita 28329, 34176, 34177, 28328 ja 28326 koskeva asemakaavamääräys parvekkeiden rakentamisesta äänivarjon puolelle ulotetaan koskemaan myös korttelin 34068 Tuusulanväylän puoleisia tontteja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.3.2007), että nykyinen melueste merkitään kaavakarttaan. Tulevan meluesteen paikka on likimääräinen, ja sen sijainti tarkentuu tiesuunnitelmassa.

Asemakaavamääräys parvekkeiden suuntaamisesta muutetaan koskemaan myös korttelin 34068 Tuusulanväylän puoleisia tontteja.

Rakennusvalvontaviraston kanssa on keskusteltu asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset:

– Pysäköintisyvennys on poistettu Heinäsarantien lounaiskulmasta ja liitetty kortteliin.

– Johtokujat on osoitettu merkinnöin tai määräyksin niille tonteille, jotka eivät rajaudu katuun.

– Tonttien 34068/41 ja 44 välistä johtokujaa on levennetty 6 m leveäksi.

– Kortteleita 28329, 34176, 34177, 28328 ja 28326 koskeva asemakaavamääräys parvekkeiden rakentamisesta äänivarjon puolelle on ulotettu koskemaan myös korttelin 34068 Tuusulanväylän puoleisia tontteja.

– Selostukseen on lisätty melunleviämiskartat.

Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa käydyn keskustelun johdosta tehdyt muutokset:

– Suopellonrinteen päähän on merkitty kääntöpaikka.

– Kortteleihin 28328 ja 28326 on merkitty neljän tai viiden tontin yhteisen jätesuojan rakennusalat.

– Tonttien katu- ja puistoalueiden puoleisille reunoille on merkitty istutusvyöhykkeet.

– Korttelin 28325 rakennuksille on merkitty mahdollisuus rakentaa asuintiloja kellarikerrokseen, koska tontit ovat rinteessä. Rakennusoikeutta näillä tonteilla on lisätty 70 k‑m²:stä 85 k-m²:een.

Lisäksi kaavakarttaan on tehty seuraavat muutokset:

Kortteliin 34174, korttelin 28326 kadun puolen tonteille ja tontille 28318/8 on merkitty mahdollisuus rakentaa asuintiloja kellarikerrokseen, koska tonteilla on rinnemaastoa. Korttelin 28326 kadun puolen tonttien ja tontin 28318/8 rakennusalojen kerrosalaa on lisätty 15 ja 20 k-m².

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	7 891	3 156
		Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	3 322	2 600
		Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	78 223	21 493
		Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)	5 873	2 349
		Puistoaluetta (VP)	2 759
		Lähivirkistysaluetta (VL)	119 061
		Suojaviheraluetta (EV)	61 426
		Yleisen tien aluetta (LT)	88 100
		Katualuetta	13 878
		Yhteensä	380 533	29 598

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (25.5.2007), että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.3.2007 lähettää 1.6.2006 päivätyn ja 29.3.2007 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11570 Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

Lautakunta mm. tarkisti kortteleiden 34069 ja 34068 puiston puoleista rajaa tontinomistajien esittämien toivomusten mukaisesti. Nähtävillä olleessa ehdotuksessa kaikkiin kyseisten kortteleiden viheralueen puoleisiin tontteihin osoitettu laajennusalue jätettiin vain halukkaiden tontteihin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston toivomuksesta muuttanut tonttien numeroita vastaamaan tonttien alueliitoksiin tehtyjä muutoksia.

Kaavakartan tonttinumero on muutettu seuraavasti:

Kortteli 34069	Vanha numero	Uusi numero
	18	15
	19	2
	20	9
	21	18
	22	19
	23	11
	24	20
	25	13
Kortteli 34068	Vanha numero	Uusi numero
	31	25
	32	31
	33	32
	34	33
	35	34
	36	35
	37	36
	38	37
	39	38
	40	39
	41	40
	42	41
	43	42
	44	43
	45	44
	46	45
	47	46
	48	47
	49	48
	50	49

Kaavakartan määräykset, joissa on käytetty kyseisiä tonttinumeroita, on vastaavasti muutettu.

Tontinnumeroiden muutoksen johdosta lautakunnan kirjeessä Khlle 29.3.2007 sivulla 11 mainittu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen lausuntojen johdosta tehty muutos ”Tonttien 34068/41 ja 44 välistä johtokujaa on levennetty 6 m leveäksi” koskee uuden numeroinnin mukaisia tontteja 34068/42 ja 43.

Virasto on tehnyt lautakunnan kirjeessä sivulla 1 ilmoitettuihin ehdotuksen kerrosalatietoihin lisäksi seuraavan täsmennyksen:

Kaavaehdotuksessa Maunulan itäosaan on suunniteltu 10 381 k-m² ja Länsi-Pakilan eteläreunaan 9 761 k-m² pientalorakentamista.

Selostukseen on lisätty tieto tontinnumerokorjauksista ja korjattu tilastotiedot vastaamaan muuttuneita kerros- ja pinta-aloja.

Tehdyt korjaukset ovat vähäisiä teknisluonteisia tarkistuksia eivätkä ne muuta asemakaavaehdotuksen sisältöä, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan kortteleiden nro 28317, 28318 ja 28324 osien, kortteleiden nro 28325–28329 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja liikennealueiden ja 34. kaupunginosan korttelin nro 34068 osan, kortteleiden nro 34174–34177 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan ja 28. kaupunginosan puistoalueiden ja 34. kaupunginosan kortteleiden nro 34068 ja 34069 sekä katu- ja puistoalueiden ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 28325–28329 ja 34174–34177 sekä uudet osat kortteleihin 28317, 28318, 28324 ja 34068) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.6.2007 päivätyn ja 29.3.2007 ja 25.5.2007 muutetun piirustuksen nro 11570 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11570 (Maunulan koillisosa, osa Oulunkylää ja Pakilaa)
	Liite 2	Havainnekuva (Maunulan koillisosa, osa Oulunkylää ja Pakilaa)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 8.6.2006 (Maunulan koillisosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11570), erillinen liite

PITÄJÄNMÄEN TONTIN 46001/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11669)

Khs 2007-1470

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46001 tontin nro 4 asemakaavan muutosehdotus.

Kutomotie 2

Tiivistelmä Rakentamaton toimitilatontti (KTY) jaetaan muutoksella kahdeksi tontiksi. Rakennusoikeus 12 100 + 3 000 k-m² muuttuu niin, että toiselle tontille (46001/5), joka on merkitty liike- ja toimistorakennusten tontiksi (K), voidaan rakentaa 9 500 k-m²:n suuruinen, 6-kerroksinen toimisto- ja liikerakennus, josta enintään 3 000 k-m² saa käyttää liike- ja myymälätilana, ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikkönä. Toiselle tontille (46001/6), joka on merkitty asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKS), saa rakentaa puiston puoleiseen reunaan Nuorisosäätiön asuntoja varten 4 900 k-m²:n suuruisen, 6–8-kerroksisen asuntolarakennuksen, yhteensä n. 100 nuorisoasuntoa. Kokonaiskerrosala pienenee 700 m²:llä. Pihakannen alle ja kellareihin rakennetaan molempien tonttien autopaikat, pihakannen alle ulottuu myös osa liiketiloista. Asuntolan piha tulee pihakannelle.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Kutomotie 2 pyytää (28.9.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että toimitilatontti muutettaisiin toimisto- ja liikerakennuksia sekä asuntolarakennuksia varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.5.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitilat).

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2000. Kaavan mukaan tontti on toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on 12 100 m² maanpäällistä kerrosalaa ja 3 000 m² kellarikerroksessa sallittua kerrosalaa. Enimmäiskerrosluku on kuusi. Pitäjänmäentien puolelle pohjakerrokseen kaava velvoittaa vähintään 500 k-m²:n myymälätilan tekemisen.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueen eteläosassa välittömästi Talin liikuntapuiston vieressä.

Rakennettu ympäristö

Kutomotien varrelle on keskittynyt mm. tieto- ja teletekniikan yrityksiä, sähköalan komponentteihin erikoistunut yritys sekä Stockmannin pääkonttori, keskusvarasto ja automyymälä-korjaamo. Alueen perinteisestä työpaikkatoiminnasta poikkeuksen tekee toimitilarakennuksessa tilapäisesti toimiva Sibelius-Akatemian oppilaitos (Kutomotie 9).

Kutomotien alue on rakennuskannaltaan vaihteleva. Vanhaa rakennuskantaa on vielä jäljellä, joitakin rakennuksia 1930-, 1940- ja 1950-luvuilta, mutta leimallisinta alueelle ovat 1980–1990-luvulla rakennetut uudet toimitilarakennukset. Alueen luoteisosassa ovat Talinlehdon uuden asuntoalueen korttelit. Niihin rajautuvat kaksi aikaisempaa teollisuustonttia on äskettäin muutettu asuntorakentamiseen. Samassa yhteydessä on voitu säilyttää vanhoja teollisuusrakennuksia muuttamalla ne uuteen käyttöön. Myös Kutomotie 8–12:n kohdalla on aikaisempi teollisuus- ja varastorakennusten tontti (Elisa Oyj:n varastot) muutettu asuntojen uudisrakentamiseen.

Talin liikuntapuistossa on muutosalueen läheisyydessä Talin tenniskeskus, sen pysäköintialue sekä Pitäjänmäentieltä liikuntapuistoon suuntautuvia kevyen liikenteen reittejä.

Palvelut Pitäjänmäen yritysalueen sekä Talinlehdon ja Strömbergin asuntoalueen kaupalliset palvelut ovat Pitäjänmäentien ja Takomotien kulmauksessa. Kaupan vieressä on Strömbergin leikkipuisto, ala-asteen koulu Valimomestarinpuiston itäpuolella ja päiväkoti Kornetintien varressa n. 200–500 m:n päässä muutoskohteesta. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät.

Luonnonympäristö

Alueen eteläpuolella avautuvat Talin liikuntapuiston liikuntapaikat sekä viher- ja virkistysalueet. Kutomotien kortteleiden reunassa on tiivis metsäalue, jossa kulkee itä-länsisuuntainen ulkoilutie. Kaava-alueella kasvaa joitakin pihapuita, lähinnä Kutomotien puoleisilla rajoilla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Maanpinnan korkeustaso alueella on n. +8,5 m. Alueen maaperä on moreenia tai savimoreenia n. 3–5 m:n syvyydeltä. Rakennushiekka, moreeni ja savi ovat sekoittuneet rakentamisen johdosta.

Ympäristöhäiriöt

Pitäjänmäentien liikenne on merkittävin melu- ja pienhiukkaspäästöjen aiheuttaja.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on edesauttaa pitkään tyhjänä olleen toimitilatontin rakentumista ja lisätä nuorisoasuntoja.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Toimitilatontti muutetaan osittain toimisto-liiketontiksi ja osittain nuorisoasuntojen rakentamista varten.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

Tontin 5 pinta-ala on 4 422 m². Asemakaavan muutos mahdollistaa 9 500 k-m²:n suuruisen, 6-kerroksisen toimisto- ja liikerakennuksen rakentamisen, josta enintään 3 000 k-m² saa käyttää liike- ja myymälätilana, ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikkönä. Päivittäistavaramyymälän enimmäiskooksi on merkitty 650 k-m². Päivittäistavaramyymälän kokoa on pidetty tarkoituksenmukaisena rajoittaa, koska suuremman yksikön on arvioitu vaikeuttavan lähellä olevan Munkkivuoren ostoskeskuksen kehittämismahdollisuuksia. Autopaikat rakennetaan kahteen pysäköintikerrokseen, joiden yläpuolinen kansi muodostaa piha-alueen korttelialueen keskelle.

Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)

Tontin 6 pinta-ala on 2 044 m². Tontille saa rakentaa nuorisoasuntoja varten 4 900 k-m²:n suuruisen, 6–8-kerroksisen asuntolarakennuksen (n. 100 nuorisoasuntoa). Kerrosluku vaihtelee maaston korkeustasoja seuraten. Pitäjänmäentie on suunnilleen tasossa +12, josta maasto laskee tontin eteläkulmaan tasoon +8,5. Rakennus tulee kiinni liikuntapuiston puoleiseen kaakkoon avautuvaan reunaan. Rakennuksen piha-alue sijoittuu korttelialueen luoteisosaan pihakannelle ja on yhteinen toimistorakennuksen kanssa. Sekä pysäköinti että pihajärjestelyt vaativat tonttien välisten rasitteiden muodostamista.

Liikenne Tontit liittyvät katuverkkoon Kutomotien kautta. Kutomotien itäreunassa oleva taksiasema säilyy ainakin toistaiseksi. Kutomotien luoteisreunalle on suunniteltu rakennettavaksi yhdistetty jalankulku- ja pyörätie parantamaan kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta.

Pitäjänmäentieltä ajoyhteys tontille on kielletty. Pitäjänmäentien nykyinen liikennemäärä korttelin kohdalla on 22 500 ajoneuvoa/vrk ja Kutomotien 6 100 ajoneuvoa/vrk.

Tonttien 5 ja 6 väliselle kannelle ei pääse esimerkiksi puhtaanapitokalustolla eikä pelastusajoneuvoilla muuta kuin Pitäjänmäentieltä.

Korttelialue muodostaa yhtenäisen toteutuskohteen, jossa ajo tontille 6 on tontin 5 kautta. Autopaikat toteutetaan yhteisjärjestelynä niin, että tonttien autopaikkoja saa sijoittaa toisen tontin alueelle.

Autopaikkojen vähimmäisvaatimukset ovat: liiketilat 1 autopaikka/50 k‑m², toimitilat vähintään 1 autopaikka/100 k-m² ja enintään 1 autopaikka/75 k-m² ja asuntolat 1 autopaikka/140 k-m².

Autopaikkojen mitoituksessa sovelletaan toimitilojen osalta Pitäjänmäen yritysalueella noudatettua vähimmäis- ja enimmäismäärää. Vieraspysäköintiin on kadunvarsipaikkoja korttelin kohdalla Kutomotien puolella yhteensä 5 paikkaa.

Palvelut Kaavaehdotus mahdollistaa tontille 5 rakennettavaksi liike- ja myymälätilaa, mikä lisää alueen kaupallisia palveluja.

Luonnonympäristö

Rakentaminen ei muuta luonnonympäristöä. Kaavaehdotuksessa edellytetään puurivien istuttamista sekä tontin Kutomotien puoleiselle sivulle että naapuritontin 46001/2 puoleiselle rajalle.

Yhdyskuntatekninen huolto

Rakentaminen edellyttää tontilla olevien vesihuoltojohtojen siirtoja. Hakija vastaa siirtokustannuksista. Kaukolämpöverkkoa joudutaan täydentämään, mutta muuten kaava-alue on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maanomistaja on teettänyt selvityksen maaperän saastuneisuudesta. Selvityksen mukaan kiinteistön maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä, mikä todennäköisesti on aiheutunut vanhojen, tontilla sijainneiden öljysäiliöiden käytöstä. Kiinteistön omistaja on tehnyt pilaantuneen maaperän puhdistamisesta 6.2.2007 ilmoituksen, jossa kunnostettavan massan määräksi on arvioitu n. 650 irtom³. Pilaantuneet maat kunnostetaan kaivamalla ja kuljettamalla luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.

Kaavassa on määräys pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Liikennemelusta on tehty erillinen selvitys. Liikennemelun lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Stockmann Oyj:n keskusvaraston lastaustoiminnasta aiheutuvat äänet.

Ennusteliikennemäärän Pitäjänmäentiellä 2025 on arvioitu olevan n. 20 000–25 000 ajoneuvoa/vrk ja Kutomotiellä 7 000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuudet ovat vastaavasti 7 % ja 5 %.

Leviämislaskelmien mukaan Pitäjänmäentien puoleisiin julkisivuihin kohdistuu päivällä n. 67–68 dB:n keskiäänitaso. Asuin- ja toimistorakennuksen hiljaisuutta vaativissa tiloissa eristävyys tulee mitoittaa ulko- ja sisätilojen äänitasoerolle 35 dB. Kutomotien puoleiset ja Pitäjänmäentietä vastaan olevat julkisivut tulee mitoittaa äänitasoerolle 32 dB.

Kaavamääräyksissä julkisivun ääneneristävyysmääräys on kohdennettu asuinrakennukselle. Asuinrakennuksen korttelialueella alittuu miellyttävään ulko-oleskeluun sovellettu päiväajan keskiäänitason ohjearvo 55 dB.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Uudisrakentaminen eheyttää Pitäjänmäentien ja Kutomotien varren kaupunkikuvaa. Yhdyskuntarakenteen kannalta on edullista ja tarkoituksenmukaista lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia valmiin kaupunkirakenteen ja kunnallisteknisten verkostojen ja palvelujen piirissä.

Erityisasuminen monipuolistaa keskeisesti sijaitsevan työpaikka-alueen toimintoja. Asuntolan rakentaminen keventää liikenteen kokonaismäärää, mikä helpottaa toimisto-liikerakennuksen toimivuutta. Uudisrakentaminen tapahtuu olemassa olevan tontin alueella, eikä siten vähennä alueen vehreyttä.

Kaupungin osuus alueen toteuttamiskustannuksista muodostuu alueen kaukolämpöverkon täydentämisestä. Rakentaminen edellyttää tontilla olevien vesihuoltojohtojen siirtoja. Hakija vastaa siirtokustannuksista.

Toteutus Alue rakennetaan yksityisen toimesta. Asuntolarakennukseen tulee nuorisoasuntoja.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 28.11.2006).

Vireilletulosta on ilmoitettu myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa 11.–22.12.2006. Luonnosta esiteltiin kirjastossa 11.12.2006.

Viranomaisyhteistyö ja esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Ympäristökeskus on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta todennut, että kaavoituksessa tulee selvittää ja ottaa huomioon Pitäjänmäentien liikenteen ja läheisen keskusvaraston liikenteen melu- ja pakokaasuhaitat. Korttelirakenteen tulisi suojata mahdollisimman hyvin asuntoja ja oleskelupihoja liikenteen haitoilta. Korttelin käyttöhistoria tulee selvittää ja tarvittaessa selvittää maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve. Viereisellä tontilla Kutomotie 4:ssä on toiminut useita kosmetiikka-alan yrityksiä ja Kutomotie 6:ssa pesula, pianotehdas, äänilevytehdas, Kotelokulma Oy ja Turkistuottajat Oy. Kutomotie 4:ssä on tutkittu aiemmin öljysäiliön kohtaa, joka todettiin puhtaaksi. Myös Kutomotie 6:ssa on tehty pilaantuneisuustutkimuksia, joiden yhteydessä otettiin näytteitä myös lattian läpi. Pilaantuneisuutta ei todettu. Kutomotie 2:n käyttöhistoriasta ympäristökeskuksella ei ole tietoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että esitetyt selvitykset on tehty ja niiden aineisto on tiivistettynä asemakaavaselostuksessa. Asemakaavaehdotukseen on selvitysten perusteella lisätty tarvittavat määräykset.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen ei ole esitetty muita mielipiteitä.

Tilastotiedot		Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²
	Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K)		4 422	9 500
	Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)		2 044	4 900

	Yhteensä		6 466	14 400

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (7.8.2007) mm., että kiinteistövirasto on arvioinut asemakaavan muutosehdotusta ja neuvotellut tontinomistajan kanssa Khn 9.2.2004 edellyttämällä tavalla. Muutosehdotus tuo tontille rakennusoikeuden laadullisen muutoksen johdosta sellaisen arvonnousun, että sopimus on aiheellinen. Tontinomistajan kanssa on saavutettu neuvottelutulos.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen suhteen ja puoltaa sen hyväksymistä. Muutosehdotusta ei kuitenkaan tulisi viedä Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin edellä mainittu sopimus tontin osalta on allekirjoitettu.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy mainitsevat (16.8.2007), että muutosalueen sähkönjakelu vaatii alueelle uuden muuntamon rakentamista. Helen Sähköverkko Oy neuvottelee muuntamon sijoittamisesta kiinteistön maanalaisiin tiloihin. Muuntamon tilantarve on n. 20 k‑m².

Ympäristökeskuksella ei ole (17.8.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Rakennusvirasto mainitsee (23.8.2007) mm., että asemakaavan muutoksen tavoitteet ovat perusteltuja. Hyvin suunniteltuna rakennukset parantavat kaupunkikuvaa ja mahdollistavat uusia palveluita. Asuntolatyyppisen asuinkerrostalon korttelialueella (tontti 6) ei kuitenkaan saa rakentaa kiinni liikuntapuiston puoleiseen kaakkoon avautuvaan tontin reunaan. Tontin rajoittuessa puistoon on rakennusalan sijoittamista kiinni rajaan vältettävä, sillä rakennusta tulee voida rakentaa, korjata sekä huoltaa tontilta.

Kaiken tonteille suuntautuvan muutto-, korjaus- ja huoltoliikenteen on voitava tapahtua Kutomotien kautta. Asemakaavan toteutusvaiheessa ei tule sallia poikkeuksia tästä esimerkiksi rakentamalla ajoyhteyttä Pitäjämäentieltä tonteille. Tonttien 5 ja 6 välinen piha-alue ja kulkureitti piha-alueelle tulee mitoittaa vähintään pelastustien vaatimusten mukaan.

Helsingin Vesi mainitsee (11.9.2007) mm., että korttelin 46001 rakentaminen edellyttää vesijohdon ja sadevesiviemärin siirtämistä kaavaan merkitylle johtokuja-alueelle. Niiden toteutuksesta on sovittu jo aiem-pien kaavamuutosten yhteydessä kiinteistöviraston kanssa. Johtosiirtojen toteutuksesta ja rasitteiden laatimisesta vastaa tontin ostajana Peab Seicon Oy. Rasitesopimus on tehty.

Uudet tontit 5 ja 6 tulee liittää rakennettuun vesihuoltoverkostoon yksityisin liittymisjohdoin.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen em. huomautuksin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 46. kaupunginosan korttelin nro 46001 tontin nro 4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11669 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11669 (Pitäjänmäen tontti 46001/4)
	Liite 2	Havainnekuva (Pitäjänmäen tontti 46001/4)

MELLUNKYLÄN PUISTO-, URHEILU- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA TONTIN 47052/12 JA PUISTO- YM. ALUEIDEN (KIVIKON LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

(NRO 11670)

Khs 2007-1365

47. kaupunginosan (Mellunkylä) puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden sekä erityis- ja katualueiden asemakaavaehdotus ja korttelin nro 47052 tontin nro 12 sekä puisto-, lähivirkistys-, urheilu- ja virkistyspalvelu-, erityis- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 47054).

Kahdesta osasta koostuva kaava-alue sijaitsee Kivikossa Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymän koillispuolella.

Tiivistelmä Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa liikuntahallin rakentamisen Kivikon liikuntapuistoon. Samalla liikuntapuiston asemakaavaa on ajanmukaistettu ja nykyiselle rakennusviraston multasekoittamoalueelle on etsitty uusi paikka teollisuusalueen pohjoispuolelta.

Kaavaehdotus perustuu liikuntapuiston vuonna 2006 tarkistettuun yleissuunnitelmaan. Liikuntapuisto on suunniteltu vyöhykkeiseksi siten, että asuinalueen lähialue on puistoa, avoimet kentät ja puistoniityt sijoittuvat entisille pelloille ja pysäköintikentät ja uusi liikuntahalli teollisuusalueen tuntumaan. Ajoneuvoliikenne liikuntahallille ja pysäköintialueille ohjataan Kivikonlaidalta rakennettavan uuden kadun kautta.

Liikuntapuistoon rakennetaan monipuoliset kenttäalueet sekä pallottelunurmialuetta ja lasten hiihtomaa. Alueelle on myös sijoitettavissa mm. koirien juoksurata-alue. Osa kaava-alueesta, mm. entisen Paukkulan paviljongin mäki kunnostetaan puistoalueeksi ja alueen ojista kehitetään puistomainen purouoma kosteikkopuistoineen.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.5.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty liikuntaviraston aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kaava-alue on virkistysaluetta ja työpaikka-aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa Kivikon virkistysalueen asemakaava vuodelta 1993, Kivikon teollisuusalueen asemakaava vuodelta 2002 sekä viisi muuta asemakaavaa vuosilta 1987–1996. Etelässä Kivikonlaidan varressa ja pohjoisessa Lahdenväylän varressa on pienet alueet kaavoittamatonta aluetta.

Eteläinen osa-alue on asemakaavassa osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi, puistoalueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Kahta huoltorakennusta varten on rakennusoikeutta 1 100 k-m². Alueen länsireunassa on pysäköintialuetta ja erityisalue multasekoittamoa varten. Alueella sijainneen Malmin ampumaradan paviljonkirakennus (palanut 1990-luvulla) ja paviljonkirakennuksen pihapiiri, vuoden 1937 ammunnan MM-kilpailujen muistokuusikko ja I maailmansodan aikaisten yhdyshautojen alue on osoitettu suojelumerkinnöin. Kivikonlaidan varteen on osoitettu suojavihervyöhykkeeksi kehitettävää aluetta. Olemassa olevat pääojat on merkitty muotoiltaviksi vesialueiksi.

Kaava-alueeseen kuuluu Kivikon teollisuusalueelta pelastusasemalle varattu tontti (YPA), jonka rakennusoikeus on 3 500 k-m². Tontille saa lisäksi sijoittaa helikopterikentän ja maanalaisia tiloja. Helikopterikentän laskeutumisalue ulottuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle. Kivikonlaidan kadun varressa on n. 170 m² kaavoittamatonta aluetta.

Pohjoinen osa-alue on pääosin urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta ja pieneltä osin lähivirkistysaluetta. Alueen länsireunasta n. 780 m² on kaavoittamatonta aluetta. Urheilu- ja virkistyspalvelualueesta osa on osoitettu ohjeellisella merkinnällä pysäköimispaikaksi. Alueen itä- ja länsireunaan on osoitettu suojavihervyöhykkeeksi kehitettävää aluetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Liikuntavirasto, rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat vuonna 1997 laatineet Kivikon liikuntapuiston yleissuunnitelman, jota on ajantasaistettu vuosina 2002 ja 2006.

Kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston valmistelema Kivikon teollisuusalueen rakentamistapaohje valmistuu keväällä 2007.

Pelastusaseman toteutukseen on Kvston hyväksymässä taloussuunnitelmassa varauduttu vuonna 2010.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut selvityksen Roihupellon bussivarikon uusista sijoitusvaihtoehdoista. Selvityksessä päävaihtoehtona on sijoittuminen kallioluolaan Kivikon ulkoilupuiston alueelle. Kallioluolan varaliikenneyhteys voisi mahdollisesti olla ampumarata-alueen kautta.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmiin kuuluu Jokeri II, jonka linjaus kulkee Kivikon ulkoilupuistoalueen kautta.

Lahdenväylän vuonna 2001 valmistuneeseen kehittämisselvitykseen sisältyy kaava-alueen kohdalla mm. lisäkaistoja ja uusi Malmin eritasoliittymä.

Kehä I:n tiesuunnitelman ajantasaistamisselvitys on valmistunut vuonna 2004 ja kaava-alueen viereen suunnitellun Kivikontien eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma vuonna 2005. Eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen on alkamassa kevään 2007 aikana.

Kaava-alueen vieressä oleva jätepalvelukeskuksen tontti on yksi YTV:n jätevoimalahankkeen vaihtoehtoisista sijaintipaikoista. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on käynnissä.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alueella ei ole rakennuksia.

Pohjoinen osa-alue sijoittuu Kivikon teollisuusalueen pohjoispuolelle Lahdenväylän ja Kivikon ulkoilupuiston metsäselänteen väliselle alueelle. Alue on luonnontilaista metsikköä.

Eteläinen osa-alue rajautuu lounaassa Kivikon jätepalvelukeskuksen tonttiin ja tulevaan Kivikon teollisuusalueeseen. Alueen pohjoispuolella on valmistumassa oleva Kivikon täyttömäki ja ulkoilupuiston metsäselänne, itäpuolella Kivikon asuinalue ja eteläpuolella Kehä I:n rinnakkaiskatu Kivikonlaita. Suuri osa laaksoalueesta on esirakentamistyömaata, jossa alueella toimineen ampumaradan vuoksi pilaantunut maa-aines on poistettu. Alueen länsireunassa on rakennusviraston käytössä oleva multasekoittamoalue, jossa humuspitoisia ylijäämämassoja muuhun ainekseen sekoittamalla valmistetaan viherrakentamismateriaalia. Kivikon asuinaluetta lähinnä oleva alue on hoidettua ulkoilumetsää ja rakennettua puistoaluetta.

Kivikonlaidan kadulta on tasoliittymä Kehä I:lle. Tasoliittymän tilalle rakennetaan vuosina 2008–2009 eritasoliittymä. Liikennemäärä Kehä I:llä kaava-alueen kohdalla on n. 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Palvelut Etäisyys Kontulan ja Myllypuron metroasemille on n. 1,5–2 km. Kehä I:llä kulkee useita bussilinjoja ja lisäksi Kivikon asuinalueen kautta on liityntäliikenteen bussiyhteys Kontulan metroasemalle. Lähimmät bussipysäkit ovat Kivikon asuinalueella ja Kehä I:n ja Kivikonlaidan liittymässä. Kehä I:n tiesuunnitelman ajantasaistamisselvityksessä on esitetty Kivikon jäteaseman kohdalla olevan Kehä I:n alikulun länsipuolelle rakennettavaksi bussipysäkit.

Kaava-alueen itäpuolella ovat Kivikon asuinalueen asukaspuisto Kipinäpuisto ja korttelitalo Nalli, jossa on ala-asteen ensiluokat ja päiväkoti. Lähin päivittäistavarakauppa on Kivikon asuinalueella.

Kivikonlaita-kadun varressa on kevyen liikenteen reitti. Kaava-alueen muu nykyinen tiestö toimii ulkoiluteinä ja alueen kautta johdetaan talvisin hiihtoladut.

Luonnonympäristö

Pohjoinen osa kaava-alueesta on luonnontilaista metsikköä, joka on osa ympäristökeskuksen linnustollisesti arvokkaaksi luokittelemaa Kivikon metsäaluetta. Alue kuluu saman luokituksen mukaan myös geologisesti arvokkaaseen Tattariharjun harjualueeseen ja turvealueeseen.

Eteläinen osa kaava-alueesta on pääosin laaksoaluetta, jonka reunoilla kasvaa havupuuvaltaista metsikköä. Laaksoalueelta puusto on pääosin poistettu pilaantuneen maan poiston yhteydessä. Uutta puustoa on istutettu puistoalueeksi kunnostetulle osalle asuntoalueen reunaan. Pieni osa alueesta kuuluu geologisesti arvokkaaseen Tattariharjun turve-
alueeseen.

Suojelukohteet

Kaava-alueen eteläosassa on I maailmansodan aikaisia yhdyshautoja.

Laaksoalueella on vuoden 1937 ammunnan maailmanmestaruuskisojen yhteydessä istutettu muistokuusikko siperianpihtakuusia. Muistokuusikon eteläpuolella olevalla mäellä on sijainnut Malmin ampumaradan huolto- ja kahvilarakennus ”Paukkulan maja”. Paikalla on vielä näkyvissä mm. pihaterassin ja pihan nurmialueen reunakiveystä, varastorakennusten jäänteitä, jotka ovat todennäköisesti ampumaradan rakentamisajalta sekä vanhaa kasvillisuutta, mm. pihtakuusia muun puuston lomassa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Alueen toteuttaminen vaatii yhdyskuntatekniikan verkoston lisärakentamista.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasolla +17–+42.

Eteläisen osa-alueen maaperä on olemassa olevien tietojen mukaan pääosin savea ja saven lievealuetta. Saven lievealueella savikerroksen päällä olevan hiekkakerroksen paksuus on 1–3 m. Savikerroksen arvioitu paksuus on 1–11 m. Alueen itäosan ja luoteisosan maaperä on moreenia ja hiekkaa.

Pohjoisen osa-alueen maaperä on pääosin hiekkaa ja alue sijaitsee Tattarinharjun 1-luokan pohjavesialueella.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n ja Lahdenväylän liikenteestä aiheutuu liikuntapuiston alueelle liikennemelua. Liikennemelun vähentämiseksi on nykyisessä asemakaavassa Kehä I:n varteen määrätty rakennettavaksi meluaita. Meluaidan rakentaminen tulee ajankohtaiseksi Kehä I:n Kivikontien eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä. Eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen on käynnistymässä kevään 2007 aikana.

Malmin lentokentän ja pelastuslaitoksen tontille rakennettavan helikopterikentän lentoliikenne aiheuttavat alueelle lentomelua. Helikopterikentän lentomelusta on tehty vuonna 2000 selvitys, jonka mukaan lentojen vähäisen määrän (keskimäärin yksi nousu ja lasku vuorokaudessa) ja satunnaisuuden vuoksi melutaso jää niin pieneksi, ettei se rajoita naapuritonttien rakentamista tai tuota kohtuutonta haittaa virkistykselle. Malmin lentokentän lentokoneiden ja helikoptereiden aiheuttama 55 desibelin (Lden) melualue ei ulotu nykyisin eikä ennustetilanteessa liikuntapuiston alueelle.

Alueella aiemmin harjoitetun ampumaratatoiminnan seurauksena maaperään on päässyt haitta-aineita, etupäässä lyijyä. Pilaantunut maaperä on pääosin kunnostettu.

Tavoitteet Kaavaehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa liikuntahallin rakentaminen Kivikon liikuntapuistoon ja nykyisen multasekoittamoalueen korvaaminen uudella, teollisuusalueen pohjoispuolelle Kivikonlaidan varteen sijoittuvalla alueella.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaavaehdotus perustuu liikuntaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyönä teettämään Kivikon liikuntapuiston yleissuunnitelman tarkistukseen. Suunnitelman on laatinut MA-arkkitehdit. Yleissuunnitelman tarkistus on tullut ajankohtaiseksi liikuntahallin sijoittamistarpeen vuoksi. Yksityinen yritys on kiinnostunut Kivikon hallin toteuttamisesta siten, että halliin sijoittuisi mm. hiihtoputki ja jääkiekon harjoitushalli sekä muutamia curlingratoja ja kahvila.

Samalla on selvitetty koiraharrastajien toivoman koirien juoksuradan sijoittamista alueelle ja puiston muita toiminta-alueita ja mm. huoltorakennuksen sijoittelua on tarkistettu.

Kivikon liikuntapuiston alue on suunniteltu vyöhykkeiseksi siten, että Kivikon asuinalueen lähialue on puistoa, avoimet kentät ja puistoniityt sijoittuvat entisille pelloille ja pysäköintikentät ja uusi liikuntahalli teollisuusalueen tuntumaan. Ajoneuvoliikenne liikuntahallille ja pysäköintialueille ohjataan Kivikonlaidalta rakennettavan uuden kadun kautta. Alueelle rakennetaan kattava reitistö, joka palvelee liikuntapuiston toimintoja ja liittää alueen osaksi laajempaa ulkoilureittiverkostoa.

Uusi liikuntahalli kahvioineen ja sisäänkäyntiaukioineen sijoittuu teollisuusalueen viereen. Uuteen tonttiin liitetään pieni osa viereisestä pelastusaseman tontista. Liikuntapuiston alueelle rakennetaan monipuoliset kenttäalueet sekä pallottelunurmialuetta ja lasten hiihtomaa. Alueelle on myös sijoitettavissa koirien juoksurata-alue. Osa kaava-alueesta, mm. entisen Paukkulan paviljongin mäki kunnostetaan puistoalueeksi ja alueen ojista kehitetään puistomainen purouoma kosteikkopuistoineen.

Uusi multasekoittamoalue rakennetaan teollisuusalueen pohjoispuolelle ja se maisemoidaan istutusvyöhykkeellä sekä Lahdenväylän että Kivikon ulkoilupuiston suuntaan. Kivikonlaita-katua jatketaan multasekoittamon ohitse kaava-alueen pohjoispuolelle suunniteltua ampumarataa varten.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 41,4 ha, josta pohjoinen osa-alue on n. 1,5 ha ja eteläinen osa-alue n. 39,9 ha.

Eteläisellä osa-alueella on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) rakennusoikeutta 20 000 k-m², joka on uutta kerrosalaa, ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) huoltorakennusten rakennusoikeutta yhteensä 880 k‑m², mikä on 220 k-m² vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa.

Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU)

Urheiluhallille tarkoitetun tontin rakennusoikeudesta (20 000 k-m²) tulee 200 k-m² olla maantasokerrokseen sijoitettavaa kahvilatilaa, johon tulee liittyä aukiomaisesti käsitelty ulkotila. Tontin rakennusala mahdollistaa n. 125 x 80 m:n halliosan sekä kahvilasiiven rakentamisen. Rakennusoikeuden toteuttaminen kokonaan edellyttää, että rakennus on osittain kaksi- tai kolmikerroksinen. Rakennuksen enimmäiskerroslukua ei ole määritelty, koska rakennuksen korkeutta rajoittaa tontin ylitse kulkeva helikopterin noususektori. Sektoria osoittavaa kaavamerkintää on jatkettu siten, että merkintä ulottuu tontin yli VU-alueen puolelle. Rakennuksen kahvilasiiven tulee olla matalampi kuin varsinaisen halliosan. Kahvilasiiven pääasiallisena rakennusmateriaalina tulee käyttää vaaleaa kiviainesta ja/tai lasia.

Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/100 k-m², joista tontille tulee sijoittaa vähintään 140 autopaikkaa. Osan autopaikoista saa sijoittaa autopaikkojen korttelialueelle (47054/1). Katualueelta on osoitettu ajoyhteys tontin länsireunaa pitkin pohjoiseen VU-alueelle. Myös pelastusaseman tontilta on osoitettu ajoyhteys tälle reitille.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten

ja laitosten korttelialue pelastusasemaa varten (ET-1)

Pelastusaseman tontin itäreunasta liitetään n. 540 m² urheiluhallitonttiin ja n. 130 m² virkistysalueisiin. Kaavamerkintä YPA on muutettu muotoon ET-1 nykykäytännön mukaiseksi. Muuten tontin asemakaava on säilytetty entisellään. Tontilla on varaus helikopterikenttää varten. Tontilta on ajoyhteysmahdollisuus urheiluhallitontin kautta VU-alueelle ja katualueelle. VU-alueella urheiluhallin kiertävä kevyen liikenteen reitti tulee rakentaa pelastusajoneuvojen käyttöön soveltuvaksi (pp/pel). Ajoyhteys mahdollistaa kenttien käytön henkilöstön työaikaiseen liikuntaan.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU)

Liikuntaviraston hallintaan tulevat kenttä- ja pallottelunurmialueet huoltorakennuksineen ovat VU-aluetta. Kahta aluetta erottaa puistoaluekaista puroineen. Huoltorakennuksia on viisi, joista kaksi on pienehköjä välinevarastoja.

Yleissuunnitelman mukaiset kentät on merkitty asemakaavaan ohjeellisina. Suunnitelmaan sisältyvät seuraavat kentät: talvisin jäädytettävät hiekkakenttä ja tennis/rullakiekkokenttä rullaluisteluratoineen, aidattava iso 140 x 140 m (teko)nurmikenttä, kaksi 50 x 70 m (hiekkateko)nurmikenttää, kivituhkapintainen 50 x 70 m pelikenttä, kaksi koripallokenttää ja lentopallokenttä sekä kaksi pallottelunurmialuetta.

Urheiluhallitontin pohjoispuolinen kenttäalue huoltorakennuksineen on suunniteltu siten, että se soveltuu koirien juoksuratatoimintaan. Huoltoajoreitti tälle kenttäalueelle on urheiluhallitontin kautta. Kentän viereinen alue on varattu lasten hiihtomaata varten. Alue on kaavamerkinnällä (s-2) osoitettu avoimena tai puoliavoimena hoidettavaksi maisematilaksi.

Kivikonlaita-kadun pohjoispuolelle on osoitettu puilla ja pensailla istutettavaa suojavyöhykettä. Alueelle on mahdollista rakentaa matala maavalli. Tärkeimmät kevyen liikenteen reitit on merkitty kaavaan.

Liikuntapuiston pysäköintipaikat on keskitetty uuden kadun varteen. Pysäköintitarpeen mitoituksen lähtökohtana on käytetty 30 autopaikkaa/kenttä.

Huoltorakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on 880 k-m².

Puistoalue (VP)

Rakennusviraston hallintaan tulevat rakennettavat puistoalueet on osoitettu puistoalueeksi.

Tärkeimmät kevyen liikenteen reitit ja yleissuunnitelman mukaisen purouoman vesialue on osoitettu likimääräisellä kaavamerkinnällä. Liikuntapuiston huoltoajoreitit eteläisen purouoman yli on merkitty kaavaan. Muistokuusikon ja ampumapaviljongin pihapiirin suojelumerkinnät on säilytetty. Paukkulanraitin varressa olevat rakennusten jäänteet tulee tutkia ja dokumentoida ennen alueen kunnostamista. Nykyiset ja tulevat yhdyskuntateknisen huollon johdot ja alueella oleva pumppaamo on merkitty kaavaan.

Lähivirkistysalueet (VL)

Eteläisellä osa-alueella rakennusviraston hallintaan jäävät metsäiset alueet on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaava-alueen etelärajalla alueeseen kuuluu I maailmansodan linnoitusaluetta, jonka suojelumerkintä on säilytetty. Pohjoisella osa-alueella Kivikonlaita-kadun itäpuolella on pieni alue ulkoilupuistoon liittyvää lähivirkistysaluetta.

Erityisalue multasekoittamoa varten (E-1)

Rakennusviraston käyttöön tuleva multasekoittamoalue on osoitettu erityisalueeksi. Alueen reunoille on yleissuunnitelman mukaisesti osoitettu puilla ja pensailla istutettava suojavyöhyke.

Pohjaveden suojaamiseksi kaavassa on asiaa koskevat määräykset.

Pysäköintialueet (LP, LPA)

Uuden kadun varteen sen itäpuolelle rakennettavat pysäköintialueet palvelevat liikuntaviraston kenttien ja puistoalueen käyttäjiä. Myös osa liikuntahallin pysäköintipaikoista voidaan sijoittaa tälle alueelle.

Yleiselle pysäköintialueelle on sijoitettavissa n. 110 autopaikkaa ja kaksi linja-autopaikkaa.

Autopaikkojen korttelialueelle on sijoitettavissa n. 270 autopaikkaa ja kuusi linja-autopaikkaa. Lisäksi linja-autoille on erillinen saattoliikennealue. Alueelle saa sijoittaa urheiluhallitontin ja VU-alueen paikkoja. Urheiluhallitontin paikkoja alueelle tulee n. 60 ja VU-alueen käyttöön jää n. 210 paikkaa.

Liikenne Liikuntapuiston kohdalla Kivikonlaidan katualue on merkitty kaavaan voimassa olevan katupiirustuksen mukaisena. Kivikonlaidalta urheiluhallitontille rakennetaan uusi katu, Savikiekontie. Kadun kääntöpaikka on mitoitettu linja-autolle. Kadun länsipuolella olevaa pääraittiyhteyttä korostetaan raitin molemmin puolin istutettavilla puuriveillä, jotka jatkuvat myös VU-alueella. Kivikonlaidalle on Savikiekontien liittymän yhteyteen mahdollista sijoittaa bussipysäkkipari.

Pohjoisella osa-alueella Kivikonlaita-katua jatketaan n. 140 m multasekoittamoalueen ohi niin, että katu palvelee kaava-alueen pohjoispuolelle suunniteltua ampumarata-aluetta. Pohjaveden suojaamiseksi on tällä osalla katualuetta asiaa koskevat määräykset.

Liikenneyhteydet Malmin suuntaan paranevat, kun Kivikonlaita liitetään Tattarisillan kautta Tattarisuontiehen vuosina 2010–2011 ja Lahdenväylälle rakennetaan Malmin eritasoliittymä 2010-luvun jälkipuoliskolla.

Ulkoiluyhteyksiä Latokartanon ja Viikin suuntaan tulee parantamaan Kivikontien eritasoliittymän yhteyteen suunniteltu Kehä I:n ylittävä maisemasilta sekä Lahdenväylän ylittävä Tattarisilta. Siltojen valmistuttua etelä-pohjoissuuntaiset pääulkoilureitit Viikistä Jakomäkeen ja itä-länsisuuntaiset reitit Kontulan, Kivikon ja Kurkimäen asuntoalueilta Malmin suuntaan kulkevat liikuntapuistoalueen kautta.

Palvelut Liikuntapuiston toiminnat ja liikuntahalli kahviloineen ovat uusia palveluita alueella.

Luonnonympäristö

Havupuuvaltaiset metsiköt eteläisen osa-alueen alueen reunoilla säilyvät. Paukkulan majan pihapiiri on yleissuunnitelman mukaisesti tarkoitus kunnostaa puistoksi.

Suojelukohteet

Maisemallisesti merkittävä pihtakuusiryhmä on osoitettu suojelumerkinnällä (s-1). Luoteiskulmassa alueen avoin laaksotila on osoitettu säilytettäväksi (s-2). Entisen Paukkulan majan pihapiirin suojelumerkintää on tarkennettu siten, että alueella olevat kivirakenteet tulee säilyttää (s‑3). Puistoaluetta koskee kaavamääräys Paukkulanraitin varressa olevien rakennusten jäänteiden tutkimisesta ja dokumentoinnista ennen alueen kunnostamista. I maailmansodan linnoitteiden suojelumerkintä on säilytetty entisenä (sm).

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueen toteuttaminen vaatii yhdyskuntateknisen verkoston lisärakentamista.

Kivikonkujalta rakennetaan uusi jätevesiviemäri sekä vesijohto tontille 47052/14. YU-korttelin alueella oleva avo-oja korvataan sadevesiviemärillä, josta sadevedet johdetaan edelleen Paukkulanpuiston avo-ojaan. Alueen muut sade- ja sulamisvedet johdetaan suurimmaksi osaksi Paukkulanpuiston avo-ojaan.

Liikuntahallin tonttia 47052/14 palvelevat tietoliikenne-, kaukolämpö- sekä sähköverkko rakennetaan Kivikonkujalta. Tontin sähkönjakelu vaatii muuntamotilan, joka toteutettaneen asiakkaan muuntamoratkaisuna.

Alueella olevaa yhdyskuntateknistä verkostoa varten on merkitty johtokujat.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan pehmeikköalueella tukipaaluin savimaakerroksen alapuolisiin kantaviin maakerroksiin, kitkamaa-alueilla maanvaraisesti.

Alueella on suoritettu maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ja ampumaratatoiminnan seurauksena pilaantunut maaperä on suurimmaksi osaksi kunnostettu. Maaperän mahdollinen lisäkunnostamistarve arvioidaan vähäiseksi. Alueen laajuuden ja hajanaisen pilaantuneisuuden vuoksi on rakentamisalueilla tarpeen tarkistaa maaperän tutkimus- ja puhdistamistilanne. Vaikka alue on pääosin puhdistettu, voi alueelta rakentamisen vuoksi poistettavien kaivumaiden lyijypitoisuus rajoittaa niiden käyttöä ja sijoittamista. Kaavassa on annettu määräys, jonka mukaan maaperän puhdistustarve ja maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvat rajoitukset kaivumaiden käyttöön ja sijoittamiseen tulee selvittää ennen maanrakentamiseen ryhtymistä. Määräyksellä varmistetaan, että maaperän puhtaus on riittävä kaavamukaisen tarkoitukseen ja että kaavan mukaisesta rakentamisesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Pohjoisen osa-alueen multasekoittamoalueelle ja katualueelle on kaavassa annettu pohjaveden suojaamista koskevat määräykset.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n Kivikontien eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen alkaa keväällä 2007. Liikuntapuiston aluetta suojaavan meluaidan suunnittelu sisältyy tiesuunnitelmaan. Meluaita rakennetaan liittymän toteuttamisen yhteydessä.

Kivikonlaidan itäpuolelle, kaavassa osoitetun istutettavan suojavyöhykkeen alueelle, on mahdollista rakentaa matalahko maastovalli, joka alentaa jonkin verran alueen melutasoja. Suojavyöhykkeen istutukset toimivat näköesteenä ja vähentävät ilman epäpuhtauksia.

Pelastuslaitoksen suunnitelmat helikopterikentän lentomäärien osalta eivät ole muuttuneet vuodesta 2000. Vuonna 2000 laaditun meluselvityksen perusteella kenttä ei rajoita naapuritonttien rakentamista tai tuota kohtuutonta haittaa virkistykselle. Malmin kentän lentoliikenteen aiheuttama 55 desibelin (Lden) melualue ei ulotu nykyisin eikä ennustetilanteessa liikuntapuiston alueelle.

Nimistö Nimistötoimikunta ehdottaa (7.2. ja 11.4.2007) alueen nimistöksi seuraavia uusia nimiä: uuden kadun nimeksi Savikiekontie, Paukkulantieltä urheiluhallitontille johtavan raitin nimeksi Paukkulanraitti ja liikuntaviraston hallintaan tulevien alueiden (VU) nimeksi Kivikon liikuntapuisto.

Lisäksi nimistötoimikunta ehdottaa kaava-alueen ulkopuolella jo käytössä olevan nimen Paukkulanpuisto käytön laajentamista kaavan puistoalueelle (VP) ja vastaavasti nimen Kivikonpuisto käytön laajentamista koilliskulman lähivirkistysalueelle (VL).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset maisemaan, virkistykseen ja palveluihin

Maisemakuvassa liikuntahallirakennus tukeutuu rakenteilla olevaan teollisuusalueeseen ja laaksoalue säilyy pääosin avoimena maisematilana. Multasekoittamoalueen rakentaminen supistaa linnustollisesti arvokasta aluetta, mutta valtaosa siitä säilyy kuitenkin edelleen metsäisenä osana Kivikon ulkoilupuistoa.

Kaavan toteuttaminen parantaa liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia Mellunkylän alueella. Liikuntapalvelut paranevat myös katsottuna koko kaupungin tasolla ja ulkoilureittiverkoston jatkuvuus paranee.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ja

liikennemeluun

Liikuntapuiston pysäköintipaikkojen sijoitus Savikiekontien varteen ohjaa ajoneuvoliikenteen pääväyliltä niiden rinnakkaiskadulle Kivikonlaita-nimiselle kadulle. Julkisen liikenteen yhteydet toimivat aluksi Kehä I:n ja Kivikon asuinalueen bussilinjojen varassa. Joukkoliikenteen palvelut paranevat, mikäli Kivikonlaidan teollisuusaluetta palvelemaan perustetaan uusi bussilinja ja Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymän itäpuolelle rakennetaan Kehä I:n tiesuunnitelman ajantasaistamisselvityksen mukaisesti bussipysäkit.

Pelastuslaitoksen helikopterikentän toiminnasta aiheutuu alueelle jonkin verran lentomelua Malmin lentokentän lentomelun lisäksi.

Kehä I:ltä alueelle suuntautuvaa liikennemelua tulee vähentämään kaava-alueen ulkopuolelle Kivikontien eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä Kehä I:n varteen rakennettava melueste. Liikuntapuiston alueelle Kivikonlaidan varteen mahdollisesti rakennettava maavalli vaimentaa myös jonkin verran Kehä I:n ja Kivikonlaidan liikenteen melua.

Asemakaavan toteuttamisen myötä rakennettava yhdyskuntatekniikan verkosto täydentää olemassa olevan yhdyskuntateknisen verkoston käyttöä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Pilaantuneiden maiden kunnostamisen kustannuksia ei ole otettu huomioon alueen toteuttamiskustannuksissa.

Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

	Puistot, lähivirkistysalueet sekä urheilu- ja virkistyspalvelualueet	10 000 000 euroa
	Kadut, yleiset alueet ja raitit	2 000 000 euroa
	Sähkö	100 000 euroa
	Vesihuolto	25 000 euroa
	Kaukolämpö	45 000 euroa
	Johtosiirrot	30 000 euroa

	Yhteensä	12 200 000 euroa

Toteutus

Toteuttamis- ja soveltamisohjeet

Liikuntapuiston alueella toteutusta ohjaa Kivikon liikuntapuiston vuonna 2006 tarkistettu yleissuunnitelma. Pelastusaseman tontilla sovelletaan Kivikon teollisuusalueen rakentamistapaohjetta.

Toteutuksen seuranta

Alueen toteuttamista koordinoi talous- ja suunnittelukeskuksen Viikki–Kivikko-projekti.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille liikuntaviraston aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 24.1.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja asukaspuisto Kipinässä 12.2.–2.3.2007. Luonnosta koskeva keskustelutilaisuus pidettiin 12.2.2007 korttelitalo Nallissa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ilmailuhallinnon, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja liikennelaitoksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 5 mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa, jossa oli mukana noin kymmenen henkilöä. Tilaisuudessa kaava-alueen suunnitelmiin suhtauduttiin myönteisesti.

Museovirastolla ei ole huomauttamista alustaviin suunnitelmiin eikä jatkosuunnitelmista enää tarvita Museoviraston lausuntoa.

xxxxx xxxx Kontulasta vastustaa liikuntapuiston, liikuntahallin ja multasekoittamon rakentamista Kivikon ulkoilupuiston ja sen alueella olevan luonnontilaisen metsän kustannuksella. Hän myös kyseenalaista liikuntahallin ja urheilukenttien tarpeellisuuden viitaten runsaaseen tarjontaan lähialueilla.

Kivikon ulkoilupuiston aluetta on vuosien saatossa nakerrettu monesta suunnasta alueen pienentyessä yhä vaatimattomammaksi. Liikuntapuisto ja multasekoittamon alue kaventavat luonnontilaista metsäaluetta ja sen niin sanottua suojavyöhykettä rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön välissä. Multasekoittamo sijoittuu liian pohjoiseen liian lähelle luonnontilaista ulkoilupuistoa.

Suunnitteilla oleva alue tulisi saattaa mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan. Alue voitaisiin palauttaa osaksi Kivikon ulkoilupuiston kaltaista metsäaluetta, jossa olisi ulkoilureittejä jalankulkijoille, hiihtäjille ja pyöräilijöille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Kivikon ulkoilupuiston eteläosa, jonka asemakaavaa nyt muutetaan, on jo voimassa olevassa asemakaavassa tarkoitettu liikuntapuistotoimintaa varten. Laaksoalueen metsittäminen ulkoilumetsäksi on alueen historialle vierasta. Pelikenttien rakentaminen ja laaksoalueen säilyttäminen pääosin avoimena maisematilana on alueen peltoviljely- ja ampumaratahistorian kannalta johdonmukaisempaa.

Pohjoinen osa-alue on teollisuusalueen ja suunnitellun ampumaradan välistä aluetta. Alue on luontevasti otettavissa muuhun käyttöön, koska se sijaitsee hieman sivussa varsinaisesta ulkoilupuiston alueesta.

Liikuntaviraston näkemyksen mukaan Kivikon liikuntapuistolle ja liikuntahallille on tarvetta huolimatta lähialueiden, kuten Myllypuron ja Viikin sekä Kontulan ja Kurkimäen tarjonnasta. Liikuntahalli kahviloineen ja liikuntapuisto pallottelunurmineen täydentävät lisäksi sopivalla tavalla viereisen Kivikon asuinalueen palveluja. Liikuntapuiston kenttien lisäksi alueelle rakennetaan myös tarvittava ulkoilureittiverkosto.

YTV toteaa, että kävelyetäisyydet liikuntapuiston urheiluhallille olemassa olevilta linja-autopysäkeiltä ovat linnuntietä yli 600 m ja että nykyinen joukkoliikennelinjasto palvelee heikosti liikuntahallia. YTV:n mielestä tulisi tutkia mahdollisuudet perustaa uusi joukkoliikennelinja palvelemaan liikuntahallia ja muuta Kivikonlaidan aluetta. Jos uuden linjan perustaminen ei ole taloudellisesti järkevää, liikuntahalli tulisi kaavoittaa lähemmäksi olemassa olevia joukkoliikennepalveluita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että liikuntapuiston keskeisen laaksoalueen säilyttäminen yhtenäisenä avoimena tilana on ollut liikuntapuiston suunnittelun lähtökohta. Hallia ei voida maisemallisista syistä sijoittaa lähemmäs asuntoaluetta tai Kivikonlaidan varteen.

Kivikonlaita-kadulle Savikiekontien liittymään on mahdollista sijoittaa bussipysäkkipari. Uuden linjan tutkiminen tulee ajankohtaiseksi teollisuusalueen rakentamisen edetessä. Yleiskaavan mukaisen raideliikenneyhteyden (Viira) toteutuessa joukkoliikenneyhteydet edelleen paranevat, samoin mikäli YTV:n kehittämissuunnitelmissa oleva Jokeri II ‑raidelinjaus Malmilta Kivikon kautta Kontulaan toteutuu.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa, että kaavoissa tulee ottaa huomioon maanteiden tilavaraukset ym. seikat, jotka on esitetty ”Lahdenväylä (vt 4) ja Porvoonväylä (vt 7) välillä Koskelantie–Kehä III (kt 50) kehittämisselvityksessä vuodelta 2001, sekä Kivikon eritasoliittymän aluevaraussuunnitelmassa, jonka tiesuunnitelma on juuri käynnistymässä. Liikennepalveluiden osalta kaavassa tulee varmistaa joukkoliikenteen mahdollisimman hyvä palvelutaso ja pyöräilyn ja kävelyn osalta reittien jatkuvuus, turvallisuus ja viihtyisyys. Tiepiiri viittaa myös pohjavedensuojaustarpeisiin multasekoittamoalueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavaehdotuksessa on otettu huomioon tiepiirin mainitsemat suunnitelmat. Alueelle rakennettavat jalankulku- ja pyörätiet täydentävät ympäristön nykyistä ja suunniteltua kevyen liikenteen reitistöä. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kun teollisuusaluetta palveleva bussilinja toteutuu. Kaavaehdotuksessa on tarpeelliset pohjaveden suojaamista koskevat määräykset.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että sen tietojen mukaan nykyisen multasekoittamoalueen maaperän pilaantuneisuutta ja kunnostustarvetta ei ole selvitetty. Alue on Malmin vanhan ampumaradan alueella, joten tarvittaessa myös tämän alueen kunnostustarve tulisi selvittää.

Suunniteltu uusi multasekoittamon paikka sijaitsee Tattariharjun I‑luokan pohjavesialueella, joten toiminnan vaikutukset pohjaveteen tulee selvittää ja ottaa huomioon kaavoituksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjaveden suojelun osalta kaavamääräyksiä on tarkennettu yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa.

Tilastotiedot		Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²
	Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU)		23 076	20 000
	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta pelastusasemaa varten (ET-1)		17 485	3 500
	Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU)		148 072	880
	Puistoa (VP)		134 021
	Lähivirkistysaluetta (VL)		46 570
	Erityisaluetta multasekoittamoa varten (E-1)		11 457
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)		12 671
	Yleistä pysäköintialuetta (LP)		4 614
	Katualuetta		16 097
	Yhteensä		414 063	24 380

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, liikuntalautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

Lausunnot Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri mainitsee (7.8.2007) mm., että kaavaratkaisussa on otettu huomioon Kivikontien eritasoliittymän aluevaraussuunnitelman (2005) sekä Lahdenväylä (vt 4) ja Porvoonväylä (vt 7) välillä Koskelantie–Kehä III (kt 50) kehittämisselvityksen (2001) mukaiset suunnitelmat ja tilavaraukset. Kivikontien eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen on käynnistynyt. Tiesuunnitelma tehdään aluevaraussuunnitelman vaihtoehdosta, jossa liittymässä on suorat rampit. Tiesuunnitelmassa määritetään tarkemmin melusuojausratkaisut kaava-alueen kohdalla.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (23.8.2007), että puisto- ja lähivirkistysalueiden (VP ja VL) rakentaminen maksaa arviolta 4,5 milj. euroa. Viheralueiden ylläpitokustannukset ovat n. 56 000 euroa/vuosi. Katujen ja LP-alueen rakentaminen maksaa yhteensä n. 4,1 milj. euroa. Katualueiden vuosittaisen ylläpidon kustannukset kasvavat n. 15 000 eurolla.

Lautakunta pitää tärkeänä meluntorjunnan toteutumista esimerkiksi meluvallin muodossa Lahdentien ja Kehä I:n suuntaan.

Lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Liikuntalautakunta mainitsee (21.8.2007) mm., että kaavaehdotuksen toteutuessa itäisen Helsingin liikuntapaikkatarjonta entisestään parantuu. Kaava-alueen viereen sijoittuvalle Kivikon ulkoilualueelle on mahdollista rakentaa hyvä latuverkko ja yhdessä liikuntapuiston kanssa kehittää aluetta Paloheinän tyyliseksi talviliikuntakeskukseksi. Kesällä alue tulee tarjoamaan monipuoliset palloiluharrastusmahdollisuudet.

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (13.8.2007) sekä ympäristökeskuksella (17.8.2007) ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.

Kiinteistölautakunta mainitsee (21.8.2007) mm., että Kivikon liikuntapuisto sijoittuu Kivikon asuntoalueen ja tulevan Kivikon työpaikka-alueen väliin. Liikuntapuisto tulee toteutuessaan parantamaan merkittävästi lähialueiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja kohentamaan ympäristön laatua. Khs on hyväksynyt 13.8.2007 liikuntahallin suunnitteluvarauksen ajalle 1.7.2007–30.6.2008.

Liikuntapuisto on vuokrattu sisäisenä vuokrauksena liikuntavirastolle. Puistot ja multasekoittamo ovat rakennusviraston hallinnassa. Kun asemakaava on vahvistunut, tullaan hallintokuntien rajauksiin tekemään vastaavat muutokset.

Kaavaehdotusta on syytä puoltaa, koska se edistää laajan liikunta- ja virkistysalueen toteuttamista. Lautakunnalla ei ole huomauttamista kaavaehdotukseen.

Helsingin Vesi mainitsee (24.9.2007) mm., että alueelle on rakennettava uutta yleistä sadevesiviemäriä Kivikonlaidan pohjoisosaan n. 95 m ja Savikiekontiehen n. 280 m.

Uusien sadevesiviemäreiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 245 000 euroa (alv. 0 %, RI = 123,2 ([8/2005 = 100]).

Helsingin Vesi varautuu yleisten sadevesiviemäreiden rakentamiseen kyseisten katujen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Liikuntahallia varten varatun tontin 47052/14 (kaavamerkintä YU) ja liikuntapuistoon osoitettujen huoltorakennusten (kaavamerkintä h) jätevedet joudutaan pumppaamaan kiinteistökohtaisin järjestelyin Kivikonkujaan rakennettuun yleiseen viemäriin.

Kaava-alueen pohjoisosan katu- ja multasekoittamoalue (kaavamerkintä E-1) sijoittuu Tattarisuon pohjavedenottamon suojavyöhykkeelle. Helsingin Vesi pitää tärkeänä pohjaveden suojelua ja suojaamistoimenpiteitä kyseisellä pohjavesialueella, jonka mukaan Suomen ympäristökeskus on sisällyttänyt veden hankinnan kannalta tärkeiden pohjavesiesiintymien valtakunnalliseen luetteloon.

Alueen pohjavesiesiintymä säilytetään kaupungin vesihuollon varajärjestelmän osana ja mahdollisten poikkeusolojen paikallisena pohjavesilähteenä. Pohjaveden laadun ja antoisuuden nykytason säilyttämiseksi tulee alueen rakennushankkeita ja toimintoja varten laatia rakennus- ja toimenpidelupien edellyttämät työnaikaiset pohjaveden hallinta- ja laaduntarkkailusuunnitelmat. Lisäksi rakennussuunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa rakentamistapaohjetta, jossa on määräykset tärkeälle pohjavedensuojelualueelle rakentamisesta.

Tontilla 47052/14 sijaitseva avo-oja ei toimi alueellisen sadevesiverkoston osana. Ojan putkitukselle varattua johtokuja-aluetta em. tontin länsireunassa tulee leventää 6 m leveäksi. Istutusmerkintä tulee joko poistaa kyseisen johtokujan kohdalta tai johtokujan kaavamääräystä tulee täydentää seuraavasti: johtokuja-alueelle ei saa istuttaa syvälle juurtuvia puita tai pensaita. Vaihtoehtoisesti em. muutoksista tulee sopia tontin vuokrasopimuksessa.

Autopaikkojen korttelialueen 47054 kaavamääräystä tulee täydentää siten, että alueelle saa rakentaa yleisiä maanalaisia johtoja. Vaihtoehtoisesti em. oikeus tulee sisällyttää tontin vuokrasopimusehtoihin.

Ennen rakennushankkeiden käynnistämistä tulee kuntatekniikan toteutusjärjestelyistä tehdä yleissuunnitelma, jossa vesihuollon tarpeet on otettu huomioon.

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Khs toteaa Helsingin Veden lausunnon johdosta, että koska alue on liikuntatoimen hallinnassa, liikuntapuiston mahdolliset sopimukset hoitaa liikuntavirasto.

Kiinteistöviraston tonttiosastolta ja liikuntavirastosta saadun tiedon mukaan vuokrasopimukseen tullaan sisällyttämään seuraavat ehdot:

– Tontin 47054/14 vuokrasopimukseen ehto, jonka mukaan tontin länsireunassa sijaitseva putkivaraus tulee leventää 6 m leveäksi ja johtokujan alueelle ei saa istuttaa syvälle juurtuvia puita.

– LPA-korttelialueen 47054 vuokrasopimukseen ehto, jonka mukaan kaupungilla on oikeus sijoittaa tarpeelliset johdot, laitteet ja kiinnikkeet vuokramaahan tai sen yli.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden sekä erityis- ja katualueiden asemakaavan ja korttelin nro 47052 tontin nro 12 sekä puisto-, lähivirkistys-, urheilu- ja virkistyspalvelu-, erityis- ja katualueiden asemakaavan muutoksen (muodostuu uusi kortteli 47054) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.5.2007 päivätyn piirustuksen nro 11670 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11670 (Kivikon liikuntapuisto)
	Liite 2	Havainnekuva (Kivikon liikuntapuisto)

VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54325 - 54330 SEKÄ VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN (UUTELAN VIRKISTYSALUE JA AURINKOLAHDEN ITÄOSA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11510)

Khs 2006-1395

54. kaupunginosan Vuosaari (Uutela, Aurinkolahti, Nordsjön kartano) kortteleiden nro 54325–54330 sekä virkistys- ja palstaviljelyalueiden, venesatamien, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden alueiden sekä vesi- ja katualueiden asemakaavaehdotus ja Aurinkolahden itäosan virkistys-, venesatama, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus (Asemakaavaan muodostuu puisto-, katu-, venesatama- ja vesialuetta).

Kaava-alue sijaitsee Uutelassa Vuosaaren kaakkoisosassa. Vuosaarenlahden, Skatanselän ja Vuosaarenselän ympäröimä Uutelanniemi on eteläisin osa Vuosaaren laajasta ulkoilupuistosta, joka ulottuu Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Suunnittelualueen länsipuolella on Aurinkolahden itäosan asuntoalue ja Uutelankanava, koillispuolella Vuosaarenlahden venesatama ja Vuosaaren satama työpaikka-alueineen. Alueen pohjoispuolella on Vuotie. Maa-alueen pinta-ala on n. 160 ha ja vesialueen n. 50 ha.

Tiivistelmä Asemakaavan tavoitteena on seudullisesti tärkeän Uutelan luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen kehittäminen monipuoliseksi virkistysalueeksi. Nykyisin Uutelassa käy kuuden kesäkuukauden aikana n. 40 000 ulkoilijaa. Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä nykyisestä 32 000:sta n. 40 000:een virkistysalueiden ja ulkoilureittien tarve kasvaa. Uutelan alueella on merkitystä myös suoja-alueena Vuosaaren asuinalueen ja Vuosaaren sataman välissä.

Aluetta kehitetään pääosin luonto- ja retkeilyalueena. Yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan lisäämällä ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa koko Uutelaa kiertävä rantareitti ja kehittää virkistysalueen käyttöä tukevia palveluita Skatan tilalla, Vuosaarenlahden alueella, Hallkullanniemessä ja Meriharjussa.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen Uutelan virkistysalueen keskuksena, esimerkiksi perinnetilana ja luontokouluna. Kaupungin omistamat Meriharjun ja Vuosannan huvilat varataan loma- ja virkistyskäyttöön ja ne varataan kaupungin tarpeisiin.

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa oleva huvila-alue, joka liittyy golfkenttä- ja venesatama-alueisiin, on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä (Y-1/sk). Alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun tai kulttuuriin liittyviä toimintoja. Yhdessä Vuosaarenlahden alueella jo olevien venesatamien ja golfkentän kanssa alueelle syntyy virkistyspalveluiden keskittymä. Lisäksi ratkaisu liittyy osaltaan sataman toimintaedellytysten turvaamiseen.

Skatanniemen 1950-luvulla rakennetulle alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueet (AO/s). Niille on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia.

Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen raitiksi ja se suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Uusi tieyhteys Uutelan Särkkäniemen pysäköintipaikalle johdetaan Itäreimarintieltä. Virkistysalueen pysäköintipaikat sijaitsevat Uutelan reuna-alueilla ja Särkkäniemeen jo rakennetulla pysäköintipaikalla. Skatanniemeen ja Hallkullanniemeen sallitaan vain kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne.

Nykyinen palstaviljelyalue laajenee ja Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan. Kaavaehdotuksessa esitetty venesatama-alueen laajennus antaa mahdollisuuden Vuosaarenlahdelle aiemmin suunniteltujen venesatamien laituripaikkojen lisäämiseen.

Särkkäniemi, Skatanniemen kärki ja linnoituslaitteen alue osoitetaan luonnonsuojelualueiksi (SL). Myös muut luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja rakennussuojelun kannalta tärkeät kohteet sekä muinaismuistokohteet on merkitty suojeltaviksi.

Kaava-alueeseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutoksella järjestetään myös ajoyhteys Mustalahden venesatama-alueelle ja uuden koiratarhan alueelle Uutelan pohjoisosassa.

Lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä 9.3.2006

ja lausunnosta 26.4.2007

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.3.2006 esittänyt alussa mainitun alueen asemakaavan- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.3.2006 päivätyn piirustuksen nro 11510 mukaisena, kuitenkin siten muutettuna, että ehdotuksen ulkopuolelle rajataan tilat Notsund, Notholmen ja Sandstrand ja tätä rajausta koskevat muutokset tehdään kaavakarttaan ja lautakunnan kirjeeseen.

Keskustelun kuluessa jäsen Sandbacka teki jäsen Kolben ja jäsen Loukoilan kannattamana yllä mainitun, esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kaava-alueen rajausta koskevan ehdotuksen. Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Sandbackan tekemän muutosehdotuksen.

Lautakunta on 26.4.2007 antanut lausunnon tehtyjen muistutusten ja pyydettyjen lausuntojen johdosta ja esittänyt kaavaehdotuksen hyväksymistä piirustuksen nro 11510/2.3.2006, 26.4.2007 mukaisena.

Keskustelun kuluessa varajäsen Alku jäsen Helistön kannattamana teki seuraavan esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi:

Asemakaava valmistellaan siten, että uusi tie sijoitetaan Skatan päärakennuksen ja leirikeskuksen puoliväliin. Jos se ei ole mahdollista, pitäydytään vanhassa tielinjassa Aurinkolahden ja Skatan tilan välillä.

Suoritetussa äänestyksessä palautusesitys hylättiin äänin 7–2 (Helistö, Alku).

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 9.3.2006 ja lausunto 26.4.2007 on jaettu valtuutetuille erillisinä liitteinä (nro 3 ja 4).

Valmisteluvaiheet Uutelan kaavatyö on aloitettu vuonna 2000. Työ eteni alkuvaiheessa vuorovaikutteisesti Yleiskaava 2002:n valmistelun kanssa. Ensimmäinen kaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2002. Hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen joulukuussa 2004 kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa selvitetään Uutelan uimarantatarvetta, tiekysymystä ja kaavan vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto pyysi osana jatkosuunnittelua kaavaluonnoksesta lausunnot asianosaisilta hallintokunnilta vuonna 2005. Lisäksi käytiin neuvotteluja maanomistajien kanssa yhdessä kiinteistöviraston kanssa.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto valmisteli kaavaluonnoksen pohjalta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11480. Ehdotus esiteltiin lautakunnalle 24.11.2005.

Ehdotukseen oli lausuntojen, lisäselvitysten ja maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta tehty luonnokseen nähden muutoksia, jotka koskivat ajoyhteyden linjausta, venesatamien, veneiden säilytyspaikkojen ja pysäköintialueiden merkintätapaa sekä Vuosaarenlahden ranta-alueen käyttötarkoitusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.12.2005 palauttaa asemakaavaehdotuksen 11480 uudelleen valmisteltavaksi siten, että Hallkullanniemelle suunnitellusta yleisestä uimarannasta luovutaan. Palautusesityksessä todettiin, että yleinen uimaranta on uhka Uutelan herkälle luonnolle ja kasvattaisi alueen liikennettä.

Asemakaavaosasto valmisteli uuden asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11510. Ehdotuksessa oli lautakunnan päätöksen mukaisesti luovuttu yleisestä uimarannasta ja muutettu uimarantamerkintä yleiskaavan mukaisesti virkistysaluemerkinnäksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 9.3.2006 asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11510 hyväksymistä em. muutoksin.

Kaavaehdotuksen mukaan Hallkullanniemelle ja Skatanniemelle on sallittu ainoastaan kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne. Pysäköintipaikkoja on vähennetty Hallkullanniemellä edelliseen kaavavaiheeseen verrattuna. Nykyisin käytössä oleva pieni uimapaikka Hallkullanniemellä Vuosannan länsipuolella on osoitettu virkistysalueen osaksi. Ehdotukseen on lisäksi tehty joitakin tarkennuksia, jotka koskevat pysäköintialueiden merkintätapaa, muinaismuistoalueita koskevia määräyksiä sekä eräitä muita suojelumääräyksiä. Muilta osin ehdotus on aiemmin valmistellun ehdotuksen kaltainen.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen lähtökohdat

Kaavaehdotus on laadittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja yleiskaavan mukaisesti. Uutelan asemakaavaa on valmisteltu samanaikaisesti Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin yleiskaavan 2002:n valmistelun kanssa. Asian valmistelussa on otettu huomioon käydyt neuvottelut, vuorovaikutuksessa esitetyt mielipiteet ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset sekä muut Uutelaa koskevat päätökset.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Skatanniemellä, Hallkullanniemellä, Vuosaarenlahden rannalla ja Särkkäniemen eteläpuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Uutelassa on yhteensä n. 23 ha yksityistä maata, josta n. 8 ha:n alueen Hallkullanniemellä ja Nuottasaaressa kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 9.3.2006 rajata kaavan ulkopuolelle.

Tavoitteet Alue suunnitellaan virkistyksen, luonnonsuojelun ja kulttuuriympäristön suojelun lähtökohdista. Vuosaaren ja Itä-Helsingin kasvava virkistystarve huomioon ottaen painopiste asetetaan yleisen virkistyskäytön kehittämiseen. Uutelan merkitys kasvaa lähivirkistysalueena, koska Vuosaaren asukasmäärä nousee nykyisestä 32 000:sta n. 40 000 asukkaaseen. Uutelan välittömään läheisyyteen Aurinkolahden itäosaan tulee n. 7 000 asukasta. Uutelan virkistysalue on myös merkittävä osa seudullista viheralueverkostoa. Virkistyskäytön osalta tavoitteena on virkistyspalveluiden ja reittien parantaminen ja lisääminen.

Luonnonympäristö pyritään säilyttämään vastapainona Vuosaaren rakentamisen aiheuttamille muutoksille Vuosaaren virkistysaluetarjonnassa.

Tavoitteena on säilyttää alueen tärkeään kulttuuriperintöön kuuluvat Skatan tila ympäröivine perinnelaidunmaisemineen, hyvin säilyneet huvilaryhmät ja yksittäiset huvilat puutarhoineen sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset merilinnoitusketjun osat.

Tavoitteena on liikenteen turvallisuuden parantaminen. Uutelan länsiosa ja Skatan tilakeskus on tarkoitus rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. Tavoitteena on myös, ettei virkistysalueen liikennettä johdeta Aurinkolahden asuinalueen kautta. Särkkäniemen runsaasti liikennettä aiheuttava koira-aitaus on tarkoitus siirtää Uutelan luoteisosaan. Vuosaarenlahden huviloille tulee järjestää katuyhteys. Tavoitteena on myös pysäköinnin järjestäminen ulkoilualueen reunoilla. Ulkoilureittien ja katujen toteutuksen tavoitteena ovat maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvat ratkaisut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu- ja kuvaus

Uutelan alue varataan yleiskaavan mukaisesti pääosin virkistysalueeksi itäisen Helsingin kasvavan virkistysaluetarpeen takia. Alue on omaleimainen osa Uutelasta Talosaareen ulottuvaa seudullista virkistys- ja ulkoiluvyöhykettä. Suuri osa alueesta on ulkoilumetsää, jonka reitistöä parannetaan rakentamalla uusia ulkoiluteitä ja -polkuja. Yleisiä virkistysmahdollisuuksia lisätään osoittamalla yksityisten kiinteistöjen ranta-alueita virkistysalueeksi.

Luonto- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus säilytetään. Maisemallisesti, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä luontoarvoiltaan arvokkaat kohteet suojellaan.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan säilyttämisen ja kehittämisen virkistysalueen keskukseksi. Alueelle on suunniteltu perinnemaatilaa, joka voi toimia luontokouluna ja tarjota elämyspalveluita kaikille ikäryhmille.

Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat huvilaympäristöt on osoitettu korttelialueiksi, jotka varataan yleiseen virkistyskäyttöön. Korttelialueiden rakennusoikeutta ei lisätä. On katsottu, että huvila-alueiden merkitseminen korttelialueiksi turvaa rakennuskannan ja ympäristön säilyttämisen paremmin kuin yleiskaavan mukainen virkistysaluemerkintä.

Kaupungin omistamat huvilat, Meriharju ja Vuosanta, varataan yleiseen virkistyskäyttöön.

Skatan tilan itäpuolella oleva rakentamaton yksityinen tila on osoitettu virkistysalueeksi osana laajempaa virkistysaluekokonaisuutta.

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa olevan huvila-alueen rantavyöhyke on merkitty virkistysalueeksi, jonne on osoitettu ulkoilutie. Huvilat pihapiireineen on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueen rakennusoikeutta ei lisätä, ja huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Ratkaisulla luodaan edellytykset alueen kehittämiselle venesatamaan ja golfkenttään tukeutuvana virkistyspalvelukokonaisuutena. Lisäksi ratkaisu liittyy sataman toimintaedellytysten kannalta tärkeän suojavyöhykkeen turvaamiseen.

Skatanniemellä oleva 1950-luvun rakentamisalue on merkitty pientaloalueeksi. Alueelle on osoitettu seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia. Skatanniemi on luontoarvoiltaan ja maisemallisesti arvokas kohde, minkä takia rakentamistehokkuus on alhainen ja rakennukset tulee sopeuttaa ympäristöön.

Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan vanhalle peltoalueelle, jonne tulee ajoyhteys Tuonilmaisentien kautta. Alueelle voidaan sijoittaa myös "koirametsä".

Palstaviljelyaluetta Uutelan keskiosassa on laajennettu, ja viljelypalstojen määrää lisätään 250:stä n. 300:aan.

Venesatama-alueiden laajennukset Vuosaarenlahdella mahdollistavat aiemmin asemakaavoitettujen Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatamien laituripaikkojen lisäämisen. Venesataman pysäköintiä, veneiden talvisäilytystä ja virkistysalueen yleistä pysäköintiä varten on varattu alue Itäreimarintien läheisyyteen. Mustalahden rannalle on suunniteltu venekerhon tukikohta.

Uutelankanavan ja Aurinkolahden asuinalueen rakentaminen muuttaa Uutelan nykyistä liikennejärjestelmää. Jotta virkistysalueen liikennettä ei ohjattaisi Aurinkolahden asuinalueen läpi ja kevyen liikenteen turvallisuus paranisi, ajoneuvoliikenne ohjataan Itäreimarintieltä Särkkäniemen pysäköintipaikalle. Uutelantie suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Ratkaisu rauhoittaa keskeisen virkistysalueen ja Skatan pihapiirin autoilulta. Yleinen katu päättyy Särkkäniemen pysäköintipaikalle. Pysäköintipaikalta katu jatkuu Skatanniemelle ja Hallkullanniemelle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna, jolla tonteille ja palstoille ajo on sallittu. Kadut tulee toteuttaa virkistysympäristöön soveltuvalla tavalla.

Mitoitus Alueen pinta-ala on n. 212 ha, josta maa-aluetta on n. 160 ha. Retkeily- ja ulkoilualueeksi varataan n. 96 ha, lähivirkistysalueeksi ja puistoksi n. 8 ha, luonnonsuojelualueeksi 17,2 ha, palstaviljelyalueeksi 6,5 ha ja maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi 18 ha. Skatan tilalla on kerrosalaa 1 360 m2. Erillispientalojen korttelialue Skatanniemellä on 2,2 ha:n laajuinen alue, jonka kerrosala on 1 075 m². Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi on varattu 3 ha:n alue, jonka kerrosala on 1 185 m². Yleisten rakennusten korttelialuetta on 4,5 ha ja sen kerrosala on 1 060 m².

Erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään (AO/s)

Skatanniemelle on osoitettu Yleiskaava 2002:n mukaisesti erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään. Rakentaminen tulee sopeuttaa alueen luonnonsuojelu-, rakennussuojelu- ja maisema-arvoihin. Skatanniemen itärannalla olevista kolmesta olemassa olevasta asuinrakennuksesta kaksi on merkitty suojeltaviksi (sr-2). Itärannan kolmella kiinteistöllä on rakennettua kerrosalaa 200, 125 ja 180 m². Itärannan rakennusten rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti ja sinne on osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus on 125 k-m². Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on e = 0.05. Länsirannan maisemallisesti aralle alueelle on maisemallisista syistä merkitty kaikille kolmelle tontille vain 125 k-m²:n rakennusoikeus. Länsirannalla on tällä hetkellä kesämökkejä.

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1/sk)

Vuosaarenlahden huvila-alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin (k). Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Alueella on puutarhataiteellisia, maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen huvilat, talousrakennukset ja rakennelmat on osoitettu suojeltaviksi (sr-2- ja sr-3-merkinnät). Rakennuksiin saa sijoittaa kerho- ja kokoontumis- sekä virkistysalueen toimintoja palvelevia tiloja. Huvila-alue on varattu sellaisille virkistystoiminnoille, jotka täydentävät Vuosaarenlahdella jo olevia virkistyspalveluita.

Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m².

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueet (R-2/sk)

Kaupungin omistamat Vuosannan (54330) ja Meriharjun (54326) huvilat on merkitty loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi, jotka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueet on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön eikä niitä saa sulkea yleisöltä. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m². Huviloiden kulttuurihistoriallisesti, rakennus- ja puutarhataiteellisesti sekä maisemallisesti arvokkaat huvilaympäristöt säilytetään ja kunnostetaan.

Puisto (VP)

Uutelankanavan itäpuolella on kanavaan liittyvä puistoalue nimetty Kauniinilmanpuistoksi ja puistossa kulkeva raitti Kauniinilmanpoluksi. Puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti.

Lähivirkistysalue (VL)

Kaavan pohjoisin osa on varattu lähivirkistysalueeksi. Sinne on suunniteltu koira-aitaus, joka korvaisi Särkkäniemen läheisyydessä sijaitsevan koira-aitauksen. Alueelle on mahdollista perustaa myös ”koirametsä” koirien ulkoilutusta varten.

Virkistys- ja retkeilyalueet (VR)

Metsät ja ranta-alueet on merkitty virkistys- ja retkeilyalueiksi. Alueille on osoitettu rantoja kiertävä ulkoilupolku, ulkoiluteitä ja luontopolkuja. Alueille on merkitty myös luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten esimerkiksi Uutelanneva ja Rudträskin suo ja luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue Nuottaniemessä.

Vuosaarenlahdella korttelin 54325 edustalla oleva ranta-alue on varattu yleiseen käyttöön rantareitin rakentamista varten. Vuosaarenlahdella on merkitty yksityisiä maa-alueita VR-alueiksi n. 5 ha yleisten virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Meriharjun huvilan pohjoispuolella oleva noin puoli hehtaaria käsittävä rakentamaton yksityinen tila (RN:o 5:57) on merkitty kokonaan virkistysalueeksi. Yksityisessä omistuksessa olevat virkistysalueet on varattu kaupungin tarpeisiin (/k). Vuosannan huvilan länsipuolella sijaitseva pieni uimapaikka on varattu edelleen tähän käyttöön merkinnällä vv (uimapaikka). Virkistysalueille on Uutelan itäosassa osoitettu alueen osat virkistysalueen rakennuksia varten (vr-1, vr‑2). Ranta-alueilla virkistysalueen rakennukset tulee sopeuttaa maisemaan.

Palstaviljelyalueet (RP)

Nykyiselle palstaviljelyalueelle on osoitettu lisäalueita alueen länsireunasta siten, että palstamäärää voidaan lisätä 250 palstasta n. 300 palstaan. Alueen keskelle pysäköintialueen viereen on osoitettu rakennusala (80 k-m²) palstaviljelyalueen huolto- ja yhteistiloja varten.

Venesatama-alueet (LV)

Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatamien uudelleen järjestelyjä varten on osoitettu pienet venesatama-alueen laajennukset Vuosaarenlahdelle. Uutelan virkistysalueen pohjoisosaan Skatanniementien länsipuolelle on sijoitettu 100 autopaikkaa venesataman tarpeisiin. Pysäköintialue palvelee myös veneiden talvisäilytysalueena. Alueelle on mahdollista sijoittaa 150–200 talvisäilytyspaikkaa.

Mustalahden rantaan osoitettu venesatama-alue korvaa Uutelankanavan kohdalla sijainneen venesataman. Osa Uutelantien varressa olevan venesataman pysäköintipaikoista on osoitettu yleiseen käyttöön, ja veneiden talvisäilytystä varten venesatama-aluetta on laajennettu itään.

Venevalkama (LV-1)

Skatanniemelle entisen venevalkaman paikalle osoitettu venevalkama palvelee kortteleita 54326–54329 sekä MA-1- ja VR-aluetta.

Yleiset pysäköintialueet (LP)

Skataniementien ja Itäreimarintien risteykseen veneiden talvisäilytyspaikan yhteyteen, Särkkäniemeen ja Nuottaniementien ja Uutelantien kulmaan on merkitty yleiset pysäköintialueet.

Luonnonsuojelualueet (SL)

Särkkäniemen luonnonsuojelualue ja Skatanniemen kärki sekä linnoituslaitteen alue on merkitty luonnonsuojelualueiksi.

Maisemallisesti arvokkaat pelto- tai niittyalueet (MA)

Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi on merkitty Uutelan keskiosan alueet, jotka on tarkoitus säilyttää avoimina niittyinä tai peltoina.

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas maatilakokonaisuus

ja peltoalue (MA-1)

Skatan tilan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas maatilakokonaisuus ja peltoalue varataan virkistystä, opetusta, kulttuuritoimintaa ja pienimuotoisen maatalouden harjoittamista varten. Kulttuurihistoriallista maisemakokonaisuutta on hoidettava siten, että sen olennaiset piirteet säilyvät. Alueella osoitetuille rakennusaloille saa sijoittaa rakennuksia sellaisia toimintoja varten, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittaa eivätkä rajoita virkistysalueen käyttöä. Rakennusalat on osoitettu nykyisten ja purettujen rakennusten paikoille.

Vesialueet (W)

Uutelaa ympäröivä merialue ja Uutelankanava on merkitty vesialueiksi. Vesialueelle on merkitty alueen osat aallonmurtajaa (va), venelaitureita (vl) ja yhteysvenelaituria (vl-1) varten.

Liikenne Uutelan ajoneuvoliikenne siirtyy nykyiseltä Uutelantieltä Uutelan pohjoisosaan, ja Uutelan länsiosaan muodostuu n. 100 ha:n suuruinen autoton retkeilyalue. Uusi Skatanniementie liittyy Itäreimarintien kautta Vuotiehen.

Uusi Skatanniementie Itäreimarintieltä Särkkäniemen pysäköintipaikalle tulee rakentaa enintään 5 m leveänä ja virkistysympäristöön soveltuvalla tavalla. Kohtauspaikkojen kohdalla katualue on leveämpi. Kadun kuivatus toteutetaan avo-ojin. Alueen eläimistö, erityisesti lepakoiden ja lintujen elinolosuhteet, tulee ottaa huomioon tien rakentamisessa. Katualue on asemakaavassa merkitty leveämmäksi kuin kadun vaatima lopullinen leveys, jotta katu voidaan sovittaa maastoon rakentamisen yhteydessä. Kadun päättyminen Särkkäniemen pysäköintipaikalle osoitetaan rakenteellisesti esimerkiksi puomilla tai veräjällä ja liikennemerkein.

Skatanniemen, Meriharjun ja Hallkullanniemen kiinteistöille ja viljelypalstoille ajo on sallittu Skatan tilan itäpuolelle rakennettavan jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun kautta. Mustalahden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen ajoneuvoliikenne johdetaan Nuottaniementietä pitkin. Uuden koiratarhan ajo ohjataan Itäreimarintieltä Tuonilmaisentien kautta.

Uutelantie voidaan sulkea ajoneuvoliikenteeltä ja korjata vähäisin toimenpitein kokonaan kevyen liikenteen käyttöön. Ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne kulkevat suurimmaksi osaksi omilla reiteillään. Rantapolkuja osoitetaan lisää Uutelan itärannalle, jolloin saadaan koko Uutelaa kiertävä rantareitti. Uutelankanavan pohjoispäästä johdetaan ulkoilureitti Uutelan itäosaan.

Pysäköinti

Uutelan virkistysalueelle on suunniteltu n. 200 yleistä pysäköintipaikkaa. Uudet pysäköintipaikat on osoitettu virkistysalueen reunoille Mustalahdessa, Tuonilmaisentien katualueella ja Skatanniementien pohjoispäässä. Nykyisiä pysäköintipaikkoja Särkkäniemessä Skatan tilan läheisyydessä on laajennettu.

Suojelukohteet

Skatan tilan rakennukset ja arvokas kulttuurimaisema on merkitty maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi maatilakokonaisuudeksi ja peltoalueiksi (MA-1). Museoviraston tietojen mukaan Skatan tilan alueella on 1500-luvun kylätontti (Nordsjön kylän Skatan talo).

Rakennustaiteellisesti arvokkaat Villa Meriharju ja Villa Vuosanta on osoitettu merkinnällä sr-1 ja muut arvokkaat huvilat ja niihin liittyvät rakennelmat suojelumerkinnöillä sr-2 tai sr‑3.

Merkittäviä puutarhataiteellisia ja historiallisia arvoja edustavat Villa Vuosannan puutarha ja Villa Meriharjun kiviset terassirakennelmat on merkitty suojeltaviksi (s-2, s-3). Vuosaarenlahden huvilayhdyskunta (Villa Ivan Falin, Villa Solvik ja Villa Solvikin henkilökunnan huvila) pihapiireineen, talousrakennuksineen, rantalaitureineen ja saunoineen ovat myös suojeltavia kokonaisuuksia (Y-1/sk), arvokkaimmat rakennukset on lisäksi merkitty suojeltaviksi (sr-2).

Skatanniemen kaksi rakennusta, jotka edustavat 1950-luvun tasokasta pientalosuunnittelua on merkitty suojeltaviksi (sr-2).

Kaava-alueelta puretun Svartvikin torpan siirtoa koskevat kaavamääräykset Uutelankanavan itärannalla on poistettu, koska torppa on osoittautunut siirtokelvottomaksi.

Merkittäviä maisema-arvoja on Skatanniemen kärjessä. Skatanniemen kärki on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Skatanniemen pientaloalueella rakentaminen tulee sopeuttaa rakennussuojelu-, maisema- ja luonnonsuojeluarvoihin.

Skatanniemen linnoituslaitealue on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistoalue. Mustalahden pohjukassa sijaitsevat 1700–1800-luvulta peräisin olevat kalkki- ja tiiliuunin jäännökset on myös osoitettu merkinnällä sm.

Maisemallisesti ja geologisesti arvokas kallioalue Nuottaniemessä on merkitty luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeäksi alueeksi (slk).

Merkittävät kasvillisuuskohteet ja tärkeimmät linnustollisesti arvokkaista alueista on merkitty alueen osiksi, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (sl).

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Vesihuoltolain 6 §:n mukaan vastuu kiinteistön vesihuollosta on ensisijassa kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Mikäli alue kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, on laitoksella tällöin vastuu vesihuollon järjestämisestä.

Edellisen perusteella alueen vesihuolto toteutetaan kiinteistökohtaisesti. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaisesti siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Skatanniemellä tonttien koon, maaperäolosuhteiden ja topografian kannalta soveliain käsittelyjärjestelmä on umpisäiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Säiliö tyhjennetään määrävälein loka-autolla ja kertynyt jätevesi viedään jatkokäsittelyyn jätevesipuhdistamolle. Myös pienpuhdistamot ovat mahdollisia.

Talousveden hankinta hoidetaan kiinteistökohtaisesti tai naapureiden kanssa yhteistyössä.

Keskitetty vesihuoltojärjestelmä, jossa jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon ja talousvesi otetaan kaupungin vesijohdosta, edellyttäisi kiinteistöjen omistaman vesiosuuskunnan perustamista ja järjestelmän toteuttamista osuuskunnan varoilla.

Helsingin Energia tekee tarvittavat parannukset alueen sähköverkkoon.

Jätehuolto toteutetaan pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti

Ympäristön häiriötekijät

Sataman toiminnasta tehtyjen meluselvitysten mukaan valtioneuvoston asettamat meluohjearvot eivät ylity alueella.

Vuotien liikenteestä aiheutuva melu ei edellytä melunsuojatoimenpiteitä Uutelassa.

Nimistö Nimistötoimikunta on päättänyt esittää vahvistettaviksi kaavanimiksi jo käytössä olevat luontonimet ja tiennimet. Uuden katuyhteyden nimeksi on esitetty Skatanniementietä. Kaavaehdotukseen on merkitty nimet ja niiden ruotsinnokset nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti.

Asemakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Laaja, seudullisesti tärkeä virkistysalue säilyy ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.

Vuosaarenlahden huvila-alue, joka on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, täydentää Vuosaarenlahden muita virkistyspalveluita. Uusi korttelialue liittyy uuden katuyhteyden avulla Vuosaarenlahdelle jo rakennettuun golfkenttään ja venesatamaan. Huvila-alueen maisemalliset, rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot pyritään säilyttämään suojelumääräyksin.

Skatan tilan perinnemaisema säilyy pääosin ehjänä. Tilan eteläpuolella pellolla kulkeva tielinjaus tulee sovittaa maisemaan. Tilan rakennuskantaa on mahdollista täydentää.

Skatanniemen omakotialue säilyy entisessä laajuudessaan. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön on pyritty saamaan mahdollisimman vähäisiksi siten, että uudet rakennuspaikat on sijoitettu Skataniemellä olevan ajoyhteyden varteen mahdollisimman kauas rannasta. Skatanniemen asuntoalueesta muodostuu pieni suljettu yhteisö linnoituslaitteen taakse.

Vaikutukset maisemaan ja luontoon

Kaavaehdotuksessa on luonnonsuojelualueita, arvokkaita luontokohteita, geologisia kohteita, puutarhakohteita ja maisemallisesti arvokkaita pelto- ja ranta-alueita koskevat suojelumerkinnät ja ‑määräykset, joilla turvataan Uutelan arvokkaan luontokokonaisuuden säilyminen. Virkistyskäytön ohjaamiseksi on osoitettu uusia ulkoilureittejä.

Kaavan vaikutukset maisemaan ja luontoon syntyvät lähinnä uuden Skatanniementien rakentamisesta, vesihuoltotöistä ja Skatanniemen alueen täydennysrakentamisesta.

Skatanniementie

Uusi katulinjaus on tehty siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Uuden kadun rakentamisen maisemalliset muutokset ovat merkittävimpiä Rudträskin purkuojan pohjoispuolella ja Skatan tilan eteläpuolella. Vaikutuksia on arvioitu Uutelan liikennettä koskevissa selvityksissä.

Skatan tilan itäpuolella uusi tielinjaus (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tonteille ja palstoille ajo on sallittu) on linjattu siten, että tie voidaan sovittaa kulttuurimaiseman reunaan. Maisemallisesti eniten muutoksia tapahtuu Skatan tilan kaakkois- ja eteläpuolella, jossa maastoa joudutaan muotoilemaan tien sovittamiseksi maisemaan.

Tieyhteys Uutelan pohjoisosassa ja Särkkäniemessä Skatan itäpuolella on suunniteltu linnustollisesti arvokkaan metsäalueen reunaan, mutta haitat linnuston kannalta on arvioitu vähäisiksi. Räjäytystyöt tulee tehdä pesimäajan ulkopuolella.

Hyönteisille, sammakoille ja matelijoille uusi tie saattaa aiheuttaa leviämisesteen, jonka vaikutuksia pyritään lieventämään jättämällä Rudträskin purkuojan kohdalle silta-aukko. Tien mahdollinen valaistus on suunniteltava siten, että siitä ei aiheudu haittaa lepakoiden elinolosuhteille. Nisäkkäisiin uudella tielinjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Tielinjauksen alle ei jää arvokkaita kasvillisuuskohteita. Tielinjaus ei vaikuta merkittävästi läheisen Rudträskin suon vesitasapainoon, koska suon valuma-alue on tien länsi- ja eteläpuolella.

Tien rakentaminen ja lisääntyvä virkistyskäyttö eivät vaikuta Särkkäniemen suojeluperusteena oleviin seudullisesti arvokkaisiin merenrantaniittyjen ja laguunilahtien luontoarvoihin. Vuonna 1991 hyväksytyn Uutelan Särkkäniemen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen käytön tavoitteena on sovittaa yhteen ulkoilutoiminnat luonnonsuojelutavoitteiden kanssa.

Vesihuolto

Vesihuoltoon liittyvät työt aiheuttavat louhimistarvetta ja kaivuutöitä Skatanniemellä ja Uutelan huvila-alueilla. Ympäristöä säästäviä tekniikoita käyttämällä haittoja voidaan vähentää.

Skatanniemen rakentaminen

Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset on pyritty saamaan mahdollisimman vähäisiksi sovittamalla yhteen maanomistajien vaatimukset ja alueen luonto- ja maisema-arvot. Alueelle on osoitettu seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia. Uudet rakennuspaikat sijaitsevat nykyisen ajoyhteyden varressa mahdollisimman kaukana rannasta.

Skatanniemen rakennukset sijoittuvat siten, ettei niistä ole haittaa Skatanniemen itäosan luontoarvoille. Skatanniemen maisemallisesti arvokkaan länsiosan rakentaminen on pienimuotoista, jotta maisema muuttuisi mahdollisimman vähän. Skatanniemen kärkeen johtavan tien maisema muuttuu.

Skatanniemen rakentaminen ympärivuotiseen asutukseen lisää hieman alueen liikennettä. Skatanniemen kiinteistökohtaisen kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttaa louhimistarpeen. Kaavamääräys edellyttää, että kunnallisteknisissä töissä on käytettävä ympäristöä säästäviä tekniikoita ja työtapoja.

Kulttuurihistorialliset näkökohdat

Kaavaehdotus mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Skatan tilakokonaisuuden ja maiseman, Vuosaarenlahden ja Vuosannan huvilakokonaisuuksien sekä Skatanniemen linnoituslaitteiden säilymisen.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Virkistysalueen käyttäjien kannalta seudullisesti tärkeä Uutelan virkistysalue säilyy luonnonläheisenä virkistysalueena vastapainona lähialueiden rakentamiselle. Vuosaarelaisten virkistysmahdollisuudet paranevat ja monipuolistuvat. Uutelan alue on olennainen osa luotaessa mielikuvaa Vuosaaresta luonnonläheisenä asuntoalueena. Aurinkolahden asuntoalueen rakentamisen myötä Uutelasta tulee myös n. 7 000 asukkaan lähivirkistysalue. Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen yhteydeksi ja lisää liikenneturvallisuutta. Kaava mahdollistaa myös virkistyspalvelujen kehittämisen Uutelassa.

Kasvava yleinen virkistyskäyttöpaine luo tarpeen ohjata virkistyskäyttöä ja osoittaa virkistyskäyttöä yksityisille alueille. Jo nyt lisääntynyt virkistyskäyttö näkyy tarpeena aidata yksityisten huviloiden pihoja, palstaviljelyalueita ja peltoja.

Yksityisten maanomistajien kannalta kaavaehdotus mahdollistaa asumisen Skatanniemellä. Lähialueiden lisääntyvä asukasmäärä ja sen myötä lisääntyvä virkistyskäyttö vähentävät Uutelan alueen yksityisyyttä.

Kaavaehdotuksessa on osoitettu yksityisiä huvilakiinteistöjä yleiseen virkistyskäyttöön, mikä parantaa yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia, mutta muuttaa yksityisten maanomistajien asemaa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Ajoneuvoliikenne siirtyy nykyiseltä Uutelantieltä uudelle Skatanniementielle Uutelan pohjoisosaan. Ajoneuvoliikenne liittyy Itäreimarintien kautta Vuotiehen, eikä aiheuta asuntoalueen läpikulkua ja pysäköintiongelmia Aurinkolahden itäosassa. Virkistysalueen ajoneuvoliikenne voidaan opastaa Vuotieltä. Skatan tilan pihapiiri rauhoittuu läpiajoliikenteeltä. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee, koska ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne kulkevat suurimmaksi osaksi omilla reiteillään.

Vaikutukset teknisen huollon rakentamistarpeisiin ovat vähäiset.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta kaupungin maksettaviksi tulevat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat yhteensä n. 3,6 milj. euroa, josta katu- ja pysäköintialueiden osuus on 0,7 milj. euroa sekä retkeily- ja ulkoilualueen kustannukset 2,9 milj. euroa. Retkeily- ja ulkoilualueiden kustannuksiin sisältyvät ulkoilureittien, -polkujen, viljelypalstojen, arboretumin sekä koira-aitauksen rakentamiskustannukset.

Lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia yksityisten maa-alueiden ostamisesta tai lunastamisesta. Kustannuksiin ei ole laskettu vesihuollon rakentamiskustannuksia, koska vesihuolto toteutetaan yksityisin järjestelyin.

Toteuttaminen Kaavassa on varattu yksityisiä huvila-alueita Vuosaarenlahden rannalla kaupungin tarpeisiin ja osoitettu ne virkistyskäyttöön. Maanomistajien kanssa pyritään vapaaehtoiseen kauppaan alueitten nykyistä käyttöä vastaavasta käyvästä hinnasta.

Aloite Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Uutelan asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Helsingin kaavoituskatsauksessa 1999.

Uutelan asemakaavaluonnos laadittiin vuorovaikutuksessa ja samanaikaisesti Helsingin yleiskaava 2002 -työn kanssa.

Uutelan asemakaavan valmisteluun liittyvä osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty Uutelan asemakaavan (12.5.2000) ja Vuosaaren Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan (7.6.2001) osallistumis- ja arviointisuunnitelmien mukaisesti. Myöhemmin kyseiset suunnittelualueet on yhdistetty Uutelan asemakaava-alueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat on lähetetty niissä luetelluille osallisille, ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä.

Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin Uutelan asemakaava – osallistuminen, mielipiteet ja vastineet ‑nimisessä raportissa. Asemakaavaehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon esitetyt mielipiteet siinä määrin kuin se on ollut mahdollista kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa.

Tutkitut vaihtoehdot, muut suunnitelmat ja selvitykset

Ensimmäisen kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajauksen mukaisesti neljä erilaista maankäyttövaihtoehtoa.

Vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, joka esiteltiin 8.–30.4.2002 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa. Luonnoksessa Uutelan ja Aurinkolahden pientaloalueen suunnittelualueet oli yhdistetty ja kaava-aluetta laajennettu idässä rajautumaan Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatama-alueisiin.

Asemakaavatyön yhteydessä tehtiin tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kaupunkissuunnittelulautakunta edellytti hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen 9.12.2004, että jatkosuunnittelussa selvitetään Uutelan uimarantatarvetta, liikenteen järjestämistä sekä suunnitelman vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin ja perustellaan eriarvoinen kohtelu selkeämmin. Selvitykset ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistan 2.3.2006 liitteenä on jaettu lautakunnan edellyttämänä lisäselvityksenä muistio maankäyttöratkaisujen perusteluista ja maanomistajien asemasta kaavoituksessa.

Viranomaisyhteistyö

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kaupungin maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 20.3.2001, koska Uutelan alueella on seudullista merkitystä voimakkaan virkistyskäytön ja luonnonsuojelun takia. Tällöin todettiin, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät luonnonalueet.

./. Muistio viranomaisneuvottelusta on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä (nro 5).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on toiminut yhteistyössä rakennusviraston katu- ja viherosaston, kiinteistöviraston tontti- ja talo-osastojen, ympäristökeskuksen, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, kaupunginmuseon, liikuntaviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Muita yhteistyötahoja ovat olleet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus ja Museovirasto.

Esitetyt mielipiteet

Uutelan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 13 kirjallista mielipidettä ja Pro Uutela -adressi. Aurinkolahden pientaloalueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 8 mielipidettä.

Pro Uutela -adressi

Kaksikymmentäkahdeksan kansalaisjärjestöä ja n. 10 700 henkilöä ovat allekirjoittaneet Pro Uutela -adressin. Adressin allekirjoittaneet ovat sitä mieltä, että Uutelan alue tulee säilyttää yhtenäisenä luonnonalueena, ja että rakentamisen rajana tulee olla Uutelankanava. Uutela halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena ilman lisärakentamista ja ilman teitä. Adressi on luovutettu Kvstolle vuosina 2000 ja 2001.

Adressissa ilmaistu mielipide on otettu huomioon siten, että rakentamisalueista on luovuttu ja kaavaratkaisu mahdollistaa Uutelan säilymisen yhtenäisenä virkistys- ja luonnonalueena.

Uutelan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet jakaantuivat virkistysalueen käyttäjien ja maanomistajien mielipiteisiin seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät vastustivat yleiskaavaluonnoksen mukaisia uusia rakentamisalueita Uutelaan ja korostivat Uutelan merkitystä yhtenäisenä luonnonalueena.

2 Maanomistajat Skatanniemellä vaativat lisää rakennusoikeutta ja Skatanniemen kaavoittamista asuinalueeksi.

3 Maanomistajat Hallkullanniemellä toivoivat, että alue kaavoitetaan alueeksi, joka tukee nykyistä huvilakäyttöä. Huvilakiinteistöjä ei tule edes osittain kaavoittaa virkistys-alueeksi.

4 Vuosaarenlahden maanomistaja toivoi alueen kaavoittamista asuinalueeksi.

Mielipiteet on otettu huomioon seuraavasti:

1 Yleiskaavaluonnoksen mukaisia rakentamisalueita Uutelassa on tutkittu vaihtoehtoisesti rakentamis- ja virkistysalueina, ja rakentamisalueista on luovuttu.

2 Skatanniemelle on merkitty yleiskaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään.

3 Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin se on ollut kaavan tavoitteiden mukaista.

4 Vuosaarenlahden aluetta on maanomistajan toiveen mukaisesti tutkittu asuinalueena.

Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumissuunnitelmaa koskevissa mielipiteissä vastustettiin pientaloalueen rakentamista Uutelankanavan itäpuolelle.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, että Aurinkolahden pientaloalueen rakentamisesta on luovuttu yleiskaavavaiheessa tehtyjen selvitysten ja mielipiteiden takia.

8.–30.4.2002 nähtävillä olleesta Uutelan kaavaluonnoksesta, joka sisälsi luonnoksen Vuosaarenlahden pientaloalueesta, jätettiin 20 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät kannattivat Uutelan säilyttämistä yhtenäisenä luonnonalueena ja vastustivat uutta tieyhteyttä, Vuosaarenlahden pientaloalueen rakentamista ja venesataman laajentamista. Mielipiteitä tuli myös palstaviljelyalueiden kehittämisestä.

2 Skatanniemen maanomistajat olivat pääosin tyytyväisiä esitettyyn ratkaisuun.

3 Hallkullanniemellä yksi maanomistaja katsoi, että kaavaratkaisun uimarantavaraus aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

4 Hallkullanniemen muut maanomistajat vaativat, että heidän omistuksessaan olevat kiinteistöt kaavoitetaan kokonaisuu-

dessaan alueeksi, joka tukee alueen nykyistä käyttöä, eli huvilakäyttöä.

5 Vuosaarenlahden maanomistajista tilan RN:o 5:10 omistaja vastusti kiinteistölleen osoitettua VR-aluetta ja veneiden talvisäilytyspaikkaa. Muut maanomistajat katsoivat, että kaavaluonnoksessa esitetyille uusille tonteille osoitettu rakennustehokkuus on liian alhainen. He vaativat myös tielinjauksen siirtämistä lännemmäksi kaupungin omistamalle maalle ja vastustivat virkistysaluevarauksia.

6 Skatan tilan vuokraaja piti Hallkullantien uutta linjausta eläinten laidunnuksen kannalta huonona ja esitti rakennusoikeuden lisäämistä tilan alueella.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

3.–27.2.2004 nähtävillä olleesta korjatusta kaavaluonnoksesta jätettiin 18 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät pitivät kaavaratkaisua pääperiaatteiltaan hyvänä. Uudesta tieyhteydestä ja pysäköinnin järjestämisestä oli vastustavia ja varovaisesti kannattavia mielipiteitä. Hallkullanniemelle suunniteltua uimarantaa ja koko Uutelaa kiertävää rantareittiä kannatettiin.

2 Skatanniemen maanomistajat esittivät pieniä tarkistuksia kaavaluonnokseen.

3 Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren maanomistajat vaativat, että kiinteistöjen alue merkitään kokonaisuudessaan R-1/s-alueen sijasta AO/s-alueeksi.

4 Hallkullanniemen eteläosan maanomistaja vastusti kiinteistölleen tehtyä uimarantavarausta.

5 Vuosaarenlahden maanomistajista yksi ei hyväksynyt luonnoksen mukaista asemakaavaa alueelleen. Muut maanomistajat vastustivat katulinjausta ja rantaan esitettyä virkistysyhteyttä.

6 Skatan tilan vuokraaja piti luonnoksessa esitettyjä tie- ja ulkoilutielinjauksia sellaisina, että ne häiritsevät tilan toimintaa.

7 Helsingin suomenkielisen työväenopiston opistolaisyhdistyksen palstaviljelijät tukivat kaavaluonnosta ja esittävät 80 hengen allekirjoittaman vetoomuksen Vuosannan huvilan alueen ja uimapaikan säilyttämisestä avoimena suurelle yleisölle myös jatkossa.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Kaavaluonnosta muutettiin Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen osalta 4.5.2004 käydyn Helsingin Sataman, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajien neuvottelun perusteella.

Yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa järjestettiin maanomistajille neuvotteluja 25.5., 8.6. ja 25.8.2004, joissa kerrottiin kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista. Neuvottelujen jälkeen maanomistajille annettiin mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista.

Kesän 2004 neuvottelujen jälkeen jätettiin 5 kirjallista mielipidettä. Neuvotteluja on jatkettu kiinteistövirastossa. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Vuosaarenlahden maanomistajat eivät hyväksyneet korjatun kaavaluonnoksen sisältöä eivätkä kaavaluonnoksen perusteluita.

2 Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren maanomistajat toistivat vaatimuksensa, että kiinteistöjen alue merkitään kokonaisuudessaan R-1/s-alueen sijasta AO/s-alueeksi.

3 Hallkullanniemen eteläosan maanomistaja viittasi aiempiin Uutelan kaavoitusta koskeviin lausumiin. Maanomistaja esitti ratkaisua, jolla virkistyskäyttöön luovutettu alue kompensoitaisiin rakennusoikeudella.

4 Nordsjö-Skatan tiehoitokunta ja allekirjoittaneet tilalliset puolsivat asemakaavaluonnoksen tiejärjestelyjä.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn 2004 aikana saapuneet mielipiteet:

Uutelan asemakaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn aikana marraskuussa 2004 saapui 5 kirjallista mielipidettä, jotka olivat sisällöltään samankaltaisia kuin yllä olevat mielipiteet.

Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa, neuvotteluissa ja puhelimitse. Mielipiteet on otettu huomioon kaavan tavoitteiden mukaisesti.

Mielipiteisiin on vastattu yksityiskohtaisesti osallistuminen, mielipiteet ja vastineet ‑raportissa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 9.12.2004.

Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta (nro 11480)

Asiaa koskevia mielipidekirjeitä saapui 4. Kirjeissä toivottiin, että kaavassa turvataan Hallkullanniemen uimarannan säilyminen, Vuosannan huvilan yleinen käyttö ja palsta-alueen huoltorakennuksen rakentaminen. Hallkullanniemen maanomistajat uudistivat vaatimuksensa siitä, että yksityisaluetta ei osaksikaan saa merkitä virkistysalueeksi. Skatan tilan, Vuosannan ja Meriharjun vuokralaiset pitivät Uutelan säilyttämistä virkistysalueena merkittävänä kulttuurihistoriallisena tekona ja kiinnittivät huomionsa kaavan toteuttamiseen liittyviin yksityiskohtiin. Yksi Vuosaarenlahden maanomistajista vastusti valmisteilla olevaa kaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on vastannut mielipiteissä esitettyihin näkökohtiin 9.3.2006.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymästä asemakaavaluonnoksesta lausunnot Helsingin Satamalta, ympäristökeskukselta, kiinteistövirastolta, liikuntavirastolta, rakennusvirastolta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on vastannut lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin 9.3.2006.

Uudenmaan liitto ei ole antanut asiasta lausuntoa.

Helsingin Sataman mielestä Uutelan alueen kaavaratkaisu on hyvä ja aivan välttämätön Vuosaaren sataman toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Satama viittaa lausuntoonsa 30.4.2002, jossa todetaan, että sataman ja asuntoalueiden väliin on suunniteltu laajat virkistysalueet, jotka suojaavat asutusta sataman mahdollisilta häiriöiltä. Sataman ja asuntoalueiden välinen suojavyöhyke on sataman toimintaedellytysten kannalta tärkeä. Tulevalla kaavoituksella ei saa luoda ratkaisuja, jotka asettaisivat rajoituksia sataman toiminnalle missään vaiheessa. Sataman suunnitteluperiaatteiden mukaan lähin asutus sijaitsee n. 2 km:n päässä satamasta. Viimeaikaiset kokemukset satamien toimintaan kohdistuvista paineista tukevat entisestään tätä ratkaisua. Helsingin Sataman näkemyksen mukaan myös VR-merkintä tulisi varustaa k-lisämerkinnällä. Tällä varmistetaan yksityisen alueen varaaminen kaupungin tarpeisiin ja myös saaminen kaupungin omistukseen.

Koska Vuosaaren satama on pääkaupunkiseudun kannalta ja myös valtakunnallisesti tärkeä hanke, ympäröivien alueiden kaavoituksen tulee tukea hanketta. Sataman ympäristölupa on myönnetty sataman ensimmäiselle ja toiselle vaiheelle, mutta ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan sataman ympäristölupaa voidaan joutua muuttamaan. Yksi tällainen syy voi olla olosuhteiden muuttuminen, joka on tyypillisesti laitoksen ympäristössä tapahtunut maankäytöllinen muutos.

Helsingin Satama pitää Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien laajentamista hyvänä asiana. Satama toteaa myös, että Satamakeskuksen eteläpuolelle Vuosaarenlahden rannalle on perusteltua kehittää vireä vapaa-ajan toimintojen alue.

Ympäristökeskus toteaa, että suunnitelma noudattaa hyvin kaavalle asetettuja tavoitteita. Kaava antaa mahdollisuudet arvokkaiden luontokohteiden säilyttämiseen.

Ympäristökeskuksen mielestä aiemmin suunnitellun Vuosaarenlahden asuinalueen jättäminen pois Yleiskaava 2002:sta ja Uutelan jatkosuunnittelusta on johdonmukainen ratkaisu Vuosaaren maankäytössä ja noudattaa myös Uutelan maankäytölle asettuja tavoitteita.

Ympäristökeskus kannattaa Skatan perinnetilan kehittämistä. Tilan käyttöön pysyvästi varattavat alueet tulee asemakaavassa rajata selvästi, koska kotieläintilan toiminta on aiheuttanut haittaa Särkkäniemen luonnonsuojelualueelle. Ympäristökeskuksen suunnitelmiin ei kuulu luontokoulun perustamista Uutelaan.

Mikäli uuden tien rakentamiseen päädytään, tie tulisi rakentaa mahdollisimman kapeana ja toteutuksessa tulee minimoida eläimistölle aiheutuva haitta.

Reittiverkoston parantaminen kulun ohjaamiseksi on tarpeen, mutta leveitä latu-uria ja tarpeettomia reittejä ei tule perustaa. Rudträskin kosteikon vesitalous tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Jos uimaranta päätetään toteuttaa, on asemakaavassa osoitettu paikka luontoarvojen kannalta ainoa mahdollinen. Veneiden talvisäilytysalue tulisi poistaa jatkosuunnittelussa.

Liikuntaviraston mielestä kaavan yleistavoitteet ovat hyvät. Virasto kannattaa uutta tieyhteyttä Itäreimarintieltä. Ulkoilureitistö on riittävä, mutta tulisi kuitenkin tutkia mahdollisuutta linjata alueen pohjoisosaan latu-ura, jolla myös luisteluhiihto olisi mahdollista.

Uutelan etelärannalla olevan uimarannan merkitsemistä kaavaan uimarantana virasto pitää hyvänä. Uutelan alue on merellinen 170 ha:n laajuinen ulkoilualue, jolla tulee olla ainakin yksi kunnollinen uimaranta. Luonnonoloiltaan alue on erittäin sopiva uimarannaksi. Alueen itäpää on jo yleisessä uimarantakäytössä ja sille on huoltoyhteys. Uimaranta palvelee etupäässä lähiseudun asukkaita ja ulkoilijoita ja Uutelan alueen palstaviljelijöitä.

Virasto pitää hyvänä Vuosaarenlahden alueelle suunniteltua veneiden talvisäilytysaluetta ja pyytää tutkimaan alueen suurentamista, koska talvisäilytyspaikoista on pulaa.

Virasto on kiinnostunut tutkimaan mahdollisuutta vuokrata osaa Vuosaarenlahden virkistyspalvelujen korttelialueeksi varatun alueen rakennuksista venekerhojen toimintaan.

Rakennusvirasto pitää kaavan laajuutta ja yhtenäisyyttä hyvänä. Hiekkainen luonnonranta Uutelan eteläkärjessä on olennainen virkistyskäytön vetovoimatekijä, ja Aurinkolahden korttelien edustalle rakennettu uimaranta ei poista uimarannan tarvetta Uutelassa.

Uusi katuyhteys on hyvä ja perusteltu. Skatan tilaa kiertävän tien linjaus tulee tarkistaa siten, että vanhat teiden pohjat tulevat käyttöön.

Virkistysalueen pysäköintialueiden tarve ja sijainti tulee tutkia huolella, ja ne tulee merkitä yleisiksi pysäköintialueiksi (LP). Uimarannan läheisyyteen osoitettu pysäköintialue tulee mitoittaa riittävän suureksi.

Virasto valmistautuu omalta osaltaan Uutelan kehittämiseen mm. käynnistämällä vuonna 2005 Uutelan ulkoilualueen hoito- ja kehittämissuunnitelman laatimisen. Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa on tärkeää, että asemakaavasta syntyy yhteisymmärrys ja se voidaan vahvistaa mahdollisimman pian.

Kiinteistövirasto pitää kaavaluonnosta pääosin asianmukaisena ja esittää, että kaavamääräyksiä ja aluerajausta tarkennettaisiin. Virasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille joko ostamalla tai vaihtamalla.

Kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samaan asemaan. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajille nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajan asemaa turvaamaan on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 101 §. Kunta tai valtio on tietyissä tapauksissa velvollinen lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Mikäli lopullinen asemakaava on luonnoksen mukainen, tulisi kaupungin ensisijaisesti hankkia ainakin VR- ja VV-alueet omistukseensa. Oikeaan hintaan perustuvat kiinteistöjärjestelyt voidaan toteuttaa myös aikaisemmin vapaaehtoisin kaupoin tai aluevaihdoin. Ylihinnan maksaminen tiloista kaavaratkaisun "ostamiseksi" ei ole kuitenkaan perusteltua, sillä yleiset heijastusvaikutukset voivat olla laajat. Alustavia neuvotteluja on käyty Hallkullanniemen ja Vuosaarenlahden maanomistajien kanssa. Rakennukset on myös arvioitu. Virasto on tarjonnut vaihtokohteita Hallkullanniemen maanomistajalle.

Korttelin 54325 määräystä R-3/sk (Virkistyspalveluiden korttelialue. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin) tulisi täsmentää. Merkintää tulisi vielä täsmentää siten, että tontti merkitään yleisten rakennusten tontiksi.

Skatanniemen venevalkama-alue LV-1, joka palvelee kaavan mukaan kortteleita 54326–54329, sijaitsee kaupungin omistamalla maa- ja vesialueella. Määräyksen selkeyden vuoksi määräykseen voisi lisätä merkinnän kaupungin oikeudesta käyttää aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:sta poiketen Uutelankanavan itärannalle on maakuntakaavassa osoitettu asuntorakentamista. Kiinteistöviraston mielestä Uutelankanavan korkeat rakentamiskustannukset puoltaisivat kanavan molempien rantojen asuntorakentamista. Alue olisi ehkä kaavoituksen tässä vaiheessa syytä rajata asemakaavaehdotuksen ulkopuolelle, ja ratkaista alueen käyttö myöhemmin.

Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä kaavaluonnoksessa on pääosin saavutettu kaavalle asetetut tavoitteet.

Ympäristökeskus kiinnittää kuitenkin kaupungin huomiota siihen, että Yleiskaava 2002:n valituksen alaiset alueet Hallkullanniemessä olisi selvyyden vuoksi syytä rajata alueen ulkopuolelle. Lisäksi yleiskaavassa virkistysalueeksi varattu Nuottasaari on osoitettu R-1-alueeksi, mikä vaatisi vähintäänkin perustelut yleiskaavaratkaisusta poikkeamiselle.

Helsingin kaupunki on hakemassa Skatanniemelle luonnonsuojelulain mukaista rauhoituspäätöstä. Yleiskaavassa on osoitettu asuinalue luonnonsuojelualueiden väliin. Asemakaavaratkaisulla ei pelkästään todeta olemassa olevaa tilannetta, vaan osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa ja sallitaan olemassa olevien rakennusten laajennuksia. Ympäristökeskus esittää selostuksen tarkentamista nykyisen rakennuskannan käyttötarkoituksesta ja kerrosaloista. Myös rakennusoikeuden määrän lisäämisen perustelut ja vaikutusten arviot luonnoltaan arvokkaalle Skatanniemelle olisi esitettävä. Perustelu on tärkeä, koska kaava-alueella on muita yksityisiä maanomistajia, joita kohdellaan eri tavalla.

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa olevat rakennetut tontit korttelissa 54325 on osoitettu kaupungin tarpeisiin varatuksi virkistyspalveluiden korttelialueeksi R-3/sk. Perusteluna on käytetty Vuosaaren sataman toimintaedellytysten turvaamista. Ympäristökeskus toteaa, että valtioneuvoston melutason ohjearvot ovat voimassa VR-alueella ja R‑3‑korttelialueella oli tontit osoitettu yksityisiin tai kaupungin tarpeisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Ympäristökeskus pitää parempana 3.2.2004 päivätyn asemakaavaluonnoksen ratkaisua.

Ympäristökeskus toteaa myös, että linnuston ja lepakoiden elinolosuhteiden turvaamisesta tulee olla asemakaavamääräys.

Ympäristökeskus huomauttaa myös kaavan vesihuoltomääräyksistä.

Lausuntojen ja jatkoselvitysten jälkeen asemakaavaluonnokseen

tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 9.12.2004 hyväksymää asemakaavaluonnosta on lausuntojen ja jatkoselvitysten jälkeen muutettu seuraavasti:

Asemakaavaehdotuksessa nro 11480 Skatan tilan eteläpuolella on luovuttu asemakaavaluonnoksessa esitetystä tielinjauksesta, ja vanha tiepohja on osoitettu osaksi Hallkullanniemelle johtavaa ajoyhteyttä.

Asemakaavaluonnoksessa Vuosaarenlahden rannalle osoitettu virkistyspalvelujen korttelialue (R-3/sk) on muutettu kiinteistöviraston lausunnon johdosta yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1/sk). Alue varataan kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Muilta osin kaavamääräys pysyy samana.

Itäreimarintien ja Skatanniementien risteyksen lähelle osoitettu ohjeellinen veneiden talvisäilytyspaikka on muutettu rakennusviraston lausunnon johdosta venesatama-alueeksi (LV). Myös samalla alueella sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka on muutettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP).

Asemakaavaehdotuksen uudelleen valmistelun yhteydessä

tehdyt muutokset

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11510 poikkeaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.12.2005 uudelleen valmisteltavaksi palauttamasta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11480) seuraavilta osin:

Suunnitellusta yleisestä uimarannasta Hallkullanniemellä on kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti luovuttu. Tilat Notholmen, Notsund ja Sandstrand on rajattu asemakaavaehdotuksen ulkopuolelle lautakunnan 9.3.2006 tekemällä päätöksellä. Vuosannan huvilan länsipuolella jo olemassa oleva pieni uimapaikka on osoitettu merkinnällä vv (uimapaikka). Korttelin 54330 (Vuosanta) s-3-määräystä on tarkennettu määritelmällä "Puutarhakulttuurin ja puutarhakasvillisuuden kannalta arvokas pihapiiri". Hallkullanniemelle johtavan jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun määräystä on tarkennettu siten, että ainoastaan tonteille ja palstaviljelyalueelle ajo on sallittu. Hallkullanniemen palstaviljelyalueen eteläpään pysäköintipaikkoja on vähennetty ja kaavamääräystä on tarkennettu siten, että pysäköimispaikalle saa sijoittaa palstaviljelyalueen ja R-2-alueen autopaikkoja.

Kaavaehdotukseen on lisäksi tehty seuraavat muutokset: Tuonilmaisentien pysäköintipaikat Uutelan luoteisosassa on muutettu katualueeksi, Uutelantien alkupäästä löydetty muinaismuistoalue on osoitettu sm-1-merkinnällä ja Uutelantien alkuun venesatama-alueelle on osoitettu pieni yleiselle pysäköinnille varattu alue (LP). MA-1-alueen määräystä on tarkennettu siten, että alueella on tehtävä arkeologinen maastotarkastus ennen uudisrakennus- tai kaivutöiden aloittamista. Asemakaavamääräyksiin on tehty myös muita pieniä tarkennuksia.

Muilta osin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on aiemmin valmistellun ehdotuksen kaltainen.

Ehdotuksen nähtävilläolo, muistutukset ja lausunnot sekä muutokset

kaavaehdotukseen

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 9.6.–10.7.2006, jolloin siitä jätettiin kuusi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, liikuntalautakunnan, pelastuslautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian, kaupunginmuseon johtokunnan, Museoviraston, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset

xxxxx xxxxx, joka omistaa tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51, vastustaa (5.7.2006) asemakaavaehdotusta toivoen alueen kaavoittamista rakennusmaaksi. Hän toteaa myös, että kaupungin tulee korvata hänelle asemakaavan toteutumisesta aiheutuva vahinko. xxxxx pyytää lisäksi, että kaupunki esittää perustellun kannanottonsa yllä esitettyyn.

xxxx xxxxxxxxxx (kiinteistöjen RN:o 5:3 ja 5:9 yhteisomistaja) vastustaa (10.7.2006) alueensa varaamista Y-1/sk ‑käyttöön, koska se pakottaisi heitä luopumaan alueestaan. Hän vastustaa myös sitä, että heidän kiinteistönsä omistajia käsitellään eri tavoin kuin muita yksityisiä maanomistajia, joita Uutelan kaava koskee. Hän vaatii, että kaikkia yksityisiä maanomistajia käsitellään samanvertaisesti asemakaavassa. Viitaten asemakaavaluonnoksesta aikaisemmin antamiinsa mielipiteisiinsä hän vastustaa edelleen uutta Skatanniementien linjausta, joka kulkee hänen alueellaan.

xxxxx xxxx ilmoittaa (10.7.2006) omasta ja muiden saman kiinteistöyhtymän osapuolten puolesta mm., etteivät he hyväksy mitään suunnitelmaa kiinteistöille RN:o 5:9 ja 5:3.

xxxx xxx ja Osakeyhtiö Ranta-Ali toteavat (10.7.2006) muistutuksessaan mm. vastustavansa tilan RN:o 5:57 maanomistajina kaavaehdotusta esitetyssä muodossa ja pyytävät saada esitetyt mielipiteet huomioon otetuksi kunnallisessa päätöksenteossa. Muistutuksen tekijät pyytävät, että heille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen ja lähetetään viipymättä tieto kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

xxxxx xxxxxxxxxx ja 26 muuta allekirjoittajaa vastustavat (10.7.2006, 30.10.2006, 14.3.2007) pääosin asemakaavaehdotuksen tiejärjestelyjä ja katsovat mm., että näin suuri tie valvomattomalla virkistysalueella aiheuttaa luontoa rasittavaa ja perinnetilan hoitoa vaikeuttavaa ajelua mm. öiseen aikaan. Tielinjaus on liian lähellä perinnetilan päärakennusta ja häiritsee tilan rauhaa. Samalla he paheksuvat sitä, että asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville aikana (9.6.–10.7.), jolloin monet alueen virkistyskäytöstä kiinnostuneet ihmiset ja tahot ovat kesälomalla.

Lisäksi xxxxxxxxxxxx on esityksiä mm. Uutelan informaatiosta, kunnon pysäköintipaikoista Uutelan reuna-alueilla, järjestyssäännöistä, elektronisista tielukoista sekä vaatimus Uutelan autottomuudesta.

Muut allekirjoittajat ovat lisänneet muistutukseen kommentteja koiratarhan siirtämisen puolesta ja vastaan.

xxxxx ja xxxxx xxxxxx pitävät (10.7.2006) uutta tieyhteyttä Uutelan alueelle välttämättömänä. He kertovat edustavansa tulevia asukkaita, jotka eivät ole voineet vaikuttaa jo vuonna 2000 aloitetun Uutelan asemakaavan valmisteluun. Vilkastuva autoliikenne Uutelantiellä lisää vaaroja niin Uutelassa ulkoileville kuin Aurinkolahden katualueilla ja vähentää asuinalueen viihtyvyyttä. He ehdottavat myös tarkennuksia kaavassa esitettyihin ulkoilureitteihin ja esittävät reittien hoidon tason parantamista sekä valaistusta.

He haluavat esittää Khlle tiedoksi, että Uutelan asemakaavasta päätettäisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta ulkoilualueen hoidon toteuttaminen voidaan aloittaa. Ulkoilualue on nykyisellään vaarallinen puutteellisen hoidon takia. Esimerkkinä he mainitsevat lukuisat kaatumassa olevat puut.

He pyytävät saada kunnan perustellun kannan muistutuksen liitteissä esitettyihin asioihin.

./. Muistutukset ja niihin annetut vastineet on selostettu tarkemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa 26.4.2007.

Lausunnot

Kiinteistölautakunnalla (3.10.2006) ja Helsingin Energialla (23.8.2006) ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.

Kaupunginmuseo johtokunnan valtuuttamana (26.9.2006) ja Uudenmaan liitto (28.9.2006) puoltavat asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristölautakunta mainitsee (6.7.2006) mm., että kaavaehdotus on perusteellisesti valmisteltu, ja erityiskysymyksistä on tehty huolelliset selvitykset. Ehdotus noudattaa hyvin kaavalle asetettuja tavoitteita. Uutela on erittäin tärkeä osa Helsingin viher- ja virkistysalueverkostoa. Alueen suosio kasvaa jatkuvasti.

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä uusi tie on pystytty linjaamaan siten, että se sovitetaan kulttuurimaiseman reunaan. Näin haitat myös metsäalueen linnustolle jäävät mahdollisimman pieniksi varsinkin kun räjäytystyöt tehdään lintujen pesimäajan ulkopuolella. Tien ei arvioida aiheuttavan haittoja luonnonsuojelukohteille eikä sen alle jää arvokkaita kasvillisuusalueita.

Ajoneuvoliikenteen siirtäminen uudelle tielle ja nykyisen Uutelantien sulkeminen antaa mahdollisuudet muodostaa Uutelaan 100 ha:n suuruinen autoliikenteeltä rauhoitettu yhtenäinen virkistysalue. Pysäköintipaikkoja ja ajoneuvoliikennettä tarvitsevat toiminnot sijaitsevat Uutelan koillis- ja itäosissa.

Liikennesuunnitelma sisältää kokonaan uusia reittejä 10,1 km, josta katua ja ajoyhteyttä 1,7 km, pääulkoilureittejä 2,6 km ja ulkoiluteitä tai polkuja 5,8 km. Nykyisen reitistön määrä huomioon ottaen lopputuloksena olisi huomattavan tiheä polkuverkko. Hyvä ja sopivan tiheä polusto vähentää maaston kulumista mutta pirstoo samalla metsäluonnon yhtenäisyyttä. Ylitiheästä reitistöstä koituva haitta on nisäkkäille ja linnuille melko vähäinen, kasvillisuudelle ja selkärangattomille eläimille tuntuvampi. Uutelassa arvokkaalla lepakkoalueella polkujen valaistusta tulee välttää ja katualueella hajavalon suuntautuminen metsään estää, sillä viiksi- ja isoviiksisiippa kaihtavat valaistusta.

Asemakaavaehdotuksesta pois rajatuista alueista lautakunta toteaa, että myös Nuottasaaren ja Hallkullanniemen alueet tulisi liittää Uutelan virkistysaluekokonaisuuteen. Alueet ovat voimassa olevassa viherseutukaavassa, maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa ja voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa kokonaan virkistysaluetta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (5.10.2006) kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Uutelan tien itäpuolella, lähellä Uutelan kanavaa sijaitseva, retkeily- ja ulkoilualueella (VR) oleva ohjeellinen pysäköimispaikka (p) tulee merkitä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP), kuten myös Skatanniementien katualueella sijaitseva ohjeellinen pysäköintialue (p) ja Hallkullanniemellä, viljelypalstojen yhteydessä oleva pysäköintialue [p(RP R-2)].

Tuonilmaisentie tulee merkitä katualueeksi ja ohjeellinen pysäköintialue yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Tieyhteys tulee olemaan vilkkaassa käytössä kaikkina vuodenaikoina, joten yhteys on luonteeltaan sellainen, että se kuuluu katutoimen alaisuuteen.

Rakennusvirasto on laatinut Uutelan ulkoilualueen hoito- ja kehittämissuunnitelman. Asemakaavan voimaantulo on edellytys eri hallintokuntien vastuualueiden määrittelemiselle ja virkistysalueen käytännön kehittämisen toimeenpanolle. Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa on tärkeää, että asemakaavasta syntyy yhteisymmärrys ja se voidaan hyväksyä mahdollisimman pian.

Kustannukset

Katualueet
Skatanniementie ja Rudträskin purkuojan silta	0,76 milj. euroa
Tuonilmaisentien rakentaminen	0,07 milj. euroa
Skatan- ja Hallkullanniementien kevyen liikenteen teiden kunnostaminen	0,07 milj. euroa
Pysäköintialueet	0,27 milj. euroa

Investointikustannukset yhteensä	1,17 milj. euroa
Ylläpitokustannukset/vuosi	0,08 milj. euroa

Viheralueet
Viljelypalsta-alueen kunnostaminen	2,60 milj. euroa
Muut viheralueille kohdistuvat investoinnit	2,10 milj. euroa
(Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma VIO 5368/2006)

Investointikustannukset yhteensä	4,70 milj. euroa
Ylläpitokustannukset/vuosi	0,12 milj. euroa

Uutelan virkistysalueen investointikustannukset ovat yhteensä n. 5,87 milj. euroa (alv. 0 %). Alueen ylläpito maksaa n. 0,20 milj. euroa vuodessa.

Liikuntalautakunta puoltaa (29.8.2006) kaavaehdotuksen hyväksymistä. Uutelaan on merkitty riittävä polkuverkosto. Luisteluhiihtoon tarkoitetun uran sijoittamista on tutkittu. Uutelaan on mahdollista sijoittaa perinteiseen hiihtoon soveltuva "metsälatu", joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoura.

Vuosaarenlahden vesialueelle merkittyä aallonmurtajan (va) rajausta tulisi muuttaa niin, että aallonmurtajaa voidaan jatkaa molempiin suuntiin. Kaava-aluetta tulisi laajentaa nykyiselle Porslahden venesatama-alueelle ja nyt venelaitureiden sijoittamisen kieltävä kaavamerkintä (vle) muuttaa merkinnäksi, joka sallii sijoittaa kyseiselle vesialueelle kelluvia ponttonilaitureita.

Pelastuslautakunta esittää (15.8.2006) kaavan toteutuksessa huomioon otettavia asioita. Muuten kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa.

Helsingin Vesi puoltaa (1.2.2007) kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Kaava-alue ei kuulu vesihuoltolain mukaiseen Helsingin Veden toiminta-alueeseen, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt 1.10.2003. Päätöksen perustelujen mukaan Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolelle tulevat jäämään mm. valtaosa saarista sekä kaupunkirakenteesta erillään olevat alueet. Näin ollen kaava-alue ulkoilu- ja virkistysalueineen tulee valtaosiltaan jäämään Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolelle.

Kuten kaavaehdotuksessa sekä Uutelan alueelle aiemmin tehdyssä vesihuoltoselvityksessä ehdotetaan, alueen vesihuolto tulee toteuttaa yksityisin järjestelyin.

Helsingin Vesi esittää myös pohjaveden suojeluun liittyviä tarkennuksia kaavaan sekä olemassa olevien johtokujien merkitsemistä kaavakarttaan.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (7.11.2006) yhteenvetonaan, että asemakaava perustuu pääosin huolellisiin selvityksiin ja on hyvin laadittu. Maisemaltaan ja luonnoltaan arvokkaan Skatanniemen lisärakentaminen kaipaa vielä tarkempia perusteluja ja arviointeja. Vesihuoltoselvityksen suositukselle ei ole perusteita. Ympäristökeskus katsoo, että Skatanniemen ympärivuotisen asutuksen lisäys edellyttää viemärin ja vesijohdon rakentamista. Tällöin verkostoon voidaan liittää myös muu johtolinjan varrella oleva rakennuskanta. Viittaus asetukseen nro 542/2003 on poistettava asemakaavamääräyksistä.

Uudenmaan ympäristökeskus tarkensi (26.2.2007) kantaansa vesihuoltoasiasta käydyn neuvottelun jälkeen. Asia tulee riittävästi hoidettua, kun kaavasta poistetaan 7.11.2006 päivätyn Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti hajajätevesiasetukseen viittaava kaavamääräys.

Museovirasto tarkensi (5.10.2006) lausunnossaan muinaismuistoja koskevan määräyksen (sm) sanamuotoa.

./. Lausunnot ja niihin annetut vastineet on selostettu tarkemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa 26.4.2007.

Kaavaehdotukseen tehdyt korjaukset ja muutokset

Kaavaehdotusta ei ole muutettu muistutusten johdosta.

Lausuntojen johdosta kaavaehdotusta on korjattu ja muutettu seuraavasti:

- Uutelankanavan lähellä sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka ja Skatanniementien katualueella Särkkäniemessä sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka on merkitty yleiseksi pysäköintipaikaksi (LP). Tuonilmaisentie on muutettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tonteille ja koirapuistoon ajo on sallittu.

- Asemakaavakarttaan on lisätty 6 m leveä johtokuja alueen luoteis-osan lähivirkistysalueelle rakennettua yleistä vesihuoltolinjaa varten. Särkkäniemessä puhdistettujen jätevesien tunnelin suuaukon ja rantaviivan väliin on merkitty purkuputkien suoja-alueeksi 10 m leveä johtokuja.

- Muinaismuistoja koskevat kaavamääräykset (sm- ja sm-1) on muutettu kuulumaan: Alueen osa (sm), jolla sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa.

- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta valtioneuvoston asetukseen n:o 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla viittaava kaavamääräys on poistettu. Kaavaselostusta on täydennetty Skatanniemen rakentamista ja kiinteistökohtaista vesihuoltoa koskevalla arvioinnilla.

Muut kaavaehdotukseen tehdyt muutokset:

- Kaavamääräyksiin on lisätty alinta rakentamiskorkeutta koskeva määräys. Alin rakentamiskorkeus on +3,0 m.

- Pohjavesimääräystä on tarkennettu koskemaan vain pohjavedenoton kannalta tärkeää I-luokan pohjavesialuetta.

- Kaavakarttaan on lisätty Hallkullanniemen uimapaikalle johtava ohjeellinen ulkoilupolku.

Lisäksi asemakaavakarttaan ja asemakaavamääräyksiin on tehty pieniä teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa lisäksi, että muistutuksessaan kaupungin perusteltua lausuntoa pyytäneiden muistutusten vastineet on käsitelty Khssa erillisenä asiana.

Khs ilmoittaa, että esityslistan tämän asian liitteenä on kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys ja lausunto annettujen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Niistä selviää tarkemmin huomautusten ja muistutusten sekä lausuntojen sisältö.

Yhteenveto kaavaehdotuksesta

Khs toteaa, että Vuosaaresta on kasvamassa n. 40 000 asukkaan kaupunginosa. Näin suuren asukasmäärän virkistystarpeet ovat aivan eri luokkaa kuin alkuperäisen, nk. vanhan Vuosaaren asuinalueen. Tämän vuoksi Vuosaaren tiivistyvä rakentaminen on päätetty rajata Uutelankanavaan ja itse Uutelasta muodostetaan paitsi luontokokemuksia ja luonnon nähtävyyksiä, myös muuta virkistystoimintaa tarjoava, yhtenäinen virkistyskeidas, jonka yhtenäisen virkistysalueen pinta-ala on lähes 100 ha. Tämä, nyt asemakaavaehdotuksessa vahvistuva toive oli myös nk. Pro Uutela ‑adressin keskeinen sisältö. Sen allekirjoitti yhteensä 28 kansalaisjärjestöä ja 10 700 yksityishenkilöä.

Uusi tilanne on muodostumassa häiritseväksi Skatan tilalla perinnekarjaa ja kotieläimiä jo kauan hoitaneen muistuttajan (Miina Äkkijyrkkä) kannalta. Kaavaehdotuksella on koetettu sovittaa yhteen toisaalta eläintenpito riittävine laidunalueineen ja toisaalta tilan päärakennuksen ja tilakeskuksen hyvä saavutettavuus siinä tapauksessa, että tilan pääkeskus joskus tulevaisuudessa palvelisi esimerkiksi luontokeskuksena, luontokouluna tai virkistysalueen infopisteenä.

Khs katsoo, että ehkä tärkein tekijä Skatan tilan karjanpidon kannalta on koira-aitauksen siirtäminen Uutelan alueen pohjoisosaan, lähemmäksi valmistuvaa Uutelankanavaa. Jotta Uutelan ydinalue olisi mahdollisimman rauhallinen ja eheä jalan ja polkupyörillä liikkuville, Skatanniemen alueen virkistyskeskuksille sekä niemellä jo olevalle asutukselle ja rakennuspaikoille osoitetulle vähäiselle lisärakentamiselle (kaksi uutta rakennuspaikkaa) on kaavassa osoitettu uusi kulkutie pohjois-eteläsuunnassa. Se tulee rauhoittamaan merkittävästi Skatan tilan vieritse kulkevan Uutelantien liikennettä, kun tämä muuttuu vain jalankululle ja pyöräilylle varatuksi yhteydeksi. Skatan tilaa vuokraava muistuttaja olisi toivonut tilan päärakennuksen ja uuden kulkutien välille enemmän etäisyyttä, mutta Khs katsoo, että tien siirtäminen lähemmäs rantaa ja luonnonsuojelualuetta ei sekään olisi ongelmatonta.

Kaavoituksen alussa oli alueen yksityisillä maanomistajilla ymmärrettävä pyrkimys lisätä kerrosalaa ja uusia rakennuspaikkoja tiloillaan. Kaavaehdotuksesta kolme tilaa Hallkullanniemellä on rajattu pois ja ajatuksesta muuttaa Uutelan kaakkoiskärjen luonnonsuojelullisesti arvokas Skatanniemi laajemmin pysyvän asumisen alueeksi on luovuttu. Samalla aiemmin virkistysalueella sijainneet Skatanniemen yksityisomistuksessa olevat tilat ollaan nyt kaavassa pysyvästi osoittamassa erillispientalojen alueeksi (suojelumerkinnöin) ja niille on osoitettu myös jonkin verran lisärakennusoikeutta. Yhden muistuttajan kaksi tilaa (RN:o 5:10 ja 5:51) Vuosaarenlahden rannalla lähinnä satamaa on jo ostettu kaupungin käyttöön 1.6.2007. Kaupungin käyttöön on kaavassa osoitettu joitakin tiloja, joista yhden muistuttajan tila (RN:o 5:57) on rakentamaton ja sijaitsee keskellä virkistysaluetta (VR/k ). Muut kaupungin käyttöön osoitetut tilat sijaitsevat Vuosaarenlahden (Y-1/sk) alueella. Tällaiset tilat voidaan joko säilyttää nykykäytössä tai ne voidaan joko kaupungin tai maanomistajan aloitteesta hankkia kaupungille.

Näissä oloissa Khs katsoo, että asemakaavaehdotus muodostaa varsin hyvän kompromissin alueen nykyisen ja tulevan maankäytön ja käyttäjien tarpeiden välillä. Lisäksi on todennäköistä, että kaava toteutuu melko pitkän ajan kuluessa, mikä antaa alueen asukkaille mahdollisuuden rauhassa varautua kaavan tuomiin muutoksiin. Esimerkiksi Skatanniementien uuden osuuden tarkka leveys ja tarkka sijainti määräytyvät myöhemmin katu- ja puistosuunnitelmassa ja tuolloin tullaan vielä kerran punnitsemaan ja minimoimaan siitä aiheutuvat mahdolliset haitat ja häiriöt mm. luonnonympäristölle ja Skatan tilalle.

Khs ilmoittaa lisäksi, että päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä sen tarkoitus on kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että Uutelan alueen tarpeeton autoliikenne ei lisäänny.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54325–54330, virkistys- ja palstaviljelyalueiden, venesatamien, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden alueiden sekä vesi- ja katualueiden asemakaavan ja Aurinkolahden itäosan virkistys-, venesatama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.3.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun piirustuksen 11510 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11510 (Uutelan virkistysalue Vuosaaressa)
	Liite 2	Havainnekuva (Uutelan virkistysalue Vuosaaressa)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 9.3.2006 (Uutelan virkistysalueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11510), erillinen liite
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 26.4.2007 (Uutelan virkistysalueen kaavaehdotusta nro 11510 koskevat muistutukset ja lausunnot), erillinen liite
	Liite 5	Muistio viranomaisneuvottelusta 20.3.2001 (Vuosaaren Uutelan kaavoitus)


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	24.10.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 10900