KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

MYLLYPURON UUDEN PALVELUKESKUKSEN TOTEUTTAMISTA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN TEKEMINEN (TONTIT 45129/5, 45182/2, 45541/1 JA 45542/1)

Khs 2007-868

Kiinteistölautakunta toteaa (20.3.2007) seuraavaa:

Tiivistelmä Myllypuron ostoskeskuksen alueelle on vahvistettu asemakaavamuutos, joka mahdollistaa nykyisen ostoskeskuksen korvaamisen uudella palvelukeskuksen ja asuntoja sisältävällä kokonaisuudella. Kohde on varattu YIT Rakennus Oy:lle, Citycon Oyj:lle ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle muutetun asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttamiseksi. Alueen tontit on vuokrattu pitkäaikaisesti vuosina 2030 ja 2035 päättyvin vuokrasopimuksin, eikä ostoskeskuksen purkaminen siten ole mahdollista sopimatta asiasta nykyisten ostoskeskusyhtiöiden ja niiden osakkaiden kanssa.

Myllypuron uuden palvelukeskuksen toteuttamiseksi on usean vuoden ajan neuvoteltu sekä Myllypuron Ostoskeskus Oy:n että Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:n osakkaiden kanssa sekä uuden palvelukeskustontin varauksensaajien kanssa. Neuvottelut ovat edenneet lähelle ratkaisua ja hankkeen toteuttamiseksi kaupungin tulisi vahvistaa puolestaan sekä nykyisten maanvuokrasopimusten päättämiseen että uuden palvelukeskustontin luovutukseen liittyvät ehdot.

Ratkaisuun pyritään siten, että Citycon Oyj hankkii omistukseensa nykyisten kauppakeskusyhtiöiden koko osakekannan ostamalla sen osakkailta. Osakkeiden kauppahinta muodostuu rakennuksista ja vuokraoikeuden lyhentämisestä sekä menetettävästä liiketoiminnasta maksettavasta korvauksesta. Korvauksen määrästä on päästy neuvottelutulokseen, jonka osana kaupunki korvaa osakkaille yhteensä n. 5,9 milj. euroa. Lopulliset sopimukset osakekannan siirtymisestä on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Aluetta vuokraavien ostoskeskusyhtiöiden siirryttyä kokonaan Citycon Oyj:lle niiden nykyiset maanvuokrasopimukset korvataan 1.1.2008
alkavilla tilapäisillä vuokrasopimuksilla. Samalla Citycon Oyj ottaa vastatakseen nykyisten kauppakeskuskiinteistöjen purkamisen ja uuden rakennuttamisen. Tontit myydään tätä koskevan esisopimuksen ehtojen mukaisesti hankkeen vaiheittain edetessä. Hankkeen eteneminen turvataan esisopimuksen määräaikaisuudella ja tonttien luovutussopimuksissa asetettavilla määräajoilla.

Citycon Oyj tulee uuden kauppakeskuskiinteistön omistajaksi ja toimii sen rakennuttajana sekä kauppakeskuksen liikkeenharjoittajien vuokranantajana. Hankkeen rakentajana toimii YIT-Rakennus Oy ja hankkeeseen liittyvien asuinkiinteistöjen sijoittajana Nordea Henkivakuutus Suomi Oyj siltä osin, kun kysymys on vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Palvelukeskuksen rakentamisen on suunniteltu etenevän vaiheittain. Kauppakeskuksen nykyinen toiminta jatkuisi muuttumattomana kuluvan vuoden loppuun. Vuoden 2008 alusta alettaisiin rakentaa uutta päivittäistavarakauppaa varten tehtävää metroaseman puolelle sijoittuvaa uudisosaa ja nykyisen ostoskeskuksen lounaispuolelle asemakaavamuutoksessa osoitettua asuin- ja liikerakennusta. Tämän jälkeen purettaisiin vaiheittain nykyiset ostoskeskuksen rakennukset tavoitteena se, että uusi palvelukeskus rakennuksineen valmistuisi kokonaisuudessaan vuonna 2011. Ehdottomaksi takarajaksi asetettaisiin vuoden 2012 loppu.

Varauspäätös Lautakunta päätti 4.10.2005 varata nykyisen ostoskeskuksen alueen ja sen vieressä olevan asuntokerrostalotontin sen suurimmalle omistajalle Citycon Oyj:lle yhdessä YIT Rakennus Oy:n ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kanssa.

Khs päätti sen jälkeen jatkaa varausta viimeksi 21.8.2006 tekemällään päätöksellä vuoden 2006 loppuun. Samalla Khs oikeutti lautakunnan jatkamaan varausta perustellusta syystä kauintaan 31.12.2007 saakka.

Varausehtojen mukaan varauksensaajien tuli varausajan loppuun mennessä saavuttaa nykyisten ostoskeskusyhtiöiden ja niiden osakkaiden kanssa neuvottelutulos ehdoista, joilla poistetaan nykyisistä maanvuokrasopimuksista aiheutuvat uudisrakentamisen toteuttamisen esteet.

Lautakunta päätti 23.1.2007 jatkaa varausta edelleen vuoden 2007 loppuun ja muutoin Khn päätöksen mukaisin varausehdoin.

Varauskohde Myllypuron nykyisen ostoskeskuksen alueelle ja sen ympäristöön vahvistettu asemakaava mahdollistaa uuden palvelukeskuksen rakentamisen alueelle. Kaavan toteuttaminen edellyttää nykyisen ostoskeskuksen purkamista. Alueen tontit on vuokrattu pitkäaikaisesti vuosina 2030 ja 2035 päättyvin vuokrasopimuksin, eikä ostoskeskuksen purkaminen siten ole mahdollista sopimatta asiasta nykyisten ostoskeskusyhtiöiden ja niiden osakkaiden kanssa.

Myllypuron keskustan 16.4.2004 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavamuutoksessa nro 11153 nykyisen kauppakeskuksen alueelle ja sen tuntumaan on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueet 45185, 45541 ja 45542. Näiden yhteinen rakennusoikeus on 25 000 k-m². Kaavamääräysten mukaan käytetystä rakennusoikeudesta vähintään n. 6 000 k-m² on oltava liike-, toimisto- ja lähipalveluiden kerrosalaa ja loput, vähintään 12 450 k-m² asuntorakennusoikeutta. Lisäksi viereiselle, nyt pysäköintikäytössä olevalle alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue, jonka rakennusoikeus on 3 800 k-m².

Kortteleita palveleva pysäköinti järjestetään kokonaisuudessaan maanalaisena kortteleiden alle.

Nykyiset vuokrasopimukset

Tontti 45185/1 on vuokrattu Myllypuron Ostoskeskus Oy:lle liiketarkoituksiin ajaksi 1.1.2001–31.12.2030. Tontti kuuluu 24.10.1985 vahvistetun asemakaavan mukaan liikerakennusten korttelialueeseen (KL) ja tontin rakennusoikeus on 4 600 k-m². Tontin pinta-ala on 8 726 m². Tontin nykyinen vuosivuokra on 52 981 euroa.

Lisäksi yhtiölle on vuokrattu samaksi ajaksi tontin 45142/6 n. 5 116 m²:n suuruinen osa pysäköintitarkoituksiin. Alueen vuosivuokra on 3 489 euroa.

Ennen Myllypuron Ostoskeskus Oy:n vuokrasopimusten vuoden 2001 alusta tapahtunutta uusimista tontin ja pysäköintialueen vuosivuokra oli yhteensä 38 410 euroa, mikä nykytasoon tarkistettuna vastaa n. 39 500 euroa.

Tontti 45142/7 on vuokrattu Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:lle liiketaloa varten ajaksi 16.8.1987–31.12.2035. Tontti kuuluu 24.10.1985 vahvistetun asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialueeseen ja tontin rakennusoikeus on 785 k-m², josta 40 % saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Tontin pinta-ala on 945 m². Tontin nykyinen vuosivuokra on 11 623 euroa.

Lisäksi yhtiölle on vuokrattu tontista 45142/6 n. 200 m²:n suuruinen alue pysäköintitarkoituksiin 15.8.2007 päättyvin sopimuksin. Alueen vuosivuokra on 494 euroa.

Nykyinen rakennuskanta

Tontilla 45185/1 sijaitsee vuonna 1966 rakennettu ja vuonna 1999 pieneltä osin laajennettu yksikerroksinen ostoskeskusrakennus. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee 20 liikehuoneistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3 253 huoneisto-m² ja kellarikerroksessa 17 varastotilaa, joiden pinta-ala on 3 596 huoneisto-m².

Tontilla 45142/7 sijaitsee vuonna 1988 rakennettu yksikerroksinen liikerakennus. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee kaksi liikehuoneistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 750 huoneisto-m² ja kellarikerroksessa sosiaali- ja varastotiloja 595 huoneisto-m².

Korvaus rakennuksesta ja vuokrasopimuksen lyhentämisestä

Neuvottelutuloksen saavuttaminen ostoskeskusyhtiöiden ja niiden osakkaiden kanssa on ollut vaativa tehtävä erityisesti, kun samaan aikaan hankkeen rahoittajien, sijoittajien ja uuden palvelukeskuksen vuokralaiskandidaattien kanssa tulee saavuttaa yhteisymmärrys hankkeen taloudesta.

Myllypuron Ostoskeskus Oy:n osakkaiden edustajien kanssa on saavutettu neuvottelutulos siitä, että kaupunki maksaisi maanvuokrasopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä yhtiölle 5 milj. euron korvauksen. Samoin Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:n kanssa on saavutettu vastaava neuvottelutulos niin, että yhtiölle sopimuksen päättämisestä maksettava korvaus olisi 900 000 euroa. Korvaukset ylittävät selvästi kiinteistöjen arvioidun markkina-arvon, mutta niistä neuvoteltaessa on otettu huomioon myös osakkaiden järjestelyn myötä menettämä liiketoiminta sekä alueen vapauttamisesta alueelle koituva arvonnousu.

Kiinteistölautakunta pitää nykyisille vuokralaisille maksettavia korvauksia maanvuokrasopimuksen lyhentämisestä kalliina, mutta järjestelyä kuitenkin kaupungin kokonaisedun kannalta hyväksyttävänä sekä taloudellisesti että koko Myllypuron alueen kehittämisen kannalta. Kokonaisuutena arvioiden ratkaisua voidaankin pitää molempien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisena.

Mainitut korvaukset suoritettaisiin yhtiöille maanvuokrasopimusten lyhentämistä koskevan vuokrasopimusmuutoksen allekirjoittamisen yhteydessä.

Uusien tonttien luovutusprosessi ja -hinnat

Nykyiset vuokrasopimukset tulisi merkitä päättymään 31.12.2007. Tästä sovittaessa tulisi samalla sopia uusien tilapäisten vuokrasopimusten tekemisestä hankkeen rakentamisajaksi ja edelleen samalla tehdä esisopimus tonttien myymisestä vaiheittain hankkeen edistyessä.

Nykyisten sopimusten 31.12.2007 päätyttyä kaupunki vuokraisi uuden palvelukeskuksen tontit 45185/2, 45541/1 ja 45542/1 varauksensaajille taikka näiden perustamille yhtiöille 1.1.2008 alkaen lyhytaikaisilla sopimuksilla nykyisten rakennusten paikallaan pitämistä ja uuden palvelukeskuksen rakennusluvan hakemista varten. Tonttien vuokria tältä ajalta huojennettaisiin nykyisiin verrattuna siten, että ne vastaisivat sitä vuokratasoa, jota sovellettiin ennen vuokra-ajan jatkamista vuonna 2001.

Vuokrasopimusten lyhentämisestä ja uusista tilapäisistä vuokrasopimuksista sovittaessa tehtäisiin samalla esisopimus tonttien jatkossa tapahtuvasta myynnistä uusille yhtiöille sitä mukaan, kuin tonteille myönnetyt rakennusluvat saavat lainvoiman.

Kauppahinta määräytyisi palveluskeskustonteilla yksikköhinnan
400 euroa/k-m² mukaan ja asuinkerrostalotontilla yksikköhinnan
450 euroa/k-m² mukaan. Kokonaiskauppahinta muodostuisi seuraavaksi:

Tontti	Rakennusoikeus k‑m²		à hinta euroa/k-m²		Kauppahinta euroa

45185/2	17 000	400		6 800 000
45541/1	4 000	400		1 600 000
45542/1	4 000	400		1 600 000
45129/5	3 800	450		1 710 000

Yhteensä				11 710 000

Viimeksi mainittu asuinkerrostalotontti myytäisiin vasta sen jälkeen, kun kaikki palvelukeskuksen tontit on rakennettu. Kauppahinnoille laskettaisiin 1.7.2007 lukien 3,5 %:n vuotuinen korko.

Rakentamisjärjestys ja -aikataulu

Palvelukeskuksen rakentamisen on suunniteltu etenevän vaiheittain. Kauppakeskuksen nykyinen toiminta jatkuisi muuttumattomana kuluvan vuoden loppuun. Vuoden 2008 alusta alettaisiin rakentaa uutta päivittäistavarakauppaa varten tehtävää metroaseman puolelle sijoittuvaa uudisosaa ja nykyisen ostoskeskuksen lounaispuolelle asemakaavamuutoksessa osoitettua asuin- ja liikerakennusta. Tämän jälkeen purettaisiin vaiheittain nykyiset ostoskeskuksen rakennukset siten, että uusi palvelukeskus rakennuksineen valmistuisi kokonaisuudessaan vuonna 2011.

A Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin merkitsemään Myllypuron Ostoskeskus Oy:lle vuokratun Myllypuron tontin 45185/1 ja tontin 45142/6 noin 5 116 m²:n suuruisen osan vuokrasopimukset päättymään viimeistään 31.12.2007 ja maksamaan korvauksena yhtiölle vuokra-ajan lyhentämisestä viisi miljoonaa euroa vuokrasopimusmuutoksen allekirjoittamisen yhteydessä sekä sopimaan vuokrasopimusmuutoksen muut ehdot.

B Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin merkitsemään Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:lle Myllypuron tontin 45142/7 vuokrasopimuksen päättymään viimeistään 31.12.2007 ja maksamaan korvauksena yhtiölle vuokra-ajan lyhentämisestä 900 000 euroa vuokrasopimusmuutoksen allekirjoittamisen yhteydessä sekä sopimaan vuokrasopimusmuutoksen muut ehdot.

C Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään tonttien myyntiä koskevat esisopimukset ja niiden mukaiset lopulliset kiinteistönkaupat määräämälleen tonttien 45185/2, 45541/1, 45542/1 ja 45129 /5 osalta seuraavin ehdoin:

1 Tonttien 45185/1, 45541/1 ja 45542/1 kauppahinta määräytyy tontin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden mukaan yksikköhinnan 400 euroa/k-m² perusteella ja tontin 45129/5 vastaavasti yksikköhinnan 450 euroa/k-m² perusteella.

Kauppahinnalle lasketaan 1.7.2007 lukien 3,5 %:n vuotuinen korko kaupantekopäivään saakka.

Mikäli tontille rakennettavan rakennuksen toteutunut kerrosneliömetrimäärä ylittää tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, kaupungilla on oikeus periä ostajalta mainitun pinta-alaylityksen osalta lisäkauppahintaa edellä mainittua yksikköhintaa vastaava määrä.

2 Tontteja 45185/1, 45541/1 ja 45542/1 koskevat lopulliset kauppakirjat tulee allekirjoittaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kullekin tontille myönnetty asemakaavan mukainen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Tonttia 45129/5 koskeva kauppakirja allekirjoitetaan sen jälkeen, kun tonteille 45185/1, 45541/1 ja 45542/1 rakennettavat liike- ja asuinrakennukset ovat valmistuneet ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä.

3 Mikäli esisopimuksen mukaisia kauppakirjoja ei ole allekirjoitettu 31.12.2012 mennessä, esisopimus raukeaa eivätkä osapuolet tällöin ole oikeutettuja esittämään toisilleen esisopimukseen perustuvia vaatimuksia.

4 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja ja kiinteistölautakunnan hyväksymiä lisäehtoja.

Samalla lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia ja korjauksia edellä mainittuihin kauppakirjoihin ja hyväksymään kaupan lopulliset ehdot.

D Lautakunta esittää, että lautakunnan käyttöön myönnettäisiin 5 900 000 euron määräraha kohdissa A ja B mainittujen vuokrasopimusmuutosten korvausten suorittamista varten.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (23.4.2007) kiinteistölautakunnan esityksestä, että kiinteistövirasto on neuvotellut esisopimukset
Myllypuron ostoskeskuksen uudelleenjärjestelyistä. Niiden mukaan kaupunki saisi myytävistä uuden asemakaavan mukaisista tonteista 11,7 milj. euroa, josta 5,9 milj. euroa käytettäisiin nykyisten liikekiinteistöjen ostamiseen sekä vuokrakauden lyhentämisen vuoksi maksettaviin korvauksiin.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa sopimusten tekemistä, koska se on välttämätön edellytys Myllypuron keskustan asemakaavan toteuttamiselle ja koska kiinteistölautakunta pitää järjestelyä, huolimatta korvauksen kalliista hinnasta, kaupungin kokonaisedun kannalta hyväksyttävänä.

On tarkoituksenmukaista, että korvaukset maksetaan talousarvion kohdasta 8 01 02, esirakentaminen, täytöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, ja katetaan maanmyynnin ylituloilla ns. maanhankintarahaston kautta. Tätä varten Kvston tulisi myöntää Khlle 5,9 milj. euron ylitysoikeus talousarvion kohtaan 8 01 02.

Khs viittaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon ja toteaa, että Myllypuron ostoskeskuksen vuokrasopimusten järjestelyt ovat välttämätön edellytys Myllypuron keskustan asemakaavan toteutumiseksi. Ottaen huomioon, että kyseisen asemakaavan mukaisista myytävistä tonteista kaupunki tulee saamaan 11,7 milj. euroa, voidaan lautakunnan esitystä pitää hyväksyttävänä.

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy esitetyt Myllypuron ostoskeskuksen vuokrasopimusjärjestelyt ja talousarviokohdan 8 01 02 ylityksen 5,9 milj. eurolla, Khs tulee myöntämään kiinteistövirastolle 5,9 milj. euron määrärahan talousarvion kohdasta 8 01 02, Esirakentaminen, täytöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, käytettäväksi Myllypuron Ostoskeskus Oy:n ja Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:n vuokrasopimusmuutosten korvausta varten.

Khs toteaa vielä, että talousarvioylitys tullaan kattamaan ns. maanhankintarahaston kautta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan merkitsemään Myllypuron Ostoskeskus Oy:lle vuokratun 45. kaupunginosan korttelin nro 45185 tontin nro 1 ja saman kaupunginosan korttelin nro 45142 tontin nro 6 noin 5 116 m²:n suuruisen osan vuokrasopimukset päättymään viimeistään 31.12.2007 ja maksamaan korvauksena yhtiölle vuokra-ajan lyhentämisestä 5 000 000 euroa vuokrasopimusmuutoksen allekirjoittamisen yhteydessä sekä sopimaan vuokrasopimusmuutoksen muut ehdot.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan merkitsemään Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:lle vuokratun 45. kaupunginosan korttelin nro 45142 tontin nro 7 vuokrasopimuksen päättymään viimeistään 31.12.2007 ja maksamaan korvauksena yhtiölle vuokra-ajan lyhentämisestä 900 000 euroa vuokrasopimusmuutoksen allekirjoittamisen yhteydessä sekä sopimaan vuokrasopimusmuutoksen muut ehdot.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään tonttien myyntiä koskevat esisopimukset ja niiden mukaiset lopulliset kiinteistönkaupat määräämälleen 45. kaupunginosan korttelin nro 45185 tontin nro 2, korttelin nro 45541 tontin nro 1, korttelin

nro 45542 tontin nro 1 ja korttelin nro 45129 tontin nro 5 osalta seuraavin ehdoin:

Kauppahinnalle lasketaan 1.7.2007 lukien 3,5 %:n vuotuinen korko kaupantekopäivään saakka.

4 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja ja kiinteistölautakunnan hyväksymiä lisäehtoja.

Vielä kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia ja korjauksia edellä mainittuihin kauppakirjoihin ja hyväksymään kaupan lopulliset ehdot.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2007 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täytöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, 5 900 000 eurolla Myllypuron ostoskeskuksen vuokrasopimusmuutosten korvausten suorittamista varten.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta nykyisistä vuokra-alueista
	Liite 3	Kartta luovutettavista tonteista

ETU- JA TAKA-TÖÖLÖN PUISTO-, VESI- JA KATUALUEEN (TAIVALLAHDEN RANTA-ALUE, KYLPYLÄHOTELLI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11290)

Khs 2005-140

13. ja 14. kaupunginosan (Etu-Töölön ja Taka-Töölön) puisto-, vesi- ja katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli nro 13467).

Taivallahden ranta-alue sijaitsee Helsingin kantakaupungin läntisellä rantavyöhykkeellä Töölössä. Aluetta rajaavat etelässä Hietarannan uimaranta, pohjoisessa ja lännessä Seurasaarenselkä ja idässä Hesperian esplanadi sekä Merikannontien asuinkorttelit.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ensinnäkin kehittää Hietarantaa kantakaupungin tärkeimpänä uimarantana ja luontevana osana kantakaupungin virkistyskäytössä olevaa läntistä rantavyöhykettä. Toiseksi tavoitteena on monipuolistaa kaupungin vapaa-ajan toimintojen kirjoa kylpylärakennuksella, jolle jo jonkin aikaa on etsitty sopivaa paikkaa Helsingin keskusta-alueen tuntumasta.

Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on tukea ja kehittää rannan käyttöä uimarantana sekä ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueena. Uimaranta on jo pidemmän aikaa kaivannut lisätilaa ja hiekkarannan jatkaminen hyvään ilmansuuntaan avautuvalle Taivalsaaren länsireunalle on luontevaa. Kylpylätoiminnan tavoitteena on jatkaa uimakautta vuoden ympäri.

Alun perin suunnittelualue käsitti sekä nykyisen Hietarannan uimaranta-alueen että nyt käsittelyssä olevan Taivallahden alueen. Suunnittelualue jaettiin luonnoksen hyväksymisen jälkeen kahdeksi asemakaava-alueeksi, uimarannan aluetta koskevaksi Hietarannan ja mm. kylpylän suunnittelun Taivalsaareen mahdollistavaksi Taivallahden alueeksi. Uimarannan kaavaa haluttiin kiirehtiä sillä perusteella, että kahvila- ja pukusuojatilojen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa jo vuonna 2002 ja myös sauna on tarkoitus rakentaa lähivuosina. Hietarannan asemakaava on jo lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä siitä tehdyn valituksen 23.2.2005.

Kylpylärakentamisen mahdollistavan Taivallahden alueen suunnittelu kytkettiin osaksi yleiskaava 2002:n valmistelua ja asemakaavatyötä päätettiin jatkaa vasta uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Oikeusvaikutteisena hyväksytyssä Helsingin yleiskaava 2002:ssa Taivalsaareen on osoitettu rakentamisalue hallinnon ja julkisten palvelujen käyttöön. Merkintä mahdollistaa mm. virkistystä palvelevan rakentamisen. Yleiskaava on jo saanut tältä osin lainvoiman, koska siitä ei valitettu.

Asemakaavan muutoksessa Taivalsaareen on ehdotettu rakennettavaksi kaksi-kolmikerroksinen kylpylähotelli, jonka kerrosala on 12 300 m². Luonnosvaiheesta rakennusoikeutta on pienennetty n. 1 700 m²:llä. Taivalsaaren kärki ja ranta-alue kylpylän ympärillä on suunniteltu puistoksi. Rantaviivan tuntumassa on koko alueen läpi kulkeva kevyen liikenteen raitti. Hietarannan uimarantaa on laajennettu kylpylän edustalle. Taivallahden pienvenesatama on entisellä paikallaan. Lahden pohjukkaan on suunniteltu pieni ranta-aukio, jota rajaa sataman huoltorakennus. Katualueita on selkiytetty mm. Merikannontien ja Eteläisen Hesperiankadun risteyksen kohdalla ja kevyen liikenteen reittejä katujen varressa on parannettu.

Asemakaavan muutoksella rantaa pitkin kiertävä ulkoilureitti Merikannontien reunassa ja Taivalsaaressa vahvistuisi ja selkiytyisi nykyisestään ja sen varteen tulisi julkista rantavyöhykettä elävöittäviä toimintoja. Kylpylärakennuksen arkkitehtuurissa sekä julkisten ulkotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään korkeaan kaupunkiympäristön laatuun, jota tuetaan suunnittelukilpailuilla. Alueelle suunniteltavien rakennusten tulee jatkaa ranta-alueen rakentamisen traditiota puistomaisessa ympäristössä vapaasti olevista matalista rakennuksista, jotka eivät muodosta varsinaista korttelirakennetta ja jotka vahvistavat tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön identiteettiä.

Lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja lausunnosta

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta ilmoittaa 27.5.2004 laadituttaneensa edellä mainitun alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11290/6.5.2004. Lautakunta on 16.12.2004 antanut lausuntonsa ehdotusta vastaan tehtyjen muistutusten, kannanottojen ja annettujen lausuntojen johdosta sekä tehnyt asemakaavakarttaan eräitä vähäisiä tarkistuksia. Lautakunta on tehnyt molemmat päätöksensä äänestämällä.

Lautakunta päätti 27.5.2004 äänestyksen jälkeen äänin 6–2 (Rantanen, Väkiparta), yksi tyhjä ääni, hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Vähemmistön mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi: "siten, että tuleva kaavaesitys perustuu todelliseen hankkeeseen, jonka soveltuvuutta Hietaniemen arvokkaaseen ympäristöön voidaan arvioida alueen kokonaisuuden näkökulmasta. Samalla selvitetään voidaanko nyt esillä olevaa kaavasuunnitelmaa keventää paitsi rakennusmäärässä, erityisesti liikennevaikutuksien osalta. Jatkosuunnittelussa tulee muutenkin selvittää kuinka hankkeen tuottama liikennepaine voidaan ratkaista siten, ettei alueelle muodostu nykyistä vaikeampaa liikenneongelmaa."

Varajäsen Hentilä teki esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Varajäsen Hentilä ilmoitti jättävänsä seuraavan palautusesityksen eriävänä mielipiteenään pöytäkirjaan:

"Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Taivalsaareen kaavoitetaan 4 000–6 000 k-m²kerrosalaa varauksena myöhempää kaupunkilaisten vapaa-ajankäyttöä ja virkistystarpeita palvelevaa hanketta varten."

Lautakunta päätti 16.12.2004 palautusesityksestä äänestettyään äänin 6–2 (Rantanen, Palaste-Eerola), yksi tyhjä ääni, hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Vähemmistön mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että ”rakennusoikeutta vähennetään merkittävästi ja että kaavaan sisältyvän hankkeen liikennevaikutukset ovat kohtuullisempia.”

Edelleen keskustelun kuluessa jäsen Loukoila teki ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Jäsen Loukoila jätti seuraavan sisältöisen palautusehdotuksensa eriävänä mielipiteenä pöytäkirjaan merkittäväksi:

"Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Taivalsaareen kaavoitetaan 4 000–6 000 k-m² kerrosalaa varauksena myöhempää kaupunkilaisten vapaa-ajankäyttöä ja virkistystarpeita palvelevaa hanketta varten."

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 27.5.2004 ja lausunto 16.12.2004 on jaettu erikseen.

Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet

Hietarannan–Taivallahden alueen suunnittelun tavoitteena on luoda alueelle edellytyksiä kehittyä virkistyksen ja vapaa-ajan vieton alueena ja liittää alue entistä paremmin olemassa oleviin reitistöihin ja katuverkkoon.

Töölön läntisen rantavyöhykkeen asemakaavan uudistaminen osa-alueittain on ollut jo useamman vuoden kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa. Myös Töölö-Seura on kiinnittänyt huomiota alueen kehittämis- ja kunnostustarpeeseen kirjeessään 10.11.1997.

Hietarannan–Taivallahden alueen asemakaavan muutos tuli vireille vuonna 1999. Alueelle laadittiin asemakaavan muutosluonnos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 24.2.2000 jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnittelualue käsitti koko ranta-alueen Taivallahden pohjukasta Ourien saarille asti.

Taivalsaareen oli asemakaavan muutosluonnoksessa ehdotettu rakennettavaksi 14 000 k-m²:n suuruinen kylpylähotelli ja sitä kiertävä rantapuisto. Taivallahden pohjukkaan oli sijoitettu venesatama ja rantatori. Uimaranta-alueelle oli ehdotettu rakennettavaksi mm. uusi kahvila- ja pukusuojarakennus ja yleinen sauna.

Töölö-Seura ry jätti Khlle 29.8.2000 Taivalsaareen suunniteltua kylpylä-hotellia vastustavan mielipidekirjeen ja siihen liittyvän kansalaisadressin. Töölö-Seuran toimesta kerättiin 2385 suunnitelmaa vastustavaa allekirjoitusta. Mielipiteensä jättäneiden osallisten ja adressin allekirjoittajien tavoitteena oli useimmiten, ettei alueelle rakennettaisi kylpylähotellia. Osallisten tavoitteena oli kehittää koko Hietarannan–Taivallahden alueen käyttöä virkistysalueena alueen omista lähtökohdista käsin. Kylpylähotellia pienimuotoisempaa uimalaa tai saunaa Taivalsaaren kärjessä pidettiin monissa mielipiteissä toivottavana. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen kulttuurihistorialliset arvot ja suunnittelun tulee olla vuorovaikutteista.

Suunnittelualue jaettiin luonnoksen hyväksymisen jälkeen kahdeksi asemakaava-alueeksi, Hietarannan uimarannan aluetta koskevaksi ja kylpylän suunnittelun mahdollistavaksi Taivallahden alueeksi, koska uimarannan kaavaa haluttiin kiirehtiä ja kylpyläkaava kytkeä osaksi yleiskaava 2002:n valmistelua. Taivallahden asemakaavatyötä haluttiin jatkaa vasta uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, mikäli yleiskaavaan tulisi osoitetuksi rakentamisalue tälle kohdin.

Kvsto hyväksyi 12.2.2003 Hietarannan asemakaavan muutoksen, mutta siitä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset 20.4.2004. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt As. Oy Taivalkulman jatkovalituksen 23.2.2005.

Myös oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002 on jo lainvoimainen tältä osin, koska Taivalsaareen osoitetusta rakentamisalueesta ei valitettu.

Taivallahden asemakaavan muutosehdotuksen lähtökohtana on ollut kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston yhdessä tilaama kylpylähotellin viitesuunnitelma, joka valmistui lokakuussa 2001. Viitesuunnitelman tarkoituksena oli löytää Taivallahden alueelle asemakaavoituksen pohjaksi sellainen kylpyläsuunnitelma, joka on sovitettu vaativalle rakennuspaikalleen Taivalsaareen ja on toisaalta realistinen toteutuakseen ja toimiakseen yksityisenä hankkeena.

Viitesuunnitelma tuotiin 7.3.2002 kaupunkisuunnittelulautakunnan tiedoksi Hietarannan asemakaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Suunnitelman laati Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy. Tehtävään sisältyi rakennuksen kaupunkikuvallisten ominaisuuksien ja arkkitehtuurin tutkimisen lisäksi myös rakennuksen tilaohjelman laatiminen samoin kuin rakennuksen toteutettavuuden arvioiminen. Rakennuksen arkkitehtuurissa ja tilaohjelman sisällössä on korostettu kylpylätoiminnan hallitsevaa roolia suhteessa hotellitoimintoihin. Taivalsaaren kylpylän esikuvat ovat historiallisissa kaupunkikylpylöissä ja terveyskylpylöissä, se ei pyri olemaan viihdekylpylä.

Kaavatyön kuluessa rakennusta pienennettiin asemakaavan muutosluonnokseen nähden 1 700 k-m² ja rakennus sijoitettiin niin, että Taivalsaaren kärkeen jää enemmän puistoaluetta. Taivallahden alueen asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 6.5.2004. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 27.5.2004 äänin 6–2 (1 tyhjä) puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.12.2004 muuttaa asemakaavan muutosehdotusta lausuntojen ja muistutusten johdosta äänin 6–2 (1 tyhjä). Äänestyksen kulku on selostettu esityslistan alussa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Hietarantaa kantakaupungin tärkeimpänä uimarantana ja luontevana osana kantakaupungin virkistyskäytössä olevaa läntistä rantavyöhykettä. Kaupungin tavoitteena on ollut jo useita vuosia monipuolistaa kaupungin toimintojen kirjoa esimerkiksi ehdotetulla kylpylärakennuksella, jolle on aikaisemminkin yritetty löytää sopivaa paikkaa Helsingin keskusta-alueen tuntumasta.

Asemakaavan muutosehdotuksessa osoitettujen toimintojen tavoitteena on tukea ja kehittää rannan käyttöä uimarantana sekä ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueena. Uimarantatoiminta on jo pidemmän aikaa kaivannut lisätilaa ja hiekkarannan jatkaminen hyvään ilmansuuntaan avautuvalle Taivalsaaren länsireunalle on luontevaa. Kylpylätoiminnan tavoitteena on jatkaa uimakautta vuoden ympäri.

Tavoitteena on, että rantaa pitkin kiertävä ulkoilureitti Merikannontien reunassa ja Taivalsaaressa vahvistuisi ja selkiytyisi nykyisestään ja sen varteen tulisi julkista rantavyöhykettä elävöittäviä toimintoja. Julkisten ulkotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrkimys korkeaan kaupunkiympäristön laatuun.

Alueelle suunniteltavien rakennusten tulee jatkaa ranta-alueen rakentamisen traditiota puistomaisessa ympäristössä vapaasti olevista matalista rakennuksista, jotka eivät muodosta varsinaista korttelirakennetta. Rakennuksen arkkitehtuurissa pyritään korkeaan laatuun.

Hietarannan uimarannan ylläpidosta vastaavan liikuntaviraston tavoitteena on laajentaa ahtaaksi käyvää uimarantaa Taivalsaaren edustalle ja lisätä sen palvelutasoa sekä liikunta- että virkistysmahdollisuuksia.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksen taustalla on koko Töölön läntisen rantavyöhykkeen 1990-luvulla alkanut asemakaavoittaminen virkistyksen ja vapaa-ajanvieton alueena. Hietaranta on kaupungin vilkkaimpia ja tunnetuimpia uimarantoja, hyvinä kesinä sillä on yli 200 000 käyttäjää. Hietarannan–Taivallahden alueesta on vuosien varrella muodostunut myös erilaisten ulkoliikuntalajien harrastuspaikka ja asemakaavan muutoksella pyritään edelleen kehittämään alueen ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Kylpylän on katsottu olevan alueelle sopiva virkistystoiminta, koska se jatkaa alueen käyttöä uimalana myös talvella.

Kylpylähotellin korttelialue (KLH-1)

Suunniteltu kylpylähotelli on sijoitettu Taivalsaareen niin, että se tukeutuu Hiekkarannantien mutkaan ja jättää Taivalsaaren kärjen vapaaksi rakentamiselta. Rakennuksen polveileva meritähtimäinen hahmo korostaa kylpylän luonnetta vapaasti puistomaisessa ympäristössä seisovana rakennuksena. Kylpylähotelli on julkinen rakennus Hesperian esplanadin päätteenä. Pohjoisen Hesperiankadun näkymän päätteenä on rakennus, kun taas Eteläinen Hesperiankatu päättyy mereen.

Kahden kerroksen korkuinen kylpylä sekä siihen liittyvät kahvila- ja ravintolatilat talvipuutarhoineen avautuvat ympäröivään puistoon ja merelle. Hotelli on julkisivultaan umpinaisempi kolmikerroksinen rakennusmassa Taivalsaaren pohjoissivulla. Kylpylän katolla on terassi, jonne pääsee sekä kylpylästä että hotellista. Kylpylässä on lisäksi mm. kuntoutus-, kuntoilu- ja kokoustiloja. Rakennuksen huolto- ja pysäköintitilat (75 autopaikkaa) sekä allastekniikka sijaitsevat kellarissa. Rakennuksen kerrosala on 12 300 m².

Uimaranta-alue (VV)

Hietarannan uimarantaa on suunniteltu laajennettavaksi Taivalsaaren länsireunalle enimmillään n. 35 m:n levyisenä kaistaleena. Uimarannan laajennuksen pinta-ala on 5 833 m².

Venesatama-alue (LV)

Taivallahden pohjukan pienvenesatama säilyy nykyisellä paikallaan. Satamassa on n. 280 venepaikkaa. Sataman toimintaa on kehitetty sijoittamalla Taivallahden pohjukkaan rakennettavan pienen aukion reunaan yksikerroksinen rakennus, johon saa sijoittaa kioskikahvilan ja veneilytoimintaa palvelevia tiloja. Veneiden talvisäilytys on poistettu Taivalsaaresta.

Puistoalue (VP)

Taivalsaaren kärki ja rantavyöhyke Hesperian esplanadilta asti on suunniteltu puistoalueeksi. Ranta on tarkoitus rakentaa luonnonmukaisena Taivallahden pohjukkaa lukuun ottamatta. Suunniteltu rantaviiva seurailee Taivalsaaren pohjoisreunalla nykyistä rantaviivaa kuitenkin niin, että penkereiden loiventamisen ja rantaviivan sujuvan linjauksen vuoksi joudutaan tekemään n. 5–15 m:n rannantäyttöjä ja toisaalta Taivallahden pohjukassa ranta-aukion kohdalla nykyistä täytöin syntynyttä rantaa kaivamaan vesialueeksi.

Taivalsaaren kärjessä (Sigurd Frosteruksen puistossa) ja Hesperian esplanadin puistossa säilytetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa.

Liikenne ja pysäköinti

Merikannontie on linjattu niin, että se kohtaa Eteläisen Hesperiankadun suorakulmaisena T-risteyksenä. Järjestely on liikenteellisesti nykyistä selkeämpi ja turvallisempi. Lisäksi Hesperian puisto eheytyy, kun nykyisten katujen väliin jäävä kolmiomainen alue voidaan liittää osaksi puistoa. Kevyen liikenteen asemaa Hiekkarannantien varressa on parannettu niin, että molemmille puolille katualuetta on suunniteltu jalkakäytävä ja kadun toiselle puolelle pyörätie. Hiekkarannantie liittyy näin osaksi Helsingin niemen rantoja kiertävää kevyen liikenteen reitistöä.

Pysäköintipaikkojen tarve alueella on suurimman osan vuodesta vähäinen, mutta kesällä vilkkaimman uimasesongin aikana tai joulun aikaan hautausmaalla kävijöiden vuoksi pysäköintipaikoista voi olla joinakin päivinä pulaa. Hiekkarannantien varressa kaava-alueella on n. 70 kadunvarsipaikkaa. Taivallahden monitoimikenttä voi tilapäisesti toimia pysäköintialueena esimerkiksi alueella järjestettävän suuren tapahtuman aikana. Kylpylähotellin pysäköinti on sijoitettu rakennuksen kellariin (75 autopaikkaa).

Rakennuksen saattoliikenne on suunniteltu niin, että asiakkaat jätetään takseista ja tilausbusseista kylpylän sisäänkäynnin edustalla olevalle sisäänkäyntiaukiolle. Kylpylähotellin huoltoliikenne on suunniteltu kellarin kautta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kylpylähotellin rakentaminen aiheuttaa muutoksia alueen kaupunkikuvaan. Nykyisin Taivalsaari hahmottuu lähes rakentamattomana niemenä, joskin kaksikerroksinen varikkorakennus ja veneiden talvisäilytys katoksineen ovat varsinkin talviaikaan olleet voimakkaasti näkyvissä monelta suunnalta tarkasteltuna. Varikkorakennus on kiinteistöviraston toimesta sittemmin purettu. Nykyinen puusto Taivalsaaressa on nuorehkoa, mutta muodostaa varsinkin niemen kärjessä vehreän rantasilhuetin.

Suunniteltu kylpylähotelli on Taivalsaaressa sijainnutta varikkorakennusta selvästi suurempi ja kaupunkikuvallisesti näkyvämpi. Se on sijoitettu Hietarannantien mutkaan niin, että Taivalsaaren puustoltaan tiheämpi ja pienen kummun muodostama kärki säilyy puistona ja pehmentää rakennuksen suhdetta avoimeen maisemaan. Kylpylähotelli on matalahko, kaksi–kolmikerroksinen rakennus ja sen polveilevalla muodolla on pyritty välttämään ylipitkien julkisivujen syntymistä. Rakennus on mereltä päin katsottuna horisontaalinen ja selvästi matalampi kuin taustalla kohoava puusto ja kaupunkirakenne. Kylpylä-, aula- ja kahvilatilat avautuvat läpinäkyvinä kaupunkirakenteeseen ja maisemaan.

Rakennuksen sijoituksessa ja mitoituksessa on otettu lähtökohdaksi kantakaupungin läntisen rantavyöhykkeen luonne puistomaisena ympäristönä, jonka sisällä voi olla erilaisia vapaa-ajantoimintoja tukevia rakennuksia. Rakennuksen asemakaavallisena ideana on kaupunkiakselin (Hesperian esplanadi) päättyminen merkittävään rakennukseen. Alueen virkistyspalvelut lisääntyvät ja kaupunkilaisille avoin uimaranta- ja puistoalue laajenee nykytilanteeseen verrattuna.

Kylpylähotellin rakentamisen vaikutusten arvioinnissa alueen kaupunkikuvaan on käytetty hyväksi eri suunnista mallinnettuja perspektiivikuvia, alueleikkauksia ja pienoismallia.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Hiekkarannantien keskimääräinen vuorokausiliikenne Eteläisen Hesperiankadun ja Hietaniemenkadun välillä on nykyisin 730 autoa vuorokaudessa ja kylpylähotellin rakentamisen jälkeen n. 1300 autoa vuorokaudessa. Kantakaupungin liikenneverkossa liikennemäärä on edelleen varsin pieni eikä aiheuta liikennemeluhaittaa. Kylpylähotellin huolto on järjestetty maanalaisen kellarin kautta eikä se aiheuta merkittäviä häiriöitä alueella liikkuville. Merikannontien liikennemäärä on tällä hetkellä n. 7600 autoa/vrk, Hietakannaksentien 6800 autoa/vrk ja Mechelininkadun n. 26700 autoa/vrk.

Kevyen liikenteen yhteydet alueella paranevat nykytilanteeseen nähden ja alue liittyy nykyistä paremmin osaksi kantakaupungin kevyen liikenteen verkostoa. Hiekkarannantien varteen rakennetaan jalkakäytävät ja pyörätie. Rantaa pitkin kiertävä kävelyreitti on suunniteltu nykyistä selkeämmäksi ja myös Merikannontien ja venesataman kohdalla on nykyistä parempi mahdollisuus kulkea veden äärellä.

Alueelle tulee rakentaa teknisen huollon verkostot. Vesihuolto on rakennettava Hiekkarannantien ja Merikannontien liittymästä ja kaukolämpö Mechelininkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun liittymästä. Hiekkarannantiessä on nykyisin sähkönjakelun ja tietoliikenteen kaapeleita.

Vaikutukset luonnonympäristöön

Alueella on pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuminen johtuu alueella harjoitetusta toiminnasta ja alueelle tuoduista täytemaista. Pilaantuminen ei aiheuta välitöntä terveysriskiä, mutta alueen käyttötarkoituksen muuttuessa pilaantuneet alueet tulee kunnostaa. Toimenpide parantaa kaupunkiympäristön yleistä laatua.

Veneily on oletettavasti aiheuttanut meren pohjan sedimenttien pilaantumista orgaanisilla tinayhdisteillä, mutta sedimenttien laatua ei ole tutkittu. Jotta Taivallahden pohjukkaan voidaan liikennöidä vesibusseilla, tulee vesialueella tehdä ruoppausta n. 1200 m³ktr:n verran. Ruoppaus aiheuttaa veden lyhytaikaista, n. 2 kuukauden mittaista samenemista työkohteessa. Mikäli sedimentit sisältävät haitta-aineita, alue ruopataan sellaisella työtavalla, että pinnassa olevat pilaantuneet sedimentit poistetaan eri vaiheessa kuin alla olevat puhtaammat sedimentit ja että kiintoaineksen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Toimenpiteellä ei ole mainittavaa haitallista vaikutusta vesiluontoon tai virkistyskäyttöön, koska vaikutuksia voidaan huomattavasti vähentää työn ajoittamisella. Toimenpide ei myöskään juurikaan kohenna Taivallahden vesiluonnon tilaa, sillä lahden laajuus on n. 62 000 m² ja ruopattavan alueen laajuus vain n. 2 200 m².

Vaikutukset alueen maisemaan ja virkistysarvoihin

Maisemallinen ominaisluonne

Taivallahden alue Hietarannan uimarantoineen on ollut tärkeä virkistysalue töölöläisille ja kaikille helsinkiläisille aina 1930-luvulta lähtien. Luonnonmukaisen uimarannan sijainti näin lähellä tiivistä, historiallista kaupunkirakennetta on ainutlaatuista pääkaupunkien joukossa.

Alueen maisemallisen ominaisluonteen muodostavat hiekkarannan avoimuus ja sen myötä näkymäyhteys Seurasaarenselän merialueelle sekä puistomainen ympäristö yhdistettynä luonnonkallioihin. Taustana ovat hautausmaa-alueet muureineen. Maisematilan muodostumiselle vanhan puuston merkitys on olennainen. Hiekan varastointialueena pidetty alue on muodostunut mosaiikiksi kulttuuri- ja luonnonarvoja ja kiinteäksi osaksi kaupunkikulttuuria.

Rannan muoto mahdollistaa kasvillisuuden reunustaman, itsenäisen paikan synnyn, jota uusi kylpylärakennus pyrkii osaltaan rajaamaan.

Maisemavaikutukset

Kylpylähotelli tulee sijoittumaan entisen varastorakennuksen ja sorakentän paikalle, mikä rajoittaa sen välittömät vaikutukset lähiluontoon paikallisiksi.

Muutos suurmaisemassa ja näkymien kannalta on merkittävämpi. Nykyisin, lähestyttäessä aluetta Eteläisen Hesperiankadun suunnasta, merinäkymä tulee osaksi kävijän kokemusta männynrunkojen lomitse jo Hesperian esplanadin länsipäässä. Eteläisen Hesperiankadun linjassa näkymän päätteenä on edelleen meri, mutta Hiekkarannantien mutkassa katua rajaa rakennuksen sisäänkäyntijulkisivu. Hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi on tärkeää, että tämä kylpyläosa on ilmeeltään mahdollisimman läpinäkyvä ja kevyt.

Rakennus näkyy suurmaisemassa myös länsisuunnalta, Seurasaarenselältä ja Seurasaaresta. Myös Meritallin suunnalta ja uimarannan suunnilta avautuvaan maisemakuvaan se vaikuttaa tekemällä rannasta rakennetumman luonteisen. Mereltä päin katsoen rakennuksen massa sopeutuu puuston latvusten muodostamaan horisonttiin eikä nouse sen yläpuolelle.

Kylpylähotellin suhteellisen suurta rakennusmassaa on jäsennelty maisemassa mittakaavaltaan pienempiin osiin rakennuksen vapaasti polveilevilla julkisivuilla, joiden ympäri puisto kietoutuu. Rakennus jakautuu kahteen osaan, joilla on eri luonne. Hotelli on puujulkisivuinen umpinaisempi rakennusmassa, kun taas kylpylä avautuu lasijulkisivuisena voimakkaasti maisemaan ja lähiympäristöön.

Vaikutukset virkistyskäyttöön

Kylpylän ja erityisesti hotelliosan paikallista, rantaa yksityistävää vaikutusta on hälvennetty julkisen puiston ulottamisella sen ympäri rantaan. Niemenkärjen vapauttaminen nykyisestä käytöstään julkisen käyttöpuiston osaksi sekä hiekkarannan laajentaminen rantaviivan suuntaisena ovat virkistyskäytölle myönteisiä vaikutuksia. Käytettävyys lisääntyy, ja hellepäivinä nykyisin lähes kestämätön käyttöpaine jakaantuu laajemmalle alueelle. Mahdollisesti entisestään lisääntyvä käyttäjämäärä aiheuttaa esimerkiksi pysäköintitilan (autot, pyörät) ja nykyistä paremman vesi- ja viemärihuollon tarvetta.

Rockkonsertit ym. ajoittaiset tapahtumat aiheuttavat jo nyt mittavaa pysäköintipainetta alueelle. Tämän paineen purkautuminen lähialueille vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja käyttöviihtyvyyteen. Koko hankkeen maisemallinen onnistuminen edellyttääkin kaiken pysäköinnin ja huollon järjestämistä pois näkyvistä maan alle. Tilausbussien määrä tulee lisääntymään, ja tähän tulee varautua minimoimalla sen vaikutus näkymille ja alueen luonnolle.

Alueen läpi kulkeva reitti yhdistää Hesperian esplanadin ja Hietaniemen rannan reitit. Se on osa Helsingin rantoja kiertävää seudullista rantareittiä pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seudullisen ulkoilureittisuunnitelman mukaan (hanke vuoteen 2010 mennessä). Reitin merkitys kasvaa entisestään, kun Jätkäsaari rakentuu. Tavoitteena on miellyttävä työmatka/virkistyspyöräily ja jalankulku merellisessä ympäristössä.

Vaihtoehtoiset reitit rannan kautta myös pyöräilijöille, esimerkiksi nurkka-aukion kohdalla myös rannan kautta, antavat virkistyksellistä lisäarvoa. Tämän reitin standardin parantamisella on vaikutusta alueen kasvillisuudelle ja esimerkiksi vanhan puuston säilymiselle.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien

toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Asemakaavan toteutuminen tuo alueelle uusia toimintoja, kuten esimerkiksi mahdollisuuden kylpylän tarjoamiin palveluihin. Alueesta tulee nykyistä suunnitellumpi ja julkisesta tilasta huolitellummin toteutettua puistoympäristöä kuin nykytilanteessa.

Alueen nykyinen rento sattumanvaraisuus on tällä hetkellä aluetta luonnehtiva ja joidenkin mielestä positiivinen piirre. Alueen tunnelma muuttuu, jos kylpylähotelli ja ympäröivät puisto- ja uimaranta-alueet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Toisaalta alue on pitkään ollut suurelta osin muussa kuin yleisessä käytössä, varikko ja veneiden talvisäilytys ovat vieneet suuren osan Taivalsaaren alueesta ja ympäristö on ollut takapihamaista.

Kylpylähotelli tuo alueelle vilkkautta ja kaupunkielämää myös iltaisin ja talvisaikaan, mutta myös alueen nykyinen rauhallisuus ja hiljaisuus on monen asukkaan mielestä tärkeä ja säilyttämisen arvoinen ominaisuus.

Veneiden talvisäilytyspaikka poistuu Taivalsaaren kärjestä. Maatäytöt ja toiminta on aiheuttanut maaperän pilaantumista raskasmetalleilla. Alue kunnostetaan sellaiseksi, ettei altistumisvaaraa ole.

Virkistystarjonnan monipuolisuuden säilyminen edellyttää uuden sijoituspaikan löytämistä esimerkiksi alueella sijainneelle koira-aitaukselle ja veneiden talvisäilytyspaikalle.

Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön

Taivallahden ranta-alueen lähiympäristössä on useita arvokkaita aluekokonaisuuksia sekä arkkitehtonisesti huomattavia yksittäisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä, jotka on Helsingin yleiskaava 2002:ssa arvioitu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi. Ne ovat Hesperian esplanadi, Hietaranta, Hietaniemen hautausmaa, Krematorio ja Hietakannas, Soutustadion ja sen pohjoispuolella sijaitseva Humalluoto sekä autokomppanian rakennukset. Näitä kohteita tulee yleiskaavamääräyksen mukaan kehittää siten, että niiden arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Alueelle idästä johtava Hesperian esplanadi on merkittävä katu- ja kaupunkitila, joka rajautuu alkupäästään Töölön tiiviisiin kivitalokortteleihin ja loppupäässä muutamiin suurehkoihin julkisiin rakennuksiin. Suunniteltu kylpylähotellirakennus tulee sijoittumaan tämän pitkän istutetun katulinjan päätteeksi merenlahden erottamana.

Kylpylähotellin eteläpuolella sijaitseva Hietaranta on pitkään ollut yksi Helsingin merkittävimmistä ja suosituimmista uimarannoista. Tästä syystä sillä on paitsi maisemallista myös kulttuurihistoriallista merkitystä.

Hietaniemen hautausmaa, joka koostuu monista eri uskontokunnille varatuista osista, on myös valtakunnallisesti merkittävä aluekokonaisuus. (Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto, ympäristöministeriö 1993). Hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1829 ja on perustamisensa jälkeen kokenut lukuisia laajennuksia. Uusi luterilainen hautausmaa sijoittuu välittömästi Hietarannan uimarannan eteläosan länsipuolelle. Sen pohjoispuolella sijaitsevat Hietaniemen uurnalehto ja Krematorio, joka on valmistunut vuonna 1926 Bertel Liljeqvistin suunnittelemana. Kylpylähotelli tulee sijoittumaan vihervyöhykkeen ja mahdollisen monitoimikentän erottamana riittävän etäälle hautausmaasta siten, että se ei häiritse kohteen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja.

Helsingin autokomppania, joka on myöhemmin tunnettu nimellä autopataljoonan kasarmi, on yksi Helsingin ensimmäisiä funktionalistisia rakennuksia. Autopataljoona ja siihen liittyvä autohallirakennus ovat Martta Martikaisen (myöhemmin Ypyä) suunnittelemat ja valmistuneet vuonna 1935. Hilding Ekelundin suunnittelema Soutustadion valmistui vuonna 1939. Soutustadion on yksi ennen vuotta 1940 valmistuneiden olympiarakennusten avainkohteista. Sillä on siten suuri kulttuurihistoriallinen merkitys. Olympiarakennukset edustivat aikoinaan sekä arkkitehtonisesti että teknisesti uudenlaista suunnittelua, joka mahdollisti teräsbetonin käytön rakennusmateriaalina. Humalluodolla on vuonna 1939 rakennetut merimelojien kerhotalo sekä venevajat, jotka ovat P. E. Blomstedtin suunnittelemat.

Suunniteltu kylpylähotelli sijoittuu Taivallahden erottamana Soutustadionin ja Humalluodon eteläpuolelle. Kylpylähotelli ei vaikuta näiden rakennusten arvoja heikentävästi, parhaimmillaan se tulee ansiokkaasti täydentämään eri vuosikymmenten arkkitehtuurin kirjoa.

Arvokkaat aluekokonaisuudet ja rakennusryhmät, joita suunnitellun kylpylähotellirakennuksen lähiympäristöön liittyy, edellyttävät uudisrakentamiselta erityistä laadukkuutta. Korkeatasoisesti toteutettuna kylpylähotellirakennus tulee täydentämään merkittävää lähimiljöötä ja luo uuden ajallisen kerrostuman alueelle.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen liittäminen yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin maksaa n. 515 000 euroa. Jäteveden pumppaamo on laskettu kylpylähotellin omaan investointiosuuteen. Tietoliikennekaapelin siirtäminen muodostettavan tontin ulkopuolelle maksaa n. 13 000 euroa.

Merikannontien jatkaminen, Taivallahden venesataman, laivalaiturin, torialueen ja niihin liittyvien rantojen ja viheralueiden kunnostaminen sekä Hiekkarannantien jalkakäytävä maksavat n. 2 800 000 euroa.

Vesialueella tehtävien ruoppaustöiden ennakoidaan maksavan n. 16 000 euroa, mutta sedimenttien läjittämisen kustannuksiin sisältyy suuri epävarmuus. Kaava-alueella ei ole pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiseen sopivaa maa-aluetta. Venesatamalaitureiden uusiminen maksaa n. 680 000 euroa.

Taivalsaaren itäpuolella tehtävä rantaviivan kunnostus, länsipuolella tehtävä uimarannan laajennus sekä Taivalsaaren virkistysalueet maksavat n. 1 037 000 euroa.

Pilaantuneen maaperän kunnostamisen kustannusarvio on 1 610 000 euroa.

Kaupungin investoinnit ovat yhteensä n. 5 997 000 euroa (alv. 22 %, yk 10 %).

Muut merkittävät vaikutukset

Kylpylähotellin toteuttaminen alueella antaisi alkusysäyksen ja taloudellisia edellytyksiä Taivalsaaren julkisten ulkotilojen kunnostamiselle puistoksi ja uimarannaksi.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 12,82 ha. Kylpylähotellin tontin (KLH-1) pinta-ala on 1,20 ha, uimaranta-alueen (VV) 0,52 ha, puistoalueen (VP) 4,86 ha, venesatama-alueen (LV) 1,47 ha, vesialueen (W) 3,73 ha ja katualueen 1,04 ha.

Kylpylähotellin rakennusoikeus on 12 300 k-m²,josta kylpylän osuus on 4 300 k-m²ja hotellin osuus 8 000 k-m².

Hotelliin on suunniteltu 148 huonetta. Rakennuksen kellariin on suunniteltu 75 autopaikkaa.

Taivallahden pohjukkaan ranta-aukion reunaan suunnitellun yksikerroksisen venesataman huolto- ja kioskikahvilarakennuksen pinta-ala on 170 k-m².

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen

nähtävillä olo sekä muistutukset, kannanotot ja lausunnot

Asemakaavatyö on tullut vireille vuonna 1999. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille vuonna 1999 jokaiseen kotiin jaetussa kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty siinä luetelluille osallisille 13.10.2000 ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on 23.5.2001 muutettu siten, että kaava-alue jaettiin kahteen osaan. Hietarannan osalta asemakaavaluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitettiin osallisille. Osallisten määrää lisättiin. Taivallahden osalta asemakaavan muutosta päätettiin olla viemättä eteenpäin ennen kuin kaupunkisuunnittelulautakunta on ottanut kantaa valmisteilla olleeseen yleiskaavaluonnokseen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on muutettu 30.3.2004 Töölö-Seuran Uudenmaan ympäristökeskukselle jättämän kirjeen johdosta. Tällöin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tarkennettiin kaavan käsittelyaikataulua ja täsmennettiin, mitä arviointeja asemakaavan muutoksesta tehdään.

Taivallahden asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 19.1.–6.2.2004 kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilassa ja Lasipalatsin Kirjakaapelissa. Näyttelyyn oli kaupunkisuunnitteluvirastossa mahdollisuus tutustua virka-ajan lisäksi kahtena iltana, jolloin kaavan valmistelija oli paikalla esittelemässä suunnitelmaa.

./. Asemakaavan muutosehdotus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitetyt mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 27.5.2004, joka on jaettu erikseen.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 15.8.–13.9.2004.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Muistutukset ja kannanotot

Ehdotuksesta on jätetty yhteensä 879 muistutusta, joista 35 muistutusta (kannanotto) on saapunut määräajan jälkeen. Osa muistutuksista on useamman henkilön allekirjoittama. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastoon on saapunut yksi mielipidekirje.

Suurin osa muistutuksista (838 kpl) on allekirjoitettu Töölö-Seuran valmiiksi laatimalle muistutuspohjalle (Hietaranta ja Taivallahden rannat yleiseen käyttöön).

Lisäksi on jätetty 41 muuta muistutusta, joiden jättäjinä on ollut seuroja, taloyhtiötä ja yksityishenkilöitä. Osa näistä muistutuksista on Töölö-Seuran muistutuspohjalle allekirjoitettuja, mutta tekstiin on tehty joitakin lisäyksiä tai muutoksia.

Muistutuksissa ja muissa kannanotoissa toistuvat suurelta osin samat asiat kuin laatimisvaiheen aikana tulleissa mielipidekirjeissä ja suullisissa kannanotoissa. Kylpylähotellin aiheuttama liikenteen lisääntyminen, pysäköintipaikkojen riittämättömyys, rakentamisen suhde maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja pelko ranta-alueen yksityistymisestä toistuvat useimmissa muistutuksissa. Taivalsaaren alue halutaan virkistyskäyttöön niin, että rakentaminen on esitettyä pienimuotoisempaa virkistyskäyttöön suunnattua julkista rakentamista. Muistutusten mukaan suunnittelu ei ole ollut riittävän vuorovaikutteista ja asemakaavan vaikutusten arviointi on ollut riittämätöntä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole määritelty, miten alueen tulevasta käytöstä ja tavoitteista keskustellaan eikä lain ja asetuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ole tehty. Kylpylähotellin on katsottu olevan yleiskaavan ja siihen liitetyn ponnen vastainen. Suunniteltu rakennus on muistuttajien mielestä toisaalta liian pieni ollakseen taloudellisesti kannattava. Lisäksi kylpylähotellin sijaintia vastustetaan siksi, että rakennus häiritsee hautausmaan rauhaa ja asettuu vanhan venäläisen sotilashautausmaan päälle.

Töölö-Seuran laatiman muistutuspohjan sisältö on seuraavanlainen:

Hietaranta ja Taivallahden rannat yleiseen käyttöön

Hietarannan–Taivallahden alue on yksi arvokkaimpia kantakaupungin lähes luonnontilassa olevia virkistysalueita. Koko pääkaupunkiseudun asukkaille tarjoutuu siellä mahdollisuus ihailla Helsingin tyypillistä sisäsaariston luontoa ja näkymiä. Aurinkoisina kesäpäivinä uimarannalla on tuhansittain vapaa-ajan viettäjiä, kesällä 2003 kaikkiaan yli 500 000 kävijää. Avara rantamaisema ja esteetön näkymä Hesperian puiston päätteenä auringonlaskuineen on kaikkien meidän yhteistä omaisuuttamme ja tärkeä viihtyvyysarvo, joka on säilytettävä.

Yleiskaavassa nämä ranta-alueen virkistysarvot on tunnustettu. Siksi alue on merkitty kulttuuriarvoja sisältäväksi virkistysalueeksi. Kuitenkaan näitä arvoja ei ole riittävästi otettu huomioon nyt esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyi seuraavan ponnen: ”Valtuusto edellyttää, että Hietalahden - Taivalsaaren alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa edellytetään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöarvojen, vesistönäkymien ja luonnonarvojen säilyttämistä. Alueen rakentaminen on suunniteltava pienimuotoiseksi ja maisemaa häiritsemättömäksi. Alueen toiminnot suunnitellaan siten, ettei liikennealueiden tarve ja varaukset nykyisestään kasva”. Tätä ei asemakaavaehdotuksessa ole otettu huomioon.

Ei hotellia vaan virkistystoimintaa rannalle

Taivallahteen suunniteltu kylpylähotellihanke (13 000 k-m²) on liian suuri ja sopimaton rannalle. Se aiheuttaa lähialueella sekä liikenne- että ympäristöhäiriöitä. Hotellin sijaan Hietarannan uimaranta-aluetta tulee tuntuvasti laajentaa. Alueelle tulee suunnitella uimarannan ja pelikenttien lisäksi pienimuotoisia virkistykseen, kuntoiluun, terveydenhoitoon ja uimiseen liittyviä toimintoja sekä niiden vaatimia tiloja mataliin rakennuksiin enintään 5 000 k-m².^.

Alueen luonto- ja kulttuuriarvot säilytettävä

Alueen ympäristö- ja kulttuuriarvot on säästettävä. Kehittämistyö on tehtävä niin, ettei luontoa tuhota eikä liikennettä lisätä ja rakentaminen on harkitun pienimuotoista ja asukkaiden tarpeita palvelevaa. Hietaniemen hautausmaa, Hietaranta ja Taivallahti sekä näihin luontevasti liittyvä Seurasaari muodostavat kaupunkirakenteessa arvokkaan maisema- ja kulttuuriympäristökokonaisuuden, joka on säästettävä rauhallisena virkistysalueena tuleville sukupolville.

Vastaukset muistutuksiin ja kannanottoihin

Suunnittelun lähtökohtana on ollut Hietarannan–Taivallahden alueen saaminen yleiseen käyttöön.

Kylpylähotelli on suunniteltu mittakaavaltaan niin pienimuotoiseksi kuin kyseisen toiminnon vaatimat tilat sallivat niin, että rakennuksella olisi realistisia mahdollisuuksia toteutua. Vaikka rakennuksen kerrosalassa mitattu kokonaisvolyymi (12 300 k-m²) on suhteellisen suuri, on rakennuksen muotoilussa, julkisivujen jäsentelyssä, materiaalinkäytössä ja korkeuksissa pyritty pieneen mittakaavaan ja keveään ilmeeseen. Rakennus ei ole kuitenkaan perusluonteeltaan piiloutuva vaan se pyrkii määrätietoisesti muodostamaan Hesperian esplanadin päätteen.

Liikennealueiden varaukset (Hiekkarannantie) levenevät alueelle tällä hetkellä rakennettuun katualueeseen nähden n. 3 m lähinnä siksi, että Hiekkarannantien varteen rakennetaan jalkakäytävät molemmille puolille ja pyörätie kadun toiselle reunalle. Hiekkarannantie on linjattu niin, että sen linjaus noudattaa mahdollisimman hyvin olemassa olevan kadun vapaasti mutkittelevaa katulinjaa. Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen alueella on perusteltua, koska alue liittyy päistään olemassa oleviin kävely- ja pyöräilyreitteihin. Lisääntynyt liikennemäärä Hiekkarannantiellä on yhteensä n. 1 300 autoa vuorokaudessa (lisäys n. 600 autoa vuorokaudessa), mikä on kantakaupungin liikenneverkossa edelleen pienehkö liikennemäärä.

Alueella liikkuvien ihmisten määrä lisääntynee kylpylähotellin rakentamisen, puiston kunnostamisen ja uimarannan laajentamisen myötä rikastuttaen kaupunkielämää alueella.

Alueelle on asemakaavan muutosehdotuksessa varattu tilaa virkistykseen, kuntoiluun ja pienveneilyyn. Uimarantaa on laajennettu pohjoiseen Taivalsaaren edustalle. Lisäksi virkistystoiminnan ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia lisäävät kylpylän tarjoamat palvelut.

Seurasaarenselän maisematilassa kylpylärakennus on matalampi kuin vehreän sisäsaaristomaiseman tai kantakaupungin silhuetti. Rakennus vetäytyy Hiekkarannantien mutkaan pois Taivalsaaren kärjestä, jossa puusto ja hieman korkeammalla oleva maasto pehmentävät rakennuksen suhdetta vesialueeseen. Aikaa myöten kylpylä kätkeytyy entistä enemmän ympäröivän puuston taakse.

Seurasaarenselän maisematila muodostuu luonteeltaan toisistaan poikkeavista osista. Seurasaarenselän Töölön puoleiselle rannalle on tyypillistä puiston ja puistossa tai jopa vesialueella seisovien rakennusten yhdessä muodostama rantamaisema, jonka takana näkyy tiivis ja korkeampi Töölön kaupunkirakenne. Lapinlahden suunnassa Salmisaaren voimalaitos, Ruoholahden torni ja Länsiväylän silta ovat hyvin voimakkaasti rakennettuja elementtejä maisemassa.

Taivalsaari on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden ympäröimä, mutta kauan suurelta osin varikko- ja varastokäytössä ollut, hoitamaton alue. Kantakaupungin läntinen ranta-alue on uimarantoineen ja veneilyyn ja melontaan liittyvine toimintoineen muotoutunut vähitellen vuosikymmenien aikana nykyisen kaltaiseksi virkistysalueeksi. Alueen ominaispiirre on historiallinen kerrostuneisuus ja mosaiikkimainen monipuolisuus, jossa eri aikakausina syntyneet toiminnot elävät rinnakkain. Kylpylä pyrkii luomaan oman aikansa kerrostuman alueelle ja rikastamaan osaltaan virkistysympäristöä. Luonto- ja kulttuuriympäristöarvot säilyvät.

Taivallahden alueen asemakaavan muutos ei mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan miltään osin ole sellainen, että siihen tulisi sovellettavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain ja asetuksen mukainen arviointi. Arviointimenettelyn soveltaminen edellyttää asetuksen mukaiseen luetteloon sisältymättömän hankkeen osalta ympäristöministeriön päätöstä. Alueellinen ympäristökeskus on yhteysviranomainen ja aloitteellinen silloin, kun yksittäisen hankkeen osalta on tarpeen tehdä esitys ministeriölle arvioinnin suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskuksella ei ole ollut kaavoitusprosessin aikana muuta huomautettavaa kaavamuutosta koskeneista selvityksistä tai niiden riittävyydestä kuin että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin vähäiseltä osin Töölö-seuran kirjeen johdosta.

Yleiskaava 2002:een tehtiin Taivalsaaren alueelle rakentamisaluevaraus juuri sille alueelle, johon kylpylähotelli on viitesuunnitelman mukaan sijoitettu. Yleiskaavaa valmisteltaessa viitesuunnitelma oli yleiskaavoituksen pohjana ja rakennuksen koko, korkeus ja arkkitehtoninen ilme sekä yleiskaavan valmistelijoiden että kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten tiedossa. Kylpylähotelli on suunniteltu mittakaavaltaan niin pienimuotoiseksi kuin kyseisen toiminnon vaatimat tilat sallivat niin, että rakennuksella olisi realistisia mahdollisuuksia toteutua. Vaikka rakennuksen kerrosalassa mitattu kokonaisvolyymi on suhteellisen suuri, on rakennuksen muotoilussa, julkisivujen jäsentelyssä, materiaalinkäytössä ja korkeuksissa pyritty pieneen mittakaavaan ja keveään ilmeeseen. Rakennus ei ole kuitenkaan perusluonteeltaan piiloutuva vaan siitä pyritään tietoisesti muodostamaan Hesperian esplanadin pääte.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut 15.6.2004 Khlle lausunnon toivomusponnesta, joka koski Hietalahden–Taivallahden alueen suunnittelua. Khs toteaa vastauksessaan, että ponnessa esitetyt näkököhdat tullaan ratkaisemaan asemakaavoituksen yhteydessä.

Venäläinen sotilashautausmaa ei ole ulottunut kylpylähotellin rakentamisalueelle. Suunniteltu kylpylähotelli ei aiheuta häiriötä muurin takana, lähimmillään n. 150 m:n päässä sijaitsevalle Hietaniemen hautausmaalle.

Lausunnot

Helsingin Vesi ja Helsingin Energia ovat puoltaneet asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Liikuntalautakunta ja yleisten töiden lautakunta ovat kiinnittäneet huomiota mm. puisto-, katu- ja venesatama-alueiden rajoihin niin, että ne luontevammin kuuluvat eri hallintokuntien toteuttamis- ja hoitovastuulle.

Kiinteistölautakunta ehdottaa, että Martta Ypyän aukiolle suunnitellulle paviljongille muodostettaisiin oma tontti.

Jäsen Kanerva ilmoitti kiinteistölautakunnan pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen, jonka mukaan Khlle olisi tullut antaa seuraava lausunto: ”Asemakaavaa ei tule muuttaa esitetyllä, yleiskaavan vastaisella tavalla, vaan yleiskaavan mukaisesti siten, että alueelle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja palvelemaan alueen asukkaiden tarpeita. Esitetty muutos ei ota huomioon valtuuston yleiskaavan käsittelyn yhteydessä hyväksymää pontta (Hirvikallio 47–2). Ponnen sisältö tulee ottaa paremmin huomioon alueen suunnittelussa.”

Ympäristölautakunnan mielestä Taivallahden pohjasedimenttien pilaantuneisuus tulee tutkia ennen ruoppaustöihin ryhtymistä. Lisäksi maaperän pilaantuneisuudesta Taivalsaaressa tulee tehdä lisätutkimuksia.

Kaupunginmuseon mielestä alueella ei sijaitse rakennuksia tai rakennelmia, jotka tulisi suojella. Suunniteltu kylpylähotelli sijoittuu pääosin täyttömaalle eikä vuonna 1826 käyttöön otettu ja vuonna 1876 laajennettu venäläinen sotilashautausmaa ulotu suunnitellulle rakennusalalle.

Pelastuslautakunnan mielestä asemakaavassa tulee varmistaa pelastustoiminnan esteetön toiminta kylpylähotellin tontilla.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksen asiakirjat on laadittu hyvin ja että on perusteltua tutkia rakentamista vaativalle ja erilaisia intressejä sisältävälle paikalle asemakaavalla. Ympäristökeskus olisi toivonut enemmän vaihtoehtoja suunnitteluun ja pitää rakennusta suurikokoisena. Ympäristökeskus on huolissaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamista haitoista alueella, mutta pitää toisaalta asemakaavaa Helsingin joukkoliikennettä suosivan liikenne- ja pysäköintipolitiikan mukaisena. Asemakaavaan tulisi lisätä pilaantuneiden sedimenttien ja maaperän puhdistamiseen kohdistuva asemakaavamääräys. Kun rakennetaan Taivalsaaren kaltaiseen maisemallisesti herkkään paikkaan suurikokoinen rakennus, on tärkeää käydä perusteellinen vuorovaikutteinen keskustelu osallisten ja kaupungin eri instanssien kanssa. Asemakaava on ympäristökeskuksen mielestä muilta osin taitavasti laadittu.

Vastaukset lausuntoihin

Koska kylpylähotellia ei ole tarkoitus rakentaa tai sen toimintaa rahoittaa kaupungin varoin, niin rakennuksen koolle asettaa reunaehtoja rakennuspaikan lisäksi myös kylpylähotellin edellytykset toimia itsenäisenä yrityksenä. Kiinteistöviraston käsityksen mukaan tarvitaan n. 150 majoitushuonetta kylpylätoiminnan lisäksi, jotta toiminnasta tulisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Kylpylätilojen koko on vapaammin suunniteltavissa, mutta suunnitelmassa sen on haluttu olevan rakennuksen ilmeessä ja massoittelussa merkittävässä asemassa niin, että rakennus olisi ilmeeltään ennen kaikkea kylpylä. Kylpylähotellin viitesuunnitelmasta silmän tasolta mallinnetut perspektiivikuvat eivät anna vaikutelmaa erittäin suurikokoisesta rakennuksesta, koska valitut materiaalit, rakennuksen mataluus ja muoto jäsentävät julkisivua pienempiin osiin.

Suunniteltu rakennus Hesperian esplanadin päätteenä ei kuitenkaan ole perusluonteeltaan piiloutuva. Se muuttaa näkymiä monesta suunnasta nykytilanteeseen nähden niin kuin uudisrakentaminen lähes aina tekee.

Asemakaavaan on lisätty määräys sedimenttien pilaantuneisuuden selvittämisestä ennen ruoppaustöiden tekemistä. Vesilain mukaan ruoppaukselle tarvitaan ympäristölupaviraston lupa, mikäli työstä voi aiheutua pilaantumista vesialueella. Lupakäsittelyä varten tulee tehdä tarpeelliset tutkimukset, suunnitelmat ja vaikutusten arviointi. Ruoppaustarve arvioidaan väylän ja laiturin suunnittelun yhteydessä.

Rakennuksen paloturvallisuus on rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä ja poistumisteiden mitoitus ja riittävyys varmistetaan rakennuksen jatkosuunnittelun ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Joka puolelta kierrettävissä oleva suhteellisen väljälle tasaiselle alueelle suunniteltu kaksi–kolmikerroksinen rakennus ei ole lähtökohdiltaan pelastustoiminnan kannalta kovinkaan ongelmallinen.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määrätty, että kylpylähotellin sisääntuloaukiolle on oltava esteetön pääsy ja tila hälytysajoneuvolle, tontille saa rakentaa pelastustoiminnan kannalta tarpeellisia kulkureittejä. Puistoalueen kävelyteille rakennuksen koillis- ja luoteispuolelle on merkitty ajoyhteys hälytysajoneuvolle.

Ranta-aukion reunalla olevan paviljongin on tarkoitus koota suunniteltuun kohtaan puisto- ja venesatama-alueen mahdollisesti tarvitsemia palvelu- ja huoltotiloja. Rakennus on toiminnallisesti osa rantaviivaa pitkin Taivallahden ja Hietarannan aluetta kiertävää puistoaluetta ja siksi se merkitään asemakaavan muutosehdotuksessa rakennusalaksi yleiselle alueelle (VP). Rakennusalan merkinnässä on noudatettu samaa periaatetta kuin Hietarannan asemakaava-alueelle merkityissä pienissä rakennusaloissa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty lausuntojen ja muistutusten johdosta seuraavat tarkistukset:

– Asemakaavan rantaviivan rakentamistapaa koskeviin merkintöihin on lisätty ranta-aukion sekä venesataman kohdalla kulkevan raitin osalle merkintä r-3, jonka mukaan ranta on pystysuoran tukimuurin avulla likimäärin korkeustasoon +1,5 rakennettavaa rantaa.

– Aiemmin venesatama-alueella ollut yleiselle jalankululle varattu alueen osa sataman kohdalla on liitetty osaksi puistoaluetta. Raitti on määrätty rakennettavaksi Martta Ypyän aukion tavoin kivettynä ja alueella olevat tukimuurit, portaat ja luiskat tulee rakentaa luonnonkivestä. Alueella on oltava istutettuja osia, jotka muodostavat kivettyjen alueiden ja Merikannontien kanssa yhtenäisen kaupunkimaisen rantareitin.

– Aiemmin katuaukioksi merkitty Martta Ypyän aukio on merkitty puistoalueen osaksi, joka tulee kivetä aukion tapaan (vp). Alueen päällysteiden tulee olla ajoa kestäviä. Alueen kivetyt osat tulee tehdä luonnonkivestä.

– Katuaukiolle aiemmin osoitetun 200 m²:n suuruisen rakennusalan merkintää on täsmennetty. Ranta-aukiolle on merkitty rakennusala enintään 170 k-m²:n suuruiselle yksikerroksiselle puujulkisivuiselle rakennukselle, johon saa sijoittaa kahvilan katettuine terasseineen sekä venesatamaa ja alueen muuta virkistystoimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään paviljonkimainen ja se tulee liittää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi ranta-aukiota.

– Mahdollisen ulkouima-altaan rakentamisesta on määrätty, että allas on voitava peittää kannella.

– Kylpylähotellin kellariin johtava ajoluiska on siirretty n. 7 m lähemmäksi hotellin itäpäätyä, jotta tarvittava kynnyskorkeus +2,3 voidaan rakentaa ja nykyiset pintavesien tulvareitit säilyttää.

– Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaan sedimenttien pilaantuneisuus on tutkittava ennen vesialueilla tehtäviä ruoppaustöitä.

– Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty kylpylähotellin tonttia koskeva määräys, jonka mukaan tontille saa rakentaa pelastustoiminnan kannalta tarpeellisia kulkuteitä. Sisääntuloaukiolle (au) on oltava esteetön pääsy ja tila hälytysajoneuvoille.

– Yleiselle jalankululle varatuille alueille kylpylähotellin koillis- ja luoteispuolella on merkitty ajoyhteys hälytysajoneuvoille.

– Yleiselle jalankululle varattujen alueiden sijaintia puistoalueella on hieman tarkistettu.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

./. Muistutukset ja lausunnot sekä vastineet niihin on selostettu kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa 16.12.2004, joka on jaettu erikseen. Kahdelle muistutuksen tekijälle (xxxxxx xxxxx ja Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA), jotka ovat muistutuksessaan pyytäneet muistutukseensa perustellun lausunnon, lausunnot on käsitelty Khssa erillisinä asioina.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon jälkeen lähetetyt kirjelmät

Khs ilmoittaa, että Khlle on saapunut kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 16.12.2004 jälkeen kolme jäljempänä selostettua kirjelmää.

xxxx xxxxxxxxxxx ym. kirjelmä

xxxx xxxxxxxxxxx ja 17 muun henkilön mielestä (2.2.2005) Taivallahden alue on yksi arvokkaimpia kantakaupungin virkistysalueita; avara maisema ja esteetön näkymä Hesperian puiston päätteenä auringonlaskuineen on kaikkien meidän yhteistä omaisuutta. Miksi tuhota tämä kulttuurimaisema ja toimiva virkistysalue?

Jokainen helsinkiläinen tietää kuinka raskas liikenne (Mechelinin- ja Runeberginkatu) jo nyt jyrää Töölön läpi. Suunnitteilla oleva hotellihanke lisäisi tätä liikennettä huomattavasti. Nykyisessä asemakaavaehdotuksessa ei ole otettu tarpeeksi huomioon valtuuston jo hyväksymää pontta, jossa edellytetään alueen toimintojen suunnittelemista siten, ettei liikennealueiden tarve ja varaukset nykyisestään kasva. Valtava 150 huoneen hotelli pienellä niemellä keskellä kulttuurimaisemaa on lohduton yhtälö, joka on jyrkässä ristiriidassa tämän valtuuston jo hyväksymän ponnen kanssa.

Hietaranta ja Taivallahti sekä näihin luontevasti liittyvä Seurasaari muodostavat kaupunkirakenteessa arvokkaan kulttuuriympäristökokonaisuuden, joka on säilytettävä rauhallisena virkistysalueena myös tuleville sukupolville. Hotellirakentamisen sijaan Hietarannan uimaranta-aluetta tulisi laajentaa ja sen yhteyteen suunnitella pienimuotoisia virkistykseen, kuntoiluun, uimiseen ja veneilyyn liittyviä toimintoja.

xxxxx xxxxxxxx ym. kirjelmä

xxxxx xxxx ja 36 muuta henkilöä ovat sitä mieltä (5.2.2005), että Hietarannan–Taivallahden alue kaipaa kohentamista. Meneillään oleva alueen asemakaavan muutosehdotus on rakentamismäärältään kuitenkin aivan liian suuri. Hotellitoiminta ja sen kaupalliset vaatimukset, kuten mahdollinen lisärakentaminen ovat ympäristölle vieraita ja sopimattomia elementtejä.

Mittakaavaltaan rakennus on ylisuuri (korkeus 11 m, leveys yli 150 m), massaltaan jättimäinen, jäsentymätön ”kakku”. Suunnitelma ei noudata valtuuston yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä antamia ohjeita pienimuotoisesta rakentamisesta. Se ei liioin kunnioita maiseman ja kulttuuriympäristön arvoja, vaan massiivisella muodollaan ja tarvitsemillaan liikenne- ja paikoitusjärjestellyillään tuhoaa niitä.

Alueelle voisi suunnitella korkeintaan erillisiä pienehköjä paviljonkeja ja siten taata, että alueen puistomaisuus säilyy ja vahvistuu. Uusien toimintojen tulee luontevasti kytkeytyä alueen nykyiseen käyttöön, turvata ulkoilun tarvitsemia palveluita ja olla suunnattu pääasiassa kaupunkilaisten virkistykseksi.

Hietarannan–Taivallahden kaavaehdotus tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja työssä on edellä mainitut näkökohdat otettava huomioon.

xxxx xxxxxxxxx ym. kirjelmä

xxxx xxxxxxxxx ja 23 muun henkilön mielestä (17.2.2005) Hietarannan–Taivallahden suunnittelussa on sivuutettu arvokeskustelu. On selvää, että arvokas ranta-alue kaipaa kohentamista. Mutta mikä olisi sen uusi käyttö? Satunnaisen yrittäjän tiedusteluun perustuva kiinteistöjalostus vai 30-luvulta peräisin olevan virkistysalueen laajentaminen?

Kaavaehdotuksen pohjaksi ei ole käyty riittävän laajaa keskustelua kylpylähotellin rakennuspaikasta ja siihen välittömästi liittyvän Hietaniemen sekä saaristomaiseman arvoista. Hietarannan arvot ovat mm. sen avoimuus, esteettömät näkymät, hautausmaan rauha sekä sen kansalliset symboliarvot ja seremonialliset merkitykset. Tärkeää on myös nauhamaisen virkistysalueen katkeamaton jatkuminen Meilahdesta Lapinlahteen. Näistä luonnon lähtökohdista ja monikerroksisista historiallisista arvoista johtuen niemen ympäristö on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Sitä tulee valtioneuvoston päätöksen mukaan vaalia eikä turmella ylisuurella rakentamisella.

Hotellitoiminta ja sen kaupalliset vaatimukset, kuten mahdollinen lisärakentaminen, ovat ympäristölle vieras ja sopimaton elementti. Kylpylähotelli ei noudata valtuuston yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä antamia ohjeita pienimuotoisesta rakentamisesta. Se ei ota huomioon maisemaa ja kulttuuriympäristöä, vaan massiivisella muodollaan sekä tarvitsemillaan liikenne- ja paikoitusjärjestelyillään tuhoaa niiden arvoja.

Suunnittelun tavoitteiden tarkentamiseksi tarvitaan laajapohjaista arvokeskustelua alueen tulevasta käytöstä. Tämän puuttuminen näkyy selvästi ja huolestuttaa allekirjoittaneita sekä satoja kaavaehdotuksesta muistuttaneita. Alueen nykyisestä luonteesta ja käytöstä lähtien sinne voisi suunnitella erillisiä pienehköjä paviljonkeja ja näin taata, että alueen puistomaisuus säilyy ja vahvistuu sekä turvaa ulkoilun tarvitsemia palveluita pääasiassa kaupunkilaisten virkistykseksi.

Hietarannan–Taivallahden kaavaehdotus tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja työssä on edellä mainitut näkökohdat otettava huomioon.

Khn kannanotto

Khs toteaa kirjeiden johdosta, että niiden sisältö on pitkälti samanlainen kuin muiden, hanketta vastustavien muistutusten ja kirjelmien sisältö. Kirjelmissä esitettyihin näkökohtiin on vastattu edellä esityslistalta ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.12.2004 päivätystä lausunnosta tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Saadun palautteen johdosta kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään myös muita vaihtoehtoja, kuten jäljempänä on selostettu.

Kylpylähankkeen vaihtoehtoiset sijaintipaikat

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on lähettänyt 18.5.2005 kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavanlaisen kehotuksen:

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa vielä tarkemmin selvittämään kylpylähankkeelle vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Selvittelyn piiriin tulisi ottaa ainakin Olympiastadionin ympäristö, Jätkäsaari ja Hernesaaren kärki, Rajasaari ja Sörnäisten ranta poistuvan voimalaitos A:n alueelta. Taivalsaaren kylpylähotellihankkeen osalta ongelmallisena on pidetty mm. kylpylärakennuksen laajuutta ja korkeutta, julkisivumateriaaleja ja myös taloudellista kannattavuutta. Valtuustoryhmien sisällä käydyistä keskusteluista voidaan päätellä, että edellytyksiä asian ratkaisemiselle ei toistaiseksi näyttäisi olevan. Selvityksen tulokset tulisi saattaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen Khlle tiedoksi 31.1.2006 mennessä.

Khs toteaa saatuun selvitykseen perustuen, että Helsingissä on useita ja hyvin erilaisiin kylpyläkonsepteihin soveltuvia alueita ja tällaisen hankkeen sijoittumiseen esimerkiksi mm. Jätkäsaareen tai Hernesaareen, Sörnäistenrantaan tai Kruunuvuorenrantaan tulisi yleispiirteisessä kaavoituksessa luoda edellytykset. Tutkittavana olevista paikoista nopeimmin toteutettavia olisivat merellisen kylpylän osalta Taivallahti ja keskustakylpylän osalta Kampin alue.

Khs katsoo, että asemakaavan muutosehdotuksella on mahdollista luoda kaavalliset edellytykset nopeasti toteutettavissa olevalle hankkeelle. Rakennuksen kaupunkikuvallista ilmettä tulisi kuitenkin vielä kehittää herkkää merenranta-aluetta paremmin huomioon ottavaan suuntaan mm. ikkunajakoa ja niiden kokoa sekä kattomuotoa koskevien yksityiskohtien suunnittelulla.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys 12.1.2006 kylpylähankkeen vaihtoehtoisista sijaintipaikoista on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä (liite 4).

Asemakaavan muutoksen toteutus

Alueen rakentamisaikataulu on hyvin pitkälti riippuvainen siitä, löytyykö kylpylähotellille yksityinen rakennuttaja. Vuonna 1998 yksi kylpylätoimintaa harjoittava yritys, Kuntoutusyhtymä Rehab Group Oy halusi tehdä alueelle tontin varauksen ja myös muita kiinnostuneita tahoja oli yhteydessä mm. kiinteistövirastoon. Kiinnostuneille kuitenkin ilmoitettiin, että tontin varaus on mahdollista tehdä vasta sen jälkeen, kun alueella on lainvoimainen asemakaava. Myös ympäröivien puistoalueiden toteuttaminen on osittain sidoksissa rakennuksen toteuttamiseen. Kylpylähotellin rakentaminen on mahdollista vain, jos sitä ympäröivä puisto- ja uimaranta-alue rakennetaan samanaikaisesti, koska ehjän kokonaisuuden muodostuminen vaatii rantaviivan muokkaamista. Uimaranta-alueen laajentaminen, venesataman kohdalla oleva rantaraitti ja Taivallahden pohjukan ranta-aukio voidaan toteuttaa kylpylähotellista riippumatta.

Khs toteaa vielä, että koska alueen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys on erityisen suuri ja edellyttää siten poikkeuksellisen korkeatasoista ja harmonista arkkitehtuuria, Khs tulee asemakaavan täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottamaan kiinteistölautakuntaa edellyttämään tontinluovutuksen yhteydessä, että kylpylähotellista on järjestettävä kansainvälinen kutsukilpailu, johon kutsuttavista arkkitehdeistä on sovittava kaupungin kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khn vähemmistön (Hellström, Lehtipuu, Malinen, Moisio, Ojala, Pajamäki ja Peltokorpi) mielestä Khn olisi tullut palauttaa Taivallahden ranta-alueen kylpylähotellin asemakaava uudelleen valmisteltavaksi siten, että mahdolliselle hankkeelle etsitään sijoituspaikka uusilta, merellisiltä osayleiskaava-alueilta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 13. ja 14. kaupunginosan puisto-, vesi- ja katualueen (muodostuu uusi kortteli nro 13467) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.5.2004 päivätyn ja 16.12.2004 muutetun piirustuksen nro 11290 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11290 (Taivallahden ranta-alue ja kylpylä Töölössä)
	Liite 2	Havainnekuva (Taivallahden ranta-alue ja kylpylä Töölössä)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 27.5.2004 (Taivallahden ranta-alueen asemakaavan muutos), erillinen liite
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 16.12.2004 (Taivallahden ranta-alueen asemakaavan muutos), erillinen liite
	Liite 5	Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys 12.1.2006 kylpylähankkeen vaihtoehtoisista sijaintipaikoista, erillinen liite

VIIKIN KORTTELEIDEN NRO 36273 - 36275 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ VIIKIN, VARTIOKYLÄN JA MELLUNKYLÄN ERÄIDEN ALUEIDEN (VIIKIN TYÖPAIKKA-ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11490)

Khs 2006-323

36. kaupunginosan (Viikin) kortteleiden nro 36273–36275 sekä liikenne-, suojaviher- ja katualueiden asemakaavaehdotus sekä 36. kaupunginosan (Viikin) liikenne- ja katualueiden, 45. kaupunginosan (Vartiokylän) liikenne-, suojaviher- ja katualueiden ja 47. kaupunginosan (Mellunkylän) liikenne- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Latokartanon pohjoisosassa Latokartanonkaaren, Lahdenväylän ja Kehä I:n välisellä alueella.

Tiivistelmä Latokartanon työpaikka-alue sijaitsee varsin näkyvällä paikalla Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymän tuntumassa. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on työpaikka-alueen sijoittaminen suojavyöhykkeeksi vilkasliikenteisten väylien ja asuinalueen väliin yleiskaava 2002:n sekä Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana olleen Viikin osayleiskaavan mukaisesti. Samalla alue täydentää ja monipuolistaa Viikkiin tulevaa työpaikkatarjontaa mahdollistamalla joustavasti erikokoisten ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä kohtuuhintaisten toimitilojen rakentamisen Latokartanoon.

Kaava-alueen pinta-ala on 7,778 ha. Kokonaiskerrosala on 40 200 m²ja keskimääräinen korttelitehokkuus e = 1.0. Alueelle tulee n. 500–600 työpaikkaa.

Toimitilarakennusten korttelialueille voi sijoittua julkisia palvelutiloja, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Lisäksi rakennusten ensimmäiseen kerrokseen voi sijoittua liiketilaa enintään 15 % tontin kokonaiskerrosalasta. Toimitilarakennusten korttelialueet on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa joustavasti halutun kokoisina yksikköinä. Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen tonttijako siten, että tonttien rakennusoikeus on 1 200–4 000 k‑m². Suurin sallittu kerrosluku on Latokartanon lähipalvelukeskuksen läheisyydessä neljä ja viisi ja alueen muilla osilla kolme.

Rakennukset on sijoitettu siten, että ne rajaavat Latokartanonkaarta sekä Lahdenväylältä Kehä I:lle johtavaa ramppia. Liikenne tonteille johdetaan Latokartanonkaarelta tai Latokartanonkaareen liittyviltä tonttikaduilta. Autopaikat sijoittuvat korttelialueiden keskelle tai Lahdenväylän ja Kehä I:n varteen.

Alueen eteläpuolella kulkee Latokartanonkaari, joka on Latokartanon kokoojakatu. Se yhdistyy Pihlajamäentiehen Tiedepuiston kohdalla ja Kehä I:een Kivikonlaidan tulevassa eritasoliittymässä. Pihlajamäentieltä on Lahdenväylälle tällä hetkellä liittymä etelään keskustan suuntaan sekä varaus pohjoisille rampeille. Latokartanonkaarta pitkin tulevat kulkemaan Helsingin keskustaan menevät bussit. Kaava-alueen kohdalle sijoittuu kaksi pysäkkiparia. Myös Kehä I:n varrelle sijoittuu bussipysäkki. Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen varaus yleiskaava 2002:n mukaiselle, Malmin suuntaan johtavalle pikaraitiotie "Viiralle". Latokartanonkaaren varteen Latokartano V -alueen kohdalle osoitettu yleinen pysäköintialue (LP) on tarkoitettu Viikkiä palvelevaksi raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueeksi.

Suunnittelualueen itäosaan on osoitettu Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon johtava kevyen liikenteen yhteys, joka rakennetaan vihersiltana Kehä I:n yli.

Alueen keskelle on merkitty suojaviheralue, jossa on suojeltavia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.

Asemakaavalla muutetaan Mellunkylän ja Viikin kaupunginosien välinen raja liikennealueiden rajalle siten, että Latokartanon työpaikka-alueen korttelit ja niihin liittyvät suojaviheralueet ovat kokonaisuudessaan Viikin kaupunginosan puolella.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta ilmoittaa (15.12.2005) laadituttaneensa alussa mainitun alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen.

Lautakunta toteaa mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Latokartanon alueen kautta on osoitettu nopean raitiotien (Viira) varaus sekä Latokartanon asuinalueelle että Malmin suuntaan. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Viikin osayleiskaavassa, joka on ollut Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana, alueelle on merkitty liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue, suojaviheraluetta sekä pääulkoilureitit Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuiston suuntaan.

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa vuosina 1987, 1996 ja 1997 vahvistetut asemakaavat sekä vuonna 2002 lainvoiman saanut asemakaava. Asemakaavat sisältävät Lahdenväylän ja Kehä I:n/Myllymestarintien katu- ja liikennealueita, Kehä I:n ylittävän kevyen liikenteen sillan sekä kaupunginosien rajoja.

Rakennuskielto

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Maanomistus

Alueen maanomistajat ovat Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä. Helsingin kaupunki omistaa alueesta n. 6,321 ha ja Helsingin seurakuntayhtymä n. 1,457 ha.

Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä ovat tehneet seurakuntayhtymän Latokartanossa omistamaa yhteensä 16,8 ha:n suuruista maa-aluetta koskevan esisopimuksen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on osa rakenteilla olevaa Latokartanon asuinaluetta, jonne tulee asunnot noin 10 000 asukkaalle sekä 100 000 k-m² työpaikkoja ja palveluja. Tämä kaava-alue sijaitsee Latokartanon pohjoisosassa ja on viimeinen Latokartanoon kaavoitettava alue. Latokartanon asuinalueen rakentaminen on edennyt etelästä alkaen siten, että kolme ensimmäistä aluetta ovat lähes valmiiksi rakennettuja. Tällä hetkellä rakentaminen on käynnissä lähipalvelukeskuksessa ja neljännellä alueella ja etenee edelleen itään siten, että alue on kokonaisuudessaan rakennettu vuosikymmenen vaihteen jälkeen.

Kaava-alue on rakentamaton kapea metsäkaistale vilkasliikenteisten Lahdenväylän, Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välissä.

Rakennettu ympäristö

Alueen eteläpuolella oleva Latokartanonkaari nousee Agronominkadun risteyksestä lähtien n. 5 % kaltevuudella tasolta +10 mpy tasolle +25 mpy. Tällä osalla alue rajautuu Latokartanonkaaren tasauksista johtuviin kallioleikkauksiin.

Alueen itäosan kautta kulkee syväuomainen Viikinoja, joka Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välisellä osalla on kaivettu oja. Viikinoja kerää vesiä pohjoisesta Kivikon alueelta ja siinä on ajoittain, etenkin keväisin ja sadekausina runsaasti vettä.

Alueen keskivaiheilla on Kehä I:n alittava kevyen liikenteen alikulkutunneli, josta johtaa Kehä I:n suuntainen kevyen liikenteen raitti itään. Alikulkutunnelin vieressä on maanalaisiin tiloihin johtavan tunnelin suuaukko.

Alueen länsiosassa on Latokartanonkaaren ja Lahdenväylän välillä n. 80 m:n osuus Latokartano IV -alueella jatkuvaa tykkitietä, joka on alun perin Malmilta Puodinkylään vievä vanha tie.

Luonnonympäristö

Kaava-alueen leveys on n. 45–90 m. Kapeudesta huolimatta alue on kasvillisuudeltaan ja topografialtaan vaihtelevaa. Leveimmillään alue on keskiosallaan sekä länsiosassa, jossa maasto on pääosin kalliomaastoa. Maanpinnan korkeus on noin tasossa +11–+30 mpy.

Alueella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Länsiosan kallioalueilla valtapuuna on mänty, itäosassa kuusi.

Latokartanon pohjoisosan kallioalueella on luonnonarvona ollut arvokkaaksi luokiteltu, lajilukumäärältään pinta-alaansa nähden huomattava kääpien esiintymä. Esiintymäalue on kuitenkin tutkimuksen laatimisajankohdan jälkeen huomattavasti pienentynyt Latokartano IV ‑asuinalueen sekä Latokartanonkaaren rakentamisen johdosta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueelta Myllypuron suuntaan johtaa kaukolämpöjohto Kehä I:n eteläreunassa. Johto sijaitsee osittain kalliotunnelissa, jonka suuaukko sijaitsee alueella. Kaukolämpötunnelin kautta on yhteys myös tunneliviemäriin. Alueen poikki kulkee vanhempi keskijännitteen avojohto ja maisemasillan alueella maakaapeli. Latokartanonkaarelle on rakennettu viime vuosina asuinalueiden yhdyskuntatekniikkaa, jota täydennetään alueen rakentamisen myötä.

Maaperä Alueen länsipuoli sijaitsee kallioselänteellä, jolla on matalia maatäytteisiä painanteita. Latokartanonkaaren varressa on usean metrin korkuisia kallioleikkauksia. Alueen itäosassa on kaksi pehmeikköaluetta ja niiden välissä pienempi kallioselänne. Kehä I:n ylittävän, Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon suunnitellun vihersillan alue sijaitsee Hallainvuoren selänteen länsirinteellä. Viikinojan luoteispuolella sijaitsevalla pehmeiköllä on pinnassa täytemaata. Savikerros on syvimmillään n. 7 m. Alueen kaakkoisosassa sijaitsevalla pehmeiköllä pinnassa on lähirinteiltä huuhtoutuneita hiekkoja ja saattaa olla myös jonkin verran eloperäisiä maalajeja. Savikerroksen suurin paksuus on n. 10 m. Pehmeikköalueilla pohjavedenpinta noudattelee Viikinojan pintaa ja on n. +15–+16. Pehmeikön reunassa sijaitsevan alikulkukäytävän sadevesiviemäröinti kuivattaa jonkin verran myös maaperää.

Suojelukohteet

Alueen keskivaiheilla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia linnoituslaitteita.

Ympäristöhäiriöt

Alueen luoteispuolella olevalla valtatie 4:llä, Lahdenväylällä, nykyinen keskivuorokausiliikenne on n. 52 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2025 n. 82 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueen länsiosaan ulottuu Lahdenväylän varteen rakennettu meluaita.

Alueen koillispuolella sijaitsee maantie 101, Kehä I/Myllymestarintie, jonka nykyinen keskivuorokausiliikenne on n. 64 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteiden mukaan keskivuorokausiliikenne on vuonna 2025 n. 88 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne aiheuttaa kaava-alueelle voimakasta melua.

Liikenne-ennusteiden mukaan Latokartanonkaaren keskivuorokausiliikenne vuonna 2025 on kadun länsiosassa n. 8 000 ja itäosassa n. 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Lahdenväylän ja Kehä I:n sekä Latokartanonkaaren liikenteen päästöt estävät asuinkortteleiden sijoittamisen väylien väliselle alueelle.

Myös Malmin lentokentän lentoliikenne aiheuttaa alueelle lentokoneiden ääntä. Lentomelualue ulottuu pohjoisesta eritasoliittymän alueelle.

Alueen keskivaiheilla, kevyen liikenteen alikulkukäytävän eteläpuolella, on täytemaa-alue, joka on rakennettu kaukolämpötunnelin rakentamisen yhteydessä. Alueella ei ole tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia eikä alueella ole harjoitettu maaperää likaavaa toimintaa (Maankäytön muutosalueiden saastuneisuuden arviointi, kaupunkisuunnitteluvirasto 2000). Viikinojan sedimenteissä saattaa olla alueen koillispuolelta pintavesien mukana kulkeutuneita haitta-aineita. Vilkasliikenteisten väylien varressa pintamaakerroksessa on tyypillisesti ohuelti pölyn mukana kulkeutuneita haitta-aineita.

Muualla kaava-alueella ei ole täytemaita eikä maaperän pilaantumista ole syytä epäillä.

Tavoitteet Viikki on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä rakentamisalueista Helsingissä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana olleen Viikin osayleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueen sijoittaminen suojavyöhykkeeksi vilkasliikenteisten väylien ja asuinalueen väliin. Samalla alue täydentää ja monipuolistaa Viikkiin tulevaa työpaikkatarjontaa. Alueen näkyvää sijaintia ja topografiaa pyritään hyödyntämään alueen positiivisena tekijänä.

Toimitilarakentamisella ja meluesteillä suojataan Latokartanon asuinaluetta Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta.

Tavoitteena on myös mahdollistaa yleiskaava 2002:ssa osoitetun nopean raitiotie "Viiran" johtaminen alueen kautta sekä Malmin suuntaan että Latokartano V -alueelle.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaava-alue käsittää Latokartanon viimeisen asemakaavoittamattoman alueen. Alue sijaitsee varsin näkyvällä paikalla Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymän tuntumassa. Alueelle sijoittuu työpaikkarakentamisen lisäksi suojaviheralue sekä tarvittavat Latokartanon asuinaluetta Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta suojaavat meluesteet. Kaava-alueen pinta-ala on n. 7,778 ha ja sinne sijoittuu n. 500–600 työpaikkaa. Työpaikka-alueelle tuleva rakentaminen on sijoitettu siten, että siitä mahdollisimman suurelta osin muodostuu suojavyöhyke vilkasliikenteisten Lahdenväylän ja Kehä I:n sekä Latokartanon asuinalueen välille.

Asemakaava on laadittu siten, että se mahdollistaa joustavasti erikokoisten ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä kohtuuhintaisten toimitilojen rakentamisen alueelle.

Voimakkaista maastonmuodoista ja Latokartanonkaaren tasauksen johdosta joudutaan erityisesti alueen länsiosassa maastoa tasaamaan. Tämän vuoksi rakentaminen on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan Latokartanonkaaren varteen.

Kaava-alueen eteläpuolella kulkee Latokartanonkaari, joka on Latokartanon alueen kokoojakatu. Latokartanonkaari johtaa Tiedepuistosta Pihlajamäentieltä Kivikonlaidan tulevaan eritasoliittymään Kehä I:lle.

Asemakaavalla muutetaan Vartiokylän, Mellunkylän ja Viikin kaupunginosien välistä rajaa liikennealueiden rajalle siten, että Latokartanon työpaikka-alueen korttelit ja niihin liittyvät suojaviheralueet ovat kokonaisuudessaan Viikin kaupunginosan puolella.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

Toimitilarakennusten korttelialueille voi sijoittua julkisia palvelutiloja, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Lisäksi rakennusten ensimmäiseen kerrokseen voi sijoittua liiketilaa enintään 15 % tontin kokonaiskerrosalasta. Toimitilarakennusten korttelialueet on suunniteltu siten, että ne voidaan jakaa tonteiksi, joiden rakennusoikeus on 1 200–4 000 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on Latokartanon lähipalvelukeskuksen läheisyydessä neljä ja viisi ja alueen muilla osilla kolme.

Rakennukset on sijoitettu siten, että ne rajaavat Latokartanonkaarta sekä Lahdenväylältä Kehä I:lle johtavaa ramppia. Pysäköinti ja huoltoliikenne tonteille johdetaan Latokartanonkaarelta tai Latokartanonkaareen liittyviltä tonttikaduilta. Tonttikadut on mitoitettu siten, että niille voi sijoittua muutama autopaikka lyhytaikaista pysäköintiä varten.

Erityisalue (EV)

Alueen keskelle, Kehä I:n varteen on merkitty suojaviheralue, jolle sijoittuu säilytettäviä ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, kaukolämpö- ja viemäritunneleiden suuaukko sekä Kehä I:n alittavalta kevyen liikenteen alikulkukäytävältä itään johtava kevyen liikenteen raitti.

Viikinoja sijaitsee EV-alueella Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välissä. EV-alueelle on merkitty Viikinojan kohdalle laajempi vesialue (wk), jossa voidaan hidastaa ojan virtausvaihtelua, ottaa talteen liikenneväyliltä kertyvää kiintoainesta ja parantaa näin Viikinojan veden laatua.

Liikenne ja pysäköinti

Alueen eteläpuolella kulkee Latokartanonkaari, joka on Latokartanon kokoojakatu. Se yhdistyy Lahdenväylälle Tiedepuiston kohdalla, jossa on tällä hetkellä liittymä etelään keskustan suuntaan sekä varaus pohjoisille rampeille, ja Kehä I:een Kivikonlaidan tulevassa eritasoliittymässä. Latokartanonkaarta pitkin tulevat kulkemaan Helsingin keskustaan menevät bussit. Kaava-alueen kohdalle sijoittuu kaksi pysäkkiparia. Myös Kehä I:n varrelle sijoittuu bussipysäkki.

Ajoneuvoliikenne alueen länsiosan kortteleihin johdetaan Latokartanonkaarelta ja Latokartanonkaareen liittyvien uusien tonttikatujen, Hierrinkujan, Kolvikujan ja Pipettikujan kautta. Itäosassa tonttiliittymät ovat Latokartanonkaarelta.

Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen varaus yleiskaava 2002:n mukaiselle, Malmille johtavalle pikaraitiotie "Viiralle". Pikaraitiotien varaus kulkee lähipalvelukeskuksen kohdalla Latokartanonkaarta pitkin ja jatkuu edelleen nykyisen Lahdenväylältä Kehä I:lle itään johtavan rampin reunaa. Pikaraitiotie alittaa Kehä I:n suunnilleen nykyisen kevyen liikenteen alituksen kohdalla ja alituksen jälkeen voi sijoittua myös Latokartanon asuinaluetta palveleva pysäkki. Pikaraitiotie voidaan johtaa myös Latokartanonkaaren ja suojaviheralueen kautta sillalla Kehä I:n yli. Mikäli pikaraitiotie jatkuu tulevaisuudessa pelkästään Latokartanon asuinalueelle, kulkee se Latokartanonkaarta pitkin ja linjan kääntöpaikka sijoittuu joko Latokartano V -alueelle tai Latokartano V -alueen kohdalle osoitetulle LP-alueelle.

Latokartano V -alueen kohdalle osoitettu LP-alue on tarkoitettu Viikkiä palvelevaksi raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueeksi.

Lahdenväylän liikennealueen rajaus on suunniteltu yhteistyössä Uudenmaan Tiepiirin kanssa. Korttelialueiden ja liikennealueen raja on suunniteltu siten, että Lahdenväylältä Kehä I:lle itään johtava ramppi voi sijaita nykyisellä paikallaan. Sen siirto tulee ajankohtaiseksi sitten, kun Viikin paikalliskeskuksen pohjoiset rampit toteutetaan, jolloin rampin sijainti riittävien liittymävälien saavuttamiseksi muuttuu tai pikaraitiotie "Viira" Malmin suuntaan toteutetaan.

Kehä I:n ali johtava kevyen liikenteen raitti on merkitty Kehä I:n vieressä olevalle suojaviheralueelle Latokartanonkaaren alittavalle Viikinojanraitille saakka, josta raitti kulkee edelleen Latokartanonkaaren varressa itään.

Suunnittelualueen itäosaan on osoitettu Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon johtava kevyen liikenteen yhteys, joka rakennetaan vähintään 16 m leveänä vihersiltana Kehä I:n yli.

Toimitilakortteleiden autopaikkavaatimus on vähintään 1 autopaikka/75–100 k-m² vaihdellen sen mukaan, mitä toimintaa tonteille sijoittuu. Pysäköinti ratkaistaan tonttikohtaisesti. Lähtökohtana on, että autopaikkojen vähimmäismäärä voidaan sijoittaa maantasoon. Autopaikat sijoittuvat korttelialueen keskelle tai Lahdenväylän ja Kehä I:n varteen rakennettavien meluesteiden viereen.

Suojelukohteet

Alueen keskivaiheilla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitelaitteita. Ne eivät kuulu kaikkein arvokkaimpien hyvin säilyneiden joukkoon, mutta niillä on arvoa osana linnoitelaitteiden kokonaisuutta Viikki-Kivikossa. Pääosa alueesta, jolla linnoitelaitteita on, on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm).

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaukolämpöjohto sijaitsee Kehä I:n eteläreunassa toimitilarakennusten pysäköintialueilla. Kaukolämpöjohto siirretään Latokartanonkaaren varteen kevyen liikenteen raitin kohdalle. Siirtotarve on otettu huomioon asuinalueiden rakentamisessa ja osa siirrosta on tehty. Tunneliyhteyden liittäminen Latokartanonkaaren johtoon edellyttää n. 65 m uutta johtoa ja siirtotarve von Daehnin kadun itäpuolella on n. 150 m. Kivikonlaidan eritasoliittymän ja Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon johtavan vihersillan rakentamisen yhteydessä tulee edelleen kaukolämpöjohdon siirtotarvetta.

Viikinojan molemmat haarat ovat tärkeitä alueellisen kuivatuksen reittejä. Läntinen haara on rakennettu sadevesiviemäriin Latokartanonkaaren ja asuinalueen kohdalla. Latokartanonkaaren pohjoispuoleinen osuus siirretään raitin kohdalle sadevesiviemäriin. Siihen liitetään myös kevyen liikenteen alikulkukäytävän sadevesiviemäröinti. Viikinojan itäinen haara alittaa Latokartanonkaaren ja se siirretään rakennettavan kevyen liikenteen alikulkukäytävän kohdalla sadevesiviemäriin. Latokartanonkaaren ja Kehä I väliin jäävä avo-osuus suositellaan rakennettavaksi purouoman laajennukseksi, jossa Kivikon suunnasta ja yleisen tien alueelta tulevat kuivatusvedet saavat viipymää ja kiintoaines voi laskeutua altaassa.

Keskijännitteen ilmasähköjohto korvataan maakaapelilla tonttien ulkopuolella. Muuten alue tukeutuu asuinalueen yhteydessä rakennettuun sähköverkkoon. Alueella tarvitaan uusia sähkönjakelumuuntamoita.

Tontit liitetään Latokartanonkaarelle rakennettuun vesihuoltoverkostoon, jota täydennetään.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen pohjoisosassa rakennuspohja on pääasiassa kalliota. Tonttien tasauksessa tehdään maa- ja kallioleikkausten lisäksi myös kalliopainanteiden korottamista maatäytöillä.

Alueen eteläosan tontit sijaitsevat Viikinojan ojahaarojen ympäristössä pehmeiköillä ja niiden välisillä selänteillä. Viikinojan läntisen haaran alueella savimaakerrosten paksuus on rakennusalojen kohdalla enimmillään n. 5 m, pysäköintialueella enemmän. Ojahaarojen välisellä alueella on selänne, jossa kallio sijaitsee lähellä maanpintaa. Viikinojan itäpuolisilla tonteilla rakennusalat sijaitsevat pääosin selänteellä kantavan rakennuspohjan alueella ja pysäköintialueet pehmeiköllä.

Melueste, joka sijoittuu korttelin 36726 sekä EV- ja LT-alueiden rajalle, alkaa alikulkukäytävän länsipuolelta ja päättyy vihersillan länsireunassa tieleikkaukseen. Molemmissa päissä ja keskellä on kantavien maakerrosten aluetta. Viikinojan läntisen haaran alueella melueste sijoittuu pehmeikölle, jossa savikerrosten paksuus on enimmillään n. 8 m ja kantavan maakerroksen syvyys n. 12 m. Viikinojan itäisen haaran itäpuolella melueste sijoittuu pehmeikölle, jossa savikerrosten paksuus on enimmillään n. 11 m ja kantavan maakerroksen syvyys n. 20 m. Melueste toteutetaan meluaitana, joka perustetaan pehmeikköosuuksilla paaluperustukselle ja kantavilla alueilla maan tai kallionvaraisesti.

Ympäristöhäiriöt

Lahdenväylän keskimääräinen syksyn 2004 arkivuorokausiliikenne oli n. 52 300 ajoneuvoa ja Kehä I:n n. 64 000 ajoneuvoa. Eritasoliittymäalueella liikenteestä n. 30 % jakaantuu liittymärampeille ja 70 % on päätiellä. Lahdenväylällä raskaan ajoneuvoliikenteen osuus oli syksyllä 2004 n. 9 % ja Kehä I:llä 6 %. Lahdenväylällä nopeusrajoitus on 100 km/h ja Kehä I:llä 80 km/h. Latokartanonkaarella on asuinalueen rakennustyömaiden liikennettä.

Nykyisten liikenneväylien lähelle rakennettavien asuinalueiden melusuojauksen hoitaminen on kaupungin vastuulla. Asuinalueiden suunnittelun yhteydessä on tehty meluselvitykset ja kaavoissa on toteuttamista ohjaavia määräyksiä.

Meluselvitystä tehtäessä on liikenne-ennusteen ajankohdaksi otettu vuosi 2025, kun se oli aikaisemmin tehdyissä asuinaluekaavoissa vuosi 2020. Kehä I:n liikenne on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin on ennustettu ja tämä on otettu liikenne-ennusteessa huomioon. Lahdenväylän liikenne-ennusteena vuonna 2025 käytettiin 82 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kehä I:n 88 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikenne aiheuttaa alueelle voimakasta meluhaittaa; päiväajan keskiäänitaso on vähintään 60 dB(A) ja suurella osalla aluetta yli 65 dB. Yleisten teiden ja ramppien vieressä keskiäänitaso on yli 70 dB. Yöllä keskiäänitaso on pääsääntöisesti yli 55 dB ja liikenneväylien varressa yli 65 dB. Mikäli alueen ja yleisten teiden väliin rakennetaan noin 4 m korkuinen melueste, on keskiäänitaso päivällä pääsääntöisesti 55–60 dB ja yöllä 50–55 dB.

Uuden, n. 4 m korkean meluesteen tarkoituksenmukaista laajuutta tutkittiin jakamalla se kolmeen jaksoon. Ensimmäinen jakso alkoi Lahdenväylän nykyisten meluesteiden päättymiskohdassa sijaitsevan kallioleikkauksen itäreunasta ja oli pituudeltaan 200 m. Maaston korkeussuhteiden takia melueste vaikuttaa vain välittömästi esteen takana eikä vähennä melua asuinalueella. Asuinalueelle kantautuvaa liikennemelua voidaan vähentää paremmin työpaikka-alueen rakennuksilla.

Edellisen jatkeeksi tutkittu toinen meluestejakso oli pituudeltaan 320 m ja päättyi Viikinojan läntisen haaran kohdalle. Tämän jakson alkuosaa, joka sijaitsee vanhojen linnoituslaitteiden länsipuolisessa maastopainanteessa, ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa, mikäli alueelle rakennetaan toimitilarakennuksia. Sen sijaan linnoituslaitteiden mäen itäpuolella Kehä I:n ja asuinalueen välillä ei ole liikenteen äänien etenemistä rajoittavia esteitä ja meluesteellä saavutetaan suuri hyöty. Samoin kolmannella n. 460 m pitkällä ja vihersillalle päättyvällä meluesteellä on selkeä vaikutus keskiäänitasoon asuinalueella.

Meluesteen korkeuden vaikutusta tutkittiin Latokartano V ‑alueen kohdalla ennustetilanteessa kolmella aitakorkeudella päivä- ja yötilanteessa sekä pihalla että julkisivuilla. Lisäksi tutkittiin työpaikka-alueen rakennusten rakentamisen vaikutusta. Koska asuinalueiden vieressä sijaitsee Latokartanonkaaren kokoojakatu, ei Kehä I:n meluaidan korkeudella ole juurikaan vaikutusta ennustetilanteessa pihamelun tasoon. Asuinrakennusten koilliseen suuntautuvien julkisivujen keskiäänitaso sen sijaan laskee 1 dB, kun meluesteen korkeus kasvaa 1 m.

Latokartanonkaaren varteen rakennettavat toimitilarakennukset muodostavat helposti katukuilun, jossa liikenteen äänet heijastuvat toimitilarakennusten julkisivuista asuinrakennusten julkisivuihin. Toimitilarakennusten sijoittamisella ja julkisivujen suunnittelulla voidaan haittaa vähentää.

Nykyisillä liikennemäärillä ja ilman uusia meluesteitä päiväajan keskiäänitaso Latokartano IV -asuinalueen itäosassa on vuosina 2006–2007 valmistuvien rakennusten piha-alueilla korkeintaan 55 dB ja rakennusten julkisivuilla korkeintaan 67 dB. Latokartano V -alueella päiväajan keskiäänitaso piha-alueilla on korkeintaan 55 dB ja julkisivuilla korkeintaan 68 dB. Asuinrakennukset eivät rajoita melun leviämistä Viikinojan laakson pohjoispäähän ja Latokartano V -alueen itäpuoliselle virkistysalueelle, joilla keskiäänitaso on päiväaikaan yli 60 dB.

Uusilla asuinalueilla yöajan keskiäänitaso virkistysalueilla ja oleskelupihoilla saa olla korkeintaan 45 dB. Viikinojan laakson pohjoispäässä ja Latokartano V -alueen itäpuoleisella virkistysalueella keskiäänitaso on kuitenkin yli 50 dB ja liikenneväylien lähellä sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihoilla 45–50 dB.

Työpaikka-alueen rakennusten valmistumisajankohtaa ei voida arvioida kovinkaan tarkasti. Vilkasliikenteisten väylien meluhaitta asuinalueilla kasvaa hiljalleen liikennemäärien kasvaessa ja erityisesti siinä vaiheessa, kun Kehä I:lle rakennetaan Kivikonlaidan eritasoliittymä ja Latokartanonkaaren liikennemäärä kasvaa.

Meluesteen rakentamisella saavutetaan eniten hyötyä virkistysalueilla ja niihin rajoittuvilla asuinkortteleiden osilla. Asuinalueilla saavutetaan suurin hyöty yöaikana, jolloin laskennallisen keskiäänitason tulee olla 10 dB pienempi kuin päiväaikana. Meluesteillä voidaan kaventaa liikennemelun haitta-aluetta virkistysalueilla ennustetilanteessa n. 100 m. Asuinkortteleiden piha-alueiden viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa myös tontin suunnittelulla.

Asuntorakentamisen painopiste siirtyy Latokartano IV -alueen itäosaan ja V-alueen pohjoisosaan vuosina 2006–2007. Meluesteen rakentaminen tulisi aloittaa viimeistään 2008. Asuinalueet on suunniteltu siten, että reunakorttelit suojaavat takana olevaa aluetta meluhaitalta. Myös kunnallistekniikan rakentamisen takia asuntorakentaminen aloitetaan läheltä liikenneväyliä. Kun meluesteet rakennetaan mahdollisimman aikaisin, saavutetaan myös suurin hyöty.

Kaava-alueella Lahdenväylään, Kehä I:een ja Latokartanonkaareen suuntautuvilla julkisivuilla keskiäänitaso on päivällä 63–72 dB. Toimisto- ja liikerakennusten sisä-äänitaso voi olla korkeintaan 45 dB, joten periaatteessa tavanomaisesta poikkeavia julkisivurakenteita ei tarvita. Toimistotiloissa 45 dB on kuitenkin aivan liian korkea arvo. Asemakaavassa on esitetty julkisivuille 30 dB melumääräyksiä, joka saavutetaan esimerkiksi normaaleilla asuinrakennusten julkisivurakenteilla. Määräys on lähinnä periaatteellinen ja sillä pyritään kiinnittämään toimitilarakennuksen rakennuttajan ja suunnittelijan huomio melutilanteen arvioimiseen. Mikäli tiloja käytetään pääasiassa toimistotiloina, joissa tulisi olla keskittymisrauha, tulisi niissä pyrkiä suuruusluokkaa 35 dB olevaan keskiäänitasoon. Opetus- ja kokoontumistilat on kuitenkin sijoitettava tai rakennettava niin, että niissä saavutetaan enintään 35 dB keskiäänitaso.

Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat ilmanlaadun epäpuhtaudet eivät estä alueen käyttämistä toimitila-alueena. Työpaikka-alueen länsiosassa rakennusalat sijaitsevat ajoradan reunassa ja rakennusten ulkoilmaa ei suositella otettavaksi ajoradan puolelta. Alueen itäosassa rakennusalat sijaitsevat yli 8 m:n päässä Latokartanonkaaren reunasta eikä vastaavaa rajoitusta ole. Lahdenväylän liikenne rajoittaa ulkoilman ottamista liikenneväylän puolelta Arthur Rindellin raitin länsipuolella. Kehä I:n itään suuntautuvan ajoradan reuna sijaitsee yli 30 m:n päässä rakennusaloista eikä se rajoita ulkoilman ottamista.

Mikäli kaava-alueen rajalle rakennetaan raideliikennettä, kuten pikaraitiotie tai raidejokeri, on niiden aiheuttaman runkoäänen enimmäistaso L_ASmax 35 dB ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistaso L_VSmax 0,15 mm/s ellei selvityksin muuta osoiteta.

Nimistö Nimistötoimikunta on ehdottanut alueelle johtaville tonttikaduille nimiksi Hierrinkuja, Kolvikuja ja Pipettikuja sekä Viikin virkistysalueita Kivikon ulkoilualueeseen yhdistävän, Myllymestarintien ylittävän sillan nimeksi Viikin puistosilta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön

Viikin osayleiskaavassa työpaikka-alue sijoitettiin vilkasliikenteisten väylien ja asuinalueen väliin, jotta liikenteestä asuinalueelle kohdistuva haitta olisi pienempi. Toisaalta työpaikoille suuntautuu omaa liikennettä, joka osaltaan aiheuttaa paikallistasolla haittaa mm. liikennemelun, kaasu- ja hiukkaspäästöjen sekä liikenneturvallisuuden heikkenemisen kautta. Yhdyskuntarakenteen ja toiminnan vaikutusten kannalta on kuitenkin tärkeää käyttää maa-aluetta ja infrastruktuuria tehokkaasti, jotta suurempaa suojelu- tai käyttöarvoa sisältävät alueet voidaan säilyttää tai osoittaa muuhun käyttöön. Tätä taustaa vasten työpaikka-alueen sijoittamisella vilkasliikenteisten väylien liittymäalueelle, riittävien ja edelleen kehittyvien liikenneyhteyksien sekä infrastruktuurin piiriin on myönteiset vaikutukset yhdyskunnassa. Samalla alue täydentää ja monipuolistaa Viikkiin tulevaa työpaikkatarjontaa mahdollistamalla joustavasti erikokoisten ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä kohtuuhintaisten toimitilojen rakentamisen Latokartanoon.

Työpaikka-alueelle suuntautuvan uuden liikenteen meluhaitta ja toimitilarakennusten melun leviämistä rajoittava vaikutus kumoavat suurin piirtein toisensa Latokartanon IV-alueella. Latokartano V -alueen kohdalla Latokartanonkaaren lisääntyvän liikenteen haitat voidaan arvioida suuremmiksi kuin toimitilarakentamisen melun leviämistä rajoittava vaikutus. Latokartanonkaaren melu heijastuu helposti toimitilarakennusten julkisivuista asuinalueen suuntaan, ellei sitä oteta rakennussuunnittelussa huomioon.

Kaavaan sisältyvän meluesteen rakentamisen vaikutukset ovat ehdottoman myönteiset asuinalueiden olosuhteiden parantamisessa. Kehä I:n ajoradat sijaitsevat liittymäalueella toisistaan erillään eikä meluesteellä saavuteta tällaisessa kohdassa suurinta mahdollista hyötyä.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Kaava-alue on kapea metsäinen kiila Latokartanonkaaren, Lahdenväylän ja Kehä I:n välissä. Alue on maastoltaan jyrkkäpiirteistä ja vaikeakulkuista sekä vilkasliikenteisten liikenneväylien rajaama, eikä sen vuoksi ole aktiivisessa virkistyskäytössä. Erityisesti alueen länsiosassa Latokartanonkaaren tasauksesta johtuvat kallioleikkaukset erottavat alueen Latokartanon asuinalueesta ja tekevät alueesta vaikeapääsyisen. Alueen itäosan kautta kulkee ulkoilureitti itään, mutta se on alueen kapeuden vuoksi alttiina Kehä I:n liikennemelulle. Meluaidan rakentaminen muuttaa tilannetta tällä osalla huomattavasti paremmaksi. Kehä I:n yli rakennettava vihersilta tulee parantamaan oleellisesti virkistysyhteyksiä Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon.

Viikin alueen luonnon monimuotoisuutta on arvioitu vuonna 1997 Ympäristötutkimus Oy Metsätähden laatimassa selvityksessä Viikki – luontovaikutusten arviointi, rakentamisen vaikutukset Viikin pelto- ja metsäalueilla. Tällöin arvioitiin ruutukartoituksena peltolinnusto, putkilokasvit, biotoopit sekä rakennetekijät. Latokartanon pohjoisosan kallioalueella on luonnonarvona ollut arvokkaaksi luokiteltu, lajilukumäärältään pinta-alaansa nähden huomattava kääpien esiintymä. Esiintymäalue on kuitenkin tutkimuksen laatimisajankohdan jälkeen huomattavasti pienentynyt Latokartano IV -asuinalueen sekä Latokartanonkaaren rakentamisen johdosta.

Alue tulee lähes kokonaisuudessaan rakennetuksi ja Latokartanonkaaren tasauksen vuoksi joudutaan erityisesti alueen länsiosan maanpintaa tasaamaan, joten luonnontilaisena alueena säilyy ainoastaan alueen keskiosa, jolla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.

Alueen pohjoisosan kallioalueella rakentaminen aiheuttaa alkuvaiheessa louhintamelua ja -tärinää sekä pölyhaittaa. Myös alueen itäosassa joudutaan jonkin verran louhimaan tonttien rakentamisen yhteydessä. Itäosassa sijaitsevan meluaidan perustamisessa käytettäneen lyöntipaaluja, mikä aiheuttaa paalutusmelua ja -tärinää. Itäosan tonttien rakentamisessa ei pääsääntöisesti tarvita paaluperustuksia.

Alueen rakentaminen tuottaa jonkin verran ylijäämämaita. Karkearakenteisia kivennäismaalajeja kannattaa käyttää esimerkiksi alueen pohjoisosan yleistasauksessa avokallioiden välisissä painanteissa. Tämä rakentaminen tulee tehdä valvotusti, sillä täytteellä muodostetaan rakennuspohjaa. Alueella ei ole ylijäämämaiden sijoittamiseen sopivia kohteita. Alueen itäosaan rakennettavan maisemasillan ja sen länsipuoleisen viheralueen rinteessä voisi olla sopiva ylijäämaiden sijoituspaikka, mutta se ei sijaitse kaava-alueella.

Viikinojan läntinen haara rakennetaan sadevesiviemäriin Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välissä. Viemärin kaltevuus on hyvin pieni ja Kehä I:n suunnittelun yhteydessä kannattaa tutkia myös virtaamaa tasaavien altaiden sijoittamista ajoratojen väliselle alueelle. Rakennettavaan sadevesiviemäriin liitetään myös nykyisen alikulkukäytävän sadevesiviemäri. Viikinojan itäinen haara kulkee alueen poikki ja on pituudeltaan 50 m. Nykyinen rumpu jatketaan rakennettavan meluaidan poikki ja sen päähän suositellaan rakennettavaksi avouoman laajennus. Altaalla tasataan Viikinojan luonnonmukaiselle osuudelle virtaavan veden määrän vaihtelua ja virtausnopeuden pienenemisen takia myös liikennealueelta tuleva kiintoaines laskeutuu altaaseen. Tämä parantaa veden laatua ojan alajuoksulla. Altaan kunnossapito voidaan hoitaa raitilta käsin.

Alueen itäosassa sijaitsee kalliotunnelin ja Myllypuron välinen kaukolämpöjohto. Johto siirretään katualueelle. Siirtotarpeeseen on varauduttu myös asuinalueiden suunnittelussa ja Latokartanonkaaren rakentamisessa von Daehnin kadun länsipuolella.

Alueen rakentaminen vähentää meluhaittoja Latokartanon asuinalueella. Lahdenväylän meluhaittoja ehkäistään Lahdenväylälle suuntautu-vien julkisivujen julkisivumääräyksillä. Lahdenväylän liikennemelun torjumiseksi korttelissa Lahdenväylän varteen rakennettavien rakennusten seinärakenteilta edellytetään 30 dB(A):n ääneneristävyyttä.

Latokartano V -aluetta suojaavien Kehä I:n meluesteiden rakentaminen ei ole välttämätöntä alkuvaiheessa, mutta tulee tarpeelliseksi kun Kehä I:n liikenne kasvaa.

Toimitilakortteleiden ja liikenneväylien väliselle alueelle on osoitettu tila joukkoliikenteelle. Raideliikenteen tärinähaitan pienentämiseksi on annettu kaavamääräys runkoäänen ja tärinän enimmäisarvoista.

Kaavan toteuttamisen kustannukset kaupungille ovat suuruusluokaltaan:

Kadut, raitit ja viheralueet	1 365 000 euroa
Vesihuolto, kuivatusjärjestelyt	287 000 euroa
Kaukolämpö	172 000 euroa
Sähkönjakelu	360 000 euroa
Melueste, Lahdenväylä 80 m	112 000 euroa
Melueste, Kehä I, 640 m	977 000 euroa
Vihersilta 1 500 kansi-m²	3 300 000 euroa

Toteutus Latokartanon asuinalueen edellyttämät Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta suojaavat meluesteet toteutetaan sitä mukaa, kun tarve vaatii. Toimitilarakentaminen ajoittunee vuosikymmenen vaihteeseen sen jälkeen, kun Kivikon liittymä ja yhteys Latokartanonkaarelta Kehä I:lle on rakennettu.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö vireilletulosta on ilmoitettu jokaiseen kotiin jaetuissa Helsingin kaavoituskatsauksissa vuosina 2002–2004.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.2.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavoittaja oli asukkaiden tavattavissa Viikissä 2.3.2005.

Osallisille lähetettiin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 2.11.2005). Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 9.–25.11.2005. Kaavoittaja oli toistamiseen asukkaiden tavattavissa Latokartanon asukastalo Kaaressa 22.11.2005.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä, mutta asemakaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide.

Malminseudun Yritysyhdistys ry ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa valmisteilla olevasta asemakaavasta.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, Helsingin Veden, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Uudenmaan tiepiirin kanssa.

Rakennusvirasto on ilmoittanut, että asemakaavaluonnoksessa esitettyjen Latokartanonkaarelta johdettujen tonttikatujen tarpeellisuutta olisi syytä harkita, sillä ajo tonteille voidaan järjestää myös suoraan Latokartanonkaarelta. Lisäksi Kehä I:n ja korttelialueiden väliin esitetyn kapean suojaviheralueen tarpeellisuutta tulisi pohtia, koska Latokartanonkaaren varren kevyen liikenteen väylä tarjoaa hyvän yhteyden. Edelleen tulisi tutkia Kehä I:n varressa olevien kortteleiden rakennusmassojen sijoittamista siten, että niitä hyödynnettäisiin liikennemelun suojaamisessa, jolloin erillisiä meluesteitä tarvittaisiin lyhyemmällä matkalla.

Latokartanonkaari on kokoojakatu, jolla tulee olemaan n. 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toimitilakorttelialueelle on osoitettu pienehköjä tontteja, joiden rakennusoikeus on 1 200–4 000 k-m². Erityisesti alueen länsiosassa, jossa korttelialue on leveimmillään, liikenne tonteille on tarkoituksenmukaista järjestää tonttikatujen kautta, jolloin Latokartanonkaarelle ei tule tonttiliittymiä ja tonttikaduille on mahdollisuus järjestää saattoliikenteen lisäksi myös pysäköintipaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä varten. Mikäli myöhemmin ilmenee, että toteutuvien hankkeiden koko kasvaa suuremmaksi, on tonttien yhdistäminen tai katualueen liittäminen korttelialueeseen mahdollista.

Kehä I:n ja korttelialueiden väliin jäävä suojaviheralue toimii kevyen liikenteen yhteytenä Kehä I:n alittavalta tunnelilta Latokartanonkaaren alittavaan tunneliin. Kun yhteys toteutetaan erillään Latokartanonkaaresta, voidaan sitä kautta johtaa myös latu. Suojaviheralue toimii myös aluekuivatusjärjestelmän osana.

Latokartanonkaaren työpaikka-alueelle ei ole olemassa hankkeita ja alueen rakentuminen saattaa kestää pitkäänkin. Lisäksi rakennukset on toisaalta Kehä I:n päästöistä ja liikennemelusta sekä toisaalta Latokartanonkaaren kaupunkikuvasta johtuen tarkoituksenmukaista sijoittaa Latokartanonkaaren varteen, mahdollisimman kauas päästö- ja melulähteestä. Koska melusuojaus Kehä I:n liikennemelua vastaan on tarpeen toteuttaa Latokartano V -alueen asuntorakentamisen aikataulun mukaisesti, on melusuojaus ensisijaisesti hoidettava liikennealueen rajalle rakennettavalla, n. 4 m korkealla meluaidalla.

Uudenmaan tiepiiri on esittänyt tarkennuksia mm. liikennealueen rajauksiin sekä kevyen liikenteen yhteyksiin Kehä I:n bussipysäkeille ja Kivikon liittymän suuntaan. Lausunnossa esitetyt seikat on asemakaavaehdotuksessa otettu huomioon.

Tilastotiedot		Käyttötarkoitus	Pinta-ala ha	Kerrosala m²
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)		4,030	40 200
	Suojaviheraluetta (EV)		1,500
	Yleistä pysäköintialuetta (LP)		3,880
	Yleisen tien aluetta (LT)		1,037
	Katualuetta		8,230
	Yhteensä		7,778	40 200

Ehdotus koskee pääosin valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.2.–20.3.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Museoviraston ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (5.4.2006), kiinteistölautakunnalla (4.4.2006) ja pelastuslautakunnalla (4.4.2006) ei ole huomautettavaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia toteaa (5.4.2006), että kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen tulee vaatimaan alueelta kaksi uutta muuntamopaikkaa. Helsingin Energialla ei ole muuta huomautettavaa ehdotukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007), että asemakaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan KTY-korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon.

Asemakaavaselostuksen liitteenä olevassa alustavassa energiahuollon suunnitelmassa alueelle on esitetty kaksi muuntamopaikkaa. Toinen muuntamo on esitetty sijoitettavaksi keskeisesti rakentamiseen nähden Kolvikujalle joko rakennukseen tai katualueelle. Toinen muuntamo voidaan rakentaa Viikinojan sivuhaaran varressa nykyään sijaitsevan muuntamon läheisyyteen suojaviheralueelle. Nykyinen muuntamo ja siihen liittyvät ilmajohdot poistetaan kortteleita rakennettaessa.

Helsingin Vesi toteaa (20.4.2006) mm., että Latokartanonkaaren vesihuolto on jo rakennettu Latokartano IV -alueen rakentamisen yhteydessä. Latokartanonkaaren rakentamisen yhteydessä pyrittiin ottamaan huomioon tuleva työpaikka-alue. Koska tontit ovat pienehköjä, joudutaan Latokartanonkaaren vesihuoltoa täydentämään. Lisäksi joudutaan uusille kaduille rakentamaan vesihuoltoverkosto. Aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 140 m, jätevesiviemäriä n. 300 m ja sadevesiviemäriä n. 170 m.

Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 290 000 euroa (alv = 0). Kustannukset ovat n. 7 euroa/k‑m², mikä on keskimääräistä tasoa matalampi. Kustannuksissa ei ole otettu huomioon Latokartanonkaarelle jo rakennettua verkostoa.

Rakennetut vesijohdot ja viemärit sijaitsevat Latokartanonkaaren pohjoisreunassa. Asemakaavan mukaisten uusien tonttien rakennusalat sijoittuvat kiinni katualueeseen. Rakennetut vesijohdot ja viemärit tulee ottaa huomioon tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tämän lisäksi rakennusaloja tulisi siirtää kauemmaksi katualueesta Kolvikujan ja Agronominkadun välisellä alueella.

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007), että korttelissa 36273 on rakennusalojen Latokartanonkaaren puoleisia rajoja tarkistettu Kolvikujan ja Agronominkadun välisellä alueella siten, että rakennusalan rajan etäisyys rakennettuun johtoon on vähintään 3 m.

Latokartanonkaaren vesihuolto on suunniteltu viereisen asuntoalueen asemakaavan mukaisesti vuonna 2002. Tällöin pikaraitiotien rakentamiseen varauduttiin varaamalla sille tila ajoradalta eikä varauksen kohdalle voinut rakentaa vesihuollon johtoja. Myös työpaikka-alueen kaavoituksen keskeneräisyyden ja vesihuollon liitospaikkojen epävarmuuden takia oli perusteltua sijoittaan vesihuolto katualueen pohjoisreunaan, jotta kalliokanaaleja ei louhittaisi asuntoalueen käytössä olevalla ajoradalla.

Museovirasto ilmoitti (15.12.2005) asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että rakentamisen alle jäävä osa muinaismuistolain suojelemasta I maailmansodan aikaisista linnoituslaitteista on osoitettava kaavassa ja sen osalta kaavamääräykseen on sisällytettävä maininta, että ennen rakennustöiden aloittamista museoviranomaisille on varattava mahdollisuus tuhoutuvien kohteiden dokumentointiin. Säilyvien osien osalta kaavamääräyksessä on mainittava, että niitä koskevista toimenpiteistä on oltava yhteydessä museoviranomaisiin.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta antamassaan lausunnossa (21.4.2006) Museovirasto toteaa, ettei sillä ole huomauttamista kaavaehdotukseen. Alueella sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet on merkitty asianmukaisesti (sm). Ne on tarkoitus suojella ja kunnostaa osaksi viheraluetta. Kunnostussuunnitelmaa laadittaessa tulee noudattaa rakennusviraston julkaisussa 1996:4 (Sirkku Laine: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje) selostettuja periaatteita. Suunnitelma tulee esittää Museovirastolle hyväksyttäväksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007) mm., että asemakaavakarttaan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan ennen maankaivutöihin ryhtymistä on selvitettävä vaikutukset mahdollisiin muinaisjäännöksiin Museoviraston kanssa.

Uudenmaan tiepiiri toteaa (26.4.2006) mm., että kaavan eteläosasta Kehä I:ltä puuttuu LT-merkintä. Myös LT-alueen ja raskaan liikenteen pysäköintiin tarkoitetun LP-alueen välinen reunaviiva puuttuu kaavakartasta ja se tulee merkitä kaupunginosan rajalle. Kivikontien eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma muuttaa hieman nykyisen kaavan LT-alueen ja Kivikonlaidan katualueen välisiä rajoja Viikin puistosillan kohdalla. Missä vaiheessa nämä muutokset on tarkoitus tehdä? Viimeistään tiesuunnitelman laatimisen aikana on syytä tarkistaa ja varmistaa tarvittavat asemakaavan muutokset eritasoliittymän toteuttamiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007), että asemakaavakarttaan on alueen eteläosaan lisätty LT-merkintä sekä LT-alueen ja raskaan liikenteen pysäköintiin tarkoitetun LP-alueen välinen reunaviiva.

Kehä I:n ja Kivikonlaidan katualueen välinen raja täsmentyy Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymän ja sen ympäristön asemakaavan muutoksessa, joka kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman 2007–2009 mukaan esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syyskuussa 2007.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (30.3.2006) mm., että tonttikadut Hierrinkuja, Kolvikuja ja Pipettikuja ovat tarpeettomia, sillä ajo tonteille voidaan järjestää myös suoraan Latokartanonkaarelta. Pinnanmuotojen ja rakenteilla olevan tason vuoksi tonttikadut jouduttaisiin louhimaan kallioon eikä niiden rakentamista ole otettu huomioon Latokartanonkaaren katusuunnitelmassa. Kaava-aluetta sivuavan Latokartanon IV ‑alueen kadut on rakennettu alemman päällysteen tasoon ja katuja rakennetaan valmiiksi kiinteistöjen valmistumisen mukaisessa aikataulussa.

Latokartanon alueen melusuojaus on esitetty toteutettavaksi meluesteillä, jotka ovat investointina kalliita kaupungille. Rakennusten sijoittamista siten, että ne toimisivat Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta suojaavina elementteinä, tulisi hyödyntää enemmän myös itäisissä kortteleissa 36274–36276. Tällöin erillinen melueste tarvittaisiin lyhyemmälle matkalle.

Katujen rakentamiskustannukset ovat n. 1,7 milj. euroa ja katujen ylläpitokustannukset n. 5 500 euroa vuodessa. Kaavaehdotuksen mukaisen meluesteen rakentamiskustannus on n. 1,0 milj. euroa. Viikin ja Kivikon yhdistävän vihersillan kustannusarvio on 3,2 milj. euroa. Vihersillan ja mahdollisen meluesteen rakenteet on tarkoituksenmukaista suunnitella yhdessä Kivikon eritasoliittymän kanssa.

Kehä I:n liikennealueen ja korttelien väliin on esitetty suojaviheraluetta (EV), jonne on osoitettu kevyen liikenteen raitteja. Kapean suojaviheralueen ja kevyen liikenteen raitin tarpeellisuutta kortteleiden 36274 ja 36275 sekä meluesteen välissä tulee harkita, sillä Latokartanonkaaren varren istutuskaistalla ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä voi tarjota sujuvan ja turvallisen yhteyden myös ulkoilureittinä. Korttelien 36274 ja 36275 väliin esitetty suojaviheraluekaistaleen kevyen liikenteen yhteys on kyseenalainen, sillä Metsänhoitajankadulta tultaessa edellä mainittua sujuvampi yhteys alikulkuun Kehä I:n ali on korttelin 36274 länsipuolelta. Suojaviheralue korttelien 36274 ja 36275 välissä poistetaan ja liitetään osaksi kortteleita.

Kaavaehdotuksen mukaisen suojaviheralueen rakentamiskustannukset ovat n. 160 000 euroa.

Kaavaehdotuksen mukaisten katu- ja suojaviheralueiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 6,0 milj. euroa, josta vihersillan osuus on 3,2 milj. euroa ja meluesteen osuus 1,0 milj. euroa. Yleisten alueiden rakentamiseen ei ole varauduttu rakennusviraston taloussuunnitelmassa 2006–2010.

Lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin: kapea suojaviheralue kortteleiden 36274 ja 36275 välissä poistetaan. Kaava-alueen länsiosassa liikenne tonteille Latokartanonkaarelta toteutetaan tonttiliittymin, alueen itäosan rakennusmassojen hyödyntämistä melusuojauksessa tutkitaan pyrkimyksenä lyhentää meluesteen pituutta. Samalla selvitetään kapeiden suojaviheraluekaistaleiden ja kevyen liikenteen reitin tarpeellisuutta ja toimivuutta kortteleiden sekä Kehä I:n liikennealueiden välissä.

Alueen kevyen liikenteen verkosto ja viheryhteydet Myllymestarintien pohjoispuolelle tulee jatkossa suunnitella luontevasti siten, että reitistön jatkuvuus on turvattu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007), että asemakaavaa on muutettu siten, että suojaviheralue ja kevyen liikenteen yhteys KTY-kortteleiden 36274 ja 36275 välistä on poistettu ja korttelit on yhdistetty KTY-kortteliksi 36274. Korttelin kautta on osoitettu 6 m leveä johtokuja Viikinojan sivuhaaraa varten Kehä I:n varresta Latokartanonkaarelle.

Latokartanonkaari on alueellinen kokoojakatu. Liikenne-ennuste vuodelle 2025 on kaava-alueen länsipäässä 8 000 ajoneuvoa/d ja itäpäässä 11 000 ajoneuvoa/d. Toimitilakorttelialueelle on osoitettu pienehköjä tontteja, joiden rakennusoikeus on 1 200–4 000 k-m². Alueen länsiosassa, jossa korttelialue on leveimmillään, ja jossa Latokartanonkaarella on koko matkalla pituuskaltevuutta 5 %, on liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden takia liikenne tonteille tarkoituksenmukaista järjestää tonttikatujen kautta. Tonttikaduille on myös mahdollisuus järjestää saattoliikenne sekä pysäköintipaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä varten. Tällä osalla alueen maasto on jyrkkäpiirteistä ja Latokartanonkaaren tasauksen vuoksi alueella on runsaasti kallioleikkauksia. Tämän alueen rakentaminen tulee todennäköisesti edellyttämään maaston yleistasaussuunnitelman laatimista ja esirakentamista. Alueen tonttikadut on tarkoituksenmukaista rakentaa vasta sitten, kun alueelle toteutettavat hankkeet ovat tiedossa.

Lausunnossa esitetään kortteleiden 36274–36276 (uudet numerot 36274 ja 36275) rakennusten sijoittamista lähemmäksi Kehä I:tä, jotta rakennettavan meluaidan pituutta voitaisiin lyhentää. Meluntorjunnan tarve Kehä I varressa lisääntyy koko ajan asuntoalueen rakentamisen edetessä itään päin, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta päättää KTY-kortteleiden rakentamisaikataulusta. Latokartanonkaaren varteen ei myöskään haluta toimitilakortteleiden pysäköinti- ja huoltopihoja vaan rakennuksia, jolloin ne sijaitsevat myös mahdollisimman kaukana päästö- ja melulähteistä. Tarvittavan meluaidan pituus on n. 600 m, josta maisemasillan ja korttelin 36275 välinen osuus, jolle ei tule rakennuksia, on noin kolmannes. Tämän lisäksi korttelialueen läpi Kehä I:n varresta Latokartanonkaarelle tarvitaan aukkoja Viikinojaan johtavia kuivatusreittejä varten. Näiden syiden vuoksi Kehä I:n meluntorjunta on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisellä meluesteellä.

Lautakunta on hyväksynyt 27.4.2006 Liikenneinvestointien talousarvioehdotuksen vuodeksi 2007 sekä investointiohjelmaehdotuksen vuosiksi 2007–2011, jossa Lahdenväylän ja Kehä I:n meluntorjuntaan Latokartanon kohdalla on esitetty 1,5 milj. euroa vuosille 2007–2008. Melueste sisältyy myös laadittavaan Kehä I:n tiesuunnitelmaan Kivikonlaidan eritasoliittymän alueella. Meluesteen toteutusvastuu on kaupungilla.

Korttelin 36274 kautta Kehä I:n varresta Latokartanonkaaren varteen kulkee Viikinojan sivuhaara. Oja alkaa n. 2 km:n etäisyydellä Tattariharjun vedenottamon alueelta. Lautakunnan käsityksen mukaan laskuojalle ei saada riittävää pituuskaltevuutta, mikäli se linjataan meluesteen suuntaisesti Viikinojan toiselle haaralle saakka. Alueellisen kuivatusjärjestelyn toteutustavasta päättävät rakennusvirasto ja Helsingin Vesi.

Kehä I:n ja korttelin 36274 väliin osoitettu suojaviheralue toimii kevyen liikenteen yhteytenä Kehä I:n alittavalta tunnelilta Latokartanonkaaren alittavan kevyen liikenteen tunnelin välillä. Kun yhteys toteutetaan erillään Latokartanonkaaresta, voidaan sitä kautta johtaa latu. Suojaviheralue toimii osittain myös aluekuivatusjärjestelmän osana.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta kaavaehdotusta on korjattu ja muutettu seuraavasti:

– Asemakaavaan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan KTY-korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon.

– Korttelissa 36273 on rakennusalojen Latokartanonkaaren puoleisia rajoja tarkistettu Kolvikujan ja Agronominkadun välisellä alueella siten, että rakennusalan rajan etäisyys rakennettuun johtoon on vähintään 3 m.

– Asemakaavaan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan ennen maankaivutöihin ryhtymistä on selvitettävä vaikutukset mahdollisiin muinaisjäännöksiin Museoviraston kanssa.

– Asemakaavakarttaan on kaava-alueen eteläosaan lisätty LT-merkintä sekä LT-alueen ja raskaan liikenteen pysäköintiin tarkoitetun LP-alueen välinen reunaviiva.

– Suojaviheralue ja kevyen liikenteen yhteys KTY-kortteleiden 36274 ja 36275 välistä on poistettu ja korttelit on yhdistetty KTY-kortteliksi 36274. Korttelin kautta on osoitettu 6 m leveä johtokuja.

Muut kaavaehdotukseen tehdyt muutokset:

– Ohjeellisten tonttien 36273/7 ja 11 rakennusoikeuksia on tarkistettu.

– Hierrinkujan, Kolvikujan ja Pipettikujan katualueita on pienennetty tarkistamalla katualueiden ja korttelin 36273 välisiä rajoja.

Lisäksi asemakaavamääräyksiin on tehty pieniä teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan kortteleiden nro 36273–36275 sekä liikenne-, suojaviher- ja katualueiden asemakaavan sekä 36. kaupunginosan liikenne- ja katualueiden, 45. kaupunginosan liikenne-, suojaviher- ja katualueiden ja 47. kaupunginosan liikenne- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.12.2005 päivätyn ja 22.2.2007 muutetun piirustuksen nro 11490 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11490 (Viikin korttelit 36273 -36275 ym. alueet; Viikin työpaikka-alue)
	Liite 2	Havainnekuva (Viikin korttelit 36273 -36275 ym. alueet; Viikin työpaikka-alue)

TAPANINKYLÄN TONTIN 39241/13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11545)

Khs 2006-1362

39. kaupunginosan (Tapaninkylän) korttelin nro 39241 tontin nro 13

asemakaavan muutosehdotus.

Rajatie 5

Tiivistelmä Teollisuustontti Tapanilan Rajatiellä muutetaan asumiseen. Suunnittelun lähtökohtana on, että rakentaminen tontilla sovitetaan sekä Rajatien kerrostalokortteleiden että Kuoppatien puoleisen pientaloalueen mittakaavaan. Uutta asuinkerrosalaa kaava-alueella on 6 200 m².

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.4.2006) mm., että tontin omistajat ovat pyytäneet 26.9.2005 asemakaavan muuttamista siten, että teollisuustontti muutetaan kerrostalo- ja pientalotonteiksi.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, joka voi sisältää sekä asumista että toimitilaa. Asemakaavan muutosehdotus on Yleiskaava 2002:n mukainen.

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 9290, joka on vahvistettu 30.10.1987. Kaavassa tontti on ympäristöhäiriöitä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Tehokkuusluku on e = 0.75. Kaavan mukaan tontille merkitylle rakennusalalle saadaan rakentaa teollisuustilaa, jonka ylin korkeusasema on Rajatien puolella +35,00 ja Kuoppatien puolella +33,00. Rajatien puoleiselle tontin osalle on merkitty pistoraide. Kuoppatien varressa oleva tontin osa on istutettavaa aluetta, jolla on oltava puita ja pensaita. Myös Rajatien varteen on merkitty kapea istutusvyöhyke. Tonttia sivuaa sen eteläpuolella Kuoppapoluksi nimetty varaus kevyen liikenteen väylälle, jota ei ole toistaiseksi rakennettu.

Lähiympäristön alueella on teollisuustontit jo muutettu asuinkäyttöön tai koulutontiksi 2001 ja 2004 hyväksyttyjen asemakaavojen mukaisesti.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue on Tapanilan vanhaa teollisuusaluetta. Lähialueen muilla tonteilla on teollisuuskäyttö jo vaihtunut asumiseen tai, kuten Kuoppatien päässä entisen asbestitehtaan kohdalla, Hiidenkiven koulun tontiksi. Rajatien länsipuolelle on kaavoitettu uusia asuinkortteleita, joiden rakentaminen on aloitettu Rajatien varren kerrostalotonteista. Alueen etelä- ja itäpuolella on pientaloaluetta sekä Punttikujan ja Halmetien pienteollisuuskorttelit. Pohjoispuolelta alue liittyy laajaan Hiidenkivenpuistoon.

Tontilla 39241/13 on teollinen toiminta jo loppunut. Tontilla on melko suurikokoinen betonielementtirakenteinen teollisuusrakennus, jossa on toiminut Mock Doors -autotalliovitehdas.

Palvelut Hiidenkivenpuisto ja Kurranummen leikkipuisto tarjoavat lähialueella hyvät virkistyspalvelut. Tapanilan ala- ja yläasteen koulut sijaitsevat aivan lähietäisyydellä. Päiväkoteja on Tapanilan alueella Veljestenpihalla ja Liiketiellä. Tapanilan keskustassa on myös lähin päivittäistavarakauppa ja Malmin aluekeskuksen palveluihin on matkaa noin kilometri. Tapanilan Urheilukeskuksessa on tarjolla monipuoliset liikuntaharrastusmahdollisuudet. Urheilukeskuksen yhteydessä toimii myös Tapanilan kirjasto.

Luonnonympäristö

Maasto on pääosin tasoitettu Rajatien puoleisella tontin osalla, mutta Kuoppatien puolelle tultaessa maasto nousee kolmisen metriä. Kasvillisuus on vähäistä, mikä johtuu tontin käytöstä teollisuusalueena. Kuoppatien tuntumassa on muutamia koivuja ja mäntyjä.

Suojelukohteet

Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on Tapanilan pientalokaupunginosa, joka on alueena merkitty yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen vaatii yhdyskuntatekniikan verkoston lisärakentamista.

Maaperä Maanpinnan korkeusasema on tasossa +19–+23 m. Maanpinta viettää loivasti länteen ja lounaaseen kohti Rajatietä. Entisillä piha-alueilla on pääosin hiekasta ja osin sorasta koostuva 1–2 m:n paksuinen täyttökerros. Täytön alaosa on kivistä maa-ainesta. Kallio on tontin keskiosassa täyttökerroksen alapuolella n. 0,7–1 m:n syvyydellä maan pinnasta. Muutoin täyttökerroksen alapuolella on pääosin hiekkaa.

Ympäristöhäiriöt

Tapanilan alueella on ollut teollista toimintaa vuosikymmenten ajan. Nykyisen Hiidenkiven koulun tontilla toimi asbestitehdas 1930-luvulta vuoteen 1978. Asbestitehtaan jätettä on todettu koulun tontilla, Rajatien katualueella, Hiidenkivenpuistossa ja nyt rakenteilla olevan Hiidenkiven asuntoalueen keski- ja itäosissa. Asbestitehtaan alue, katualueet ja asuinkäyttöön muutetut alueet on jo kunnostettu.

Tontti on ollut ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialuetta (TY). Tontilla on viimeksi toiminut nosto-ovia valmistava yritys, jonka toiminta on pääasiassa ollut kokoonpanoa, kuten elektroniikan asennusta ja pintamaalausta. Maalaustyöt on tehty sisätiloissa maalauskammioissa. Piha-alueella on aiemmin käsitelty metalliosia hiekkapuhaltamalla. Tontin länsireunaa on kulkenut 1980-luvun lopulle asti asbestitehtaalle johtanut pistoraide.

Tontin pilaantuneisuutta on tutkittu alustavasti kolmessa vaiheessa yhteensä 21 tutkimuspisteestä 68 maanäytteestä. Maaperässä on todettu paikoin asbestia kiinteistön pohjoisosassa entisen asbestitehtaan vastaisella rajalla. Muualla kiinteistöllä on todettu asbestia täyttömaakerroksissa. Täyttömaassa on todettu lisäksi pistemäistä metallipilaantumista ja lieviä PCB-pitoisuuksia.

Kyseisen tontin etelänpuoleisella tontilla 39199/1 on toiminut metalliteollisuusyritys (puhallintehdas) 1980-luvulle. Tämän jälkeen tontin rakennukset ovat olleet lähinnä toimistojen sekä puu- ja metallialan pienyrittäjien käytössä. Tontin koilliskulmalla on varastoitu romua. Maaperä on pilaantunut öljyllä, metalleilla ja PAH-yhdisteillä. Maaperänäytteistä ei tutkimuksissa ole löytynyt asbestia. Pilaantuminen keskittyy tutkimusten perusteella tontin Rajatien puoleiseen osaan. Tontti on muuttumassa asuinkäyttöön. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut maaperän puhdistamista koskevan ilmoituspäätöksen syksyllä 2005.

Tavoitteet Tontti 39241/3 muutetaan asuinkäyttöön yleiskaavan mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtana on ollut ympäröivän rakennuskannan huomioon ottaminen ja alueen asuntokannan täydentäminen positiivisella ja rikastavalla tavalla.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Vanha teollisuustontti sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pientaloalueen ja Hiidenkiven alueelle rakennettavan kerros- ja rivitaloalueen rajavyöhykkeelle. Vastapäiset rakennukset Rajatien länsipuolella tulevat olemaan nelikerroksisia. Kaavamuutoksessa kaupunkirakenteen muutos on otettu huomioon siten, että suunnitellun korttelin sisällä rakentamisen mittakaava pienenee Kuoppatien suuntaan. Rajatien varressa kortteli rajautuu tiiviisti kerrostalorakentamisella, kun taas Kuoppatien puoleiset rakennukset on ympäristön rakennuskannan pienimittakaavaisuuden vuoksi merkitty kaksikerroksisiksi pientaloiksi. Kuoppatien ilmettä on muuttanut kesällä 2004 tehdyt katurakentamistyöt. Muutostöissä Kuoppatietä levennettiin, sen itäpuolelle rakennettiin jalkakäytävä ja katualueella olevaa puustoa vähennettiin.

Tontti on jaettu kahdeksi asuntotontiksi ja pysäköintitontiksi. Nykyisen teollisuustontin tehokkuutta e = 0.75 on kaavamuutoksessa hieman alennettu. Rakennusoikeudeksi on merkitty 6 200 k-m² (e = 0.71). Korttelissa on sekoitettu erityyppisiä asumismuotoja, joista toivotaan kehittyvän rikas kokonaisuus. Lähiympäristön kerrostalovaltaisella alueella tonttien rakennusoikeus tehokkuusluvulla ilmaistuna on e = 0.42–0.67. Viereisen pientaloalueen tehokkuusluku on yleensä e = 0.25. Tonteilla, joilla rakennusoikeus on ilmaistu numerolla, tonttitehokkuus vastaa tehokkuutta noin e = 0.25–0.35. Muuta ympäristöä hieman korkeamman tehokkuusluvun perusteena on mm. suurelta osin maanalainen pysäköintiratkaisu.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 8 688 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 5 096 m² ja asuinpientalojen korttelialuetta (AP) 2 140 m². Autopaikkojen korttelialuetta (LPA) on 1 452 m². Rakennusoikeutta on yhteensä 6 200 k-m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Rajatien varteen on muodostettu uusi asuntotontti, joka on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin rakennusoikeus on 5 200 k-m². Tontille tulee asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa asukkaiden käyttöön riittävät varastotilat sekä yhteistiloiksi kokoontumis- ja harrastustiloja 40 k-m² sekä talopesula 20 k-m². Rakennuksen ulkoseinien eteen saa kerrosalan lisäksi ja rakennusalan estämättä rakentaa viherhuoneita, lasikuisteja ja parvekkeita, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

Rakennusten julkisivujen on oltava punatiilestä muurattuja tai rapattuja, paitsi parvekeseinät sisäpihan puolella voivat olla elementtirakenteisia. Julkisivun enimmäiskorkeus Rajatien puolella saa olla enintään 14 m. Koska Rajatiellä on läheisen Hiidenkiven koulun vuoksi runsaasti kevyttä liikennettä, tulee asuinhuoneen lattian olla vähintään 0,5 m kadun pintaa ylempänä huoneen pääikkunan avautuessa kadulle riittävän yksityisyyden säilymiseksi. Rajatien varteen tulee istuttaa puurivi, joka ei estä näkyvyyttä ja siten vaaranna liikenneturvallisuutta.

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Asuinrakennusten korttelialueeksi (AP) on merkitty Kuoppatien varteen muodostettu asuntotontti. Tontille on merkitty rakennusoikeus 1 000 k‑m²ja ehdottomasti käytettäväksi kerrosluvuksi kaksi. Tontin rakentaminen on pyritty sovittamaan Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pientalomiljööseen mm. merkitsemällä osa vanhasta puustosta säilytettäväksi. Kuoppatien pienimittakaavaiseen ja aktiiviseen luonteeseen sovittamiseen tähtäävät määräykset jokaiseen asuntoon liittyvästä oleskelupihasta tai terassista, Kuoppatiehen rajoittuvien huoneistopihojen rajaamisesta puurakenteisella aidalla ja asuntojen sisäänkäyntien sijoittamisesta tontin Kuoppatien puoleiselle osalle. Tontille merkitylle rakennusalalle saadaan rakentaa rakennuksia, joiden enimmäispituus on 20 m. Rakennusten julkisivujen on oltava rapattuja tai peittomaalatulla puulla verhottuja. Samalla tontilla olevien rakennusten on oltava keskenään erisävyisiä. Rakennusten katoissa tulee olla vinot lappeet.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Asuntotonttien väliin on merkitty pysäköintitontti, joka palvelee molempia korttelin 39241 asuntotontteja. Korttelin sisällä olevaa noin yhden kerroksen korkuista tasoeroa on hyödynnetty merkitsemällä LPA-tontille rakennusala maanalaiselle tilalle, jolle tulee rakentaa autohalli. Autohallista voidaan järjestää kulku suoraan asuntoihin kellarin tasossa, joten rajaseiniin tulee voida rakentaa aukkoja. Autohallin kansi on rakennettava katoksin ja istutuksin jäsennöidyksi pysäköintipihaksi ja sen korkotason tulee olla lähellä Kuoppatien kadun korkeutta. Alueelle saadaan rakentaa autokatoksia ja jätehuollon tiloja ja sille saadaan myös sijoittaa asuinrakennuksille tarpeellisia portaita ja luiskia. Autohallin poistoilmaa ei saa johtaa oleskelupihoille.

Liikenne Alueeseen ei kuulu katualueita. Korttelia 39241 palveleva ajoneuvoliikenne on järjestetty pääosin Rajatieltä, jolla on myös runsaasti koululaisliikennettä. Rajatien puoleiselle tontinosalle Hiidenkiven koulun liittymän läheisyyteen on merkitty liikenneturvallisuussyistä näkemäalue.

Luonnonympäristö

Luonnonympäristön antamat lähtökohdat kaavan laatimisessa ovat olleet vähäisiä. Tontin sisäistä korkeuseroa on käytetty hyväksi sijoittamalla pysäköintiä osin maanalaisiin tiloihin. Kuoppatien varren asuntotontille on merkitty osa puustosta, kaksi komeata mäntyä, säilytettäväksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Tontin 39241/16 toteuttaminen vaatii jätevesiviemärin ja vesijohdon rakentamisen Kuoppapolulle Kuoppatieltä olemassa olevasta verkostosta. Maanalaisten tilojen sade- ja sulamisvedet sekä jätevedet tulee pumpata kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Kuoppapolulle rakennetaan uusi kaukolämpöjohto, joka yhdistää Rajatiellä ja Kuoppatiellä olemassa olevan kaukolämpöjohdon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevien tietojen perusteella karkearakeisen maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Rakennukset ja piha-alueet perustetaan maa- tai kalliovaraisena.

Kaava-alueen ottaminen asemakaavan muutoksen mukaiseen käyttöön edellyttää maaperän puhdistamista, johon tarvitaan ympäristölupa tai ilmoituspäätös. Kaavassa on annettu tonttia koskeva määräys, jonka mukaan maaperä on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Alustavissa tutkimuksissa todetun maaperän pilaantumisen lisäksi tulee puhdistamisen ja siihen liittyvien lisätutkimusten yhteydessä ottaa huomioon tontilla aiemmin tutkimattomat alueet, kuten rakennusten alat. Tontilla harjoitetussa verstas- ja maalaustoiminnassa käsitellyt kemikaalit tulee ottaa tutkimuksissa ja suunnitelmissa huomioon.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan mukainen rakentaminen täydentää jo rakennettua ympäristöä. Viimeisenä teollisuustonttina asuntoalueen keskelle jääneen tontin muutos asuinkäyttöön siistii ympäristöä ja vähentää lähialueen asukkaiden kokemia häiriöitä. Kaava-alueen sijainti asuinympäristönä on edullinen. Tapanilan alue tarjoaa hyvät peruspalvelut, mm. lähikaupan, koulut ja kirjaston. Läheiset Hiidenkivenpuisto ja Kurranummen leikkipuisto ovat Koillis-Helsingin tasokkaimpia ja tarjoavat monipuoliset virkistyskäytön mahdollisuudet. Täydennysrakentaminen tukee alueen palveluiden säilymistä.

Liikenteen ja teknisen huollon järjestäminen alueelle ei tuottane ongelmia eikä merkittäviä lisäkustannuksia. Kunnallistekniikka ei välttämättä edellytä perusinvestointeja.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin ovat positiiviset. Alueen rakentaminen asuinkäyttöön edellyttää pilaantuneen maaperän puhdistamista, mikä on lähiympäristön kannalta suotuisaa. Kuoppatien alueella nykyinen teollinen toiminta on keskellä asutusta, mikä ei ole ympäristön asumismukavuuden kannalta edullista.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: vesihuolto 15 000 euroa ja kaukolämpö 25 000 euroa eli yhteensä 40 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 39241/13 omistajien hakemuksen johdosta (hakemukset saapuneet 3.10.2005).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 29.12.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin keskustelutilaisuudessa 17.1.2006 Tapanilan kirjaston tiloissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtötietoaineisto, kaavaluonnos sekä maankäytön vaihtoehdot olivat nähtävillä 10.1.–31.1.2006 kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä Tapanilan kirjastossa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelusta on neuvoteltu ympäristökeskuksen kanssa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ympäristökeskus on ilmoittanut, että kaavoituksen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tontin maaperän pilaantuneisuuteen ja kunnostustarpeeseen. Hakija on teettänyt alueelle vaaditun kunnostussuunnitelman.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kaksi mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Tapanila-seura ilmoittaa mielipidekirjeessään (27.1.2006) kannattavansa tontin muuttamista asuinkäyttöön. Uusien asuntojen toivotaan edesauttavan alueen päiväkotien ja oman ala-asteen koulun säilymistä. Seura esittää Rajatien puoleiselle rakennusmassalle ylimmän sallitun korkeusaseman merkitsemistä, mikä estäisi ylikorkeiden ullakkokerrosten rakentamisen. Seura toivoo myös, että autopaikkojen sijoitusta voitaisiin tutkia siten, että isolta pysäköintikentältä vältyttäisiin. Edelleen seura esittää, että koska Kuoppatien katurakentamisen seurauksena suuri osa kadunvarren puustosta on hävinnyt, tärkeätä olisi, että tontin Kuoppatien puoleisella osalla olevat männyt merkittäisiin asemakaavassa säilytettäviksi puiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Rajatien puoleiselle rakennusmassalle on merkitty julkisivun enimmäiskorkeudeksi 14 m. Pysäköintitontin reunoille on merkitty istutusalueet ja pysäköintiin tarkoitetulle alueelle saa rakentaa mm. autokatoksia ja jätehuollon tiloja, joilla pysäköintialuetta voidaan jäsentää pienempiin osiin. Kuoppatien varren männyt on merkitty asemakaavaan säilytettäviksi puiksi.

Koillis-Helsingin yrittäjät ry suhtautuu (27.1.2006) myönteisesti pyrkimykseen muuttaa teollisuustontti asuinkäyttöön. Yrittäjien huolena ovat kuitenkin Rajatien vanhoissa teollisuuskiinteistöissä toimineiden pienyrittäjien ja taiteilijoiden toimintamahdollisuudet. Pienyrittäjien tilakysymykset toivotaan otettaviksi huomioon mm. Tapanilan keskustassa Päivöläntien varressa olevien kerrostalotonttien kaavoihin merkittävinä työ- ja palvelutiloina.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Päivöläntien varren tonteilla on tonttia 39220/5 (Päivöläntie 25) lukuun ottamatta voimassa asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1982. Alueen asemakaavaa ei ole tarkoitus lähiaikoina muuttaa.

Tonteilla, jotka ovat Päivöläntien varressa radan ja Tapanilan torin välillä, on suurimpaan osaan merkitty erillinen liiketilakerrosala. Liiketilaa on näillä tonteilla kaavaan merkitty yhteensä n. 3 000 k-m². Sen lisäksi tonteilla, joille ei ole merkitty erillistä liiketilaa, voidaan osa asuinkerrosalasta haluttaessa rakentaa liiketiloiksi, joten myymälä- ja työtilojen rakentamiseen tämän alueen kaavat antavat runsaasti mahdollisuuksia. Suuri osa Päivöläntien varren liiketiloista on nykyisin vajaakäytössä tai vielä rakentamattomia. Pienteollisuustontteja on taas varsin uusissa asemakaavoissa Punttikujan ja Halmetien alueilla, joihin etäisyys Rajatieltä on vain n. 100–300 m. Suurin osa näistä pienteollisuustonteista, jotka sallivat myös asumisen yritystoiminnan yhteydessä, on vielä rakentamattomia.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.6.–10.7.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto kaavamuutoksen hakijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (10.8.2006), pelastuslautakunnalla (15.8.2006) ja Helsingin Energialla (16.8.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (7.9.2006), että tontin 39241/16 ajoliittymässä Rajatielle on otettava huomioon kadun runsas koululaisliikenne varaamalla riittävän suuret näkemäalueet uusia istutuksia suunniteltaessa. Lisäksi ajoliittymä on sovitettava niin, ettei Rajatiellä olevan viherkaistan puita tarvitse kaataa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (19.9.2006) mm., että asemakaavan muutos korottaa tontin 39241/13 arvoa merkittävästi, joten kiinteistöviraston tonttiosastolla on meneillään neuvottelut maanomistajien kanssa Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Asian käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin sopimus on allekirjoitettu.

Helsingin Vesi mainitsee (28.9.2006) mm., että aluetta varten on rakennettava Kuoppapolulle uutta yleistä vesijohtoa ja jätevesiviemäriä n. 50 m ja sadevesiviemäriä n. 30 m. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 23 000 euroa (alv = 0). Kuoppapolku tulee suunnitella siten, että viettoviemäröinnin rakentaminen on mahdollista.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39241 tontin nro 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.4.2006 päivätyn piirustuksen nro 11545 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11545 (Tapaninkylän tontti 39241/13)
	Liite 2	Havainnekuva (Tapaninkylän tontti 39241/13)


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	23.5.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja