KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

MEILAHTI - TILKKA - KÄPYLÄ -TEKNISEN HUOLLON TUNNELIN HANKESUUNNITELMA

Khs 2006-2407

Tekninen lautakunta esittää (7.11.2006) seuraavaa:

Yleistä Teknisen huollon tunneleihin on sijoitettu kaukolämmön, kaukojäähdytyksen, sähkön ja vedenjakelun siirtojohtoja. Tunneleihin sijoitetuilla johtolinjoilla Helsingin Energia ja Helsingin Vesi ovat vahvistaneet ja varmistaneet kantakaupungin katualueille rakennettuja johtoyhteyksiä. Sijoittamalla useita siirtojohtoja samaan tunneliin saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä. Samoin ympäristölle ja liikenteelle aiheutuvat haitat jäävät pienemmiksi ja lyhytaikaisemmiksi rajoittuen lähinnä tunnelin rakentamisaikaan. Tämä tunneliverkosto ja sen organisointi suurkaupunkirakenteessa on jatkuvan kansainvälisen kiinnostuksen ja mallinnuksen kohde.

Keski- ja Pohjois-Pasilan alueiden tiiviin uudisrakentamisen sekä muun Pasilan alueen kiinteistöjen saneeraamisen ja alueen tiivistämisen johdosta koko alueen lämmön, jäähdytyksen ja sähkön sekä veden tarve kasvaa huomattavasti. Tämä suunniteltu tunneli tekee mahdolliseksi kunnallisteknisten runkojohtojen rakentamisen Pasilan alueelle. Uusi tunneli tulee myös korvaamaan Pasilan alueen vanhat ja huonokuntoiset vesijohtotunnelit.

Meilahti–Tilkka–Käpylä -teknisen huollon tunneli tulee yhdistämään kantakaupungin länsi- ja itäreunalla olevat yhteiskäyttötunnelit (Salmisaari–Tilkka ja Vuosaari–Vallila). Tällöin se muodostaa yhdessä näiden sekä Kamppi–Erottaja–Kruununhaka tunnelin kanssa vahvan kunnallistekniikan renkaan kantakaupungin alueelle. Tunneliin sijoitetaan DN 700 kaukolämpöjohto, DN 800 kaukojäähdytysjohto, DN 1000 vesijohto ja 110 kV:n sähkökaapelikanava. Lisäksi tunneliin varataan tilat kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen välipumppausasemille sekä jäähdytyskeskukselle. Tunnelin yhteyteen on suunniteltu myös Ilmalantorin sähköasema, josta Helen Sähköverkko Oy tekee hankesuunnitelman ja toteutuspäätöksen. Tämä tunneliyhteys on ollut osa yhteiskäyttötunneleiden runkosuunnitelmaa jo 1990-luvun alusta lähtien.

Rakentamistarve

Kaukolämpö

Pasilan alueen voimakas lisärakentaminen vaatii uutta lämmönsiirtokapasiteettia alueelle. Alueen tarvitsema lisäteho on pienen kaupungin luokkaa. Tämän lisäksi kantakaupungin kaukolämpöverkko on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvulla. Lisää siirtokapasiteettia tarvitaan lämmöntoimitusten kapasiteetin lisäämiseen sekä varmuuden parantamiseen verkon vauriotilanteissa ja tuotantolaitosten häiriöissä. Suunniteltu uusi siirtoyhteys muodostaa vahvan poikittaisyhteyden kantakaupungin pohjoisosaan rautatiealueen ja keskuspuiston alitse. Tämä mahdollistaa paremman tuotannon optimoinnin voimalaitosten kesken ja täten pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää ilmastopäästöjä.

Kaukojäähdytys

Tunneli on ainoa mahdollinen ratkaisu kaukojäähdytyksen toimittamiseksi Pohjois- ja Keski-Pasilan alueille, sillä tarvittavien suurten siirtojohtojen vaatimaa tilaa ei löydy nykyisestä katuverkosta. Kaukojäähdytyksen osalta jo toteutukseen lähtevä Yleisradion alue ja suunnitellut uudet alueet muodostavat merkittävän jäähdytyspotentiaalin. Näiden lisäksi ovat Länsi-Pasilan alueen nykyiset suuret kiinteistöjen omistajat olleet erittäin kiinnostuneita kiinteistöjensä teknisen tason korottamisesta, ympäristömyönteisyytensä lisäämisestä ja omaisuutensa arvon kasvattamisesta kaukojäähdytyksen avulla.

Sähkönsiirto

Keski-, Länsi- ja Pohjois-Pasilan alueiden lisärakentamisen seurauksena alueelle tarvitaan uutta sähkönjakelukapasiteettia. Tätä silmällä pitäen on tunnelin suunnittelun yhteydessä valmisteltu ratkaisua, jossa sähköasema rakennettaisiin nykyisen Ilmalantorin alle, tunneliin johtavan ajoyhteyden varteen. Sähköaseman tarvitsemat uudet 110 kV syöttöyhteydet on mahdollista rakentaa Pasilan alueella pääosin uuteen yhteiskäyttötunneliin. 20 kV jakelujohdot tuotaisiin sähköasemalta useassa pystykuilussa Ilmalantorille ja Ilmalankadulle, josta ne hajautuvat katuverkkoa pitkin jakelukohteisiin. Edellä mainituista hankkeista vastaa Helen Sähköverkko Oy, jonka kanssa tehdään hankkeesta aiesopimus ja toteutuksen alettua osallistumissopimukset.

Vedenjakelu

Suunniteltu vesijohto tulee olemaan osa kantakaupungin kalliotunneleihin sijoittuvaa päävesijohtoverkkoa. Uuden johtoyhteyden avulla vedenjakelun varmuutta voidaan oleellisesti parantaa, sillä se mahdollistaa Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitosten optimoidun rinnakkaiskäytön myös häiriötilanteissa. Nykyisen verkoston kapasiteetti ei ole siihen riittävä.

Ilmalan alueen nykyiset vesijohtotunnelit ovat pääosin yli 50 vuotta vanhoja. Ne ovat huonokuntoisia ja ahtaita eikä niihin voida sijoittaa muita johtoja. Tunneleista ei kunnostamallakaan saa tekniikaltaan ja työturvallisuudeltaan nykyvaatimusten mukaisia, joten niiden kunnostaminen johtotunneliksi ei ole tarkoituksenmukaista. Uudella tunneliyhteydellä voidaan korvata n. 2,2 km vanhoja vesijohtotunneleita.

Uusi vesijohto tulee osaltaan helpottamaan kantakaupungin muiden vesijohtojen saneeraustöiden suorittamista. Saneerattavien vesijohtojen kapasiteettitarve pienenee, jolloin saneeraustyöt voidaan toteuttaa edullisemmin ja suurelta osin ilman kaivutöitä. Lisäksi tunneli varmistaa kantakaupungin häiriötöntä, riittävää ja hyvänlaatuista veden saantia myös mahdollisessa vedenpuhdistamon häiriötilanteessa.

Suunnitelma Kiinteistöviraston geotekninen osasto on laatinut tunnelin esisuunnitelman, missä on esitetty tunnelin alustava reitti, poikkileikkaus ja korkeusasema sekä yhteydet maanpinnalle ja olemassa oleviin tunneleihin.

Meilahti–Tilkka–Käpylä ‑teknisen huollon tunneli on Kamppi–Ruskeasuo ja Vuosaari–Pasila yhteiskäyttötunnelit yhdistävä tunneli, johon sisältyy Ilmalan kautta kulkeva haaratunneli Hakamäentien pohjoispuolelle sekä Ruskeasuon huippulämpökeskukseen johtava haaratunneli.

Tunnelin louhinta on suunniteltu tehtäväksi kolmesta ajotunnelista, jotka sijaitsevat Ratsastiellä, Ilmalassa sekä Käpylässä. Näistä Käpylän ajotunneli on jo rakennettu muiden tunnelihankkeiden yhteydessä. Ajotunnelijärjestelyt mahdollistavat rakennusurakan jakamisen kolmeen urakkaosaan.

Maanpinnalle ulottuvia pystykuiluja tarvitaan liitosyhteyksiä, pelastusteitä ja ilmanvaihtoa varten. Näitä tullaan rakentamaan Meilahteen, Mansikkamäkeen, Ilmalankadulle, Pasilankadulle, Hakamäentien pohjoispuolelle, Raviradanmäelle sekä Mäkelänkadun läheisyyteen. Lisäksi Tilkkaan, Ruskeasuolle, Ilmalaan, Haarakalliolle ja Käpylään rakennetaan yhdyskuilut olemassa oleviin tunneleihin. Tunnelin kokonaispituus ajo- ja haaratunneleineen on n. 6 km ja se sijaitsee n. tasolla ‑20 m merenpinnan alapuolella.

Tunnelin toteutussuunnittelua varten on esisuunnitelmasta pyydetty lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, keskuspuistotoimikunnalta, kiinteistövirastolta, kaupunginmuseolta, pelastuslaitokselta, rakennusvirastolta, Ratahallintokeskukselta, rakennusvalvontavirastolta, VR-yhtymä Oy:ltä ja ympäristökeskukselta. Lausunnoissa hanketta pidetään perusteltuna. Lausunnoissa esitetyt näkökohdat tullaan käsittelemään toteutussuunnittelun yhteydessä ja ao. hallintokuntien kanssa tullaan käymään jatkoneuvotteluja. Suunnittelun ja toteutuksen edistyessä tullaan kaikkiin tahoihin pitämään yhteyttä ja heidän asiantuntemus ja esittämänsä näkökohdat otetaan mukaan projektiin.

Ratsastien ajotunnelin vaihtoehdot käydään läpi ja toteutussuunnitelma tullaan tekemään yhdessä kaupunginmuseon, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Rakentamiskustannukset

Tunnelin kustannusarvio ilman rakennettavia johtoja, jäähdytyksen tuotantolaitosta, kaukolämmön ja -jäähdytyksen pumppaamoja sekä Helen Sähköverkko Oy:n sähköasemaa ja sähkönsiirtoyhteyksiä, on kesäkuun 2006 hintatasossa (RI 2000= 115,9) ilman arvonlisäveroa 25,7 milj. euroa (31,4 milj. euroa, alv. 22 %).

Kustannukset (alv. 0 %) jakaantuvat seuraavasti:

Kallioperätutkimukset, suunnittelu	900 000 €
Louhinta, lujitus	21 000 000 €
Rakennustekniset työt	2 600 000 €
Sähköt, ilmanvaihto	1 200 000 €

Yhteensä	25 700 000 €

Tunneli siirtyy valmistuttuaan Helsingin Energian erilliselle tunneliliiketoiminnolle, joka perii johtoja omistavilta liiketoiminnoilta vuokraa kattamaan toteutuneet pääoma- ja käyttökustannukset. Helsingin Vesi maksaa oman pääomaosuutensa Helsingin Energialle erikseen. Helsingin Veden osuus tunnelin rakentamiskustannuksista tulee olemaan n. 20 %. Helen Sähköverkko Oy:n suunnitteleman Ilmalantorin sähköasema sen edellyttämin sähkönsiirtojohdoin ei sisälly tähän kustannusarvioon. Helen Sähköverkko Oy tekee hankkeesta ja sen rahoittamisesta oman erillisen päätöksensä.

Kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjohdoista, vesijohdoista, kaukojäähdytyksen tuotantolaitoksesta ja pumppaamosta sekä kaukolämmityksen pumppaamosta tehdään myöhemmin erilliset toteutus- ja hankintapäätökset tarpeen ja aikataulujen mukaisesti.

Rahoitus Helsingin Energia ja Helsingin Vesi ovat varautuneet tunnelin suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin talousarvioissaan ja taloussuunnitelmissaan vuosille 2006–2009.

Kannattavuusarviointi Helsingin Energian kannalta hanke parantaa kokonaisuudessaan kaukolämmön ja yhteistuotannon myyntimahdollisuuksia sekä toimitusvarmuutta ja koko tuotannon optimointia. Samalla se helpottaa kaukolämpöverkoston uusimismahdollisuuksia. Hanke mahdollistaa kaukojäähdytyksen liiketoiminnan kannalta olennaisen laajentamisen Keski- ja Pohjois-Pasilan alueille sekä paikallisen jäähdytyksen tuotantolaitoksen rakentamisen maan alle. Samoin hanke mahdollistaa maanalaisen sähköaseman (Helen Sähköverkko Oy) sekä tarvittavien energian ja veden siirtoyhteyksien rakentamisen Pasilan alueen kasvaviin tarpeisiin.

Helsingin Veden osalta hanke mahdollistaa Ilmalan alueen vanhojen huonokuntoisten vesijohtotunneleiden hylkäämisen. Uudet tunneliyhteydet mahdollistavat lisäksi vedenpuhdistuslaitosten käytön tehokkaamman optimoinnin sekä luovat paremmat edellytykset kantakaupungin vesijohtoverkon saneerauksiin.

Suurikokoisten johtojen sijoittaminen keskuspuistoon ja Länsi-Pasilan katuverkkoon vaatisi n. 10 m leveän johtokujan, joka tulisi olemaan hyvin vaikea sijoittaa ja edellyttäisi kalliita erikoisratkaisuja. Rata-alueiden osalta tunneliratkaisulle ei ole vaihtoehtoja. Suunniteltu tunneli muodostaa suoran linjan liityntäpisteiden välillä. Maanpintayhteys tulisi olemaan vähintään 30 % pitempi. Mikäli esitetty tunneliratkaisu johtoineen korvattaisiin katu- ja puistoalueelle sijoitetuilla pinta-asenteisilla johdoilla ja ratapihan alittavalla tunnelilla tulisi pintaratkaisu kokonaisuudessaan, ottaen huomioon pelkästään lähiaikana tulevat johtoinvestoinnit, huomattavasti kalliimmaksi jo perusrakentamisen osalta. Lisäksi pintajohdot sitovat ja varaavat lopullisesti ison määrän maankäyttöä ja rakennusmahdollisuuksia. Pinta-asenteisten johtojen vieminen Keskuspuiston läpi ei myöskään ole realistista ilman kalliita erikoisratkaisuita. Samalla tämä esitetty ratkaisu siirtää tekniset tilat kuten pumppaamot, jäähdytyskeskuksen ja sähköaseman pois maan päältä. Tämä vapauttaa rakennusalaa ja vähentää myös lähialueen ympäristöepämukavuutta.

Helsingin Energian erillinen Tunneliliiketoiminto asettaa tunnelin käyttäjiltä perittävän vuokratason siten, että käyttö- ja kunnossapitokustannusten lisäksi sitoutuvalle pääomalle saadaan riittävä tuotto, joten tunnelihankkeen kannattavuus on turvattu pitkällä aikavälillä.

Aikataulu Tunnelihanke on tarkoitus toteuttaa kolmessa osassa. Käpylän ja Ilmalan ajotunneleista louhittavien kahden ensimmäisen osuuden louhintojen on arvioitu kestävän n. 20 kuukautta kummankin ja niiden louhintojen on suunniteltu alkavan vuonna 2007. Putki- ja kaapeliasennukset ajoittuisivat vuosille 2009–2011.

Vaikutukset kaupunkiympäristöön

Tunneliin suunniteltujen siirtoyhteyksien korvaaminen maa-asenteisilla johdoilla edellyttäisi vähintään 10 metriä leveän johtokujan sekä tarvittavien huoltoteiden kaavoittamista keskuspuistoon Tilkan ja Länsi-Pasilan välille. Suurikokoisten johtojen rakentaminen Pasilan alueen halki rajoittaisi myös huomattavasti tulevaa maankäyttöä, kaavoittamista ja katurakentamista tulevaisuudessa.

Siirtojohtojen sijoittaminen tunneleihin on kaupunkikuvallisesti ehdottomasti paras vaihtoehto. Tunnelin rakentaminen aiheuttaa melu- ja liikennehaittaa, mutta se on vähäistä verrattuna kadulla tapahtuvaan rakentamiseen. Johtojen huolto- ja kunnossapitotyöt voidaan tehdä ympäristöä häiritsemättä.

Myös johtojen valvonta ja huolto voidaan tunneliolosuhteissa toteuttaa paremmin. Katutasoon sijoittuvat verkot ovat alttiina kadulla tehtävien töiden aiheuttamille ulkoisille riskeille ja käyttökeskeytyksille. Tämänkin vuoksi runkoyhteydet pyritään sijoittamaan tunneleihin.

Uusi tunneliyhteys mahdollistaa osaltaan kaukolämmityksen ja ‑jäähdytyksen jatkuvan laajentamisen Pasilan alueella. Näiden toimintojen ympäristöä parantava vaikutus on kiistattomasti huomattava.

Khn 20.12.2004 hyväksymien tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan yli 5 milj. euroa maksavan hankkeen hankesuunnitelman hyväksyy Kvsto.

Lautakunta esittää Khlle Meilahti–Tilkka–Käpylä -teknisen huollon tunnelia koskevan hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen kustannusarvio on kesäkuun 2006 hintatasossa (RI = 115,9) 31,4 milj. euroa (25,7 milj. euroa, alv. 0 %).

./. Tunnelin linjausta ja sen liittymistä rakennettuun tunneliverkostoon koskeva kartta on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.11.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Hankesuunnitelma noudattaa koko linjan osalta esisuunnitelmaa. Suunnitelma on hyvä ja kattava.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, ettei esitetty uusi yhteiskäyttötunneli estä alueella olevien muiden maanalaisten tilojen käyttöä tai alueella ei ole muita maanalaisia tilavarauksia ja suunnitelmia, joita hanke estäisi tai joille aiheuttaisi haittaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa hanketta aikaisemmin annetuissa lausunnoissa mainituin ehdoin. Lisäksi kaikista yhteiskäyttötunneliin liittyvistä maanpäällisistä rakennelmista tulee pyytää kaupunkisuunnitteluvirastolta erillinen lausunto tarkempien suunnitelmien yhteydessä, jolloin rakenteet ja materiaalit on esitetty suunnitelmissa.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Kiinteistövirasto antoi 3.10.2006 Helsingin Energialle lausunnon yhteiskäyttötunnelin Meilahti–Pasila–Käpylä tarkennetusta yleissuunnitelmasta. Lausunnossa todettiin lähinnä vuokra-alueet ja vuokrasopimusten johtotunnelia koskeva ehto. Yleissuunnitelmassa ei käsitelty tunnelin omistus- eikä hallintaoikeutta.

Tekninen lautakunta päätti 7.11.2006 esittää Khlle Meilahti–Tilkka–Käpylä ‑teknisen huollon tunnelia koskevan hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen kustannusarvio on kesäkuun 2006 hintatasossa 31,4 milj. euroa.

Kaupparekisteriin on merkitty 21.7.2006 Helen Sähköverkko Oy, jonka

päätoimialana on sähköverkkotoiminnan harjoittaminen ja sähköverkkotoimintaan liittyvien palvelujen myynti. Yhtiö voi omistaa osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä ja käydä niillä kauppaa, sekä ottaa lainoja ja myöntää takauksia päätoimialansa puitteissa.

Hankesuunnitelman mukaan tunnelin yhteyteen on suunniteltu myös Ilmalantorin sähköasema, josta Helen Sähköverkko Oy tekee hankesuunnitelman ja toteutuspäätöksen.

Edelleen hankesuunnitelman mukaan eräistä osahankkeista vastaa Helen Sähköverkko Oy, jonka kanssa tehdään hankkeesta aiesopimus ja toteutuksen alettua osallistumissopimukset.

Vielä hankesuunnitelman mukaan tunneli siirtyy valmistuttuaan Helsingin Energian erilliselle tunneliliiketoiminnolle, joka perii johtoja omistavilta liiketoiminnoilta vuokraa kattamaan toteutuneet pääoma- ja käyttökustannukset.

Lautakunta toteaa, että kaikki tunnelin omistukseen ja hallintaan sekä käyttöoikeuksien edelleen luovutukseen liittyvät asiat on sovittava erikseen kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa ennen tunnelin käyttöönottoa.

Pelastuslautakunta toteaa (12.12.2006) lausuntonaan, ettei pelastustoimen osalta ole huomautettavaa hankesuunnitelman johdosta.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (17.12.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Meilahti–Tilkka–Käpylä ‑teknisen huollon tunnelihanke on johdonmukainen jatko 1990-luvulla alkaneelle yhteiskäyttötunnelijärjestelmälle, joka on osoittautunut toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi teknisen huollon pääverkostojen sijoituksen, käytön ja ylläpidon kannalta. Lisäksi sen myötä on myös vältetty kaduilla tehtäviä putkistojen ja kaapeleiden rakennus- ja korjaustöitä. Tässä mielessä hanke on kannatettava.

Tunnelin rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi kolmen ajotunnelin kautta, joista yksi sijoittuu Ratsastielle Ruskeasuolla. Tämä ajotunneliyhteys on erityisen ongelmallinen ratsastushallien ja keskuspuiston turvaamisen kannalta. Lisäksi se haittaa huomattavasti alueen kautta tapahtuvaa kevyttä liikennettä ja Ratsastien viereisen Ratsaspuiston käyttöä.

Ratsastie on asuntokatutasoinen yhteys, joka palvelee lähinnä ratsastushallien ajoneuvoliikennettä, viereisen Ratsaspuiston käyttäjiä sekä Keskuspuistoon ja keskustaan suuntautuvaa ulkoilu- ja muuta kevyttä liikennettä. Liikenne ratsastushalleille, Keskuspuistoon ja keskustaan on vilkasta. Ratsaspuiston alueen asukkaat, viereisen vanhusten palvelutalon asukkaat ja puiston laidalla sijaitsevat koulut ja päiväkodit käyttävät puistoa aktiivisesti.

Rakennusvirasto on syksyllä 2006 aloittanut Ratsaspuiston rakentamisen ja työ valmistuu syksyllä 2007. Puiston käyttöä louheenajo ei varsinaisesti haittaa, mutta heikentää sen saavutettavuutta ja viihtyisyyttä.

Vallitsevaa käyttötarkoitusta ja käyttäjäkuntaa ajatellen Ratsastien käyttö louheen kuljetukseen on ongelmallista. Lisäksi kadun poikkileikkausmitoitus ja rakenteellinen kantavuus on riittämätön raskaalle louhekuljetukselle ilman erityistoimenpiteitä. Näistä syistä mahdollinen louheenajo vaatii huolellista liikennejärjestelyjen suunnittelua ja toteutusta kuljetusten aikana ja varautumista siihen, että katu joudutaan tunnelihankkeen kustannuksella peruskorjaamaan kuljetusten päätyttyä.

Edellä esitetyn perusteella on tärkeää, että hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan yksityiskohtaisesti mahdolliset vaihtoehtoratkaisut ajotunnelin sijoittumiselle Ruskeasuolla, jotta löydetään toiminnallisesti ja ympäristön kannalta mahdollisimman haitaton ratkaisu. Katu- tai puistoalueelle sijoittuvat järjestelyt tulee hyväksyttää etukäteen rakennusvirastolla.

Hankkeen toteutusaikataulu on liian aikainen syntyvän louheen käyttöä ajatellen. Kaupungilla on lähiaikoina ylitarjontaa louheesta, mutta näköpiirissä on huomattavan suuri louheen tarve nykyisten satama-alueiden täytöissä. Tästä näkökulmasta hankkeen lykkääminen 1–2 vuodella saattaisi olla kaupungin kokonaisedun mukaista.

Lautakunta puoltaa hankkeen toteuttamista edellä mainituin ehdoin ja huomautuksin.

Ympäristölautakunta toteaa (12.12.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Tunnelin rakennustyön vaikutukset luontoon

Tunnelin ajotunnelit ja pystykuilut sijaitsevat pääosin rakennetussa ympäristössä eivätkä sijoitu luontotietojärjestelmän (LTJ) arvokkaille luontokohteille. Keskuspuistossa maanalaiset osuudet sivuavat läheltä joitakin arvokkaita kasvillisuus- ja kasvistokohteita, joista 39/90 (Länsi-Pasilan länsipuolinen laakso) ja 9/98 (Ilmalan korpi) sisältävät alavia pohjavesivaikutteisia kohtia. Niiden kannalta suunnitelmassa mainitut tiivistystoimenpiteet pohjavedenpinnan alenemisen estämiseksi ovat tarpeellisia kasvillisuuden säilyttämiseksi nykyisellään. Keskuspuiston keskellä sijaitseva Mansikkamäen pystykuilu sijoittuu vanhan kalliokuilun paikalle. Koska kuilut louhitaan alaspäin valmiiseen tunneliin ja kiviaines kuljetetaan ajotunneleiden kautta pois, työn ympäristöhaitat on voitu minimoida. On suotavaa, että tärkeällä linnustoalueella 44/99 (Keskuspuisto S) sijaitsevan Mansikkamäen kuilun louhintatyöt ajoitetaan linnuston pesimäajan 1.4.–31.7. ulkopuolelle.

Tunnelin rakennustyön vaikutukset asuinympäristöön

Ajotunnelit ja pystykuilut sijaitsevat pääosin ympäristössä, jossa siitä ei ole kohtuutonta haittaa ympäristölle. Tilkankuilun louhintatyön vaikutus vieressä sijaitsevan vanhainkodin toimintaan tulee selvittää. Mikäli ajotunnelit sijoitetaan nykyisestä suunnitelmasta poiketen, tulee ne edelleen sijoittaa siten, että tunnelin suuaukon suunta ei ole suoraan asutusta kohti.

Tunnelin louhintatyöstä aiheutuvien muiden haittojen pienentäminen

Tunnelin louhintatyöstä aiheutuu melu- ja tärinähaittoja. Niitä voidaan vähentää ainakin seuraavin toimenpitein:

1 Louhintakohteen ympäristössä sijaitsevat häiriintyvät kohteet selvitetään ennen louhintatöiden aloittamista.

2 Louhintatyöstä jaetaan tiedote työmaan ympäristössä sijaitseviin häiriintyviin kohteisiin. Tiedotteesta tulee käydä ilmi työn kokonaiskesto, päivittäinen kesto ja toiminnanharjoittajan yhteystiedot.

3 Räjäytystyöt tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–21.00. Mikäli louhintakohteen läheisyydessä on räjäytysmelulle ja -tärinälle erityisen herkkiä kohteita, esimerkiksi lastenpäiväkoteja ja kouluja, tulee räjäytysajankohdista neuvotella erikseen heidän kanssaan.

4 Poraustyöt tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00. Mikäli maanalaisia poraustöitä tehdään muina aikoina, poraustöiden aiheuttama melutaso asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa saa olla arkisin ilta-aikaan klo 18.00–22.00 enintään 45 dB, yöaikaan klo 22.00–7.00 enintään 30 dB sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 7.00–22.00 enintään 35 dB. Melutasolla tarkoitetaan poraustyön aikaista A‑taajuuspainotettua keskiäänitasoa (L_Aeq). Mikäli louhintakohteen läheisyydessä on porausmelulle erityisen herkkiä kohteita, tulee porausajankohdista neuvotella erikseen heidän kanssaan.

5 Raitisilmapuhaltimien aiheuttama melutaso asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten ulkopuolella saa olla klo 7.00–22.00 enintään 55 dB ja klo 22.00–7.00 enintään 50 dB. Melutasolla tarkoitetaan täydellä puhallusteholla toimivan puhaltimen aiheuttamaa A‑taajuuspainotettua keskiäänitasoa (L_Aeq).

Lisäksi lautakunta toteaa, että pölyntorjunnan sekä polttoaineiden ja jätteiden käsittelyn osalta on noudatettava Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ja pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräyksiä.

Edelleen lautakunta toteaa, että louheen kuljetusreitit maan päällä on valittava siten, että kuljetusten aiheuttamat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä asutukselle ja muulle toiminnalle.

Samoin lautakunta toteaa, että mikäli tunnelityömaalla syntyy jätevesiä, niiden laatua ja määrää on seurattava ja ne on käsiteltävä siten, ettei ympäristön pilaantumista tapahdu.

Lopuksi lautakunta toteaa, että yhteiskäyttötunnelin louhintatyöstä on tehtävä ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus vähintään 30 päivää ennen louhintatöiden aloittamista. Ympäristökeskus tekee ilmoituksen johdosta päätöksen, jossa voidaan antaa tarvittavia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Khs toteaa teknisen lautakunnan esitykseen viitaten, että hanke

- parantaa kokonaisuudessaan kaukolämmön ja yhteistuotannon myyntimahdollisuuksia, toimitusvarmuutta ja koko tuotannon optimointia sekä helpottaa kaukolämpöverkoston uusimismahdollisuuksia ja jatkuvan laajentamisen Pasilan alueella,

- mahdollistaa maanalaisen sähköaseman sekä tarvittavien energian ja veden siirtoyhteyksien rakentamisen Pasilan alueen kasvaviin tarpeisiin,

- mahdollistaa Ilmalan alueen vanhojen huonokuntoisten vesijohtotunneleiden hylkäämisen ja vedenpuhdistuslaitosten käytön tehokkaamman optimoinnin sekä luo paremmat edellytykset kantakaupungin vesijohtoverkon saneerauksiin sekä

- siirtää tekniset tilat kuten pumppaamot, jäähdytyskeskuksen ja sähköaseman pois maan päältä vapauttaen rakennusalaa ja lisäten myös lähialueen ympäristömukavuutta.

Khs pitää hankesuunnitelman mukaisen teknisen huollon tunnelin rakentamista teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti perusteltuna.

Khs edellyttää, että lautakuntien lausunnoissa esitetyt näkökohdat otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainitut aiempiin lausuntoihin viitatut ehdot koskevat tunnelin maanpäällisten osien jatkosuunnittelua, rakennusaikaista tiedottamista sekä pelastuskaivojen ja Mäkelänkadun pystykuilun sijoittamista.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Meilahti–Tilkka–Käpylä ‑teknisen huollon tunnelia koskevan hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannusarvio on kesäkuun 2006 hintatasossa (RI = 115,9) ilman arvonlisäveroa enintään 25 700 000 euroa (arvonlisäverollisena 31 400 000 euroa, alv. 22 %).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Karttapiirros

OULUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 28179 JA 28180 SEKÄ KATU-, PUISTO- JA LIIKENNEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11531)

Khs 2006-1205

28. kaupunginosan (Oulunkylän, Patolan) kortteleiden nro 28179 ja 28180 sekä katu-, puisto- ja liikennealueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Oulunkylässä Tuusulantien itäpuolella pääradan varressa Mäkitorpantien ja Panuntien kulmauksessa.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa kortteliin 28179 uuden toimistorakennuksen rakentamisen ja liiketilojen laajennuksen sekä pysäköintipaikkojen lisäämisen pihakannelle ja sen alle kolmeen tasoon. Liiketilojen laajennuksen myötä syntyy vähittäiskaupan suuryksikkö. Kortteli 28180 on mukana kaavateknisistä syistä. Panuntien ja Mäkitorpantien risteyksen katualuetta laajentamalla varaudutaan risteyksen muuttamiseen kiertoliittymäksi, mikä kohentaa liikenteen sujuvuutta.

Korttelin 28179 nykyinen rakennusoikeus on 11 800 k-m², josta toimistotilaa on 9 290 k-m² ja maantasossa olevaa liikepinta-alaa 2 510 k-m². Kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeuden lisäys on 14 500 k-m², josta uusia toimistotiloja on 12 500 k‑m² ja uutta liikepinta-alaa maantasossa 1 000 k-m² ja ensimmäisessä kellarikerroksessa 1 000 k-m².

Muutetussa ehdotuksessa ensimmäisen kellarikerroksen liikekerrosala 1 000 m² on poistettu ja korttelin rakennusoikeudeksi on merkitty 25 500 k‑m² (aiemmin 26 300 k-m²). Autopaikkoja korttelissa on nykyisen rakennuksen kellarikerroksissa 194 ja pihatasossa n. 100 eli yhteensä n. 294 autopaikkaa. Laajennuksen myötä nykyiset pihapaikat poistuvat ja pysäköinti on liikekerroksen tasossa pysäköintikannella ja sen alla kolmessa kerroksessa sekä uudisrakennuksen kellarikerroksissa. Uusien autopaikkojen kokonaismäärä on 518.

Asemakaavan perusteet

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen pyytää (5.10.2004) omistamiensa tonttien 28179/2 ja 28180/1 asemakaavan muuttamista siten, että korttelissa 28179 sijaitsevaa YIT-Yhtymä Oyj:n pääkonttoria ja katutasossa olevaa päivittäistavarakauppaa voitaisiin laajentaa ja pysäköintijärjestelyjä parantaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitilat), jota kehitetään asumisen, palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta vähittäiskaupan suuryksikön osalta, koska aluetta ei ole merkitty keskustatoimintojen alueeksi.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Kaavan mukaan korttelit 28179 ja 28180 ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetreinä (11 800 ja 7 300). Suurimmat sallitut kerrosluvut vaihtelevat rakennusosittain kahdesta kahdeksaan. Panuntielle on merkitty tonttien rakennusten välille maanalainen yhdyskäytävä ja kadun ylittävä yhdyskäytävä. Rakennusalojen rautatien puoleisille sivuille on merkitty katutasossa yleiselle jalankululle varattu arkadikäytävä. Korttelialueella saa rakentaa liiketiloja vain katutasoon ja kaksi kellaria. Kortteliin 28179 tulee rakentaa välitön porrasyhteys Panuntien ja Käpylän asemaraitin välille.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee läntisen Oulunkylän, pohjoisen Käpylän ja Metsälän muodostaman alueen painopisteessä Tuusulanväylän itäpuolella Käpylän aseman kohdalla. Aluetta halkoo 110 kV:n sähkölinja. Pääradan varrella sijaitseviin kortteleihin on vuonna 1992 rakennettu pääosin kuusikerroksiset liike- ja toimistorakennukset (11 800 k‑m²korttelissa 29179 ja 7 300 k‑m²korttelissa 28180, yhteensä 19 100 k‑m²), joita yhdistää Panuntien alapuolella kaksi kellarikerrosta ja kadun yläpuolella kolmessa kerroksessa lasiseinäinen yhdyskäytävä. Panuntien länsipuolella oleva rakennus on ensimmäisessä kerroksessa pilareilla ja asiakaspysäköintipaikat ovat rakennuksen alla. Ajo Panuntieltä kellareiden pysäköintitiloihin on niin ikään rakennuksen alta. Rakennusten päätteenä on Tuusulantien ramppia myötäilevä kahdeksankerroksinen lasiseinäinen toimistotorni. Panuntien itäpuolella, sähkölinjan suuntaa myötäilevässä matalammassa liikesiivessä on iso supermarket-tason päivittäistavaramyymälä (2 510 k‑m²). Autopaikat ovat kellarikerroksissa ja piha-alueella, lisäksi on vuokrattu itäpuolista rautatiealuetta toimistorakennusten pysäköintialueeksi.

Perkiöntien itäpuolella on toimistorakennuksia. Mäkitorpantien pohjoispuolella lähimpänä katua on kerrostaloja ja niiden takana pientaloja. Pääradan eteläpuolella Käpylän puolella Panuntiestä länteen on Sato-konsernin iso toimistotalo ja Panuntiestä itään Taivaskallion ulkoilualue. Tuusulanväylän länsipuolella Läkkisepäntiellä on toteutumista odottamassa suuri toimistotalohanke.

Palvelut Korttelissa 29179 on iso, n. 2 500 k-m²:n päivittäistavaramyymälä (K‑supermarket Musta Pekka). Oulunkylässä pääradan varrella runsaan kilometrin päässä on mm. Ogelin liikekeskus, terveysasema, kirjasto ja suomenkielisen työväenopiston toimipiste. Pääradan eteläpuolella Käpylässä noin puolen kilometrin päässä on mm. postitoimisto ja Alko.

Luonnonympäristö

Alue on tiiviisti rakennettu ja puustoa on lähinnä Panuntieltä pohjoiseen Tuusulantielle johtavan ramppisilmukan keskellä ja Mäkitorpantien pohjoispuolella meluvallin vieressä. Korttelin 28179 pohjoisreunassa kasvaa joitakin suuria koivuja. Pääradan eteläpuolella Käpylässä Panuntiestä itään on Taivaskallion metsäinen ulkoilualue.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Korttelia halkoo 110 kV:n sähkölinja, jonka nykyinen suojavyöhyke on 30 m (15 m linjan keskiviivan molemmin puolin).

Maaperä Alueen maaperä on kallioista moreenimaata, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

Ympäristöhäiriöt

Tuusulanväylän ja pääradan liikenne aiheuttaa alueelle melua. Korttelia 28179 halkovan voimalinjan suojavyöhyke on aikaisemmin ollut 50 m (25 + 25) ja nykyisin 30 m (15 + 15).

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda pääradan varressa sijaitsevaan liikenteen solmukohtaan hyviä liikenneyhteyksiä hyödyntävä tehokas toimitilayksikkö ja supermarket-tasoisen päivittäistavaramyymälän laajennus tehokkaine pysäköintijärjestelyineen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Alue sijaitsee läntisen Oulunkylän, pohjoisen Käpylän ja Metsälän muodostaman alueen painopisteessä osana suurta toimitilakeskittymää. Asemakaavan muutoksessa on osoitettu huomattavan toimitilalaajennuksen lisäksi vähittäiskaupan suuryksikkö eri liikennemuotojen solmukohtaan.

Asemakaavan muutoksessa on kortteliin 28179 osoitettu lisää rakennusoikeutta, voimalinjan nykyiseen suoja-alueeseen rajautuva rakennusalan laajennus uutta seitsemänkerroksista toimistorakennusta varten, liiketilan laajennus ja vanhan liikesiiven osan korotus sekä pysäköintikansijärjestely piha-alueelle. Kortteliin muodostuu liiketilojen laajennuksen myötä päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Kortteli 28180 on otettu mukaan kaavateknisistä syistä. Panuntien ja Mäkitorpantien risteyksen katualuetta laajentamalla on varauduttu risteyksen muuttamiseen kiertoliittymäksi.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa
enintään 3 500 k-m²:n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1)

Korttelin 28179 rakennusoikeus on 26 300 k-m², josta toimistokerrosalaa on 21 800 k-m² ja liiketilaa 4 500 k-m². Toimistokerrosalan lisäys on 12 500 k-m², liiketilojen laajennus maantasossa 1 000 k-m² ja ensimmäisessä kellarikerroksessa 1 000 k-m². Kerrosluku on seitsemän, osittain kahdeksan ja liikesiiven kohdalla vaihtelee yhdestä viiteen. Kor-keudet on merkitty myös julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeutena. Toimistorakennuksia yhdistävä rakennusosa liikesiiven itäreunassa on viisikerroksinen. Uudessa rakennuksessa on kaksi kellarikerrosta, joista ylemmässä on myös maanalaista liiketilaa. Autopaikat ovat sähkölinjan suoja-alueella osittain pihan tasossa ja osittain kolmikerroksisessa pysäköintilaitoksessa, johon sisäänajo on Perkiöntien tasossa. Autopaikkoja tontilla on nykyisin 206 ja laajennuksen jälkeen yhteensä 518 paikkaa.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Korttelin 28180 rakennusoikeus 7 300 k-m² ei muutu. Kerrosluku vaihtelee toimistosiiven kuudesta toimistotornin kahdeksaan kerrokseen. Autopaikat ovat kahdessa kellarikerroksessa ja asiakaspysäköinti katutasossa rakennuksen alla. Asemakaavamääräykset vastaavat pääosin voimassa olevan kaavan määräyksiä.

Liikenne Panuntien ja Mäkitorpantien risteyksessä katualuetta laajennetaan liittämällä siihen kaistaleet Tuusulanväylän tiealueesta ja Mäkitorpantien pohjoispuolella olevasta puistoalueesta. Se mahdollistaa kiertoliittymän toteuttamisen nykyisen valo-ohjatun liittymän tilalle, mikä kohentaa liikenteen sujuvuutta. Kiertoliittymässä varaudutaan ylileveiden kuljetusten reittiin. Korttelin 28179 pysäköinti- ja huoltoliikenne on Perkiöntien kautta.

Palvelut Korttelissa 28179 olevan päivittäistavaraliikkeen myyntipinta-ala kasvaa. Ensimmäisen kellarikerroksen liiketiloihin on mahdollista sijoittaa myös muunlaisia kaupallisia palveluita.

Luonnonympäristö

Korttelin 28179 pohjoisreunaan on osoitettu säilytettävien/istutettavien puiden vyöhyke. Panuntien ja Mäkitorpantien kulmassa oleva kallio on pääpirteissään säilytetty.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Maanalaisten tilojen sade- ja sulamisvedet on pumpattava kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja piha-alueet perustetaan maa- tai kalliovaraisena. Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, että maaperä olisi pilaantunut.

Ympäristöhäiriöt

Uusi toimistorakennus on ratamelulta suojassa vanhemman toimisto-osan katveessa ja Tuusulanväylään nähden kohtisuorassa pääty tielle päin n. 80 m:n etäisyydellä, joten liikennemelun vaikutus uusiin toimitiloihin jää vähäiseksi. Toimisto- ja liiketilojen laajennus aiheuttaa osaltaan liikenteen lisääntymistä Mäkitorpantiellä ja Panuntiellä ja pysäköintilaitoksen ilmastointi melua Mäkitorpantielle päin.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa toimitilojen keskittymiseen ja mahdollistaa päivittäistavarakaupan suuryksikön syntymisen Käpylän aseman ja Tuusulanväylän liittymän tuntumaan. Uuden toimistorakennuksen ja pihan pysäköintikannen vaikutus kaupunkikuvaan on merkittävä hankkeen laajuuden vuoksi. Mäkitorpantieltä katsottuna sähkölinjan suojavyöhykkeen taakse sijoittuva uudisrakennus on vanhoja toimistorakennuksia korkeampi, mutta maamerkkinä toimivaa kahdeksankerroksista lasiseinäistä toimistotornia matalampi. Pysäköintikannen ja Mäkitorpantien välissä oleva puuvyöhyke pehmentää näkymää Mäkitorpantielle ja Panuntien kulmauksessa oleva kallio peittää pysäköintikannen Tuusulantielle päin.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa etenkin henkilöautoliikenteen lisääntymiseen Mäkitorpantiellä ja Panuntiellä. Korttelin 28179 liikenne tapahtuu Perkiöntieltä. Panuntien ja Mäkitorpantien risteyksen kiertoliittymä helpottaa liikenteen sujumista. Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Kaavan toteuttaminen lisää olemassa olevan verkoston käyttöä ja edellyttää kaukolämpöjohdon uusimista Panuntiellä. Uusi toimistorakennus sijoittuu sähkölinjan nykyisen suojavyöhykkeen rajaan 15 m:n eäisyydelle linjan keskiviivasta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaupungille aiheutuu kustannuksia (ilman arvonlisäveroa) seuraavasti: Panuntien ja Mäkitorpantien kiertoliittymän rakentaminen n. 250 000 euroa ja kaukolämpöjohdon uusiminen Panuntiellä n. 30 000 euroa.

Kaupalliset vaikutukset

Panuntien toimistotontit sijaitsevat Käpylän aseman sekä Tuusulanväylän liittymän vieressä. Useampi bussireitti sivuaa aluetta ja reitit jakaantuvat risteyksessä eri suuntiin. Alue on sijainniltaan hyvin joukkoliikenteellä ja autoliikenteellä tavoitettavissa. Voimassa olevassa yleiskaavassa aluetta ei ole suunniteltu ympäröivien asuinalueiden keskuksena. Yleiskaavan paikalliset keskukset sijaitsevat Maunulassa ja Oulunkylän aseman luona.

Yksi alueen liikenteellisesti edullista sijaintia osoittava tekijä on alueelle sijoittunut toimistovaltainen rakentaminen. Nyt mitoitus 200 m:n etäisyydellä Käpylän asemasta on 43 000 k-m² ja vielä vireillä olevan hankkeen valmistuttua 60 000 k-m². On todennäköistä, että tulevaisuudessa, Keski-Pasilan ja Ilmalan asemanseudun rakentamisen jälkeen, Käpylän aseman kaupunkirakenteellinen merkitys korostuu osana "Keski-Helsinkiä".

Panuntien toimistotonteille (kortteli 28179) on rakennettu n. 2 500 k‑m²:n suuruinen päivittäistavaramyymälä. Tämä on kooltaan selvästi suurempi kuin muut nykyiset Maunulan, Pakilan, Oulunkylän, Käpylän tai Koskelan myymälät. Mm. hyvän sijainnin ja kokonsa ansiosta myymälä on alueellinen markkinajohtaja. Alueella, johon kuuluvat pohjoinen suurpiiri sekä Käpylä ja Koskela, on asukkaita 52 000 ja kymmenessä vuodessa väestömäärä vähenee 6 %, n. 49 000:een. Tämä merkitsee, että uutta kaupallista kysyntää ei synny eikä alueella ole tarvetta huomattavaan kaupallisen mitoituksen lisäämiseen. Mitoitustarve kasvaa jonkin verran yksityisen kulutuksen kasvun myötä. Mitoituksen kasvutarve on enintään 0,5 % vuodessa eli kymmenessä vuodessa enimmillään 5 %. Arvion perustana on Keskustakehitykseltä tilattu Laajasalon kaupallinen selvitys, jonka tulosta tältä osin voidaan soveltaa. Laskelma tarkoittaa, että tarkasteltavalla alueella päivittäistavarakaupan mitoitus pysyisi suunnilleen nykyisen suuruisena.

Panuntien toimistotonteille on suunniteltu liiketilan laajentamista 2 000 k-m² siten, että puolet tästä olisi alemmassa kerroksessa ja puolet yhdistettävissä nykyiseen päivittäistavaramyymälään, jonka kerrosala olisi siten n. 3 500 m². Tämä vahvistaisi myymälän merkitystä alueellisena markkinajohtajana ja sillä olisi myös vaikutusta alueen nykyisiin myymälöihin. Ostovoimaa siirtyisi tarkasteltavalla alueella pienemmistä myymälöistä nyt suunnitteilla olevaan laajennettavaan myymälään, mutta toisaalta tällä vältettäisiin ostovoiman siirtymistä pois alueelta esimerkiksi Vantaan Tammistoon.

Muista tarkasteltavan alueen hankkeista merkitykseltään mainittavia ovat Maunulan keskuksen uudet suunnitelmat ja Lidl-ketjun hanke Pakilantiellä sekä S-ryhmittymän myymälä Pakilantiellä vähän Kehä I:stä etelään. Mahdollisesti myös S-ryhmittymän Spar-ketjun ostolla on vaikutusta Oulunkylän keskuksessa.

Panuntien päivittäistavaramyymälän laajennushanke sekä edelliset kolme muuta hanketta ovat vaikutuksiltaan samansuuntaisia. Ne kaikki yhdessä edustavat kehitystä, missä myymäläkoko suurenee ja vanha myymäläverkko harvenee, kun myymälöitä poistuu. Uudenaikaisempi myymäläverkko, jossa on aikaisempaa suuremmat myymälät, voi toisaalta parantaa tuotevalikoimia niin, että alueelta ulos virtaava ostovoima vähenee. Tässä tapauksessa se voisi tarkoittaa, että päivittäistavarakaupan suuryksiköihin Kannelmäkeen, Malmille, Vantaan Tammistoon ja Arabian kauppakeskukseen suuntautuva päivittäistavarakaupan kulutus voi pienentyä. Siten tarkasteltavan alueen päivittäistavarakaupan yksikkökoon suurentaminen voi parantaa alueen ostouskollisuutta ja lisätä tarvittavaa pinta-alaa jonkin verran.

On todennäköistä, että vähennystä tapahtuu alueen pienimpien myymälöiden kohdalla (pinta-alaltaan 120–140 m²). Todennäköisesti niiden joukosta löytyvät ne yksiköt, joiden kannattavuuteen Panuntien hanke voi vaikuttaa kielteisesti. Arvioita ei kuitenkaan voi tehdä yksikkökohtaisesti, koska niin moni yksilöllinen tekijä vaikuttaa yksittäisen päivittäistavaramyymälän kannattavuuteen.

Myymälän laajentaminen 3 500 k‑m²:n suuruiseksi vähittäiskaupan suuryksiköksi ei vaikuta merkittävästi tarkastellun alueen kaupallisiin palveluihin. Hanke tukee hallittua yhdyskuntarakenteen kehitystä ja on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

Toteutus Hakijan tavoitteena on korttelin 28179 rakennushankkeen toteuttaminen asemakaavan muutoksen tultua lainvoimaiseksi. Toteuttaminen edellyttää kaupungilta kaukolämpöjohdon uusimista Panuntiellä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 24.5.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallisille lähetettiin kirje asemakaavan muutosluonnoksen valmistumisesta ja nähtävillä olosta (kirje päivätty 13.1.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Oulunkylän kirjastossa 24.1.–10.2.2006.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusvalvontaviraston, Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon (Uudenmaan tiepiirin) kanssa.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala k-m²
	Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KM-1)	13 460	26 300
	Toimistorakennusten korttelialuetta (KT)	2 054	7 300
	Katualuetta	6 593

	Yhteensä	22 107	33 600

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.5.–19.6.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Ratahallintokeskuksen lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (8.8.2006) mm., että lisärakentaminen täydentää Käpylän asemanseudulle syntyvää korkeatasoista toimitila-aluetta ja parantaa Oulunkylän ja Käpylän päivittäistavarakaupan palveluja.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa nykyisten tonttien arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä maanomistajan kanssa.

Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos, jonka hyväksymisestä lautakunta on 8.8.2006 tehnyt esityksen Khlle.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (17.8.2006), että Panuntien ja Mäkitorpantien kiertoliittymän rakentamiskustannukset ovat n. 1 milj. euroa. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Pelastuslautakunnalla (15.8.2006) ja Ratahallintokeskuksella (22.5.2006) ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (18.8.2006) mm., ettei muutosehdotus edellytä rakennettujen yleisten vesijohtojen ja viemäreiden siirtämistä.

Tontin 28179/2 alueella yleiselle jalankululle varatulla alueen osalla sijaitsee yleinen sadevesi- ja jätevesiviemäri. Tontin liitospaikat yleiseen sadevesi- ja jätevesiverkkoon tulee muuttaa siten, että tonttialueella sijaitsevat viemärit jäävät yksityisiksi.

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Energia toteaa (17.8.2006) mm., että alueella sijaitsee 110 kV:n voimajohto. Voimajohto uusitaan lähivuosina nykyiselle paikalle, mikä tässä asemakaavan muutosehdotuksessa on kyllä otettu huomioon. Voimajohto tulee vaatimaan 30 m:n vapaan alueen myös uusimisen jälkeen. Tämän lisäksi alueen molemmin puolin tulee määrittää 10 m:n suojavyöhykkeet, joilla kasvavien puiden korkeus rajoitetaan n. 10–20 m:iin.

Yksi voimajohdon pylväsrakenteista sijaitsee muutosalueella. Voima-johdon uusimisen yhteydessä pylvään sijaintia voidaan hieman muuttaa pohjoisen suuntaan, jolloin johdon ja toimistorakennusten etäisyys kasvaa. Uutta pylväsrakennetta ei mahdollisesti voida toteuttaa kaava-kartassa olevan en-merkinnän periaatteen mukaisesti: "luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa". Helsingin Energia esittää, että en-kaavamerkintä poistetaan kaavakartasta.

Uusi toimistorakennus sijoittuu sähkölinjalle varatun vapaan alueen rajalle n. 15 m:n etäisyydelle voimajohdon keskiviivasta. Voimajohdon läheisyys voi aiheuttaa häiriöitä toimistojen herkkiin laitteisiin mm. näyttöpäätteisiin ja televisioihin, mutta magneettikentät eivät kuitenkaan tule ylittämään toimistorakennusten sisällä suosituksien väestön magneettikentille altistumisen raja-arvoja.

Kaavakartassa voimajohtoalueelle on osoitettu maanalaista pysäköintitilaa (pka). Maanalainen rakentaminen voidaan toteuttaa johdon omistajan ja kiinteistön haltijan kanssa sovittavin reunaehdoin ja Helsingin Energia on suostunut sähköturvallisuuslain standardista poikkeamismenettelyyn. Pysäköintilaitoksen poistoilmahormin sijainnin (kaava-merkintä iv) tulee olla johtoalueen ulkopuolella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006), että merkinnällä ”en” (luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa) korttelissa 28179 varmistetaan maisemamallisesti merkittävän silokallion säilyminen katuristeyksessä. Sähkölinjan mahdollinen siirto ja uuden pylväsrakenteen perustaminen tai uusiminen nykyiselle paikalle voidaan toteuttaa, kun samalla tarvittaessa huolehditaan vanhan pylväsrakenteen perustusten poistamisesta ja alueen maisemoinnista. Asemakaavamääräykseen (en) ”luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa” on lisätty määräys: ”Alueelle saa rakentaa sähkölinjan pylväsrakenteita.”

Alueen osalla, jonka puusto tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy, voidaan puustoa sähkölinjan suoja-alueen osalla hoitaa linjan suojamääräysten edellyttämällä tavalla. Asemakaavamääräykseen ”alueen osa, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena - -” on lisätty määräys: ”Puuston hoidossa on huomioitava sähkölinjan puiden korkeudelle asettamat rajoitukset.”

Pysäköintilaitoksen poistoilmahormin rakennusalan merkintä (kaavamerkintä iv) on poistettu johtoalueelta. Poistoilmahormin sijoitus selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Sijoituksessa tulee noudattaa kyseisiä rakentamismääräyksiä.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (21.8.2006) mm., että kaava-alue sijaitsee Oulunkylässä Tuusulanväylän (kantatie 45/001) itäpuolella pääradan varressa Mäkitorpantien ja Panuntien kulmauksessa. Alue rajautuu länsireunastaan Tuusulanväylän LT-alueeseen, johon katuverkon liikenne liittyy Panuntien kautta.

Pieni osa Tuusulanväylän LT-aluetta muutetaan katualueeksi, jotta Panuntien ja Mäkitorpantien liittymään voidaan myöhemmin rakentaa kiertoliittymä. Maanmittauslaitoksen karttapaikkatietojen mukaan katualueeksi muutettava LT-alueen osa on kaupungin omistuksessa, eikä sillä ole tieoikeutta, joka olisi tarpeen lakkauttaa.

Asemakaava mahdollistaa Tuusulanväylän parantamisen välillä Käpylä–Kulomäentie, josta on tehty tiesuunnitelma vuonna 2006. Siinä on esitetty lisäkaista Asesepäntien eritasoliittymään Helsingin suunnasta erkanevalle rampille. Lisäksi nykyinen rampilla oleva pysäkki siirtyy Panuntielle. Tiesuunnitelma on hallinnollisessa käsittelyssä hyväksymistä vailla. Kaavaselostuksessa ei ole mainittu, eikä kartassa osoitettu pysäkin siirtoa ja uutta sijaintia. Pysäkin tilavaraus Panuntien katualueella tulee varmistaa. Korttelin 28180 kohdalle Panuntielle on merkittävä ajoneuvoliittymäkielto ajantasaisen asemakaavan mukaisesti.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006) mm., että Tuusulanväylän tiesuunnitelmassa Tuusulanväylän rampilta Panuntielle siirrettäväksi esitetyn linja-autopysäkin tilavaraus mahtuu asemakaavan muutosehdotuksessa Panuntien katualueelle. Asiasta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa. Panuntielle korttelin 28180 kohdalle on lisätty ajoneuvoliittymäkielto voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (25.8.2006) mm., että asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden toimistorakennuksen rakentaminen, liiketilan lisäys ja päivittäistavarakaupan laajentaminen vähittäiskaupan suuryksiköksi. Pysäköintipaikat on osoitettu pihakannelle sekä sen alle kolmeen tasoon osittain 110 kV:n voimajohtolinjan alle. Kaava sallii rakennusoikeutta 33 600 k-m², josta KM-korttelialueella on liiketilaa 4 500 k-m².

Seutukaavassa ja maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön. Aluevaraus sisältää myös liikenteen ja teknisenhuollon varaukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Säännös koskee myös merkittäviä laajennuksia. Voimassa olevassa yleiskaavassa aluetta ei ole suunniteltu ympäröivien asuinalueiden keskuksena, vaan paikalliset keskukset sijaitsevat Maunulassa ja Oulunkylän aseman luona.

Kaava-alueella toimii tällä hetkellä alueellisena markkinajohtajana toimiva 2 500 k-m²:n päivittäistavarakauppa. Kaavamuutos sallii sen laajentamisen 1 000 k-m²:llä. Panuntien toimistotonteille on asemakaavaehdotuksessa suunniteltu liiketilan laajentamista kaikkiaan 2 000 k-m² siten, että puolet tästä on alemmissa kerroksissa ja puolet on yhdistettävissä nykyiseen päivittäistavaramyymälään.

Lähtökohtatiedoissa todetaan, että Käpylän ja Koskelan ja pohjoisen suurpiirin alueella on 52 000 asukasta. Arvioidaan, että väestömäärä on vähenemässä kymmenessä vuodessa 49 000:een. Tämä merkitsee, että uutta kaupallista kysyntää ei synny eikä alueella ole tarvetta huomattavaan kaupallisen mitoituksen lisäykseen. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että asemakaavan mukainen hanke yhdessä lähialueen muiden hankkeiden kanssa edustaa kehitystä, jossa myymäläkoko suurenee ja vanha myymäläverkko harvenee, kun myymälöitä poistuu. Poistuma kohdistuu alueen pienimpiin myymälöihin. Toisaalta arvioidaan, että palvelun paraneminen lisää ostouskollisuutta alueella.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että esitetty päivittäistavarakaupan liiketilan laajennus yhdessä muun liiketilan laajennuksen kanssa muodostaa uuden liikekeskuksen, jota ei ole osoitettu yleiskaavassa. Yleiskaava ei ole ollut riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Kun otetaan huomioon vaikutusten arviot, asemakaava ei turvaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusta palveluiden alueellisesta saatavuudesta vaan myymäläverkon arvioidaan harvenevan lähialueilla. Lisäksi selostuksessa ei ole esitetty arvioita riskeistä, jotka aiheutuvat pysäköinnin osoittamisesta voimajohtolinjan alle. Selostuksen perusteella ei voi arvioida, täyttyykö maankäyttö- ja rakennuslain terveellisyyden ja turvallisuuden sisältövaatimus.

Helsingissä on vireillä muitakin kaupan hankkeita, jotka heijastuvat kaupalliseen palveluverkkorakenteeseen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaupallinen palveluverkko kaipaa kokonaistarkastelua, jotta voidaan arvioida yleiskaavan ajantasaistamistarve.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006) mm., että asemakaavatyön yhteydessä kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastolla on laadittu arviointi hankkeen kaupallisista vaikutuksista.

Vaikutusten arvioinnissa on päätelty, että alueella päivittäistavaramyymälöitä poistuu. Arvioinnissa tämän ei kuitenkaan ole katsottu olevan nyt tarkasteltavana olevan hankkeen vaikutusta. Asiaa on tarkasteltu laajemmin ottamalla huomioon myös muut hankkeet sekä yleinen kaupan kehityssuunta. Keskeinen kohta arvioinnissa on seuraava:

"Panuntien toimistotonttien hanke sekä edelliset kolme muuta hanketta ovat vaikutuksiltaan samansuuntaisia. Ne kaikki yhdessä edustavat kehitystä missä myymäläkoko suurenee ja vanha myymäläverkko harvenee kun myymälöitä poistuu. Uudenaikaisempi myymäläverkko, jossa on aikaisempaa suuremmat myymälät voi toisaalta parantaa tuotevalikoimia niin, että alueelta ulos virtaava ostovoima vähenee. Tässä tapauksessa se voisi tarkoittaa, että päivittäistavarakaupan suuryksiköihin Kannelmäkeen, Malmille, Vantaan Tammistoon ja Arabian kauppakeskukseen suuntautuva päivittäistavarakaupan kulutus voi pienentyä. Siten tarkasteltavan alueen päivittäistavarakaupan yksikkökoon suurentaminen voi parantaa alueen ostouskollisuutta ja lisätä tarvittavaa pinta-alaa jonkin verran."

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on asetettu vastakkain, syy- ja seuraussuhteeseen, hanke ja hankkeen arvioinnissa esitetty käsitys lähialueen myymäläverkon harvenemisesta. Tämä ei vastaa arvioinnin sisältöä, missä on perusteltu, että hankkeen ansiosta alueelta pois siirtyvä kulutus pienenee ja tarkasteltavalle alueelle jää aikaisempaa enemmän kulutusta. Tässä suhteessa hanke parantaa kaupallisten palveluiden alueellista saatavuutta sekä edustaa kestävää kehitystä, jolloin kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksen.

Kauppapalvelujen harveneminen ja kaupan kannattavuusnäkökohdat

Helsingin kaupungin kaavoituksessa eräs teema on kaupan palvelujen huomioon ottaminen. Päivittäistavarakaupan sijoittumista on arvioitu toisaalta asuinalueen peruspalveluna ja toisaalta yksityisenä elinkeinotoimintana.

Peruspalveluna päivittäistavaroita myyvien kauppapaikkojen tulisi muodostaa kattava verkko, missä kaupat ovat hyvin tavoitettavissa lähellä asuinpaikkoja. Yksityisenä elinkeinotoimintana kaupan palvelun mittarina on kannattavuus.

Kaupan toimintaan keskeisesti vaikuttavia ovat hintakilpailu ryhmittymien välillä, mihin liittyy toiminnan kustannustehokkuus. Työvoimakulujen pyrkiessä kasvamaan suuret hallimaiset toimipaikat on keino pitää työvoimakulujen osuus kurissa. Yhdessä itsepalvelun kanssa tämä johtaa yhä suurempiin kaupan yksiköihin ja harvenevaan kauppapalvelujen verkkoon. Helsingissä tapahtunutta kehitystä kuvaa seuraava taulukko:

	Vuosi	Päivittäistavara- tai elintarvike- myymälöiden lukumäärä

	1970	829
	1980	651
	1990	515
	1994	330
	2004	258

Vuodesta 1970 vuoteen 2004 päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä on Helsingissä vähentynyt alle kolmannekseen (829:stä 258:aan) ja vuodesta 1990 puoleen (515:stä 258:aan) samalla kun myymälöiden keskikoko on kasvanut 148 m²:stä 674 m²:iin. Tämä kehitys ei ole päättynyt.

Pienten myymälöiden tulevaisuus Helsingissä

Helsingissä on vielä paikoin jäljellä vanhoja pieniä päivittäistavaramyymälöitä. Kantakaupungissa ja monilla kerrostaloalueilla, joilla asutuksen tiheys on suuri, pienellä päivittäistavaramyymälällä on monin paikoin edellytykset säilyä. Aukiololainsäädäntöön sisältyvä 400 m²:n kokoraja näyttää olevan merkittävä myymälöiden säilymisen kannalta. Selvästi rajaa pienemmät myymälät uhkaavat kadota, koska rajan juuri alittava myymälä pystyy pitämään monipuolisemmat valikoimat kuin tätä pienempi myymälä.

Helsingissä oli vuonna 2004 jäljellä vielä 128 enintään 400 m²:n kokoista myymälää eli yli puolet tuolloisista päivittäistavaramyymälöistä.

Panuntien hankkeen arvioinnissa tarkastellulla alueella 400 m²:n alittavia myymälöitä oli 10 ja ylittäviä 12. Suhteet tarkasteltavalla alueella ja koko Helsingissä ovat suunnilleen samat.

On epätodennäköistä, että meneillään oleva kaupan rakennemuutos ja pienten myymälöiden lakkauttaminen olisi päättymässä.

Tähän perustuu arvio siitä, että myymäläverkko alueella tulee jatkossa harvenemaan.

Ostos- ja lähikeskusten tulevaisuus

Ostoskeskusten merkitys Helsingin esikaupunkialueen palvelurakenteessa on ollut merkittävä. Kaupan rakennemuutos ja yhteiskunnallinen kehitys ovat supistaneet ostoskeskuksen palveluja, erikoiskauppa on siirtynyt pääasiassa suurempiin keskuksiin, pankki- ja postipalvelut ovat pääasiassa lopettaneet ostoskeskuksissa.

Ostoskeskuksen konsepti kiinteistöyhtiönä tai rakennuksen toiminnallisena ratkaisuna ei vastaa tämän päivän kaupan toimintaperiaatetta ja toiminnallista ihannetta. Omistus on pirstoutunut, tilat ovat pieniä ja ulkokäytävät hajottavat niitä, pysäköintimahdollisuudet ovat rajalliset. Keskuksiin voi liittyä sosiaalisia ongelmia ja niiden rasitteena voi olla heikko imago.

Rajallisista mahdollisuuksista huolimatta ostoskeskukset tulee säilyttää asuinalueiden palvelurakenteen osana näiden tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Tavoitteena on käyttää muilta toiminnoilta vapautuvaa tilaa päivittäistavarakaupan elinvoiman parantamiseksi. Kaupunki ei voi kuitenkaan olla tällaisen kehityksen takuumiehenä, koska ratkaisut riippuvat kaupan toimijoista.

Ostoskeskusten säilyttämisen lisäksi asuinalueiden päivittäistavarakauppaa on kehitettävä rakentamalla mahdollisuuksien mukaan riittävän suuria ja monipuolisia päivittäistavarakaupan yksiköitä, jotka tarjoavat kilpailukykyisen tuotevalikoiman suurten keskusten jättimarketteihin verrattuna sekä pysäköintimahdollisuuksia autoileville asiakkaille. Muutoin kysyntä suuntautuu entistä enemmän asuinalueiden ulkopuolelle ja vanhojen alueiden palvelut heikkenevät.

Paikallisuuden vahvistaminen seudullisia kaupan palveluja vastaan

Taloudellisesti hyvinä aikoina yksityinen kulutus kasvaa ja suurille kaupan hankkeille on saatavissa katetta. Helsingin seudun kasvu ja uusi asutus lisäävät koko ajan kysyntää ja edellyttävät kauppapalvelujen laajentamista. Erityisesti Vantaan alueella Helsingin tuntumassa kauppapalvelut ovat lisääntyneet. 1990-luvun alussa Vantaan Tammistoon avattiin entiseen varastorakennukseen päivittäistavaramyymälä, josta tuli vuosimyynniltään Suomen suurin myymälä. Tämä hanke on ennakoinut ja ollut suunnannäyttäjä Vantaan Tammiston ja Veromiehen alueen kauppapalvelujen kehittämisessä. Useat alueen suuret päivittäistavaramyymälät ja jättimarketit ovat vetovoimaisia ja merkitykseltään seudullisia. Helsinki on yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa tutkinut kauppakeskus Jumbon vaikutusta sekä aikaisemmin Tammiston alueen vetovoimaa. Nämä osoittavat alueen kaupallisen tarjonnan seudullisen merkityksen.

Yleiskaavamerkinnät Yleiskaavassa alue on varattu merkinnällä "Kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila" ja merkintään liittyy selitys "aluetta kehitetään asumisen, palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön". Yleiskaava jättää avoimeksi, mitä palveluita ja missä määrin kerrostalovaltaisen alueen merkinnällä osoitetulle alueelle voidaan sijoittaa.

Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu paikoin punaisella merkinnällä "keskustatoimintojen alue". Tähän liittyy selitys "aluetta kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön".

Yleiskaavamerkintöjen periaatteena on, että punaisella alueella elinkeinotoiminnalle on annettu suuremmat vapausasteet kuin kerrostalovaltaisella alueella. Käytetyt merkinnät takaavat tarpeellisen joustavuuden asemakaavoituksessa silloin, kun eri toimintojen suhteet muuttuvat ja näiden edellytyksissä tapahtuu muutoksia.

Yleiskaava ei sisällä kaupallisten palvelujen liikepaikkasuunnitelmaa. Keskusrakenne on otettu jossain määrin huomioon keskustatoimintojen alueiden sijoittelussa ja yleiskaavan selostuksessa on tarkempia tietoja palvelukeskuksista.

Yleiskaavan mukaista on, että kerrostalovaltaiselle alueelle voi tulla palvelukeskuksia, jotka ovat merkitykseltään paikallisia. Helsingissä tällaisia merkitykseltään paikallisia palveluja voidaan mitoittaa 10 000–30 000 asukkaan väestöpohjan mukaan. Monin paikoin muualla Suomessa tämä tarkoittaisi seudullista palvelua.

Yhteenveto ja päätelmät hankkeen kaupallisista vaikutuksista

– Alueen myymäläverkon arvioitu harveneminen ei johdu tästä hankkeesta.

– Hanke parantaa kaupallista tarjontaa alueella.

– Hanke, jossa yksikköä suurennetaan, vähentää ostovoiman siirtymistä kauemmas, esimerkiksi Vantaan Tammistoon.

– Hanke on vaikutuksiltaan paikallinen.

Siten asemakaava turvaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksen palveluiden alueellisesta saatavuudesta.

Sähköturvallisuus Kaavakartassa voimajohtoalueelle on osoitettu maanalaista pysäköintitilaa (pka). Maanalainen rakentaminen voidaan toteuttaa johdon omistajan ja kiinteistön haltijan kanssa sovittavin reunaehdoin, ja Helsingin Energia on suostunut sähköturvallisuuslain standardista poikkeamismenettelyyn. Nykyinen maantasopysäköinti tapahtuu piha-alueella myös voimalinjan alla ylimmillään lähes samalla korkeudella kuin suunniteltu ylin pysäköintitaso.

Helsingin Energia suunnittelee linjan ja pylväiden uusimista, jolloin johtimet tulisivat sijaitsemaan nykyistä korkeammalla myös pysäköintikannen kohdalla. Uloimpien johtimien keskinäinen etäisyys tulisi olemaan myös nykyistä pienempi, joten linjasto on kapeampi ja siten nykyistä kauempana tulevan rakennuksen julkisivusta.

Uusi toimistorakennus sijoittuu sähkölinjalle varatun vapaan alueen rajalle n. 15 m:n etäisyydelle voimajohdon keskiviivasta. Voimajohdon läheisyys voi Helsingin Energian lausunnon mukaan aiheuttaa häiriöitä toimistojen herkkiin laitteisiin, mm. näyttöpäätteisiin ja televisioihin, mutta magneettikentät eivät kuitenkaan tule ylittämään toimistorakennusten sisällä suosituksien väestön magneettikentille altistumisen raja-arvoja.

Kaavaehdotuksessa KM-1-kortteliin 1. kellarikerrokseen osoitettu liiketilan kerrosala (1 000 k-m²) on poistettu, liiketilan laajennus katutasoon (1 000 k-m²) koskee jo olemassa olevaa liiketilaa. Näin ei muodostu merkittävää uutta liikekeskusta.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutoskarttaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

– Panuntielle korttelin 28180 kohdalle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

– Pysäköintilaitoksen poistoilmahormin rakennusala (kaavamerkintä iv) on poistettu.

– Asemakaavamääräykseen (en) ”luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa” on lisätty: ”Alueelle saa rakentaa sähkölinjan pylväsrakenteita.”

– Asemakaavamääräykseen ”Alueen osa, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena…” on lisätty: "Puuston hoidossa on huomioitava sähkölinjan puiden korkeudelle asettamat rajoitukset.”

– KM-1-korttelialuetta koskeva määräys: ”– saa katutasoon rakentaa liiketilaa 3 500 k-m² ja 1. kellarikerrokseen 1 000 k-m^2" on muutettu muotoon: ”– saa katutasoon rakentaa liiketilaa 3 500 k-m².”

– Korttelin 28179 kokonaisrakennusoikeutta on vähennetty 800 k-m² (25 500 k-m²).

Lisäksi on tehty seuraavat tekniset muutokset:

Ajoluiskamerkintä pihakansialueen pohjoisreunasta on poistettu ja pihakannen aluetta on laajennettu vastaavasti luoteeseen, Mäkitorpantien suunnassa koilliseen n. 12 m ja sähkölinjan suunnassa itään n. 26 m.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan kortteleiden nro 28179 ja 28180 sekä katu-, puisto- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.4.2006 päivätyn ja 26.10.2006 muutetun piirustuksen nro 11531 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11531 (Oulunkylän korttelit 28179 ja 28180 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän korttelit 28179 ja 28180 ym.)

KAARELAN TONTIN 33192/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11496)

Khs 2006-732

33. kaupunginosan (Kaarelan) korttelin nro 33192 tontin 2 asemakaavan muutosehdotus.

Pasuunatie 2

Tiivistelmä Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin muuttamisen asuinkäyttöön. Asemakaavan muutoksessa on tontille merkitty 14 000 m² uutta asuinkerrosalaa. Asuinkerrostalojen kerrosluku on 4 ½–6.

Asemakaavan perusteet

VVO Rakennuttaja Oy pyytää (7.10.2004) otsikossa mainitun tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan asuntotontiksi. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa tontille hallintamuodoltaan ja asuntotyypeiltään monipuolinen asuntokohde.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.2.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaava

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1997. Kaavan mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), jolla on 15 800 k-m² rakennusoikeutta. Alueelle saa rakentaa korkeintaan 3–6-kerroksisia rakennuksia. Tontille saa rakentaa maanpäällisen pysäköintikerroksen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee keskeisesti Kannelmäen asemanseudulla, jossa se on viimeinen rakentamaton tontti. Tontin luoteiskulmassa on huonokuntoinen betonirakenteinen urheiluhalli, jossa on n. 4 989 k-m². Alueen ympäristössä on 3–6-kerroksisia asuinrakennuksia. Tontin koillispuolella on rata, joka sijaitsee betonisillalla.

Palvelut Alue sijaitsee Kannelmäen valmiiksi rakennettujen hyvien palvelujen piirissä.

Luonnonympäristö

Tontin rakentamaton osa on entistä peltoaluetta, joka on sittemmin metsittynyt hoitamattomaksi.

Alue sijaitsee 200–500 m:n etäisyydellä Mätäjokilaaksosta, joka on laaja seudullinen virkistysalue. Mätäjokilaakson kautta kulkevat seudulliset virkistysreitit, joita pitkin pääsee Keskuspuistoon ja meren rantaan saakka.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä.

Maaperä Alue sijaitsee pehmeiköllä, jossa hienorakeisten maakerrosten paksuus on 6–14 m. Paaluperustuksen edellyttämä tiivis maakerros on 14–20 m:n syvyydessä. Pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Koska alue on suljettu maapenkereillä, siellä esiintyy tulvimista sulamis- ja sadekausien aikana.

Ympäristöhäiriöt

Alueen sijainti Vantaankosken radan läheisyydessä aiheuttaa raideliikenteen meluhaittaa. Rata sijaitsee alueen koillispuolella betonisillalla, joka on n. 6 m maapinnan yläpuolella. Päivällä yli 55 dB melualue ulottuu n. 80 m:n etäisyydelle radasta ja yöllä yli 50 dB melualue n. 75 m:n etäisyydelle.

Soittajantien arkipäivän keskivuorokausiliikenne ei aiheuta meluhaittaa.

Alueella ei ole harjoitettu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa eikä siellä ole täytemaata.

Tavoitteet Kaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin rakentaminen korkeatasoiseksi asuntoalueeksi.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa korttelista 33192 muodostuu tehokas kaupunkimainen asuinkortteli, joka viimeistelee Kannelmäen asemaseudun kaupunkikuvan. Maankäytön tehokkuutta puoltaa alueen hyvä sijainti lähellä virkistysalueita, valmiita palveluita ja julkisen liikenteen yhteyksiä, erityisesti Kannelmäen rautatieasemaa.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 7 581 m². Asuinkerrosalaa on yhteensä 14 000 m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.85.

Asuinrakennusten korttelialue (AK)

Tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on 14 000 m²kerrosalaa. Asuinkerrostalot ovat 4 ½–6-kerroksisia.

Autopaikat sijoitetaan kaavan muutoksessa muodostettujen tonttien 6–14 ensimmäiseen kerrokseen, jonka päälle rakennetaan pihakansi. Pihakansi rakennetaan pääasiallisesti leikki-, jalankulku- ja oleskelualueeksi. Pihakansi on rakennettava korkeatasoiseksi pintamateriaalein, kalustein, istutuksin ja valaisimin.

Kaupunkikuvallisena lähtökohtana on ollut suunnitella radan puolelta viereisten kortteleiden (33194 ja 33185) räystäslinjoja noudattava (5–6 kerrosta) korttelijulkisivu, joka kuitenkin jäsentyy neljäksi erilliseksi taloksi. Lisäksi muutosehdotuksessa on esitetty ensimmäisen kerroksen ja Pasuunatien puolella kuudennen kerroksen julkisivut käsiteltäviksi muista kerroksista poikkeavasti siten, että asuinkorttelin rakennusmassaa jäsennetään pienemmäksi ja sille annetaan kaupunkimainen yleisilme.

Alueen lounaisreunan puolelle sijoittuvat rakennukset ovat matalampia 4 ½-kerroksisia ”kaupunkivilloja”. Ne liittyvät puolestaan alueen lounaispuolella alkavaan pistetalovaltaiseen kaupunkirakenteeseen.

Kaupunkikuvallinen kohokohta on Pasuunatien ja Soittajantien risteykseen avautuva kulma, jota on korostettu muodostamalla siihen pienimuotoinen aukio, josta noustaan pihakannelle pihoja yhdistävälle jalankulkuraitille. Aukion ylittävä rakennuksia yhdistävä katos rajaa aukiota ja luo sille tilantuntua. Julkisivumateriaalina on käytettävä paikallamuurausta, rappausta tai slammausta.

Kaavamääräyksillä on haluttu välttää ensimmäisen kerroksen muodostumista jalankulkijan tasossa umpinaiseksi muuriksi. Soittajantiehen rajoittuen sijoitetaan vähintään 400 k-m² liiketiloja. Julkisivun elävöittämiseksi sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen lisäksi kunkin porrashuoneen yhteyteen ikkunallisia tiloja, jotka voivat olla asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja varasto-, kerho- ja saunatiloja sekä työ- ja liiketiloja, jotka voivat liittyä myös ylemmän kerroksen asuntoon. Myös asuintiloja voidaan sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen.

Asuntojen keskikooksi on merkitty 75 m²lukuun ottamatta tontteja 6 ja 7, joihin on tarkoitus sijoittaa erityisasuntoja. Näillä tonteilla asuntojen keskikoko on 50 m².

Yhteiseen autohalliin ajetaan korttelin luoteispäädystä Pasuunatien jatkeelta. Liiketiloille varatuille autopaikoille ajetaan Pasuunatieltä. Kaikkiin asuinrakennuksiin on suora yhteys pysäköintihallista.

Ensimmäisen kerroksen autopaikat saadaan rakentaa yhtenäisinä siten, että autopaikat sijoitetaan osittain tai kokonaan toiselle tontille. Myös ajo pysäköintitilaan saadaan järjestää toisen tontin kautta.

Hälytysajoneuvot pääsevät pihakannella sijaitsevalle raitille ajoluiskaa pitkin.

Yhdyskuntatekninen huolto

Pasuunatiellä ja Soittajantiellä sijaitsevat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Autohalliin voidaan sijoittaa uusi Helsingin Energian tarvitsema sähkönjakelumuuntamo.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue sijaitsee pehmeiköllä. Rakenteet perustetaan paaluperustuksille. Piha- ja johtorakenteet edellyttävät myös pohjanvahvistuksia. Nykyisen maanpinnan alapuolisten kellarikerrosten rakentaminen ei ole suositeltavaa, sillä rakentaminen vaikuttaa helposti pohjavesimuutosten kautta laajemmalle alueelle. Alueella ei ole harjoitettu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa.

Ympäristöhäiriöt

Junaliikenne aiheuttaa suunniteltavien rakennusten radan puoleisille julkisivuille jonkin verran meluhaittaa. Alueella tehtyjen melumittausten mukaan julkisivun kohdalla melu on radan tasossa 78 dB. Melun leviämismallilaskennan mukaan keskimääräinen enimmäisäänitaso on 78 dB sekä keskiäänitasot päivällä 60 dB ja yöllä 54 dB. Sisätiloissa saavutetaan keskiäänitason ohjearvot 35/30 dB normaaleilla seinärakenteilla. Yöaikaisten raideliikenteen aiheuttamien enimmäisäänitasojen vuoksi kaavassa edellytetään kuitenkin julkisivujen rakenteille 35 dB ääneneristävyyttä.

Korttelin sisäosassa sijaitsevilla oleskelupihoilla saavutetaan päivällä 55 dB ja yöllä 50 dB keskiäänitaso.

Radan jatkaminen Vantaankoskelta lentoaseman kautta Helsinki–Hämeenlinna-pääradalle aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia raideliikennemeluun. Mikäli Vantaankosken radalta rakennetaan myöhemmin rata Klaukkalaan, lisääntyy radalla ajettavien junavuorojen määrä. Tällä ei ole vaikutusta hetkelliseen enimmäisäänitasoon.

Raideliikenteen aiheuttamaa tärinähaittaa on selvitetty maastomittauksilla. Rataa liikennöidään ainoastaan lähiliikennejunilla. Värähtelyn huippuarvojen perusteella voidaan arvioida, että värähtelyn tunnusluku jää alle sallitun tason, jota voidaan pitää tavoitteena uusien rakennusten suunnittelussa.

Radan puoleisten parvekkeiden käyttökelpoisuutta raidemelun osalta parannetaan parvekkeiden lasitusmääräyksellä. Asuinkerrostalojen välinen tila rautatien puolella on suljettava lasitetuilla parvekkeilla.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Alue on edullinen rakentamiskohde, koska Kannelmäen yhdyskuntarakenne on valmis. Alueen rakentamisella tuodaan uusia asukkaita Kannelmäen hyvien julkisten palveluiden piiriin. Alueelle voi sijoittua n. 350 asukasta. Kannelmäen kouluissa ja päiväkodeissa on kapasiteettia ottaa vastaan uusia lapsia. Teknisen huollon järjestäminen on helppoa valmiin verkoston piirissä. Liikennemäärien lisääntyminen ei oleellisesti vaikuta liikenteen sujuvuuteen Kannelmäen asuinalueella.

Viimeisen, osittain rakentamattoman, korttelin toteuttaminen viimeistelee Kannelmäen asemanseudun kaupunkikuvallisen ilmeen. Toteuttaminen edellyttää urheiluhallin purkamista.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.8.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Kanneltalon aulassa 10.–28.10.2005. Kaavan valmistelija on ollut tavattavissa Kanneltalon aulassa 12.10. ja 19.10.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelun aikana on oltu yhteydessä Ratahallintokeskukseen, ympäristökeskukseen, rakennusviraston katu- ja puisto-osastoon, kiinteistöviraston tonttiosastoon, sosiaalivirastoon, Helsingin Energiaan ja Helsingin Veteen.

Ympäristökeskuksella ei ole (12.8.2005) huomautettavaa tontin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Terveyskeskus mainitsee (25.10.2005), että kyseinen kortteli oli yksi vaihtoehto (yhteensä 9) selvitettäessä Kaarelan terveysaseman sijaintipaikkoja. Pasuunatie 2:n kortteli osoittautui liian suureksi, kalliiksi ja pysäköintijärjestelyiltään hankalaksi. Terveyskeskus on luopunut kyseisestä rakennuspaikasta.

Ratahallintokeskus mainitsee (12.8.2005) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että kaavatyössä tulee ottaa huomioon rautatieliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja tärinästä aiheutuva runkomelu. Parhaiten tämä saadaan selville riittävillä mittauksilla. Selvityksen jälkeen voidaan varautua mahdollisiin ongelmiin. Tehty tärinäselvitys tulee arvioida runkomelun osalta. Selvityksessä tulee ottaa huomioon junaliikenteen lisääntyminen sekä Marja-/Kehäradan vaikutus.

Ratahallintokeskus toteaa (12.8.2005 ja 20.10.2005) kaavan muutosluonnoksesta, että asuinkerrostaloja on kaavaluonnoksessa osoitettu n. 25 m:n päähän rautatiestä.

Toimitettua tärinäselvitystä ei ole tarkasteltu runkomelun osalta. Tämä tulee todeta selvityksessä, vaikkakin runkomelun esiintyminen on hyvin epätodennäköistä.

Luonnoksen määräyksiä tulee täydentää, nyt on maininta ainoastaan lasitetuista parvekkeista. Parvekkeiden osalta tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Ainoastaan meluselvityksen avulla voidaan varautua ratkaisuihin, joilla päästään valtioneuvoston ohjearvoihin niin sisä- kuin ulkoalueilla. Muutoin Ratahallintokeskuksella ei ole huomautettavaa luonnoksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että VVO Rakennuttaja Oy on teetättänyt alueelle selvitykset: ”Pasuunatien alue, Kannelmäki, Raideliikennemeluselvitys (Akukon 2017-2)” sekä ”Pasuunatien alue, Kannelmäki, Raideliikenteen tärinäselvitys (Akukon 2017-3)”.

Selvitykset on otettu huomioon kaavamääräyksissä. Kaavaehdotuksessa on seuraavat raidemelua koskevat asemakaavamääräykset:

– Radan puoleisten asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB.

– Meluhaitan vähentämiseksi on asuinkerrostalojen välinen tila rautatien puolella suljettava lasitetuilla parvekkeilla.

Radan liikennöinnin aiheuttamaa runkomelua ei ole arvioitu erikseen. Haitallisen runkoäänen syntymisen mahdollisuutta voidaan pitää kohteessa melko vähäisenä alueen maaperän ja sen edellyttämän perustamistavan (paaluperustus) vuoksi. Alueen nykyisissä rakennuksissa ei myöskään ole todettu runkomeluongelmaa.

Julkisivun melumääräys perustuu hetkelliseen enimmäisäänitasoon, joka syntyy yksittäisen junan ohituksen yhteydessä eikä liikennöintitiheydellä ole siihen merkitystä. Keskiäänitasojen tarkastelussa on otettu huomioon Kehäradan rakentaminen Vantaankoskelta eteenpäin.

Helsingin Energia mainitsee (23.9.2005), että kaava-alueen asuinkerrostalojen sähkönjakelu tulee vaatimaan alueelta Helsingin Energialle jakelumuuntamotilan. Tilan lattiapinta-alan tarve on n. 12 m². Muuntamolle käyttökelpoinen tila voisi olla asuintalojen pihakannen alle sijoitettavassa autohallissa. Muuntamoa ei mielellään sijoiteta välittömästi asuinkerroksen alapuolisiin tiloihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muutosehdotuksessa oleva asemakaavamääräys mahdollistaa Helsingin Energian esittämän muuntamon rakentamisen autohalliin.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyt asukasmielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kaksi kirjallista asukasmielipidettä.

Asunto Oy Pasuunakuja 2:n asukkaat, 17 allekirjoittajaa, vastustavat (15.8.2005) alueelle rakennettavia kerrostaloja. He ehdottavat tontille terveysasemaa. Rakennuksista tulisi liian korkeita verrattuina jo olemassa oleviin rakennuksiin.

Martinlaakson rata aiheuttaa melua. Pasuunakujalle suunnitellut rakennukset tuottavat lisää liikennettä.

Alue rakennetaan liian ahtaaksi ottaen huomioon jo Pasuunakujalle suunnitellut rakennukset. Uimahallia olisi kaivattu alueelle. Myös nuorisolle tarvittaisiin toimintatiloja.

Toiminta-ajatushan on: ”Elinvoimainen Helsinki on luova, kilpailukykyinen ja näkee tulevaisuuden mahdollisuutena. Helsinkiä kehitetään toimivana, terveellisenä ja kauniina merellisenä kaupunkina sen ihmisten, luonnon ja historian lähtökohdista. Helsinki tarjoaa sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvän paikan asua ja elää.”

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa terveyskeskuksen maininneen lausunnossaan, että se on luopunut selvitysten jälkeen ajatuksesta rakentaa Kaarelan terveysasema tontille 33192/2, koska tontti ei ole sopiva tähän tarkoitukseen. Kaupungin suunnitelmissa ei ole uimahallin rakentamista Kannelmäen alueelle. Nuorisotiloja on Kanneltalossa.

Pasuunatien ajoneuvoliikenne on vähäistä ja alueen rakentaminen ei muuta tilannetta oleellisesti. Pasuunakujalle ei suuntaudu kaava-alueelta uutta liikennettä. Uuden ajoneuvoliikenteen määrä ei poikkea merkittävästi siitä, mitä allekirjoittajien alueelle toivoma Kaarelan terveysasema aiheuttaisi.

Suunnitellut rakennukset on sopeutettu korkeuksiltaan olemassa olevaan ympäristöön. Rakennettavan korttelin tehokkuus on perusteltua, sillä kortteli sijaitsee lähiliikenteen rautatieaseman ja Kannelmäen valmiiden hyvien palveluiden läheisyydessä. Myös Mätäjokilaakson laajat virkistysalueet ovat lähellä.

Raideliikenteen melua koskevaan kysymykseen on vastattu oheisessa vastauksessa Ratahallintokeskukselle.

VVO Asunnot Oy / Pasuunakuja 1:n talotoimikunta esittää (18.9.2005), että VVO rakentaisi kaava-alueelle erisuuruisia vuokra-asuntoja erikokoisten kotitalouksien tarpeisiin. Lisäksi talotoimikunta esittää, että Pasuunakuja 1:n vanhoilla, aktiivisilla ja hyvillä asukkailla olisi etulyöntiasema, kun uuden kohteen asuntoja jaetaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että VVO Rakentaja Oy:n tarkoitus on rakentaa Pasuunatien kortteliin vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja. Asukasvalinnoista tulisi suoraan neuvotella VVO:n kanssa.

Asemakaavan muutosluonnoksesta esitetyt suulliset mielipiteet

Kaavan valmistelijan ollessa tavattavissa Kanneltalossa 12.10. ja 19.10.2005 esitettiin useita suullisia mielipiteitä. Useimmissa mielipiteissä tuotiin ilmi tyytyväisyys siitä, että keskeisesti sijaitseva hoitamaton metsäalue lopultakin saadaan asuntokäyttöön.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.4.–10.5.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot sekä Ratahallintokeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxxxx xxxxxxx vastustaa (1.5.2006) rakentamisen määrää ja urheiluhallin purkamista esittäen mm. seuraavaa:

VVO Rakennuttaja hakee kaavanmuutosta tontille, joka on pieni koivikko. VVO Rakennuttaja haluaa rakentaa tontille kahdeksan kerrostaloa. Rakennuttaja tuntuu ajattelevan vain sitä, miten saisi enemmän vuokratuloja asukkailta.

Rakentamisen neliömäärää tulee pudottaa. Näin monta kerrostaloa tälle tontille tekisi koko lähialueesta slummin! Ei kukaan vastuuntuntoinen henkilö voi hyväksyä tätä. On myös ajateltava asukkaiden viihtyisyyttä. Ei asukkaille riitä se, että on Mätäoja ja Prisma.

Tontilla oleva urheiluhalli tulisi säilyttää, jotta nuorilla olisi jokin harrastuspaikka lähellä. Hallin omistaja pitäisi velvoittaa uudistamaan hallin ulkoasua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006), että alue on hyvä rakentamiskohde, koska Kannelmäen yhdyskuntarakenne on valmis. Maankäytön tehokkuutta puoltaa alueen sijainti lähellä virkistysalueita, valmiita palveluita ja julkisen liikenteen yhteyksiä, erityisesti Kannelmäen rautatieasemaa. Alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä, joten teknisen huollon järjestäminen on helppoa.

Asemakaavan muutosehdotuksessa korttelista 33192 on muodostettu tehokas kaupunkimainen asuinkortteli, joka viimeistelee Kannelmäen asemaseudun kaupunkikuvallisen ilmeen. Suunnitellut rakennukset on sopeutettu korkeuksiltaan olemassa olevaan ympäristöön.

Alueelle voi sijoittua n. 350 asukasta. Kannelmäen kouluissa ja päiväkodeissa on kapasiteettia ottaa vastaan uusia lapsia.

Urheiluhallia koskevaa kysymystä käsitellään seuraavassa kohdassa.

Vantaan Squash- ja Sulkapallokeskus Oy vastustaa (9.5.2006) asemakaavan muutosehdotusta mm. seuraavin perusteluin:

Vantaan Squash- ja Sulkapallokeskus Oy toimii toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella Crossi-Liikuntakeskuksessa (n. 1 200 m²), osoitteessa Pasuunatie 2.

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan Soittajantien puoleisiin rakennuksiin tulisi rakentaa ainoastaan 400 m² liiketilaa.

Crossi-Liikuntakeskuksessa harrastaa säännöllisesti liikuntaa viikoittain n. 1 100 alueen asukasta, joista 900 on Crossin jäseniä, jotka käyttävät liikuntakeskuksen palveluja useita kertoja viikossa. Crossi‑Liikuntakeskus on siten merkittävin sisäliikuntapaikka Kannelmäessä. Asemakaavan muutosehdotus lakkauttaisi Vantaan Squash- ja Sulkapallokeskus Oy:n toiminnan kokonaan eikä alueen asukkaille tarjottaisi vastaavia tiloja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006), että voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 33192 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), joka on kuitenkin jäänyt toteuttamatta. Vuonna 1980 rakennettu liikuntahalli on rakennettu poikkeusluvalla. VVO Rakennuttaja Oy:n ja Vantaan Squash- ja Sulkapallokeskus Oy:n välinen vuokrasopimus päättyy 30.11.2006.

Vaikka sisäliikuntatilan määrä vähenee Kannelmäessä tilapäisen liikuntahallin poistuessa, sisäliikuntatilan määrä kasvaa Luoteis-Helsingissä Konalan alueella. Lautakunta on puoltanut 1.6.2006 Konalan keskustaa ja Hartwallin aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (nro 11558) hyväksymistä. Muutosehdotukseen sisältyy palvelukeskus, joka antaa mahdollisuuden lisätä liikunta- ja monitoimitilojen tarjontaa alueella 6 500 k-m².

Lausunnot Ratahallintokeskuksella (2.6.2006), ympäristökeskuksella (10.5.2006) ja Helsingin Energialla (7.4.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (20.6.2006) mm., ettei kaupunki omista maata kaava-alueella. Asemakaavan muutos korottaa alueen arvoa merkittävästi, joten siitä on neuvoteltu sopimusluonnos Khn maapoliittisen päätöksen mukaisesti. Sopimusesitys tuodaan lautakuntaan myöhemmin, koska neuvottelut ovat vielä kesken.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Asemakaavan muutosehdotusta ei tulisi saattaa Kvston käsittelyyn ennen kuin sopimusluonnos on allekirjoitettu.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (10.5.2006) mm., että asemakaavan ratkaisu toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Ratamelun torjumiseksi kaavaselostuksen sivulla 6 on todettu parvekkeiden lasitusmääräyksen tarve. Kaavamääräyksissä määrätään kerrostalojen välinen tila rautatien puolelta suljettavaksi lasitetuilla parvekkeilla. Mikäli parvekkeita on radan puoleisella sivulla muissakin kohdissa, on myös nämä määrättävä lasitettaviksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006), että asemakaavamääräys ”meluhaitan vähentämiseksi on asuinkerrostalojen välinen tila rautatien puolella suljettava lasitetuilla parvekkeilla” kattaa kaikki radanpuoleiset parvekkeet.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (18.5.2006) mm., että tulevassa rakentamisessa tulee ottaa huomioon raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja tärinän aiheuttama runkomelu. Lisäksi tulee ottaa huomioon junaliikenteen kasvu (Marja-radan liikenne lentoasemalle).

Melun ja tärinän vaimennustoimenpiteet tulevat nostamaan asuntojen rakentamiskustannuksia.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006), että VVO Rakennuttaja Oy on teetättänyt alueelle selvitykset: ”Pasuunatien alue, Kannelmäki, Raideliikennemeluselvitys (Akukon 2017-2)” sekä ”Pasuunatien alue, Kannelmäki, Raideliikenteen tärinäselvitys (Akukon 2017-3)”.

Selvitykset on otettu huomioon kaavamääräyksissä. Kaavaehdotuksessa on seuraavat raidemelua koskevat asemakaavamääräykset:

– Radan puoleisten asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB.

– Meluhaitan vähentämiseksi on asuinkerrostalojen välinen tila rautatien puolella suljettava lasitetuilla parvekkeilla.

Tärinäselvityksen yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella on arvioitu, että raideliikenteen aiheuttama tärinä jää tontilla huomattavasti ohjearvojen alapuolelle, eikä aiheuta kaavoitus- tai rakennusvaiheessa huomioon otettavia toimenpiteitä.

Helsingin Vesi mainitsee (24.5.2006) mm., että tontti 33192/2 on rakennetun vesihuoltoverkoston piirissä. Asemakaavan muutoksessa tontti jakautuu useaan pienempään tonttiin, jolloin kaikilta muodostuvilta uusilta tonteilta ei ole suoraa yhteyttä ympäröivien katujen yleiseen vesihuoltoverkkoon. Nämä tontit tulee liittää rakennettuun vesihuoltoverkostoon kyseisen korttelin muiden tonttien kautta yksityisin liittymisjohdoin tonttirajojen estämättä. Kaavamääräyksenä tulee esittää, että tonttialueille saadaan sijoittaa ja rakentaa muita tontteja palvelevia teknisen huollon johtoja tonttirajoista riippumatta. Lisäksi VVO Rakennuttaja Oy kaavan muutoksen hakijana tulee velvoittaa vastaamaan näiden liittymisjohtojen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä tarvittavista rasitteista.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.10.2006) mm., että kaavakarttaan on lisätty seuraava asemakaavamääräys: ”Korttelin tonteille saadaan sijoittaa ja ylläpitää korttelin muita tontteja palvelevia teknisen huollon johtoja tonttirajoista riippumatta.”

VVO huolehtii liittymäjohtojen suunnittelusta, toteuttamisesta ja tarvittavista rasitteista.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Hakijan toivomuksesta asemakaavamääräys ”ensimmäiseen kerrokseen tulee rakentaa liiketiloja vähintään 400 k-m² Soittajantien puolelle” on muutettu muotoon:

– "Ensimmäiseen kerrokseen tulee rakentaa liiketiloja vähintään 300 k-m² Soittajantien puolelle."

Asemakaavamääräys ”korttelissa asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m² huoneistoalaa lukuun ottamatta ohjeellisia tontteja 6 ja 7, joilla keskipinta-alan on oltava vähintään 50 m² huoneistoalaa” on muutettu muotoon:

– "Asuntojen keskipinta-alan on oltava 75 m² huoneistoalaa ohjeellisten tonttien 8–14 muodostamalla korttelin osalla. Asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 50 m²huoneistoalaa ohjeellisten tonttien 6 ja 7 muodostamalla korttelin osalla.”

Asemakaavamääräys ”Pasuunatien ja Soittajantien puoleisissa kerrostaloissa saa ullakkokerrokseen sijoittaa ilmastointikonehuoneen ja talosaunan asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi” on muutettu muotoon:

– ”Pasuunatien ja Soittajantien puoleisissa kerrostaloissa saa ullakkokerrokseen sijoittaa ilmastointikonehuoneen ja talosaunan sekä 15 k-m² asukkaita palvelevia aputiloja asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi."

Asemakaavakarttaan on lisätty kaavamääräys:

– ”Korttelin tonteille saadaan sijoittaa ja ylläpitää korttelin muita tontteja palvelevia teknisen huollon johtoja tonttirajoista riippumatta.”

Lisäksi asemakaavan muutoskarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan korttelin nro 33192 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.2.2006 päivätyn ja 19.10.2006 muutetun piirustuksen nro 11496 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11496 (Kaarelan tontti 33192/2)
	Liite 2	Havainnekuva (Kaarelan tontti 33192/2)

LAAJASALON KORTTELEIDEN NRO 49265 - 49268 YM. ALUEIDEN (ITÄNIITYNNIEMI) ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ SUOJELU- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11470)

Khs 2005-2472

49. kaupunginosan (Laajasalon, Jollaksen) kortteleiden nro 49265–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavaehdotus sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Itäniitynniemi

Tiivistelmä Asemakaava koskee Itä-Jollaksen pohjoisosaa. Suunnitelman aluevaraukset perustuvat 19.2.2001 vahvistettuun Itä-Jollaksen osayleiskaavaan. Ne sisältyvät myös Helsingin yleiskaava 2002:een, joka on kumonnut Itä-Jollaksen osayleiskaavan.

Syrjäinen ja luonnonkaunis Itäniitynniemi jää valtaosaltaan rakentamatta. Kaava-alueen maa-ala on 20,1 ha. Etelässä laajennetaan aiemmassa Tonttuvuoren asemakaavassa varattua luonnon- ja maisemasuojelualuetta. Lähivirkistysalueeksi varataan 5,2 ha. Uudisrakentaminen keskittyy Poikasaartentien varteen, johon tulee kaupungin kunnallistekniikka. Asemakaava mahdollistaa yhteensä 21 uutta omakotiasuntoa nykyisten asuntojen, huviloiden ja mökkien lisäksi. Kokonaiskerrosala Poikasaartentien varrella on 5 870 m², suojellut rakennukset ja pohjoisrannan loma-asunto mukaan lukien. Lisäksi saunoja tms. saa rakentaa 675 m². Itärannan kiinteistöt, jotka eivät ole liitettävissä kunnallistekniikan verkostoon, ovat huvila-alueita tai lomakäyttöön tarkoitettuja alueita. Neljän olemassa olevan huvilan lisäksi saa rakentaa kaksi uutta kesämökkiä. Kaava-alueen asukasluku voi lopputilanteessa nousta noin sataan. Asemakaavan muutokset koskevat Tonttuvuoren asemakaavassa vahvistunutta katualuetta sekä nimistöä.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.11.2005) mm., että kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Itäniitynniemen itäranta on Museoviraston rakennushistorianosaston inventoinnissa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi, mikä on asemakaavassa otettu huomioon. Asemakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

Maakuntakaava

Maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää taajamatoimintojen aluetta, jolla on viheryhteyksien tarve.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa, joka on tullut näiltä osin voimaan 23.12.2004, Itäniitynniemeen on osoitettu luonnonsuojelualuetta, pientalovaltaista asuinaluetta ja virkistysaluetta. Suuri osa alueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi. Asemakaava on yleiskaavan mukainen.

Suunnittelualue sisältyy Itä-Jollaksen osayleiskaavaan nro 10541, jonka ympäristöministeriö vahvisti 19.2.2001. Osayleiskaavassa on periaatteessa samoja suojelu- ja viheraluevarauksia, jotka suurpiirteisempinä on merkitty Helsingin yleiskaava 2002:een. Poikasaartentien varteen on merkitty kaksi asuinaluetta. Eteläisempi on omakotialue, jolla uudisrakennusten on oltava pääosin yksiasuntoisia. Alueen yhteenlaskettu likimääräinen rakennusoikeus on 2 500 k-m². Pohjoisempi, ympärivuotiseen asuinkäyttöön tarkoitettu huvila-alue kuuluu aluekokonaisuuteen, jolla on maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Merkinnällä /vh on osoitettu, että alue ei ole liitettävissä yleisiin vesihuoltoverkostoihin. Yhteenlaskettu likimääräinen rakennusoikeus suojeltavien rakennusten lisäksi on 1 600 k-m².

Niemen pohjoiskärjen lähellä on lisäksi pieni lomakäyttöön osoitettu alue. Itäranta on osoitettu huvila-alueeksi, joka ei ole liitettävissä yleisiin vesihuoltoverkostoihin ja jonka vesihuolto ja ajoyhteydet eivät maaston takia muutenkaan ole maisemaa tärvelemättä järjestettävissä ympärivuorisen asuinkäytön edellyttämällä tavalla. Likimääräinen rakennusoikeus on suojeltavien rakennusten lisäksi 250 k-m². Asemakaava vastaa rajauksiltaan Itä-Jollaksen osayleiskaavaa, mutta Poikasaartentien pohjoisemmalla alueella asuinrakennusten rakennusoikeus on selvästi suurempi kuin osayleiskaavassa likimääräisesti osoitettu rakennusoikeus (runsaat 2 500 k-m² 1 600 k-m²:n sijasta).

Asemakaavat

Kaava-alueeseen kuuluu voimassa olevan asemakaavan nro 10750 (vahvistettu 10.5.2001) mukaista luonnon- ja maisemansuojelualuetta (SL-k), jonka nimi on Välskärinniitty, sekä Poikasaartentien katualuetta. SL-k-alueen kautta kulkevalla, itärannan kiinteistöille johtavalla tiellä ei ole kaavassa nimeä. Poikasaartentie on kevyelle liikenteelle varattu katu, jolla tontilleajo on sallittu ja jolla ajoradan enimmäisleveys kohtaamispaikkoja lukuun ottamatta on 4 m.

Maanomistus

Kaupunki omistaa noin puolet kaava-alueesta. Rantaviivasta suurin osa on yksityisomistuksessa. Yksityisistä palstoista yhden maa-ala on runsaat 3 ha. Muista palstoista suurimmat ovat n. 1 ha ja pienimmät 0,13 ha.

Alueen yleiskuvaus

Itäniitynniemi on Laajasalon syrjäisin osa. Se on aikoinaan kuulunut Jollaksen kartanon maihin, joita on eri aikoina myyty mm. huvilapalstoiksi. Huvilakauden jälkeenkin alueelle on rakennettu joitakin kesämökkejä. 1960-luvulla myönnettiin ensimmäiset poikkeusluvat ympärivuotisia asuinrakennuksia varten Poikasaartentien eteläosaan Saunalahden rannan kiinteistöille. Kahdeksan ruokakuntaa asuu alueella ympäri vuoden. Valtaosa alueesta on edelleen rakentamatta.

Rakennettu ympäristö

Itäniitynniemessä on yhdeksän eri-ikäistä, ympärivuotisessa käytössä olevaa asuinrakennusta, joista yksi on viitisen vuotta sitten siirtynyt yrityksen edustus- ja koulutuskäyttöön. Lisäksi alueella on viisitoista kesähuvilaa tai -mökkiä, joista osa on kolmen eri yhdistyksen käytössä.

Suurin osa rakennetuista kiinteistöistä on niemen länsiosassa Saunalahden rannalla. Alueelle johtava Poikasaartentie on kapea ja paikoin hyvin jyrkkä, mikä talvisin ajoittain aiheuttaa vaikeuksia.

Palvelut Lähimmät julkiset palvelut ovat päiväkoti Puuskakulma runsaan kilometrin päässä Jollaksentien ja Puuskaniementien risteyksessä, jossa on myös lähin bussipysäkki, sekä Poikkilaakson ala-asteen koulu Puuskaniementien varrella n. 1,5 km:n päässä Itäniitynniemestä. Lähin kauppa sijaitsee parin kilometrin päässä Jollaksentien varrella.

Luonnonympäristö

Alava laakso (entinen salmi) erottaa Itäniitynniemen Itä-Jollaksen määräävimmästä maastomuodostumasta Tonttuvuoresta. Laakso on aikoinaan ollut ojitettua niittyä, joka myöhemmin on suurelta osalta kasvanut umpeen. Laaksossa ja sen ympäristössä on harvinaisia kasviesiintymiä, ja sama alue on arvokas myös lepakkojen esiintymisalueena. Maisemalliset arvot ovat tässä samoin kuin suurimmassa osassa muutakin Itäniitynniemeä merkittävät. Laaksoa lukuun ottamatta Itäniitynniemi on kallioinen ja havupuuvaltainen, ja rannat ovat osin jyrkkiä ja vaikeakulkuisia. Lähellä Itäniitynniemen kärkeä itärannassa on kivilouhetta, joka osaltaan estää liikkumista. Kallioilta avautuvat laajat merinäkymät itään päin, mutta myös Saunalahden idyllisempi rantamaisema on hieno.

Suojelukohteet

Laaksosta ja siihen rajoittuvista kaupungin omistamista maista on valmisteilla rauhoitusesitys luonnonsuojelulain nojalla. Huvilakauden rakennukset ja pihapiirit ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Alueella on myös useassa kohdassa kiviaitoja, joiden alkuperä on epäselvä mutta jotka ovat suojelun arvoisia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue ei asemakaavan laadintavaiheessa kuulu Helsingin Veden toiminta-alueeseen. Jätevesihuolto perustuu yleensä umpikaivoon ja harmaiden vesien imeytykseen. Kuivakäymälöitä on varsinkin kesähuvilakiinteistöillä. Viisi ympärivuotisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä saa vetensä porakaivosta, mutta myös tavallisia kaivoja on käytössä. Muutama Poikasaartentien eteläisimmän alueen kiinteistö on liitetty Saunalahden alitse 1960-luvulla vedettyyn yksityiseen vesijohtoon, ja näistä kahdella on yhteinen pienpuhdistamo. Yksityinen vesijohto ei riitä nykyistä suurempaan kulutukseen eikä viimeisiä alueelle valmistuneita rakennuksia ole liitetty siihen.

Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on osoittaa jonkin verran ympärivuotista asutusta Poikasaartentien varteen säilyttäen alueen merkittävät maisema-, luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Aluevarausten rajaukset pohjautuvat Itä-Jollaksen osayleiskaavaan.

Virkistyskäyttöön varataan arvokkaimmat näköalakalliot ja ne rantaosuudet, jotka eivät kuulu rakennusten pihapiiriin tai arvokkaaseen huvilaympäristöön. Ympärivuotisia asuntoja lisätään ainoastaan alueelle, jonne kaupungin vesihuoltojärjestelmä tultaneen ulottamaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden käyttö pyritään ratkaisemaan niin, että rakennusten ja huvilaympäristön arvo säilyy.

Asemakaavan muutoksella pyritään toisaalta varmistamaan Poikasaartentien maastollisesti vaikeimman osuuden toimivuus, toisaalta huolehtimaan nimistöstä.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavassa suojelu- ja virkistysalueiden rajaukset vastaavat Itä-Jollaksen osayleiskaavan varauksia, joskin asemakaava ottaa yksityiskohtaisemmin maastomuodot huomioon. Poikasaartentien pohjoispäässä uudisrakentamisen määrää on osayleiskaavan likimääräiseen rakennusoikeusarvioon nähden lisätty selvästi sen vuoksi, että on osoittautunut mahdolliseksi liittää alue kaupungin vesihuoltojärjestelmään. Ratkaisu mahdollistaa maanomistajien tasapuolisemman kohtelun kuin osayleiskaavassa. Rakennusoikeuden suhde omistettuun maahan jää kuitenkin edelleen alhaiseksi ja myös sijainnista riippuvaksi. Poikasaartentien länsipuolella, jossa valtaosa yksityisten kiinteistöjen alasta on osoitettu korttelimaaksi, vaihteluväli on 0,09 (rantakiinteistöt) - 0,15 (muut). Poikasaartentien itäpuolella, jossa yksityisen maanomistajan 3 ha:n alueesta 60 % varataan virkistykseen, suhde on vain 0,04. Suuremman rakennusoikeuden osoittaminen tuhoaisi kuitenkin arvokasta ympäristöä.

Itärannassa osayleiskaavan lomakäyttöä edellyttävä merkintä on suojeltavien huviloiden osalta muutettu niin, että ympärivuotinenkin käyttö on mahdollinen, mutta kulkuyhteydet ja vesihuolto eivät saa aiheuttaa maisema- tai ympäristöhaittaa. Uusia ympärivuotisia asuntoja kaavaehdotus ei salli kunnallistekniikan puuttumisen takia. Koska asemakaava ei tuo rakentamismahdollisuuksia (kahta pienehköä kesämökkiä lukuun ottamatta), kiinteistöjä ei osoiteta korttelialueiksi vaan huvila- ja loma-alueiksi, jolloin ne kiinteistöteknisesti jäävät valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja kaupungin velvoitteet yhteyksien suhteen ovat erilaiset kuin tonttien osalta. Poikasaartentiestä haarautuva Tonttuvuorentie kuuluu kevyen liikenteen väylänä kaupungin ylläpidon piiriin, mutta siitä eteenpäin itärannan kiinteistöt vastaavat itse yhteyksistään.

Poikasaartentiellä on asemakaavan muutoksella sallittu jyrkän mäkiosuuden rakentaminen kaksikaistaiseksi, mikä on perusteltua varsinkin Poikasaartentien varren asuntomäärän kasvaessa.

Korttelialueet (AO/s, AH/s)

Poikasaartentien ja Poikasaartenkujan varrelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita, joilla on maisemallisia ja/tai kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka on säilytettävä (merkintä AO/s). Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalamäärinä ja asuntojen enimmäismäärinä rakennusaloille. Uudisrakennukset on yleensä sijoitettu lähelle katua. Rantavyöhykkeellä on pieniä rakennusaloja, jotka mahdollistavat muutaman uuden saunan vanhojen lisäksi. Uudisrakennusten on oltava yksiasuntoisia. Tämän ja rakennusaloille merkityn asuntojen enimmäismäärän estämättä yli 150 k-m²:n suuruisista asunnoista enintään 40 k-m²:n osa saa kuitenkin olla erotettavissa sivuasunnoksi. Tällöin sivuasunnolle asetetaan samat vaatimukset esimerkiksi paloturvallisuuden ja ääneneristyksen suhteen kuin asunnolle yleensä. Kerrosalasta enintään 70 % saa sijoittaa yhteen kerrokseen. Kerrosalan lisäksi aputiloja saa olla 60 m²/asunto, jos vähintään 20 m² sijoitetaan asuinrakennuksen pohjakerrokseen, muuten 50 m². Pohjakerros tarkoittaa joko kellarikerrosta, jonka ei kuitenkaan tarvitse tältä osin olla maanpinnan alapuolella, tai kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäistä kerrosta. Sivuasunto ei oikeuta aputiloihin.

Saunalahden rannan yksityiset kiinteistöt kuuluvat lähes kokonaisuudessaan kolmeen AO/s-kortteliin, joiden välissä on rantaan johtavat viheraluesuikaleet. Poikasaartentien itäpuolella on kadun varrella yhteensä seitsemän AO/s-korttelialueen tonttia. Näistä kuusi sijoittuu Itäniitynniemen suurimman yksityisen maanomistajan maalle ja yksi kaupungin maalle. AO/s-korttelialuetta on yhteensä 57 743 m².

Rakennusoikeutta on osoitettu 33 asunnolle yhteensä 5 775 k-m², josta 460 k-m² on suojeltavissa rakennuksissa. Lisäksi on rannan pienillä rakennusaloilla 670 k-m². Uusien rakennuspaikkojen osuus rakennusoikeudesta on 20 asuntoa ja 3 540 k-m². Poikasaartentien länsipuolella tonttitehokkuus on e = 0.1–0.15 niin, että se on alhaisempi rantatonteilla. Poikasaartentien itäpuolella AO/s-tonttien keskimääräiseksi tehokkuudeksi tulee vajaa 0.13.

Rantaan on kahteen kohtaan merkitty asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue, jolla maiseman erityispiirteet on säilytettävä (merkintä AH/s). Yhteenlaskettu pinta-ala on 3 746 m². Näissä tapauksissa vanha rantakiinteistö jaetaan erillisiksi AO/s-tonteiksi, joilla ranta on yhteiskäytössä. Kummallekin AH/s-tontille sallitaan saunan rakentaminen.

Huvila-alueet (A-1/s)

Huvila-alueeksi on merkitty kaksi itärannan kiinteistöä, joilla on suojeltavat huvilat sekä huvilakauden talousrakennuksia ja puutarharakenteita. Huviloissa on yhteensä n. 530 m² kerrosalaa. Käytön suhteen ei ole muita rajoituksia kuin mitä seuraa suojelumerkinnästä, kunnallistekniikan puuttumisesta ja kulkuyhteyksien puutteellisuudesta. A-1/s-aluetta on yhteensä 18 456 m².

Lähivirkistysalueet (VL/k)

Lähivirkistysaluetta on yhteensä 51 821 m². Lähivirkistysalueeksi on merkitty kaupungin omistamaa maata sekä n. 60 % suurimman yksityisen maanomistajan maista ja joitakin pienempiä yksityisiä alueita. Virkistysalueet ovat arvokasta metsäistä kalliomaisemaa, ja kallioiden lakialueilta on laajat näkymät Helsingin itäsaaristoon ja merelle. Lähivirkistysalueisiin sisältyy myös n. 600 m rantaviivaa, mutta rantojen käyttöä haittaavat joillakin osuuksilla jyrkkyys ja koillisosan loivemmalla osuudella louhintojen jäljet. Saunalahden puolella rantaan johtavien lähivirkistysaluesuikaleiden päähän on osoitettu mahdollisuus laiturin rakentamiseen.

Kaupungin omistaman suojeltavan Villa Stenbergan ympärille on osoitettu pihapiiri ("piha"-merkintä), johon saa rakentaa pienen talousrakennuksen ja saunan. Merkintä mahdollistaa rakennuksen kunnostamisen sellaiseen tarkoitukseen, joka ei pihapiirin ulkopuolella haittaa tai rajoita lähivirkistysalueen käyttöä, ja myös rakennuksen omistajanvaihdoksen. Huvilan lähiympäristön osoittaminen pihapiiriksi eikä omaksi alueeksi A-1/s- tai R-1/s-merkinnällä on perusteltua, koska jos vanha huvila tuhoutuu, kyseistä kohtaa ei tulisi käsitellä mahdollisena rakennuspaikkana vaan osana viheraluetta.

Lomakäyttöön tarkoitetut alueet (R-1/s)

Lomakäyttöön tarkoitetuksi alueeksi on merkitty kolme itärannan kiinteistöä sekä pohjoiskärjessä oleva kiinteistö, jolla on ennestään kesämökki. Aluetta on yhteensä 17 091 m². Itärannassa on uutta rakennusoikeutta kahdelle 100 k-m²:n suuruiselle lomarakennukselle jo rakennetun 105 k-m²:n suuruisen loma-asunnon sekä suojeltavan huvilan lisäksi. Pohjoiskärjen R-1/s-kiinteistön rakennusoikeus on 110 k-m². Yhteensä R-1/s-alueiden rakennusoikeus on 475 k-m², jonka lisäksi palstoille saa rakentaa pienet saunat (yhteensä 80 m²).

Venevalkama (LV)

Yksityiseen kiinteistöön kuuluvaa venevajaa varten on osoitettu venevalkama-alue ja laiturimahdollisuus. LV-alueen pinta-ala on 204 m² ja venevajan koko 60 m².

Maanalaisen pumppaamon alue (ET-ma)

Pumppaamoalue (84 m²) on osoitettu lähelle rantaa niin, että kaikki Poikasaartentien omakotikiinteistöt ovat liitettävissä kaupungin vesihuolto- ja jätevesihuoltojärjestelmän piiriin. Alarinteessä olevien rakennusten liittäminen edellyttää kuitenkin joissakin tapauksissa talo- tai kiinteistökohtaista, kiinteistönomistajan kustannettavaa pumppua.

Maisema- ja luonnonsuojelualueet (SL/k)

Maisema- ja luonnonsuojelualueen rajaus perustuu ympäristökeskuksen selvityksiin. Kaupungin omistuksessa oleville SL/k-alueille ympäristökeskus valmistelee rauhoitusesitystä luonnonsuojelulain nojalla. Laakso, entinen ojitettu niitty, joka on osittain kasvanut umpeen, on tässä ja aikaisemmassa kaavassa osoitettu puoliavoimena hoidettavaksi (merkintä em-2). Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan myös jonkin verran yksityistä maata SL/k-alueeksi. SL/k-aluetta sisältyy kaavaan yhteensä 42 444 m², josta vajaa neljäsosa on jo vahvistunut aikaisemmassa asemakaavassa mutta otettu nimenmuutoksen takia mukaan.

Maisemansuojelualueet (S-1)

Poikaluodot (1 675 m² ja 371 m²) niemenkärjen pohjoispuolella on merkitty maisemansuojelualueeksi, johon ei saa kohdistaa rakentamis- tai muita maisemaa muokkaavia toimenpiteitä. Molemmat luodot ovat yksityisomistuksessa ja pienempi niistä on kauan ollut yhdistetty sillalla niemenkärjen luoteisrannassa olevaan kiinteistöön, jonka omistajalle se kuuluu. Isommassa on sauna. Merkinnän tarkoitus on, että nykytilanne voi jatkua.

Vesialue (W)

Vesialuetta sisältyy kaava-alueeseen 155 116 m². Tästä suurin osa on yksityisomistuksessa. SL/k-alueeseen rajoittuville vesialueille ei saa sijoittaa laitureita. VL/k-alueeseen rajoittuville vesialueille saa sijoittaa laitureita vain vl-merkinnällä osoitetuille alueen osille.

Liikenne Asemakaavan uudet katualueet (yhteensä 5 826 m²) noudattavat merkintätavaltaan Poikasaartentien alkupäätä. Kadut on varattu kevyelle liikenteelle, mutta tontilleajo on sallittu. Ajoradan enimmäisleveys on yleensä 5 m mutta joillakin osuuksilla 4 tai 4,5 m. Jyrkkäpiirteisen maaston takia tarvittava katualue on kuitenkin melko leveä. Kaava-alueeseen sisältyy muutosalueena Tonttuvuorelta alas Itäniityn laaksoon johtava Poikasaartentien osuus, jolla enimmäisleveys muutetaan 5 m:ksi ja katualuevarausta levennetään metrillä.

Tonttuvuorentieksi nimetty kevyen liikenteen raitti, jolla ajo kiinteistölle on sallittu, palvelee itärannan kiinteistöjä. Villa Stenbergasta eteenpäin yhteys jatkuu enintään 1 m leveänä polkuna.

Kaava-alueelle on myös merkitty joitakin ajoyhteyksiä lähivirkistysalueiden kautta. Niiden ylläpito on maanomistajien vastuulla.

Katualueen rajauksessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon puusto, kalliomuodostelmat jne. Näiden paikallistamista on helpottanut. rakennusviraston alkusyksystä 2005 tekemät maastomittaukset.

Liikenneyhteyksien toteuttamisessa tulisi arvokkaaseen luonnonympäristöön ja maisemaan kiinnittää erityistä huomiota ja maaston korkeussuhteita noudattaa mahdollisimman tarkkaan. Erityisen arkoja kohtia ovat harvinaiset kasviesiintymät Poikasaartentien katualueen molemmin puolin heti Tonttuvuorentien risteyksestä pohjoiseen. Vaikeimmat kohdat olisi perusteltua toteuttaa erityisjärjestelyin.

Luonnonympäristö

Erityisen arvokkaat luonnonalueet sisältyvät luonnon- ja maisemansuojelualueeseen. Myös lähivirkistysalueilla on luontoarvoja. Korttelialueiden ja muiden alueiden suojelumerkinnällä (/s) pyritään varmistamaan maiseman arvojen ja erityispiirteiden säilyminen. Määräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota kortteleiden 49265 ja 49267 rantavyöhykkeeseen sekä korttelin 49266 kalliomuodostelmiin.

Suojelukohteet

Vanhoilla huvilapalstoilla on rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia suojelukohteita, jotka on merkitty erilaisin suojelumerkinnöin. Vanhojen huviloiden suojeluluokitus on joko sr-1 tai sr-2 riippuen siitä, liittyykö myös sisätiloihin suojeluarvoja. Yhdellä huvilalla ja joillakin talousrakennuksilla, leikkimökeillä tms. on merkintä sr-3. Merkintä s-1 koskee vanhaa huvilapuutarhaa, ja s-2-merkinnällä on osoitettu kivimuureja ja muita rakennelmia, joita on alueen eri osissa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Itäniitynniemi ei asemakaavan laatimisajankohtana kuulu Helsingin Veden toiminta-alueeseen. Itä-Jollaksen osayleiskaava sisälsi olettamuksen, joka myös näkyi kaavamääräyksissä, että vesi- ja jätevesihuolto tulisi Saunalahden eteläisimmällä melko tiiviisti rakentuneella alueella kaupungin velvollisuudeksi mutta Itäniitynniemen muissa osissa se olisi maanomistajien vastuulla. Asemakaavan valmistelutyön alkuvaiheessa käytiin keskusteluja ympäristökeskuksen ja Helsingin Veden kanssa Itäniitynniemen kiinteistöjen yhdyskuntateknisen huollon eri vaihtoehdoista. Yksityiseen vesi- ja jätevesihuoltoon ei löytynyt ympäristöhygieenisesti tyydyttävää ja toteutettavuudeltaan realistista keinoa, vaan Helsingin Vesi laajentaa ennakkolausunnon mukaan toiminta-aluettaan Poikasaartentielle. Poikkeuksellisen korkeiden rakentamiskustannusten takia alueella tullaan kuitenkin perimään korkeampia liittymismaksuja. Maanalaisen pumppaamon paikka on osoitettu kohtaan, jossa se palvelee kaikkia Poikasaartentien asuntotontteja. Tämä edellyttää kuitenkin yhtä rantakiinteistöä rasittavaa viemärirasitetta. Viemärirasitteesta aiheutuvien maisemallisten haittavaikutusten minimoimiseksi kiinteistöviraston geotekninen osasto teki Helsingin Veden ja kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta selvityksen, jonka perusteella johtokujan sijainti määriteltiin.

Itärannan kiinteistöt eivät ole liitettävissä kaupungin verkostoihin. Tästä syystä lisärakentamista sallitaan vain vähän ja lomakäyttöön.

Venelaiturimerkintä

Kahteen kohtaan on lähivirkistysalueeseen rajoittuvalle vesialueelle osoitettu venelaiturin rakentamismahdollisuus. Venepaikat on varattu tonteille, jotka eivät rajoitu rantaan. Veneiden tulee laiturin pitkillä sivuilla olla kylkikiinnityksessä, ja laiturin enimmäispituus on ilmoitettu venepaikkojen enimmäismäärä kerrottuna viidellä (eli venepaikka voi olla enintään 10 m pitkä). Lisäksi laiturin päässä voi olla enintään kaksi venettä poijukiinnityksellä. Venepaikka ei oikeuta autopaikkaan tai veneen talvisäilytyspaikkaan VL/k-alueella.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 9.2.2005 esittää Itäniitynniemen alueelle kadunnimet Poikasaartentie ja Poikasaartenkuja, ajoyhteydelle nimen Poikasaartenpolku ja kevyen liikenteen raitille, jolla kiinteistöille ajo on sallittu, nimen Tonttuvuorentie. Pohjoiskärjen lähivirkistysalueelle nimistötoimikunta esitti nimen Itäniitynniemi, keskiosan kallioiselle lähivirkistysalueelle nimen Sateenvarjokallio, eteläosan lähivirkistysalueelle nimen Välskärinkallio ja laakson luonnon- ja maisemansuojelualueelle nimen Itäniitty. Nimistötoimikunnan perusteluna nimille on alueen vanha, käytössä oleva nimistö, Sateenvarjokallion osalta asukkaiden käyttämä nimi, joka on ollut käytössä ainakin 1940-luvulta asti, ja Välskärinkallion osalta viereisellä alueella käytetty aihepiiri.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan mahdollistama rakentaminen aiheuttaa selvän maisemakuvan muutoksen Poikasaartentien varrella n. 200 m:n matkalla. Muualla uudisrakentaminen on vähäistä eikä aiheuta merkittäviä maisemallisia vaikutuksia.

Luonnon- ja maisemansuojelualueelle saattaa aiheutua haittavaikutuksia kadun ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vaikutuksia ei kuitenkaan voida suoranaisesti pitää asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvina. Pikemminkin ne ovat seurausta siitä, että Saunalahden alueelle on jo (1960-luvulta lähtien myönnettyjen poikkeuslupien ansiosta) muodostunut kunnallistekniikkaa edellyttävää asutusta. Haittavaikutuksia voidaan lieventää rakennustyömaiden erityisjärjestelyillä, ja asemakaavassa on kadun ja johtojen toteuttamista ohjaavia määräyksiä.

Alueen asunnot tulevat olemaan suuria ja on todennäköistä, että asumisväljyys on paljon suurempi kuin Helsingissä keskimäärin. Alueelle valikoituu asukkaita, joille ympäristöarvot ja mahdollisuus oman auton käyttöön korvaavat sen, että lähimmät palvelupisteet ja julkisen liikenteen pysäkit ovat kaukana.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.11.2004). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa. Maanomistajien kanssa käytiin aloitusvaiheessa kiinteistökohtaisia neuvotteluja.

Osallisille lähetettiin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 22.3.2005). Kaavaluonnos, selostusluonnos ja muu aineisto ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä Laajasalon kirjastossa 30.3.–22.4.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 7.4.2005.

Kaavaluonnosta tarkistettiin mielipiteiden ja loppukevään 2005 uusien maastokäyntien pohjalta. Uutta nähtävänäoloa ei järjestetty, mutta tarkistettu kaavaluonnos lähetettiin osallisille, joilla oli tilaisuus täydentää ja ajantasaistaa kannanottojaan 31.8.2005 mennessä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston tonttiosaston, tilakeskuksen ja geoteknisen osaston sekä Helsingin Energian kanssa.

Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin ennakkolausunnot Helsingin Vedeltä ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolta.

Helsingin Veden ennakkolausunto

Lausunnon mukaan kaavaluonnos edellyttää n. 1 200 m uutta vesihuoltolinjaa ja jätevedenpumppaamon. Kustannustaso on yli kolme kertaa korkeampi kuin keskimäärin pientaloalueella lähinnä suurten johtopituuksien, kallioisen maaperän ja alhaisen kaavatehokkuuden vuoksi. Normaalitason liittymismaksuilla saataisiin kustannuksista katettua vain n. 14 %, joka on reilusti alle puolet keskimääräisestä kustannusosuudesta. Vesihuollon liittymismaksut pitäisi alueella periä korotettuina, mikä on vesihuoltolain mukainen menettely.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että osallisille on asemakaavaluonnoksen saatekirjelmässä sekä yleisötilaisuudessa kerrottu siitä, että vesihuollon liittymismaksut ovat normaalia korkeammat.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston ennakkolausunto

Lausuntopyynnön syy oli itärannan poikkeava kaavaratkaisu, jossa huvilapalstoja ei merkitä korttelialueiksi vaan alueiksi (A-1/s, R-1/s), jolloin niistä ei muodostu tontteja vaan ne jäävät maarekisteritiloiksi. Mikäli ne olisi muodostettu tonteiksi, ajoyhteyden järjestäminen 24 m:n päähän tontin rajasta olisi tullut kaupungin velvollisuudeksi, mikä olisi ollut kohtuutonta ottaen huomioon pitkät etäisyydet sekä palstojen nykyinen ja asemakaavaehdotuksen mukainen varsin tehoton käyttö.

Kaupunkimittausosasto tarkastelee ennakkolausunnossaan asemakaavaluonnosta sen kiinteistöoikeudellisten toteuttamisedellytysten kannalta. Ehdotettua asemakaavaratkaisua kaupunkimittausosasto pitää erikoisena. Periaatteena on pidettävä, että rakennuspaikoiksi tarkoitetut alueet kaavoitetaan rakennuskortteleiksi. Toisenlainen ratkaisuvaihtoehto olisi laatia ranta-asemakaava, joka maankäytön ohjausvälineenä soveltuu loma-asuntorakentamiseen varsinaista asemakaavaa luontevammin. Ranta-asemakaavan rakennuskorttelin rakennuspaikkoja ei ole tarpeen muodostaa tonteiksi vaan ne merkitään kiinteistörekisteriin tiloina, jolloin mm. kulkuteiden kunnossapitoa koskevat säännökset eivät ole yhtä velvoittavia kuin tonttien kohdalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ranta-asemakaava, jota kaupunkimittausosasto ehdottaa ratkaisuksi Itäniitynniemen itärannalle, on ensisijaisesti tarkoitettu uuden loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle. Itäniitynniemessä on kuitenkin kyse vanhasta, suojeltavasta huvilaympäristöstä, johon lähes 3,5 ha:n suuruiselle alueelle osoitetaan vain kaksi uutta rakennuspaikkaa, yhteensä 200 k-m². Näin ollen ranta-asemakaava ei ole kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä perusteltu. Kummassakin tapauksessa kiinteistöt jäävät lopputilanteessa tiloiksi.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 30.3.-22.4.2005. Palautteen sekä uusien maastokäyntien perusteella luonnokseen tehtiin tarkistuksia, jotka lähinnä liittyivät suojelunäkökohtiin. Tarkistettu luonnos lähetettiin kaikille osallisille. Kirjallisia mielipiteitä tuli yhteensä kymmeneltä taholta. Suullisia mielipiteitä esitettiin neuvotteluissa, yleisötilaisuudessa ja puhelimitse. Lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui loppusyksystä 2004 huomautuksia, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjä asemakaavan lähtökohtia. Lähtökohdat pohjautuivat suoraan Itä-Jollaksen osayleiskaavaan ja Yleiskaava 2002:een, joten ne olivat periaatteessa sitovia. Asemakaavan luonnosvaiheessa keskustelu koski niiden käytännön soveltamista. Siksi seuraavassa selostetaan vain luonnosvaiheen kannanottoja, koska aikaisemmin esitetyt kommentit joko toistuvat niissä tai ovat menettäneet ajankohtaisuutensa.

xxx xxxxxxxxx ja xxxx xxxxxxxxx (49265/1) esittävät, ettei kiinteistöllä olevaa rakennusta suojeltaisi sr-3-merkinnällä. Lautarakenteinen talo on kärsinyt kosteusvaurioista ja homeesta. Talo ei edusta mitään tyylisuuntaa ja sitä on muutettu mm. joitakin ikkunoita suurentamalla. Suojelu vaikeuttaa tontille tulevien uudisrakennusten sijoittelua ja laskee tontin arvoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennuksen suojelumerkintä perustuu mm. kaupunginmuseon kantaan. Merkinnällä pyrittiin kuitenkin ensisijaisesti pihapiirikokonaisuuden suojeluun, rakennuksella ei itsessään ole rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksen suojelumerkintä on nyt poistettu. Pihan luonteen säilymiseen on pyritty rakennusalojen sijoittelulla, joka myös mahdollistaa vanhan rakennuksen säilyttämisen.

xxxxx xxxxxxxxxx (49265/5) mielestä Poikasaartentien ajorata tulisi muutoinkin kuin vaikeamman osuuden osalta merkitä 5 m leveäksi. Maanomistajien oikeus 5 m:n tiehen on käsiteltävänä Helsingin hallinto-oikeudessa liittyen Tonttuvuoren katusuunnitteluun. Lisäksi tien mutkat ovat liian jyrkkiä ja kohtaamispaikat aivan liian lyhyitä.

xxxxx xxxxxxxx katsoo, ettei Poikasaartenkuja-nimisen kadun mutkan kohdalla olevaa kiviaitaa voida suojella kuulematta tilan RN:o 1:995 omistajaa eikä ilman alueellisen ympäristökeskuksen perusteltua lausuntoa. Kaavoituksella ei voi mitätöidä vuonna 1963 perustettua ja vuonna 1989 tarkistettua tierasitealuetta, jolle Poikasaartenkuja tulee sijoittaa.

xxxxx xxxxxxxx ei hyväksy, että tonttien 49265/7 ja 8 rakennusalat on sijoitettu vain 2 m:n päähän tontin 49265/5 rajasta. Tämä on korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2001 tekemän päätöksen mukaan lainvastaista, ja etäisyyden tulee olla rakennuslaissa mainittu 5 m. Luonnoksen tarkistusta hän ei pidä riittävänä.

Kaavassa olemassa olevat laiturit on esitetty virheellisesti talvella tehtyjen mittausten mukaan.

Luonnonsuojelualueesta ei vieläkään ole saatavissa asiantuntijaselvitystä. Alue ei esiinny julkaisussa "Helsingin luonnonsuojelualueet 2001" eikä sitä mainita Uudenmaan ympäristökeskuksen luettelossa kesinä 1998–1999 inventoinnissa löytyneistä kohteista. Luonnonsuojelulain mukaan "harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat". Tietä koskevat kysymykset ovat laissa tarkoitettuja näkökohtia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Poikasaartentien katualuetta on monin paikoin tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen, ja ajoradan enimmäisleveydeksi on suurimmalla osalla katua merkitty 5 m. Kahdessa kohdassa, jossa leveämmästä ajoradasta aiheutuisi haittaa, enimmäisleveys on 4 ja 4,5 m. Katualueen leveys on kauttaaltaan vähintään 7 m.

Poikasaartenkujan linjauksessa on kiviaidan lisäksi otettu huomioon mm. siihen rajoittuvien tonttien rakennettavuus ja maaston korkeussuhteet. Kaikille maanomistajille on tiedotettu suunnittelusta. Maanomistajat, joita kyseisen kohdan suunnittelu lähimmin koskee, eivät ole esittäneet muutoksia. Kulttuuriympäristö, johon kiviaidat on laskettava, on lähempänä kaupunginmuseon kuin Uudenmaan tai Helsingin ympäristökeskuksen toimialaa. Sekä kaupunginmuseon että Helsingin ympäristökeskuksen kanssa on luonnosvaiheessa ollut yhteistyötä, ja todennäköisesti kumpikin antaa lausunnon kaavaehdotuksesta.

Tierasite on perustettu turvaamaan kulkuoikeudet palstoille. Rasite ei kuitenkaan suoranaisesti sido kaavoitusta, vaan yhteydet voidaan asemakaavassa ratkaista toisinkin kuin rasitteen osoittamalla tavalla.

Tonttien 49265/7 ja 8 rakennusalat oli asemakaavaluonnoksessa tuotu 2 m:n päähän tontin 49265/5 rajasta, jotta vaikeaan maastoon muodostuisi parempia rakennuspaikkoja. Tontilla 49265/5 rakennusala, jossa on otettu huomioon tontin omistajalta saatu rakennuksen laajennussuunnitelma, on vastaavasti kauempana rajasta, minkä omistaja on hyväksynyt. Ratkaisu ei ole rakennuslainsäädännön vastainen, maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittu 5 m koskee kaavoittamattomia alueita. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, johon huomautuksessa viitataan, koski täysin erilaista tapausta. Huomautuksen johdosta ylemmän tontin rakennusalan raja on kuitenkin siirretty 3 m:n päähän rajasta. Suurempaan siirtoon ei lautakunnan mielestä ole aihetta.

Laitureita ei ole esitetty asemakaavassa vaan ne ovat pohjakarttamerkintöjä. Pienvenelaiturin rakentaminen kiinteistöjen yhteyteen on sallittua. Asemakaavaehdotus rajoittaa tätä oikeutta ainoastaan virkistysalueiden ja luonnon- ja maisemansuojelualueiden osalta, eikä pohjakarttamerkinnöillä ole vaikutusta asiaan.

Luonnonsuojelualueen perustamista koskeva esitys on ollut pitkään valmisteltavana mutta aluetta ei ole vielä perustettu. Aluetta inventoitiin ympäristökeskuksen toimesta kesällä 1997 ja inventointia on täydennetty sen jälkeen. Näistä syistä kohde ei esiinny huomauttajan mainitsemissa luetteloissa. Alueen luonnonsuojeluarvot ovat kaupungin ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiistattomat. Ympäristökeskus ilmoittaa lykänneensä rauhoitusesityksen valmistelua nimenomaan siksi, että tienparannuksen ja rakennettavan kunnallistekniikan sekä suojelutavoitteiden yhteensovittaminen kaavoissa ja toteutussuunnitelmissa voitaisiin tehdä mielipiteen esittäjän vaatimalla tavalla yleinen etu huomioon ottaen, mutta samalla luontoarvoja mahdollisimman vähän heikentäen. Luontoarvojen rinnalla alueen maisemalliset arvot ovat vaikuttaneet Poikasaartentiehen, johon kaavaehdotus kuitenkin sallii huomattavia levennyksiä nykytilanteeseen verrattuna.

xxxx xxxxxxxxxxx (49265/9) käsittelee kannanotossaan Poikasaartenkujan tiekysymystä, naapuritonttien rakennusalojen sijaintia sekä omaa tonttiaan koskevia yksityiskohtia. Poikasaartenkujasta on aikoinaan tehty tierasitesopimus, jossa on määritelty tien sijainti ja jota lienee vaikea kaavalla muuttaa. Tien olisi syytä olla vähintään 5 m leveä ja kaartosäteiden riittävän isot. Tonttien 49265/7 ja 8 rakennusalojen rajan ulottaminen 2 m:n päähän tontin 49265/5 rajasta rakennuslain määräämän 5 m:n sijasta vaikuttaa kielteisesti tontilla 49265/9 sijaitsevan rakennuksen näköalaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tierasitesopimuksessa määritelty, yhteensä 10 m leveä alue ei ole asemakaavan sitova lähtökohta. Nykyinen tie on vain loppupäästään rasitealueen sisäpuolella. Asemakaavan katulinjaus on suunniteltu maaston korkeussuhteet huomioon ottaen niin, että kadun varren tonteille tulee luontevia rakennuspaikkoja ja katuliittymiä ja että huvilakauden kivimuuri Poikasaartenkujan mutkassa voi säilyä. Kaavaehdotuksessa Poikasaartenkujan loppuosa on kokonaan tierasitealueen sisällä, myös tontin 49265/9 kohdalla. Kadun enimmäisleveydeksi on merkitty osalla Poikasaartenkujaa 4,5 m ja osalla 5 m.

Tonttien 49265/7 ja 8 rakennusalan rajojen suhteen lautakunta viittaa edelliseen vastineeseen.

Tonttia 49265/9 koskevat tarkistusesitykset on otettu huomioon.

xxxxxxx xxxxxxxxx (kortteli 49266) toivoo, että korttelin läpi osoitetun johtolinjan rakentaminen todella tapahtuisi AO/s-korttelialueen asemakaavamääräyksen mukaan "isokokoisten puiden kaatamista välttäen ja korkeatasoisesti alueen luonteeseen soveltuvalla tavalla". Mielipiteessä esitetään lisäksi korttelin rakennusaloja koskevia toivomuksia sekä huomautus siitä, että suojeltava kivimuuri on osoitettua lyhyempi (pohjakartta virheellinen).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että johtokujan sijaintia ja johtojen toteutustapaa on kaavan luonnosvaiheen jälkeen pohdittu uudestaan, koska pohjakartan korkeusmerkinnät osoittautuivat paikkansapitämättömiksi. Johtolinja toteutetaan tontin läpi ainakin osittain kalliotunnelina. Johtokujaa koskevaan asemakaavamääräykseen on tehty lisäys, jonka mukaan johto on linjattava ja toteutettava niin, että maiseman arvot säilyvät.

Kivimuurin suojelumerkintää on maastokäynnin perusteella tarkistettu. Rakennusaloja koskevat toivomukset on otettu huomioon.

xxxxx xxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxx, 49267/1 (RN:o 1:856 ja 1:978) toivovat, että tiloista muodostettaisiin erilliset tontit, ja esittävät siihen liittyen kulkuyhteyttä ja kunnallistekniikkaa koskevia näkökohtia. Mielipiteessä esitetään laiturin merkitsemistä tilan 1:856 kohdalle, kuten naapuritilojen 1:977 ja 1:857 kohdalla. Tilaa 1:978 varten tulee osoittaa muiden sisämaatonttien tapaan laituripaikka asemakaavaluonnokseen merkityistä yhteisistä laitureista. Tilan 1:856 laiturin yhteiskäyttö tilan 1:978 asukkaiden kanssa ei ole mahdollista polkuyhteyden puuttumisen ja tilan 1:856 asukkaiden saunomisen häiriintymisen vuoksi. Tilan 1:856 vanhasta huvilasta korkeintaan ulkoasu tulee suojella. Mielipiteessä esitetään lisäksi Poikasaartentietä koskevia huomautuksia. Turvallinen käyttö on varmistettava korottamalla alavinta osaa, ja autojen kohtaamiselle on varattava tila koko Poikasaartentielle. Suunniteltu 4 m:n levyinen tie on liian kapea, ja tierasite on 6 m:n levyiselle tielle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tonttijako on asemakaavassa ohjeellinen, joten omistaja voi päättää tontinmuodostuksesta myöhemmin tonttijakovaiheessa. Tällöin voidaan kulkuyhteyttä ja kunnallistekniikkaa koskevia rasitteita perustaa joustavammin kuin jos ne olisi määritelty asemakaavassa, ja myös laiturioikeudesta voidaan haluttaessa perustaa rasite.

Mielipiteessä mainitut naapuritilojen laiturit ovat pohjakarttamerkintöjä eikä kaavamerkintöjä (vrt. xxxxx xxxxxxxxxx mielipiteeseen annettu vastine). Tilan 1:978 laiturikysymys olisi lautakunnan mielestä luontevinta ratkaista tilojen 1:978 ja 1:856 välisellä rasitesopimuksella, kuten on tarkoitus tehdä alueen muissakin tapauksissa, joissa yhden maanomistajan rantaan ulottuvasta alueesta muodostetaan useampi tontti.

Poikasaartentiestä lautakunta toteaa, että leveyttä on tarkistettu niin, että se on suurimmalla osalla katua 5 m.

xxx xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx (49267/3) esittävät suojeltavan huvilan sekä talousrakennusten ja rantasaunan kerrosalamääriä koskevia huomautuksia. Tontin tehokkuus jää alhaisemmaksi kuin naapuritonttien, joten kerrosalamäärien lisäykset olisivat kohtuullisia vaikkakin aloitettua arkkitehtisuunnittelua ei ole viety päätökseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että huvilan muutostöistä ja talousrakennusten suunnittelusta keskusteltiin luonnosvaiheessa maanomistajien ja heidän arkkitehtinsa kanssa. Tarkoituksena oli, että kaavaratkaisua tarkistetaan vasta arkkitehtisuunnittelun edettyä, jotta asemakaava olisi mahdollisimman toteutuskelpoinen. Asemakaavakarttaan on kuitenkin nyt tehty tarkistuksia, joista on sovittu maanomistajien kanssa.

SOK Kiinteistötoiminnot ehdottaa, että Läntinen Poikaluoto merkittäisiin R-1-merkinnällä. Merkintä vastaisi luodon käyttötarkoitusta parhaiten. Samalla ei jäisi tulkintaa eikä ehdollisuutta siitä, voiko mahdollisesti palaneen saunan rakentaa uudelleen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Poikaluodot on sekä Helsingin yleiskaava 2002:ssa että Itä-Jollaksen osayleiskaavassa varattu virkistykseen eikä loma-asumiseen. Asemakaavan S-1-merkintää, joka sallii luotojen yksityisomistuksen ja nykykäytön jatkumisen, voidaan pitää yleispiirteisempien kaavojen tarkennuksena. Asemakaavaselostus sisältää maininnan, ettei pienemmän luodon sillan ja isomman luodon saunan voida katsoa olevan ristiriidassa suojelumerkinnän kanssa. Lautakunnan mielestä Läntisen Poikaluodon merkintää ei tulisi muuttaa.

xxxxxx ja xxx xxxxxx, itärannan tila RN:o 1:886 (R-1/s-alue), katsovat, että niemen VL/k-merkintä (Välskärinkallio) tulisi poistaa ja sisällyttää R-1/s-alueeseen. Virkistysalue olisi liian lähellä kiinteistön 1:886 saunaa, lisäksi VL-merkintä on ristiriidassa maiseman erityspiirteiden säilymistä koskevan tavoitteen kanssa. Kaavaluonnos ei kohtele maanomistajia tasavertaisesti, kun ainoastaan tilasta 1:886 suuri osa osoitetaan virkistysalueeksi. Alkukesästä 2005 tehty rajantarkistus on liian pieni, virkistysalue estää edelleen saunan ja laiturin käytön. Ei myöskään ole luontevaa osoittaa virkistysaluetta "pussin päähän" ilman jatkoyhteyttä. Mielipiteessä esitetään lisäksi ajoyhteyden ulottamista tilalle 1:886.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että virkistysaluevaraus perustuu Itä-Jollaksen vahvistettuun osayleiskaavaan, josta se siirtyi Helsingin yleiskaava 2002:een. Osayleiskaava laadittiin aikoinaan tilanteessa, jossa koko Itä-Jollas Matosaarenniemeä lukuun ottamatta oli seutukaavassa vahvistettua viheraluetta. Tonttuvuoren alueen ja Itäniitynniemen itärannat oli Museoviraston rakennushistorianosaston inventoinnissa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Rannat kuuluivat lähes kokonaan yksityisiin huvilakiinteistöihin. Pyrkimys ottaa samanaikaisesti huomioon seutukaavan viheraluemerkintä ja huvilaympäristön säilyttämistavoite johtivat ratkaisuun, jossa huvilaympäristöihin välittömästi kuuluvat rannat jätettiin yksityisiksi palstoiksi ja rannan harvat muut kohdat osoitettiin virkistysalueeksi. Osayleiskaavan perusteluissa todettiin, että Itä-Jollaksen palstat olivat kaavoituksen kannalta keskenään hyvin erilaisia ja eri asemassa ja että rakennusoikeuden suhde omistettuun maa-alaan tulisi vaihtelemaan suuresti.

Lautakunnan käsityksen mukaan Välskärinkallion virkistysaluevarauksen poistaminen olisi ristiriidassa yleispiirteisempiin kaavoihin sisältyvän tärkeän periaatteen kanssa. Varausta on kuitenkin luonnokseen verrattuna hieman tarkistettu. Tilalle 1:886 on osoitettu ajoyhteys.

xxxxxx xxxxxx xxxxxx ja xxxxxxxx xxxxxxxx kuolinpesän puolesta, Villa Abbas (kaava-alueen ulkopuolella), vastustaa Välskärinkallion merkitsemistä virkistysalueeksi. Kallio muodostaa kahden yksityisen huvilaympäristön välisen suojavyöhykkeen. Viheraluemerkinnän toteutuminen tarkoittaisi myös Villa Abbasin rannan huvilaympäristön muuttumista osaksi julkisluonteista aluetta. Tämä olisi ristiriidassa harvinaisella sr-1-merkinnällä varustetun huvilan lähiympäristön suojelutavoitteen kanssa ja vaikeuttaisi huvilarannan aktiivista hoitoa. Lisäksi virkistysalue edellyttää hoitoa ja kulkuyhteyksiä, mikä rasittaa arkaa ympäristöä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edelliseen vastineeseensa. Rakennusviraston edustajan mukaan Välskärinkalliolle ei ole tarpeen järjestää sellaista huoltoa, joka vaatisi muuta kuin jalankulkuyhteyttä.

Kultapuu ry, Villa Stenbergan vuokralainen, toteaa huvilan rantasaunasta ja sen purkamisesta, että ranta on huvilan kohdalla ja siitä molempiin suuntiin varsin vaikeakulkuinen. Hienon ja luonnontilaisen ranta-alueen soisi pysyvän luonnossa kulkijoiden käytössä, varsinkin kun lähes kaikki Itä-Jollaksen ranta-alueet ovat yksityisiä. Mielipiteessä toivotaan lisäksi, että asemakaavaluonnoksessa esitetyt polut toteutettaisiin hienovaraisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ranta-alue on tarkoitus pitää mielipiteessä kuvatussa käytössä. Rantasaunan korvaaminen uudella huvilan pihapiirissä helpottaisi huomattavasti liikkumista rantaa pitkin, koska saunan ohi on vaikea päästä. Mitään rakentamistoimenpiteitä ei suunnitella ranta-alueelle, ja suunnitelmaa on muutettu niin, että polkuja koskevat toivomukset toteutuvat.

Laajasalo-Degerö Seura ry katsoo, että koska Helsingin yleiskaavassa 2002 ei vahvisteta rakentamisen määrää, Itä-Jollaksen osayleiskaavan vahvistettujen rakennusoikeuksien voidaan todeta olevan vielä voimassa. Vaihtoehtoisesti voidaan katsoa osayleiskaavan rakennusoikeuksien siirtyneen yleiskaavaan, jolloin sitovuus tulee tätä kautta. Asemakaavan rakennusoikeuksien tulee olla Itä-Jollaksen osayleiskaavan mukaisia. Näin turvataan alueelle soveltuva luonnonläheinen, väljä rakentamistapa. Mahdollista vesihuoltoa rakennettaessa ovat Poikasaartentien varren ja muut vesi- ja viemäriputkistojen viereiset arvokkaat monisatavuotiset ikihongat vaarassa. Jo kaavoituksen yhteydessä tulisi asia tarkasti tutkia ja miettiä vaihtoehtoisia reittejä ja ratkaisuja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Itä-Jollaksen osayleiskaavan sisältämät likimääräiset rakennusoikeudet ovat ohjanneet asemakaavoitusta, vaikka ne eivät Helsingin yleiskaava 2002:n voimaan tulon jälkeen ole enää muodollisesti voimassa. Asemakaavaehdotuksessa rakentamisen määrä poikkeaa osayleiskaavasta ainoastaan Poikasaartentien pohjoisosassa, jossa suojeltavien rakennusten lisäksi asuntokerrosalaa on 2 570 m² (tästä uusissa asunnoissa 2 090 k-m²) osayleiskaavan likimääräisen 1 600 k-m²:n sijasta (merkintä sr+1600). Rakentamistapa on silti väljä ja keskimääräinen tonttitehokkuus hyvin alhainen. Lisäyksen ansiosta Poikasaartentien maanomistajia voidaan kohdella tasapuolisemmin kuin osayleiskaavassa, jossa pohjoisosan vähäinen rakennusoikeus johtui ennen kaikkea siitä, että alueen oletettiin jäävän kunnallisen vesihuollon ulkopuolelle. Poikasaartentien eteläisemmällä asuinalueella, jolle oli 1960-luvulta asti rakennettu ympärivuotisia asuntoja, oli osayleiskaavan laadintavaiheessa jo sen verran asutusta, että sen katsottiin edellyttävän kunnan jätevesihuoltoa.

Itäniitynniemen asemakaavan valmistelu aloitettiin tarkastelemalla vesi- ja jätevesihuollon vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Mukana olivat ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisen toimiston edustajat. Nykyinen suhtautumistapa kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin on kriittisempi kuin osayleiskaavan laatimisajankohtana 1990-luvun loppupuolella, eikä ympäristöystävällisyyden ja toteutuskelpoisuuden vaatimuksia täyttävää vaihtoehtoa kunnalliselle vesihuollolle ollut osoitettavissa.

Poikasaarentien alkuosuudella Tonttuvuorella on nykyisen kapean ajoradan molemmin puolin komeita mäntyjä. Määrittelemällä Tonttuvuoren asemakaavassa ajoradan enimmäisleveydeksi 4 m ja suunnittelemalla kohtauspaikat mäntyjä väistäen pyrittiin mahdollisimman pitkälle varmistamaan maisema-arvojen säilyminen. Tälle Poikasaartentien osuudelle ei tule putkivetoja. Itäniitynniemen kaava-alueella Poikasaartentien välttämättömät loivennus- ja levennystyöt jyrkässä mäessä sekä ajoradan nostaminen Itäniityn laaksossa aiheuttavat suurimmat muutokset maisemaan. Putkivedot eivät näillä osuuksilla vaikuta puuston säilymiseen. Poikasaartentien pohjoisosassa mäntyjä kasvaa ajoradan vieressä vain muutama, mutta kivimuurit ja kivilohkareet vaikuttavat paikoitellen kadun suunnitteluun.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Erillispientalojen korttelialuetta (AO/s)	57 743	6 355
	Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH/s)	3 746	90
	Huvila-aluetta (A-1/s)	18 456	470
	Lomakäyttöön tarkoitettua aluetta (R-1/s)	17 091	555
	Lähivirkistysaluetta (VL/k)	51 821	130
	Venevalkama-aluetta (LV)	204	60
	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten aluetta (ET-ma)	84
	Luonnon- ja maisemansuojelualuetta (SL/k)	42 444
	Maisemansuojelualuetta (S-1)	2 046
	Vesialuetta (W)	155 116
	Katualuetta	7 814

	Yhteensä	356 565	7 660

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.12.2005–17.1.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kuusi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx vastustavat (21.12.2005) pohjoispuoliselle naapuritontille 49267/3 esitettyä talousrakennusta, naapuritontin saunan rakennusoikeutta ja korkeutta sekä suojeltavaksi merkityn leikkimökin sijaintia. Lisäksi he huomauttavat siitä, että kyseisen naapuritontin rakennusoikeutta on luonnosvaiheen jälkeen lisätty 105 k-m²:llä. Oman tonttinsa 49267/2 osalta he katsovat, että olisi tullut osoittaa oikeus laituripaikkaan virkistysalueeseen liittyvällä venelaiturialueella. Lisäksi he arvostelevat talousrakennuksen ehdotettua sijaintia, kuten myös prosessin kulkua.

Kirjelmä

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille osoitetun sähköpostiviestin (23.5.2006), joka liittyy Xxxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxmuistutukseen, varsinaisesta aiheesta, 20 k-m²:n rakennusoikeuden sijoittamisesta rakennusalalle, on sovittu muistuttajien kanssa 30.5.2006 pidetyssä neuvottelussa. Muut viestissä olevat näkökohdat ovat samat kuin muistutuksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että ehdotukseen on tehty joitakin muistuttajien kiinteistön rakennusaloja ja rakennusoikeuksia koskevia tarkistuksia, jolloin yhteenlaskettu rakennusoikeus kuitenkin säilyy ennallaan. Kaavamääräyksiin on lisätty lause, jonka mukaan alle 70 k-m²:n suuruisten uudisrakennusten korkeus on 4 m ja harja saa olla enintään 2 m räystään yläpuolella. Näiltä osin ratkaisu on muutettu muistuttajien esittämiä tavoitteita vastaavaksi.

Naapuritontilla, jonka koko on 3 643 m², on suojeltava huvila, mutta ei mahdollisuutta uudisrakentamiseen. Suojeltavassa rakennuksessa ei ole tarvittavia aputiloja, vaan ne on sijoitettu erillisiin talousrakennuksiin. Rakennusoikeuden lisäys johtui paitsi talousrakennuksista myös kaavan luonnosvaiheen jälkeen saaduista mittaustiedoista suojeltavasta huvilasta. Tontilla 49267/3 rakennusoikeus kaikkine aputiloineen on lisäyksestä huolimatta selvästi alhaisempi suhteessa pinta-alaan (e = 0,08) kuin muistuttajien tontilla (e = 0,12).

Asuinkortteleiden rannoille saa rakentaa pieniä laitureita. Jos ohjeellisesta tontista 49267/2 muodostetaan kaksi tonttia, laiturioikeudesta voidaan tehdä rasitesopimus. Näin laiturikysymys joudutaan ratkaisemaan alueen muissakin tapauksissa, joissa yhden maanomistajan rantaan ulottuvasta alueesta muodostetaan useampi tontti. Maanomistajia on siis tältä osin kohdeltu tasapuolisesti. Sellaisia kiinteistöjä varten, jotka eivät ulotu rantaan, on kaavaehdotuksessa osoitettu kaksi laituria kapeiden virkistysalueiden päähän. Näistä laitureista aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa viereisille asuntotonteille ja ne työntyisivät häiritsevästi ulos rantaviivasta, jos venepaikkamäärää lisättäisiin.

Itäniitynniemen asemakaavaluonnokset on suunnittelun eri vaiheissa lähetetty osallisille. Aloituskokousta ei pidetty, koska Itä-Jollaksen osayleiskaava ja Helsingin yleiskaava 2002 määräsivät selvät puitteet suunnittelulle. Sen sijaan aloitusvaiheen kirjeessä pyydettiin osallisia ottamaan yhteyttä kiinteistö- tai osa-aluekohtaisia lähtökohta- ja tavoitekeskusteluja varten. Keskusteluja maanomistajien kanssa on koko prosessin aikana käyty poikkeuksellisen paljon. Keskustelutilaisuus järjestettiin keväällä 2005. Kirje, jossa tiedotettiin suunnittelun alkamisesta, ei tavoittanut muistuttajia, koska osoitetiedot olivat muuton takia väärät. Myöhemmät kirjeet, joiden liitteinä ovat olleet luonnos ja muutettu luonnos, ovat tavoittaneet heidät.

xxxxxxx xxxxxxxxx, jonka kiinteistön (kortteli 49266) kautta on merkitty viemärirasite, ilmoittaa olevansa valmis hyväksymään sen edellyttäen, että

– johdon linjausta ja toteutusta koskeva kaavan määräys maiseman arvojen säilymisestä jää voimaan,

– varataan mahdollisuus liittää olemassa olevan talon viemäri verkostoon välikaivannon kohdalla,

– välikaivanto sijoitetaan maastokatselmuksessa sovittuun kohtaan,

– kalliotunnelin poraamisessa muodostuva liete poistetaan asianmukaisella tavalla,

– työn päätyttyä maisemoidaan välikaivannon, mahdollisen avokaivannon ja työn vaatimien kulkuväylien alueet.

Hän pitää lisäksi korotettua liittymismaksua kohtuuttomana, kun hänellä ainoana maanomistajana on viemärirasite sen aiheuttamine haittoineen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että Helsingin Veden ilmoituksen mukaan johtojen linjauksessa ja rakentamisessa on tarkoitus toimia muistuttajan edellyttämällä tavalla, ja että muistuttajan tapauksessa vaikuttaa kohtuulliselta pidättäytyä korotetusta liittymismaksusta.

xxxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxx ja Elcoteq SE:n puolesta xxxxx xxxxx käsittelevät (13.1.2006) muistutuksessaan seuraavia kysymyksiä:

1. Poikasaartenkuja: Poikasaartenkujalla on liian jyrkkä mutka. Katu ei täytä pelastuslaitoksen ajoneuvojen asettamia vaatimuksia. Katu ei ole maarekisterin rasitealueella. Maarekisterin rasiteoikeudet eivät poistu asemakaavoituksen keinoilla.

2. Kyseenalainen rakennuslupa: Kiinteistölle RN:o 1:1073 vuonna 1998 myönnetyssä rakennusluvassa kulkuyhteys on rasitteesta poiketen merkitty kokonaan naapurikiinteistön (1:995 + 1:1059) alueelle. Asemakaavassa halutaan vahvistaa syntynyt tilanne.

3. Suojelukohteena entinen kiviaita: Poikasaartenkujan linjaukseen on vaikuttanut entinen kiviaita, jota osittain on käytetty tukimuurina kiinteistön 1:1073 rakentamisen yhteydessä ja jonka länsipää on kiinteistön 1:995 alueella. Kivimuuria ei näy vuoden 1961 kartassa. Kivimuurin suojelumerkintä lisättiin suunnitelmaan ensimmäisen kaavaluonnosvaiheen jälkeen.

4. Virheellistä tietoa alueen historiasta: Toisin kuin asemakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksia kuvaavassa tekstissä sanotaan, kiinteistöjen 1:1004 ja 1:1005 rakentamiseen 1960-luvulla ei tarvittu poikkeuslupaa.

5. Poikasaartentie ja luonnonsuojeluvaraus: Maarekisteriin merkitty oikeus 5 m leveään tiehen tulisi toteuttaa koko matkalla. Khn kanta luonnonsuojelulain tulkinnasta suhteessa maarekisteriin merkittyihin rasiteoikeuksiin olisi toivottava. Harvinaisista kasviesiintymisistä Poikasaartentien molemmin puolin ei ole näyttöä eikä asiakirjaa.

6. Poikasaartentien kaavamerkintä: Merkintä pp/5 tai osittain pp/4 ei vastaa tien käyttötarkoitusta ja luonnetta. Katu ei sovellu pyöräilyyn.

7. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös rakennuksen sijainnista tontilla asemakaavassa: Korkein hallinto-oikeus on valituksen johdosta kumonnut pientaloalueen kaavan, koska kaava ei riittävän selvästi määrännyt rakennusten tarkkaa sijaintia tontilla. Itäniitynniemen kaavaehdotuksen tonteilla 49265/7 ja 8 on myös liian suuret ja väljät rakennusalat eikä ehdotuksessa ole niitä ehtoja, jotka liittyivät kiinteistölle myönnettyyn rakennuslupaan 49-3449-A-97.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) asiakohdittain seuraavaa:

1. Poikasaartenkujan suunnittelussa on otettu huomioon korkeussuhteet, puusto ja kivimuuri sekä katuun rajoittuvien kiinteistöjen rakennettavuus ja tontilleajo. Katualueen leveys on määritelty tarvittavien näkemien ja ajettavuuden mukaan ja täyttää myös isojen (esimerkiksi pelastuslaitoksen) ajoneuvojen asettamat vaatimukset. Maarekisteriin merkitty rasite ei sido asemakaavoitusta. Rasite poistetaan tontin rekisteröinnin yhteydessä, jos se on käynyt tarpeettomaksi.

2. Kulkuyhteys kiinteistölle 1:1073 (tontit 49265/10 ja 11) on rakennusluvassa osoitettu olemassa olevalta tieltä niin, että kummallekin rakennukselle on ajoyhteys. Tie on vanhastaan kyseisessä kohdassa aivan eri paikassa kuin tierasite. Asemakaavassa katuyhteys on ratkaistu tarkoituksenmukaisella tavalla.

3. Kivimuurin suojelumerkintä lisättiin kaavaluonnokseen useiden hallintokuntien, mm. kaupunginmuseon edustajien kanssa tehtyjen maastokäyntien jälkeen. Samalla merkittiin suojelumerkinnällä muitakin muureja, joista osa puuttuu vuoden 1961 kartasta. Ensimmäisen kaavaluonnoksen lähetekirjeessä todettiin, että "joitakin kaavaluonnoksen rajoja ja merkintöjä joudutaan vielä tarkistamaan keväällä lumen sulettua. Kevään maastokäynnit tuskin aiheuttavat periaatteellisia muutoksia yksityisten kiinteistöjen osalta, kyseeseen tulevat lähinnä rakennusalojen sovittaminen paremmin maastoon ja suojelumääräysten tarkistukset." Muutettu luonnos lähetettiin osallisille maininnalla, että tarkistuksista osa liittyi suojelutavoitteisiin. Katualueen rajausta ei suojelumerkinnän lisäämisen takia muutettu, mutta huomautusten ja tarkennetun katusuunnittelun johdosta katualuetta levennettiin ajettavuuden parantamiseksi lähinnä kiinteistön 1:691 puolelle (josta ei ole tehty muistutusta).

4. Oleellista kaavan toteuttamisen vaikutuksia koskevassa tekstissä ei ollut se, minkälaisilla luvilla eri rakennukset on rakennettu, vaan se, että kunnallistekniikkaa edellyttävää asutusta oli syntynyt jo ennen nykyistä kaavoitusvaihetta.

5. Ainoa Poikasaartentien kohta, jolla ajoradan enimmäisleveys on rajoitettu alle 5 m:ksi (muutetun ehdotuksen mukaan 4,5 m:ksi), on n. 90 m:n lähes suora osuus Itäniityn alavan laakson poikki. Katualue on kuitenkin tässäkin enimmäkseen lähes 10 m leveä, koska katua joudutaan nostamaan ja luiskat vievät tilaa. Khs käsittelee kaavaehdotusta ennen valtuustokäsittelyä. Lehtokieloesiintymät laakson ja rinteen taitekohdassa on viimeksi todettu ympäristökeskuksen sekä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja asemakaavaosaston edustajien maastokäynnillä alkukesästä 2005.

6. Poikasaartentien merkintä on pp/t 5 (tai 4; luku ilmaisee ajoradan enimmäisleveyden) eli jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontilleajo on sallittu. Merkinnällä ei erityisesti osoiteta katua pyöräilyreitiksi vaan sen tarkoituksena on rajoittaa muuta kuin tonteille suuntautuvaa ajoneuvoliikennettä. Itä-Jollaksen muillakin tonttikaduilla on sama merkintä.

7. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, johon muistutuksessa vedotaan, koski kymmenien tonttien (noin tuhannen asukkaan) pientaloaluetta, jolla kaava olisi sallinut asuinrakennusten sijoittamisen 2 m:n päähän tontinrajasta ja aputilojen sijoittamisen rajaan kiinni. Lisäehtoja olisi tällöin jouduttu asettamaan rakennuslupakäsittelyssä. Tapausta ei voi rinnastaa Poikasaartenkujan tontteihin, joilla esimerkiksi palomääräysten edellyttämien rakennusten etäisyyksien toteutuminen on varmistettu rakennusalojen rajoilla.

Tonttien 49265/7 ja 8 rakennusalojen rajauksessa on rakentamiselle jätetty väljemmät puitteet kuin alueen muilla tonteilla, koska huomattava osa tonteista on koilliseen ja pohjoiseen viettävää, virkistysalueeseen rajoittuvaa jyrkkää kalliota, jonka alapuolelle lisäksi tulee jätevesipumppaamo. Tontit ovat tästä syystä erittäin vaativa talonsuunnittelukohde. Kiinteistöä koskevat aiemmat lupahankkeet, joihin muistutuksessa viitataan, eivät sellaisenaan ole enää ajankohtaisia.

xxxxxx xxxxx ja xxx xxxxx vastustavat (14.1.2006) VL/k-merkintää itärannan tilan RN:o 1:886 osalla ("Välskärinkallio") seuraavista syistä:

1. Merkintä on huvilaympäristön säilyttämisperiaatteen vastainen. Itärannan huvila-alue on kokonaisuus, jota virkistysalue pirstoisi. Lisäksi alueelta näkee tilan 1:886 saunalle ja laiturille ja myös Patalahden toisella puolella olevan Villa Abbasin saunalle.

2. Kiinteistön kohtelu on hyvin eriarvoinen verrattuna muihin kiinteistöihin. Viereisille kaupungin kiinteistöille ei juuri ole osoitettu viheraluetta.

3. Merkintä ei vastaa kaavaehdotuksessa ilmaistua maiseman erikoispiirteiden säilyttämistavoitteita. Kallioniemi on luonnoltaan haavoittuvaa.

4. Lähivirkistysalue on aluekokonaisuuden kannalta turha, koska alueella on paljon viheraluevarauksia ja huvilaympäristön kulttuurihistoriallinen suojelu tulisi asettaa etusijalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) mm., että virkistysaluevaraus perustuu Itä-Jollaksen vahvistettuun osayleiskaavaan ja sen korvanneeseen oikeusvaikutteiseen Helsingin yleiskaava 2002:een. Osayleiskaava laadittiin aikoinaan tilanteessa, jossa koko Itä-Jollas Matosaarenniemeä lukuun ottamatta oli seutukaavan vahvistettua viheraluetta. Tonttuvuoren alueen ja Itäniitynniemen itärannat oli Museoviraston rakennushistorian osaston inventoinnissa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Rannat kuuluivat lähes kokonaan yksityisiin huvilakiinteistöihin. Pyrkimys ottaa samanaikaisesti huomioon seutukaavan viheraluemerkintä ja huvilaympäristön säilyttämistavoite johti ratkaisuun, jossa huvilaympäristöihin välittömästi kuuluvat rannat jätettiin yksityisiksi palstoiksi ja rannan harvat muut kohdat osoitettiin virkistysalueeksi. Välskärinkallion virkistysaluevarauksen poistaminen olisi ristiriidassa yleiskaava 2002:een sisältyvän tärkeän periaatteen kanssa.

Muistuttajien esittämistä näkökohdista lautakunta toteaa seuraavaa:

1. Virkistysaluemerkintä ei aiheuta muutoksia maisemaan. Kallioniemi hahmottuu jatkossakin huvilaympäristön osaksi samalla tavalla kuin nykytilanteessa. Tilan 1:886 saunalle ei ole luontevaa näköyhteyttä, koska se jää kalliomuodostelman taakse.

2. Kaupungin omistamasta maasta on osoitettu valtaosa luonnon- ja maisemansuojelualueeksi sekä virkistysalueeksi.

3. Kallioniemeen ei liity senkaltaisia luonnonarvoja, että virkistyskäyttö vaarantaisi maiseman erityispiirteitä.

4. Itä-Jollaksen saaristoon ja merelle avautuvalla itärannalla on Välskärinkallion lisäksi vain kaksi luontevaa näköalapaikkaa: etelässä Karjalaisten kesäkodin ranta Villinginsalmen kapeimmassa kohdassa sekä Itäniitynniemen pohjoiskärki. Virkistysalueeksi on Itäniitynniemen itärannasta lisäksi varattu runsaat 300 m rantaviivaa (josta suurin osa on yksityisomistuksessa), mutta virkistyskäyttöä haittaa rannan vaikeakulkuisuus. Välskärinkalliolla on siis todellista merkitystä virkistysalueena.

xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx kuolinpesät (Villa Abbas kaava-alueen eteläpuolella) vastustavat (12.1.2006) VL/k-merkintää seuraavilla perusteilla:

1. Välskärinkalliolle suunniteltu virkistysalue on ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Läheinen huvila-alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi ja yleisessä virkistyskäytössä kallio pirstoo sen.

2. Virkistysaluekiila on ristiriidassa viereiselle korttelialueelle annetun asemakaavamääräyksen kanssa. Asemakaavamääräyksen mukaan rakentamattomien tontinosien käsittely tulee sopeuttaa lähialueiden säilyneeseen huvilaympäristöön. Patalahden pohjoisranta on Villa Abbasin kokonaissommitelman perusosia.

3. Virkistysaluekiilaa ei voi pitää lainkaan tarpeellisena. Se on vaikeasti saavutettavissa. Itä-Jollaksen asemakaavoissa on runsaasti virkistysalueita, joilla on pitkä rantaviiva.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) asiakohdittain seuraavaa:

1. Virkistysaluemerkintä ei aiheuta maisemallisia muutoksia. Kallion luonne itärannan osana säilyy, vaikka sen julkinen käyttö sallitaan. Kallio olisi huvilapalstan osanakin muiden kuin Villa Abbasin piirin käytössä, ja yleinen käyttö on periaatteessa tähänkin saakka ollut mahdollinen jokamiehenoikeuden puitteissa.

2. Virkistysaluemerkintä ei ole ristiriidassa muistutuksessa mainitun, Villa Abbasin tonttia ja Itä-Jollaksen muitakin AO/s-korttelialueita koskevan määräyksen kanssa. Määräys pyrkii ohjaamaan fyysisiä muutoksia eikä alueen käyttöä.

3. Välskärinkallio rajoittuu ns. Tonttuvuoren kaavassa vahvistuneeseen luonnon- ja maisema-alueeseen, joka on varattu kunnan tarpeisiin (SL‑k). Kyseinen luonnon- ja maisema-alueen osa, joka kuuluu Villa Abbasin kiinteistöön, on pääosin ollut niittyä mutta on nyt kasvanut umpeen samoin kuin aiemmat polut. Tämä vaikeuttaa kulkua Välskärinkalliolle. Tavoitetilanne on, että sekä SL-k-alue että Välskärinkallio olisivat kaupungin omistuksessa ja kaavassa osoitettu, enintään metrin levyinen polku voitaisiin toteuttaa. Siihen saakka nykyinen tilanne jatkuu.

Muilta osin lautakunta viittaa edelliseen muistutukseen antamaansa vastineeseen.

xxxx xxxxxxxxx toteaa (16.1.2006), että Itä-Jollaksen osayleiskaava muodosti yhteen sovitetun ja vahvan kompromissin eri näkemysten välille. Osayleiskaavan mukaisesti laaditussa Yleiskaavassa 2002 ei vahvisteta rakentamisen määrää, ainoastaan käyttötarkoitukset. Näin ollen osayleiskaavan rakennusoikeudet ovat voimassa lain tarkoittamalla tavalla. Alueen rakennusoikeudet tulee merkitä korkeintaan osayleiskaavan mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että Itä-Jollaksen osayleiskaava ei ole miltään osin voimassa, koska oikeusvaikutteinen Yleiskaava 2002 korvaa sen. Ohjaavaa vaikutusta osayleiskaavallakin on ja työ on ollut merkittävä suunnitteluvaihe. Asemakaavaehdotuksen rakennusoikeudet ovat Poikasaartentien pohjoisosan kiinteistöillä selvästi korkeammat kuin osayleiskaavan. Asemakaavaehdotuksessa asuntokerrosalaa on suojeltavien rakennusten lisäksi 2 570 m² (tästä uusissa asunnoissa 2 090 k-m²) osayleiskaavan likimääräisen 1 600 m²:n sijasta (merkintä sr+1600). Rakentamistapa on silti väljä ja keskimääräinen tonttitehokkuus hyvin alhainen. Kaava-alueen muissa osissa rakennusoikeus vastaa osayleiskaavaa.

Pohjoisosan vähäinen rakennusoikeus osayleiskaavassa johtuu ennen kaikkea siitä, että alueen oletettiin jäävän kunnallisen vesihuollon ulkopuolelle. Poikasaartentien eteläisemmällä asuinalueella, jolle oli 1960-luvulta asti rakennettu ympärivuotisia asuntoja, oli osayleiskaavan laadintavaiheessa jo sen verran asutusta, että sen katsottiin edellyttävän kunnan jätevesihuoltoa. Asemakaavaa laadittaessa osoittautui, että koko Poikasaartentien viemäröinti on ratkaistavissa yhdellä jätevesipumppaamolla ja kunnallistekniikka ulotettavissa myös pohjoisosaan. Tällöin osa-alueiden suurille tehokkuuseroille ei ollut enää perusteita.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (18.1.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 10.1.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Museovirastolla ei ole (10.3.2006) huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

Helsingin Energia mainitsee (1.2.2006) mm., että asemakaavaan on merkitty uudelle jakelumuuntamolle määräala. Uuden muuntopiirin kaapelointi toteutetaan maakaapelina. Maakaapelireittien putkitus tehdään vesihuoltotyön yhteydessä pääosin samoja reittejä hyödyntäen. Varsinainen sähköverkon uudistamistyö toteutetaan alueen vesihuoltotyön jälkeen. Helsingin Energialla ei ole ehdotukseen muuta huomautettavaa.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (16.2.2006) mm., että Poikasaartentien ajoradan enimmäisleveyden on syytä olla myös loivemmalla rinneosuudella 5 m, jotta ajoneuvojen kohtaaminen pysähtymättä on mahdollista myös liukkaalla kelillä. Puistoalueiden likimääräisten ajoyhteyksien kaavamerkintään on syytä lisätä vastaavanlaisia ympäristöä koskevia tarkennuksia, kuten katualueita ja polkuja koskevissa määräyksissä.

Katualueiden rakentamiskustannukset ovat n. 1,0 milj. euroa ja viheralueiden n. 25 000 euroa.

Katualueeksi kaavoitetut väylät ovat olleet jo ennestään valtaosaltaan kaupungin hoidossa. Kaavan johdosta katualueiden vuotuiset kunnossapitokustannukset kasvavat n. 4 500 euroa.

Kaava-alueella on ennestään n. 8 ha kaupungin hoidossa olevaa metsää, josta osa on osoitettu kaavassa muuhun käyttöön, mutta toisaalta joitain uusia alueita on merkitty viheralueeksi. Viheralueiden vuotuiset kunnossapitokustannukset kasvavat n. 3 500 euroa.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että Poikasaartentien ajoradan enimmäisleveys on rajoitettu 4 m:ksi eikä 5 m:ksi n. 90 m:n matkalla, jotta kadun nostamisesta aiheutuvat maisemalliset haitat olisivat mahdollisimmat pienet ja jotta lehtokieloesiintymät kadun molemmin puolin kyseisen osuuden eteläosassa säilyisivät. Katuosuudella ei ole korkeusvaihteluja. Lausunnon johdosta on kuitenkin ajoradan enimmäisleveys muutettu 4,5 m:ksi, mikä sallii henkilöautojen kohtaamisen.

Ajoyhteyksiä koskevaan kaavamääräykseen on tehty esitetty lisäys.

Kiinteistölautakunta mainitsee (21.3.2006) mm., että myös kaupungin omistamalle maalle Jollaksen Itäniitynniemeen olisi syytä tutkia jonkin verran erillisomakotitalojen rakentamista. Alueen vähäinen asutus ei tarvinne näin laajoja virkistysalueita käyttöönsä. Suojelutavoitteet ovat selvästi ylikorostuneet asumismahdollisuuksien kustannuksella. Taitavalla suunnittelulla voitaisiin vaikeaankin maastoon sijoittaa sekä asumista että mielenkiintoiset reitit ja komeat näköalat.

Kaupungin omistaman Villa Stenbergan rakennukset on merkitty suojeltaviksi, mutta tila on merkitty lähivirkistysalueeksi. Mikäli vanhoja rakennuksia halutaan suojella, olisi niille järkevintä merkitä tontti.

Yksityisten omistamien tilojen pinta-alat ovat 0,13–3 ha. Asemakaavaehdotukseen on tiloille merkitty rakennusoikeutta nykyisten rakennusten kohdalle sekä myös jonkin verran lisärakennusoikeutta uusille rakennuspaikoille. Suurimmillakaan yksityisillä tiloilla rakennusoikeus ei nousse aivan niin suureksi, että olisi tarpeen neuvotella maankäyttösopimuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että yleiskaavan ja asemakaavaehdotuksen aluevaraukset perustuvat Itäniitynniemen poikkeuksellisiin maisema- ja luontoarvoihin, ei laskennalliseen virkistysalueiden tarpeeseen. Kaava-alueen uudisrakentaminen on keskitetty rakennettavan kunnallistekniikan piiriin Poikasaartentien varteen, jossa myös ainoa kaupungin maalle kaavoitettu omakotitontti sijaitsee. Suurin osa kaupungin omistamasta maasta kuuluu luonnon- ja maisemansuojelualueeseen (SL/k), jonka rajaus perustuu ympäristökeskuksen tutkimuksiin. Lähivirkistysalueeksi (VL/k) varatut kaupungin alueet eivät sijainniltaan ja maastoltaan sovellu rakennusmaaksi.

Villa Stenbergan suojeltavalle huvilalle, jonka käyttötarkoitusta kaavaehdotus ei rajoita, on tontin sijasta osoitettu pihapiiri puistoon siksi, että jos rakennus tuhoutuu, sen tilalle ei ole tarkoituksenmukaista sallia uudisrakentamista vaan pihapiiri tulisi liittää puiston osaksi. Jos huvilan ympärille olisi merkitty tontti, tontille tulisi voida rakentaa uutta, jos vanha rakennus palaisi korjauskelvottomaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan huvilan myynti on mahdollista, vastaavia tapauksia on muualla Laajasalossa.

Pelastuslautakunta esittää (14.2.2006) tarkennuksina, että sammutusveden saamisesta kaava-alueelle tulee huolehtia asianmukaisesti ja että Poikasaartentien ajoyhteyden tulee olla sovelias pelastuslaitoksen raskaalle kalustolle ympäri vuoden.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että Poikasaartentien katualueessa on otettu huomioon sekä kadun leventäminen että jyrkkien osuuksien loiventaminen. Katualuevaraus on mitoitettu mm. pelastusajoneuvojen ajourien mukaan.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää (14.2.2006) asemakaavan muutoksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin hyvin säilynyt Itä-Jollaksen Itäniitynniemi on osa Helsingin arvokasta saaristoympäristöä. Se on mukana Museoviraston ja ympäristöministeriön ”Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt” -luettelossa (1993). Yleiskaavassa alue on suurelta osalta merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi. Helsinkiläisestä huvilaelämästä kertovia 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettuja huviloita on kaava-alueella kuusi kappaletta. Rakennusten lisäksi pihapiirit ja pihapiireihin liittyvät rakennelmat, kuten kiviaidat ja näköalapaikat, ovat arvokkaita ihmisen toiminnasta kertovia historiallisia jälkiä.

Asemakaavaehdotuksella mahdollistetaan parinkymmenen uuden omakotitalon rakentaminen Poikasaartentien varteen. Vaikka kysymyksessä on alueen pinta-alaan nähden suhteellisen vähäisen lisärakentamisen salliminen, muuttaa sen toteutuminen alueen luonnetta merkittävästi luonnonympäristöstä rakennetummaksi, mitä johtokunta pitää valitettavana. Samalla Poikasaartentie vaihtuu nykyaikaiseksi kyläraitiksi.

Asemakaava mahdollistaa maaston muotoja mukailevan Poikasaartentien leventämisen. Enimmillään tien leveys sallitaan kaavassa 5 m:ksi. Poikasaartentien alkuosuudella Tonttuvuorella on nykyisen kapean ajoradan molemmin puolin komeita mäntyjä. Tien leventämisen vaikutuksia kaavassa on kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan pyritty mahdollisuuksien mukaan lieventämään. Johtokunta pitää myönteisenä, että asiaan on kiinnitetty huomiota. Kuitenkin tien toteuttamisvaiheessa tulee kiinnittää huomiota, että alueen herkkää luontoa ei vaurioiteta.

Alueella sallitaan lisä- ja täydennysrakentamista. Arvokkaiden alueiden, AO/s, AH/s, A-1/s ja R-1/s, täydennysrakentamisesta on esitetty, että niiden maisemalliset ja / tai kulttuurihistorialliset arvot on säilytettävä. Johtokunta haluaa vielä korostaa, että uusia rakennuksia suunniteltaessa tulee nämä arvot ottaa huomioon.

Asemakaavaehdotuksen merkinnöissä ja määräyksissä on otettu huomioon alueen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo. Vanhat huvilat ja niihin liittyvät talousrakennukset ja kiviaidat ovat saaneet suojelumerkinnät: sr-1, sr-2, sr-3 tai s-. Lisäksi /s määräysosassa todetaan, että maiseman erityispiirteet tai huvilakauden puutarha- ja muut rakenteet sekä maiseman erityispiirteet on säilytettävä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että alueen luonteen ja luonnonympäristön takia lisärakentamisen tehokkuus on hyvin alhainen ja rakentamisalueet tarkkaan rajattu. Suojelutavoitteiden toteutuminen on pyritty varmistamaan rakentamista ja maisemankäsittelyä ohjaavilla kaavamääräyksillä, jotka kortteleiden ja huvila-alueiden lisäksi koskevat myös katuja ja ajoyhteyksiä.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (2.5.2006) mm., että kaava-alue on maakuntakaavassa ja voimassa olevassa yleiskaavassa merkitty osittain valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi.

Ehdotuksesta puuttuu selvitys arvokkaista rakennuksista sekä myös Museoviraston tai kaupunginmuseon lausunto. Kaavaselostuksesta eivät myöskään ilmene perusteet, joiden mukaan alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista aluetta eikä sen rajausta.

Poikasaartentien alueelle sijoittuva lisärakentaminen muuttaa alueen luonnetta ja on maastomuotojen johdosta vaikeaa. Alueen lisärakentaminen perustuu yksityisauton käyttöön ja palvelut ovat varsin kaukana. Itärannan kiinteistöjen liitäminen kaupungin vesihuoltoverkostoon ei selvityksen mukaan ole taloudellisesti ja asianmukaisesti mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että Museoviraston ja kaupunginmuseon lausunnot on selostettu edellä. Rakennusten suojelumerkinnät ja aluevarausten rajaukset perustuvat yhteistyöhön kaupunginmuseon ja Helsingin ympäristökeskuksen kanssa sekä osayleiskaavavaiheen ympäristöselvitykseen.

Kaavaselostuksessa viitataan Museoviraston rakennushistorian osaston inventointiin, joka on vuodelta 1993. Inventoinnissa Itä-Jollaksen huvilat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Kuvauksen mukaan Jollaksenniemen itärannalla on tiivis huvilayhdyskunta, jossa on toistakymmentä vanhaa huvilaa. Merkittävimmiksi mainitaan muutama Tonttuvuoren rannoilla sijaitseva huvila. Myöhemmin julkaistussa valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurihistoriallisten alueiden kartassa rajaus käsittää Tonttuvuoren alueen ja Itäniitynniemen, ja uudessa ehdotuksessa vuodelta 2005 rajaus on sama. Selostuksen kyseistä kohtaa on täydennetty.

Helsingin Vesi mainitsee (20.4.2006) mm., että vesihuoltoverkon rakentamiskustannukset ovat n. 1 milj. euroa, joka on n. 130 euroa/k-m².

Rakentamiskustannukset ovat tasoltaan noin kolme kertaa korkeammat kuin keskimäärin pientaloalueilla johtuen lähinnä suurista johtopituuksista, kallioisesta maaperästä ja alhaisesta kaavatehokkuudesta. Vesihuollon liittymismaksut pitäisi periä korotettuina, mihin vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden ja mikä on kaupunkisuunnitteluviraston saatekirjeessä todettu. Itäranta ei ole liitettävissä yleiseen vesihuoltoverkostoon.

Korttelin 49266 johtokujalle, johon vesihuoltolinja rakennetaan mahdollisimman suurelta osalta kaivamattomalla ns. vaakaporaustekniikalla, on kiinteistöviraston geoteknisen osaston selvityksessä toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi valikoitunut asemakaavaehdotuksen linjauksesta poikkeava linjaus. Johtokujan sijainti tulisi näin ollen muuttaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006), että johtokujan sijainti on muutettu Helsingin Veden edellyttämällä tavalla.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Muistutusten ja lausuntojen johdosta on tehty seuraavat muutokset:

– Ohjeellisen tontin 49267/2 talous- ja saunarakennusten osalta on tehty rakennusaloja ja rakennusoikeuksia koskevia tarkistuksia.

– Kaavamääräyksiin on lisätty lause, jossa rajoitetaan alle 70 k-m²:n suuruisten uudisrakennusten korkeutta.

– Viemärikujan linjaus korttelissa 49266 on muutettu.

– Ajoyhteyttä koskevaan kaavamääräykseen on lisätty lause maaston korkeussuhteiden noudattamisesta ja puiden kaatamisen välttämisestä.

– Poikasaartentien ajoradan enimmäisleveys laakson kohdalla on muutettu 4 m:stä 4,5 m:ksi.

Lisäksi asemakaavaselostuksen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaa kohtaa on täydennetty.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs totea, että xxxxx xxxxxxxx on lähettänyt Khlle 30.6.2006 päivätyn kirjeen, jossa hän ilmaisee tyytymättömyytensä muistutuksen käsittelyyn kaupunkisuunnittelulautakunnassa 8.6.2006. Vastaus tähän kirjeeseen on käsitelty erillisenä Khs-asiana samassa yhteydessä, kun Khs on antanut kaupungin perustellun lausunnon xxxxx xxxxxxxxxx ym. muistutukseen. Khs katsoo, ettei kirje anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Lisäksi xxxxxx xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx ovat 21.7.2006 lähettäneet Khlle kirjeen.

Kirjeessä mainitaan mm., että heidän tonttinsa poikki kulkee Helsingin Energian sähkölinja, johon Elisa on vetänyt puhelinjohdot. He ovat vaatineet Helsingin Energiaa siirtämään linjat, mutta Helsingin Energia vetoaa mm. kustannuksiin. Sähkölinja palvelee naapuritonttien sähkönjakelua. Kaavoituksen yhteydessä ei tulisi vahvistaa rasitetta heidän omistamalleen maa-alueelle.

Maanomistajille tulee toimittaa rakennusoikeuksista asianmukaiset laskelmat tasapuolisen toteutuksen varmistamiseksi. Muutosten jälkeisiä laskelmia ei edelleenkään ole käytettävissä.

Heidän omistamansa huvilan suojelulle ei ole esitetty perusteita. Huvilasta ei ole olemassa piirustuksia, joiden perusteella alkuperäiset ratkaisut olisi selvitettävissä. Aikaisempien omistajien mukaan huvilaa on muutettu 1950-luvulla, jolloin mm. sisäänkäynnit, parvekkeet ja osa ikkunoista on muutettu.

Lisäksi he kiinnittävät huomiota laituripaikkaan, jota ei ole osoitettu heidän kiinteistölleen.

Khs toteaa kaupunkisuunnitteluvirastolta saadun selvityksen perusteella, että Helsingin Energian omissa suunnitelmissa ei ole muita maanpinnan yläpuolelle sijoittuvia rakenteita kuin muuntamo, jonka rakennusala on asemakaavaehdotuksessa osoitettu puistoon korttelin 49265 kohdalle. Kiinteistölle RN:o 1:978 sijoitettujen, naapurikiinteistöä palvelevien johtojen osalta on puhelinkeskustelussa naapurin kanssa sovittu, että ne siirretään naapurin kustannuksella.

Laskelmat rakennusoikeuksista on tehty kaavoitustyön apuvälineeksi. Ne on valmistelutyön ollessa kesken saatettu näyttää maanomistajille mutta niitä ei ole luovutettu, koska ilman selityksiä niitä on vaikea tulkita, koska niissä on ollut myös maanomistajien yhteystietoja ja koska laskelmat eivät olleet lopullisia. Laskelmat on pelkistetyssä muodossa esitetty päättäjille kaavan käsittelyn yhteydessä ja ne on myöhemmin luovutettu niille, jotka ovat ilmaisseet kiinnostusta (ainakin Pyykölle ja Hirvoselle). Muistutusvaiheessa tehtyjen, ainoastaan Pyykön ja Hirvosen kiinteistöä koskevien tarkistusten jälkeen laskelmaa ei ole viety ajan tasalle, koska sillä ei ole enää varsinaista käyttöä.

Huvilan suojelun perusteet ilmenevät sr-2-asemakaavamääräyksestä: Kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus (niiden harvojen huvilakauden rakennusten osalta, joihin ei ole kohdistunut muutoksia, suojeluperusteena on yleensä myös rakennustaiteellinen arvo). Sekä kaupunginmuseon edustaja että kaupunkisuunnitteluviraston rakennussuojelun asiantuntija ovat pitäneet luokitusta selvänä.

Asuinkortteleiden rannoille saa rakentaa pieniä laitureita. Lisäksi kaavaehdotuksessa on kaksi laituria kapeiden virkistysalueiden päässä. Näihin mahtuu vain rajoitetusti venepaikkoja, joten niitä ei ole perusteltua osoittaa niitä asukkaita varten, joilla on mahdollisuus venepaikkaan omassa rannassa. xxxxxx ja xxxxxxxx omistama, kahdesta maarekisteritilasta koostuva alue ulottuu rantaan saakka. Mikäli rannanpuoleinen tila myydään, myyjät voivat perustaa laituri- ja polkurasitteen myytävälle kiinteistölle.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan kortteleiden nro 49265–49268 sekä huvila-, virkistys-, loma-, liikenne-, erityis-, suojelu-, vesi- ja katualueiden asemakaavan sekä suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.10.2005 päivätyn ja 8.6.2006 muutetun piirustuksen nro 11470 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11470 (Laajasalon korttelit 49265 - 49268 ym.; Itäniitynniemi)
	Liite 2	Havainnekuva (Laajasalon korttelit 49265 - 49268 ym.; Itäniitynniemi)

HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULUN (STADIAN) JA EVTEK-AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN OSAKEYHTIÖKSI

Khs 2006-2549

Khs toteaa, että päätösehdotuksessa esitetään Stadia- ja Evtek-ammattikorkeakoulujen toimintojen yhdistämistä siten, että niiden toimintaa jatkamaan perustetaan uusi osakeyhtiö. Perustettavan yhtiön osakkaiksi tulisivat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta.

Tausta Valtakunnallisten linjausten mukaan ammattikorkeakouluverkkoa kehitetään siten, että jokainen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta antava yksikkö on kooltaan sellainen, että se kykenee antamaan riittävän korkeatasoista opetusta ja kykenee omilla aloillaan tasokkaaseen aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Yksikkörakennetta kokoamalla pyritään jokaiselle ammattikorkeakoulun yksikölle luomaan edellytyksiä kehittyä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä järjestäväksi yksiköksi.

Ammattikorkeakoulujen rakennetta ja koulutustarjontaa kehitetään sellaiseksi, että ammattikorkeakoulu alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisenä toimijana kykenee aikuiskoulutuksella ja palvelutoiminnallaan tukemaan toiminta-alueensa kuntien, niiden alueella toimivien yritysten ja työyhteisöjen sekä kansalaisten omia kehittymistavoitteita.

Osana pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämiseen liittyvää, useita toimialoja koskevaa laaja-alaista selvitystyötä on kuluvan vuoden aikana selvitetty myös Helsingin ammattikorkeakoulun (Stadian), Evtek-ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja. Lähtökohtana on saada aikaan myös Paras-hankkeen tavoitteiden mukaisesti koko seudun elinkeinoelämää palvelevat innovaatioammattikorkeakoulut. Selvityksissä on päädytty esittämään Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistämistä.

Perustietoa Stadiasta ja Evtekistä

Stadia antaa koulutusta neljällä koulutusalalla: tekniikan ja liikenteen ala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala ja matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Korkeakoulun toimintaan kuuluvat lisäksi tutkimus- ja kehittämistyö sekä aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut. Rahoituksen piirissä olevia opiskelijoita on 7 775. Päätoimista henkilöstöä on n. 750. Ylläpitäjänä on Helsingin kaupunki.

Evtek-ammattikorkeakoulu antaa koulutusta kolmella koulutusalalla: tekniikan ja liikenteen ala, kulttuuriala ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Korkeakoulun toimintaan kuuluvat lisäksi tutkimus- ja kehittämistyö ja aikuiskoulutus. Rahoituksen piirissä olevia ammttikorkeakouluopiskelijoita on 4 210. Päätoimista henkilöstöä on n. 350. Ylläpitäjänä on Evtek-kuntayhtymä.

Tavoitteet Yhteiskunnan muutokset, erityisesti työ- ja elinkeinoelämässä tarvittavan asiantuntijuuden ja osaamisen muutokset, kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, innovaatiotoiminnan kasvu ja metropolialueen kehittymien sekä tarve elinikäiseen oppimiseen, edellyttävät pääkaupunkiseudulle hyvin resursoitua, monialaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä ammattikorkeakoulua. Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistymisen tarkoituksena on luoda kokonaan uusi, toiminnallisesti nykyistä kilpailukykyisempi ammattikorkeakoulu pääkaupunkiseudulle.

Ammattikorkeakoulu profiloituu metropolialueen tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, kulttuurin ja liiketalouden integroivaksi innovaatioammattikorkeakouluksi, jossa eri koulutusalojen välisellä vuoropuhelulla tuotetaan innovatiivisia ja yrittäjähenkisiä asiantuntijoita. Laaja ja monipuolinen koulutustarjonta, ajanmukaiset oppimisympäristöt ja joustavat opiskeluratkaisut edistävät opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia.

Nykyisten ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat täydentyvät yhdistymisen myötä ehjiksi kokonaisuuksiksi tekniikan ja liikenteen sekä kulttuurialan osalta. Sosiaali- ja terveysalan tarjonta on Suomen suurin ja monipuolisin. Liiketoiminnan koulutuksesta muodostuu vahva kokonaisuus, jolla on merkittävä osuus kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoiden innovaatio-osaamisen ja liiketoimintaosaamisen tuottajana. Syntyvä uusi ammattikorkeakoulu lisää myös kansainvälistä kilpailukykyä.

Uusi ammattikorkeakoulu on kansainväliset mitat täyttävä metropolialueen erityistarpeisiin suunnattu monialainen innovaatioammattikorkeakoulu, joka omalta osaltaan vahvistaa myös pääkaupunkiseudun kilpailukykyä. Ammattikorkeakoulu tulee olemaan Suomen suurin ja tunnetuin ja sillä on hyvä vetovoima. Lähtökohta kehittämistyölle on hyvä, koska Stadia ja Evtek ovat jo nyt Suomen kuuden tunnetuimman ammattikorkeakoulun joukossa.

Uuden ammattikorkeakoulun kaikista koulutusaloista tulee riittävän isoja. Koulutusaloilla tarjotaan opetusta osaksi myös englanniksi. Uudistuksen myötä kansainvälisyyttä vahvistetaan käynnistämällä neljä uutta kokonaan englanninkielistä koulutusohjelmaa.

Uuden ammattikorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoulututkintoihin johtava ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä koulutus sosiaali- ja terveysalan, tekniikan, kulttuurin sekä liiketalouden koulutusaloilla. Tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on uusien tuotteiden ja välineiden, toimintamallien ja prosessien sekä palvelujen kehittäminen ja olemassa olevien parantaminen.

Ammattikorkeakoulun perusrakenne muodostuu siten, että koulutusohjelmat ryhmitellään työelämän toimintakokonaisuuksia vastaaviksi klustereiksi. Kaikista klustereista muodostuu niin isoja opettaja- ja opiskelijamääriltään, että niissä voidaan toteuttaa kaikkia ammattikorkeakoulun perustehtäviä: koulutustehtävää, tutkimus- ja kehitystyötä, aikuiskoulutustehtävää ja aluekehitystehtävää. Kaikissa klustereissa on toimivat kansainväliset verkostot ja vastavuoroinen yhteistyö työelämän kanssa. Koulutusalojen yhteistyötä vahvistetaan käynnistämällä uusia poikkialaisia koulutusohjelmia. Opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet paranevat.

Uusi ammattikorkeakoulu verkostoituu vastaavien monialaisten, metropolialueilla toimivien kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Verkostoitumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulun osaamista liittyen metropolialueen kilpailukykyisyyden kehittämiseen. Metropolialueen ammattikorkeakoulukokonaisuuden vahvistamiseksi lisätään yhteistyötä ja kehitetään työnjakoa Laurean kanssa.

Uusi ammattikorkeakoulu täyttää ammattikorkeakouluille asetetut laatuvaatimukset. Kummassakin nykyisessä ammattikorkeakoulussa on kehitetty systemaattisesti laatu- ja toiminnanohjaustyötä. Molempien ammattikorkeakoulujen hyvät käytännöt arvioidaan ja ne kytketään mukaan uuteen ammattikorkeakouluun.

Perustettavan ammattikorkeakoulun tuottavuus kehittyy positiiviseen suuntaan, kun aiemmin irrallaan olevat koulutukset yhdistetään samoihin klustereihin, puretaan päällekkäisyyksiä, keskitetään laite- ja muita investointihankintoja sekä hyödynnetään opettajien asiantuntemusta ja olemassa olevia työelämä-, kansainvälisen toiminnan ja muita yhteistyöverkostoja.

Uuden ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa koulutusta seuraavilla koulutusaloilla:

1 Tekniikan ja liikenteen ala

2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

3 Kulttuuriala

4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Ammattikorkeakoulun opiskelijapaikkamäärät muodostuvat aloitusvaiheessa siten, että nuorten koulutuksessa on aloituspaikkoja 2 550 ja aikuiskoulutuksessa vuotuinen opiskelijamäärä on 2 245.

Ammattikorkeakoulu on suomenkielinen ja sen sijaintipaikat ovat Espoo, Helsinki ja Vantaa.

Yhtiö on tarkoitus perustaa niin, että uuden ammattikorkeakoulun toimilupahakemus voidaan jättää tammikuussa 2007 ja sen toiminta aloittaa 1.8.2008. Toimilupahakemus jätetään opetusministeriölle sen jälkeen, kun yhtiötä koskevat omistajatahojen päätökset on tehty, yhtiö perustettu ja kaupparekisteri-ilmoitus jätetty merkittäväksi kaupparekisteriin.

Saatujen kokemusten pohjalta on tarkoitus arvioida viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä yhdessä Laurean omistajatahojen kanssa, millä edellytyksillä ja toimenpiteillä Helsingin seudun kunnallisista ammattikorkeakouluista voi muodostua yksi toimiva kokonaisuus, joka on organisoitu niin, että se tehokkaasti palvelee seudun koulutustarpeita, kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko metropolialueen ammattikorkeakoulujärjestelmän toimivuutta. Tavoitteena on, että myös Helsingin kaupunki tulee Laureaa ylläpitävän osakeyhtiön osakkaaksi.

Yhtiöittämisen valmistelu

Järjestelyä on valmistellut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sivistystoimen apulaiskaupungin-/toimialajohtajien asettama ja ohjaama Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä ammattikorkeakoulujen edustajista nimetty projektiryhmä alaryhmineen. Lisäksi valmistelussa ovat olleet mukana Kirkkonummen kunnan, Kuuma-kuntien sekä opetusministeriön edustajat. Ulkopuolisena neuvonantajana valmisteluun on osallistunut liikkeenjohdon ja yritysjärjestelyjen konsultointiin erikoistunut Ernst & Young Oy. Se on laatinut selvityksen Stadian ja Evtekin yhtiömuotoisesta yhdistämistavasta sekä arvonmäärityksen ammattikorkeakoulujen yhdistämistä ja yhtiön omistussuhdejakoa varten.

./. Selvitykset ovat erillisinä liitteinä 1 ja 2.

Yhtiöittämisen lähtökohtia

- Uusi ammattikorkeakoulu perustetaan yhdistämällä Stadian ja Evtekin toiminnot. Uuden ammattikorkeakoulun ylläpitomuotona on osakeyhtiö.

- Ammattikorkeakoulun ylintä päätösvaltaa käyttävät ylläpitäjänä osakeyhtiön yhtiökokous ja yhtiön hallitus. Ammattikorkeakoululle nimitetään sisäinen hallitus ammattikorkeakoululain mukaisesti 31.10.2007 mennessä.

- Ammattikorkeakoulun säännöt hyväksytään 31.12.2007 mennessä.

- Osakeyhtiön toimitusjohtaja voi toimia myös ammattikorkeakoulun rehtorina. Ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamiseen 1.8.2008 liittyvien käytännön toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta valmistellaan yhtiön perustamispäätöksen jälkeen yhtiön hallituksen asettamassa työryhmässä. Ammattikorkeakoulun organisaatio vahvistetaan ja henkilöstö nimetään 30.11.2007 mennessä.

- Stadian ja Evtekin henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön toimenkuvat täsmennetään sen jälkeen, kun uusi organisaatio on vahvistettu. Henkilöstösuunnitelman lisäksi valmistellaan pitkän tähtäyksen henkilöstöstrategia.

- Opiskelijat siirtyvät oikeuksineen ja velvollisuuksineen uuteen ammattikorkeakouluun 1.8.2008, jolloin myös uuden yhteisen opiskelijakunnan tulee olla perustettuna.

- Opiskelijat jatkavat opintonsa loppuun nykyisten opetussuunnitelmiensa mukaan. Opiskelijat, jotka valmistuvat 1.8.2008 jälkeen, saavat todistuksensa uudesta ammattikorkeakoulusta.

- Toimintoja yhdistämällä tehostetaan operatiivista toimintaa pitämällä samalla tavoitteena laadun parantamista. Säästöjä haetaan esimerkiksi laite-, kalusto, tarvike- ja kirjastohankintoja keskittämällä sekä markkinoinnissa ja hallintopalveluissa. Koulutuksen luonteen johdosta merkittäviä synergiaetuja ja säästöjä voidaan saada pitkän ajan kehittämistoiminnan tuloksena.

- Metropolialueen ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden parantamiseksi perustettavan ammattikorkeakoulun ja Laurean välille neuvotellaan kumppanuussopimus, johon sisällytetään yhteistoimintakohteet, joilla tavoitellaan kustannustehokkuuden parantamista, erityisosaamisen nykyistä parempaa hyödyntämistä ja asiakkaiden palvelun parantamista.

Tilat Uusi ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa nykyisten ammattikorkeakoulujen tiloissa.

Stadialla on tekniikan ja liikenteen alaa varten käytettävissä Helsingin kaupungissa eri toimipisteissä tilaa yhteensä n. 36 100 m². Sosiaali- ja terveysalan tilat ovat Helsingin kaupungissa yhteensä n. 31 900 m² sekä kulttuurialan tilat n. 12 800 m². Tilat ovat pääasiassa Helsingin kaupungin omistamia. Vuokratilojen määrä on vähäinen. Helsingin ammattikorkeakoulun tilojen kokonaismäärä on n. 80 800 m².

Evtekillä on tekniikan ja liikenteen alaa varten käytettävissä Espoossa n. 13 300 m² ja Vantaalla n. 10 000 m². Tilat omistaa kuntayhtymä. Lisäksi Vantaalla on kulttuurialan vuokratiloja n. 6 100 m² sekä Electria-koetehdasta varten vuokratiloja n. 2 800 m². Evtekin tilojen kokonaismäärä on n. 32 200 m².

Nykyisten ammattikorkeakoulujen tilat, yhteensä n. 113 000 m², vuokrataan uuden ammattikorkeakoulun käyttöön. Ylläpitäjäyhtiö valmistelee toimitilojen omistusta koskevat ratkaisut vuoden 2008 loppuun mennessä. Laajempi tilastrategia, jossa otetaan huomioon tuleva opiskelija- ja henkilöstömäärän kehitys sekä koulutusjärjestelyjä ja korkeakoulun rakenteita koskevat suunnitelmat, valmistellaan vaiheittaiseksi siten, että sen ensimmäinen tavoitevuosi on 2010 sekä seuraavat 2015 ja 2025.

Yhtiöittämisen peruslinjaukset

Valmistelutyössä on päädytty seuraaviin peruslinjauksiin:

- Yhtiö perustetaan kaksivaiheisesti.

- Ensi vaiheessa yhtiö perustetaan tammikuussa 2007 pienellä osakepääomalla toiminnan jatkuessa hallinnollisena yhtiönä varsinaiseen aloittamispäivään 1.8.2008 saakka.

- Omistussuhteet muodostetaan heti perustamisvaiheessa tavoitteen mukaisiksi.

- Toisessa vaiheessa Helsingin kaupunki ja Evtek-kuntayhtymä luovuttavat Stadian ja Evtekin toiminnot varoineen ja velkoineen kiinteistöjä lukuun ottamatta yhtiölle. Luovutus tapahtuu luovutushetken 1.8.2008 kirjanpitoarvoin.

- Toisessa vaiheessa osakkaat sijoittavat omistustensa suhteessa yhtiön omaan pääomaan osakepääoman korotuksena ja muuna lisäpääomasijoituksena riittävän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaavan pääomasijoituksen.

- Yhtiö ei tavoittele voittoa eikä jaa osinkoa.

- Vuotuisten tuottojen tulee kattaa vuotuiset toimintakulut sekä toimitilavuokrat.

- Omistajat osallistuvat alkuvuosina toiminta-avustuksin yhtiön toiminnan kannattavuuden turvaamiseen. Tavoitteena on tehostamistoimenpitein ja kustannussäästöin nostaa yhtiö kannattavaksi osakkaiden avustusten pienentyessä vuosittain.

- Henkilöstö siirtyy yhtiöön ns. vanhoina työntekijöinä.

- Operatiivinen toiminta käynnistyy liiketoimintakaupan toteuduttua 1.8.2008.

Perustaminen, omistussuhteet ja pääomitus

Yhtiön perustajaosakkaiksi tulevat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta.

Omistussuhteiden jakautumisen pohjana ovat olleet Ernst & Young Oy:n arvonmääritysraportin mukaiset, Stadian ja Evtekin keskinäiseen arvonmääritykseen käytetyt kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tunnusluvut.

Omistussuhteet jakautuvat seuraavasti:

Helsinki	42 %
Espoo	27 %
Vantaa	26 %
Kirkkonummi	4 %
Kauniainen	1 %

Yhtiön osakepääoma on perustamisvaiheessa 300 000 euroa. Helsingin osuus on 126 000 euroa.

Ammattikorkeakoulun ylläpitämisen siirtyessä yhtiölle viimeistään 1.8.2008 osapuolet sitoutuvat korottamaan yhtiön osakepääomaa n. 4,1 milj. eurolla. Osapuolet sitoutuvat merkitsemään uudet osakkeet omistusoikeuksiensa suhteessa. Osakepääoman korotus toteutetaan hankkimalla nykyisten ammattikorkeakoulujen käytössä olevat koneet, kalusteet ja laitteet, arviolta 8,7 milj. euroa, ja muuta omaisuutta 11,7 milj. euroa sekä ottamalla vastattavaksi niiden velkoja, arviolta n. 16,3 milj. euroa. Hankittavien varojen ja velkojen erotus eli osakepääoman korotusmäärä, ns. nettoapportti on n. 4,1 milj. euroa.

Helsingin kaupungin (Stadian) osuus nettoapportista on n. 1,7 milj. euroa. Alustavan arvion mukaan Stadiasta siirtyvät varat ovat n. 7,4 milj. euroa ja velat n. 12,8 milj. euroa. Koska siirtyvien velkojen määrä ylittää siirtyvät varat, jää Helsingin kaupungille maksettavaa yhtiölle n. 5,4 milj. euroa sekä nettoapportin määrä 1,7 milj. euroa. Varojen ja velkojen ja siten myös nettoapportin lopullinen määrä tulee perustumaan siirtyvien varojen ja velkojen kirjanpitoarvoon luovutushetkellä luovuttajien taseissa.

Osapuolten osuudet alustavan, vuoden 2005 tilinpäätöstietojen perusteella arvioidun 4,1 euron osakepääoman korotuksesta ovat seuraavat:

	Osuus %		Määrä (milj. e)		Sisältö
Helsinki	42	1,70		rahasuoritus
Espoo	27	1,10		nettoapportti
Vantaa	26	1,00		nettoapportti
Kirkkonummi	4	0,10		nettoapportti
Kauniainen	1	0,04		nettoapportti

Lisäksi perustajaosakkaat sitoutuvat omistusoikeuksiensa suhteessa turvaamaan aloittavan yhtiön maksuvalmiuden tarvittaessa yhteisesti sovittavalla tavalla joko omanpääomanehtoisesti tai lisälainajärjestelyin. Maksuvalmiusjärjestelyn määräksi on arvioitu n. 3,0 milj. euroa. (Helsingin osuus n. 1,26 milj. euroa.)

Yhtiön aloittaessa toimintansa sen rahavarojen määräksi on arvioitu vähintään 12,3 milj. euroa, mikä vastaa n. 1 ½–2 kuukauden arvioitua kassamenojen määrää. Yhtiöllä ei ole toiminnan käynnistyessä korollisia velkoja.

Hallinto Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu 7–9 jäsentä. Yhtiön perustamisvaiheessa hallitukseen valitaan 8 henkilöä. Helsingin kaupunki nimeää kolme, Espoon kaupunki kaksi ja Vantaan kaupunki kaksi hallituksen jäsentä sekä Kirkkonummen kunta yhteistyössä Kauniaisten kaupungin kanssa yhden hallituksen jäsenen. Neljäksi ensimmäiseksi vuodeksi hallituksen puheenjohtajan nimeää Helsingin kaupunki. Tämän jälkeen puheenjohtajan nimeämisestä sovitaan erikseen. Hallituksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Lisäksi hallituksella on kaksi varapuheenjohtajaa, joista toisen nimeää neljäksi ensimmäiseksi vuodeksi Espoon kaupunki ja toisen samaksi ajaksi Vantaan kaupunki. Varapuheenjohtajat valitsee yhtiön hallitus.

Osapuolet varaavat yhden hallituspaikan mahdollisten uusien osakkeenomistajien nimettäväksi myöhempää tarvetta varten.

Tehdessään ehdotuksia hallituksen jäseniksi osapuolten tulee ottaa huomioon, että hallituksessa tulee olla edustettuna innovaatiotoiminnan ja liikkeenjohdon asiantuntemus.

Yhtiölle tullaan valitsemaan päätoiminen toimitusjohtaja, joka voi toimia samalla ammattikorkeakoulun rehtorina.

Yhtiöjärjestykseen ja osakassopimukseen sisältyy lunastuslauseke ja luettelo asioista, joiden päättämiseen yhtiökokouksessa ja hallituksessa vaaditaan määräenemmistö.

./. Yhtiölle laadittu perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja osakassopimus ovat tämän asian liitteinä 3–5.

Talous Vuodelle 2008 laaditun alustavan tuloslaskelman mukaan yhtiön liikevaihdoksi on arvioitu 95,4 milj. euroa ja toimintakuluiksi 91,0 milj. euroa. Yhtiölle on laadittu vuodelle 2008 alustava aloittava tase, jonka loppusumma on 23,3 milj. euroa. Yhtiön omavaraisuusaste aloittamisvaiheessa on 30 %.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa osinkoa. Mahdollinen voitto käytetään yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen.

Yhtiön ylläpitämä ammattikorkeakoulu toimii toiminnan käynnistyessä vuokratiloissa. Yhtiön osakkailta tai niiden lähipiirissä toimivilta tahoilta vuokratuista toimitiloista maksetaan omistajien perimää pääomavuokraa. Stadian toiminta on ollut alijäämäistä. Kun Evtekin omistamista toimitiloista maksetaan pääomavuokraa, myös sen osalta toiminta on alijäämäistä.

Omistajat sitoutuvat avustamaan yhtiön toimintaa enintään kymmenen ensimmäistä vuotta siten, että Helsingin kaupunki avustaa yhtiötä Stadian alijäämän kattamiseksi ja muut osakkaat vastaavasti Evtekin alijäämän kattamiseksi kuntayhtymäosuuksiensa suhteessa.

Helsingin myöntämä toiminta-avustus vuonna 2008 on 4,8 milj. euroa. Vastaavasti Evtek-kuntayhtymän jäsenten avustus vuonna 2008 on yhteensä 2,7 milj. euroa. Vuoteen 2010 saakka avustusten määrä säilyy 7,5 milj. euron tasolla. Vuodesta 2011 alkaen avustusta vähennetään siten, että sitä ei enää ole 10 vuoden kuluttua varsinaisen toiminnan aloittamisesta. Yhtiön tavoitteena on tehostaa taloudellista toimintaansa siten, että em. siirtymäajan jälkeen omistajien avustusta ei enää tarvita.

Verotus Yhdistämiseen liittyvät seuraavat verotusnäkökohdat:

- Lakisääteinen ammattikorkeakoulutoiminta on arvonlisäverotonta. Osakeyhtiömuotoisella ammattikorkeakoululla ei ole oikeutta saada hankintojen yhteydessä maksamiaan arvonlisäveroja takaisin ns. kuntapalautuksena. Yhtiö ei voi myöskään vähentää hankinnan arvonlisäveroa. Vero on siten yhtiölle lisäkustannus, jota valtio osaksi kompensoi korottamalla yhtiölle maksettavia ns. yksikköhintoja 3,53 %:lla. Lisärasitus perustettavalle yhtiölle tulee tältä osin olemaan n. 2–2,5 milj. euroa.

- Ammattikorkeakoulutoiminnan luovuttaminen osakeyhtiölle on arvonlisäverollinen eikä yhtiö voi vähentää luovutukseen sisältyvää arvonlisäveroa ostovähennyksenä hankinnasta. Arvonlisäverosta aiheutuu siten ylimääräinen kustannus yhtiölle. Se on suuruudeltaan Stadian osalta n. 1,2 milj. euroa ja Evtekin osalta n. 0,7 milj. euroa.

- Helsinki ja Evtek-kuntayhtymä vuokraavat omistamansa kiinteistöt arvonlisäverottomasti yhtiölle. Kiinteistöihin on tehty omistajien toimesta peruskorjauksia ja uudisrakentamista eli arvonlisäverolainsäädännön tarkoittamaa rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamista. Tältä osin kiinteistöjen omistajille saattaa syntyä velvollisuus palauttaa tällaisten investointien kuntapalautusjärjestelmän kautta vähennetyt arvonlisäverot viimeiseltä viideltä vuodelta.

- Yhdistämisjärjestelyn alv-seuraamukset ovat sekä yhtiölle että kunnille niin merkittäviä (yhteensä arviolta 4–5 milj. euroa), että on perusteltua edellyttää valtion taholta konkreettisia toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Kaupungin näkemyksen mukaan verokysymys on ratkaistavissa lainsäädäntömuutoksin ja valtion omin hallintopäätöksin.

Henkilöstö Yhtiön henkilöstömäärä on n. 1 100 henkilöä. Yhtiön perustamisen yhteydessä toteutuu työsopimuslain tarkoittama liikkeen luovutus, jossa henkilöstö siirtyy Stadiasta ja Evtekistä perustettavan yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Liikkeenluovutuksessa henkilöstön työsuhteet jatkuvat automaattisesti. Työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät sekä työsuhteiden ehdot määräytyvät olemassa olevien työsopimusten mukaisina. Työehtosopimuspohjaiset etuudet säilyvät sellaisinaan nykyisen työehtosopimuksen voimassaolon ajan. Nykyiset kunnalliset työehtosopimukset ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Yhtiö hankkii eläkevakuutukset Kuntien eläkevakuutuksesta.

Yhtiöittämisesityksen keskeiset henkilöstövaikutteiset asiat on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelutyön aikana. Yhtiöittämisestä ja henkilöstön asemaan liittyvistä kysymyksistä on pidetty Stadian henkilöstölle yhteistoimintasopimuksen mukaiset tilaisuudet.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta

Neuvottelukunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 21.11.2006. Se päätti omalta osaltaan hyväksyä seudun ammattikorkeakoulujen kehittämistä koskevat linjaukset kaupunkien päätöksentekoa varten.

./. Muistio henkilöstön asemasta ja toimilupahakemus ovat liitteinä 6 ja 7.

Helsingin ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyy (28.11.2006) omalta osaltaan esityksen, jossa Helsingin ammattikorkakoulun ja
Evtek-ammattikorkeakoulun toiminnat yhdistetään yhtiömuotoon. Lisäksi hallitus esittää, että yhtiön ylläpitämän uuden ammattikorkeakoulun toiminta, henkilöstö ja talous tasapainotetaan alustavasti kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Hallitus esittää vielä, että tulevan ylläpitäjäyhtiön tulee saada omistukseensa uuden ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta tarpeelliset ja ajanmukaiset toimitilat. Hallitus pitää hyvänä liitteinä oleviin asiakirjoihin kirjattua uuden ammattikorkeakoulun visiota ja tehtäviä edellyttäen, että ne ohjaavat jatkosuunnittelua, tilakysymykset ja opetuksen laatu mukaan lukien.

Henkilöstötoimikunta on (7.12.2006) antanut lausuntonsa. Toimikunta tukee osaltaan ehdotuksen hyväksymistä edellyttäen, että henkilöstön asemaa koskevia kaupungin vakiintuneita käytäntöjä liikkeenluovutustilanteessa noudatetaan.

./. Henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa on käyty 11.12.2006 erillinen neuvottelu, jota koskeva pöytäkirja on liitteenä 8.

Khs toteaa vielä, että talous- ja suunnittelukeskus, henkilöstökeskus ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut ovat osallistuneet tämän asian valmisteluun.

Khs pitää Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistämistä yhteiseen yhtiöön taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltuna sekä kaupungin ja pääkaupunkiseudun edun mukaisena.

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy esityksen, Khs tulee

- hyväksymään yhtiölle laaditut perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen esityslistan liitteiden 3–5 mukaisesti,

- kehottamaan sivistys- ja henkilöstötointa johtavaa apulaiskaupunginjohtajaa tekemään Khlle erillisen esityksen, jolla kaupunki aikanaan luovuttaa Stadian toiminnan varoineen ja velkoineen perustetulle yhtiölle,

- sisällyttämään vuoden 2008 talousarvioesitykseen kaupungin maksuosuuden vuonna 2008 toteutettavasta osakepääoman korotuksesta, yhtiöön siirtyvien Stadian hallinnassa olevien varojen ja velkojen erotuksena maksettavas-

ta rahasuorituksesta sekä yhtiölle vuonna 2008 myönnettävästä toiminta-avustuksesta,

- hyväksymään yhtiölle myönnettävän pääomalainan tarkemmat lainaehdot pääoman osalta luovutushetkeen tarkennettuna,

- nimeämään ehdokkaat perustettavan yhtiön hallitukseen sekä

- kehottamaan hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhteistyössä yhtiön muiden osakastahojen kanssa yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet ja allekirjoittamaan kaupungin puolesta tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat oikeuttaen samalla oikeuspalvelut tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

5 hyväksyä Helsingin ammattikorkakoulun (Stadian) ja
Evtek-ammattikorkeakoulun nykyisestä ammattikorkeakoulutoiminnasta vastaavan yhtiön perustamisen niin, että yhtiömuotoinen toiminta voi alkaa tammikuussa 2007,

6 luopua Stadian nykyisestä toimiluvasta, mikäli perustettavalle yhtiölle myönnetään valtioneuvoston toimesta toimilupa ylläpitää ammattikorkeakoulua, joka kattaa Stadian ja Evtekin toiminnot,

7 merkitä perustettavan yhtiön vuonna 2007 rahana maksettavasta 300 000 euron osakepääomasta 42 prosenttia eli 126 000 euroa maksettavaksi vuoden 2007 talousarvion kohdalta 8 22 19, Arvopaperit, Muut kohteet,

8 hyväksyä toimenpiteen, jolla kaupunki vuonna 2008 luovuttaa Stadian hallinnassa olevan omaisuuden varoineen ja velkoineen perustettavalle yhtiölle luovutushetken mukaisin kirjanpitoarvoin maksaen lisäksi yhtiölle luovutuksen yhteydessä varojen ja velkojen erotuksena noin 5 400 000 euroa luovutushetkeen tarkennettuna,

9 merkitä rahana maksettavaksi yhtiön vuonna 2008 toteutettavasta 4 138 000 euron osakepääoman korotuksesta

kaupungin omistusosuutta vastaavasti noin 1 738 000 euroa luovutushetkeen tarkennettuna,

10 myöntää yhtiölle sen toiminnan rahoittamista varten noin 1 260 000 euron pääomalainan luovutushetkeen tarkennettuna sekä

11 hyväksyä toimenpiteen, jolla yhtiölle myönnetään vuodelle 2008 toiminta-avustusta noin 4 800 000 euroa toiminnan varsinaiseen aloittamisvaiheeseen tarkennettuna.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee valmisteluohjeina seuraavaa:

1 Kiinteistöjen vuokrausta koskevat ratkaisut valmistellaan siten, että Helsingin kaupungin ja Evtek-kuntayhtymän omistuksessa olevat kiinteistöt, joita uusi ammattikorkeakoulu toiminnassaan tarvitsee, voidaan siirtää uuden yhtiön käyttöön opetustoiminnan kannalta turvaavin vuokrasopimuksin ennen toiminnan aloittamista 1.8.2008. Vuokrakustannusten vaikutusta uuden yhtiön talouteen seurataan. Osakkaat sitoutuvat turvaamaan yhtiön vakavaraisuuden. Osakkaat valmistelevat yhteistyössä uuden ammattikorkeakoulun kanssa toimitilojen omistusta koskevat ratkaisut vuoden 2008 loppuun mennessä. Laajempi tilastrategia valmistellaan vaiheittaiseksi siten, että sen ensimmäinen tavoitevuosi on 2010 sekä seuraavat 2015 ja 2025.

2 Henkilöstön asema turvataan yhdessä henkilöstön kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti siiten, että nykyinen kahden ammattikorkeakoulun koko henkilöstö siirretään uuden yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Uusi yhtiö valmistelee yhteistyössä osakkaiden kanssa henkilöstösuunnitelman 31.10.2007 mennessä. Suunnitelman pohjalta nimetään 30.11.2007 mennessä henkilöt, jotka tulevat liikkeenluovutuksen piiriin.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, Stadian henkilöstön asemasta Stadian ja Evtekin toimintoja yhtiöitettäessä neuvotellun sopimuksen mukaisesti (liite 8), että jos Helsingin kaupungin vakinaisesta palvelussuhteesta välittömästi edellä mainitun yhtiön palvelukseen siirtynyt henkilö irtisanotaan yhtiöstä tuotannollisin tai taloudellisin perustein kahden vuoden kuluessa siirtymisestä, on Helsingin kaupunki velvollinen palkkaamaan tällaisen henkilön palvelukseensa, jos tämä koulutuksensa ja ammattitaitonsa puolesta soveltuu kaupungilla avoimeksi tulevaan tai avoinna olevaan tehtävään.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee, että päätökset ovat kaupungin osalta ehdollisia ja edellyttävät,

1 että perustettavan yhtiön kaikkien muidenkin osakastahojen asianomaiset toimielimet tekevät vastaavansisältöiset päätökset ja

2 että valtio huolehtii omalta osaltaan viimeistään yhtiön toiminnan käynnistymiseen 1.8.2008 mennessä toimenpiteistä, jotka varmistavat sen, ettei siirtymisestä ammattikorkeakoulun osakeyhtiömuotoiseen ylläpitomalliin aiheudu arvonlisävero- tai muita veroseuraamuksia.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Ernst & Young Oy:n yhdistämisraportti
	Liite 2	Ernst & Young Oy:n arvonmääritysraportti
	Liite 3	Perustamissopimus
	Liite 4	Yhtiöjärjestys
	Liite 5	Osakassopimus
	Liite 6	Muistio henkilöstön asemasta
	Liite 7	Toimilupahakemus
	Liite 8	Neuvottelupöytäkirja 11.12.2006

LAUSUNTO TIESUUNNITELMASTA: MAANTIEN 120 (VIHDINTIE) PARANTAMINEN VÄLILLÄ HUOPALAHDENTIE - KEHÄ III YKSITYISTEN TEIDEN JÄRJESTELYINEEN

Khs 2006-1948

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri lähettää (5.9.2006) maantien 120 (Vihdintie) parantamista välillä Huopalahdentie–Kehä III koskevan tiesuunnitelman yleisistä teistä annetun asetuksen 14 §:n mukaista käsittelyä varten.

Vihdintie on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä säteittäisistä pääväylistä. Lisäksi se on joukkoliikenteen kannalta merkittävä Helsingin seudun kuntia yhdistävä joukkoliikenteen reitti. Vihdintien pääliittymät ovat ruuhkautuneita valo-ohjattuja liittymiä. Erityisen ruuhkaisia liittymiä ovat Helsingin alueella Kaupintien liittymä, Kehä I:n ramppien liittymät ja Malminkartanon/Konalantien liittymä. Vantaan alueella ruuhkaisin liittymä on Rajatorpantien liittymä. Ruuhkautuminen ja siitä johtuva häiriöalttius heikentävät joukkoliikenteen kilpailukykyä tällä pääkaupunkiseudun yhdellä keskeisimmällä joukkoliikenneväylällä.

Vihdintie on otettu mukaan yhdeksi hankkeeksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen tähtäävään ja vuonna 2003 valmistuneeseen ”Joukkoliikenteen laatukäytävien toimenpideselvitykseen”. Parannettavan Vihdintien osuuden pituus on n. 8,5 km ja se sisältää joukkoliikenteen kaistojen ja pysäkkien rakentamis- ja parantamistoimenpiteitä, kävely- ja pyöräteiden järjestelyjä, kahden uuden Vihdintien alikulkukäytävän rakentamisen sekä meluesteitä.

Joukkoliikenteen edistäminen säteittäisillä pääväylillä ‑teemahanke sisältää useita erillisiä toimenpiteitä neljällä sisääntuloväylällä. Ministerityöryhmän mietinnössä (10.2.2004) hanke kuuluu vuosien 2004–2007 aikana käynnistyviin teemahankkeisiin. Vihdintie kuuluu tähän teemahankkeeseen. Teemahanke on myös pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2002) kärkihankkeiden joukossa ja sisältyy tiepiirin TTS:aan.

Suunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt sijaitsevat pääosin asemakaava-alueella.

Tieratkaisuja on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin kesken.

Nähtäville asettaminen Kaupungin tulee pitää suunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja ‑ajasta on kaupungin kuulutettava samassa järjestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset saatetaan kaupungissa tiedoksi.

Suunnitelmaa koskevat muistutukset on osoitettava Tiehallinnolle ja ne on toimitettava kaupungille ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Kustannusarvio Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 12,39 milj. euroa, josta rakentamiskustannukset ovat 12,30 milj. euroa sekä lunastus- ja korvauskustannukset 0,09 milj. euroa. Kokonaiskustannukset Helsingin alueella ovat 6,75 milj. euroa, josta rakentamiskustannukset ovat 6,69 milj. euroa sekä lunastus- ja korvauskustannukset 0,06 milj. euroa. Kustannustaso on maaliskuu 2006, maarakennuskustannusindeksi 121,3 (2000 = 100). Kustannusarvio sisältää yhteiskustannukset (väylät 20 %, sillat 25 %) ja rakennussuunnittelun.

Suunnitelman toteuttaminen tie-, katu- ja yksityistiejärjestelyineen aiheuttaa kunnossapitokustannuksia Tiehallinnon lisäksi Helsingin ja Vantaan kaupungeille. Väylien rakentamisen kustannusjako ja kunnossapidon vastuunjakoehdotus on esitetty kustannusarviolomakkeella kohdassa B2. Meluesteiden osalta kunnossapidon vastuunjako on esitetty asiakirjassa B3.

Lausunnon sisältö Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan,

1 toteuttaako kaupunki kustannuksellaan suunnitelman edellyttämät katu-, yksityistie- ja kaduksi merkityt kevyen liikenteen järjestelyt samanaikaisesti tietyön kanssa,

2 hankkiiko ja luovuttaako kaupunki maa-alueen maantien 120 (Vihdintie) parantamisesta aiheutuvien kaavanmukaisten katujen ja kevyen liikenteen yhteyksien sekä yksityisteiden tekemistä varten,

3 onko kaupunki valmis luovuttamaan tiejärjestelyjen tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin,

4 hyväksyykö kaupunki tien tekemisen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti,

5 ottaako kaupunki vastatakseen katujen, kevyen liikenteen kaduiksi (K3) merkittyjen teiden ja yksityisten teiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä kunnossapidon tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa (asiakirja B2) ja

6 ottaako kaupunki vastatakseen meluesteiden kunnossapidon tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa (asiakirja B3).

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan (tai maakunnan liitto maakunta- tai seutukaavan) tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämälle alueella hyväksytyistä tai vahvistetuista kaavoista.

Jos kaava poikkeaa tiesuunnitelmasta, ei suunnitelmaa voida hyväksyä ennen kuin lainvoimainen asemakaava tai maakunta-, (seutu-) tai yleiskaava on muutettu tiesuunnitelman mukaiseksi, ellei tarvittava kaavan muutos ole vähäinen. Kaupunki ilmoittanee lausunnossaan, pitääkö se kaavan muutosta sellaisena, ettei se ole esteenä suunnitelman hyväksymiselle.

Tiepiiri pyytää kaupunkia lausuntoa antaessaan kiinnittämään huomiota suunnitelmaan sisältyviin ehdotuksiin, joiden mukaan:

- Osa suunnitelmassa esitetyistä joukkoliikenteen kaistajärjestelyistä, kevyen liikenteen väylistä ja meluesteistä sijoittuu asemakaavan mukaisille puistoalueille tai EV-alueille. Helsingin kaupungin tulee laatia tarvittavat suunnitelmat, joiden käsittelyn yhteydessä liikennejärjestelyjen ja meluesteiden sijoittuminen puisto- tai EV-alueille voidaan hyväksyä.

- Suunnitelman alueella toteutetaan vesijohto- ja viemärisiirtoja.

Toteuttaminen ja kustannusten jakaminen valtion ja kaupungin välillä

Tiesuunnitelman mukainen koko hankkeen kustannusarvio on 12,39 milj. euroa. Kokonaiskustannukset on jaettu rakentamisen kannalta kahteen eri aikana toteutettavissa olevaan osaan: Helsingin alue ja Espoon–Vantaan alue.

Helsingin alue (Vihdintie plv. 100–5080)

Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 6,75 milj. euroa, josta rakentamiskustannukset ovat 6,69 milj. euroa sekä lunastus- ja korvauskustannukset 0,06 milj. euroa.

Espoon-Vantaan alue (Vihdintie plv. 5080–7800)

Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 5,64 milj. euroa, josta rakentamiskustannukset ovat 5,61 milj. euroa sekä lunastus- ja korvauskustannukset 0,03 milj. euroa.

Maantien 120 (Vihdintie) parantaminen tie-, katu- ja yksityistiejärjestelyineen aiheuttaa kustannuksia Tiehallinnon lisäksi Helsingin kaupungille sekä johtojen ja laitteiden omistajille. Väylä- ja toimenpidekohtaiset kustannusjakoehdotukset on esitetty asiakirjassa B2.

Käsittelyaikataulu Kaupungin tulee antaa lausunto tiesuunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista ja toimittaa lausuntonsa sekä muistutukset ja suunnitelman nähtävilläolotodistus alkuperäisinä nähtävinä olleiden suunnitelma-asiakirjojen mukana Uudenmaan tiepiirille. Tiepiiri pyytää kaupunkia käsittelemään suunnitelmaa siten, että se lähettää lausunnon ja siihen liittyvät asiakirjat tiepiiriin 31.3.2007 mennessä.

./. Khs toteaa, että tiesuunnitelman hankekortti, yleisesittely sekä kustannusjakotaulukko (B1) ovat esityslistan tämän asian erillisinä liitteinä 1–3. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Tiesuunnitelma on pidetty yleisesti nähtävänä 22.9.–23.10.2006 hallintokeskuksen kirjaamossa. Suunnitelmaa vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä Lausunnolla olevan tiesuunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa.

Tiesuunnitelmassa esitetyt joukkoliikennekaistat Kehä I:n eritasoliittymän ramppiliittymiin, alikulkukäytävät Konalantien ja Kaupintien liittymiin sekä istutukset, rakenteelliset toimenpiteet ja meluesteet tulisi toteuttaa vuosina 2008–2009.

Tiesuunnitelma on seutukaavojen ja maakuntakaavaehdotuksen sekä yleiskaavan mukainen. Suunnitelman edellyttämät asemakaavamuutokset eivät ole esteenä tiesuunnitelman hyväksymiselle. Kaupunki laatii tarvittavat suunnitelmat, joiden käsittelyn yhteydessä liikennejärjestelyjen ja meluesteiden sijoittuminen puisto- tai EV-alueille voidaan hyväksyä.

Kaupunki toteuttaa kustannuksellaan suunnitelman edellyttämät katujärjestelyt samanaikaisesti tietyön kanssa. Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti.

Lausunto Vastauksena tiepiirin esittämiin kysymyksiin 1 ja 4 todetaan:

Kaupunki toteuttaa kustannuksellaan suunnitelman edellyttämät katu-, yksityistie- ja kaduksi merkityt kevyen liikenteen järjestelyt samanaikaisesti tietyön kanssa.

Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti.

Tiepiirin esittämät muut kysymykset:

Kysymyksiin 2 ja 3 vastaa kiinteistölautakunta. Kysymyksiin 5 ja 6 vastaa yleisten töiden lautakunta.

Tie-, liikenne- ja ympäristönäkökohtia

Tiesuunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien edustajien kesken. Suunnitelman tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa.

Liikenteen ja varsinkin joukkoliikenteen sujuvuuden parantamiseksi tiesuunnitelmassa esitetyt liikennevalot ohittavien joukkoliikennekaistojen rakentamiset Kehä I:n eritasoliittymän ramppiliittymiin ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä.

Alikulkukäytävien rakentaminen Konalantien–Malminkartanontien sekä Kaupintien liittymiin parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta.

Suunnitelmassa esitetyt istutukset ja rakenteelliset toimenpiteet kohentavat lähiympäristön laatua. Meluesteet vähentävät meluvyöhykkeellä asuvien lukumäärää.

Kaikki edellä mainitut toimenpiteet tulisi toteuttaa vuosina 2008–2009.

Kaavoitus- ja maankäyttönäkökohtia

Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja ‑alueet, suunnittelualue on taajama-aluetta, jolla on seudullisen väylän merkintä. Ympäristöministeriön 30.10.1987 vahvistamassa Helsingin seudun (II) suojelualueita, virkistysalueita sekä maa- ja metsätalousalueita koskevassa seutukaavassa on suunnittelualueella poikittaisten seudullisten viheryhteyksien varaukset Haagan liikenneympyrän pohjoispuolella sekä Helsingin ja Vantaa rajalla.

Maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama-aluetta, jolla on valtatie/kantatiemerkintä.

Tiesuunnitelma on seutukaavojen ja maakuntakaavaehdotuksen mukainen.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut suunnittelualueella voimaan 23.12.2004) on pääkatumerkintä.

Tiesuunnitelma on yleiskaavan mukainen.

Suunnitelma-alueella on voimassa eri aikoina hyväksyttyjä ja vahvistettuja asemakaavoja. Tiesuunnitelmassa olevat tiedot ovat ajanmukaiset.

Voimassa olevissa asemakaavoissa osuus Haagan liikenneympyrästä rantaradalle on katualuetta. Osuus rantaradalta Kehä I:lle on kaavoittamatonta aluetta, jolla on yleisen tien tietoimituksen mukainen tiealue. Osuus Kehä I:n liittymästä pohjoiseen on asemakaavassa liikennealuetta, aivan kaupungin rajalla on vielä pieni osuus, jossa ei ole asemakaavaa.

Konalan teollisuusalueella on vireillä tonttikohtaisia asemakaavamuutoksia Vihdintien sekä Konalantien ja Malminkartanontien risteysalueeseen liittyen. Suunnittelussa on tärkeänä tavoitteena kiinteän kaupunkirakenteen ja laadukkaan ympäristön syntyminen. Vihdintien ja Konalantien puoleisissa kulmauksissa tutkitaan yleiskaavan mukaista lisärakentamista.

Kaupunki ilmoittaa, etteivät asemakaavamuutokset ole esteenä tiesuunnitelman hyväksymiselle.

Osa suunnitelmassa esitetyistä joukkoliikenteen kaistajärjestelyistä, kevyen liikenteen väylistä ja meluesteistä sijoittuu asemakaavan mukaisille puistoalueille tai EV-alueille. Helsingin kaupunki laatii tarvittavat suunnitelmat, joiden käsittelyn yhteydessä liikennejärjestelyjen ja meluesteiden sijoittuminen puisto- tai EV-alueille voidaan hyväksyä.

Kiinteistölautakunta toteaa (5.12.2006) seuraavaa:

Tiepiiri pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan eräitä asioita, joista seuraavat kuuluvat kiinteistölautakunnan toimialaan:

Katualueiden hankkiminen ja luovuttaminen

Kaupunki hankkii katualueita ja luovuttaa niitä yleiseen käyttöön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mahdolliset yksityistiejärjestelyt on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Alueiden luovuttaminen tietarkoituksiin

Tiesuunnitelman mukaan hankkeen toteutus asettaa Helsingin kaupungille velvoitteita, jotka koskevat rakennuskustannuksiin osallistumista ja kunnossapitovastuita. Tiesuunnitelman mukaan kustannusjaosta sovitaan erikseen.

Maantielain perusteella kaupungilla on oikeus saada korvausta tiealueeksi luovuttamastaan alueesta paitsi katualueesta. Korvausta on oikeus saada myös muista menetyksistä.

Koska kustannusjaosta ei ole sovittu ja kaupungilla on lain perusteella oikeus korvaukseen, kaupungin tulee kiinteistölautakunnan mielestä vaatia korvausta tietarkoituksiin luovutettavasta alueesta, ellei korvausta erikseen oteta huomioon tiepiirin ja kaupungin välisessä sopimuksessa.

Tiesuunnitelmaan kuuluu maanomistajaluettelo, johon on merkitty kaupungin vuokralle antamia tontteja. Tiehallinnon tulee erikseen pyytää kiinteistöviraston tonttiosastolta maanomistajaluetteloon perustuva luettelo vuokralaisista ennen kuin tiehallinto hakee tietoimitusta, jotta maanmittaustoimisto voi tiedottaa toimituksesta vuokralaisille.

Tekninen lautakunta toteaa (28.11.2006) mm. seuraavaa:

Hankkeesta vesihuollolle aiheutuvana muutostyönä on tiesuunnitelmassa esitetty vesijohdon NS 200 suojaputken jatkaminen Kehä I:n läntisen rampin tuntumassa. Lisäksi Kaupintien risteysalueella on esitetty uusittavaksi vesijohto NS 600. Tulevassa rakennussuunnittelussa tulee vielä yksityiskohtaisemmin tarkistaa rakentamisen vaikutus rakennetulle vesihuoltoverkostolle. Tiehankkeesta aiheutuvat johtojärjestelyt ja -siirrot tulee kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa osana väylähanketta vesilaitostoiminnan ulkopuolisin määrärahoin. Ko. suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä.

Todettakoon lisäksi, että Uudenmaan tiepiiri on lähettänyt Helsingin Vedelle erillisen lausuntopyynnön ko. tiesuunnitelmasta. Helsingin Vesi tulee antamaan lausuntonsa asiasta tiepiirille pyydetyssä aikataulussa 30.1.2007 mennessä.

Tiehallinnon konsultti Ramboll Oy on selvittänyt keväällä 2006 Helsingin Energian eri liiketoimintojen edustajien kanssa Vihdintien tiehankkeen aiheuttamat mahdolliset rakenteiden siirto- tai suojaustoimenpiteet.

Tiesuunnitelman mukaan Vihdintien perusparannustyö ei aiheuta toimenpiteitä kaukolämpöverkon rakenteille. Sen sijaan Helsingin Energian kaasujohtoa on siirrettävä ainakin Kaupintien risteysalueen lähettyvillä uuden alikulkutunnelin rakentamisen vuoksi n. 100 m:n matkalla. Korvaava kaasuputkireitti on rakennettava Vihdintien länsipuolella paaluvälillä plv 1500–1600. Toinen mahdollinen kaasuputken siirto tai työaikainen suojaustoimenpide tulee tehtäväksi Kehä I:n risteyksen luoteispuolelle rakennettavan kevyenliikenteen rampin kohdalla paaluvälillä plv 2700–2800.

Vihdintien hankkeen vuoksi Helen Sähköverkko Oy:n on siirrettävä keskijännitejakeluverkon maakaapeleita välillä Karvaamokujan risteys ja Kaupintien risteys paaluväleillä plv 40–1660. Siirtoalueet on esitetty tiesuunnitelmaan liittyvässä johtokartassa: Maantie 120 (Vihdintie) välillä Huopalahdentie–Kehä III (Kt 50). Tiesuunnitelmassa esitettyjen kaapelisiirtojen alustava kustannusarvio on n. 150 000 euroa. Kustannusarviossa on otettu huomioon, että tien rakentaja suorittaa kustannuksellaan kaivutyöt välillä Karvaamokujan risteys ja rantarata Vihdintien länsireunassa. Yksityiskohtainen kustannusarvio on laadittavissa tiehankkeen rakennesuunnitteluvaiheessa. Helen Sähköverkko Oy on tehnyt tiesuunnitelmaan kaapelisuoja–putkivaraukset Kaupintien ja Malminkartanontien risteysalueiden lähettyville rakennettaviin kevyenliikenteen alikulkutunneleihin. Mahdolliset toisaalla suunnittelualueella tarvittavat putkivaraukset tehdään tien rakennesuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Suojaputkivarauksien toteutuksen kustannuksista vastaa Helen Sähköverkko Oy.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy edellyttävät kirjallista tilausta kaikista tiehankkeen johto- ja pylvässiirroista ja laskuttavat tilaajaa toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.11.2006) seuraavaa:

Tiesuunnitelman on teettänyt Uudenmaan tiepiiri. Suunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin 6.3.2006 Kilterin koululla Vantaalla järjestetyssä yleisötilaisuudessa

Helsingissä suunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä 22.9.–23.10.2006 kaupungin hallintokeskuksen kirjaamossa. Sitä vastaan ei ole tehty muistutuksia. Tiesuunnitelman mukaisiin tie- ja liikennejärjestelyihin ei ole huomautettavaa. Tiesuunnitelman mukaiset joukkoliikennejärjestelyt parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, sujuvuutta ja matkustajien palvelutasoa. Kevyen liikenteen alikulkukäytävät ja väylästön täydentäminen lisäävät jalankulun ja pyöräilyn houkuttavuutta, turvallisuutta ja sujuvuutta. Istutukset ja rakenteelliset toimenpiteet kohentavat tieympäristön laatua. Uudet meluesteet vähentävät meluvyöhykkeellä asuvien määrää merkittävästi.

Osa suunnitelmassa esitetyistä joukkoliikenteen kaistajärjestelyistä, kevyen liikenteen väylistä ja meluesteistä sijoittuu asemakaavan mukaisille puistoalueille tai EV-alueille. Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti. Helsingin kaupunki laatii tarvittavat katu- tai puistosuunnitelmat, joiden käsittelyn yhteydessä liikennejärjestelyjen ulottuminen puisto- tai EV-alueille voidaan hyväksyä.

Tiesuunnitelmassa esitetty hankkeen kustannusarvio 12,39 milj. euroa, josta Helsingin alueelle kohdistuu 6,749 milj. euroa, on hankkeen laajuutta ja laatutasoa vastaava. Hankkeen kustannusjakoehdotuksen mukaan Helsingin alueella Tiehallinnon kustannusosuus on 3,235 milj. euroa ja kaupungin osuus 3,238 milj. euroa. Lisäksi kustannuksiin sisältyy eri toimijoiden johto- ja laitesiirtoja, joiden kustannukset ovat 0,276 milj. euroa.

Ehdotus kustannusjaoksi noudattaa pääosin Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon vuonna 2001 hyväksymiä tienpidon kustannusvastuuperiaatteita. Ehdotusta tulisi kuitenkin tarkistaa meluntorjunnan kustannusvastuun osalta em. periaatteiden mukaiseksi siten, että Tiehallinnon kustannusosuus olisi 75 % ja kaupungin 25 % meluntorjunnan kustannuksista 0,838 milj. euroa. Tarkistus muuttaisi ehdotettua kustannusjakoa siten, että Tiehallinnon osuudeksi tulisi 3,444 milj. euroa ja kaupungin osuudeksi 3,029 milj. euroa.

Johtojen ja laitteiden siirroista aiheutuvien kustannusten jaosta niiden omistajien, Tiehallinnon ja kaupungin kesken on sovittava erikseen.

Vihdintien nykyinen tievalaistus on kaupungin omistuksessa (Helsingin Energia). Valaistuksen siirrosta Tiehallinnon omistukseen Tiehallinnon aiemmin esittämien periaatteiden mukaisesti tulee sopia hankkeen toteutuksen yhteydessä. Tällöin myös tievalaistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset kuuluisivat Tiehallinnolle sen Suomen Kuntaliiton kanssa sopiman kustannusvastuuperiaatteen mukaisesti.

Vihdintie on tärkeä osa tieverkon kehittämisen teemahanketta ”Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä”, jonka Tiehallinto ja pääkaupunkiseudun kunnat toteuttavat yhteistyössä. Teemahanke on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2002) kärkihankkeiden joukossa ja sisältyy Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2007–2011. Kaupungin talousarvioehdotuksen 2007 liikenneinvestointiohjelmassa hankkeeseen on varauduttu vuosina 2009–2010, jolloin se tulisi voida toteuttaa.

Vastaukset Tiepiirin esittämiin kysymyksiin

Kaupunki toteuttaa kustannuksellaan suunnitelman edellyttämät katu-, yksityistie- ja kaduksi merkityt kevyen liikenteen järjestelyt samanaikaisesti tietyön kanssa.

Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti.

Kaupunki vastaa katujen, kevyen liikenteen kaduiksi (K3) merkittyjen teiden ja yksityisten teiden rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sekä vastaa kunnossapidosta tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa (asiakirja B2) seuraavin tarkennuksin:

- Alikulkukäytävien siltakeilojen kunnossapidon vastuu tulee sopia hankkeen toteutuksen yhteydessä.

- Vihdintien ja Reimarlan eritasoliittymän kustannusjakoa kaupunki esittää tarkistettavaksi siten, että meluntorjunnan kustannuksista, 838 000 euroa, Tiehallinto vastaisi 75 % ja kaupunki 25 % tiesuunnitelmassa ehdotetun tasajaon sijasta.

- Vihdintien ja siihen liittyvien muiden Tiehallinnon omistukseen kuuluvien väylien (mm. rampit ja kevyen liikenteen väylät) valaistus tulee siirtää Tiehallinnon omistukseen ja kunnossapitoon vallitsevan nykykäytännön mukaisesti.

Kaupunki vastaa meluesteiden kunnossapidosta tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa (asiakirja B3) seuraavin tarkennuksin:

- Meluesteiden Me1 ja Me5 kunnossapidon vastuu tulee sopia hankkeen toteutuksen yhteydessä.

Tiepiirin lausuntopyynnössään esittämiin maanluovutusta ja korvauksia koskeviin kysymyksiin vastaa kiinteistölautakunta ja kaavoitusta koskeviin kysymyksiin kaupunkisuunnittelulautakunta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.11.2006), että suunnitelmasta on Helsingin kaupungin alueella n. 8,5 km:n pituinen osuus sisältäen joukkoliikenteen kaistojen ja pysäkkien rakentamis- ja parantamistoimenpiteitä mm. Kehä I:n liittymässä, kävely- ja pyöräteiden järjestelyjä, kahden uuden Vihdintien alikulkukäytävän rakentamisen sekä meluesteitä.

Vihdintie kuuluu PLJ 2002:ssa teemahankkeeseen ”Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä” ja oli vuosina 2004–2007 toteutettavien kärkihankkeiden joukossa. Valmisteilla olevassa PLJ 2007:ssä on vastaava teemahanke.

Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset Helsingin alueella ovat 6,75 milj. euroa, josta Helsingin kaupungin osuudeksi esitetään 3,24 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus yhtyy yleisten töiden lautakunnan kantaan meluntorjunnan kustannusvastuun tarkistamistarpeesta 25/75 (kaupunki/valtio) ‑periaatteen mukaiseksi, joka vastaa Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon vuonna 2001 hyväksymiä tienpidon kustannusvastuuperiaatteita. Tämä muutos pienentää kaupungin kustannusosuuden 3,029 milj. euroon. Myös muut lautakunnan esittämät tarkennukset ovat perusteltuja.

Vuoden 2007–2009 taloussuunnitelmassa on varattu Vihdintien kaupungin rahoitusosuutta varten kohdassa ”Yhteishankkeet Tiehallinnon kanssa, sisääntuloväylät ” yhteensä 1,4 milj. euroa vuosille 2009–2010. Tiesuunnitelman ja taloussuunnitelman huomattava kustannusero johtuu siitä, että tiesuunnitelman kustannusjakoehdotus on valmistunut vasta taloussuunnitelmaehdotusten jälkeen ja taloussuunnitelman rahoitus perustuu Vihdintien alustavaan jo vuonna 2001 tehtyyn kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelmassa Vihdintien kokonaiskustannukset olivat samalla tieosuudella ja vuoden 2006 hintatasossa n. 5,8 milj. euroa.

Rakennusviraston tulee sisällyttää hankkeen kokonaisrahoitus vuosien 2008–2010 taloussuunnitelmaehdotukseensa.

Khs pitää tiesuunnitelmassa esitettyjä parannustoimenpiteitä hyvinä. Rakennusvirasto sisällyttää hankkeen kokonaisrahoituksen vuosien 2008–2010 taloussuunnitelmaehdotukseensa. Lausunnoissa tiesuunnitelmaan esitetyt tarkistukset ovat perusteltuja.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee antaa Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon tiesuunnitelmasta: Maantien 120 (Vihdintie) parantaminen välillä Huopalahdentie–Kehä III yksityisten teiden järjestelyineen:

Vastaukset Tiepiirin esittämiin kysymyksiin

- Kaupunki toteuttaa kustannuksellaan suunnitelman edellyttämät katu-, yksityistie- ja kaduksi merkityt kevyen liikenteen järjestelyt samanaikaisesti tietyön kanssa.

- Maantielain perusteella kaupungilla on oikeus saada korvausta tiealueeksi luovuttamastaan alueesta, paitsi katualueesta. Korvausta on oikeus saada myös muista menetyksistä. Koska kustannusjaosta ei ole sovittu ja kaupungilla on lain perusteella oikeus korvaukseen, kaupunki vaatii korvausta tietarkoituksiin luovutettavasta alueesta, ellei korvausta erikseen oteta huomioon tiepiirin ja kaupungin välisessä sopimuksessa.

- Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti.

- Kaupunki vastaa katujen, kevyen liikenteen kaduiksi (K3) merkittyjen teiden ja yksityisten teiden rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sekä vastaa kunnossapidosta tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa (asiakirja B2) seuraavin tarkennuksin:

Alikulkukäytävien siltakeilojen kunnossapidon vastuu tulee sopia hankkeen toteutuksen yhteydessä.

Vihdintien ja Reimarlan eritasoliittymän kustannusjakoa kaupunki esittää tarkistettavaksi siten, että meluntorjunnan kustannuksista, 838 000 euroa, Tiehallinto vastaisi 75 % ja kaupunki 25 % tiesuunnitelmassa ehdotetun tasajaon sijasta.

Vihdintien ja siihen liittyvien muiden Tiehallinnon omistukseen kuuluvien väylien (mm. rampit ja kevyen liikenteen väylät) valaistus tulee siirtää Tiehallinnon omistukseen ja kunnossapitoon vallitsevan nykykäytännön mukaisesti.

- Kaupunki vastaa meluesteiden kunnossapidosta tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa (asiakirja B3) sillä tarkennuksella, että meluesteiden Me1 ja Me5 kunnossapidon vastuu tulee sopia hankkeen toteutuksen yhteydessä.

Kaavoitus- ja maankäyttönäkökohtia

Tiesuunnitelma on seutukaavojen ja maakuntakaavaehdotuksen mukainen.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut suunnittelualueella voimaan 23.12.2004) on pääkatumerkintä.

Tiesuunnitelma on yleiskaavan mukainen.

Suunnitelma-alueella on voimassa eri aikoina hyväksyttyjä ja vahvistettuja asemakaavoja. Tiesuunnitelmassa olevat tiedot ovat ajanmukaiset.

Asemakaavamuutokset eivät ole esteenä tiesuunnitelman hyväksymiselle.

Osa suunnitelmassa esitetyistä joukkoliikenteen kaistajärjestelyistä, kevyen liikenteen väylistä ja meluesteistä sijoittuu asemakaavan mukaisille puistoalueille tai EV-alueille. Kaupunki hyväksyy tien tekemiseen kuuluvien siltojen, meluesteiden, tukimuurien ja muiden rakennelmien rakentamisen suunnitelman mukaisesti. Kaupunki laatii tarvittavat katu- tai puistosuunnitelmat, joiden käsittelyn yhteydessä liikennejärjestelyjen ulottuminen puisto- tai EV-alueille voidaan hyväksyä.

Muita asioita Johtojen ja laitteiden siirroista aiheutuvien kustannusten jaosta niiden omistajien, Tiehallinnon ja kaupungin kesken on sovittava erikseen.

Tulevassa rakennussuunnittelussa tulee vielä yksityiskohtaisemmin tarkistaa rakentamisen vaikutus rakennetulle vesihuoltoverkostolle. Tiehankkeesta aiheutuvat johtojärjestelyt ja -siirrot tulee kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa osana väylähanketta vesilaitostoiminnan ulkopuolisin määrärahoin. Suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä. Helsingin Vesi antaa vielä erikseen tiepiirin siltä pyytämän lausunnon johtosiirroista.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Tiesuunnitelman hankekortti
	Liite 2	Tiesuunnitelman yleisesittely
	Liite 3	Tiesuunnitelman kustannusjakoesitys


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	17.1.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Vuosaaren satama, tarkastusalueen tullirakennukset
	Liite 2	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto 4.12.2006