KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

VALTUUSTON KOKOONTUMINEN

Khs 2006-2023

Khs toteaa, että kuntalain 54 §:n 1 momentin mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee pitää kokouksensa kevätkaudella 2007 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta:

nro	päivä		klo		viikko

1	ke	17.1.2007	18	K	3
2	ke	31.1.2007	18		5
3	ke	14.2.2007	18	K	7
4	ke	28.2.2007	18		9
5	ke	14.3.2007	18	K	11
6	ke	28.3.2007	18		13
7	ke	11.4.2007	18	K	15
8	ke	25.4.2007	18		17
9	ke	9.5.2007	18	K	19
10	ke	23.5.2007	18		21
11	ke	6.6.2007	16	K	23
12	ke	20.6.2007	16		25

K = kyselytunti

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä aikaistaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2213

ARABIA 2 -HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-1704

Kiinteistölautakunta toteaa (20.6.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Arabian peruskoulun laajennus, Arabia 2, sijoittuu Arabianrantaan. Hanke sisältää Arabian peruskoulun toisen vaiheen, päiväkodin, nuorisotalon ja leikkipuiston sisätilat. Hankkeen laajuus on 4 893 br-m² ja rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 13 374 000 euroa eli arvonlisäverollisena enintään 16 316 000 euroa hintatasossa 3/2006
RI = 114,0 ja THI = 141,4. Hankkeen arvioitu valmistumisaika on kesäkuu 2009.

./. Nuorisolautakunta on (11.5 2006) antanut puoltavan lausunnon Arabia 2 -hankesuunnitelmasta.

./. Sosiaalilautakunta on (16.5 2006) antanut puoltavan lausunnon Arabia 2 -hankesuunnitelmasta.

./. Opetuslautakunta on (30.5.2006) antanut puoltavan lausunnon Arabia 2 -hankesuunnitelmasta.

Kvston 16.11.2005 hyväksymään ”Talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosiksi 2006–2010” sisältyy Arabian peruskoulun 2. vaiheen rakentaminen vuosille 2008–2009 opetustoimen hankkeena 3 900 br-m²:n laajuisena. Rakentamiskustannuksiksi on ilmoitettu 10 180 000 euroa ja toteutusajankohdaksi 2/08–6/09.

Tietokeskuksen vuosille 2006–2015 laatiman väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä vuosina 2006–2015 kasvaa Vanhankaupungin ja Toukolan alueella 422:lla 7–15-vuotiaalla. Tämän jälkeen oppilasmäärä kasvaa edelleen: projektiennusteen mukaan oppilasmäärä on vuonna 2020 noin 800. Ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrän arvioidaan vaihtelevan vuosittain 2,3 ja 3,5 %:n välillä. Erityisoppilaiden määrän arvioidaan olevan 12 %. Koulu palvelee aluksi myös Hermannin ja Viikinrannan uusien asuinalueiden koulutilatarpeita.

Arabian peruskoulu sijaitsee suurpiirissä 3 Arabianrannan uudella asuinalueella. Arabian peruskoulu on oppilaaksiottoalueensa (Toukola ja Vanhakaupunki) ainoa koulurakennus. Latokartanon pohjoisosa kuuluu toistaiseksi Arabian peruskoulun oppilaaksiottoalueeseen ikäluokkien 5–9 osalta. Koulu toimii tällä hetkellä vuonna 2003 valmistuneissa, luokka-asteita 1–6 varten rakennetuissa tiloissa. Koulurakennuksen kapasiteetti on 456 oppilaspaikkaa. Toisessa rakennusvaiheessa rakennetaan tilat luokka-asteita 7–9 varten.

Tässä hankesuunnitelmassa kuvataan Arabian peruskoulun toisen vaiheen sekä siihen liittyvien lasten päiväkodin, nuorisotalon ja leikkipuiston sisätilojen rakentaminen. Nykyisissä tiloissa tehdään vähäisiä muutoksia rakennusten liitoskohdassa sekä muutetaan luonnontieteen opetustila tekstiilin opetustilaksi ja osa ruokasalista kotitalousluokaksi.

Koko Arabia 2:n hyötyala on 3 181 hy-m². Koulun hyötyala on 1 923 hy-m², päiväkodin 611 hy-m², nuorisotalon 495 hy-m² ja leikkipuiston sisätilojen hyötyala on 152 hy-m². Koko Arabia 2:n bruttoala on 4 622 br-m², josta koulun bruttoala on 2 885 br-m², päiväkodin 813 br‑m², nuorisotalon 743 br-m² ja leikkipuiston 182 br-m². Koulun muutostyöalue Arabia 1:ssä on 205 hy-m², 271 br-m².

Hankkeen enimmäishinta ilman arvonlisäveroa on 13 374 000 euroa (2 733 euroa/ br-m²) eli arvonlisäverollinen enimmäishinta on 16 316 000 euroa (3 335 euroa/br-m²) hintatasossa 3/2006, RI = 114,0; THI 141,4 korjattuna uuden kaavaehdotuksen vaatiman kivikoripengerryksen kustannusten lisäyksellä.

Uuden hankintahinnan perusteella pääomavuokraksi tulee 15,63 euroa/ht-m²/kk. Pääomavuokra on laskettu 30 vuoden kuoletusajalla laskettuna ja 3 %:n korolla. Ylläpitovuokra on 3,48 euroa/ht-m²/kk. Näin ollen kokonaisvuosivuokraksi tulee (3 929 ht-m²) 900 998 euroa.

Hankkeen arvioitu valmistumisaika on kesäkuu 2009.

Arabia 2 -hankesuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepalveluiden, opetustoimen, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen edustajat. Hankesuunnitelman kokoamistyön on tehnyt Evata Finland Oy. HKR-Rakennuttaja on laatinut hankkeen kustannusarvion.

Lautakunta esittää, että 28.4.2006 päivätty Arabia 2 ‑hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 13 374 000 euroa eli arvonlisäverollisena 16 316 000 euroa maaliskuun 2006 hintatasossa (RI = 114,0 ja THI = 141,4).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (11.9.2006), että hanke sisältää Arabian peruskoulun toisen vaiheen (luokka-asteet 7–9), lasten päiväkodin, nuorisotalon ja leikkipuiston sisätilat. Peruskouluikäisten määrä kasvaa alueella vuoteen 2020 asti. Koulu palvelee alkuvaiheessa myös Hermannin ja Viikinrannan uusien asuntoalueiden koulutilatarpeita.

Hankkeen laajuus on 4 893 br-m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 16,316 milj. euroa (veroton hinta 13,374 milj. euroa) hintatasossa 3/2006.

Neliökustannukseksi tulee 3 335 euroa/br-m², mitä on pidettävä korkeana. Kustannuksia nostavat erittäin huonot pohjaolosuhteet. Koulun rakennusalan kohdalle joudutaan tekemään paalulaatta, mistä aiheutuu tavanomaiseen perustustapaan nähden 3,25 milj. euron (alv. = 0) lisäkustannukset. Ilman näitä kustannuksia koulun neliöhinta olisi 2 524 euroa/br-m², mikä on vastaavien hankkeiden toteutunutta tasoa. Koulun piha-alueiden esirakentaminen rahoitetaan Arabianrannan esirakentamisrahoista.

Opetusvirasto on taloussuunnitelmaehdotuksessaan 2007–2011 ajoittanut rakentamisen vuosille 2008–09. Tontin esirakentaminen ajoittuu vuosille 2007–2008.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Arabia 2 peruskoulun laajennuksen, päiväkodin, asukaspuiston ja nuorisotalon 28.4.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 4 893 br‑m² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset enintään 16 316 000 euroa (veroton hinta 13 374 000 euroa) hintatasossa 3/2006.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 28.4.2006
	Liite 2	Nuorisolautakunnan lausunto 11.5.2006
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto 16.5.2006
	Liite 4	Opetuslautakunnan lausunto 30.5.2006

VUOSAAREN KORTTELIN NRO 54224 OSAN JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ TONTIN 54224/1 (MERI-RASTILAN OSTOSKESKUS) JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11430)

Khs 2005-2064

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54224 osan ja katualueen asemakaavaehdotus sekä korttelin nro 54224 tontin nro 1 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Rastilan metroaseman lähellä osoitteessa Meri-Rastilan tie 2–4. Muutokset koskevat nykyistä ostoskeskuksen tonttia (54224/1) lähiympäristöineen.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Meri-Rastilan kaupallisten palvelujen parantaminen nykyistä ostoskeskusta laajentamalla. Lisäksi tavoitteena on metroaseman ja ostoskeskuksen välisten kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen ja kaupunkikuvan eheyttäminen.

Asemakaavan muutos perustuu ostokeskuksen osalta muutoksen hakijan teettämään viitesuunnitelmaan. Myymäläpinta-ala kaksinkertaistuu ja laajennus sijoittuu nykyisen ostokeskuksen ja metroaseman väliin. Ostoskeskuksen itäpää on suunniteltu purettavaksi. Uusi pysäköintialue sijoittuu ostoskeskuksen ja Meri-Rastilan tien väliin. Hakijan tarkoitus on rakentaa laajennus heti asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

Kevyt liikenne ohjataan Meri-Rastilan torilta metroasemalle uutta Toriraittia pitkin. Meri-Rastilan tien katualueelle sijoitetaan pieni puuistutuksin rajattu yleinen pysäköintialue.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.8.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston tonttiosaston aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 9415 (vahvistettu 14.12.1988). Kaavan mukaan alueen eteläosalla on liike- ja toimistorakennusten kortteli 54224, jonka rakennusoikeus on 3 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku I–III.

Alueen pohjoisosalla ei ole asemakaavaa.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kiinteistölautakunta on 17.8.2004 päättänyt varata nykyisen tontin 54224/1 pohjoispuolella olevan kaavoittamattoman alueen Kiinteistö Oy Rastilan liikekeskukselle ja Suomen Spar Oyj:lle kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten.

Hakija on teetättänyt alueelle ostoskeskuksen viitesuunnitelman yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Meri-Rastilan liikenteellisessä painopisteessä lähellä Rastilan metroasemaa. Alueella on 1990-luvulla rakennettu, pääosin yksikerroksinen Meri-Rastilan ostoskeskus, jossa on päivittäistavaramyymälän lisäksi pienempiä liikehuoneistoja. Kolmekerroksisessa osassa on toimistotiloja, jotka ovat olleet väliaikaisina koulutiloina.

Ostoskeskuksen pohjoispuolella olevaa kaavoittamatonta alueen osaa on hoidettu väliaikaisesti puistomaisena avoimena tilana, jonka kautta on järjestetty jalankulku Meri-Rastilan tieltä ja Meri-Rastilan torin suunnasta metroasemalle.

Maaperä Kohde sijoittuu pääosin savialueelle. Saven paksuus on 1–3 m ja sen alla on hiekkaa. Alueen kaakkoisosassa on kapea kitkamaakaistale.

Ympäristöhäiriöt

Alue rajoittuu Vuosaaren pääkatuun Vuotiehen ja paikalliseen kokoojakatuun Meri-Rastilan tiehen. Vuotiellä liikenteen on arvioitu vuonna 2010 olevan 31 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Meri-Rastilan tiellä 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemelua vaimentaa kuitenkin tehokkaasti Vuotien päälle rakennettu kansi, jolla on huoltoasema.

Tavoitteet Tavoitteena on Meri-Rastilan kaupallisten palvelujen laajentaminen ja kehittäminen. Näkyvän sijainnin vuoksi tavoitteena korostuu rakentamisen korkealaatuisuus.

Tavoitteena on myös kevyen liikenteen selkiyttäminen Meri-Rastilan torin ja metroaseman välillä sekä kaupunkikuvan eheyttäminen Meri-Rastilan sisääntulokohdassa, jota nykyisin hallitsee ostoskeskuksen pysäköinti- ja huoltoalue.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Alueelle on suunnitteilla ostoskeskuksen laajennus, joka kaksinkertaistaa nykyisen myymäläpinta-alan. Laajennusta perustellaan sillä, että nykyinen ostoskeskus on mitoitettu toteutetun kerrostaloalueen ja vanhan lounaisosan pientaloalueen mukaan. Sen mitoituksessa ei ole otettu huomioon Rastilankallion kerrostaloaluetta, Ramsinranta I ja II pientaloalueita sekä myöhemmin kaavoitettavaa Meri-Rastilan länsirannan aluetta, jotka lisäävät ostoskeskuksen lähipiirin asukaslukua n. 4 000 asukkaalla.

Kaava-alueen pinta-ala on 14 669 m², josta liikerakennusten korttelialuetta on 9 409 m² ja katualuetta 5 260 m². Rakennusoikeutta on 5 000 k-m².

Liikerakennusten korttelialue (K)

Nykyistä ostoskeskuksen tonttia laajennetaan pohjoiseen. Laajennetun tontin 54224/2 pinta-ala on 9 409 m². Sille on merkitty rakennusalat yksikerroksista liikerakennusta ja nykyistä kolmekerroksista liike- ja toimistorakennusta varten. Tontin rakennusoikeus on 5 000 k-m² eli kerrosala kasvaa 2 000 k-m².

Ostoskeskuksen laajennus sijoittuu nykyisen ostoskeskuksen ja Vuotien väliin. Nykyisen ostoskeskuksen itäpää on suunniteltu purettavaksi.

Ostoskeskuksen lastaus- ja huoltotila tulee kattaa ja aidata niin, ettei sinne ole näkymää Meri-Rastilan tien ja Vuotien risteyksestä. Myymälärakennuksen julkisivun pääasiallisena materiaalina tulee käyttää poltetun punaisen tiilen väristä suurikokoista keraamista elementtiä. Meri-Rastilan tien puoleiseen rajaan kiinni rakennettavan julkisivun pääasiallisena materiaalina tulee käyttää rei´itettyä ruostumatonta teräslevyä. Seinän kaupunkikuvallista asemaa tulee korostaa erikoisvalaistuksella. Tontille saa rakentaa enintään 25 m:n korkuisen mainostornin, johon kaikki mainokset tulee keskittää. Ostoskeskuksen pysäköinti muuttuu. Uusi pysäköintialue sijoittuu ostoskeskuksen ja Meri-Rastilan tien väliin.

Liikenne Ajoneuvoliikenne perustuu nykyiseen katuverkkoon. Alueen luoteiskulmaan Meri-Rastilan tien katualueelle sijoitetaan pieni yleinen puuistutuksin rajattu pysäköintialue n. 16 autolle.

Kevyelle liikenteelle rakennetaan ostoskeskuksen itäpuolelle Toriraitti, joka johtaa Meri-Rastilan torilta metroasemalle. Raitin keskeisen sijainnin sekä raitin ja viereisen asuntotontin suuren korkeuseron vuoksi Toriraitin rakentaminen on tavallista vaativampi suunnittelutehtävä, josta on neuvoteltu rakennusviraston kanssa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueella on olemassa olevia keskijännite- ja ulkovalaistuskaapeleita sekä läheistä huoltoasemaa palvelevat yksityiset kaukolämpö- ja jäteveden painejohdot. Kaikki em. johdot on siirrettävä rakentamisen alta. Itäreunan raitilla tehdään sadevesiviemäröintiin liittyviä järjestelyjä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Saatavilla olevien maaperätietojen mukaan rakennukset perustetaan savialueella massanvaihdon varaan ja kitkamaa-alueella pohjamaan varaan. Tarkemmat maaperätutkimukset ja pohjarakennussuunnittelu tehdään rakennuksen suunnittelun yhteydessä, jolloin ratkaistaan myös lopulliset perustamistavat.

Kaava-alueella ei ole tiedossa pilaantunutta maaperää tai sellaista aiheuttavaa toimintaa.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 6.4.2005 esittää Meri‑Rastilan torilta metroasemalle johtavan uuden raitin nimeksi Toriraitti (Torgstråket) ja sen jatkeena olevan kevyen liikenteen sillan nimeksi Torisilta (Torgbro). Nimistötoimikunnan perusteluna toriaiheelle oli Meri-Rastilan tori.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Ostoskeskuksen laajentaminen parantaa merkittävästi Meri-Rastilan ja Rastilankallion kaupallisia palveluja. Kaavan toteuttaminen eheyttää Meri-Rastilan kaupunkikuvaa. Ostoskeskuksen pysäköintijärjestelmä paranee ja yleiset pysäköintipaikat lisääntyvät.

Alueen koilliskulmassa oleva koivikko joudutaan kaatamaan ja korvaamaan katualueelle ja tontille tehtävillä istutuksilla.

Alueen toteuttaminen edellyttää alueella olevien keskijännite- ja ulkovalaistuskaapeleiden sekä läheistä huoltoasemaa palvelevien kaukolämpö- ja jäteveden painejohtojen siirtämistä. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 75 000 euron kustannukset, josta kadunrakennuksen osuus on 50 000 euroa ja kaapelisiirtojen 25 000 euroa. Huoltoasemaa palvelevien yksityisten johtojen siirtokustannuksista vastaa johtojen omistaja.

Toteutus Ostoskeskuksen laajennus on tarkoitus rakentaa heti asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

Kiinteistölautakunta on 17.8.2004 päättänyt varata tontin 54224/1 ja Vuotien välisen alueen kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelua varten. Nykyistä Kiinteistö Oy Rastilan Liikekeskuksen tonttiin 54224/1 kohdistuvaa vuokrasopimusta muutetaan vastaamaan uutta laajennettua tonttia laajennuksen rakennuslupavaiheessa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-
viointisuunnitelma (päivätty 13.1.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisölle Meri-Rastilan aluefoorumissa 8.2.2005 ja Vuotalossa 9.2.2005.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vuotalossa 27.4.–18.5.2005. Luonnosta esiteltiin Meri-Rastilan aluefoorumissa 2.5. ja Vuotalossa 3.5.2005. Lisäksi luonnosta esiteltiin Vuosaaren asukastoimikunnan kokouksessa 3.5.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Meri-Rastilan aluefoorumissa esitettiin, että tontille tulisi rakentaa myös asuntoja. Vaihtoehtoa tutkittiin ja todettiin, ettei paikka soveltunut asumiseen.

Suunnittelun alkuvaiheessa todettiin, että kaupunkikuvallisista syistä nykyisen ostoskeskuksen kolmekerroksisen toimistomassan korkeutta voitaisiin lisätä. Tähän ei kuitenkaan hakijalla ollut tarvetta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 6 mielipidekirjettä, joista 4 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 2 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty esittelytilaisuuksissa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyissä mielipiteissä keskeisimmät asiat olivat laajennuksen tarpeellisuus, pysäköinti ja alueen liikenneturvallisuus. Samat asiat tulivat esille myös luonnosvaiheen esittelytilaisuuksissa ja mielipiteissä, joihin on vastattu seuraavassa.

Vuosaariseura, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaarisäätiö rs ovat ilmoittaneet 18.2. ja 17.5.2005 yhteisenä mielipiteenään asemakaavaluonnoksesta seuraavaa:

– Meri-Rastilan kujan poistuville pysäköintipaikoille on löydettävä korvaava ratkaisu. Tällainen voisi olla esimerkiksi ostoskeskuksen pysäköintipaikkojen käyttömahdollisuus.

– Meri-Rastilan tien ja Vuotien kulmauksessa oleva pysäköintialue on liian etäällä, jotta se voisi korvata poistuvat paikat. Aluetta ehdotetaan tutkittavaksi istutettavana
alueena.

– Luonnospiirustuksissa esitettyä massiivista seinärakennelmaa poikkeuksellisen suurikokoisine kauppaketjun logoineen tulisi muuttaa, jotta Vuosaaren sillalta alueelle tultaessa ensivaikutelma olisi luonnoksessa esitettyä parempi.

– Jakeluliikenteelle varattu alue vaikuttaa ahtaalta varsinkin rekkaliikenteelle ja se haittaa ajoittain asiakaspysäköintialueen liikennettä.

– Myös Meri-Rastilan tien kevyen liikenteen turvallisuuden kohentamiseen on kiinnitettävä suunnittelussa huomiota.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mielipiteessä tarkoitetut nykyiset Meri-Rastilan kujan pysäköintipaikat sijaitsevat ostoskeskuksen tontilla ja ne on tarkoitettu ostoskeskuksen asiakkaita varten. Kaavassa esitetty pysäköintipaikkojen lisäys ja toiminnallinen tehostaminen parantavat huomattavasti pysäköintijärjestelyjä ostoskeskuksen tontilla.

Meri-Rastilan tien ja Vuotien kulmaukseen esitetyt pysäköintipaikat ovat lähes ainoat yleiseen pysäköintiin tarkoitetut paikat ostoskeskuksen lähialueella. Kuudentoista pysäköintipaikan lisäys parantaa selvästi pysäköintipaikkojen tarjontaa alueella, vaikka paikat ovatkin etäällä seurakunnan ja monitoimitalon tiloista. Pysäköintialueen ympärille on tarkoitus istuttaa puita, mikä on merkitty myös kaavaan.

Suurikokoisesta kauppakeskuksen logosta on luovuttu. Asemakaavamääräyksen mukaan mainokset on keskitettävä rakennettavaan mainostorniin ja muualle tulevat tekstit saavat olla vain asiakkaita opastavia tai ne saavat sisältää vain rakennuksen tai paikan nimen.

Pääosa alueen kevyestä liikenteestä ohjautuu Toriraitille, josta rakennetaan korkeatasoinen ja turvallinen kaupunkiraitti. Myös Meri-Rastilan tien ajoneuvoliikenteestä istutuskaistoin erotettu pyörätie ja jalkakäytävä voidaan rakentaa turvalliseksi ostoskeskuksen jakelu- ja pysäköintiliikenteen liittymästä huolimatta, koska tarvittaville näkemille ja erotuskaistoille on riittävästi tilaa.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö / Kiinteistö Oy Hoaspuisto on 17.5.2005 ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta seuraavaa:

– Toriraitin jalankulku tulee selkeästi erottaa asuntotontista esimerkiksi korkealla luonnonkivimuurilla.

– Liikerakennuksen jäähdytyslaitteiden puhaltimille tulisi määrätä sellainen sijainti ja äänitasovaatimus, että melu suuntautuu Vuotielle eikä häiritse asuintaloa.

– Liikerakennuksen katolle tulisi määrätä rakennettavaksi maisemaa pehmentäviä elementtejä, kuten viheristutuksia, kiveyksiä jne.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että katusuunnittelu alkaa vasta kaavan saatua lainvoiman. Toriraitin laatutasosta on kuitenkin keskusteltu rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa jo kaavan laatimisvaiheessa. Tällöin todettiin, että tavoitteena on rakentaa Toriraitista korkeatasoisen kaupunkiraitti, joka vastaa lähipalvelukeskuksen ja metroaseman ympäristön laatua. Todettiin myös, että Toriraitin ja asuntotontin tasoero erottaa tontin tehokkaasti jalankulusta, mitä tarvittavat turvakaiteet vielä tehostavat.

Jäähdytyslaitteita koskeva asemakaavamääräys on lisätty kaavaan. Sen sijaan määräystä kattonäkymää pehmentävistä elementeistä ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska kaava sisältää muutoinkin useita laatuvaatimuksia, joilla on selvästi myös kustannusvaikutuksia.

Meri-Rastilan aluefoorumissa 2.5.2005 esitetyt mielipiteet on kirjattu tilaisuudessa tehtyyn muistioon. Mielipiteet ovat pääosin samanlaisia kuin em. asukasyhdistysten yhteisessä mielipiteessä. Lisäksi toivottiin suurikokoisia puita jo toteutuksen yhteydessä ja esitettiin epäily, että rei´itetty metallijulkisivu kiiltää pahasti auringossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että istutettavien taimien kokoa ei määritellä asemakaavassa. Ruostumaton teräslevy saattaa kiiltää uutena, mutta tässä tapauksessa metallijulkisivu on suurimman osan päivästä varjossa. Muilta osin lautakunta viittaa edellä oleviin asukasyhdistysten mielipiteiden vastineisiin.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus (piirustus nro 11430/18.8.2005) on ollut julkisesti nähtävänä 7.10.–7.11.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Yleisten töiden lautakunta mainitsee (1.11.2005) mm., että katualueiden rakentamiskustannukset ovat n. 0,2 milj. euroa. Yksityisten johtojen siirrosta vastaa johtojen omistaja kustannuksellaan.

Raitin suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulun turvallisuuteen, raitin viihtyisyyteen ja valaistukseen.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Pelastuslautakunnalla (8.11.2005) ja Helsingin Energialla (7.11.2005) ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (15.11.2005) mm., että Kiinteistö Oy Rastilan Liikekeskukselle on vuokrattu n. 6 886 m²:n suuruinen tontti 54224/1 liike- ja toimistokäyttöön vuoden 2030 loppuun päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Edelleen lautakunta on varannut 17.8.2004 em. yhtiölle 31.12.2005 saakka kauppakeskuksen pohjoispuolelta
alueen laajennuksen suunnittelua varten.

Lautakunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi mainitsee (21.12.2005) mm., että ostoskeskustonttia palveleva yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto on rakennettu valmiiksi. Toriraitin kuivatusta varten joudutaan rakentamaan yleistä sadevesiviemäriä n. 30 m. Tämän rakentamiskustannukset ovat n. 10 000 euroa (alv. 0 %, RI 11/05 = 112,2).

Laajennusosan toteutus aiheuttaa yksityisen paineviemärin siirtotarpeen. Paineviemäri, joka palvelee Vuotien kannella sijaitsevan huoltoaseman viemäröintiä, joudutaan siirtämään n. 35 m:n matkalta Meri-Rastilan tiehen. Siirtotyön kustannukset tulee rahoittaa vesi- ja viemärilaitostoiminnan ulkopuolisilla määrärahoilla.

Helsingin Vesi varaa Toriraitin sadevesiviemärin rakentamiseen tarvittavat määrärahat alueen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa.

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksella.

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (18.11.2005) mm., ettei sillä ole huomautettavaa esitetystä kaavaratkaisusta. Selostuksen liitteenä olevan asemapiirrosluonnoksen osalta ympäristökeskus haluaa tuoda esiin seuraavaa. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva säännöstö on voimassa yli 2 000 k-m²:n myymälöiden osalta. Yksittäisen myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaiseen myyntiin käytettävän osan kerrosalan lisäksi kaikki myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaalitilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. Myös kellarissa sijaitsevat tilat luetaan kerrosalaan. Myymälän kerrosalaan ei lueta liikerakennuksen yhteisiä aulatiloja. Jos yksikin myymälä rakennuksessa ylittää suuryksikön kerrosalarajan, sovelletaan sen rakentamisessa maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksikköä koskevaa säännöstöä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006, kirje saapunut Khlle 26.6.2006), että asemakaavan muutoksen tavoitteena on Meri-Rastilan kaupallisten palvelujen parantaminen laajentamalla nykyistä ostoskeskusta, jonka kerrosala on 3 000 m². Suomen Spar Oyj on teetättänyt laajennusta varten viitesuunnitelman yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Tarkoituksena oli rakentaa ostoskeskuksen laajennukseen suurimmaksi myymäläksi n. 1 800 k-m² käsittävä päivittäistavaramyymälä, järjestellä nykyiset tilat uudelleen pienmyymälöiksi ja toimistotiloiksi sekä purkaa osa tiloista pysäköintijärjestelyjen vuoksi.

Uuden tontin rakennusoikeus on 5 000 k-m², mutta koska suurimman myymälän koko arvioitiin alle 2 000 m²:ksi, katsottiin kaavan valmisteluvaiheessa, ettei vähittäiskaupan suuryksikköä koskevaa säännöstöä tarvinnut ottaa huomioon.

Sen jälkeen, kun Suomen Spar Oyj on muuttunut S-ryhmän tytäryhtiöksi, on Meri-Rastilan ostoskeskuksen päivittäistavaramyymälän kokotavoitetta suurennettu niin, että 2 000 m²:n suuryksikön raja ylittyy. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa yleiskaavan keskustatoiminnoille varatun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavalla erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Meri-Rastilan ostoskeskus ei ole keskustatoimintojen aluetta Yleiskaava 2002:ssa. Tästä syystä asemakaavan muutosehdotusta on muutettu siten, että korttelin 54224 käyttötarkoitusmerkintä K on korvattu merkinnällä KM-1, joka tarkoittaa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.

Tontin rakennusoikeus ei muutu, mutta käyttötarkoitusmerkintä (KM-1) mahdollistaa myymälän pinta-alan kasvattamisen yli 2 000 m²:iin. Muutos on perusteltu, koska Meri-Rastilan lähikeskuksen sijainti on edullinen väestöpohjaa ajatellen. Se sijaitsee paikallisen kokoojakadun ja bussireittien tuntumassa lähellä metroasemaa. Rastilan metroasema on lähin asema n. 8 000 vuosaarelaiselle. Lähikeskuksen välittömässä läheisyydessä, alle 800 m:n etäisyydellä asukasmäärä on nykyisin 7 100 asukasta. Yleiskaavassa on varaus uudelle asuntorakentamiselle n. 1 000 asukkaalle saman etäisyyden sisäpuolella. Uusi asutus lisää palvelujen kysyntää ja vahvistaa lähikeskusta ja edellyttää mm. päivittäistavarakaupan palvelujen parantamista.

Säilytettävän kolmikerroksisen toimisto-osan (n.1 000 k-m²) vuoksi ensimmäiseen kerrokseen sijoitettavan vähittäiskaupan suuryksikön koko voi olla enintään n. 4 000 k-m², mutta vireillä oleva hanke on kuitenkin selvästi tätä pienempi. Meri-Rastila on Vuosaaren Columbuksen ja Itäkeskuksen välissä, etäisyys Columbukseen on vain 1 300 m. Kaupallisissa palveluissa keskusten välinen kilpailutilanne antaa Meri-Rastilan keskukselle selvästi paikallisen roolin ja rajoittaa mahdollisuuksia kasvattaa kannattavasti toimivan vähittäiskaupan määrää.

Vuosaaren päivittäistavarakauppa perustuu suuriin tai suurehkoihin yksiköihin, jotka sijaitsevat paikalliskeskuksessa Columbuksessa sekä Meri-Rastilan ja pohjoisen Vuosaaren ostoskeskuksissa. Lisäksi on joitakin täydentäviä päivittäistavaraliikkeitä. Meri-Rastilan ostoskeskuksen läheisyydessä ei kuitenkaan ole päivittäistavaraliikkeitä, joihin Meri-Rastilan ostoskeskuksen laajentaminen voisi vaikuttaa kielteisesti.

Metroaseman ja nykyisen Meri-Rastilan ostoskeskuksen välissä on
rakentamaton alue, mikä antaa alueelle keskeneräisen vaikutelman. Alueen rakentaminen lähikeskuksen tarpeisiin parantaa tilannetta. Metroasema ja Meri-Rastilan tori ovat hyvin tavoitettavissa kaikilla liikennemuodoilla ja alue soveltuu hyvin lähikeskuksen laajentamiseen. Hanke tukee hallittua yhdyskuntarakenteen kehitystä ja parantaa nykytilannetta ja on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.

Tehty muutos on olennainen, joten ehdotus on tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs ilmoittaa, että muutettu ehdotus (piirustus nro 11430/18.8.2005, 6.4.2006) on ollut julkisesti nähtävänä 4.8.–4.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi muutetusta ehdotuksesta on pyydetty Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (25.8.2006) mm., että kaava mahdollistaa Meri-Rastilan ostokeskuksen laajentamisen vähittäiskaupan suuryksiköksi. Lisäksi on parannettu kevyen liikenteen yhteyksiä ja kaupunkikuvaa. Rakennusoikeus on nostettu 3 000 k-m²:stä 5 000 k‑m²:iin.

Seutukaavassa ja maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön. Aluevaraus sisältää myös liikenteen ja teknisen huollon varaukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Säännös koskee myös merkittäviä laajennuksia.

Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Meri-Rastilan alueella on päivittäistavarakaupan tilojen vajausta. Väestömäärä on kasvussa alueella. Vuosaaren vähittäistavarakauppa perustuu suuriin tai suurehkoihin yksiköihin, jotka sijaitsevat Columbuksessa, Meri-Rastilan ja Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksessa. Meri-Rastilan ostoskeskuksen läheisyydessä ei ole päivittäistavaraliikkeitä, joihin laajentaminen voisi vaikuttaa kielteisesti.

Koska kyseessä on olemassa olevan ostoskeskuksen toimintaedellytysten parantaminen ja kun otetaan huomioon vaikutusten arviot, ympäristökeskus katsoo, että yleiskaava on ollut riittävästi asemakaavan ohjeena ja että asemakaava täyttää sille asetetut maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan korttelin nro 54224 osan ja katualueen asemakaavan sekä korttelin nro 54224 tontin nro 1 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.8.2005 päivätyn ja 6.4.2006 muutetun piirustuksen nro 11430 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11430 (Vuosaaren tontti 54224/1 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren tontti 54224/1 ym.)

KULTTUURI- JA KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2006-1577

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (7.6.2006), että kaupunginjohtaja asetti 18.1.2006 johtajistokäsittelyssä työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kulttuuriasiainkeskuksen organisaation ajanmukaistamiseksi.

./. Työryhmän muistio on jaettu erikseen Kvstolle (liite 1).

Työryhmä esittää, että kulttuuriasiainkeskukseen muodostettaisiin kaksi osastoa, kulttuuripolitiikka ja kulttuuripalvelut, sekä niiden toimintaa tukeva yhteispalvelujen yksikkö.

Kulttuuripolitiikan osastoon sijoitettaisiin ne toiminnot, jotka perustuvat yhteistyöhön ja verkostoihin. Osaston tehtävänä on kulttuuripoliittisten tavoitteiden muovaaminen, toteuttaminen ja viestiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osastoa johtaisi osastopäällikkö.

Kulttuuripalvelujen osastoon sijoitettaisiin suoraan kuntalaisille tuotettavat palvelut. Toiminta perustuu alueelliseen tehtäväjakoon (alueelliset kulttuuritalot) ja erityistehtäviin. Myös tätä osastoa johtaisi osastopäällikkö.

Yhteispalveluyksikköön tulisivat viraston tukitoiminnot. Yksikköä johtaisi yhteispalvelupäällikkö.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 10.5.2006 merkitä tiedoksi työryhmän muistion sekä lähettää sen kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle kehotuksin toimenpiteisiin ryhtymisestä työryhmän ehdotusten toteuttamiseksi ottaen huomioon myös ruotsinkielisten palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Lautakuntaa kehotettiin samalla tekemään tarvittavat jatkotoimenpide-esitykset Khlle.

Lautakunta käsitteli asiaa 24.5.2006 ja antoi kulttuurijohtajalle tehtäväksi valmistella organisaatiomuutokseen tarvittavat toimenpide-esitykset Kvstolle ja Khlle.

Organisaatiomuutos edellyttää muutoksia lautakunnan sekä kulttuuriasiainkeskuksen johtosääntöosiin. Kaupunginkirjastoa koskeva johtosääntöosa jää ennalleen.

./. Voimassa oleva johtosääntö ja lautakunnan ehdottama uusi johtosääntö ao. osin on jaettu erikseen (liite 2). Valmistelun pohjana on käytetty kaupungin mallijohtosääntöä.

Lautakunta esittää lautakuntaa ja kulttuuriasiankeskusta koskevat johtosääntömuutokset tehtäviksi em. liitteen mukaisesti.

Sääntötoimikunta toteaa (5.9.2006), että se on tarkistanut lautakunnan esityksen kulttuuriasiainkeskuksen organisaatiomuutoksen edellyttämistä johtosääntömuutoksista ja esittää siihen tehtäväksi eräitä muutoksia ja korjauksia seuraavasti:

8 § Organisaatio

Organisaatiota koskevaa 8 §:ää täsmennetään lautakunnan esityksessä mainitun yhteispalveluyksikön osalta siten, että virastossa on kolme osastoa: kulttuuripolitiikka, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelut. Yhteispalvelujen päällikkönä on yhteispalvelupäällikkö.

10–12 § Osastojen toimialat

Johtosääntöä täydennetään osastojen toimialaa koskevilla pykälillä vakiintuneen johtosääntökäytännön mukaisesti.

Edellä sanottujen muutosten lisäksi toimikunta esittää johtosääntöön tehtäväksi eräitä teknisiä ja stilistisiä tarkistuksia.

Toimikunta on kuullut asiantuntijana mm. kulttuurijohtaja Pekka Timosta kulttuuriasiainkeskuksesta.

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto puoltaa (19.9.2006) johtosääntömuutoksen hyväksymistä sääntötoimikunnan esittämässä muodossa.

Khs katsoo, että johtosäännön tarkistukset lautakunnan ja kulttuuriasiainkeskuksen osalta olisi hyväksyttävä sääntötoimikunnan tarkistamassa muodossa.

Asiaan liittyvät palvelujen kehittämis- ja virkajärjestelyt ym. käsitellään erikseen. Ruotsinkielisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tulee kuulumaan kulttuuripolitiikka-osastoon. Osastoon siirretään ruotsin kieltä äidinkielenään puhuva henkilö. Kulttuuripalvelut-osasto tulee tuottamaan ruotsinkielisiä palveluja.

Lisäksi teknisenä tarkistuksena myös kaupunginkirjastoa koskevan johtosääntöosan pykälien numerointia olisi muutettava ja sen loppuun olisi sisällytettävä määräys ulkopuolisille tehtävistä esityksistä ja annettavista lausunnoista vastaavasti kuin kulttuuriasiankeskuksen kohdalla on tehty.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 1.1.2007 lukien Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön I ja II luvun seuraavasti:

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA

1 §

Toimiala Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta ja sen alaiset Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Helsingin kaupunginkirjasto vastaavat osaltaan kaupungin kulttuuritoimesta ja yleisestä kirjastotoimesta sekä yleisten kirjastojen keskuskirjastolle kuuluvista tehtävistä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

2 §

Lautakunta Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

3 §

Esittely Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastonsa asiat, ellei hän ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi.

4 §

Läsnäolovelvollisuus Viraston päälliköllä ja lautakunnan määräämillä muilla henkilöillä on velvollisuus olla saapuvilla lautakunnan kokouksissa.

5 §

Lautakunnan pöytäkirja Pöytäkirjaa pitää lautakunnan määräämä viranhaltija.

6 §

Lautakunnan tehtävät Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 valvoa, että virastot toimivat vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti

2 hyväksyä osaltaan virastoille tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista

3 päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista, sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

4 päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja valvoa avustusten käyttöä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

5 hyväksyä tilahankkeita koskevat tarveselvitykset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

6 hyväksyä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muita kuin tilahankkeita koskevat suunnitelmat ja piirustukset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

7 päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista

8 päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta kerrallaan kauintaan viiden vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi kauintaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta, sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle antamisesta ja muusta käyttöön luovuttamisesta

9 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta

10 päättää virastojen hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta luovuttamisesta lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta

11 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa virastojen hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon

12 myöntää vahingonkorvaus silloin, kun kaupunki on virastoja koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vahingonkorvauksen

13 myöntää kokonaan tai osittain vapautus virastojen henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka-tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

14 myöntää vapautus virastoille tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

15 asettaa, kun asian laatu sitä erityisesti edellyttää, valmistelemaan määrättyä asiaa tilapäinen jaosto, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta on määrätty

16 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa virastoille annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta ja käytöstä, ellei ole määrännyt näitä tehtäviä viranhaltijalle

17 vahvistaa taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetut opetussuunnitelmat, ellei ole antanut tätä tehtävää viranhaltijalle.

HELSINGIN KAUPUNGIN KULTTUURIASIAINKESKUS

7 §

Toimiala Virasto edistää ja tukee osaltaan kulttuuri- ja taide-elämää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

8 §

Organisaatio Virastossa on seuraavat osastot:

- kulttuuripolitiikka

- kulttuuripalvelut

- yhteispalvelut.

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on kulttuurijohtaja. Kulttuuripolitiikan ja kulttuuripalvelujen päällikkönä on osastopäällikkö sekä yhteispalvelujen päällikkönä yhteispalvelupäällikkö. Virastossa on lisäksi muuta henkilökuntaa.

9 §

Johtaminen Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Kulttuurijohtaja huolehtii kulttuuriasiainkeskuksen, kaupunginkirjaston, kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja kaupungin taidemuseon välisestä yhteistyöstä.

10 §

Kulttuuripolitiikan toimiala

Osasto vastaa virastolle kuuluvista kulttuuripoliittisista tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11 §

Kulttuuripalvelujen toimiala

Osasto vastaa virastolle kuuluvien kulttuuripalvelujen järjestämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

12 §

Yhteispalvelujen toimiala

Osasto vastaa viraston keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

13 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 siirtää viraston palveluksessa oleva henkilö ja vastaava virka tai tehtävä viraston osastosta toiseen asianomaisia esimiehiä, asianomaista henkilöä sekä tämän sitä pyytäessä luottamusmiestä kuultuaan

3 panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

4 hakea kaupungin puolesta, lukuun ottamatta Euroopan Unionin rahoitusta, viraston toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet ja käyttää näissä asioissa kaupungin puhevaltaa

5 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan määräämät muut tehtävät.

14 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja viraston päällikön määräämät tehtävät.

15 §

Estyneenä oleminen Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

16 §

Kelpoisuusvaatimukset Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja.

17 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

18 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee kaupunginkirjastoa koskevan mainitun johtosäännön III luvun osalta 1.1.2007 lukien

1 todeta nykyisten pykälien numeroinnin vastaavasti muuttuvan ja

2 lisätä luvun loppuun uuden 28 §:n seuraavasti:

28 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee 1.1.2007 lukien kumota 10.12.1997 hyväksymänsä kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa koskevan I luvun sekä kulttuuriasiainkeskusta koskevan II luvun niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee, että ennen johtosääntömuutosten voimaan tuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Kulttuuriasiainkeskuksen organisaatiotyöryhmän esitys 20.4.2006
	Liite 2	Kulttuuri- ja kirjastotoimen voimassa oleva johtosääntö (Kvsto 10.12.1997)

HELSINGIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMAN 2006 - 2008 HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-1861

./. Khs toteaa, että esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 1 olevan kolmannen tasa-arvosuunnitelmaehdotuksen on laatinut työryhmä, jossa ovat olleet mukana henkilöstökeskuksen edustajien lisäksi virastojen ja laitosten edustajat, tasa-arvotoimikunnan edustaja ja edustajat henkilöstöjärjestöistä sekä työsuojelusta kaupungin työsuojeluvaltuutettu.

Tasa-arvosuunnitelman valmistelutyössä on otettu huomioon 1.6.2005 voimaan tulleesta uudistetusta laista naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta johtuvat muutokset. Pääosin valmistelutyö on kuitenkin perustunut voimassa olevaan toiseen tasa-arvosuunnitelmaan, virastojen ja laitosten tasa-arvosuunnitelmiin sekä tasa-arvotyöstä saatuihin kokemuksiin.

Tasa-arvosuunnitelmaehdotus

Tasa-arvosuunnitelmassa on kaksi osaa, toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa käsitellään tasa-arvon toteutumista kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Henkilöstöpoliittisessa osassa tarkastellaan työnantajan toimintaa tasa-arvon edistämiseksi.

Kaupungin tasa-arvosuunnitelma sisältää periaatteellisia kannanottoja tasa-arvon edistämiseksi. Kaupungin tasa-arvosuunnitelma sekä tasa-arvolaki antavat virastoille ja liikelaitoksille viitekehykset, joiden puitteissa ne tekevät omaa tasa-arvosuunnittelua. Virastojen ja liikelaitosten tasa-arvosuunnitelmissa tai vastaavissa esitetään ne käytännön toimenpiteet, joilla vaikutetaan tasa-arvon tosiasialliseen edistämiseen käytännössä sekä palvelutoiminnassa että henkilöstöpolitiikassa.

Virastot ja liikelaitokset voivat sisällyttää henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteet osaksi mm. henkilöstö- tai palkitsemisohjelmia. Näin ollen näistä kootaan yksi asiakirjakokonaisuus, jolloin erillistä tasa-arvosuunnitelmaa ei tarvita. Samoin toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma voidaan liittää osaksi vuosittaista toimintasuunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelmaehdotuksesta saadut lausunnot

./. Tasa-arvosuunnitelmaehdotus on ollut lausuntokierroksella seuraavissa virastoissa ja liikelaitoksissa: kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, liikennelaitos, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto, rakennusvirasto, sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Lausunnot ovat erillisenä liitteenä 2. Virastot ja liikelaitokset pitävät tasa-arvosuunnitelmaa monipuolisena ja kattavana sekä uudistetun tasa-arvolain mukaisena. Erityisesti kannatettiin jakoa toiminnalliseen ja henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitelmaan. Hyvänä pidettiin myös vaihtoehtoa liittää tasa-arvosuunnitelman tavoitteet osaksi mm. henkilöstö- tai palkitsemisohjelmia ja toimintasuunnitelmaa. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman yksityiskohtaisuuden tasosta oli kuitenkin ristiriitaisia näkemyksiä. Osaltaan yksityiskohtaisia esimerkkejä pidettiin hyvinä ja valaisevina, kun taas joidenkin mielestä niitä ei ole perusteltua käyttää koko kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa.

Parannusehdotuksina terveyskeskus ehdottaa, että lause (s. 6) ”Terveyskeskus edistää helsinkiläisten terveyttä ja vähentää terveyden eriarvoisuutta” muutettaisiin terveyskeskuksen strategian mukaiseksi, jolloin lause kuuluisi: ”Helsinkiläisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen.” Kaupungin yhteisen tasa-arvosuunnitelman antaman viitekehyksen puitteissa olisi perusteltua käyttää kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa samanlaisia ilmauksia kuin virastojen ja liikelaitosten strategioissa. Tämä korjaus on tehty.

Sosiaalivirasto puolestaan ehdottaa kokonaisvaltaisempaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jolloin huomioon otettaisiin myös yhdenvertaisuuslakiin liittyvät syrjintäperusteet (kuten ikä, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, etninen ja kansallinen alkuperä, uskonto, kieli, vakaumus ja mielipide).

Nuorisoasiainkeskuksen mielestä muutamat konkreettiset esimerkit tasa-arvon edistämisestä eivät ole relevantteja, eikä niiden yhteyttä naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon ole helposti löydettävissä.

Rakennusvirasto ja kiinteistövirasto kiinnittävät huomiota esimies- ja johtajakoulutukseen. Virastojen mielestä esimiestaitojen päivittäminen ja ylläpitäminen eivät ole sukupuolesta riippuvaisia, vaan on olennainen asia molemmille sukupuolille hyvien johtajien ja esimiesten takaamiseksi kaupungille tulevaisuudessakin.

Henkilöstökeskuksen esitys

Henkilöstökeskus on täsmentänyt työryhmän laatimaa ehdotusta saatujen lausuntojen ja henkilöstötoimikunnassa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Henkilöstökeskus ja työryhmä toteavat, että varsinkin toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös muita kuin sukupuolista syrjimättömyyttä (esim. maahanmuuttajia) koskevia kannanottoja, mikäli ne sopivat luontevasti samassa asiayhteydessä esitettäviksi. Pääasiassa tasa-arvosuunnitelmassa keskitytään kuitenkin tasa-arvolain mukaisesti naisten ja miesten välisen tasa-arvon tarkasteluun.

Henkilöstökeskus pitää tarkoituksenmukaisena, että tasa-arvosuunnitelmassa, varsinkin sen toiminnallisessa osassa, on otettu periaatetasoa yksityiskohtaisemmin kantaa eräisiin kuntalaisten kannalta keskeisiin palveluihin, joissa nais- ja miesnäkökulmalla voidaan katsoa olevan merkitystä.

Henkilöstökeskus pitää myös tärkeinä ja oikeansuuntaisina rakennusviraston ja kiinteistöviraston esimies- ja johtajakoulutuksen osalta esittämiä näkemyksiä.

Tasa-arvotyön seuranta ja arviointi

Kaupunginhallinnossa tasa-arvotyön edistämis-, kehittämis- ja seurantavastuu on henkilöstökeskuksella. Kaupungin henkilöstötoimikunta seuraa kaupunkityönantajan ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista koko kaupungin tasolla. Virastojen ja liikelaitosten yhteistoimintaelimet seuraavat virasto- ja liikelaitoskohtaisten tasa-arvon edistämistoimenpiteiden toteutumista.

Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa ja tekee esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta toimikausittain.

Seuranta- ja tilastotiedot esitetään vuosittain julkaistavassa kaupungin henkilöstöraportissa, Tietoja Helsingin kaupungin henkilöstöstä ‑julkaisussa ja työhyvinvointikyselyjen tulosten esittelyissä sekä joka toinen vuosi julkaistavissa Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tilaa koskevassa Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan raportissa ja Helsingin kaupungin työolobarometrissa.

Kaupungin henkilöstötoimikunta on 22.8.2006 käsitellyt ehdotuksen tasa-arvosuunnitelmaksi ja puoltaa sen hyväksymistä nyt esitettävässä muodossa.

Khs toteaa lopuksi, että ehdotus uudistetuksi tasa-arvosuunnitelmaksi on laadittu laajassa yhteistoiminnassa virastojen ja henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelma sisältää kattavasti uudistetun tasa-arvolain vaatimukset ja vastaa hyvin kaupungin tarpeita tasa-arvon kehittämiseksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman vuosille 2006–2008 esityslistan tämän asian erillisen liitteen 1 mukaisena.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 169 2446

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmaksi vuosille 2006 - 2007
	Liite 2	Tasa-arvosuunnitelmaehdotuksesta saadut lausunnot (9 kpl)


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	11.10.2006 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja