KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

 

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

 

19 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKOUSKUTSU

Huom! Kokousaika

 

 

Kokousaika

16.11.2005 klo 15

Kokouspaikka

Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

PUHEENJOHTAJA

 

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

 

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

3

2.11.2005 pöydälle pantu asia
Talousarvio vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 - 2008

3

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

4

2.11.2005 pöydälle pantu asia
Helsingin sisäisen joukkoliikenteen tariffin tarkistaminen 1.1.2006 alkaen

4

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

5

Vuoden 2006 tuloveroprosentin määrääminen

11

 

6

Vuoden 2006 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

13

 

7

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen valinta

17

 

8

Lasten päivähoitojaoston varajäsenen valinta

18

 

9

Nuorisolautakunnan varajäsenen valinta

19

 

10

Kaupunginhallituksen ja ympäristötoimen johtosääntöjen muuttaminen

20

 

11

Hallintosäännön ja johtosääntöjen eräiden määräysten muuttaminen

27

 

12

Kaupungin maa- ja vesialueiden varaamista rakentamiseen koskevat muutokset kaupunginhallituksen johtosääntöön

29

 

13

Munkkisaaren yhteiskäyttötunnelin perustamissuunnitelma

31

 

14

Eräiden määrärahojen siirto

37

 

15

Vuoden 2005 talousarvioon merkittyjen eräiden määrärahojen ylittäminen sekä erään toimintakatteen vahvistaminen

39

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

16

Laakson sairaalan rakennuksen 4 itäosan hankesuunnitelman hyväksyminen

41

 

17

Meilahden yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman hyväksyminen

45

 

18

Pasilan puistoalueen sekä Vallilan korttelin nro 390 osan ym. alueiden (Teollisuuskatu välillä Sturenkatu - Ratapihantie) asemakaavan muuttaminen (nro 11310)

50

 

19

Toukolan tonttien 23100/21 - 24, 27 ja 28 sekä katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11414)

64

 

20

Munkkiniemen tonttien 30076/37 - 39 asemakaavan muuttaminen (nro 11373)

73

 

21

Kiinteistö Oy Malminkartanonkujan, Kiinteistöyhtymä Ajomiehentie 13:n ym. yhtiöiden hakemukset Konalan tontin 32042/17 ja korttelin 32037 asemakaavan muuttamisesta

86

 

22

Pitäjänmäen tonttien 46010/12, 46012/2, 5 ja 7, 46013/3, 46014/8, 9, 15 - 17 ym. alueiden (Valimotien varren korttelit) asemakaavan muuttaminen (nro 11298)

91

 

23

Laajasalon tontin 49117/1 ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11403)

123

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

24

Eron myöntäminen hankintajohtaja Veijo Uotiselle ja avoimen viran väliaikaisen hoitajan määrääminen

132

 

 

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

2.11.2005 pöydälle pantu asia

TALOUSARVIO VUODEKSI 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2006 - 2008

 

Khs 2005-148, 2005-149, 2005-341, 2005-342, 2005-343, 2005-369, 2005-370, 2005-371, 2005-352, 2005-353, 2005-354, 2005-355, 2005-356, 2005-351, 2005-357, 2005-358, 2005-359, 2005-344, 2005-360, 2005-361, 2005-363, 2005-364, 2005-365, 2005-366, 2005-367, 2005-368, 2005-470, 2005-471, 2005-472, 2005-473, 2005-474, 2005-475, 2005-476, 2005-477, 2005-478, 2005-479, 2005-480, 2005-481, 2005-482, 2005-483, 2005-484, 2005-485, 2005-486, 2005-487, 2005-488, 2005-489, 2005-490, 2005-491, 2005-492, 2005-493, 2005-494, 2005-495, 2005-496, 2005-497, 2005-498, 2005-499, 2005-500, 2005-501, 2005-502, 2005-503, 2005-504, 2005-505, 2005-506, 2005-507, 2005-508, 2005-509, 2005-510, 2005-511, 2005-512, 2005-513, 2005-514, 2005-515, 2005-1952

Mietinnöt 7 ja 8 - 2005

 

Khs toteaa, että talousarvio vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006–2008 sisältyvät Khn mietintöön nro 7–2005. Talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuutettujen tekemät talousarvioaloitteet sisältyvät mietintöön nro 8–2005.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen talousarvioksi vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaehdotuksen ohjeellisena vuosille 2006–2008 kaupunginhallituksen mietinnön
nro 7–2005 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Manninen Lauri A., talousarviopäällikkö, puhelin 169 2231

 

 

LIITTEET

Liite 1

Mietintö 7 - 2005

 

Liite 2

Mietintö 8 - 2005

 

Liite 3

Pöytäkirjanote Khn käsittelystä 17.10.2005

 

Liite 4

Kvstossa 2.11.2005 tehdyt vastaehdotukset ja esitetyt toivomusponnet

 

 

 

 

4

2.11.2005 pöydälle pantu asia

HELSINGIN SISÄISEN JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIN TARKISTAMINEN 1.1.2006 ALKAEN

 

Khs 2005-1849

 

Joukkoliikennelautakunta esittää (16.8.2005) mm., että matkakorttimaksu on 1.1.2006 alkaen 8,00 euroa ja että Helsingin sisäisen tariffin lippujen hinnat olisivat 1.1.2006 alkaen seuraavat:

 

Lippulaji

Nykyhinta

Ehdotus

Muutos

 

euroa

euroa

%

 

 

 

 

Kertalippu, aikuiset

2,00

2,20

10,0

Kertalippu, lapset 7–16 v

1,00

1,10

10,0

Tekstiviestilippu

1,90

2,00

5,3

Automaatista myytävä kertalippu, aikuiset

2,00

2,00

0,0

Automaatista myytävä kertalippu, lapset 7–16 v

1,00

1,00

0,0

Ennakkolippu, hallintokunta, aikuiset

3,40

3,80

11,8

Ennakkolippu, hallintokunta, lapset 7–16 v

1,70

1,90

11,8

Suomenlinnalippu, aikuiset

3,60

4,00

11,1

Suomenlinnalippu, lapset 7–16 v

1,80

2,00

11,1

Raitiovaunulippu, aikuiset

1,80

2,00

11,1

Ennakkoon myytävä raitiovaunulippu, aikuiset

1,50

–

 

Kimppalippu

8,00

–

 

Arvolippu, aikuiset

1,70

1,82

7,1

Arvolippu, lapset 7–16 v

0,70

0,75

7,1

Arvolippu, alennusryhmä 1

1,28

1,37

7,0

Arvolippu, alennusryhmä 2

0,85

0,91

7,1

Arvolippu, raitiovaunu, aikuiset

1,28

1,37

7,0

Päivälippu, aikuiset ma–pe klo 9.00–14.00

1,40

–

 

Kausilippu (14 pv) aikuiset

20,50

21,80

6,3

lisäpäivä

1,20

1,25

4,2

Kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v

8,70

9,40

8,0

lisäpäivä

0,50

0,52

4,0

Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 1

15,60

16,60

6,4

lisäpäivä

0,89

0,94

5,6

Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 2

10,50

11,00

4,8

lisäpäivä

0,59

0,62

5,1

Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), aikuiset

33,80

35,60

5,3

lisäpäivä

1,93

2,04

5,7

Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v

17,00

17,80

4,7

lisäpäivä

0,96

1,02

6,3

Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), aikuiset

31,20

–

 

lisäpäivä

1,78

–

 

Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), lapset
7–16 v

15,60

–

 

lisäpäivä

0,89

–

 

Aamuyönlippu, kertalippu

3,00

3,30

10,0

Aamuyönlippu, arvolippu

2,50

2,70

8,0

Matkailijalippu, aikuiset – 1 vrk

5,40

5,90

9,3

Matkailijalippu, aikuiset – 3 vrk

10,80

11,80

9,3

Matkailijalippu, aikuiset – 5 vrk

16,20

17,70

9,3

Matkailijalippu, lapset – 1 vrk

2,70

2,90

7,4

Matkailijalippu, lapset – 3 vrk

5,40

5,90

9,3

Matkailijalippu, lapset – 5 vrk

8,10

8,80

8,6

 

Vielä lautakunta päätti kehottaa liikennelaitosta ryhtymään välittömiin tarpeellisiin valmisteluihin, jotta tariffimuutokset saataisiin toteutettua 1.1.2006 alkaen.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa asian käsittelystä lautakunnassa seuraavaa:

 

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Koponen, esittelijän ehdotuksesta poiketen, ehdotti, että ennakkoon myy­tävän lasten kertalipun hinta säilytettäisiin yhdessä eurossa.

 

Koposen ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Lehtinen, esittelijän ehdotuksesta poiketen, ehdotti, että Helsingin sisäisen tariffin lippujen hinnat olisivat 1.1.2006 alkaen kirjeen liitteen 2 mukaiset.

 

Jäsen Haltia kannatti Lehtisen tekemää esitystä.

 

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Moisio, esittelijän ehdotuksesta poiketen, ehdotti, että Helsingin sisäisen tariffin lippujen hinnat olisivat 1.1.2006 alkaen kirjeen liitteen 3 mukaiset.

 

Puheenjohtaja Karhu kannatti Moision tekemää esitystä.

 

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Ebeling, esittelijän ehdotuksesta poiketen, ehdotti, että Helsingin sisäisen tariffin lippujen hinnat olisivat 1.1.2006 alkaen kirjeen liitteen 4 mukaiset.

 

Jäsen Hirvikangas kannatti Ebelingin tekemää esitystä.

 

Asiassa suoritettiin äänestykset.

 

Äänestyksessä Lehtisen muutosehdotus vastaan Moision muutosehdotus lautakunta päätti äänin 7–2, vähemmistössä puheenjohtaja Karhu ja jäsen Moisio, hyväksyä Lehtisen tekemän esityksen.

 

Äänestyksessä Ebelingin muutosehdotus vastaan Lehtisen muutosehdotus lautakunta päätti äänin 4–5, vähemmistössä jäsenet Ebeling, Hirvikangas, Rissanen ja Snäll, hyväksyä Lehtisen tekemän esityksen.

 

Äänestyksessä esittelijän päätösehdotus vastaan Lehtisen muutosehdotus lautakunta päätti äänin 4–5, vähemmistössä jäsenet Ebeling, Hirvikangas, Rissanen ja Snäll, hyväksyä Lehtisen tekemän esityksen.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (25.8.2005) mm., että 16.8.2005 esitetyn mukaiseen tariffilaskelman kahden lippulajin taksoihin on syytä tehdä tarkistus.

 

Suomenlinnalippu, aikuiset ja lapset (7–16 v)

 

Esitetyn mukaisessa tariffissa on Suomenlinnalipun hinta 4 euroa (lapset 2 euroa). Kun automaatista myytävän kertalipun hinta korottamattomana jäi 2 euron tasolle (lapset 1 euroa), on Suomenlinnalipun hinnan tarkoituksenmukaista olla alle kaksi kertaa kertalipun hinnan. Lautakunta esittää aikuisten lipun hinnaksi 3,80 euroa ja lasten lipun hinnaksi 1,80 euroa.

 

Raitiovaunulippu, aikuiset

 

Esitetyn mukaisessa tariffissa on raitiovaunulipun hinta 2,00 euroa. Raitiovaunulippuja myydään myös keskustan lipunmyyntiautomaateissa. Lautakunta katsoo, että raitiovaunulipun hinta automaattimyynnin osalta on syytä täsmentää 1,90 euroon, jotta ohjausvaikutus lipun hankkimiseksi etukäteen toimisi. Raitiovaunulippuja myydään vuositasolla automaateista n. 12 000 kappaletta.

 

Edellä esitettyjen täsmennysten vaikutus lipputuloihin on vähäinen. Myös keskimääräinen tariffinkorotusprosentti on täsmennykset huo­mioon ottaen edelleen 4,2 %.

 

Lautakunta päätti tarkentaa esitystään 16.8.2005 siten, että Helsingin sisäisen pahvilipputariffin seuraavien lippulajien hinnat ovat 1.1.2006 alkaen:

 

Lippulaji

Nykyhinta

Ehdotus

Muutos

 

euroa

euroa

%

 

 

 

 

Suomenlinnalippu, aikuiset

3,60

3,80

5,6

Suomenlinnalippu, lapset 7–16 v

1,80

1,90

5,6

Raitiovaunulippu, aikuiset (automaatista myytävä)

1,80

1,90

5,6

 

./.                   Khs toteaa, että joukkoliikennelautakunnan esittelijän ehdotus 16.8.2005 tariffin korotukseksi liitteineen on erillisenä liitteenä 1 ja lautakunnan kirjeen 16.8.2005 liitteet ovat liitteinä 2–4.

 

Khn esitys perustuu talousarvioneuvotteluissa saavutetun neuvottelu­tuloksen mukaiseen 2,8 %:n lipunhintojen korotukseen ja 96,5 milj.
euron suuruiseen tariffitukeen vuonna 2006. Lipputuotoksi arvioidaan 105,7 milj. euroa.

 

./.                   Tuottolaskelma, taksataulukko ja taksojen vertailu nykyhintoihin ovat liitteinä 5–7.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee tarkistaa Helsingin sisäistä joukkoliikenteen tariffia 1.1.2006 lukien seuraavasti:

 

euroa

 

 

Kertalippu, aikuiset

2,20

Kertalippu, lapset 7–16 v

1,10

Tekstiviestilippu

2,00

Automaatista myytävä kertalippu, aikuiset

2,00

Automaatista myytävä kertalippu, lapset 7–16 v

1,00

Ennakkolippu, hallintokunta, aikuiset

3,80

Ennakkolippu, hallintokunta, lapset 7–16 v

1,90

Suomenlinnalippu, aikuiset

3,80

Suomenlinnalippu, lapset 7–16 v

1,90

Raitiovaunulippu, aikuiset

2,00

Automaatista myytävä raitiovaunulippu, aikuiset

1,80

Arvolippu, aikuiset

1,80

Arvolippu, lapset 7–16 v

0,74

Arvolippu, alennusryhmä 1

1,35

Arvolippu, alennusryhmä 2

0,90

Arvolippu, raitiovaunu, aikuiset

1,35

Kausilippu (14 pv) aikuiset

21,40

– lisäpäivä

1,22

Kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v

9,10

– lisäpäivä

0,51

Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 1

16,00

– lisäpäivä

0,92

Kausilippu (14 pv), alennusryhmä 2

10,80

– lisäpäivä

0,61

Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), aikuiset

34,60

– lisäpäivä

1,98

Haltijakohtainen kausilippu (14 pv), lapset 7–16 v

17,30

– lisäpäivä

0,99

Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), aikuiset

34,60

– lisäpäivä

1,98

Henkilökohtainen yleiskausilippu (14 pv), lapset 7–16 v

17,30

– lisäpäivä

0,99

Aamuyönlippu, kertalippu

3,30

Aamuyönlippu, arvolippu

2,65

Matkailijalippu, aikuiset – 1 vrk

6,00

Matkailijalippu, aikuiset – 3 vrk

12,00

Matkailijalippu, aikuiset – 5 vrk

18,00

Matkailijalippu, lapset – 1 vrk

3,00

Matkailijalippu, lapset – 3 vrk

6,00

Matkailijalippu, lapset – 5 vrk

9,00

 

Matkakorttimaksu on 1.1.2006 alkaen 8,00 euroa.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITTEET

Liite 1

Joukkoliikennelautakunnan esittelijän esitys, esityslistateksti 16.8.2005 liitteineen

 

Liite 2

Joukkoliikennelautakunnan kirjeen liite 2

 

Liite 3

Joukkoliikennelautakunnan kirjeen liite 3

 

Liite 4

Joukkoliikennelautakunnan kirjeen liite 4

 

Liite 5

Tuottolaskelma

 

Liite 6

Taksataulukko

 

Liite 7

Taksojen vertailu nykyhintoihin

 

 

 

 

5

VUODEN 2006 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN

 

Khs 2005-1952

 

Khs toteaa, että kuntalain 66 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

 

Viimeisimmässä ennusteessa arvioidaan kunnan tuloveron kertymäksi kuluvalta vuodelta 1 658,6 milj. euroa, mikä on 40 milj. euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Vuoden 2004 kunnallisveron tuottoon verrattuna lisäystä on vain 58,1 milj. euroa.

 

Yhteisöveron tuotoksi on ennakoitu 207 milj. euroa eli 17 milj. euroa talousarviota vähemmän. Vuoden 2004 tilinpäätöksessä esitetty yhteisöveron tuotto oli 211,3 milj. euroa eli 3,8 milj. euroa enemmän kuin arvio kuluvalle vuodelle osoittaa. Kiinteistöveron tuoton sen sijaan odotetaan ylittävän 2,5 milj. eurolla talousarvioon merkityn summan. Kaiken kaikkiaan verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan jäävän 54,1 milj. euroa talousarviota alhaisemmaksi vuonna 2005.

 

Kaupungin talouden saattaminen tasapainoon niin, että käyttötalouden vuosikate ilman liikelaitoksia kattaa poistot ja investoinnit, on edelleenkin haastava tavoite. Helsinki on viime vuosina onnistunut suurista kau­pungeista parhaiten pitämään menotaloutensa kurissa. Tulopuolella yhteisöverotuoton edelleen jatkuva supistuminen luo paineita tulopohjan vahvistamiseen kokonaisuutena. Helsingissä tuloveron kasvuvauhti asu­kasta kohti on jo usean vuoden ajan ollut vain noin puolet koko maan kasvusta.

 

Talousarviota valmisteltaessa talouden kehityksen on arvioitu jatkuvan verrattain vakaana ja kunnan tuloveron tuotto on arvioitu 1 700 milj. euroksi 17,5 %:n verokannan perusteella.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee vahvistaa vuoden 2006 tuloveroprosentiksi 17,5 %.

 

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

 

 

 

 

 

6

VUODEN 2006 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN

 

Khs 2005-1952

 

Khs toteaa, että kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella.

 

Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen kiinteistöveroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Kunta voi halutessaan vahvistaa erillisen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille, voimalaitosrakennuksille ja eräin edellytyksin myös rakentamattomalle rakennuspaikalle ja yleishyödyllisille yhteisöille.

 

Kun kaupungin alueella ei ole muita kuin kaupungin itsensä omistamia voimalaitosrakennuksia ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten sekä rakentamattomien rakennuspaikkojen verotusarvo on niin pieni, että erillisen kiinteistöveroprosentin määräämisellä ei ole taloudellista merkitystä kaupungille, ja kun Khn mielestä sellaisia perusteita, joiden perusteella yleishyödyllisille yhteisöille tulisi määrätä poikkeava veroprosentti, ei ole, ei näille kiinteistöille olisi voimassa olevan kiinteistöverolain mukaisesti tarkoituksenmukaista määrätä erillistä veroprosenttia. Näin ollen Kvston tulisi määrätä ainoastaan yleinen kiinteistöveroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti.

 

Khs toteaa lisäksi, että eduskunnalle on jätetty hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 145/2005vp), jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden 2006 alusta lukien. Lakiesityksessä ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia:

 

Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään yhden prosenttiyksikön kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 3,00 prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia ei kuitenkaan sovellettaisi yhteen sellaiseen rakentamattomaan rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omista­maan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus, jollei kun­nanvaltuusto toisin määrää.

 

Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti ehdotetaan korotettavaksi 2,50 prosenttiin nykyisestä 2,20 prosentista (ydinvoimala) ja 1,40 prosentista (muu voimala). Erilliset voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten veroprosentit yhdistettäisiin yhdeksi voimalaitosten veroprosentiksi. Voimalaitosten veroprosenttia ei enää sovellettaisi pieniin vesi- ja tuulivoimaloihin, vaan niihin tulisi sovellettavaksi yleinen kiinteistöveroprosentti.

 

./.                   Hallituksen esitys 145/2005 on tämän asiakohdan erillisenä liitteenä 1.

 

Vuoden 2006 verotuksessa kiinteistöverolain 11–14 §:ssä määrätyt kiinteistöveroprosenttien rajat ovat (HE 145/2005 esitetyt muutokset suluissa):

 

yleinen kiinteistöveroprosentti 0,50–1,00,

 

vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22–0,50,

 

muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä 0,50–1,00 vaihteluvälin rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti,

 

rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00–3,00 (HE 145/2005 12 b § vähintään yhden prosenttiyksikön yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 3,00 prosenttia),

 

yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin alaraja 0,00,

 

voimalaitosten veroprosentin yläraja on 1,40 (HE 145/2005 yläraja on 2,50) ja

 

ydinvoimalaitokseen kuuluvien rakennusten veroprosentti 2,20 (HE 145/2005 sama kuin voimalaitosten veroprosentti, yläraja 2,50).

 

Verohallitus on 14.10.2005 antamissaan ohjeissa todennut seuraavaa:

 

Jos kiinteistöveroprosenttien ilmoittamiselle säädetty määräaika päättyy ennen kuin laki kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 145/2005) tulee voimaan, muuttuneen lainsäädännön mukaan määrättävät kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle välittömästi päätöksenteon jälkeen, viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä samalla tavalla kuin muut 2006 veroprosentit ilmoitetaan. Verohallitus korostaa sitä, että muut kuin muuttuneen lainsäädännön mukaiset kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava normaalissa määräajassa marraskuun 17. päivään mennessä.

 

Vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa on kiinteistöveron tuotoksi ar­vioitu vakituisten asuinrakennusten osalta n. 17 milj. euroa ja muun kiinteistöomaisuuden osalta n. 104 milj. euroa eli yhteensä 121 milj. euroa. Arvio perustuu laskelmaan, jossa kiinteistöveroprosentit ovat samat kuin vuonna 2005 eli asuinrakennusten osalta 0,22 % ja muilta osin 0,70 % kiinteistön verotusarvosta. Rakentamattomien rakennuspaikkojen yhdellä prosenttiyksiköllä korotettu kiinteistövero lisää veron tuottoa Helsingissä suhteellisen vähän. Talousarviossa on otettu huomioon 0,7 milj. euroa hallituksen esityksen mukaisen muutoksen lisätuottona.

 

Kiinteistöviraston tuoreen selvityksen mukaan lain tarkoittamia rakentamattomia rakentamispaikkoja on Helsingissä 210 kappaletta. Näistä kerrostalotontteja on 35 kpl ja pientalotontteja 175 kpl. Pientalotonteista 56 kpl rajautuu saman omistajan naapuritonttiin.

 

Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tontinhintojen vuotuinen nousu ylittää selvästi rakentamattoman tontin omistajalle kiinteistöveron korotuksesta aiheutuvan vuosikustannuksen, joten lain kannustevaikutus jää tavoittamatta.

 

Khs on valmistellut esityksensä kiinteistöveroprosenteiksi voimassa olevan lainsäädännön asettaman aikataulun puitteissa. Laissa asetettu takaraja seuraavan vuoden kiinteistöveroprosentin ilmoittamiseksi vero­hallinnolle on 17. marraskuuta. Mikäli kuitenkin kiinteistöverolain edellä esitetty muutos tulee voimaan sisällöltään muuttumattomana, pitää Khs tarkoituksenmukaisena, että Kvsto tekee tässä yhteydessä ehdollisen päätöksen kiinteistöveroprosenttien määräämiseksi rakentamattomille rakennuspaikoille.

 

Khs toteaa vielä, että Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat tehneet valtuustoilleen vastaavanlaiset esitykset käsittelyssä olevan hallituksen esityksen osalta.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee määrätä vuoden 2006 yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,70 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi 0,22.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee ehdolla, että hallituksen esitykseen eduskunnalle 145/2005 laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta sisältyvä 12 b § astuu voimaan hallituksen esittämässä muodossa, määrätä vuonna 2006 rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentiksi 1,70.

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee ehdolla, että hallituksen esitykseen eduskunnalle 145/2005 laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta sisältyvä 12 b § astuu voimaan hallituksen esittämässä muodossa, että sellaiseen rakentamattomaan yhteen rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus, ei sovelleta edellä mainittua korotettua veroprosenttia.

 

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296

 

 

LIITE

HE kiinteistöverolain muuttamisesta 145/2005vp

 

 

 

 

7

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

 

Khs 2005-431

 

Aysu Shakir (SDP) pyytää (14.10.2005) vapautusta kulttuuri- ja kirjastolauta­kunnan varajäsenen luottamus­toimesta, koska opiskelee ulkomailla ajanjaksona 5.9.2005–15.6.2006.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Aysu Shakirin Päivi Lipposen henkilökohtaiseksi vara­jäseneksi kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajä­sen toimikauden jäljellä olevak­si ajaksi.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

 

1                          myöntää Aysu Shakirille va­pautuksen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen luot­tamustoimesta sekä

2                          valita projektiassistentti Anna Kirstinän Päivi Lipposen uudeksi henkilökoh­taiseksi vara­jäseneksi kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan vuo­den 2008 lopussa päättyväksi toimikau­dek­si.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättä­nee tarkastaa pöy­täkirjan tämän asian osalta heti.

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

 

 

 

 

 

8

LASTEN PÄIVÄHOITOJAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA

 

Khs 2005-931

 

Anu Uhtio (Vihr.) pyytää (25.10.2005) vapautusta sosiaalilauta­kunnan lasten päivähoitojaoston varajäsenen luottamus­toimesta, koska hänet on valittu 1.11.2005 lukien lisäjäseneksi lapsiperhejaostoon.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Anu Uhtion Kirsikka Bonsdorffin henkilökohtaiseksi vara­jäseneksi em. jaostoon toimikaudek­si 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajä­sen toimikauden jäljellä olevak­si ajaksi.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

 

1                          myöntää Anu Uhtiolle va­pautuksen sosiaalilautakunnan lasten päivähoitojaoston varajäsenen luot­tamustoimesta sekä

2                          valita Kirsikka Bonsdorffille uuden henkilökoh­taisen vara­jäsenen sosiaalilautakunnan lasten päivähoitojaostoon vuo­den 2008 lopussa päättyväksi toimikau­dek­si.

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

 

 

 

 

 

9

NUORISOLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

 

Khs 2005-2301

 

Samira Kuisma (SDP) pyytää (17.10.2005) vapautusta nuorisolauta­kunnan varajäsenen luottamus­toimesta lisääntyneiden työtehtävien vuoksi.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Samira Kuisman Petra Toivosen henkilökohtaiseksi vara­jäseneksi nuorisolautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajä­sen toimikauden jäljellä olevak­si ajaksi.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

 

1                          myöntää Samira Kuismalle va­pautuksen nuorisolautakunnan varajäsenen luot­tamustoimesta sekä

2                          valita Petra Toivoselle uuden henkilökoh­taisen vara­jäse­nen nuorisolautakuntaan vuo­den 2008 lopussa päättyväksi toimikau­dek­si.

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

 

 

 

 

 

10

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2005-1306

 

Khs esittää Khn sekä ympäristötoimen johtosääntöjä tarkistettavaksi mm. kaupunginjohtajan sekä ympäristöjohtajan toimivallan osalta vastaamaan kaupungin valmiusohjeessa määrättyjä johtamis- ja viestijärjestelyjä. Helsingin kaupungin valmiusohje sisältää koko kaupungin hallinnolle yhteiset periaatteet varautumiselle poikkeusoloihin.

 

Ympäristönsuojelulain 102 §:n mukaan kunnan on varauduttava käytettävissään olevin keinoin toimiin, joilla estetään valtioneuvoston asetukseen perustuvan ilmanlaadun raja-arvon mahdollinen ylittyminen kunnan alueella. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan tiedotettava ja varoitettava väestöä ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin tai annettava määräyksiä liikenteen rajoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

 

Ympäristökeskus on kaupungin valmiusohjeen perusteella yhteistyössä muiden asianomaisten tahojen kanssa laatinut valmiussuunnitelman mm. vakavia ilmansaastumistilanteita varten. Khs on sittemmin 31.1.2005 ympäristönsuojelulain nojalla hyväksynyt valmiussuunnitelman koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpioksidipitoisuuden kohoamiseen. Suunnitelmassa, jossa on esitetty toimintamalli, kuvattu tiedottaminen ja vastuut sekä toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, on kolme valmiustilaa: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius.

 

./.                   Valmiustilat ja toimenpiteet on kuvattu erillisessä liitteessä 1.

 

Voimassa olevan ympäristötoimen johtosäännön mukaan ympäristökeskuksen virastopäällikön eli ympäristöjohtajan tehtävänä on tehdä esitykset ilman laadun raja-arvon ylittyessä tarpeellisiin toimiin ryhtymisestä tai määräysten antamisesta. Toimivalta raja-arvon ylittyessä täysvalmiuden aikaisten määräysten antamiseen on Khn johtosäännön 15 §:n mukaan kaupunginjohtajalla.

 

Ympäristötoimen johtosääntöä esitetään tarkistettavaksi siten, että valmiussuunnitelmassa esitetty ympäristöjohtajan vastuulle kuuluva määräysten antaminen kaupungin siirtymisestä perus- ja tehostettuun valmiuteen sekä ympäristökeskuksen tehtävänä oleva tiedottaminen ja suositusten antaminen valmiustilanteissa mainitaan säännössä. Myös Khn johtosääntöä kaupunginjohtajan määräysvallan osalta esitetään tarkistettavaksi.

 

Ympäristölautakunta päätti (24.5.2005) tehdä Khlle seuraavan esityksen.

 

Esitys ympäristötoimen johtosäännön muuttamisesta

 

Lautakunta esittää, että Khs tekisi Kvstolle esityksen ympäristötoimen johtosäännön muuttamisesta seuraavasti:

 

1 §, Toimiala, poistetaan toisesta kappaleesta viittaus tuoteturvallisuuslakiin ja lisätään kappaleeseen viittaukset vesihuoltolakiin ja kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin.

 

Lautakunta toimii, ellei toisin ole määrätty, ympäristönsuojeluviranomai­sena, terveydensuojeluviranomaisena, leirintäalueviranomaisena, kemi­kaali- ja elintarvikevalvontaviranomaisena sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetussa laissa, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa, vesihuoltolaissa, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena.

 

7 §, Toimivallan edelleen siirtäminen, poistetaan kappaleesta viittaus tuoteturvallisuuslakiin ja lisätään kappaleeseen viittaukset vesihuoltolakiin ja kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettuun lakiin.

 

Lautakunta voi siirtää ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain, kemikaalilain, terveydensuojelulain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, ulkoilulain, elintarvikelain, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, tartuntatautilain, yksityisestä terveydenhoidosta annetun lain sekä näiden säädösten nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella lautakunnalle annetun tehtävän lautakunnan alaiselle viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin ole säädetty.

 

10 §, Yksiköiden toimiala, lisätään ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikön toimialaa koskevaan kolmanteen kappaleeseen uusi virke koskien valmiustilanteen aikaista suositusten antamista ja tiedottamista.

 

Lisäksi ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö huolehtii ilman laadun heiketessä suositusten antamisesta ja valmiustilanteen aikaisesta tiedottamisesta valmiussuunnitelman ja ympäristöjohtajan antamien määräysten mukaisesti.

 

11 §, Viraston päällikön tehtävät, muutetaan valmiustilanteisiin liittyvä tehtäväkohta 8 siten, että nykyisen sijaan kohdassa selvästi mainitaan tehtävinä määräysten antaminen siirtymisestä perus- ja tehostettuun valmiuteen sekä tarvittaviin toimiin ryhtymisestä ilman laadun heiketessä.

 

8                    määrätä siirtymisestä perus- ja tehostettuun valmiuteen ilmanlaadun heiketessä ja määrätä tarvittaviin toimiin ryhty­misestä kuten tiedottamisesta ja suositusten antamisesta valmiussuunnitelman mukaisesti.

 

Esityksen perustelut       Lautakunta perustelee esitystään seuraavasti:

 

Voimassa olevan johtosäännön 1 §:n toisessa kappaleessa ja 7 §:ssä on viitattu 16.2.2004 kumottuun tuoteturvallisuuslakiin. Toimivalta tuoteturvallisuusvalvontaan kuuluvissa tehtävissä perustuu nyt kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) 11 §:ään. Uusi säännös on sisällöltään sama kuin kumotussa laissa. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettu laki korvasi tuoteturvallisuuslain. Johtosäännön korjaus tältä osin on siten luonteeltaan tekninen oikaisu.

 

Mainittujen säädösten lisäksi ympäristölautakunnalla on toimivaltaa myös suoraan lain nojalla. Toimivalta perustuu vesihuoltolain (119/2001) 4 §:ään, jonka mukaan vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvontaviranomaisten tehtävänä on valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Vesihuoltolaissa ei ole asetettu rajoituksia toimivallan siirtämiselle lautakunnalta viranhaltijalle. Voimassa olevassa johtosäännössä ei ole huomioitu vesihuoltolakiin perustuvaa toimivaltaa, joten johtosääntöä tulee tältä osin täydentää. Kaupungin valmiussuunnitelmassa koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen on esitetty vastuut ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Suunnitelman mukaan ympäristöjohtajan vastuulla on kaupungin määrääminen perus- ja tehostettuun valmiuteen. Lisäksi ympäristökeskukselle kuuluu tiedottaminen ja suositusten antaminen valmiustilanteessa.

 

Ympäristötoimen johtosäännön 10 §:n mukaan ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö huolehtii mm. ympäristön tilan seurannasta ja ympäristönsuojelun valistukseen ja kasvatukseen liittyvistä tehtävistä. Koska ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikön tehtävien hoitamiseen sisältyy runsaasti tiedottamista, on luontevaa että yksikkö huolehtisi myös valmiustilanteen aikaisesta tiedottamisesta. Valmiustilanteeseen liittyvää tiedottamista ja muita tehtäviä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista rinnastaa ympäristökeskuksen normaaliin toimintaan sen erityisluonteen vuoksi. Siten on perusteltua, että valmiustilanteen aikaiset tehtävät on nimenomaisesti ilmaistu johtosäännössä.

 

Nykyisessä johtosäännössä viraston päällikön toimivalta valmiustilanteen osalta on säännelty johtosäännön 11 §:n 8 kohdassa, jonka mukaan viraston päällikön tehtävänä on tehdä esitykset ilmanlaadun raja-arvon ylittyessä tarpeellisiin toimiin ryhtymisestä tai määräysten antami­sesta. Mainittu johtosäännön kohta on epäselvä. Kaupunginkanslian lainopillinen osasto on 2.6.2004 päivätyssä lausunnossaan todennut, että ympäristöjohtajalle ja ympäristökeskukselle kuuluvat valmiustilanteen aikaiset tehtävät tulisi mainita johtosäännössä selvemmin. Kaupunginkanslian lausunto ja muut seikat huomioiden on perusteltua muuttaa johtosääntöä esitetyin tavoin.

 

Sääntötoimikunta toteaa (22.6.2005), että se on tarkistanut ympäristölautakunnan ehdotuksen 24.5.2005 ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi ja esittää siihen seuraavia muutoksia ja korjauksia:

 

10 §              Yksiköiden toimiala

 

Suositusten ja tiedotusten antamista koskevaa mainintaa ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikön tehtävissä on tarkistettu viittauksella Khn ja muiden viranomaisten hyväksymiin ilmanlaadun turvaamista koskeviin päätöksiin.

 

Ilmanlaadun turvaamista koskevat perussäännökset ovat ympäristönsuojelulain 102 §:ssä sekä sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta. Khs on ympäristönsuojelulain nojalla hyväksynyt 31.1.2005 valmiussuunnitelman koskien varautumista liikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden kohoamiseen.

 

11 §              Viraston päällikön tehtävät

 

Viraston päällikön tehtäväkohtaan 8, joka koskee määräysten antamista ilmanlaadun heikentymistilanteissa, on lisätty esitysten tekeminen kaupunginjohtajalle ympäristönsuojelulain edellyttämiin ilmanlaadun turvaamista koskeviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

 

Khn johtosäännön tarkistaminen

 

Toimikunta esittää, että ympäristötoimen johtosäännön muuttamisen yhteydessä tarkistettaisiin samalla Khn johtosäännön 15 §:n 3 kohtaa, joka koskee kaupunginjohtajan toimivaltaa määräysten antamiseen liikenteen rajoittamisesta ilman laadun pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi. Kaupunginjohtajan toimivalta määräysten antamiseen ja toimivallan säädösperusta on tarpeen määritellä johtosäännössä nykyistä täsmällisemmin mainitsemalla ne toimenpiteet, joista kaupunginjohtaja päättää.

 

Lisäksi toimikunta on tehnyt eräitä sääntöteknisiä ja stilistisiä tarkistuksia johtosääntöehdotukseen.

 

Toimikunta on kuullut asiantuntijoina vs. hallintopäällikkö Jorma Nurroa, lakimies Jaakko Autiota ja ympäristötarkastaja Jari Viinasta ympäristökeskuksesta sekä liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutasta kaupunkisuunnitteluvirastosta.

 

./.                   Khn voimassa oleva johtosääntö on erillisenä liitteenä 2 ja  ympäristötoimen voimassa oleva johtosääntö on liitteenä 3.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee tehdä kaupunginhallituksen johtosääntöön sekä ympäristötoimen johtosääntöön seuraavat muutokset:

 

A                   Muutetaan kaupunginhallituksen johtosäännön 15 §:n 3 kohta seuraavasti:

 

15 §

Kaupunginjohtajan tehtävät

 

Kaupunginjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle tai ellei toisin ole määrätty,

 

– –

 

3                    antaa, tarvittaessa asianomaisia viranomaisia kuultuaan, ympäristönsuojelulain 102 §:n nojalla kaupunginhallituksen hyväksymien ilmanlaadun turvaamista koskevien päätösten perusteella määräyksiä liikenteen rajoittamisesta ja pölynsidontatoimenpiteisiin ryhtymisestä sekä joukkoliikenteen maksuttomuudesta

 

B                   Muutetaan ympäristötoimen johtosäännön 1 §:n 2 momentti, 7 §, 10 §:n 3 momentti ja 11 §:n 8 kohta seuraavasti:

 

1 §

Toimiala                            – –

 

Lautakunta toimii, ellei toisin ole määrätty, ympäristönsuojeluviranomai­sena, terveydensuojeluviranomaisena, leirintäalueviranomaisena, kemi­kaali- ja elintarvikevalvontaviranomaisena sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetussa laissa, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa, vesihuoltolaissa, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena.

 

– –

 

7 §

Toimivallan edelleen siirtäminen

 

Lautakunta voi siirtää ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain, kemikaalilain, terveydensuojelulain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, ulkoilulain, elintarvikelain, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain, tartuntatautilain, yksityisestä terveydenhoidosta annetun lain sekä näiden säädösten nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella lautakunnalle annetun tehtävän lautakunnan alaiselle viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin ole säädetty.

 

10 §

Yksiköiden toimiala         – –

 

Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö huolehtii lautakunnan toimialaan kuuluvasta vesistö- ja muusta ympäristötutkimuksesta sekä ympäristön tilan seurannasta, ympäristövaikutusten arviointiin, luonnonsuojeluun, luonnonvarojen käyttöön, luonnon virkistyskäyttöön, maankäytön suunnitteluun, muuhun yhdyskuntasuunnitteluun sekä ympäristönsuojelun valistukseen ja -kasvatukseen liittyvistä tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö huolehtii ilman laadun turvaamiseksi tarvittavien suositusten ja varoitusten antamisesta sekä tiedottamisesta kaupunginhallituksen ja muiden viranomaisten hyväksymien ilmanlaadun turvaamista koskevien päätösten perusteella.

 

– –

 

11 §

Viraston päällikön tehtävät

 

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

 

– –

 

8                    määrätä siirtymisestä perus- ja tehostettuun valmiuteen
ilmanlaadun heiketessä ja tarpeellisiin toimiin ryhtymisestä kuten suositusten ja varoitusten antamisesta ja tiedottamisesta ilmanlaadun turvaamiseksi, sekä tehdä kaupunginjohtajalle esityksiä ympäristönsuojelulain edellyttämiin ilmanlaadun turvaamista koskeviin toimenpiteisiin ryhty­miseksi.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että joh­to­sääntömuutokset tulevat voimaan 1.1.2006.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

 

 

LIITTEET

Liite 1

Taulukko: Valmiustilat ja toimenpiteet

 

Liite 2

Helsingin kaupunginhallituksen johtosääntö

 

Liite 3

Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosääntö

 

 

 

 

11

HALLINTOSÄÄNNÖN JA JOHTOSÄÄNTÖJEN ERÄIDEN MÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2005-2218

 

Sääntötoimikunta toteaa (11.10.2005), että 1.10.2005 ovat tulleet voimaan laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta (495/2005) sekä laki kuntalain 50 §:n muuttamisesta (496/2005).

 

Lakimuutoksilla on mm. täsmennetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännöstä viranomaisen asiakirjojen antamisesta. Viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää lain mukaan pääsääntöisesti se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Lakimuutoksen johdosta valtuusto voi johtosäännöllä antaa ko. laissa tarkoitetulle toimi­elimelle mahdollisuuden siirtää asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

 

Kuntalain 50 §:ää, joka koskee hallintosääntöä, on täydennetty tiedon antamisesta perittäviä maksuja koskevalla maininnalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin liittyen. Muutetun 50 §:n mukaan valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset mm. pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä, asiakirjojen allekirjoittamisesta ja asiakirjoista perittävistä lunastuksista sekä tiedon antamisesta viranomaisen toiminnan julkisuu­desta annetussa laissa säädetyllä tavalla perittävistä maksuista.

 

Toimikunta on valmistellut ehdotukset hallintosääntöön tehtävistä muutoksista edellä mainittujen lakimuutosten johdosta.

 

Toimikunta toteaa, että Kvston vuonna 1995 hyväksymän hallintosäännön 1 §:n mukaan hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön 9 §:ssä on eräitä pöytäkirjaa koskevia määräyksiä, mm. pöytäkirjan sisällöstä, allekirjoittamisesta ja tarkastamisesta sekä pöytäkirjakielestä. Pöytäkirjan pitäjästä määrätään hallintosäännön mukaan joko toimielimen tai viraston tai laitoksen johtosäännössä. Toimielinten, virastojen tai laitosten johtosäännöissä on määräyksiä toimielimen taikka viraston tai laitoksen ja niiden yksiköiden kirjeiden ja sopimusten sekä muiden asiakirjojen allekirjoitta­misesta ja päätösluetteloiden pitämisestä. Johtosäännöissä olevien määräysten sisältö ja kirjoitustapa vaihtelevat jonkin verran.

 

Toimikunta toteaa, että nykyisiä määräyksiä kirjeiden ja sopimusten allekirjoittamisesta ja päätösluetteloiden pitämisestä on tarpeen selkeyttää ja yhdenmukaistaa. On tarkoituksenmukaista, että kyseisiä asioita koskevat määräykset annetaan johtosääntöjen sijasta hallintosäännössä, jossa on jo määräyksiä pöytäkirjasta. Toimikunta esittääkin, että nykyisin johtosäännöissä olevat määräykset siirretään, pöytäkirjan pitä­mistä koskevaa määräystä lukuun ottamatta, johtosäännöistä hallintosääntöön. Toimikunta on valmistellut asiaa koskevat muutosehdotukset hallintosääntöön ja johtosääntöihin.

 

Khs pitää sääntötoimikunnan esittämiä muutosehdotuksia hyvinä ja esittää johtosääntömuutosten tekemistä sääntötoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.

 

./.                   Muutokset hallintosääntöön ovat esityslistan erillisessä liitteessä 1 ja muutokset johtosääntöihin liitteessä 2.

 

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä päättää oikeuttaa kans­liapäällikön päättämään Khn asiakirjojen antamisesta.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee tehdä hallintosääntöön esityslistan tämän asian erillisen liitteen 1 mukaiset muutokset sekä toimielinten, virastojen ja laitosten johtosääntöihin liitteen 2 mukaiset muutokset.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sääntötoimikunnan ehdotus muutoksiksi hallintosääntöön

 

Liite 2

Sääntötoimikunnan ehdotus muutoksista johtosääntöihin

 

 

 

 

12

KAUPUNGIN MAA- JA VESIALUEIDEN VARAAMISTA RAKENTAMISEEN KOSKEVAT MUUTOKSET KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖÖN

 

Khs 2005-2237

 

Khs toteaa, että kaupungin alueiden (tontit, tontin osat, maa-alueet, maanalaiset alueet) varaamista rakentamiseen koskevat asiat on päätetty kiinteistölautakunnassa vuoden 1991 alusta alkaen. Tätä ennen varauksista päätettiin Khssa kiinteistölautakunnan esityksestä.  Päätöstason vaihtumisen syynä ei ollut kaupungin johtosääntöjen muuttuminen. Johtosäännöissä ei ollut tuolloin eikä ole nyt määritelty varauksista päättävää tahoa.

 

Alueiden varaamisesta rakennuttajille on oikeudellisesti kyse asian val­mistelusta, joihin päätöksiin ei voi hakea kuntalain mukaista muutosta (tästä on ennakkotapauksia). Lopullinen päätös on alueen vuokraaminen tai myyminen. Varaaminen voi olla tarpeellinen valmisteluvaihe, jotta rakennushanke voidaan suunnitella tai mahdollisesti tarvittava asemakaavan muutos tai kaavan laatiminen voidaan tehdä. 

  

Varauspäätökset ovat olleet laajuudeltaan ja painoarvoltaan kaupungin kokonaisuutta ajatellen erilaisia. Merkittäviä varauspäätöksiä ovat mm. asunto-ohjelman toteuttamiseksi tehtävät asuntotonttien varaamiset rakennuttajille ja kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta tärkeät muut kuin asuntotonttien varaamiset, joihin liittyy tarpeita muuttaa kaavaa. Toisaal­ta päätökset ovat voineet koskea tonttien varaamista yksittäisille hankkeille, joihin ei liity kaavamuutostarpeita. Vuosaaren sataman valmistuttua vapautuu merkittäviä uusia alueita rakentamiseen.

 

Kiinteistölautakunta teki vuonna 2004 yhteensä 32 päätöstä, jotka koskivat tonttien/tontin osien/alueiden varaamista tai olemassa olevien varausten jatkamisia tai muutoksia.  Helsingissä voimassa olevia varauksia on n. 250 kpl, joista asuntotonttien osuus on 215. (Kun Khs päätti vuonna 1990 varauksista, kyseisiä päätöksiä oli yhteensä sinä vuonna myös 32.)   

 

Asuntotonttien varaamisista on kiinteistölautakunnassa tehty vuosittain 1–2 varsinaista päätöstä. Näissä päätöksissä on koottu yhteen useiden asuntotonttien varaukset. Asuntotonttien varausten jatkamisia tai varausten muutoksia koskevia päätöksiä on ollut samoin 1–2 vuodessa.

 

Liiketonttien varaamisista tehtiin kiinteistölautakunnassa päätöksiä vuonna 2004 yhteensä 12. Liiketonttien varauksia on voimassa 26. Loput varaukset koskevat teollisuus- ja varastotontteja, pysäköintialueita, huoltoasemia ja maanalaisia tiloja.

 

Varausta seuraava lopullinen päätös on siis vuokraus tai myyminen (ellei varaus raukea). Kvsto, Khs tai kiinteistölautakunta tekee päätöksen kaupungin johtosäännöissä olevien toimivaltarajojen puitteissa.  Myös satamalautakunnalla ja liikuntalautakunnalla on toimivaltaa vuokrata alueita.

 

Kaupunki tekee varauksissaan tosiasiallisesti strategisesti tärkeitä linjapäätöksiä maan käyttämisestä eri hankkeisiin, olkoonkin että tällöin tulee noudattaa esimerkiksi valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa ja muita mahdollisia kaupungin päättämiä elinkeinopoliittisia tavoitteita.  

 

Varauspäätösten tekemisestä tulee olla selkeät säännökset kaupungin johtosäännöissä. Khn mielestä menettely varauspäätösten tekemisessä tulee palauttaa sellaiseksi kuin se oli vuoteen 1991 saakka.  Khn johtosääntöön tulee Khn mielestä tehdä tätä koskeva lisäys.

 

Sääntötoimikunta on (14.10.2005) valmistellut Khn johtosääntöön tehtävät muutokset ja esittää niiden hyväksymistä päätösehdotuksen mukaisina.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee lisätä kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momenttiin uuden 7 kohdan, jolloin nykyinen 7 kohta muuttuu 8 kohdaksi, seuraavasti:

 

7                          päättää kaupungin maa- ja vesialueiden varaamisesta rakentamiseen,

 

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

 

 

 

 

 

13

MUNKKISAAREN YHTEISKÄYTTÖTUNNELIN PERUSTAMISSUUNNITELMA

 

Khs 2005-2191

 

Tekninen lautakunta toteaa (4.10.2005) mm. seuraavaa:      

 

Helsingin Energia on varmistanut kantakaupungin kaukolämmön ja 
-jäähdytyksen jakelua sekä sähkön siirtoa rakentamalla siirtoyhteyksiä varten yhteiskäyttötunneleita.

 

Helsingin Energia on suunnitellut uutta yhteiskäyttötunnelia lähtien Munkkisaaren lämpökeskukselta ja liittyen rakenteilla olevaan Kamppi–Erottaja–Kruununhaka-tunneliin. Tunneliin tulee kaukolämmön ja
-jääh­dytyksen siirtojohdot sekä varaus myöhemmin tehtävälle sähkön-siirtoyhteydelle Punavuoren sähköasemalle. Lisäksi tunneliin varataan tila NS 400 vesijohdolle ja kaukojäähdytyksen tuotantolaitokselle sekä kaukojäähdytyksen ja -lämmityksen pumppaamoille.

 

Rakentamistarve

 

Kaukolämpö

 

Kantakaupungin kaukolämpöverkko on rakennettu pääosin 1960-lu­vul­la. Joulukuussa valmistuvan Munkkisaaren huippu- ja varalämpökes­kuksen kattiloiden uusimisen johdosta myös laitoksen tuotantoteho kasvaa, jolloin nykyiset yhteydet eivät riitä kaikissa käyttötilanteissa. Rakentamalla tarvittavan lisäyhteyden tunneliin ja liittämällä se rakenteilla olevaan Kamppi–Erottaja–Kruununhaka-tunnelijohtoon, voidaan parantaa Munkkisaaren lämpökeskuksen toimintaa kantakaupungin voimalaitosten varalaitoksena ja samalla varmistaa kantakaupungin lounaisosan kaukolämpöverkon toimintaa vauriotapauksissa. Samalla mahdollistetaan riittävä perustehon siirtokapasiteetti Hernesaaren–Munkkisaaren rannan alueen tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Kaukojäähdytys

 

Tehdyt selvitykset ja vuoden 2005 kokemukset ovat osoittaneet, että kaukojäähdytyksellä on erittäin suuri kysyntä ja hyvät kaupalliset mahdollisuudet kantakaupungin liike- ja toimistokiinteistöissä. Laadittujen ennusteiden mukaan kaukojäähdytyskapasiteettia tarvitaan 100 MW vuonna 2010 ja 250 MW vuonna 2020. Kasvu edellyttää myös tuotantolaitoksien rakentamista siten, että laitokselle on mahdollista toteuttaa merivesiyhteydet. Laitospaikan saaminen maanpinnalta kantakaupungin ranta-alueilta on kaupunkikuvallisesti erittäin vaikeaa ja epätaloudellista. Tämän ehdotetun tunnelin yhteyteen Munkkisaareen on suunniteltu tilat myös kaukojäähdytyslaitokselle pumppaamoineen, josta energian siirto keskustaan tapahtuisi tunneliin sijoittuvan johtoyhteyden kautta. Kyseistä yhteyttä voidaan käyttää luonnollisesti myös vastakkaiseen suuntaan, jos kaukojäähdytystä tarvitaan lähivuosina Punavuoren, Hernesaaren ja Munkkisaaren alueilla.

 

Sähkönsiirto

 

Suunniteltu tunneli mahdollistaa nykyisin pintaverkkona kulkevien kaapeliyhteyksien osittaisen uusimisen yhteiskäyttötunneliin.

 

Vedenjakelu

 

Tunnelista varataan tilat mahdollisesti myöhemmin toteutettavalle
NS 400 vesijohdolle.

 

Suunnitelma                    Kiinteistöviraston geotekninen osasto on laatinut tunnelin yleissuun­ni­telman, missä on esitetty tunnelin alustava reitti, poikkileikkaus ja korkeusasema sekä yhteydet maanpinnalle.

 

Tunnelilouhinta on suunniteltu tehtäväksi Munkkisaaren entisen jätevedenpuhdistamon hiekkasiilojen ja puhdistettujen jätevesien poistotunnelia varten rakennetun ajotunnelin kautta. Tämä suuaukko tullaan korottamaan +3 m:n korkeuteen meren pinnasta, joten meriveden tulvimisriskiä tunneliin ei ole. Tunneli alkaa Munkkisaaren lämpökeskuksen alueelta ja liittyy rakenteilla olevaan Kamppi–Erottaja-Kruununhaka-yhteiskäyttötunneliin Vanhan Kirkkopuiston alapuolella. Tunneliin tulee pystykuilut maanpinnalle Munkkisaaren lämpökeskuksen alueelle sekä Kivenhakkaajankadun ja Iso Roobertinkadun risteyksen alueelle. Tunne­lin yhteyteen on suunniteltu tilat jäähdytyksen tuotantolaitokselle Hylkeenpyytäjänkadun alle. Tunnelin kokonaispituus on n. 1,2 km ja se sijaitsee n. 40 m merenpinnan tason alapuolella.

 

Lausunnot                        Suunnitelmista on pyydetty lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, kiinteistövirastolta, liikennelaitokselta, rakennusvirastolta, pelastuslaitokselta, rakennusvalvontavirastolta, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta ja ympäristökeskukselta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, ettei uusi yhteiskäyttötunneli aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä estä muiden alueella sijaitsevien maanalaisten tilojen käyttöä.

Kiinteistövirasto toteaa, että Eiranrannan alueen tonttien tarjouspyyn­nöissä ei ole mainintaa tunnelisuunnitelmista ja rakentamisen tonteille mahdollisesti aiheuttamista häiriöistä. Kiinteistövirasto edellyttää, että Helsingin Energia huolehtii Eiranrannan alueen ja tunnelin rakentamisen yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja vähin haitoin.

 

Liikennelaitos toteaa, että tunneli risteilee suunnitellun metrolinjauksen kanssa, mutta sijaitsee eri tasolla eikä asettane ongelmia metron jatkosuunnittelulle.

 

Pelastuslaitos puoltaa esitettyjä suunnitelmia edellyttäen, että laitoksella on edustus tunnelin riskienhallintamenettelyssä.

 

Rakennusvirasto toteaa, että maanalaisen hiekkasiilon toiminta on turvattava rakentamisen aikana ja sen jälkeen.

 

Rakennusvalvontavirasto näkee erittäin positiivisena kaukojäähdytyksen laajenemisen ja edellyttää, että maan pinnalle tulevat rakenteet tulee sopia rakennusvalvontaviraston kanssa varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Samoin virasto edellyttää seikkaperäistä ympäristön tarkkailu­ohjelmaa sekä louhinnasta aiheutuvien liikenne-, melu- ja tärinähaittojen huomioimista ja informoimista.

 

Ympäristökeskus antaa alustavia ohjeita rakentamistyöstä ja suorittamisajoista sekä toteaa, että louhintatyöstä on tehtävä ympäristökeskukselle kirjallinen ilmoitus, jonka perusteella ympäristökeskus päättää tarvittavista määräyksistä ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

 

Rakentamiskustannukset

 

Yhteiskäyttötunnelin kustannusarvio ilman rakennettavia johtoja, jäähdytyksen tuotantolaitosta, kaukolämmön ja -jäähdytyksen pumppaamoja sekä sähkönsiirtoyhteyttä, on heinäkuun 2005 hintatasossa (RI = 112,2) ilman arvonlisäveroa 7,0 milj. euroa (8,54 milj. euroa alv. 22 % ).

 

Kustannukset (alv. 0 %) jakaantuvat seuraavasti:

 

Tunneli

 

Kallioperätutkimukset, suunnittelu

500 000 euroa

Louhinta, lujitus, tunnelirakenteet

5 500 000 euroa

LVI-työt

1 000 000 euroa

 

 

Yhteensä

7 000 000 euroa

 

Tunneli siirtyy valmistuttuaan Helsingin Energian erilliselle tunneliliiketoiminnolle, joka perii johtoja omistavilta liiketoiminnoilta vuokraa kattamaan toteutuneet pääoma- ja käyttökustannukset.

 

Kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjohdoista, kaukojäähdytyksen tuotantolaitoksesta ja pumppaamosta sekä kaukolämmityksen pumppaamosta ja sähkönsiirtojohdosta tehdään myöhemmin erilliset toteutus- ja hankintapäätökset tarpeen ja aikataulujen mukaisesti.

 

Rahoitus                           Helsingin Energia on varautunut yhteiskäyttötunnelin rakentamiskustannuksiin talousarviossa vuodelle 2006 sekä taloussuunnitelmassa vuosille 2007 ja 2008.

 

Kannattavuusarviointi    Helsingin Energian kannalta hanke parantaa kokonaisuudessaan kaukolämmön toimitusvarmuutta sekä tuotannon optimointia ja helpottaa kaukolämpöverkoston uusimismahdollisuuksia. Munkkisaaren lämpökeskuksen noin 50 MW:n kapasiteetin kasvun nopea saaminen markkinoille lisää kaukolämmön liikevaihtoa n. 4 milj. euroa vuodessa.

 

Lisäksi hanke mahdollistaa jäähdytyksen laajenemisen Punavuori–Munkkisaaren suunnalla ja turvaa sekä jäähdytyksen että kaukolämmityksen koko kapasiteettia ja sen siirtoa kaikkialle kantakaupungin
alueella.

 

Kaukolämmön siirtoyhteys katuihin rakennettuna aiheuttaisi rakennusaikana merkittäviä häiriöitä ja maksaisi tarvittavine tunneliliityntöineen suorina kustannuksina n. 4,2 milj. euroa. Kaukojäähdytysjohto tulisi rakentaa eri reittiä kaduissa vallitsevasta tilanpuutteesta johtuen. Yhteyden kustannus olisi katuihin rakennettuna samansuuruinen kaukolämpöjohdon kanssa eli 4,2 milj. euroa. Vastaavat johtokustannukset tunneliin rakennettuna ovat yhteensä 2,6 milj. euroa. Näin ollen katuihin rakennettavien pintajohtoyhteyksien kustannukset olisivat huomioon ottaen kaikki haitat ja välilliset kustannukset kuten maapohjan arvon suuremmat kuin tunnelin kustannukset johtoineen. Lisäksi tunneliratkaisu mahdollistaa kaukojäähdytyksen tulevan tuotantolaitoksen, vesijohdon ja sähkönsiirtojohdon rakentamisen huomattavasti edullisemmin. Kaikkien näiden tulevien käyttäjien kannalta on tunneliratkaisu selvästi edullisin ja pitkällä aikajänteellä turvallisin ratkaisu.

 

Helsingin Energian erillinen Tunneliliiketoiminto asettaa tunnelin käyttäjiltä perittävän vuokratason siten, että käyttö- ja kunnossapitokustannus­ten lisäksi sitoutuvalle pääomalle saadaan riittävä tuotto, joten tunnelihankkeen kannattavuus on turvattu pitkällä aikavälilläkin.

 

Aikataulu                          Eiranrannan uuden asuntoalueen rakentaminen alkaa kevättalvella 2006. Tunnelin rakentaminen on tarkoituksenmukaista aloittaa myös ke­väällä 2006, jotta tunnelin louhinta ja rakentaminen olisi tehty asuntoalueen ensimmäisten asuntojen valmistuessa keväällä 2007. Tämä aikataulu mahdollistaa myös näiden korkealuokkaisten asuintalojen liittämisen kaukojäähdytykseen, mikäli kaupallisissa neuvotteluissa raken­nuttajien kanssa onnistutaan.

 

Ekologiset vaikutukset

 

Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen siirtojohtojen sijoittaminen tunneleihin on kaupunkikuvallisesti ehdottomasti paras vaihtoehto. Luonnollisesti myös tunnelin rakentaminen aiheuttaa melu- ja liikennehaittaa, mutta se on vähäistä verrattuna kadulla tapahtuvaan rakentamiseen, sillä sekä kaukolämmityksen että kaukojäähdytyksen vaatima kaivannon leveys olisi 3-3,5 metriä. Tunnelijohdot eivät sido tulevaa maankäyttöä, kaavoittamista eikä katurakentamista tulevaisuudessa. Johtojen huolto- ja kunnossapitotyöt voidaan tehdä ympäristöä häiritsemättä.

 

Tämä tunneliyhteys mahdollistaa osaltaan kaukolämmityksen ja ‑jääh­dytyksen jatkuvan laajentamisen Helsingin niemellä. Tämän toiminnan ympäristöä parantava vaikutus on kiistattomasti huomattava.

 

Khn 11.6.2001 hyväksymien tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan yli 5 milj. euroa maksavan hankkeen hankesuunnitelman hyväksyy Kvsto.

 

Lautakunta esittää Munkkisaaren yhteiskäyttötunnelin perustamissuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyn mukaisesti siten, että hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on heinäkuun 2005 hintatasossa (RI = 112,2) 7,0 milj. euroa (8,54 milj. euroa alv. 22 %).

 

Khs pitää Munkkisaaren yhteiskäyttötunnelin perustamissuunnitelman hyväksymistä teknisen lautakunnan esittämällä tavalla tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna.

 

Rakennettavalla tunnelilla lisätään osaltaan kantakaupungin kaukolämpöverkon toimitusvarmuutta vauriotapauksissa, varmistetaan kaukolämmön perustehon siirtokapasiteetti Hernesaaren ja Munkkisaaren alueiden tulevaisuuden tarpeisiin, lisätään kaukojäähdytyksen kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia kantakaupungin alueella sekä mahdollistetaan pintaverkkona kulkevien kaapeliyhteyksien uusiminen ja vesi­johdon rakentaminen yhteiskäyttötunneliin.

 

Perustamissuunnitelmasta annetuissa lausunnoissa esille tuodut näke­mykset Helsingin Energia ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon hankkeen toteutusvaiheen yhteydessä.

 

Lisäksi Khs toteaa teknisen lautakunnan esitykseen viitaten, että tunneliratkaisu on pintajohtoyhteysvaihtoehtoon verrattuna taloudellisesti edullisempi ja toiminnallisesti turvallisempi ratkaisu. Katuihin rakennettavien johtoyhteyksien kustannukset olisivat kaikki rakentamisaikaiset haitat ja välilliset kustannukset huomioon ottaen suuremmat kuin tunnelirakentamisen kustannukset johtoineen.

 

Hankkeen liiketaloudellinen tuotto saadaan asiakkaille myytävien tuotteiden kautta.

 

./.                   Munkkisaaren yhteiskäyttötunnelin yleissuunnitelma on jaettu erikseen. 

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Munkkisaaren yhteiskäyttötunnelin perustamissuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on heinäkuun 2005 hintatasossa (RI = 112,2) enintään 7 000 000 euroa (arvonlisäverollisena 8 540 000 euroa, alv. 22 %).

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

LIITE

Munkkisaaren yhteiskäyttötunnelin yleissuunnitelma

 

 

 

 

14

ERÄIDEN MÄÄRÄRAHOJEN SIIRTO

 

Khs 2005-446, 2005-1367, 2005-1846

 

Sosiaalilautakunta (22.2.2005), kaupunginkanslia (2.3.2005), opetuslautakunta (31.5.2005) ja yleisten töiden lautakunta (18.8.2005) esittävät vuoden 2005 talousarvion määrärahojen siirtoja liittyen kaupunginkanslian oikeuspalvelujen järjestämiseen.

 

Kaupunginjohtaja päätti 2.6.2004 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli, neuvoteltuaan asianomaisten virastojen ja laitosten kanssa, valmistella lainopillisten palveluiden keskittämisen edellyttämien muutosten käytännön toteutus, kuten toimintojen ja voimavarojen siirrot sekä hallinnolliset järjestelyt.

 

Järjestelyihin liittyen on kaupunginjohtajan päätöksillä 16.12.2004, 17.1.2005 ja 14.2.2005 siirretty henkilöt vakansseineen liikennelaitokselta (1 vakanssi), sosiaalivirastosta (3 vakanssia) ja opetusvirastosta (1 vakanssi). Lisäksi Khs päätti 7.12.2004 lakkauttaa rakennusviraston hallinto-osaston lakimiehen viran 1.1.2005 lukien.  Em. siirrettyjen vakanssien (lukuun ottamatta liikennelaitokselta siirrettyä vakanssia) ja rakennusviraston lakkautetun vakanssin määrärahat ja henkilöstösiirtoihin liittyvät muut määrärahat tulisi siirtää kaupunginkanslian vuoden 2005 talousarvion määrärahaan.

 

Khs pitää edellä mainituista toimenpiteistä johtuvia määrärahan siirtoja tarkoituksenmukaisina.

 

KHS                                                         Kaupunginvaltuusto päättänee siirtää vuoden 2005 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

 

MENOT

 

Kohdasta

 

Lukuun

euroa

Sosiaalivirasto

5 11 01

Hallinto- ja kehittämiskeskus

 

 

1 11

Kaupunginkanslia


 167 000

Opetusvirasto

3 02 01

Hallinto

 

 

1 11

Kaupunginkanslia


 17 000

Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto

4 09 01

Katu- ja viheralueiden ylläpito sekä yleishallinto

 

 

1 11

Kaupunginkanslia

 

 

43 000

 

 

Lisätiedot:
Kivinen Riitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2393

 

 

 

 

 

15

VUODEN 2005 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN ERÄIDEN MÄÄRÄRAHOJEN YLITTÄMINEN SEKÄ ERÄÄN TOIMINTAKATTEEN VAHVISTAMINEN

 

Khs 2005-2129, 2005-2245

 

Kaupunginkanslia, talous- ja suunnittelukeskus sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittävät, että jäljempänä mainittuja määrärahoja saataisiin ylittää.

 

1 04              Kaupunginhallitus

 

1 04 01         Kaupunginhallitus, kaupunginkanslian käytettäväksi (2 670 000)

 

Määrärahan ylitys johtuu pääosin 1.1.2005 voimaan tulleesta kulukorvausten tarkistamisesta.

 

Määrärahaa tulisi saada ylittää 51 000 eurolla.

 

1 39              Muu yleishallinto

 

1 39 02         Osuudet ja korvaukset, talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi (4 761 000)

 

Määräraha on varattu YTV:n maksuosuuksiin ja Uudenmaan liitolle maksettaviin osuuksiin.

 

Määrärahaa tulisi saada ylittää 1 000 eurolla.

 

3 15              Kaupunginkirjasto (28 167 000)

 

Kaupunginkirjaston vuoden 2005 talousarviossa ulkopuolisin varoin rahoitetun toiminnan tuloiksi on budjetoitu 604 000 euroa. Arvion mukaan tuloja kertyisi 858 000 euroa eli 254 000 euroa arvioitua enemmän. Erityisesti ulkopuolinen rahoitus on kohdistunut tietoyhteiskuntahankkeisiin.

 

Hankkeita toimeenpantaessa seuraavat määrärahat ylittyvät

 

Palkat 115 000 euroa

Muut henkilöstömenot 39 000 euroa

Palvelujen ostot 100 000 euroa

 

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä 254 000 euroa.

 

Lisäksi Kvsto vahvisti 12.10.2005 kohdan 3 02 04, Ammatillinen koulutus, toimintakatteeksi -51 174 000 euroa. Perustelutekstissä mainittiin, että toimintakatetta tulisi muuttaa 792 000 eurolla, mutta päätöksessä toimintakatetta olikin virheellisesti kirjattu muutettavaksi 972 000 eurolla. Virhe tulisi korjata.

 

Khs toteaa, että esitetyt määrärahamuutokset ovat lähinnä teknisluonteisia ja perusteltuja.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginkanslian, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ylittämään vuoden 2005 talousarvion

 

kohdan

1 04 01

määrärahaa

51 000 eurolla

kohdan

1 39 02

määrärahaa

1 000 eurolla

luvun

3 15

määrärahaa

254 000 eurolla

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee vahvistaa kohdan 3 02 04, Ammatillinen koulutus, toimintakatteeksi -50 994 000 euroa.

 

Lisätiedot:
Kivinen Riitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2393
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 169 2381

 

 

 

 

 

16

LAAKSON SAIRAALAN RAKENNUKSEN 4 ITÄOSAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2005-1967

 

Kiinteistölautakunta toteaa (6.9.2005) mm. seuraavaa:

 

Yleistä                               Terveyslautakunta on 19.4.2005 antanut puoltavan lausunnon 3.3.2005 päivätystä Laakson sairaalan rakennuksen 4 korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma keskittyy pääasiassa toiminnallisiin muutoksiin ja vain välttämättömiin sisätilan teknisiin korjauksiin rakennuksessa.

 

Laakson sairaalan rakennuksesta 4 on laadittu kaksi toisiaan täydentävää hankesuunnitelmaa, jotka hyväksytetään yhdessä. Hyväksytettävät hankesuunnitelmat koostuvat terveyskeskuksen laatimasta, pääasiassa toiminnallisia muutoksia sisältävästä, hankesuunnitelmasta sekä kiinteistöviraston tilakeskuksen laatimasta tekniset täydennykset sisältävästä hankesuunnitelmasta.

 

Hankkeen tarkoituksena on huonokuntoisen rakennuksen peruskorjaus ja tyhjillään olevien sairaalatilojen saaminen käyttöön. Lisäksi tarkoituksena on keskittää Koskelan sairaalassa sijaitsevat kuntoutusyksikön toi­minnat Laakson sairaalan rakennukseen 4, jolloin akuuttisairaalan kaikki toiminnot saadaan pois Koskelan sairaala-alueelta.

 

Hankesuunnitelma         Terveyskeskuksen toimeksiannosta rakennusviraston HKR-Rakennut­taja on laatinut 3.3.2005 päivätyn Laakson sairaalan rakennuksen 4 korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman yhteistyössä terveyskes­kuksen edustajien kanssa.

 

Hankesuunnitelman mukaan korjataan puolet rakennuksesta 4 eli niin sanottu itäpääty. Hankkeen laajuus on 5 187 br-m2, huoneistoala 4 447 ht-m2 ja hyötyala 3 468 hy-m2. Rakennus 4 on valmistunut vuonna 1982 ja on kooltaan 15 350 br-m2.

 

Tällä hetkellä rakennuksen 4 itäpäädyn vuodeosastoista ainoastaan yksi on käytössä tilojen huonokuntoisuuden vuoksi. Erityisesti pesu- ja wc-tilat ovat huonossa kunnossa.

 

Korjattuihin tiloihin tulevat sijoittautumaan kaksi kuntoutuksen vuodeosastoa sekä poliklinikoita palvelevat terapiatilat. Vuodeosastot ovat kooltaan 27 sairaansijaa ja niitä on kaksi, yhteensä 54 sairaansijaa.

Erityistyöntekijöiden ja terapeuttien tilat sijoitetaan vuodeosastojen ja kuntoutus- ja neurologian poliklinikan välittömään läheisyyteen.

 

Kuntoutuspoliklinikka ja neurologian poliklinikka sijoitetaan rakennuksen 4 ensimmäiseen kerrokseen, johon siirtyvät myös rintamaveteraanien kuntoutus, kuntoutussuunnittelu ja fysiatrian vastaanotto. Kaikki työhuoneet suunnitellaan siten, että ne voidaan tarvittaessa ottaa vastaanottokäyttöön.

 

Apuvälinetoiminnan tilat sijoitetaan rakennuksen 4 pohjakerrokseen.

 

Toiminnan keskittäminen vapauttaa Koskelan sairaalassa tiloja. Rakennuksesta G vapautuu toinen ja kolmas kerros, lisäksi vapautuu tiloja A, D ja E rakennuksissa yhdeksässä eri pisteessä. Yhteensä vapautuvaa tilaa Koskelan sairaalassa tulee 4 635 br-m2 ja huoneistoala on yhteensä 3 765 ht-m2. Terveyskeskuksella on tarkoitus luopua kokonaan rakennuksesta G arviolta vuonna 2008.

 

Kiinteistöviraston tilakeskus täydensi terveyskeskuksen hankesuunnitelmaa teknisellä täydennysosalla. Tuloksena edellä mainitusta työstä on laadittu 26.8.2005 päivätty Laakson sairaalan rakennuksen 4 hankesuunnitelman tekninen täydennys.

 

Teknisessä täydennyksessä lisättiin hankesuunnitelmaan mm. ulkovaipan kunnostus ikkunoineen, vesikaton uusiminen sadevesiviemäreineen sekä niiden pystyviemärien kunnostus, joita ei olisi uusittu toiminnallisten muutosten yhteydessä.

 

Kustannukset                  Rakennuskustannukset ovat yhteensä 7 490 000 euroa (alv. 0 %) eli 9 137 800 euroa (alv. 22 %) (tarjoushintaindeksi THI = 140,0 heinäkuussa 2005). Neliöhinnaksi muodostuu 1 444 euroa/br-m2 (alv. 0 %).

 

Rakennuskustannukset on laskettu yhteen hankesuunnitelmasta sekä hankesuunnitelman teknisestä täydennyksestä.

 

Terveyslautakunta on hyväksynyt 19.4.2005 Laakson sairaalan rakennuksen 4 korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman, jonka kohdassa 12.1 vuokra on määritetty.

 


Tilakeskuksen laskema vuokra on korjattavan alueen osalta 11,35 euroa/m2 korjaus- ja muutostyön jälkeen. Laakson sairaalan vuokrakustannukset nousevat näin ollen 56 032 eurolla vuodessa.

 

Aikataulu                          Toteutussuunnittelu alkaa loppuvuodesta 2005. Rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2006 ja se valmistuisi vuoden 2008 keväällä.

 

Rahoitus                           Terveyslautakunnan 5.4.2005 hyväksymässä rakentamisohjelmassa Laakson sairaalan rakennuksen 4 rahoitus sisältyy Laakson sairaalan vuosien 2006–2010 investointiohjelmaan.

 

Kiinteistölautakunnan 17.5.2005 hyväksymässä investointiohjelmassa Laakson sairaalan rakennuksen 4 itäosalle on osoitettu 6,5 milj. euron rahoitus vuosille 2006–2007. Teknisen täydennyksen aiheuttama 1 milj. euron rahoitusosuus rahoitetaan vuoden 2008 terveyskeskuksen investointiohjelmasta.

 

Kiinteistölautakunta esittää, että 3.3.2005 päivätty Laakson sairaalan rakennuksen 4 korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelma sekä 26.8.2005 päivätty Laakson sairaalan rakennuksen 4 hankesuunnitelman tekninen täydennys hyväksytään.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (13.10.2005) hankkeesta antamassaan lausunnossa, että hankkeen tarkoituksena on huonokuntoisen rakennuksen peruskorjaus ja tyhjillään olevien tilojen saaminen sairaalakäyttöön. Tämän jälkeen Koskelan sairaalasta on siirretty kaikki akuuttisairaalan toiminnot pois.

 

Hankesuunnitelma on yhdistetty kahdesta osasta, terveyskeskuksen laatimasta toiminnallisia muutoksia sisältävästä suunnitelmasta (kuntoutusyksikön siirto Koskelasta) ja tilakeskuksen laatimasta teknisiä täydennyksiä sisältävästä suunnitelmasta. Jälkimmäinen sisältää mm. ulkovaipan kunnostuksen ikkunoineen sekä vesikaton uusimisen sadevesiviemäreineen.

 

Hankkeen laajuus on 5 187 br-m2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 9,138 milj. euroa (veroton hinta 7 490 000 euroa) hintatasossa 7/2005. Hankkeen neliökustannus on 1 762 euroa/br-m2.

 

Hankkeen rahoituksesta 6,5 milj. euroa sisältyy vuoden 2006 talousarvioehdotukseen vuosille 2006-2007 ajoitettuna. Teknisen täydennyksen aiheuttama lisäys, 1 milj. euroa, rahoitetaan terveyskeskuksen rakennuksiin varatusta tilakeskuksen määrärahasta vuonna 2008.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Laakson sairaalan rakennuksen 4 korjaus- ja muutostyön 3.3.2005 ja 26.8.2005 päivätyt hankesuunnitelmat siten, että hankkeen laajuus on enintään 5 187 br-m2 ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset enintään 9 137 800 euroa (veroton hinta 7 490 000 euroa) hintatasossa heinäkuu 2005.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hankesuunnitelma 3.3.2005

 

Liite 2

Hankesuunnitelman tekninen täydennys 26.8.2005

 

Liite 3

Yhteenlaskettu kustannusarvio

 

 

 

 

17

MEILAHDEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2005-1580

 

Kiinteistölautakunta toteaa (28.6.2005) mm. seuraavaa:

 

Helsingin kaupungin läntinen päivystyspiste sijaitsee nykyisin Marian sairaalassa, jossa sijaitsee myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimintoja. Eri kerroksissa ja eri rakennuksissa sijaitsevat tilat ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. Pysähtymisalue sisäänkäynnin yhteydessä ruuhkaisen Mechelininkadun varrella on ahdas. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on siirtänyt toimintojaan Marian sairaalasta muualle ja vuokrasopimus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja kiinteistöviraston välillä päättyy vuoden 2009 lopussa.

 

Khs päätti 21.6.2004 terveyslautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntojen perusteella ilmoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystystä koskevina linjauksinaan katsovansa, että

 

1                    Helsingin kaupungin yhteispäivystystoiminta tulee järjestää kahden päivystyspisteen mallin mukaisesti

 

2                    toiminnan tulee olla terveyskeskuksen toimintaa, jota HUS konsultoi

 

3                    yhteispäivystyspisteiden tulee sijaita Helsingin kaupungin maantieteellisellä alueella

 

4                    suunnittelun pohjaksi voidaan ottaa toisen eli läntisen
alueen yhteispäivystyspisteen sijoittaminen Meilahden sairaala-alueelle.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Meilahden sairaala-aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, jossa on esitetty koko sairaala-alueen lisärakentaminen. Yhteispäivystykselle asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty rakennuspaikka ja 10 000 k-m2. Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksessa on paikka kolmiosairaalalle, joka on tarkoitus toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa.

 

Yhteispäivystysrakennus on tarkoituksenmukaista toteuttaa samanaikaisesti sen viereen tulevan kolmiosairaalan kanssa. Aikataulu on kiireinen, koska Meilahden huonokuntoisen potilastornin peruskorjaus voidaan käynnistää vasta kolmiosairaalan valmistumisen jälkeen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 28.4.2005 Meilahden sairaala-aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11405.

 

Terveyslautakunta on omalta osaltaan 14.6.2005 hyväksynyt Meilahden yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman ja ilmoittanut lausuntonaan hankesuunnitelmasta pitävänsä hankkeen toteuttamista suunnitelman mukaisesti tärkeänä.

 

Hankesuunnittelu           HKR-Rakennuttaja on laatinut 20.5.2005 päivätyn Meilahden yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman. Käyttäjän edustajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön.

 

Yhteispäivystyksen toimintaperiaate

 

Yhteispäivystys merkitsee palvelukokonaisuutta, joka sisältää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautien päivystyksen ja perustason kirurgisen päivystyksen vuorokauden ympäri. Päivystystä tukevat tarvittavat oheispalvelut: laboratorio-, kuvantamis-, tarkkailu-, valvonta- ja vuodeosastopalvelut.

 

Meilahden yhteispäivystyssairaala palvelee eteläistä, keskistä ja läntistä aluetta ja se korvaa Marian sairaalan ahtaat ja ylikuormitetut päivystystilat.

 

Hankkeesta on tehty liikenneselvitys, tilaohjelma ja tilakaaviot, rakennustapaselostus, rakenne- ja geotekninen selvitys, LVI- ja sähkötekniset selvitykset sekä sairaalalaiteselvitys. Lisäksi on laadittu alustava turvallisuusselvitys ja hankittu työsuojelulausunto.

 

Marian sairaalan tuleva käyttö

 

Tällä hetkellä ei ole tiedossa tahoa, joka voisi hyödyntää jatkossa Ma­rian sairaalaa sairaalana. Sairaalarakennusten käyttö muuhun tarkoitukseen edellyttää asemakaavan muuttamista. Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on sovittu, että kaavamuutostyö aloitetaan vuoden 2006 aikana. Tavoitteena on tässä vaiheessa pidetty, että osa rakennuskannasta muutetaan asuinrakennuksiksi ja asunnoiksi soveltumattomat rakennukset muutetaan toimitiloiksi.

 

Kustannukset                  Yhteispäivystyssairaalan kokonaispinta-ala on 11 700 br-m2, huoneistoala 9 200 ht-m2 ja hyötyala 6 454 hy-m2. Kerrosala on n. 10 000 k-m2 ja tilavuus 52 000 m3.

 

Rakennuskustannukset ovat yhteensä 30,1 milj. euroa eli 2 573 euroa/ br-m2 (alv. 0 %) ja 36,722 milj. euroa (alv. 22 %) (tarjoushintaindeksi THI 138,0 maaliskuussa 2005).

 

Hankesuunnittelun kustannukset ja opetusrakennuksen purkutyöt sisältyvät kustannusarvioon.

 

Hankkeen kustannuksia korottava tekijä on vaikea rakentamispaikka: sen alla olevat rakenteet ja vieressä koko rakennustyön ajan toimiva silmä- ja korvasairaala.

 

HUS hallitsee Meilahden sairaala-alueen maa-aluetta. Suunnitelman mukaan kiinteistövirasto vuokraa Meilahden yhteispäivystyksen rakennettavan maa-alueen. Kiinteistövirasto ja HUS ovat laatineet alustavan vuokrasopimuksen, jossa sovitaan mm. seuraavista asioista: tontin määräalan vuokra, opetusrakennuksen purkaminen, väestönsuojatilat, liikennealueiden rakentaminen ja kunnossapito, autopaikat, luentosalin rakentaminen, yhteiset tekniset ja mm. jätehuollon järjestelyt, henkilökunnan ruokailun sekä puku- ja pesutilojen järjestelyt.

 

Tilakeskuksen arvioima pääomavuokra rakennuksesta on 14,55 euroa/ ht‑m²/kk eli n. 1,6 milj. euroa vuodessa. Lisäksi tulee tontin määräalan vuokra HUS:lle n. 1,15 euroa/ht-m2/kk eli 126 800 euroa vuodessa. Ylläpitovuokraksi arvioidaan 4 euroa/ht-m2/kk eli 441 600 euroa vuodessa. Pääomavuokra, tontinvuokra ja ylläpitovuokra ovat yhteensä 2 168 400 euroa vuodessa.

 

Meilahden yhteispäivystyssairaalan vuokraksi, joka sisältää pääomavuokran, ylläpitovuokran ja tontinvuokran, on arvioitu 19,70 euroa/ ht‑m2/kk.

 

Terveyslautakunta on hyväksynyt 14.6.2005 Meilahden yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman, jonka kohdassa 11.1 vuokra on määritetty.

 

Aikataulu                          Toteutussuunnittelu alkaa loppuvuodesta 2005.

 

Rakentaminen alkaa maaliskuussa 2007 ja valmistuu vuoden 2008 lopussa.

 

Rahoitus                           Hankkeen rahoitus sisältyy kiinteistölautakunnan ehdotukseen Khlle vuosien 2006–2009 investointiohjelmassa.

 

Terveyslautakunnan 5.4.2005 hyväksymässä rakentamisohjelmassa on yhteispäivystykselle osoitettu 40 milj. euron rahoitus, joka sisältää sekä läntisen että itäisen yhteispäivystyspisteen rahoituksen. Kiinteistölautakunnan 17.5.2005 hyväksymässä investointiohjelmassa läntiselle yhteispäivystyspisteelle on osoitettu 30 milj. euron ja itäiselle 10 milj. euron rahoitus.

 

Kiinteistölautakunta esittää, että 20.5.2005 päivätty Meilahden yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelma hyväksytään.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (22.9.2005) mm., että Meilahden yhteispäivystyssairaala palvelee eteläistä, keskistä ja läntistä aluetta ja se korvaa Marian sairaalan ahtaat ja ylikuormitetut päivystystilat. Yhteispäivystys käsittää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautien ja kirurgisen päivystyksen vuorokauden ympäri tarvittavine oheispalveluineen.

 

Meilahden yhteispäivystyssairaalan laajuus on 11 700 br-m2 ja huo­neis­toala on n. 9 200 ht-m2. Marian sairaalan kokonaishuoneistoala on n. 15 000 ht-m2. Uudisrakennukseen tulee viisi kerrosta ja iv-kone­huo-nekerros. Rakennuspaikka on vaikea tontin alla risteilevän huolto­tun-neliverkoston, väestönsuojan sekä viereisten rakennusten läheisyy­den vuoksi. Tontilla oleva nykyinen luentorakennus on purettava.

 

Koko Meilahden alueen asemakaavanmuutos on samanaikaisesti tekeillä. Se sisältää tämän sairaalan lisäksi ns. kolmiosairaalan, joka on kiireellinen koska se tulee toimimaan potilastornin peruskorjauksen väistötilana. Molemmat rakennukset on perusteltua rakentaa samanaikaisesti.

 

Sairaalan arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 36,722 milj. euroa eli 3 139 euroa/br-m2 (veroton hinta 30,1 milj. euroa). Sairaalan vuokrakustannukset ovat vuodessa 2,17 milj. euroa ja vuotuiset käyttökustannukset nykykustannuksin suunnilleen investoinnin verran eli 29 milj. euroa. Käyttökustannusten merkitys hankkeen elinkaaren aikana on siten hyvin keskeinen.

 

Hankkeelle on varattu vuosien 2006–2008 taloussuunnitelma­ehdo­tuk­sessa hankesuunnitelman tavoiteaikataulun mukainen rahoitus.

 

Marian sairaalan tulevan käytön suhteen on huomattava, että sairaalan rakennuksia on varsin laajasti perusparannettu 1990-luvulla, rakennettu yksi lisärakennus sekä huoltotunneli yhdistämään eri rakennuksia. Yhteensä kaupunki on investoinut sairaalaan vuosina 1990–2000 n. 12 milj. euroa ja vuodesta 2000 alkaen, jolloin HUS on toiminut sairaa­lassa, vielä 9,5 milj. euroa.

 

Ennen sairaalarakennusten muuttamista esim. asumiseen tulisi vielä selvittää sekä terveydenhuollon mahdollisten väistötilojen tarve että myös mahdollinen terveysasemakäyttö, jos ja kun kantakaupungin terveysasemaverkkoa arvioidaan uudelleen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

 

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy Meilahden yhteispäivystyssairaalan 20.5.2005 päivätyn hankesuunnitelman, tulee Khs asiaa koskevassa täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan terveyslautakuntaa ja kiinteistölautakuntaa vielä selvittämään, onko tulevaa tarvetta käyttää Marian sairaalan rakennuksia terveydenhuollon väistötiloina tai terveysasemana ennen kuin sairaalarakennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta asunto- ja toimistokäyttöön päätetään.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Meilahden yhteispäivystyssairaalan 20.5.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaispinta-ala on enintään 11 700 br-m2 ja hankkeen arvonlisäverolliset rakennuskustannukset ovat enintään 36 722 000 euroa (veroton hinta 30 100 000 euroa) hintatasossa 3/2005.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Meilahden yhteispäivystyssairaalan hankesuunnitelma 20.5.2005

 

 

 

 

18

PASILAN PUISTOALUEEN SEKÄ VALLILAN KORTTELIN NRO 390 OSAN YM. ALUEIDEN (TEOLLISUUSKATU VÄLILLÄ STURENKATU - RATAPIHANTIE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11310)

 

Khs 2004-2659

 

17. kaupunginosan (Pasilan) puistoalueen sekä 22. kaupunginosan (Vallilan) korttelin nro 390 osan sekä puisto-, rautatie-, pysäköinti- ja katualueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus.

 

Alue sijaitsee Vallilassa Pasilan konepaja-alueen ja Vallilan teollisuusalueen välissä.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa Teollisuuskadun kunnostamisen ja rakentamisen 2 + 2-kaistaiseksi Sturenkadun ja Ratapihantien välillä. Rautatie-, pysäköinti- ja puistoaluetta muutetaan katualueeksi ja katualuetta puistoalueeksi. Kaupunginosan raja muuttuu.

 

Teollisuuskadun asemakaavan muutos on irrotettu omaan käsittelyynsä Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutoksen luonnoksesta.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.11.2004) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Lautakunta hyväksyi 11.5.2000 Teollisuuskadun liikennesuunnitelman välille Junatie–Ratapihantie. Suunnitelman mukaan Teollisuuskatu muu­tetaan pääosaltaan 2 + 2-kaistaiseksi pääkaduksi. Suunnitelma ei sisältänyt merkittäviä muutoksia Jämsänkadun ja Ratapihantien väliselle osuudelle.

 

Lautakunta hyväksyi 6.3.2003 Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi antaen samalla eräitä uudisrakentamista koskevia jatkotyöohjeita. Konepaja-alueen maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä on myös Teollisuuskadun Jämsänkadun ja Ratapihantien välinen osuus suunniteltu 2 + 2-kais­taiseksi siten, että osa kaistoista alittaisi Ratapihantien ja pääradan käyttäen nykyistä satamaradan tunnelia.

 

Lautakunta hyväksyi 30.9.2004 Keski-Pasilan osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Luonnoksessa Teollisuuskatu on yhdistetty Veturitiehen alittamalla Ratapihantie ja pääradan ratapiha.

 

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa vuonna 1901, 30.1.1940, 23.1.1984, 23.10.1996 ja 10.9.1997 vahvistetut asemakaavat, joiden mukaan alue on pääasiassa katualuetta. Alueen keskivaiheilla on Jämsänpuistikko-niminen puistoalue (VP) ja pohjoispäässä sekä Pasilan konepajan puoleisella reunalla on rautatiealuetta. Alueeseen kuuluu myös pieniä osia pysäköintialueesta Kuortaneenkadun varrelta sekä Sähköttäjänpuiston puistoalueesta.

 

Pasilan konepaja-alueelle on vireillä asemakaavan muutos, josta tämä asemakaavan muutos on erotettu omaksi asemakaavan muutokseksi. Teollisuuskadun puoleisella reunalla Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksessa on pohjoisosassa asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), Sturenkadun puoleisessa päässä toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) ja Teollisuuskadun pohjoispuolella kaksi uutta toimistorakennusten korttelialuetta (KT).

 

Rakennuskiellot

 

Rautatiealueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 mo­mentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

 

Maanomistus

 

Rautatiealueen omistaa VR-yhtymä Oy ja Suomen Valtio/Ratahal­lin­tokeskus. Katu-, puisto- ja pysäköintialueet omistaa kaupunki ja Suomen valtio/Ratahallintokeskus.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Teollisuuskatu Sturenkadun ja Ratapihantien välillä on pääkatuluokan katu. Alue rajoittuu pohjoisreunaltaan katualueena teollisuus- ja liikekortteleihin ja eteläreunaltaan Pasilan konepaja-alueeseen. Alueen konepajan puoli on rakentamatonta ja siinä on sallittu pysäköidä. Jämsän­kadun ja Ratapihantien välissä Teollisuuskatu nousee sillalle ylittäen Sompasaaren satamaan johtavan junaradan. Kadun yli kulkee kevyen liikenteen väylä.

Liikennemäärät ovat Teollisuuskadun itäosassa n. 22 900 autoa/vrk ja länsiosassa 20 800 autoa/vrk, Sturenkadulla n. 30 000 autoa/vrk ja Ratapihantiellä n. 25 400 autoa/vrk. Risteävistä kaduista vilkkain on Jämsänkatu, n. 7 900 autoa/vrk. Joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat hyvät. Teollisuuskadulla kulkee viisi bussilinjaa: 22, 59, 505, 509, 518. Sturenkadulla ja Ratapihantiellä Pasilan aseman kohdalla on raitioliikennettä. Teollisuuskadun pohjoisreunalla on pyörätieverkon pääpyörätie, joka johtaa alikulun (Ratapihantie) kautta pääradan varren pyörätielle. Pasilan rautatieasema on kävelyetäisyydellä.

 

Luonnonympäristö

 

Teollisuuskadun pohjoisreunalla kasvaa katupuita.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä Kuorta­neenpolun länsipuolista aluetta lukuun ottamatta. Teollisuuskadun itäpäästä alkaa tärkeä tunneliviemäri.

 

Maaperä ja pohjavesi

 

Alueen pintaosa on pääosin täytemaata. Pohjamaa on pääasiassa kantavia karkearakeisia maakerroksia. Elimäenkujan ja Teollisuuskujan alueella luonnontilainen pohjamaa on hienorakeista ja osin eloperäistä. Kuortaneenkadun alueella on toinen pehmeikköalue. Pasilan konepajan alueella on tutkittu konepajatoiminnan aiheuttamaa maaperän ja orsiveden pilaantumista ja hiilivetyjen on arvioitu voineen levitä myös Teollisuuskadun alueelle huoltoraiteiden alueelta. Kesällä 2003 huoltoraiteiden ja Teollisuuskadun välillä tehdyissä tutkimuksissa ei todettu öljyhiilivedyillä pilaantunutta maaperää, mutta pintamaassa todettiin lievää pilaantumista elohopeasta ja lyijystä.

 

Teollisuuskatu noudattelee laaksoa, jossa on ollut järvi Sturenkadun itäpuolella. Laakson pohjalla hienorakeiset maakerrokset salpaavat täytemaakerroksessa olevan maaveden orsivedeksi, jonka laatu ja kor­keus­­asema on tärkeää konepaja-alueen puisille perustusrakenteille. Orsivesi virtaa täytemaassa koilliseen ja itään. Sähköjunahallin koillis­puolella on osoitteiden Teollisuuskatu 15 ja 25 välissä 1970-luvulla rakennettu puurakenteinen orsivesipato, jolla pyritään pitämään konepaja-alueen orsivesipinta riittävän korkealla. Varsinainen pohjavedenpinta laskee kallioperässä olevia heikkousvyöhykkeitä noudatellen itään ja kaakkoon.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Teollisuuskadun keskivuorokausiliikenne on 21 000–23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Päivämelun ohjearvotaso 55 dB ylitetään Itä-Pasilan eteläreunassa Sähköttäjänpuistossa. Toimitilarakennusten julkisivuilla melutaso on yli 70 dB. Kadun molemmissa päissä on vilkkaat pääkatuliittymät.

 

Alueen tuntumassa on useita vilkkaita pääkatuja ja ajoneuvoliikenteen päästöt ja liikennealueiden pöly heikentävät ilmanlaatua. Vallilassa on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n) ylläpitämä kiinteä ilmanlaadun mittausasema.

 

Meira Oy:n kahvinpaahtimo aiheuttaa Teollisuuskadun itäpäässä ajoittain hajua, jonka jotkut ihmiset kokevat häiritsevänä. Tämän kiinteistön sekä muiden alueen toimitilakiinteistöjen ilmanvaihdon ja jäähdytyskojeiden huminan voi usein erottaa liikenteen melun joukossa.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Teollisuuskadun kunnostaminen 2 + 2-kaistaiseksi välillä Sturenkatu–Ratapihantie sekä pyörätien rakentaminen Teollisuuskadun eteläreunalle ja uuden kevyen liikenteen sillan rakentaminen Teollisuuskadun yli konepaja-alueen ja Itä-Pasilan välille. Kadun rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna 2005.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa on rautatie-, pysäköinti- ja puistoaluetta muutettu katualueeksi ja katualuetta puistoalueeksi. Kaupunginosan rajaa on muutettu. Teollisuuskadun reunakivilinja on merkitty kaavakarttaan ohjeellisena. Kadun keskelle sekä sen molemmille reunoille on merkitty katupuiden rivi. Kadun keskikoroke on merkitty ohjeelliseksi istutettavaksi alueen osaksi. Teollisuuskadun yli on merkitty kaksi kevyen liikenteen siltaa.

 

Alueen pinta-ala on 4,1 ha.

 

Liikenne      Teollisuuskatu on pääkatuluokkainen katu. Välillä Sturenkatu–Rata­pi­hantie se on suunniteltu 2 + 2-kaistaiseksi siten, että se alittaisi Ratapihantien ja pääradan käyttäen nykyistä satamaradan tunnelia. Tunneliosuus olisi 1 + 1-kaistainen ja se liittyisi Keski-Pasilan katuverkkoon Veturitiellä. Teollisuuskadulta olisi 1 + 1-kaistainen yhteys Ratapihantielle. Kadun molemmille reunoille tulisi jalankulku- ja pyörätie sekä puurivi, joiden väliin merkitään pysäköintipaikkoja.

 

Konepaja-alueen tonttiliittymät Teollisuuskadulle ovat nykyisen sähköjunahallin itä- ja länsipäässä. Idän puoleisesta tonttiliittymästä ovat kaik­ki ajosuunnat sallittuja. Läntinen tonttiliittymä Teollisuuskadulle on suuntaisliittymä. Teollisuuskadun pohjoispuolen nykyiset tonttiliittymät muutetaan suuntaisliittymiksi. Vallilan tonttien 691/21 ja 19 tonttiliittymät siirtyvät Kuortaneenkadulta Teollisuuskadulle.

 

Teollisuuskadun keskiarkivuorokausiliikennemäärän ennustetaan vuon­na 2020 olevan 30 000–32 000 autoa/vrk.

 

Uuden raitiotielinja 9:n reitti tulee kulkemaan konepaja-alueen lävitse Teollisuuskadun ja Jämsänkadun kautta Itä-Pasilaan. Teollisuuskadulla lännen suunnan kiskot on suunniteltu kadun oikeaan reunaan ja idän suunnan kiskot kadun keskikaistalle. Tämä mahdollistaa Jämsänkadun liittymän liikennevalo-ohjauksen joustavan toiminnan. Konepaja-alueen raitiotieyhteyden ja Teollisuuskadun liittymä ohjataan liikennevaloin.

 

Luonnonympäristö

 

Teollisuuskadulle istutetaan katupuita. Sähköttäjänpuistoa kasvatetaan etelään kohti Teollisuuskadun uutta linjausta.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Nykyiset vesihuollon ja sähkönsiirron johdot sijaitsevat pääosin Teollisuuskadun pohjoisreunassa ja ne jäävät paikoilleen. Tietoliikennekaapeleita joudutaan siirtämään rakennettavan ajoradan ja istutuskaistojen alueilta kadun uudelle eteläreunalle.

 

Jämsänpuistikon alueella siirretään sekavesiviemäri, vesijohto ja kaukolämpöjohto nykyiseltä pysäköintialueelta ajoradalle, mikäli se kaavoitetaan asemakaavaluonnoksen mukaisesti rakennustontiksi. Lisäksi vesihuoltoa jatketaan länteen yhden korttelin verran.

 

Uudelleen linjatun Teollisuuskadun länsipäähän maaleikkaukseen ja risteyssillan alle rakennetaan uusi sadevesiviemäröinti, joka johdetaan Keski-Pasilan eteläosan uuteen tunneliviemäriin. Alueen kuivatuksen ja jätevesiviemäröinnin rakentamista on pohdittu myös Sörnäisten satamaan johtavan ratatunnelin kautta koillisen suuntaan, jolloin sadevesi- ja jätevesiviemäröinti voitaisiin hoitaa erillisviemäröinnillä. Tunnelin länsipää on hieman ylhäällä, jotta kuivatus risteyssillan alueelta onnistuisi sinne. Pasilan konepaja-alueen länsipään asuinkortteleiden toteuttaminen alkanee ennen kuin satamaraide vapautuu, joten jätevedet jouduttaneen johtamaan sekavesiviemäriin. Pasilan konepaja-alueen uusissa asuinkortteleissa pyritään mahdollisimman suuri osa hyvälaatuisista hulevesistä imeyttämään orsivedeksi. Tällä pyritään vähentämään myös lisäkuormitusta sekavesiviemäreihin. Teollisuuskadun rakentamisen yhteydessä kunnostetaan myös vesihuollon verkostoja tarvittavassa laajuudessa. Orsivesipinnan laskeminen johtokaivantojen kautta on estettävä tarvittaessa tiiviistä maa-aineksesta rakennetuin suluin.

 

Teollisuuskujan kohdalla tulee varautua Pasilan konepaja-alueelle johtavan uuden kaukolämpöjohdon rakentamiseen. Teollisuuskadulla tulee varautua myös kaukojäähdytysputkistojen rakentamiseen.

 

Maaperän rakennettavuus, puhtaus ja pohjavesi

 

Maaperän mahdolliset haitta-aineet tulee selvittää riittävällä tarkkuudella ennen rakentamista. Niitä saattaa olla satamaraiteen kohdalla tai öljyhiilivetyjä on voinut kulkeutua orsiveden virtauksen mukana huoltoraiteiden alueelta tai pajan pohjoispuolella sijainneen maanpäällisen polttonestesäiliön alueelta. Katualueen alusrakenteessa sijaitsevat haitta-aineet eivät sinänsä aiheuta terveyshaittaa, mutta niiden käsittely voi vaikuttaa hankkeen aikatauluun.

 

Teollisuuskadun pohjoisreunassa on kiinteistöjen kellarikerrosten kuivatuspumppausta. Sähköjunahallin ja nykyisen ajoradan välissä on puu­lankuista rakennettu orsivesipato, jolla pyritään estämään orsiveden­pinnan alenemista konepajan puuperustusten ympärillä. Orsivesi­patoa tulee jatkaa siten, että se muodostaa Teollisuuskadun eteläreunan uusien rakennusten pohjarakenteiden kanssa yhtenäisen ja mahdollisimman tiiviin orsivesipadon. Orsivesipato sijaitsee katualueella.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Teollisuuskadun liikennemelun leviämistä on tarkasteltu leviämismalli-laskennalla vuonna 2002 Pasilan konepaja-alueen asemakaavaluonnoksen suunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä virkistysalueiden päivämelun ohjearvotaso 55 dB ylitetään Itä-Pasilan eteläreunassa sähköt­täjänpuistossa. Toimitilarakennusten julkisivuilla melutaso on yli 70 dB. Ennusteliikenteenä vuonna 2020 on käytetty 28 000 ajoneuvoa/d. Katualueella ja nykyisten rakennusten julkisivuilla keskimelu kasvaa 1–2 dB. Sähköttäjänpuistossa keskimelutaso laskee alle 55 dB:n, mikäli Teollisuuskadun ja puiston väliin rakennetaan toimitilarakennus Pasilan konepaja-alueen asemakaavaluonnoksen mukaisesti. Liikennemelu vähenee puistossa myös, mikäli Teollisuuskadun länsipää rakennetaan nykyistä korkeustasoa alemmaksi leikkaukseen ja osa liikenteestä johdetaan Ratapihantien alitse nykyisen valo-ohjatun liittymän sijaan. Teollisuuskadun eteläpuolelle rakennettavat toimitila- ja asuinkorttelit rajoittavat liikennemelun leviämistä etelän suuntaan. Raitiotie ei aiheuta meluhaittaa.

 

Nimistö                              Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 10.11.2004 esittää Teollisuuskadun ylittäville nykyiselle sillalle nimeksi Sähköttäjänsilta (Telegrafistbron) ja uudelle sillalle Konepajansilta (Maskinverkstadsbron).

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Teollisuuskadun leventäminen ja rakentaminen bulevardimaiseksi kaduksi muuttaa kaupunkikuvaa eheämmäksi. Liikenteen sujuvuus paranee. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat kadun konepajan puolelle uuden pyörätien ansiosta. Joukkoliikenneyhteydet paranevat uuden raitiolinjan ansiosta. Tonttiliittymien muuttaminen suuntaisliittymiksi muuttaa tonteille ajojen reittejä. Teollisuuskadun länsipään rakentaminen nykyistä hieman alemmaksi laskee melutasoa Sähköttäjänpuistossa.

 

Kadun leventämisen vuoksi nykyinen kevyen liikenteen silta jouduttaneen rakentamaan uudelleen, koska yksi kannatinpilareista sijoittuu ajoradalle.

 

Suunnitelmien kustannusarvio on 9,78 milj. euroa, josta tunneli ja siltatöiden osuus on 5,8 milj. euroa. Vesihuoltoverkoston siirtojen ja täydennysrakentamisen kustannusarvio on n. 360 000 euroa (sis. alv 22 %). Tietoliikennekaapeleiden siirron kustannukset ovat n. 85 000 eu­roa (sis. alv 22 %). Kaukolämpöverkoston toimenpiteet riippuvat ympäröivien alueiden rakentamisesta.

 

Toteutus                            Teollisuuskadun toteuttaminen asemakaavan mukaisesti välillä Sturenkatu–Jämsänkatu on mahdollista heti. Toteutusaikataulun mukaan kunnostaminen alkaa 2005 syksyllä. Välillä Jämsänkatu–Ratapihantie kadun kunnostaminen voi alkaa, kun Ratapihantien alittava tunneli vapautuu, eli arviolta vuonna 2008.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Teollisuuskadun asemakaavan muutosta on valmisteltu Pasilan konepajan kaavoitustyön osana.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asema­kaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa.

 

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 27.1.–7.2.2003. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 5.2.2003.

 

Lautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muutosluonnoksen 6.3.2004 jatkosuunnittelun pohjaksi.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston ja pelastuslaitoksen kanssa.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Pasilan konepajan kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 22 mielipidekirjettä, joista 9 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 13 asemakaavan muutosluonnosta. Näistä Teollisuuskatua käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa 3 mielipidettä ja luonnosvaiheessa 7. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Lautakunta on käsitellyt mielipiteet asemakaavaluonnoksen käsittelyn yhteydessä. Tässä kommentoidaan Teollisuuskatua koskevat mielipiteet.

 

Xxxxx Xxxxxxxx (22.4.2002 ja 7.2.2003) ja Asunto Oy Sato-Pasila (26.4.2002) vastustivat Teollisuuskadun leventämistä 2 + 2-kaistaisek­si. Kadun leventäminen muuttaisi sen moottoritiemäiseksi tieksi, joka ei sovi asuinalueen ja kaupungin keskelle. Kadun mahdollista leventämistä edelleen sekä katumelun kasvua pelättiin. Nykyistä melutasoa pidetään liian kovana Pasilan puolella. Teollisuuskatu pitäisi rakentaa kone­pajan ja Pasilan väliin tunneliin, jolloin kevyt liikenne pääsisi esteettä kulkemaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Teollisuuskadusta tehdään ilmeeltään kantakaupunkiin sopiva katu. Sen varrelle istutetaan katupuita. Osa leveydestä käytetään kevyen liikenteen väylien (jalkakäytävien ja pyöräteiden) leventämiseen. Lähistöllä oleva Mäkelänkatu on 3–5 m leveämpi kuin suunniteltu Teollisuuskatu. Teollisuuskatu siirtyy Itä-Pasilan asuinrakennuksista kauemmaksi ja sen korkeusasema on hieman alempana kuin nykyään. Puistoalue asuintalojen edessä laajenee. Melutaso tulee puistossa ja asuinrakennuksissa laskemaan vaikka liikennemäärä kasvaa. Pasilan ja konepaja-alueen välille rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta. Koko kadun kattaminen on mahdotonta.

 

Kiinteistö Oy Kumpulantie 1 (7.2.2002), Kiinteistö Oy Helsingin Kumpulantie 3 (24.2.2002 ja 10.2.2003) ja KOy Kumpulantie 5 (7.2.2003) vastustivat asemakaavaluonnoksessa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Kuortaneenkadun ja Teollisuuskadun risteykseen esitettyä uutta liikerakennusta. Tonttien ajoyhteys pitäisi säilyttää ennal­­laan. Pysäköintipaikkoja Jämsänpuistikosta ja Kuortaneenkadulta ei saa poistaa. Kiinteistö Oy Kumpulantie 1 ja Xxxxxx Xxxxxx (7.2.2003) vastustivat Teollisuuskadun pohjoispuolelle Pasilan kohdalle esitettyä liikerakennusta. Rakennus veisi Kiinteistö Oy Kumpulantie 1:n tärkeät pysäköintipaikat ja peittäisi näkymiä Pasilasta katsottuna.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tonttiliittymä Kiinteistö Oy Kumpulantie 1:een ja Kiinteistö Oy Helsingin Kumpulantie 3:een siirtyy Kuortaneenkadulta Teollisuuskadulle suuntaisliittymänä. KOy Kumpulantie 5:n tonttiliittymä pysyy ennallaan. Nykyisten rakennusten rinnalle LP-alueelle Ratapihantien puolelle ei tässä ole esitetty rakennusta. LP-alueelle tehdään suuntaisliittymä.

 

Kallion - Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry (7.2.2003) huomauttaa, että Teollisuuskadulla bussipysäkkien läheisyydessä tulisi olla suojatie, jotta joukkoliikenteen käyttö olisi sujuvaa eivätkä matkat bussipysäkeille kasvaisi liian pitkiksi. Pyöräteiden olisi pysyttävä yhtä korkeatasoisina kuin ne ovat nykyäänkin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että bussipysäkit on sijoitettu liittymien läheisyyteen, joissa on suojatiet. Pyörätieverkosto paranee huomattavasti. Teollisuuskadun eteläpuolelle rakennetaan uusi pyörätie ja Teollisuuskadun yli uusi silta, jossa on pyöräily sallittu.

 

Alppila-Seuran mielestä (10.2.2003) Teollisuuskadun ylittävien kevyen liikenteen siltojen tulisi olla lyhyitä, suojaisia ja huimausta tuottamattomia. Konepajan alueen julkisten rakennusten liikenne tulisi hoitaa Teollisuuskadun puolelta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että jos sähköjunahallista tulee pysäköintilaitos, sen liikenne hoidetaan Teollisuuskadun puolelta. Myös muiden tonttien huoltoliikenne hoidetaan osittain Teollisuuskadun puolelta. Uusi silta pyritään tekemään mahdollisimman matalaksi.

 

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

 

 

 

 

Katualuetta

39 217

 

Puistoaluetta (VP)

1 849

 

 

 

 

Yhteensä

41 026

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 21.1.–21.2.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan/ympäris­tökes­kuksen, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Ener­gian sekä Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n lausunnot.

 

Lausunnot                        Ratahallintokeskuksella ei ole (18.3.2005) huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

 

Helsingin Energia (1.3.2005) mainitsee mm., että Teollisuuskatuun on tehtävä sähkönjakeluverkon kaapelointia varten alitukset Telekujan koh­dalla sekä Jämsänkadun risteyksen itäpuolella. Alitukset tulevat palvelemaan myöhemmin Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muu­­tosluonnoksen mukaista sähkönjakeluverkon rakentamista.

 

Helsingin Energialla ei ole ehdotukseen muuta huomautettavaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005), että esitetyt vaatimukset voidaan ottaa huomioon katusuunnitelmaa tehtäessä.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (10.3.2005) mm., että esitetty Teollisuuskadun jakso rajautuu koko eteläreunaltaan suunnitteilla olevaan Pasilan konepajan asuntoalueeseen. Teollisuuskadun suunnittelussa tulee olla käytettävissä riittävät lähtötiedot asuntoalueen katu- ja kunnallistekniikan liittymistä. Suunnitelma määrää suoraan katuun liitty­vien kiinteistöjen korkeustasot.

 

Teollisuuskadun katurakentamisen kustannusarvio on n. 9,8 milj. euroa. Rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Välin Sturenkatu–Jämsänkatu toteuttaminen on liikenneinvestointien taloussuunnitelmaehdotuksessa esitetty vuosiksi 2006–2007 ja sen kustannusennuste on 2,2 milj. euroa. Näiltä osin rakentamisen ajoitus liittyy raitiolinja 9:n toteutusaikatauluun. Välin Jämsänkatu–Ratapihan­tie toteutus on ajankoh­tainen vuoden 2008 jälkeen.

 

Alueella aiemmasta toiminnasta likaantunut maaperä tulee puhdistaa ennen rakentamisen aloittamista likaajan toimesta ja kustannuksella.

 

Kaavamääräys istutettavasta puurivistä tulee muuttaa ohjeelliseksi mm. raitiolinja 9:n vaatiman tilan vuoksi. Katupuiden lopullisesta sijainnista päätetään katusuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

 

Sähköttäjän puistoon liitettävä kaistale suunnitellaan ja rakennetaan Teollisuuskadun länsipään rakentamisen yhteydessä. Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvän kaistaleen lisäksi suunnittelutyössä tarkastellaan myös puistossa sijaitsevan tiilimuurin ja ajoväylän välistä luiskaa. Ajoväylän purkamisen, luiskan muotoilun ja kasvillisuuden istuttamisen kustannusarvio on n. 190 000 euroa.

 

Lautakunta puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä ehdolla, että kaavaan merkitty istutettava puurivi muutetaan sijainniltaan ohjeelliseksi. Jatkosuunnittelussa tulisi tutkia myös kaava-alueen ulkopuolelle jäävän Jämsänpuistikon osan muuttamista katualueeksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005), että asuntoalueen ja konepajan pohjoiskärjen tarkemmassa suunnittelussa tarvitaan Teollisuuskadun suunnittelussa määräytyviä kiinteistöjen korkeustasoja. Alueiden suunnittelun tulee kulkea rinnakkain. Esitetyt vaatimukset voidaan ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Puurivien sijainti on muutettu likimääräiseksi. Jämsänpuistikon osan muuttamista katualueeksi voidaan tarkastella siinä vaiheessa kun Jämsänkadun varren teollisuus­­­­korttelin 22691 laajentamisen selvittäminen on ajankohtaista. Saas­tunut maaperä selvitetään ja kunnostetaan likaajan tai maanomistajan kustannuksella.

 

Ympäristölautakunta mainitsee (15.3.2005) mm., että Teollisuuskatu liittyy konepaja-alueen suunnitteluun. Konepaja-alueen 1. vaiheen asemakaavaehdotuksessa on liikennemelua torjuttu merkitsemällä
Teollisuuskadun varteen muurimainen rakenne. Tällöin kadusta muodostuu ns. katukuilu, jossa epäpuhtauksien laimeneminen olisi heikkoa ja ilmanlaatu tulisi olemaan huono. Teollisuuskadun ja Pasilan konepaja-alueen ilmanlaatua ja suunnitteluratkaisujen vaikutuksia ei ole vielä riittävästi selvitetty asemakaavaehdotuksen hyväksymistä varten. Lautakunta edellyttää, että selvityksiä tarkennetaan erityisen katukuiluihin kehitetyn leviämismallin avulla.

 

Konepaja-alueen toiminnot ovat selvitysten mukaan myös pilanneet maaperää ja pilaantuneisuus voi ulottua myös katualueelle. Tämä tulee ottaa huomioon sekä konepaja-alueen että katualueen suunnittelussa. Kaavaselostuksessa on viitattu konepaja-alueella tehtyihin maaperän ja orsiveden pilaantuneisuutta koskeviin selvityksiin ja todettu haitta-ainei­den voineen levitä myös katualueelle.  Katualueen pilaantuneisuutta ja kunnostustarvetta ei kuitenkaan ole selvitetty. Maaperän kunnostustarve ja kunnostusvastuut eri omistajaosapuolten kesken on selvitettävä ja kaavaselostukseen liitetään kunnostustarpeen lisäksi tiedot kaupungille aiheutuvista kunnostuskustannuksista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005), että Teollisuuskatu on yleiskaavassa merkitty pääkaduksi. Tämän asemakaavan myötä tulee mahdolliseksi kunnostaa se kaupunkimaiseksi kaduksi puuistutuksineen. Konepaja-alueen kaavoituksen yhteydessä tutkittiin Teollisuuskadun linjausta ja liittymien sijaintia. Kadun muodostuminen ns. katukuilumaiseksi ratkaistaan vasta konepajan alueen kaavoituksen yhteydessä. Konepaja-alueen 1. vaiheen asemakaavalla ei vielä muodosteta katukuilua, sillä kadun molemmin puolin olevien rakennusten väli on yli 100 m ja Keski-Pasilan suunnan ajoradat sijaitsevat osin liikennetunnelissa.

 

Saastunut maaperä selvitetään ja kunnostetaan likaajan tai maanomistajan kustannuksella.

 

Helsingin Vesi mainitsee (19.3.2005) mm., että asemakaavaselostuksessa esitetty Teollisuuskadun sadevesiviemäröinti perustuu ratkaisuihin, joiden toteutuksesta ei vielä ole päätöstä. Teollisuuskadun länsipään sadevesiviemäröinti tulee ratkaista alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Teollisuuskadun eteläreunaan tullaan koko matkalle rakentamaan sadevesiviemäröinti, yhteensä n. 800 m. Sen rakentamiskustannukset ovat n. 300 000 euroa (alv 0). Kustannuksissa ei ole otettu huomioon johtosiirtoja, jotka mahdollisesti aiheutuvat Jämsänpuiston myöhemmästä kaavoittamisesta rakennustontiksi.

 

Helsingin Vesi varautuu uuden vesihuoltoverkon rakentamiseen alueen edellyttämässä aikataulussa.

 

Teollisuuskadun pohjoisreunassa on merkitty istutettavaksi puurivi. Puurivi tulee osittain rakennettujen vesijohtojen päälle. Puurivin sijainti tulee merkitä ohjeelliseksi.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005), että puurivien sijainti on muutettu likimääräiseksi.

 

VR-yhtymä Oy toteaa (17.3.2005), että Teollisuuskatu rajautuu VR‑Yhtymä Oy:n omistamaan Pasilan Konepaja-alueeseen lähes kilometrin pituudelta. Kaavaselostuksen mukaan tälle katuosuudelle on tulossa konepajan puolelle vain kaksi tonttiliittymän luonteista liittymää. Teollisuuskadun vastakkaisella puolella on havainnekuvan mukaan viisi tonttiliittymää ja neljä katuliittymää.

 

Kortteleiden 22397 ja 22400 väliin Jämsänkatua vastapäätä tarvitaan tonttiliittymä. Sähköjunahallin molemmissa päissä olevat tonttiliittymät tulee muuttaa katuliittymän luonteisiksi.

 

Sähköjunahallin ulkoseinä rajautuu katualueeseen kiinni. Rakennuksen ulkopuolelle ulottuvien perustusten ja johtolinjojen sijainti katualueella tulee sallia.

 

Teollisuuskadun alla on kaupungin rakentama n. 160 m pitkä orsipato, jonka tarkoituksena on estää konepajahallien puupaalutusta suojaavan orsiveden karkaamista kadun vastakkaisella puolella tapahtuvan kuivatuspumppauksen vuoksi. Pato tulee kunnostaa ja jatkaa kumpaankin suuntaan ja liittää suojelualueen ympärille rakennettaviin patoseiniin kuten kaavaselostuksessa on mainittu.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.9.2005), että Teollisuuskatu on pääkatuluokan katu. Pääkadun liikenteen sujuvuuden vuoksi tonttiliittymien määrä pyritään pitämään rajallisena. Koska kuitenkin alue on vanhaa kaupunkirakennetta, ei kaikkia suunnittelutavoitteita pystytä noudattamaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin tehdä kyseiselle katuosuudelle mahdollisimman vähän uusia liittymiä. Rakennusjärjestyksessä määrätään perustusrakenteiden ulottumisesta katualueelle.

 

Kaavalla ohjataan pohjavedensuojeluun liittyvien tavoitteiden toteutumista, mutta ei määrätä teknistä toteutustapaa.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehty muutos

 

Istutettavan puurivin merkintä on muutettu muotoon: Likimääräinen istutettava puurivi.

 

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 17. kaupunginosan puistoalueen sekä 22. kaupunginosan korttelin nro 390 osan sekä puisto-, rautatie-, pysäköinti- ja katualueiden ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.11.2004 päivätyn ja 15.9.2005 muutetun piirustuksen nro 11310 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11310 (Vallilan korttelin nro 390 osa ym. alueet, osa Teollisuuskatua)

 

Liite 2

Havainnekuva (Vallilan korttelin nro 390 osa ym. alueet, osa Teollisuuskatua)

 

 

 

 

19

TOUKOLAN TONTTIEN 23100/21 - 24, 27 JA 28 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11414)

 

Khs 2004-2488

 

23. kaupunginosan (Toukolan) korttelin nro 23100 tonttien nro 21–24, 27 ja 28 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet tontit 23100/29–31).

 

Jan-Magnus Janssonin aukio 1–2, Toukolankatu 7, Roomankatu 3, Roomanpiha 1

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos laaditaan ammattikorkeakoulu Arcadan ja ammattikoulu Prakticumin toimitilojen laajentamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Asemakaavan muutos mahdollistaa ammattikorkeakoulun korttelialueen laajentamisen sekä toimitila- ja autopaikkatonttien yhdistämisen ja ammattikoulun tontin suurentamisen Arcada Novan kampus­alueen tonttien nykyisen kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Asema­kaavan kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet säilyvät ennallaan.

 

Asemakaavan perusteet

 

Fastighets Ab Arcada Nova pyytää (29.11.2004) omistamiensa tont­tien 21–23 asemakaavan muuttamista siten, että tontit yhdistetään ja mahdollistetaan jäljellä olevan rakennusoikeuden tarkoituksenmukainen käyttö korkeakoulun laajenemistarpeita varten.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.5.2005) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta, asuminen/toimitila. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaava

 

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2002 tontit 21 ja 24 ovat toimitilarakennusten korttelialuetta. Alueelle saa rakentaa tiloja toimistoja, ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta, opetusta ja julkisia palveluja varten. Tontin 21 rakennusoikeus on 19 000 k‑m2 ja sille saa rakentaa viisikerroksisen rakennuksen. Tontin 24 rakennusoikeus on 10 000 k-m2 ja sille saa rakentaa nelikerroksisen rakennuksen. Tontit 22 ja 23 ovat autopaikkojen korttelialuetta.

 

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2004 tontit 27 ja 28 ovat erityisasumisen korttelialuetta. Tontille 27 saa rakentaa kaksi neli–kuu­si­kerroksista asuinrakennusta. Tontin rakennusoikeus on 7 625 k‑m2. Tontille 28 saa rakentaa kuusikerroksisen asuinrakennuksen ja yksi–kaksikerroksisen päiväkodin. Tontin rakennusoikeus on 3 725 k-m2, josta 1 650 k‑m2 saadaan käyttää palvelu- ja opetustiloiksi.

 

Tontin 23 läpi Toukolankadulta Hermannin rantatielle on merkitty jalankulku- ja joukkoliikenneyhteys. Tonttien 24, 27 ja 28 kautta on merkitty jalankulku- ja pyöräily-yhteys Jan-Magnus Janssonin aukiolta Roomankadulle.

 

Maanomistus

 

Fastighets Ab Arcada Nova omistaa tontit 21–23. Kaupunki omistaa tontit 24, 27 ja 28, ja ne on vuokrattu Fastighets Ab Arcada Novalle.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Alue sijaitsee rakenteilla olevan Arabianrannan eteläosassa. Arabianrannan alueen rakentaminen on alkanut vuonna 2000 ja jatkuu vuoteen 2010 saakka. Tällöin Arabianrannan alueella ennakoidaan asuvan n. 7 000 asukasta. Alueen tuntumassa Toukolassa ja Vanhassakaupun­gissa asui 1.1.2005 yhteensä n. 2 100 henkeä.

 

Alue liittyy rakennettuihin alueisiin, joten se on hyvin teknisen huollon verkostojen piirissä. Arabianrannan kokonaisuuden käsittävän asemakaavan yhteydessä alueelle on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma, jonka mukaan rakennukset liitetään olemassa oleviin ja rakennettaviin teknisen huollon verkostoihin. Asemakaavan muuttaminen ei edellytä yleissuunnitelman muuttamista.

 

Rakennettu ympäristö

 

Kaava-alueella sijaitsevat ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada ja rakenteilla oleva, kesään 2005 mennessä valmistuva ruotsinkielinen ammattikoulu Prakticum. Koulujen julkisivumateriaaleina ovat rappaus ja lasi. Alueella on lisäksi rakenteilla koulujen opiskelijoille tarkoitetut punatiiliset asuinrakennukset.

 

Toukolankadun ja Hämeentien välissä on asuntotuotantotoimiston rakennuttama punatiilinen kerrostalokompleksi ja sen koillispuolella niin ikään punatiilinen, entinen Oy Kotisaari-Ingman Ab:n teollisuusrakennusryhmä, joka on muutettu kauppakeskukseksi.

 

Palvelut       Arabianrannassa on hyvä julkisten ja kaupallisten palvelujen palvelutaso. Kaava-alueen välittömässä tuntumassa on kauppakeskus Arabia, jonka palvelutarjonta on monipuolinen. Arabianrannan alueella on myös muita julkisia ja kaupallisia palveluita.

 

Luonnonympäristö

 

Alueella ei ole luonnonympäristöä.

 

Suojelukohteet

 

Alueella ei ole suojelukohteita.

 

Maaperä      Alue sijaitsee pehmeiköllä, jonka päälle on aikoinaan tehty eripaksuisia maa- ja louhetäyttöjä. Eteläosassa saven alapinta on enimmillään 18 m:n syvyydessä.

 

Pilaantunut maaperä on puhdistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaisesti jo tonttien aiemman rakentamisen yhteydessä.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Alue rajautuu länsisivultaan vilkasliikenteisiin katuihin. Hermannin rantatien liikennemäärä on nykyisin n. 18 000 autoa ja sen ennustetaan kasvavan 28 000 autoon arkivuorokaudessa vuonna 2020. Vastaavat liikennemäärät Hämeentien sillalla ovat n. 31 000 ja 35 000 autoa arkivuorokaudessa. Katujen yhtymäkohdassa liikennemäärä vuonna 2020 on 63 000 autoa arkivuorokaudessa. Liikenne aiheuttaa melua ja ilman laadun heikkenemistä kaava-alueella.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset ammattikorkeakoulu Arcadan ja ammattikoulu Prakticumin laajenta­miselle sekä muutoinkin alueen tarkoituksenmukaiselle käytölle.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Ammattikorkeakoulu Arcadalle on muodostettu uusi tontti (23100/29) yhdistämällä ammattikorkeakoulun nykyinen tontti ja kaksi autopaikkatonttia sekä laajentamalla korttelialuetta vähäisessä määrin Hermannin rantatien katualueelle. Lisäksi ammattikoulu Prakticumille on muodostettu uusi tontti (23100/30) laajentamalla sen nykyistä tonttia viereiselle opiskelija-asuntotontille, asuntotonttia vastaavasti pienentäen. Asemakaavan muuttaminen tapahtuu kampusalueen voimassa olevan asema­kaavan rakennusoikeuden puitteissa siten, että tonttien käyttämätön rakennusoikeus on siirretty ammattikoulu Prakticumin tontille. Muutos ei käytännössä aiheuta muuta muutosta voimassa olevan asemakaavan toiminnalliseen ja määrälliseen sisältöön.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 2,63 ha, josta toimitilatonttien korttelialuetta on 1,88 ha ja erityisasumisen korttelialuetta 0,75 ha. Toimitilatonttien rakennusoikeus on 29 690 k-m2 ja erityisasumisen tonttien 10 660 k-m2, yhteensä 40 350 k-m2.

 

Erityisasumisen korttelialueet (AKS)

 

Tontit 27 ja 31 on merkitty erityisasumisen korttelialueiksi. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on muutettu 11 350 k-m2:stä 10 660 k‑m2:iin.

 

Tontin 27 rakennusoikeus on 7 625 k-m2. Tontille on merkitty rakennus­alat 4–6-kerroksisia opiskelija-asuinrakennuksia varten.

 

Tontin 31 rakennusoikeus on muutettu 3 725 k-m2:stä 3 035 k‑m2:iin. Rakennusoikeudesta palvelu- ja opetustiloiksi käytettäväksi sallittu osa on muutettu 1 650 k-m2:stä 960 k-m2:iin. Tontille on merkitty omat raken­­nusalat 5–6-kerroksista opiskelija-asuinrakennusta ja yksikerroksista opetustilaa varten. Koska tontille kaavailtu päiväkoti on tarkoitus rakentaa ammattikoulu Prakticumin tontille 30, on tontilta poistettu rakennusala 1–2-kerroksista päiväkotia varten ja tämä alue on merkitty tontin osaksi, joka on varattava ulko-oleskelua ja leikkipaikkoja varten.

 

Muilta osin kummankin tontin asemakaavamerkinnät ja -määräykset on säilytetty voimassa olevan asemakaavan mukaisina.

 

Toimitilarakennusten korttelialue (KTYO)

 

Ammattikorkeakoulu Arcadan uusi tontti 29 ja ammattikoulu Prakti­cumin uusi tontti 30 on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueelle saa rakentaa tiloja toimistoja, ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta, opetusta ja julkista palvelua varten. Kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liike-, näyttely- ja kokoustiloja.

 

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi tonttia saa kattaa ja asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa ilmastointikonehuoneita ja muita teknisiä tiloja rakennuksen kerroksiin sekä väestönsuoja- ja autopaikkatiloja enintään kahteen tasoon.

 

Asemakaavassa on lisäksi määräys, jonka mukaan rakentamatta jätettävät tontin osat, joita ei käytetä pysäköintiin, tulee istuttaa tai käsitellä muutoin huolitellusti.

 

Tontin 29 rakennusoikeus on muutettu 19 000 k-m2:stä 18 760 k-m2:iin. Tontille saa rakentaa enintään viisikerroksisen rakennuksen. Tontin kautta Jan-Magnus Janssonin aukiolta Hermannin rantatielle on merkitty jalankulku- ja joukkoliikenneyhteys sekä viemärikuja.

 

Tontin 30 rakennusoikeus on muutettu 10 000 k-m2:stä 10 930 k-m2:iin. Tontille saa rakentaa enintään nelikerroksisen rakennuksen. Tontin kautta on merkitty tulvareitti Jan-Magnus Janssonin aukiolta Hermannin rantapuistoon sekä jalankulku- ja polkupyöräilyreitti Roomankadun suuntaan.

 

Liikenne ja pysäköinti

 

Toimitilatonttien autopaikkanormina on käytetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti 1 autopaikka/200–130 k-m2 (tontti 29) ja 1 auto­paikka/280–220 k-m2 (tontti 30). Tonttien autopaikat sijoitetaan osin omille tonteille, osin kaava-alueen ulkopuolisille LPA-alueil­le. Voimassa olevan asemakaavan autopaikkojen korttelialueet (tontit 22 ja 23) on merkitty pysäköimispaikoiksi (p).

 

Erityisasumisen tonttien autopaikkanormit ovat seuraavat: opiskelija-asun­not 1 autopaikka/250–140 k-m2, julkiset palvelutilat 1 auto­paik­ka/ 320 k-m2 ja liiketilat 1 autopaikka/130 k‑m2. Tonttien autopaikat sijoitetaan osin tontille 30 ja osin kaava-alueen ulkopuolisille LPA-alueille.

 

Tontin 29 kautta Toukolankadulta Hermannin rantatielle on merkitty jalankulku- ja joukkoliikenneyhteys. Tonttien 27, 30 ja 31 kautta on merkitty jalankulku- ja polkupyöräily-yhteys Jan-Magnus Janssonin aukiolta Roomankadulle.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Asemakaavaan on merkitty ulkoseinien ääneneristysvaatimukset liiken­nemelua vastaan. Näillä ääneneristysvaatimuksilla alitetaan meluta­so­jen ohjearvot toimitiloissa.

 

Rakennusalat sijaitsevat melun kannalta edullisesti siten, että asuntopihat jäävät suojaisalle puolelle.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Rakentamisen vaikutuksia selvitettiin laajalti koko Arabianrannan
alueen asemakaavoitustyön yhteydessä. Koska asemakaavan muutos on toiminnalliselta ja määrälliseltä sisällöltään voimassa olevan asemakaa­­van mukainen, se ei käytännössä muuta tätä ympäristövaikutusasetelmaa millään tavalla. Asemakaavan muutos ei myöskään lisää liikennettä, koska kerrosalan määrä ei lisäänny. Asemakaavan muutos kiinteyttää Arabianrannan eteläisen reunan kaupunkikuvaa.

 

Toteutus                           

 

Rakentamisaikataulu

 

Koulurakennusta laajennetaan oppilaspaikkojen kysynnän mukaan asemakaavan saatua lainvoiman.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.2.2005).

 

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 7.–18.3.2005. Mielipiteitä ei esitetty.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kiinteistöviraston tonttiosas­ton sekä ympäristökeskuksen kanssa.

 

Ympäristökeskus esitti asemakaavaan liitettäväksi tietoja alueen maa­perän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta tehdyistä selvityksistä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueella ei enää ole kunnostustarvetta, koska pilaantunut maaperä on puhdistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaisesti jo tonttien aiemman rakentamisen yhteydessä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 10.6.–11.7.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan/ympäris­tökes­kuksen, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta mainitsee (9.8.2005) mm., että asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman tullaan tekemään sen edellyttämät kiinteistöjärjestelyt, joissa Fastighets Ab Arcada Novalle myydään tontin osa ja vuokrattujen tonttien vuokrasopimuksia tarkistetaan.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista ehdotuksesta.

 

Ympäristökeskus mainitsee (12.8.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 9.8.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökes­­kuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Helsingin Energialla ei ole (11.8.2005) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (18.8.2005), että tontin 23100/29 kautta Toukolankadulta Hermannin rantatielle merkityn jalankulku- ja joukkoliikenneyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta pitää sopia rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Samaten on sovittava myös tonttien 23100/27, 30 ja 31 kautta Jan-Magnus Jans­sonin aukiolta Roomankadulle merkityn jalankulku- ja pyöräily-yhteyden toteutuksesta.

 

Asemakaavan muutos ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.9.2005), että kyseiset kulkuyhteydet suunnitellaan ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston Arabia-Hermanni–projektin koordinoimana.

 

Helsingin Vesi mainitsee (5.7.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

 

Tontilla 23100/29 sijaitsee yleinen sadevesiviemäri, jota varten on asemakaavaan merkitty johtokuja. Johtokujan sijaintia tulee eteläpäästä tarkentaa siten, että sadevesiviemäri sijaitsee johtokuja-alueella.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.9.2005) mm., että johtokujaa on muutettu Helsingin Veden lausunnossa esitetyllä tavalla.

 

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 23. kaupunginosan korttelin nro 23100 tonttien nro 21–24, 27 ja 28 sekä katualueen (muodostuvat uudet tontit 23100/29–31) koskevan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.5.2005 päivätyn ja 7.9.2005 muutetun piirustuksen nro 11414 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11414 (Toukolan tontit 23100/21 - 24, 27 ja 28)

 

Liite 2

Havainnekuva (Toukolan tontit 23100/21 - 24, 27 ja 28)

 

 

 

 

20

MUNKKINIEMEN TONTTIEN 30076/37 - 39 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11373)

 

Khs 2005-81

 

30. kaupunginosan (Munkkiniemen) korttelin nro 30076 tonttien nro 37–39 asemakaavan muutosehdotus.

 

Kuusiniementie 29, 31 ja 33.

 

Tiivistelmä                       Kaava-alueella nykyisin voimassa olevasta asemakaavasta puuttuu tonttitehokkuusmerkintä, jolloin rakennusoikeus tulkitaan suurimman sallitun kerrosmäärän (II) ja rakennettavaksi sallitun tontin pinta-alan (1/6) avulla. Tällöin rakennusoikeudeksi tulee e = 0.33. Alueen tonttitehokkuus on Kuusisaaren muita tontteja korkeampi. Asemakaavan muutoksessa alueen rakentamista ohjataan aikaisempaa asemakaavaa tarkemmin ja pyritään siten varmistamaan tulevan rakentamisen sopiminen alueen kaupunkikuvaan.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.12.2004) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 8189 on vahvistettu vuonna 1981. Sen mukaan tontit ovat erillisten ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin pinta-alasta saa enintään 1/6 käyttää rakentamiseen. Rakennusoikeutta ei tonttien kohdalle ole kaavassa merkitty. Ilmeisesti merkintä on jäänyt vahingossa pois, sillä saman asemakaavan muille tonteille rakennusoikeus on merkitty joko tonttitehokkuusluvulla tai osoitettu rakennusalalle. Kerrosluvun ja rakennettavaksi sallitun tontin pinta-alan avulla tonttitehokkuudeksi saadaan e = 0.33. Alueen ensimmäisessä asemakaavassa nro 4040 vuodelta 1956 kaava-alue oli asuntorakentamiseen tarkoitettua korttelialuetta (A), jolle sai rakentaa kaksikerroksisia rakennuksia enintään 1/8 osan tontin pinta-alasta. Tonttitehokkuus oli näin ollen e = 0.25.

 

Kaava-alueen kolme tonttia ovat voimassa olevan kaavan laatimisvaiheessa olleet samaa tonttia nro 6 ja tälle tontille on merkitty yhtenäinen rakennusala, joka on Kuusiniementien katualueesta 8 m:n, naapuritonteista 10 m:n ja rannasta n. 15 m:n päässä.

 

Alueelle saa rakentaa asunnon tonttimaan jokaista 600 m2 kohti. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 4,5 m ja kaksikerroksisen 7 m. Kellarikerroksen tulee olla pääosin maanpinnan alapuolella.

 

Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 autopaikka/80 k-m2, kuitenkin asuntojen lukumäärän ollessa enintään kaksi 1 autopaikka/130 k-m2. Tontilla vaadittavasta autopaikkamäärästä saadaan enintään puolet sijoittaa pysäköimispaikoille, muut autopaikat on sijoitettava rakennukseen. Pysäköimispaikoilla olevat autot saadaan sijoittaa autokatoksiin, jotka saadaan rakentaa tontin kerrosalan ja rakennettavaksi sallitun tontinosan lisäksi. Pysäköimispaikat ja katokset on jaettava enintään neljän autopaikan ryhmiin, jotka on erotettava toisistaan istutuksilla.

 

Rakennuskiellot

 

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

 

Maanomistus

 

Tontit ovat yksityisomistuksessa.

 

Nykytilanne

 

Kuusisaari on merellinen, vehreä ja arvostettu asuinalue. Saaren rakennuskanta koostuu pääasiassa kookkaista erillis- ja rivitaloista. Näillä kolmella tontilla on kullakin uusi asuinrakennus. Rakennukset ovat vaaleita rapattuja rakennuksia, mutta tyyliltään hieman erilaisia. Tonteilla 37 ja 39 on vielä runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kaava-alueen koillispuolella on 1950-luvulla rakennettu valkoiseksi rapattu asuintalo ja lounaispuolella tummasta tiilestä muurattu kaksikerroksinen rivitalo. Kuusiniementien vastakkaisella puolella on moderni vaalea 1980-luvun rivitaloyhtiö.

 

Kaava-alue on jyrkähkö luoteeseen viettävä rinne, jossa korkeuseroa on n. 11 m. Tonteilla on jonkin verran rakennustyön jäljiltä hoitamattomaksi jääneitä alueita. Ranta-alue on osittain rakennettua, mutta melko luonnonmukaista.

 

Alueen maaperä on kitkamaata. Alueella on toimivat vesi- ja viemäriverkostot.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on varmistaa tulevan rakentamisen sopiminen alueen maisemaan ja kaupunkikuvaan.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa tonttien rakennusoikeus ei muutu, mutta tulevaa rakentamista ohjataan aiemmin voimassa ollutta kaavaa tarkemmin.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 11 310 m2. Rakennusoikeus ei muutu ja se on yhteensä 3 768 k-m2.

 

Erillispientalojen korttelialue (AO)

 

Tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Asemakaavas­sa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntokohtaisia varasto-, huolto- ja autosuojatiloja enintään 15 % osoitetusta rakennus­oikeuden määrästä. Lisäksi saa rakentaa tarvittavat väestönsuoja-, jätehuolto- ja tekniset tilat. Muita erillisiä rakennuksia tai rakennelmia ei saa rakentaa.

 

Asuntojen määrä tonteilla on rajoitettu siten, että tonteille saa rakentaa yhden asunnon tontin jokaista täyttä 400 m2 kohti.

 

Asuntojen kaksikerroksisuus on varmistettu määräyksellä, jonka mukaan asuintiloista vähintään 40 % tulee sijaita toisessa kerroksessa.

 

Rakennusoikeus on merkitty kullekin tontille erikseen merkitylle rakennusalalle. Rakennusalat ovat vähintään 10 m:n päässä katualueesta, 4 m:n etäisyydellä naapuritonteista ja vähintään 13 m:n etäisyydellä rannasta.

 

Voimassa olevan kaavan mukaiselle tontille 39 on tontin omistajan toivomuksesta merkitty ohjeellinen tonttijako, jolla tontti on jaettu kuudeksi eri tontiksi, tontit nro 40–45. Tonteille on merkitty kaksikerroksisten rakennusten rakennusalat, joilla rakentamista ohjataan tiiviimmiksi ryhmiksi ja siten rakennusten väliin saadaan jäämään yhtenäinen, istutettava piha-alue. Kaavassa Kuusiniementien varteen on jätetty yhtenäinen istutusalue. Ajoliittymät ohjeellisille tonteille tulevat tonttien 42 ja 45 kautta, ja muita tontteja varten kaavaan on merkitty likimääräiset ajoyhteyksien sijainnit.

 

Rakennusten enimmäiskorkeudeksi kaikilla tonteilla on määrätty 8 m. Lisäksi on tonteilla 42–45 rakennusten korkeus ja korkeusasema määritelty tarkemmin, koska talot tulevat varsin lähelle toisiaan, lähelle katualuetta ja tonttien mahdollisista myöhemmistä omistussuhteista riippuen ne saattavat tulla suunniteltaviksi ja rakennettaviksi eri aikaan. Tonteille on määritelty likimääräiseksi korkeusasemaksi +8,8–+10 m. Lisäksi kaavassa on määrätty, että julkisivun korkeus saa ylärinteen puolella olla korkeintaan 7,5 m ja että rakennuksissa tulee olla loiva rinteen suuntaisesti laskeva pulpettikatto.

 

Tontille 37 on merkitty rannan suuntainen rakennuksen harjan suuntaa osoittava merkintä.

 

Autopaikkoja tulee olla vähintään kaksi asuntoa kohden ja lisäksi tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten.

 

Luonnonympäristö

 

Asemakaavassa rantaan rajoittuva tontin osa on määrätty istutettavaksi tai luonnontilassa säilytettäväksi alueen osaksi, jolla olevat kaupunkiku­vallisesti arvokkaat puut tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa. Määräyksellä pyritään säilyttämään Laajalahden maisemakuva luonnonmukai­sena. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia kulkuteitä.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on toimivat yhdyskuntateknisen huollon verkostot.

 

Ohjeellisille tonteille 40, 43 ja 44 on merkitty maanalaista sadevesijohtoa varten varatut alueen osat, joiden kautta tonttien sadevesien johtaminen mereen voidaan järjestää.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutos rajoittaa asuntojen ja rakennusten määrää alueella. Lisäksi muutos ohjaa tarkemmin tontilla jo olevan rakennusoikeuden rakentamistapaa ja tonttien jakamista ja siten pyrkii ohjaamaan rakentamista Kuusisaaren kaupunkikuvaan sopivaksi.

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asema­kaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.8.2004).

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Munkkiniemen kirjastossa 13.9.–1.11.2004. Kaavan valmistelija oli tavattavissa Munkkiniemen kirjastossa mielipiteiden ilmaisemista ja kysymyksiä varten 14.9.2004.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kaksi asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

 

Suulliset mielipiteet koskivat kirjallisissakin mielipiteissä esiintuotuja rakennusaloja ja rakennusten enimmäiskorkeuksia.

 

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Prova Oy mainitsee 4.10.2004, että yhtiö on ostanut nykyisen tontin 30076/38 vuonna 1999. Yhtiön mukaan tehdyssä kauppakirjassa on sovittu, että myytävälle määräalalle voidaan rakentaa 6,7 m:n etäisyydelle muodostuvasta koillisrajasta ja kauppakirjan muiden määräysten ja asemakaavan mukaan 10 m:n päähän rajasta viereiselle nykyiselle tontille 30076/39. Yhtiö huomauttaa, että nyt tehty asemakaavan muutos ja siihen kytketty tonttijako on selkeästi kauppakirjan sopimusmääräysten vastainen, ja vaatii, että rakennusten raja tulee sijaitsemaan vähintään 10 m:n etäisyydellä tonttinsa rajasta. Prova Oy katsoo, että ehdotetussa tonttijaossa tätä määräystä esitetään rikottavaksi, millä on merkitystä Prova Oy:n omistaman talon näkymään ja sen käytettävyyteen sekä sen arvoon. Yhtiö katsoo, että rakennusten sijoittelu rikkoo siten perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuus- ja tasapuolisuusperiaatetta vastaan, koska Prova Oy joutui "ostamaan" oikeuden rakentaa 10 m lähemmäs, mutta naapuri saisi tämän oikeuden korvauksetta julkisen vallan toimenpitein. Yhtiö katsoo kaupungin korvausvelvolliseksi, mikäli rakennusten sijoittaminen sallitaan asemakaavassa yhtiön oikeutta vahingoittavalla tavalla, ja viittaa myös mahdollisuuksiinsa käyttää valitusoikeuttaan asian eri käsittelyissä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa Prova Oy:n koillispuolella olevalle nykyiselle tontille 39 on merkitty rakennusalat ja ohjeellinen tonttijako. Lähimpänä yhtiön omistamaa taloa oleva rakennusala on merkitty 6 m:n päähän tontin rajasta, koska asemakaavan muutosluonnosta laadittaessa otettiin huomioon yhtiöstä tullut suullinen mielipide, jossa vaadittiin tasapuolisuutta tontin omistajien kesken. Nykyisen kaavoituskäytännön mukaan Helsin­gissä noudatetaan yleensä 4 m:n etäisyyttä tontin rajasta, joka molem­min puolin rajaa noudatettuna johtaa 8 m:iin rakennusten välillä ja täyttää paloturvallisuusvaatimukset ja vaatimukset esteettömistä näkymistä pääikkunoiden edessä.

 

Yhtiön vaatima 10 m:n etäisyys naapuritontin rajasta on kohtuuton alueella, jonka tonttitehokkuus on e = 0.33. Ilmeisesti tästä syystä myöskään Prova Oy:n tontilla ei ole noudatettu tätä nyt voimassa olevan kaa­van määräystä. Kantakartan mukaan Prova Oy on rakennuttanut talonsa 6 m:n päähän koillispuolen rajasta, eikä 6,7 m:n päähän niin kuin Prova Oy mielipiteessään kertoo sovitun. Talo on lisäksi 4 m:n päässä tontin lounaispuolen rajasta ja talon luoteiskulmassa oleva kaksikerroksinen parveke on vain 2,5 m:n päässä naapuritontista. Lisäksi talon edustalla oleva autotalli on 1,5 m:n päässä tontista 37.

 

Yhtiö mainitsee mielipiteessään, että naapuritontin rakentamisella lähemmäksi kuin 10 m on merkitystä Prova Oy:n omistaman talon näkymään, käytettävyyteen ja talon arvoon. Rakennuslupakuvien mukaan talon pääikkunat on pääosin suunnattu merelle ja lounaispuolella 4 m:n päässä olevalle naapurin tontille päin. Koilliseen päin olevalle rakennus­alalle, jonka etäisyyttä Prova Oy vaatii kasvatettavaksi, on suunnattu yksi wc:n ja kolme vaatehuoneen ikkunaa, talon portaikkoon avautuvia ikkunoita sekä yksi olohuoneen ikkuna, joka on n. 1/8 osa olohuoneen koko ikkunapinnasta. Rakentamisella 12 m:n päähän esimerkiksi vaatehuoneen ikkunasta ei voida katsoa olevan vaikutusta rakennuksen arvoon tai käytettävyyteen. Prova Oy:n rakennuksen sijainti asettaa kuitenkin erityisiä vaatimuksia lounaispuolen tontin suunnittelulle. Edellä mainitun 2,5 m:n päässä olevan parvekkeen lisäksi naapuritontille suuntautuvat yhteensä n. 25 m2:n suuruiset keittiö-, ruokailu-, olo- ja makuuhuoneiden ikkunat.

 

Kiinteistökaupan ehdot eivät ole kaavoitusta sitovia, joskin yksityisen maanomistajan etuudet ja toivomukset pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon asemakaavaa laadittaessa. 

 

Prova Oy:n vuonna 1999 tekemä kiinteistökauppa on käsittänyt ainoastaan osan voimassa olevan asemakaavan mukaisen ison tontin alueesta ja rakennusoikeudesta. Tuolloin on ollut pääteltävissä, että kiinteistö­kaupan ulkopuolelle jääneen rakennusoikeuden käyttäminen tontilla tulee väistämättä johtamaan muutoksiin myös rakentamistavassa. On myös huomattava, että nyt ehdotetun asemakaavan muutoksen mukainen tonttitehokkuus vastaa Prova Oy:n käsitystä tonttitehokkuudesta kaupantekohetkellä.

 

Lautakunta katsoo, että Prova Oy:n oikeudet on asemakaavan muutoksessa otettu huomioon ja sen omistaman tontin asemakaavan mukaiset etuudet ovat vähintään yhdenvertaiset naapuritonttien kanssa.

 

Asunto Oy Kuusiniementie 18 mainitsee 7.10.2004, että nykyiselle tontille 30076/39 tulevien rakennusten tulisi täyttää seuraavat ehdot:

 

–                    Rakennukset eivät saa sijaita 10 m lähempänä tontin Kuusiniementien puoleista rajaa.

 

–                    Enimmäiskorkeus ei saa ylittää 7 m mitattuna tontin nykyisestä tasosta.

 

–                    Kuusiniementie 18 B 1:n kohdalla tontin nykyinen taso on asunto-osakeyhtiön mittauksen mukaan 2,7 m huoneiston B1 autotallin sokkelin alareunaa alempana.

 

–                    Kaavamääräyksillä tulisi ottaa huomioon, että nykyinen rakennustaso säilyy eikä sitä saa lisämaalla korottaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että yhtiön esittämä toive rakennusten etäisyydestä Kuusiniementiestä toteutuu asemakaavan muutosehdotuksessa. Ehdotuksessa on ohjeellisille tonteille merkitty raken­nusalat, jotka kaikki ovat vähintään 10 m:n päässä Kuusiniementiestä.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota Kuusiniementien varteen tulevien rakennusten korkeuteen ja korkeusasemaan. Koko kaava-alueella rakennusten enimmäiskorkeudeksi on määrätty 8 m, mutta sen lisäksi ohjeellisilla rakentamattomilla tonteilla 42–45 on määrätty, että julkisivun enimmäiskorkeus ylärinteen puolella saa olla enintään 7,5 m ja että rakennuksissa tulee olla loiva rinteen suuntaisesti laskeva pulpettikatto. Julkisivun korkeus lähimpänä Kuusiniementie 18:aa olevilla rakennusaloilla on 0,5 m korkeampi kuin mitä yhtiö esittää enimmäiskorkeudeksi (julkisivupinnan ja vesikaton leik­kauspiste), mutta määräys rinteen suuntaisesti laskevasta pulpettikatosta, johtaa siihen, ettei Kuusiniementielle päin jää näkyvää kattopintaa. Käytännössä rakennukset siten jäävät matalammiksi kuin mitä ne esimerkiksi harjakattoisina olisivat.

 

Mielipiteessä esitetään, ettei nykyistä rakennustasoa saa lisämaalla korottaa. Rakennustasolla tarkoitettaneen maanpinnan korkeusasemaa. Asemakaavakarttaan on merkitty maanpinnan likimääräiset korkeusase­mat, jotka pääosin noudattelevat nykytilannetta. Ohjeellisen tontin 42 kohdalla on maastossa aikaisemmassa vaiheessa tehty kaivutöitä ja maanpinta on sillä kohden 1,6 m viereistä katualuetta alempana. Kaava-alueen rinteen luontevan muodon saavuttamiseksi ja tarvittavan ajoyhteyden vuoksi tontin täyttäminen tällä kohden on järkevää. Asema­kaavan muutoksessa maanpinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi on tälle kohdalle merkitty +8,8 m, jolloin maanpinta tontin kohdalla nousee n. 1,5 m ja tulee suurin piirtein samaan tasoon viereisten tonttien kanssa, mutta on edelleen metrin alempana mielipiteen esittäjän tonttia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 11.3.–12.4.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston, Helsingin Veden ja Helsingin Energian jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Prova Oy ja Xxx Xxxxxxx vaativat (10.4.2005), että Prova Oy:n tontin koillispuolelle tulevien rakennusten tulee sijaita vähintään 10 m:n päässä tontin rajasta. Molemmat katsovat, että asemakaavan muutos, joka sallii Helsingin Kuusiniementie 29:n rakentaa kiinni Prova Oy:n tontin rajaan saakka, loukkaa tontinomistajan yksityisyyttä ja rauhaa ja muutoksella on haitallinen vaikutus Prova Oy:n omistaman talon arvoon. 

 

Prova Oy osti 3.5.1999 määräalan tontista nro 37. Kauppakirjan sopimusmääräyksen mukaan myyjä hyväksyi, että Prova Oy:n rakennuttamaksi suunniteltu talo voidaan rakentaa 6,7 m:n etäisyydelle koillisrajasta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Helsingin Kuusiniementie 29 -niminen yhtiö saa rakentaa rakennuksen 10 m:n päähän Prova Oy:n omistaman tontin rajasta. Muistutuksessa mainitaan kaupunkisuun­nittelulautakunnan 10.3.2005 hyväksymät asemakaavan muutosperiaatteet, joiden tavoitteena on mm. tontinomistajien yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

 

Prova Oy ja Xxx Xxxxxxxxx katsovat, että tehty asemakaavan muutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 54.3 § vastainen: "Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikentämistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen." 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.8.2005), että toisin kuin Prova Oy:n ja Xxx Xxxxxxx jättämässä muistutuksessa mainitaan, nykyiselle tontille 30076/39 (kaavaehdotuksessa tonteille 30076/40 ja 42) ei ole mahdollista rakentaa Prova Oy:n omistaman tontin rajaan kiinni. Asemakaavaehdotuksessa uusille ohjeellisille tonteille on merkitty rakennusalat, jotka ovat 6 m:n päässä Prova Oy:n tontin rajasta, joten 6 m:ä lähemmäs Prova Oy:n tonttia ei ole mahdollista rakentaa. Etäisyys rajasta on sama kuin millä etäisyydellä Prova Oy:n tontilla sijaitseva rakennus kantakartan mukaan sijaitsee.

 

Muistutuksessa mainitaan, että Kuusiniementie 29 -niminen yhtiö saa voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentaa 10 m:n päähän Prova Oy:n omistaman tontin rajasta. Voimassa olevassa asemakaavassa kaava-alueen kolme tonttia ovat vielä olleet yhtä jakamatonta tonttia, jolla on yksi yhtenäinen rakennusala. Rakennusala on 10 m:n päässä kaava-alueen viereisten tonttien 30076/19 ja 29 rajoista, mutta tonttia jaettaessa rakentamisen etäisyyttä tonttien välisistä rajoista ei ole määrätty. Prova Oy:n tontilla oleva rakennus on rakennettu 4 m:n päähän luoteispuolella olevan tontin rajasta ja taloon liittyvä toisessa kerrokses­sa oleva terassi on vain 2,5 m:n päässä naapurintontin rajasta. 

 

Muistutuksessa mainitaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.3.2005 hyväksymät Kuusisaaren asemakaavan muutosperiaatteet. Periaatteissa rakennusaloista ja etäisyyksistä todetaan seuraavasti:

 

"–                  Kuusisaareen tehtävissä asemakaavan muutoksissa rakennuksille merkitään rakennusalat. Rakennusalat pyritään määrittämään siten, että alueelle jää suurempia yhtenäisiä rakentamattomia alueita ja väljyyttä.

 

–                    Rakennusalan etäisyyden naapurintontin rajasta tulee olla vähintään neljä metriä."

 

Asemakaavan muutosehdotus noudattaa hyväksyttyjä periaatteita.

 

Muistutuksessa mainitaan, että naapuritontin rakentamisella lähemmäk­si kuin 10 m on merkitystä Prova Oy:n omistaman talon arvoon. Rakennuslupakuvien mukaan talon pääikkunat on pääosin suunnattu merelle ja lounaispuolella 4 m:n päässä olevalle naapurin tontille päin. Koilliseen päin olevalle rakennusalalle, jonka etäisyyttä Prova Oy vaatii kasvatettavaksi, on suunnattu yksi wc:n ja kolme vaatehuoneen ikkunaa, talon portaikkoon avautuvia ikkunoita sekä yksi olohuoneen ikkuna, joka on noin 1/8 olohuoneen koko ikkunapinnasta. Rakentamisella 12 m:n päähän esimerkiksi vaatehuoneen ikkunasta ei voida katsoa olevan vaikutusta rakennuksen arvoon tai käytettävyyteen. Prova Oy:n rakennuksen sijainti asettaa kuitenkin erityisiä vaatimuksia lounaispuolen tontin suunnittelulle. Edellä mainitun 2,5 m:n päässä olevan terassin lisäksi naapuritontille suuntautuvat yhteensä n. 25 m2:n suuruiset keittiö-, ruokailu-, olo- ja makuuhuoneiden ikkunat.

 

Muistutuksessa todetaan, että asemakaavan muutos ei noudata yhtiöiden välillä tehdyn kauppakirjan sopimusmääräyksiä. Kiinteistökaupan ehdot eivät ole kaavoitusta sitovia, joskin yksityisen maanomistajan etuudet ja toivomukset pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon asemakaavaa laadittaessa.

 

Kaavoituslainsäädännön periaatteisiin ei myöskään kuulu, että maanomistajan tai maanomistajalle tulisi suorittaa korvausta tämän suuruisten kaavamuutosten aiheuttamista muutoksista rakentamisedellytyksiin tai muihin oloihin, vaikka kaavamuutoksilla saattaa olla vaikutuksia kiinteistön hinnanmuodostukseen yksityisillä markkinoilla. Asemakaavan sisältövaatimukset määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan ja lautakunnan käsityksen mukaan täyttyvät tässä muutoksessa.  

 

Prova Oy:n vuonna 1999 tekemä kiinteistökauppa on käsittänyt ainoastaan osan voimassa olevan asemakaavan mukaisen ison tontin alueesta ja rakennusoikeudesta. Tuolloin on ollut pääteltävissä, että kiinteistökaupan ulkopuolelle jääneen rakennusoikeuden käyttäminen tontilla tulee väistämättä johtamaan muutoksiin myös rakentamistavassa. On myös huomattava, että nyt ehdotetun asemakaavan muutoksen mukainen tonttitehokkuus vastaa Prova Oy:n käsitystä tonttitehokkuudesta kaupantekohetkellä.

 

Asemakaavan muutos ei aiheuta Prova Oy:lle eikä Xxx Xxxxxxxxx sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentämistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Prova Oy:n oikeu­­det on asemakaavan muutoksessa otettu huomioon ja sen omistaman tontin asemakaavan mukaiset etuudet ovat vähintään yhdenvertaiset naapuritonttien kanssa.

 

Asunto Oy Kuusiniementie 18 huomauttaa (22.3.2005) asemakaavan muutosehdotukseen merkityistä maanpinnan likimääräisistä korkeusasemista. Nykyiselle tontille 39 on asemakaavan muutoksessa merkitty ohjeelliset tontit, joista tontit 42–45 rajoittuvat Kuusiniementiehen. Tonteille on merkitty maanpinnan likimääräiset korkeusasemat, jotka mukailevat maanpinnan ja viereisen Kuusiniementien korkeusasemia. Yhtiö huomauttaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa ohjeelliselle tontille 42 merkitty likimääräinen korkeusasema +8,8 tarkoittaa maanpinnan korottamista n. 1,5 m:llä. Yhtiö pitää kadun varteen tulevien tonttien korkeusasemien porrastamista sinänsä hyvänä, mutta katsoo, ettei tontilla 42 olevan painanteen korottamiseen ole perusteita, koska tontilla ei ole aikaisemmin suoritettu maan kaivutöitä ja viereisen tontin 37 ajoyhteys on onnistuttu järjestämään ilman maanpinnan nostamista. Maanpinnan korottaminen huonontaisi ratkaisevasti maisemakuvaa Kuusiniementieltä päin katsottuna ja johtaisi yhtiön merinäköalan peittymiseen.

 

Tonteille 42–45 tulevien rakennusten julkisivujen materiaalit tulisi määritellä siten, että ne muodostavat Kuusiniementielle päin yhtenäisen kokonaisuuden.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.8.2005), että asemakaavan muutosehdotuksessa maanpinnan ohjeelliset korkeusasemat on pyritty määrittämään siten, että ne noudattavat maanpinnan luonnonmukaista korkeusasemaa. Kuten yhtiö mielipiteessään mainitsee, nykyi­sellä tontilla 30076/37 on aikoinaan sijainnut lentopallokenttä, jonka rakentamisen yhteydessä rinnettä on tasattu. Tässä vaiheessa on mah­doton tietää, onko tasaus tehty kaivamalla, täyttämällä vai näiden yhdistelmällä. Luonnolliselta vaikuttaisi, että maata olisi siirretty ylärinteestä alarinteen täyttämiseen ja maanpinnan nostaminen ylärinteen puolella palauttaisi rinteen muodon lähemmäs alkuperäistä tilannetta. Ajoyhteyksien järjestämiseksi maanpintaa joudutaan nostamaan.

 

Kuusiniementie 18:n merinäkymien säilyttäminen muutoin kuin tulevien rakennusten välistä on mahdotonta riippumatta määritettävän maanpin­nan tasosta. Maanpinnan korkeusasemaa ei ole mahdollista määritellä niin alas etteivät kaava-alueen kadun varren rakennusten räystäskorkeudet joka tapauksessa olisi korkeammalla kuin Kuusiniementie 18:n rakennusten ikkunat. 

 

Asemakaavan muutosehdotusta on muutettu siten, että uusille tonteille 42–45 merkittyjä maanpinnan ohjeellisia korkeusasemia on kaikilla tonteilla laskettu 20 cm. Tällöin tonttien maantaso on hieman viereistä Kuusiniementietä alempana.

 

Maanpinnan korkeusasemat on merkitty asemakaavan muutokseen alueen yhtenäisen ilmeen varmistamiseksi. Korkeusasema merkitään ohjeellisena, koska kaavan laatimisvaiheessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja korkeusaseman tarkaksi määrittämiseksi. Tarkat korkeusasemat määrittyvät myöhemmin rakennussuunnittelu- ja rakennuslupavaiheessa.

 

Tonteille 42–45 tulevien rakennusten kaupunkikuvallinen ilme on kaavassa jo määritelty riittävällä tarkkuudella. Rakentamista ohjataan siten, että rakennuksille on määritelty melko tarkat rakennusalat. Rakennusten korkeus ja korkeusasema määritellään maanpinnan tason ja ylärinteen puoleisen julkisivun korkeuden avulla ja kattomuodosta määrätään, että rakennuksissa tulee olla loiva rinteen suuntaisesti laskeva pulpettikatto. Rakennusten julkisivumateriaalien tulee olla pääosin vaaleaa kiviainesta ja kattomateriaalin tummansävyinen.

 

Lausunnot                        Helsingin Energialla ei ole (6.4.2005) huomautettavaa ehdotuksesta.

 

Ympäristökeskuksella (11.4.2005) ja kiinteistövirastolla (8.4.2005) ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (14.3.2005) mm., että ehdotukseen merkityt tontit 30076/40 ja 41 eivät rajoitu katuun, jolla yleinen vesihuoltoverkko sijaitsee. Tontit tulee liittää yleiseen vesihuoltoverkkoon yksityisin liittymisjohdoin esimerkiksi tonteille 42 ja 45 merkittyjen ajoyhteyksien ("ajo") kautta. Ajoyhteyden kaavamääräykseen tulee lisätä maininta, että alueelle saa sijoittaa toista tonttia palvelevia maanalaisia johtoja.

 

Kuusiniementiehen on rakennettava yleistä jätevesiviemäriä 45 m ja sadevesiviemäriä 35 m. Näiden rakentamiskustannukset ovat n. 40 000 euroa.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.8.2005), että asemakaavan muutosehdotukseen on tehty Helsingin Veden esittämän korjaus siten, että tonteilla 42 ja 45 olleeseen likimääräisen ajoyhteyden tilavaraukseen on merkitty myös maanalaisen johdon tilavaraus.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan korttelin nro 30076 tonttien nro 37–39 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn ja 18.8.2005 muutetun piirustuksen nro 11373 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11373 (Munkkiniemen tontit 30076/37 - 39)

 

Liite 2

Havainnekuva (Munkkiniemen tontit 30076/37 - 39)

 

 

 

 

21

KIINTEISTÖ OY MALMINKARTANONKUJAN, KIINTEISTÖYHTYMÄ AJOMIEHENTIE 13:N YM. YHTIÖIDEN HAKEMUKSET KONALAN TONTIN 32042/17 JA KORTTELIN 32037 ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA

 

Khs 2005-1515

 

Kiinteistö Oy Malminkartanonkuja / Nordea Pankki Suomi Oyj ja YIT Rakennus Oy (tontti 32042/17, Malminkartanonkuja 2) sekä

Kiinteistöyhtymä Ajomiehentie 13, Seu-la Oy, Kiinteistö Oy Kyttäläntie 6, Xxxxx Xxxxxxxx, Oy Hartwall Ab ja Kiinteistö Oy Ristipellontie 13 sekä Kiinteistö Oy Konalan Teollisuustalo (kortteli 32037, Ajomiehentien, Kyttäläntien ja Ristipellontien välissä) pyytävät asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että otsikossa mainitut teollisuusalueet muutettaisiin asuntoalueeksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.6.2005) mm. seuraavaa:

 

Tausta                               Lautakunta hyväksyi 4.4.2002 Konalan teollisuusalueen maankäytön muutosperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Periaatteissa määriteltiin palvelupainotteinen toimitilavyöhyke (K, KT, KTY), toimitilavyöhyke (KTY), tuotantovyöhyke (T) sekä vyöhyke, jolla tutkitaan asuntorakentamismahdollisuuksia (A).

 

Valmistelu oli osa yleiskaava 2002:n laatimista, jossa sitovasti määriteltiin asumisen ja työpaikka-alueen rajaukset.

 

Konalan teollisuusalueella on 240 yritystä ja niissä työpaikkoja yhteensä n. 5 400. Koko alueella on käyttämätöntä kerrosalaa yhteensä 250 000 k-m2. Mahdollisuudet jäljellä olevan kerrosalan toteuttamiseen vaihtelevat tonteittain.

 

Konalan toimipaikat ovat huomattavasti suurempia kuin Helsingissä keskimäärin, yli 50 työntekijän toimipaikkoja on parikymmentä. Ainoa suuryritys, Oy Hartwall Ab, on muuttanut pois alueelta. Yrityksistä puolet ja työpaikoistakin melkein puolet on kaupan alalla, miltei kaikki tukkukaupassa. Autokauppa on alueella merkittävää ja sijaitsee näkyvällä paikalla Vihdintien varressa.

 

Alueella on ollut oppilaitostoimintaa useammassa paikassa, joko poikkeusluvalla teollisuusrakennuksissa tai erityisesti siihen tarkoitukseen muutetuilla korttelialueilla (TYO, mm. terveydenhoitoalan oppilaitosyksiköitä ja ammattienedistämislaitoksen yksiköitä).

Tilapäisillä käyttötarkoitusten muutoksilla on tyhjilleen jääneitä tiloja muutettu myös liiketoimintaan tai urheilupalveluja varten, erityisesti 1990-luvun lamavaiheessa, kun tuotanto- ja varastotiloja jäi runsaasti tyhjilleen (mm. jääkiekon harjoitushalli Malminkartanonkujalla, PC‑Superstore‑tietokonemyymälä, Ruosilankuja 1). S-marketin myymälä (Hankasuontie 1), joka aloitti ensin poikkeusluvalla, on asemakaavalla muutettu pysyväksi, ja tontilla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Samassa muutoksessa vuodelta 2002 marketin vastapäinen tontti (Bang & Co) kaavoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan 12 000 m2:n suuruista yksikköä varten, jota ei ole kuitenkaan vielä rakennettu, koska se edellyttää korttelissa 32044 olevan toimivan kemikaalivarasto- ja tukkumyyntitoiminnan (Bang & Bonsomer Oy) poissiirtymistä. Toiminta kuuluu raskaimman riskiluokkaan laitoksiin ja vuonna 2002 hyväksytty asemakaavan muutos tehtiin edesauttamaan toiminnan korvautumista uudisrakentamisella. Käytännössä toiminnalle soveltuva uusi sijoituspaikka ratkeaa vasta Vuosaaren sataman valmistumisen myötä.

 

Teollisuusalueen pohjoisosassa toimii kaavoittamattomalla alueella poikkeusluvin mm. betoniasema (Rudus Oy), uusittu Lemminkäisen asfalttiasema sekä äskettäin toimintansa aloittanut YTV:n pienjäteasema. Alueella on myös JET-jakeluasema sekä Neste Oy:n dieselpolttoaineen tankkauspiste. Alueella on maanvuokrasopimuksia sekä vuoteen 2007 että vuoteen 2012 saakka.

 

Konalan teollisuusalue sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla, säteittäisen pääväylän molemmin puolin ja poikittaisten kehäväylien välissä. Alueen tavoitettavuus paranee entisestään Kehä II:n mahdollisen jatkamisen myötä. Asemakaavan matalan tehokkuuden ja hyvien yh­teyksien alueena Konalaan on sijoittunut runsaasti tavaraliikennettä ja tilaa vaativia toimintoja.

 

Yleiskaava 2002              Yleiskaava 2002:ssa on Ajomiehentien pohjoispuoleinen alue merkinnällä "työpaikka-alue, teollisuus, toimistot, satama" (mm. Hartwallin kor­keavaraston kortteli 32037).

 

Vihdintien, Malminkartanontien ja Konalantien risteyksen ympärillä on yleiskaavassa osittain kerrostalovaltaisen alueen merkintä, mutta Vihdintien itäpuoleisella osalla on lisämerkintä "toimitilavaltaisena kehitettävä alue (T)".

 

Asemakaavatilanne        Hartwall Oy:n koko tuotanto on siirtynyt Lahteen ja pääkonttori on muuttanut uusiin tiloihin Pitäjänmäelle. Yhtiön käytössä olleista tonteista Ajomiehentien eteläpuoleinen tehtaan tontti kaavoitetaan asumiseen. Ajomiehentien pohjoispuolella olevassa korttelissa 32037 on teollisuus- ja varastorakennusten tontilla nro 19 Hartwallin korkeavarasto ja lähettämörakennus. Korkeavarastoa käytetään vielä joitakin vuosia paikallisena jakelupisteenä. Muut korttelin 32037 tontit ovat myös teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tonttitehokkuus on e = 1.0. Tonteilla on eri-ikäisiä, yksi- ja kaksikerroksisia teollisuusrakennuksia. Korttelin kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 31 350 k-m2, josta on käytetty noin puolet.

 

Vihdintien itäpuolella kortteli 32042 on asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jonka tonttitehokkuus on e = 1.0. Toimisto-oikeus on 25 % ja kaavan sallima enimmäiskorkeus 9–11 m kaavan iästä riippuen. Tontilla 32042/17 on 1960-luvulta peräisin oleva teollisuusrakennus, joka on joitakin vuosia toiminut tilapäisesti jääkiekon harjoitushallina. Kaavan mukaisesta kerrosalasta on käytetty alle puolet.

 

Suunnittelun tavoitteita  Yleisenä tavoitteena on Konalassa toisaalta asuntorakentamismahdollisuuksien lisääminen, mutta toisaalta myös elinkeinotoimintojen edellytysten säilyttäminen ja kehittäminen. Keinoja ovat mm. teollisuustonttien käyttötarkoitusmerkintöjen muuttaminen joustavammiksi ja jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttömahdollisuuksien parantaminen. Kolmas keskeinen tavoite on kaupunginosan palvelujen turvaaminen ja lisääminen.

 

Työpaikkojen osalta Konala yritysalueena sijaitsee sivussa voimakkaas­ti kehittyneestä Pitäjänmäki–Leppävaara-akselista, eikä alueen yritysprofiili ole viime vuosina merkittävästi muuttunut. Tosin viime aikoina on esitetty kaupallisten palvelujen sijoittamishalukkuutta erityisesti Vihdintien ja Konalantien risteysalueen ympäristöön. Alueen ympäristön kohentamiseen on selvää tarvetta, ja samalla voidaan korostaa paikan merkitystä Helsingin porttina Vihdintietä tuleville ja kohottaa ympäröi­vien asuinalueiden palvelutasoa.

 

Hartwallin käytöstä vapautuneen tehtaan korttelin 32033 suunniteltu muuttaminen asuntorakentamiseen vähentää jo osaltaan elinkeinojen mahdollisuuksia. Uutta teollisuutta tai tukkukauppaa ei ole onnistuttu saamaan vapautuneisiin tiloihin.

 

Toimitilatonttien kehittäminen lähtee alueen nykyisen luonteisesta toiminnasta ja matalan rakennusoikeuden säilyttämisestä. Se antaa mahdollisuuden tilaa vievälle yritystoiminnalle ja tukee näin koko kaupungin monipuolista elinkeinorakennetta. Helsingissä on jäljellä enää muutama alue, jossa yritykset voivat toimia tuotanto- ja varastotoiminnan ehdoin, väljästi ja maantasossa. Vaikka Konala sijaitsee syrjässä keskeisistä voimakkaan kasvun alueista, se on kuitenkin kuljetusten kannalta erinomaisessa paikassa. Muutostarpeet alueella kohdistuvat lähinnä käyttö­tarkoituksen joustavuuteen, erityisesti toimistojen määrään, sekä autopaikkoihin, enimmäiskorkeuteen ja rakennusaloihin.

 

Kortteli 32037

 

Korttelia 32037 ei esitetä muutettavaksi asumiseen, koska ratkaisu olisi yleiskaava 2002:n vastainen. Korttelissa olevan Hartwallin korkeavaras­ton (tontti 32037/19) rakenne on sellainen, että tietokoneohjatut hyllyköt muodostavat hallin tukirakenteen, jota peittää julkisivukuori. Halli tulee siis joko käyttää sellaisenaan varastona tai purkaa kokonaan pois. Kaksikerroksinen terminaaliosa voidaan sitä vastoin helposti muut­taa muuhun käyttöön. Jatkokäytöksi soveltuvat esimerkiksi kaupal­liset palvelut. Liikekeskuksen pinta-ala voisi olla yli 5 000 k-m2, mikä mahdollistaisi suurehkon päivittäistavarakaupan (2 000 k-m2) lisäksi myös muita myymälä- ja liiketiloja. Rakennuksen alla on kellarissa valmiina 100 autopaikkaa. Viereisille tonteille voitaisiin sijoittaa liikekeskukseen liittyvää työpaikka- tai urheilutoimintaa. Korttelin 32037 muiden tonttien käyttötarkoitus voidaan muuttaa teollisuudesta toimitilarakentamiseen.

 

Tontti 32042/17

 

Tonttia 32042/17 ei esitetä muutettavaksi asumiseen, koska ratkaisu olisi yleiskaava 2002:n vastainen. Tontti pidetään edelleen työpaikkakäytössä yleiskaava 2002:n mukaisesti. Tontin säilymistä työpaikkakäytössä tukee myös se, että eteläpuolinen naapuri, tontin 32042/18 omistaja, vastustaa asuntorakentamisen tuomista kortteliin, mikä vaikeuttaisi nykyisten yritysten toimintaa ja haittaisi niiden tulevaa kehittymistä.

 

Vuorovaikutus asemakaavan muutosperiaatteita valmisteltaessa

 

Koko Konalan teollisuusaluetta koskeneiden muutosperiaatteiden (4.4.2002) valmistelun alussa lähetettiin kaikille Konalan teollisuusalueen kiinteistönomistajille tiedustelu muutostarpeista ja järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 17.10.2000 kaupunkisuunnitteluvirastossa.

 

Periaatteiden pohjalta laadittiin erillisenä muutos "Konalan portin" kortteleihin 32044 ja 32045 (nro 11076, Kvsto 2003).

 

Suunnittelutyön jatkumisesta on ilmoitettu kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksessa vuosina 2003 ja 2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin 6.10.2003. Siinä esiteltiin suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet sekä selostettiin alueelta olevien muutoshakemusten sekä maanomistajien tekemien selvitysten sisältöä. Käsiteltävänä olevien kortteleiden osalta oli esillä vaihtoehtoisia maankäyttömalleja, yhtenä vaihtoehtona myös asuminen.

 

Asiaa koskeva keskustelutilaisuus pidettiin Konalan ala-asteen koululla 20.10.2003. Konalan liike- ja teollisuuskiinteistöyhdistyksen edustajille pidettiin erikseen tiedotustilaisuus 17.11.2003 Aro-yhtymän tiloissa. Valmisteluaineistoa on ollut esillä 20.–31.10.2003 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa.

 

Asian johdosta Oy Esab Ab (Ruosilantie 18) ilmoitti mielipiteenään vastustavansa viereisen tontin 32042/17 (Malminkartanonkuja 2) muuttamista asumiseen.

 

Lautakunta toteaa, että hakijoille on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta Khlle 12.8.2005 mennessä.

 

Khs toteaa, että edellä mainittuun päivään mennessä asemakaavan muutoksen hakijat eivät ole antaneet vastinetta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen johdosta.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hylätä hakemukset.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Ote voimassa olevasta asemakaavasta (Konalan kortteli 32037 ja tontti 32042/17)

 

 

 

 

22

PITÄJÄNMÄEN TONTTIEN 46010/12, 46012/2, 5 JA 7, 46013/3, 46014/8, 9, 15 - 17 YM. ALUEIDEN (VALIMOTIEN VARREN KORTTELIT) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11298)

 

Khs 2004-1355

 

46. kaupunginosan (Pitäjänmäen, Pitäjänmäen teollisuusalueen) korttelin nro 46010 tontin nro 12, korttelin nro 46012 tonttien nro 2, 5 ja 7, korttelin nro 46013 tontin nro 3, korttelin nro 46014 tonttien nro 8, 9 ja 15–17, korttelin nro 46015 tonttien nro 4 ja 5, korttelin nro 46051 tonttien nro 2–4 ja korttelin nro 46058 tontin nro 1 sekä katu- ja liikenne­alueiden asemakaavan muutosehdotus. Muodostuu uusi kortteli nro 46081.

 

Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueen keskiosassa Valimotien molemmin puolin. Aluetta rajaavat Pitäjänmäentie, Hiomotie, Höyläämö­tie, Vihdintie ja rantarata.

 

Tiivistelmä                       Pitäjänmäen teollisuusaluetta halutaan kehittää edelleen. Elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia parannetaan lisäämällä uudisrakennettavaa kerrosalaa ja lisäämällä tilojen käyttöjoustavuutta muuttamalla teollisuustonttien käyttötarkoitusta toimitilarakennusten korttelialueeksi. Työ­paikka-alueen autopaikkavaatimuksia yhdenmukaistetaan ja väljennetään sekä tehdään mahdolliseksi tonttien autopaikkojen rakentaminen myös yleisten pysäköintialueiden ja katualueiden alle.

 

Alueen voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on n. 256 000 k-m2, josta on rakennettu 197 000 k-m2. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on siis n.  59 000 k-m2, mutta sen toteuttaminen nykyisillä kaavamääräyksillä on käytännössä epätarkoituksenmukaista tai mahdotonta.

 

Alueen ehdotetun kaavan mukainen kokonaiskerrosala on 267 000 m2, josta lisäystä on 11 000 m2.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.5.2004) mm., että yhteensä 16 kiinteistöltä on eri vaiheissa saatu asemakaavan muutoshakemuk­­sia. Hakemukset koskevat käyttötarkoituksen muuttamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi, autopaikkavaatimusten väljentämistä sekä osalla tonteista rakennusoikeuden lisäämistä uudisrakentamista varten.

Suunnitteluvaiheet

 

Ensimmäiset hakemukset

 

Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen (tontti 46012/5, Valimotie 1) on hakenut tonttinsa asemakaavan muuttamista siten, että tontin maanpäälliseksi rakennusoikeudeksi merkittäisiin 11 000 k-m2, mikä vastaa raken­nuksessa käytettyä kerrosalaa, ja käyttötarkoituksen muuttamista toimitilarakennusten korttelialueeksi, jonka pohjakerrokseen saa sijoittaa liiketilaa.

 

Kiinteistö Oy Hiomotie 3 / Xxx Xxxxx (tontti 46015/4), Kiinteistö Oy Valimotie 10 / Xxx Xxxxx (tontti 46015/5), Kiinteistö Oy Valimontalo / Xxxx Xxxxx (tontti 46051/3, Valimotie 13a), Paavo Nurmi Oy / Xxxx Xxxxx (tontti 46051/4, Valimotie 13b) ovat hakeneet tonttien asemakaavan muuttamista siten, että käyttötarkoitus olisi yksiselitteinen ja pysäköintimäärät vähimmäismääriä kokonaiskerrosalaan suhteutettuna. Uusi kaavamääräys voisi olla KTY, rakennuksen pohjakerrokseen saisi sijoit­taa liiketiloja ja autopaikkojen vähimmäismäärä olisi 1 autopaikka/ 100 k-m2 toimitilaa.

 

Kuntien Eläkevakuutus (tontti 46051/2, Valimotie 15) on aikaisemmin hakenut tontin käyttötarkoituksen muuttamista KTY:ksi ja autopaikkojen enimmäismäärän väljentämistä sekä tontilta Valimokujan yli tontille 46014/15 rakennetun käyntisillan merkitsemistä asemakaavaan. Hake­musta on syksyllä 2003 muutettu siten, että tontin käyttötarkoitusmer­kintä halutaan säilyttää entisenä T 45 %, mutta muut osat hakemuk­­ses­ta on edelleen tarpeen toteuttaa.

 

Pitäjänmäen teollisuusalueen muutosperiaatteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli 8.6.2000 Pitäjänmäen teollisuus­alueen muutosperiaatteita, jotka valmistettiin mm. edellä lueteltujen hakemusten ratkaisemiseksi. Muutosperiaatteet koskivat käyttötarkoitusten muuttamista teollisuudesta toimitiloiksi sekä rakentamismahdollisuuksien lisäämistä. Käyttötarkoitusmuutoshakemukset, jotka koskivat olemassa olevia rakennuksia, päätettiin valmistella myöhemmin alueellisina kokonaisuuksina. Kiireellisempiä hankekohtaisia muutoksia uudisrakentamis- ja muita muutostarpeita varten tehtiin erillisinä ensin.

 

Kokonaistarkastelut aloitettiin vuosien 2002 ja 2003 aikana Kutomotien alueelta sekä laadittiin sen alueen eräiden tonttien muutokset. Samassa yhteydessä Valimotien alueelta saatiin seuraava lisähakemus.

 

Lisähakemukset

 

Suomi-Yhtiöt, nykyisin Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola (tontti 46058/1, Valimotie 14) on hakenut tonttinsa asema­kaavan muuttamista seitsemänkerroksisen, n. 15 000 k-m2:n uudisrakennuksen rakentamista varten. Tontin käyttötarkoitus tulisi muuttaa toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY. Autopaikkatarve olisi 1 auto­paikka/75 k-m2. Tontin kohdalla Valimotien puolella oleva LP‑alue tulisi liittää tonttiin, jotta tilojen pääsisäänkäynnit saataisiin omal­le tontille.

 

Kutomotien alueen tapaan kokonaisselvitystä jatkettiin Valimotien
alueella. Tarkastelu käynnistettiin suorittamalla edellä mainittuja muutoshakemuksia koskeva osallisten kuuleminen alkuvuodesta 2003. Samas­sa yhteydessä pyydettiin osallisten mielipiteitä kaupunginmuseon 3.10.2002 laatimasta rakennusinventoinnista ja sen mukaisista suojeluesityksistä. Tiivistelmä inventoinnista on tonttikohtaisesti esitetty jäljempänä kohdassa suojelukysymykset.

 

Kaupunginmuseo esitti sr-2-suojelumerkintää seuraaville seitsemälle tontille: Valimotie 2 (46010/12), Valimotie 4 (46013/3), Valimotie 3–5 (46012/2), Valimotie 13 (46051/4), Valimotie 14 (46058/1), Valimotie 23 (46014/9, luonnoksessa 46081/8) ja Valimotie 25 (46014/17, luonnoksessa 46081/6, 7).

 

Kuulemisen tuloksena alueelta tuli lisää hakemuksia sekä kaikkien edellä esitettyjen kiinteistöjen omistajien vastustava kannanotto suojeluesitykseen.

 

Kiinteistö Oy Helsingin Valimotie 2 (tontti 46010/12) esitti autopaikkojen enimmäismäärän lisäämistä nykyisestä kaksinkertaiseksi ja rakennusrajan siirtämistä tontin luoteissivulla 3,5 m:n päähän naapuritontin rajasta.

 

Veho Group Oy Ab (tontit 46012/ 2 ja 7, Valimotie 3–5) esitti tonttiensa asemakaavan muuttamista uudisrakentamista varten niin, että tonteille toteutetaan yhtenäisesti kuusikerroksinen uudisrakennus, jonka toimitilakerrosala olisi 23 400 m2. (Yhtiö on myöhemmin tarkentanut hakemusta 27.11.2003 esisuunnitelmien mukaisesti.)

 

Asemakaavan muutosluonnos elokuu 2003

 

Asemakaavan muutosluonnos laadittiin yhtenä kokonaisuutena ja se oli nähtävänä elokuussa 2003. Siinä yhteydessä hakemuksia saatiin jälleen lisää. 

 

Kiinteistö Oy Valimotie 4 / Machinery (tontti 46013/3) on hakenut tonttinsa raken­nusoikeuden lisäämistä tarvettaan vastaavaksi. Suunnitelmien mukaan maanpäällinen rakennusoikeustarve on 10 000–11 000 k-m2, minkä lisäksi tulevat maanalaiset tilat, lähinnä väestönsuojatilat ja pysäköintitilat.

 

Kiinteistö Oy Helsingin Valimotie 17–19 / Kuntien Eläkevakuutus (tontti 46014/15) on hakenut kiinteistön autopaikkatarpeen ratkaisemiseksi 76 uuden autopaikan rakentamista kellariin ja uuden 80-paikkaisen pysäköintikannen rakentamista tontin pohjoissivulle. Vaihtoehtona niille yhtiö hakee varattavaksi mahdollisuutta rakentaa Valimokujan katu­alueen alle 2-tasoinen pysäköintihalli yhteensä n. 200 autolle. Pysäköintipaikat olisivat yhteiskäytössä Valimotie 15:n kanssa. Autopaikkojen enimmäismääräksi esitetään 1 autopaikka/75 k-m2. Tontin käyttötarkoitukseen (T-ATK) ei haeta muutosta.

 

Kapiteeli Oy (tontit 46014/16 ja 17, Valimotie 25 ja 27) on hakenut tonttiensa asemakaavan muuttamista siten, että tonteille voidaan sijoittaa toimistorakentamista erikseen täsmennettävällä tavalla. Yhtiö on täydentänyt hakemusta esisuunnitelmalla uudisrakennettavasta toimitilakokonaisuudesta. Se muodostuisi seitsemästä kiinteistöstä, joiden alla olisi pysäköinti kahdessa tasossa. Kokonaiskerrosalaksi esitetään 43 500 m2, josta nykyisen säilyvän toimistotalon osuus on 6 300 m2.

 

Kiinteistö Oy Valimotie 23 / Meijeriväen eläkekassa (tontti 46014/9) on lähettänyt (25.11.2003) kirjallisen kannanoton omistamansa tontin mah­dollisesta kaavamuutoksesta. Yhtiö ilmoittaa, ettei tontilla ole tällä hetkellä ajankohtaisia muutoshankkeita, mutta tulevaisuudessa tehtävät ratkaisut ja tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden hyödyntäminen edellyttävät joka tapauksessa kaupunginmuseon suojeluesityksen mukaisen rakennuksen purkamista ja nykyisen käyttötarkoituksen muutta­mista. Kiinteistön omistaja on jatkovalmistelun yhteydessä tehnyt uudis­­­rakentamisesta esisuunnitelman ja esittänyt sen mukaista ratkaisua otettavaksi mukaan asemakaavan muutokseen.

 

Asemakaavan muutosluonnos marraskuu 2003

 

Hakemusten johdosta muutosaluetta laajennettiin vielä kerran ja luonnos oli nähtävänä marraskuussa 2003.

 

Tässä vaiheessa saatiin yksittäinen rakennusten purkamista vastustava asukasmielipide sekä kaupunginmuseolta uusi lausunto 12.1.2004, jossa kaupunginmuseo valittaen toteaa, ettei yksikään sen esittämistä suojelutavoitteista ole asemakaavan muutosluonnoksessa toteutunut. Museon mielestä rakennukset, jotka museo on esittänyt kaavalla suojeltaviksi, liittyvät Pitäjänmäen teollisuusalueen muotoutumisen alkuvuo­sikymmeniin ja myöhempään sotien jälkeiseen toimitilarakentamiseen. Valimotie on voimakkaasti muuttumassa ja on jo muuttunut korkean teknologian ja tutkimustoiminnan alueeksi. Museo esitti edelleen viidelle tontille suojelumerkintää. Kaksi tonttia (Valimotie 2 ja Valimotie 14) eivät olleet enää suojelukohteiden joukossa.

 

Muutoksen kohteena olevien tonttien omistajat ovat käyneet neuvotteluja kiinteistöviraston kanssa arvonnousun leikkaustarpeen selvittämiseksi ja sopineet siitä koituvista toimenpiteistä.

 

Maanomistajat ovat myös laatineet tonttien maaperän saastuneisuusselvityksiä ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla.

 

Valmistelun tuloksena on nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus.

 

Suunnittelutilanne

 

Seutukaava

 

Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet, suun­nittelualue on taajama-aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on seutukaavan mukainen.

 

Ympäristöministeriön 30.10.1987 vahvistamassa Helsingin seudun (II) suojelualueita, virkistysalueita sekä maa- ja metsätalousalueita koskevassa seutukaavassa suunnittelualue on työpaikka-aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on seutukaavan mukainen.

 

Yleiskaava

 

Yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on merkinnällä ”kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitila” varustettuna lisämääreellä T, ”toimitilavaltaisena kehitettävä alue”.

 

Asemakaavat

 

Tonteilla 46010/12, 46012/2, 5 ja 7, 46013/3, 46015/4 ja 5, 46051/2 sekä 46058/1 ja Valimotien sekä Valimokujan katualueella on voimassa 20.3.1991 vahvistettu asemakaava. Tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Rakennusoikeus on merkitty erikseen maanpäällisenä kerrosalana (vastaa tonttitehokkuutta e = 2,2) ja kellarikerroksessa sallittuna kerrosalana (vastaa tonttitehokkuutta e = 0,5). Toimistojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta. Tonteilla on sallittu toimisto-osuudesta käytettäväksi liike- ja myymälätiloina seuraavasti: Tontti 46012/5, 900 m2, tontti 46012/2, 1 200 m2, tontti 46012/5, 800 m2, tontti 46013/3, 400 m2. Rakennusten enimmäiskorkeus saa olla 23 m, ellei sitä ole erikseen merkitty. Tontilla 46012/5 on räystäslinjan enimmäistaso +36,00.

 

Tonteilla 46051/3 ja 4 on voimassa 15.11.1996 vahvistettu asemakaava, jossa on samat määräykset kuin edellä selostetussa kaavassa, muttei liiketilaoikeutta.

 

Tontilla 46014/15 on voimassa 6.7.1989 vahvistettu asemakaava. Tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa atk-keskuksen (T-ATK). Rakennusoikeus on määritelty alueen muita tontteja vastaavasti, mutta toimistojen osuus on 40 % rakennetusta kerrosalasta. Tontilla on sallittu käytettäväksi toimisto-oikeudesta liiketiloina 1 900 m2. Rakennusten enimmäiskorkeus on määritelty räystäslinjan korkeustasona +42,2.

 

Autopaikkavaatimus on kaikissa kolmessa edellä luetellussa kaavassa määritelty seuraavasti: Vähintään 1 autopaikka/100 m2 rakennettua liikekerrosalaa, 1 autopaikka/150 m2 rakennettua toimistokerrosalaa ja 1 au­topaikka/200 m2 rakennettua maanpäällistä teollisuuskerrosalaa kohti. Autopaikkojen enimmäismäärä on vastaavasti 1 autopaikka/ 100 m2 sallittua liikekerrosalaa, 1 autopaikka/150 m2 sallittua toimistokerrosalaa ja 1 autopaikka/200 m2 sallittua maanpäällistä teollisuuskerrosalaa kohti.

 

Tonteilla 46014/16 ja 17 on voimassa 16.7.1997 vahvistettu asemakaa­va, jossa tontti 16 on yhdistettyjen toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KTY) ja tontti 17 teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T 45 %). Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 38 414 k-m2 maanpäällistä kerrosalaa ja 5 122 k-m2 kellarissa sallittua kerrosalaa. Autopaikkavaatimus on toimitiloilla vähintään 1 autopaikka/100 k-m2 ja enintään 1 auto­paikka/75 k-m2. Tontin 16 enimmäiskorkeus on ilmoitettu räystäslinjal­le lukuna +48,0.

 

Takomopolku ja Valimopolku ovat 28.9.1994 vahvistetun asemakaavan mukaista katualuetta.

 

Nykytilanne

 

Pitäjänmäen teollisuusalueen kokonaistilanne

 

Pitäjänmäen teollisuusalueen uudisrakentaminen on jatkunut viime vuosiin asti vilkkaana. Koko teollisuusalueen työpaikkamäärä on lähes 20 000, kun pohjoinen ns. Valion alue ja läntinen Takkatien alue lasketaan mukaan. "Piimäki" on kehittynyt tietotekniikkateollisuuden suurim­maksi keskittymäksi Suomessa. Tietotekniikan toimialat työllistävät valtaosan koko alueen työntekijöistä.

 

Rantaradan eteläpuolisella teollisuusalueen osalla on asemakaavoissa tällä hetkellä tyhjillä, heti rakennettavissa olevilla tonteilla, mahdollisuuk­­sia yhteensä 100 000 k-m2 toimitiloja varten. Siitä huolimatta
alueen toisilla maanomistajilla on tavoitteita uudisrakentamisesta ja sen lisäämisestä tonteilleen.

 

Työpaikka-aluetta täydennettiin 1990-luvun loppupuoliskolla Ström­bergin alueelle ja Talinlehtoon valmistuneilla 3 500 asukkaan uusilla asuntoalueilla. Strömbergin alueella tämä muutos samalla vähensi työpaikkarakentamisen mahdollisuuksia n. 200 000 k-m2. Kutomotien teollisuus­tonttien äsket­täin hyväksytyt teollisuustonttien muutokset asumiseen poistavat työ­paikkakerrosalaa 45 000 k-m2.

 

Piimäen kehittymistä ovat edesauttaneet hyvä sijainti ja liikenneyhteydet ja niiden uudelleen järjestelyt. Joukkoliikenne on parantunut oleellisesti rantaradan tihentyneen liikenteen ja uudistuneiden asemien sekä uuden Jokeri-bussireitin käynnistymisen myötä. Uuden pääkatuyhteyden (Pitäjänmäenkaaren) suunnittelu ja toteuttamismahdollisuudet ovat avoimena. Asian myönteinen ratkeaminen vaikuttaisi oleellisesti länteen suuntautuviin autoliikenneyhteyksiin.

 

Valimotien alueen nykytilanne

 

Pitäjänmäen yritysalueen sydän on Pitäjänmäentie ja rantaradan väliin jäävä Valimotien alue. Erityisesti tämä alue muuttui 1990-luvun nopean teknologian kehityksen seurauksena. Vanha teollisuusalueen historia jäi taakse ja lyhyessä ajassa rakennettiin valtavasti uutta toimitilaa tai käyttökelpoista rakennuskantaa uusittiin nykyvaatimusten tasolle.

 

Valimotien alueella kokonaisuutena on nyt n. 12 000 työpaikkaa, 70 % koko Pitäjänmäen työpaikoista. Runsas 5 000 työpaikkaa luokitellaan tietotyön aloille. Merkittävimpiä toimialoja ovat elektroniikkateollisuus, tukkukauppa ja liike-elämän palvelut.

 

Yrityksiä tällä osa-alueella on 400. Joukossa on monien maailmanlaajuisten yritysten toimipaikkoja, kuten ABB, Nokia, Fujitsu Invia tai suuria suomalaisia, kuten Novo Group, Anttila ja Helsinki Media. Valimotien yritykset ovat suurempaa kokoluokkaa kuin Helsingin yritysalueilla keskimäärin, vaikkakin puolet toimipaikoista on täälläkin pieniä, alle viiden hengen yrityksiä. Alueen rakennukset ovat pääosin yhden tai muutaman yrityksen käytössä. Kymmenessä rakennuksessa toimipaikkojen määrä nousee yli kymmenen. Merkittävimmät pienteollisuustalot, joissa on useita kymmeniä yrityksiä, ovat naapurikortteleissa Höyläämötiellä ja Karvaamokujalla.

 

Maanomistus

 

Tontit ovat yksityisen omistamia. Kaupunki omistaa yleiset pysäköintialueet ja katualueet.

 

Rakennettu ympäristö

 

Maankäyttö

 

Kaikki tontit ovat pääosin rakennettuja. Yhdellä tontilla nykyinen rakennus ylittää sille voimassa olevassa asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden. Neljällä tontilla on rakennusoikeutta jäljellä. Kortteleiden nykyisen kaavan mukainen kerrosala on yhteensä 256 242 m2, josta on rakennettu n. 197 000 m2. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on yhteensä n. 59 000 k-m2.

 

Kaava-alue on kantakaupunkimaisen tehokkaasti rakentunut yritysalue, jonka ominaispiirteitä ovat uudet suuret yksiköt ja vilkas toiminta.

 

Oheisessa taulukossa on esitetty muutosalueen nykytilanne tonteittain.

 

Tontin nro

Käyttötarkoitus

Rakennus-oikeus k-m2

Käytetty kerrosala m2

 

 

 

 

46010/12

K

3 200

1 276

46012/5

T

8 235

11 000

46012/2

T

10 800

3 307

46012/7

T

7 936

1 012

46013/3

T

8 096

2 700

46058/1

T

27 000

21 666

46015/4

T

9 169

9 169

46015/5

T

10 835

10 835

46051/4

T

16 965

16 965

46051/3

T

10 849

11 149

46051/5

T

14 138

13 240

46014/15

T-ATK

40 612

40 244

46014/8

T

27 042

25 975

46014/9

T

17 829

7 915

46014/16

KTY

13 930

6 250

46014/17

T

29 606

14 489

 

Yhteensä

 

 

256 242

 

197 192

 

Katu- ja liikennealueet

 

Kortteli- ja katualueiden lisäksi alueeseen kuuluu Valimotien varressa olleet kolme yleistä pysäköintialuetta (LP). Ne muodostettiin aikoinaan kadun suuntaisesti olleesta teollisuusraidealueesta. Myös korttelin 46013 luoteispuolella on Takomotien ja Kornetintien välissä yleinen pysäköintialue. Kadut on Hiomopolkua lukuun ottamatta rakennettu valmiik­si.

 

Liikennemäärät

 

Vihdintien liikennemäärät ovat n. 27 000–33 000 ajoneuvoa/arki­vuo­ro­kausi, Valimokujan 10 600 ajoneuvoa/vrk, Valimotien n.  3 000–6 000 ajoneuvoa/vrk, Karvaamokujan 4 500 ajoneuvoa/vrk ja Pitäjänmäentien 16 500–22 500 ajoneuvoa/vrk.

 

Pysäköintiselvitys

 

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on kesällä 2003 tehty selvitys Pitäjänmäentien, rantaradan ja Vihdintien rajaaman alueen nykyisistä pysäköintipaikoista. Selvityksen mukaan pysäköintipaikat sijoittuvat seuraavasti: piha-alueilla 2 355 autopaikkaa, kadun varrella 533 autopaikkaa, katot/kannet/ym. 388 autopaikkaa ja pysäköintilaitokset 5 410 autopaikkaa eli yhteensä 8 686 autopaikkaa. (Luvuissa ovat mukana myös asuntoalueen paikat, työpaikka-alueen osuus on 8 000 paikkaa).

 

Kyseisellä alueella on tilastojen mukaan rakennettua työpaikkakerros­alaa yhteensä n. 635 000 m2, joten sen nykyiset 8 000 autopaikkaa suhteutettuna kerrosalaan merkitsevät 1 autopaikka/79 k-m2. Luku vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän autopaikkamäärien laskentaohjeen esikaupunkinormia, vaikka alueella on myös paljon aikai­sempien kaavojen ja niiden autopaikkavaatimusten mukaan toteutettuja kiinteistöjä. Näillä tonteilla paikkojen lisäämiseen ei ole mahdollisuuk­sia muuten kuin uudisrakentamisen yhteydessä.

 

Pitäjänmäen teollisuusalueella on 1970-luvun lopusta lähtien käytetty autopaikkojen rakentamista rajoittavia määräyksiä. Tuolloin enimmäisrajoitus oli ensin jopa 1 autopaikka/300 m2 rakennettua kerrosalaa. Seu­raavana vaiheena 1980-luvun lopussa rajoitus väljennettiin toimisto- ja liiketiloilla 1 autopaikka/100 m2 ja teollisuustiloilla 1 autopaikka/ 150 m2 rakennettua kerrosalaa. Viimeksi 1990-luvun kaavoissa on autopaikkavaatimus ollut toimitiloilla vähintään 1 autopaikka/100 m2 sallittua kerrosalaa ja enintään 1 autopaikka/75 m2 rakennettua kerros­alaa. Enimmäisnormin käyttäminen on edelleen perusteltua katuverkon välityskyvyn turvaamiseksi.

 

Palvelut

 

Alueen palvelut paranivat hieman, kun Pitäjänmäen yritysalueen keskelle rakennettiin 1990-luvulla uusi Strömbergin asuinalue. Sen yhteydessä on päivittäistavarakauppa ja mm. myös Alko Pitäjänmäentien ja Takomotien kulmauksessa. Alueella on posti Valimotiellä ja pankin kont­tori Hiomotiellä. Suuret yritykset ovat järjestäneet omat ruokapalvelunsa, mutta korkeatasoista ravintolapalvelua alueelle on kaivattu.
Alueen kes­kellä sijaitseva Amiedu-koulutuskeskus tarjoaa ravintola- ja kokouspalveluja.

 

Alueen saavutettavuus on erittäin hyvä. Kaupunkiradan junat pysähtyvät Valimon asemalla 7–10 minuutin välein. Lukuisat bussilinjat kulkevat sekä Pitäjänmäentiellä että Vihdintiellä. Tehokas poikittaislinja Jokeri Itäkeskuksesta Tapiolaan on aloittanut syksyllä 2003.

 

Maaperän rakennettavuus

 

Maanpinnan korkeus alueella on +11,00–+23,00. Olemassa olevien maaperätietojen perusteella alueella on kalliota, jota peittää moreeni­maakerros. Kalliopinnan syvyys vaihtelee 0–3 m maanpinnasta.

 

Valimotien kortteleiden 46081 ja 46014 itäosassa kalliopinnan yläpuolella esiintyy moreenia/savea sekä savea/täytemaata. Savi/täytemaan kerroksen paksuus on 1–4 m. Valimotien tontin 46012/16 alueella esiintyy moreeni/savivyöhyke.

 

Rakennukset perustetaan moreenialueilla maanvaraisina.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on yhdyskuntateknisen huollon verkosto.

 

Luonnonolosuhteet

 

Tiiviisti rakennettuna työpaikka-alueena luonnonolosuhteet rajoittuvat kasvillisuuden osalta tonteilla oleviin istutuksiin ja puihin sekä kadunvarsi-istutuksiin.

 

Suojelukohteet

 

Kaupunginmuseo on inventoinut alueen rakennuskantaa ja esittänyt joitakin rakennuksia suojeltavaksi asemakaavalla (lausunto 3.10.2002 ja lausunto 12.1.2004). Seuraavassa on tiivistelmä kohteittain.

 

Tontilla 46010/12 (Valimotie 2) on Aulis Blomstedtin suunnittelema Pitäjänmäen Kansallis-Osake-Pankin vuonna 1953 rakennettu, terastirapattu, pelkistetyn funktionalistinen pankki- ja liikerakennus. Rakennuksen aumakatto muutettiin vuonna 1975 tasakatoksi ja katolle rakennettiin iv-konehuone. Myös ikkunat ja ovet on vaihdettu. Arkkitehtonisesti se edustaa julki­si­vumuutoksista huolimatta aikansa tyypillistä pikkukau­punkimaista pank­ki- ja liikerakentamista, joka on nykyään käynyt harvinaiseksi. Rakennuksen sijainti on keskeinen ja se tuo tilallista väljyyttä Valimotien ja Pitäjänmäentien risteyskohtaan. (Kaupunginmuseon suojeluesitystä ei enää 12.1.2004 lausunnossa).

 

Tontilla 46012/2 (Valimotie 3–5) on Woldemar Baeckmanin vuonna 1952 suunnittelemat Oy Veho Ab:n korjaamo- ja pesularakennukset ja tontilla 46012/7 Kurt Simbergin samana vuonna suunnittelema korjaamorakennus. Kokonaisuuteen liittyy myös arkkitehtitoimisto Linnasalmen vuonna 1956 suunnittelema korjaamorakennus Höyläämötien varrella. Kolmen rakennuksen muodostama kokonaisuus on oman aikansa käyttöarkkitehtuuria ja muutoksista huolimatta rakennuksilla on paikallis­historiallista, arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista arvoa. (Kaupungin­museon suojeluesitys sr-2 kolmen rakennuksen muodostamalle kokonaisuudelle, Valimotie 3 ja Höyläämötie 4–6, sekä ajorampille).

 

Tontilla 46013/3 (Valimotie 4) on Kornetintien puolella R. Sipposen vuonna 1960 suunnittelema E. Poutiainen Oy:n tiilinen, kolmikerroksinen tehdasrakennus. Takomotien puolella on Kari Nikkisen vuonna 1973 suunnittelema betoninen yksikerroksinen varastorakennus.

 

Tehdasrakennus on edustava 1800-luvulta periytyvästä punatiilisestä teollisuusrakentamisen jatkumosta. Se on nykyisessä asussaan hyvin säilynyt ja näyttää hyväkuntoiselta. Olemassa olevassa ympäristössään se on oman rakennustyyppinsä edustajana harvinainen ja yllättävä elementti myös kaupunkikuvallisesti. Sen punatiilijulkisivua jatkaa Kornetintie 3:ssa sijaitseva Canonille 1980-luvun puolivälissä suunniteltu konttori-, korjaamo- ja varastorakennus. (Kaupunginmuseon suojeluesitys sr-2).

 

Tontilla 46051/4 (Valimotie 13) on Valimotien puolella Niilo Kokon vuonna 1950 suunnittelema, tiilinen kuusikerroksinen tehdasrakennus, jossa on näyttävä porrastorni. Vuodelta 1962 on myös Niilo Kokon suunnittelema lisärakennus, joka jatkaa vanhaa tehdasrakennusta tontin sisäosiin L-muotoon. Tuolloin muodostui tontilla jo aikaisemmin olleiden rakennusten kanssa suljettu sisäpiha, joka vuonna 1996 katettiin koko tehdaskiinteistön läpikäyneen muutostyön yhteydessä. Alun perin­kin sähköalan teollisuuslaitokseksi suunniteltu rakennus uudistui tuol­loin Nokian toimitaloksi.

 

1950-luvulla syntynyt osa on edelleen arkkitehtonisesti hallitseva, uudemmat osat ovat sille alisteisia. Komean punatiilisen rakennuksen päädyn muuta rakennusrunkoa korkeampi porrashuone on katukuvallisesti tärkeä dominantti. Valimotie kääntyy rakennuksen kohdalla kohti luodetta. Eriaikaisista osista muodostuu hallittu kokonaisuus, jonka arvo on teollisuushistoriallisissa, kerroksellisuudessa ja kaupunkikuvallisissa tekijöissä. (Kaupunginmuseon suojeluesitys kadunvarsirakennukselle sr-2).

 

Tontilla 46051/2 (Valimotie 15) oli ensin arkkitehti Kurt Simbergin Oy Wulff Ab:lle 1950-luvun alussa suunnittelema kolmikerroksinen varastorakennus, joka vuonna 1961 korotettiin kuusikerroksiseksi myös Simber­gin suunnitelmien mukaan, toiminnan laajentuessa myös tuotantoon. Vuonna 1973 rakennusta jatkettiin itään. Uusien käyttäjien toiminnallisten tarpeiden mukaisesti tehtiin 1990-luvun aikana julkisivumuu­toksia, jolloin työhuonetiloja varten avattiin aikaisemmin yläikku­noilla varustettuun varastoon neliönmuotoisia ikkunoita.

 

Kaupunginmuseon mielestä nykyisessä asussa monien julkisivumuutosten ja laajennusten jälkeen rakennus edustaa ajoitukseltaan vaikeasti hahmottuvaa kerroksista käyttöarkkitehtuuria, jota on korotettu ja laajennettu tarpeen mukaan. (Ei kaupunginmuseon suojeluesitystä.)

 

Tontilla 46058/1 (Valimotie 14) on Valimotien puolella arkkitehtitoimisto Heikki Sysimetsän / E. A. Kajavan vuonna 1954 suunnittelema Oy Paraforms Ab:n painotaloksi ja latomoksi rakennettu yksikerroksinen tiilinen rakennus. Rakennuksen rakennustekniset ratkaisut olivat uudenaikaisia; kantava runko muodostui teräsbetonisista kehistä ja sienimäisten pilareiden kannattelemasta välipohjasta. Katon suorakaiteen ja pris­man muotoisten kattolyhtyjen kautta saatiin epäsuoraa luonnonvaloa painosaleihin. Katujulkisivussa oli alkujaan lasitiiliset suurikokoiset ikku­na-aukot, jotka 1970-luvulla tehtyjen laajennusten yhteydessä muutettiin suorakaideikkunoiden muodostamaksi nauhaksi. Tontille rakennettiin Hiomotien puoleiselle sivulle 1980-luvulla nelikerroksinen Suomi-Salaman uudisrakennus.

 

Valimotien puoleinen 1950-luvulla rakennettu osa edustaa uudenlaista teollisuusrakentamistyyppiä. Ikkunamuutoksista huolimatta kattomaailman moni-ilmeisyys on säilynyt. Matala kadunvarsirakennus tuo avaruutta ja vaihtelevuutta massiivisten uudisrakennusten hallitsemaan katutilaan. Rakennuksella on teollisuushistoriallisia, arkkitehtonisia ja kau­punkikuvallisia arvoja. (Kaupunginmuseon suojeluesitystä ei enää 12.1.2004 lausunnossa).

 

Tontilla 46014/9 (Valimotie 23) on Niilo Kokon vuonna 1952, alun perin kaksikerroksiseksi varasto- ja autotalliksi suunniteltu rakennus toteutettiin kolmikerroksisena. Pitkän ja kapean suorakaiteen muotoisen raken­nuksen pääty on Valimotielle päin. Kiinnostava piirre arkkitehtuurissa on, että kulku toisen kerroksen tiloihin on järjestetty ulkopuolisella sillalla. Ikkunoiden ja ovien kehykset ovat alkuperäisessä asussaan, rimapaneloinnilla verhottuja. Rakennuksessa on toiminut useita autoalan ja autonhuoltoon liittyviä yrityksiä.

 

Rakennus edustaa perinteistä varasto- ja korjaamoarkkitehtuuria, mutta on kuitenkin mittavuudeltaan poikkeuksellinen. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Katukuvallisesti rakennus tuo väljyyttä se­kä ajallista ja toiminnallista perspektiiviä nykyiseen tele- ja tietotekniikkapainotteiseen ympäristöön. Rakennuksella on kaupunginmuseon mielestä teollisuushistoriallista, rakennushistoriallista ja paikallishisto­riallista merkitystä. (Kaupunginmuseon suojeluesitys sr-2).

 

Tontilla 46014/17 (Valimotie) 25 on Seppo Hytösen 1957 RAKE Oy:lle suunnittelema autohuolto- ja varastorakennus. Kuusikerroksisen raken­nuksen kadunpuoleisessa päädyssä oli henkilökunnan ruokala ja asuntoja. Rakennukseen liittyy kansirakenne ja ajoramppi. Rakennus koostui alun perin viidestä osasta, joista kaksi Valimotien puoleista ovat nykyasussa, mutta kolmea matalampaa ja rakennusrungoltaan kapeam­paa on laajennettu ja korotettu myöhemmin.

 

Samoin kuin Valimotie 13:n kiinteistö myös käsiteltävä rakennuskokonai­suus on laajentuessaan huomioinut lähtökohdiltaan 50-luvun henges­sä syntyneen vanhan osan. Kokonaisuudesta on saatu näin hallittu ja tyylikäs esimerkki taitavasti toteutetusta kerrostuneesta varastoarkkitehtuurista. Rakennuksen arvo on arkkitehtonisissa, teollisuushistoriallisissa ja kaupunkikuvallisissa tekijöissä. (Kaupunginmuseon suojeluesitys rakennuksen vanhimmalle osalle, sr-2).

 

Ympäristön häiriötekijät

 

Alueen tonteilla on harjoitettu pitkään erilaista teollista toimintaa ja rakennukset ovat olleet öljylämmitteisiä. Maaperän paikoittaista pilaantumista on näistä syistä pidettävä ilmeisenä. Mahdollista pilaantumista aiheuttaneet toiminnot on kartoitettu tonttikohtaisesti kaavan suunnittelun yhteydessä yhteistyössä tontin omistajien ja ympäristökeskuksen kanssa.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Muutoksen tavoitteet ja keskeiset ratkaisut

 

Yleistavoitteena on elinkeinojen kehittäminen ja rakennusten joustavan käytön lisääminen sekä toimintamahdollisuuksien ja kaupunkikuvan parantaminen. Tavoitteena on myös rakennushistorian säilyttäminen sillä edellytyksellä, että olemassa olevia rakennuksia voidaan käyttää nykyaikaiset vaatimukset täyttävinä tarkoituksenmukaisina työtiloina ja tontin jäljellä oleva rakennusoikeus on hyödynnettävissä.

 

Kaupunginmuseon suojeluesitys ei asemakaavan muutosehdotuksessa toteudu. Suojeltavaksi esitetyt rakennukset ovat työpaikka-alueen erään ikäkauden edustajia, mutta eivät ole rakennustaiteellisesti eivätkä kaupunkikuvallisesti yksittäisinä niin merkittäviä, että niiden säilyttä­miseen voitaisiin velvoittaa elinkeinotoiminnan kehittämisen kustannuksella. Jatkuvasti tapahtuva toimintojen muuttuminen edellyttää myös rakennuskannan ominaisuuksien muuttumista. Rakennuskanta säilyy, mikäli sillä on näitä uudistumisen ja mukautumisen edellytyksiä.

 

Hakemuksesta muutetaan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastorakennus­ten korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi. Uudisraken­tamisen yhteydessä on mahdollista lisätä rakentamisen määrää.

 

Lisärakennusoikeuden määrittämisperusteet ovat seuraavat: 

 

Rakennusoikeus on aikaisemmin kaavassa merkitty maanpäällisenä ja kellarissa sallittuna kerrosalana. (Määrittely on tarpeen, koska teollisuusrakennuksen kellarissa olevat varastot ovat kerrosalaa). Yhteen laskettu rakennusoikeus sallitaan toimitilarakennuksissa kokonaan maanpäällisenä.

 

Tontti- ja tapauskohtaisesti voidaan käyttää eri tehokkuuksia kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.6.2000 hyväksymän periaatteen mukaisesti.

 

Lisäyksen mitoittavana tekijänä ovat kaupunkikuva, ratkaisun toimivuus sekä pysäköintipaikkojen toteuttamismahdollisuudet.

 

Alueen synnyttämän kokonaisliikennemäärän on sijoituttava katuverkkoon kohtuullisesti.

 

Autopaikkamääräykset yhdenmukaistetaan: toimitilat vähintään 1 auto­paikka/100 m2 rakennettua kerrosalaa ja enintään 1 autopaikka/75 m2 sallittua kerrosalaa. Liike- ja myymälätilat vähintään 1 autopaikka/75 m2 rakennettua kerrosalaa ja enintään 1 autopaikka/50 m2 sallittua kerros­alaa.

 

Valimokujan alle sallitaan viereisten tonttien autopaikkojen rakentaminen kahteen tasoon, samoin Valimotien viereisten LP-alueiden ja Kornetintien ja Takomotien välissä olevan LP-alueen alle.

 

Uudisrakentamisen yhteydessä velvoitetaan rakentamaan tietty määrä liike- ja myymälätilaa katutasoon. Uusia tiloja tulee yhteensä 3 200 m2. Tonttikohtaisesti tilavaatimukset ovat 100–500 m2. Määräyksellä sallitaan myös olemassa olevissa rakennuksissa katutason tilojen käyttö liike- ja myymälätiloina. Päivittäistavaramyymälätilojen enimmäismäärä on kuitenkin rajattu 500 k-m2:iin.

 

Rakennusten korkeudet määritellään kerroslukuina eikä metrimääräisinä enimmäiskorkeuksina. Enimmäiskerrosluku on yleensä VII. Valimon seisakkeen viereen, Rantaradan ja Vihdintien kulmaukseen rakennetaan XI‑ker­­roksinen rakennus, jonka korkeus noudattelee aseman vieressä jo olevaa uusinta toimitaloa.

 

Toimitilarakennusten korttelialueella edellytetään, että kahden alimman kerroksen tulee soveltua teollisuus- ja varastokäyttöön kerroskorkeuksien, kantavuuksien, paloturvallisuuden, ilmastoinnin kuilutilojen sekä kuljetusreittien osalta. Rakennuksiin saa sijoittaa vain ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Vaatimus koskee uudisrakentamista ja tavoitteena on tilojen joustavan ja monipuolisen käytön turvaaminen.

 

Käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen aiheuttavat arvonnousua, jonka leikkaamisesta tulee neuvotella kiinteistöviraston kanssa ja solmia sopimus kaupungin kanssa ennen kaavan lopullista hyväksymistä. Samoin edellyttävät sopimuksia asemakaavan mahdollistamat oikeudet autopaikkojen rakentamisesta yleisten alueiden alle.

 

Yksityisiltä maanomistajilta edellytetään selvitys maaperän saastuneisuudesta ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla joko maaperätutkimuksiin tai tontin toimintahistoriaan perustuen.

 

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K); tontti 46010/13
(entinen tontti 12)

 

Tontista 12 on liitetty kapea kaistale Valimotien katualueeseen samoin kuin Valimotien ja Kornetintien kulmauksesta, yhteensä n. 55 m2. Kun tontti uudisrakennetaan, on siihen liittyen mahdollista väljentää kadun jalkakäytäväosuutta ja saada se tasaukseltaan luontevasti liittymään katutasoon tuleviin uusiin myymälä- ja liiketiloihin.

 

Tontin kerrosala on 3 200 m2, mikä vastaa aikaisempaa rakennusoi­keut­ta. Tontille on edelleen mahdollista rakentaa kolmikerroksinen liikerakennus, jonka rakennusalaa on väljennetty naapuritonttiin päin niin, että etäisyys tontin rajasta on 4 m aikaisemman kuuden sijasta.

 

Tontille on suunnitteilla liikerakennus, jonka kahteen ensimmäiseen kerrokseen tulee myymälätilaa ja sen yläpuolelle toimistokerros. Autopaikkoja mahtuu kahteen kellarikerrokseen yhteensä 60. Liike- ja myymälätilojen autopaikkavaatimus on vähintään 1 autopaikka/75 k-m2, enintään 1 autopaikka/50 k-m2.

 

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

                     
Tontit 46012/5, 46012/15 ja 16 (entiset 2 ja 7), 46013/4 (entinen 3), 46015/4 ja 5, 46051/3 ja 4, 46058/2, 3, 4 ja 5 (entinen 1), 46014/18 (entinen 9) sekä 46081/1–7 (entiset 46014/16 ja 17)

 

Kahden alimman kerroksen tulee soveltua teollisuus- ja varastokäyttöön kerroskorkeuksien, kantavuuksien, paloturvallisuuden, ilmastoinnin, kuilutilojen sekä kuljetusreittien osalta. Rakennuksiin saa sijoittaa vain ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Rakennuksen pohjakerrokseen saa sijoittaa liiketilaa. Päivittäistavaramyymälätiloja saa olla yhteensä enintään 500 k-m2.

 

Tontin 46012/5 rakennusoikeudeksi on muutettu 11 000 k-m2, mikä merkitsee 2 765 k-m2 lisäystä aikaisemman kaavan mukaiseen yhteenlaskettuun kerrosalaan, mutta vastaa käytännössä tontilla olemassa olevaa tilannetta.

 

Aikaisemmin asemakaava salli tontille sijoitettavaksi 900 m2 liiketilaa, mikä on merkitty nyt velvoittavana. Uudessa muutoksessa liiketilaa sallitaan sijoitettavaksi olemassa olevien rakennusten ensimmäiseen kerrokseen myös enemmän. Aikaisempi julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeusmääräys + 36,00 on korvattu enimmäiskerroslukumerkinnällä VII.

 

Tontilla nykyisin käytännössä oleva autopaikkamäärä 164 ylittää hieman asetetun enimmäisnormin, sen ollessa jo käytännössä 1 autopaikka/67 k‑m2.

 

Uudet tontit 46012/15 ja 16 muodostuvat, kun aikaisempien tonttien 46012/2 ja 7 välistä rajaa on siirretty ja muodostettu kaksi uutta tonttia. Kummankin tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 11 500 k-m2, ja seitsemänkerroksiset rakennukset voidaan rakentaa kiinni tonttien väliseen rajaan. Tonttien yhteenlaskettu kerrosala kasvaa aikaisempien tonttien rakennusoikeudesta 4 264 k-m2. Molemmilla uusilla tonteilla on velvoittavana 500 m2:n suuruisen liiketilan rakentaminen pohjakerrokseen. Ai­kaisemmilla tonteilla vastaava sallittu myymälätilaoikeus autokauppaa varten oli 2 000 k-m2. Tarpeelliset autopaikat on mahdollista rakentaa kahteen kellarikerrokseen. Tonttien tasaus naapuritontteihin päin vaatii tukimuurin rakentamista.

 

Tontin 46013/3 (uusi tontti 4) Kornetintien ja Valimotien puoleisilta sivuilta liitetään n. 150 m2 katualueeksi jalkakäytäväjärjestelyjä varten. Uuden tontin 4 rakennusoikeus on 10 000 k-m2, jossa lisäystä aikaisem­paan on 1 900 k-m2. Tontilla on oikeus rakentaa autopaikkoja myös viereisen LP-alueen alle kahteen tasoon. Tontille on edellytetty liiketilaa toteutettavaksi 500 k-m2.

 

Tonttien 46015/4 ja 5 kohdalla muutos koskee käyttötarkoitusta ja autopaikkanormia. Tontille on käytännössä rakennettu poikkeusluvalla jo uuden normin sallima autopaikkamäärä. Rakennusoikeudet pysyvät en­tisinä. Enimmäiskorkeusmääräys, 23 m, on muutettu enimmäiskerros­lukumerkinnäksi VII. Kaava sallii ensimmäisen kerroksen tilojen käyttämisen liike- ja myymälätarkoituksiin.

 

Tontin 46051/3 ja 4 osalta on kyseessä vastaavasti käyttötarkoituksen ja autopaikkanormin muutos. Tontilla 3 on rakennusoikeutta lisätty 300 k-m2, vastaamaan tontilla käytettyä kerrosalaa, eli 11 149 k-m2. Tontin 4 rakennusoikeus pysyy entisenä, 16 965 k-m2. Valimotien puoleiselle rakennuksen osalle ei ole pidetty tarpeellisena merkitä suojelumerkintää, koska uudisrakentaminen ei uhkaa nykyisen rakennuksen säilymistä ja se on käytännössä jo uudistettu nykyaikaista toimitilakäyttöä vastaavaksi. Suojelumerkintä rajoittaisi rakennuksen mahdollisia
tulevia kunnostus- ja kehittämistoimenpiteitä. Rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys säilyy yksityiskohtien muuttumisesta huolimatta.

 

Tontit 46058/2–5 muodostuvat, kun aikaisempi tontti 46058/1 jaetaan muutoksessa neljäksi eri kiinteistöksi. Uusien tonttien 2–4 rakennusoikeudet ovat 4 650, 5 700 ja 4 650 k-m2. Tontille 5 jää olemassa oleva toimistorakennus, jonka kerrosala on 13 500 m2. Uudisrakennettavilla tonteilla 2–4 on velvoite liiketilan toteuttamisesta ja niiden määrät ovat 100, 250 ja 100 k-m2.

 

Tonttien 46058/2 ja 5 Takomopolun puoleisesta sivusta muutetaan katualueeksi 2 m:n kaistale (180 m2), jolloin kadulle saadaan pysäköinti­syvennykseen rivi kadunvarsipaikkoja. Tonttiin 5 palautuu puolestaan Hiomotien ja Takomopolun kulmauksesta entistä kääntöpaikka-aluetta n. 55 m2.

 

Uudisrakennettavien tonttien 2–4 autopaikkoja saa rakentaa viereisen Valimotien katualueen alle kahteen tasoon (aikaisemmin LP-aluetta). Maanalaiseen rakentamiseen liittyy velvoite pilaantuneiden maa-alu­eiden kunnostamisesta viimeistään rakentamiseen tai kaivuuseen johtavan toimenpiteen yhteydessä.

 

Tontti 46014/9 muuttuu tontiksi 46014/18, kun tontin pohjoislaidasta erotetaan 4 m:n levyinen kaistale (vastaavasti erotetaan viereisestä tontista 6 m) katualueeksi muodostettavaa Takomokujaa (Smedje­gränden) varten. Katu lisää kiinteistöjen jakamismahdollisuuksia ja avaa uuden kevyen liikenteen yhteyden Valimotieltä Vihdintielle. Yhteys voisi jatkua Vihdintien alitse Riistavuoren puistoon ja myös pohjoiseen radan alitse.

 

Tontilla säilyy aikaisempi kokonaisrakennusoikeus 17 800 k-m2, käyttötarkoituksen ja autopaikkamääräyksen muuttuessa. Tontille tulee velvoite rakentaa 500 m2 liiketilaa pohjakerrokseen.

 

Uuden korttelin 46081 tontit 1–7 muodostuvat tonteista 46014/16 ja 17. Korttelista muodostuu toimitilarakennusten kokonaisuus, joka jakautuu seitsemäksi kiinteistöksi. Uusien tonttien rakennusoikeudet ovat 6 250, 5 200, 5 200, 7 500, 5 200, 5 200 ja 9 100 k-m2. Enimmäiskerrosluku on radan ja Vihdintien kulmauksessa yksitoista ja muilla osilla seitsemän. Uudisrakentaminen muodostaa linnakemaisen kokonaisuuden ja tonttien autopaikat ovat rakennusten ja pihakannen alla kahdes­sa tasos­sa. Itsenäisiksi erotettavien kiinteistöjen huolto ja ajoneuvoliittymät edellyttävät ajoyhteysrasitteita toisten tonttien kautta.

 

Tonttien 46081/4–7 eteläsivuilla on uusi katu, Takomokuja. Tontin 46081/1 alueesta kaistale Valimopolun sivulta muutetaan katualueeksi samoin kuin rantaradan puoleiselta sivulta kaistale LR-alueeksi, koska raidealueen pengerluiskat ulottuvat osittain nykyiselle tontille.

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T 45 %)

 

Tontti 46051/2 pysyy edelleen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena. Sen rakennusoikeus on entinen, 14 138 k-m2. Tontin autopaikkamääräys muuttuu toimitilatontteja vastaavaksi. Rakennusala ulotetaan kiinni Valimokujaan, jonka yli merkitään olemassa olevan yhdyskäytävän mukaisesti rakennusala, jolla olevan yhdyskäytävän saa rakentaa kerrosalan lisäksi.

 

Tontin 46014/15 käyttötarkoitus muuttuu T-ATK:sta T 45 %:ksi. Aikaisemmassa tietokonelaitoksen mahdollistaneessa kaavassa tontille sai sijoittaa toimistoja enintään 40 %, muutoksen jälkeen toimisto-oikeus on 45 %.

 

Tontille on osoitettu mahdollisuus pysäköintikannen rakentamiseen tontin pohjoissivulle. Asemakaavassa edellytetään, että seinämä naapuritontille päin rakennetaan rakennuksen julkisivun tapaan.

 

Valimokujan alle saa tonttien 46014/15 ja 46051/2 välissä rakentaa autopaikkoja kahteen tasoon, ja sinne saa sijoitta tonttien asemakaavan mukaisia autopaikkoja. Ajo pysäköintilaitokseen on tontin 46014/15 pysäköintikellareiden kautta. Autopaikkojen määrä on mitoitettu toimitila­normin mukaisesti 1 autopaikka/100 k-m2 ja enintään 1 auto­paik­ka/ 75 k-m2.

 

Tontin 46014/8 käyttötarkoitus ja rakennusoikeus pysyvät entisenä 27 042 k-m2. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 1 000 k-m2.

Autopaikkanormi ja enimmäiskorkeus vain muuttuvat, samoin kuin rakennusala, joka noudattelee olemassa olevaa rakennusta jättäen väljyyttä niin, että naapuritonteilla rakennusalat voivat olla aikaisempaa lähempänä rajaa.

 

Seuraavassa on esitetty tonttikohtaisesti kerrosalamuutokset, uudisrakentamismahdollisuudet ja se, minkä verran uudisrakentaminen aiheuttaa poistumaa.

 

Tontin

nro

Uusi tontin

nro

Käyttötarkoitus

Rakennusoi-keus

Kerros-­alan  

lisäys

 

Uudis-rak.mahdoll.

Pois-

tuma

46010/12

46010/13

K

3 200

0

3 200

1 276

46012/5

 

KTY

11 000

2 765

0

0

46012/2

46012/15

KTY

11 500

700

11 500

3 307

46012/7

46012/16

KTY

11 500

3 564

11 500

1 012

46013/3

46013/4

KTY

10 000

1 904

10 000

2 700

46058/1

46058/2–5

KTY

28 500

1 500

15 000

8 053

46015/4

 

KTY

9 169

0

0

0

46015/5

 

KTY

10 835

0

0

0

46051/4

 

KTY

16 965

0

0

0

46051/3

 

KTY

11 149

300

0

0

46051/5

 

T

14 138

0

898

0

46014/15

 

T

40 612

0

368

0

46014/8

 

T

27 042

0

1 067

0

46014/9

46014/18

KTY

17 829

0

17 829

7 915

46014/16, 17

46081/1–7

KTY

43 650

0

37 370

14 489

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

267 089

10 733

108 732

38 752

 

Liikenne

 

Katualueet

 

Nykyiseen katuverkkoon on lisätty uusi katu (Takomokuja, nykyisten tonttien 46014/9 ja 17 väliin) ja siihen liittyvä uuden kevyen liikenteen yhteyden järjestämismahdollisuus Valimotieltä Vihdintielle ja sen alitse jatkuen Riistavuoren puistoon ja pohjoisen radan ali. Vihdintien kehittämissuunnitelmissa on varauduttu uuden pysäkkiparin toteuttamiseen rantaradan ylittävälle sillalle, jonne uuden kujan päästä on myös järjestettävissä käynti.

 

Valimotien varressa olevat, aikaisemmat LP-alueet muutetaan katu­alueeksi ja siten mahdollistetaan tonttiliittymien joustavampi järjestäminen sekä yleisten pysäköintipaikkojen ja katualueen muu jäsentely.

 

Muutoksen yhteydessä on kaikissa niissä kohdissa, joissa tiedossa ole­va uudisrakentaminen antaa mahdollisuuden, tehty katualueen väljennyksiä erottamalla tontista pieniä lisäalueita, jotka tonttien käytön kannalta eivät ole haitallisia, mutta antavat katujärjestelyille parempia mah­dollisuuksia (Takomopolun levennys, Valimopolun levennys sekä jalankulkualueen levennys Valimotie 2:n ja Valimotie 4:n kohdalla).

 

Jo aikaisemmassa kaavassa varattu kevyen liikenteen raitti, Hiomokujalta Valimotielle (Hiomopolku) tulee mahdolliseksi toteuttaa korttelin 46058 uudisrakentamisen myötä.

 

Pysäköinti

 

Autopaikkavaatimus on toimitilojen osalta vähintään 1 autopaikka/100 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/75 k-m2, liike- ja myymälätilojen osalta vähintään 1 autopaikka/75 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/50 k-m2.

 

Pysäköintinormi noudattaa tämän hetkistä yleistä käsitystä erilaisten toimintojen tarvitsemasta pysäköintitarpeesta, minkä lisäksi kaupunki pyrkii kaavoituksella myös ohjaamaan pysäköintipolitiikkaa. Kaupungilla ei ole tarkoituskaan täyttää täysimääräisesti yksittäisen tontin omistajan autopaikkatarpeita, vaan asemakaavassa edellytettävien autopaikkojen määrä määräytyy hyväksytyn normin mukaisesti. Kaavoituksessa on yleisperiaatteena, että kiinteistöt vastaavat itse tonttien toimintojen tarvitsemien pysäköintipaikkojen järjestämisestä.

 

Kaavan mukainen rakentaminen lisää alueen pysäköintipaikkojen määrää enintään 1026 autopaikalla. Kaavan mukaisten pysäköintipaikkojen rakentamisen aiheuttaman liikenteen kasvu ei aiheuta vielä suuria ongelmia. Liikenne sujuu, mutta mitä enemmän pysäköintipaikkojen määrää lisätään, niin sitä varmemmin pienikin häiriö aiheuttaa ongelmia liikenteen sujuvuuteen. Alueen asiakaspysäköintipaikkojen määrä lisääntyy n. 50:llä, kun nykyisin yksityiselle kiinteistölle vuokrattu yleinen pysäköintialue vapautuu yleiseen käyttöön.

 

Pysäköintialueet (LP)

 

Kornetintien ja Takomotien välissä oleva yleinen pysäköintialue (LP) säilyy ennallaan. Viereinen tontti 46013/4 saa oikeuden rakentaa autopaikkoja sen alle kahteen tasoon. Alueella säilyy nykyinen muuntamo sille osoitetulla rakennusalalla. Kadunvarsipysäköintiä on Valimotien varressa jonkun verran ja Takomopolun levennyksellä mahdollistetaan lisäpaikkojen rakentaminen.

 

Asemakaavaratkaisun vaikutukset

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

 

Keskeisesti sijaitsevalla työpaikka-alueella uusien rakentamismahdollisuuksien tarjoaminen ja toimintojen monipuolistaminen valmiin kaupun­kirakenteen ja kunnallisteknisten verkostojen ja palvelujen piirissä on yhdyskuntarakenteen kannalta edullista ja tarkoituksenmukaista.

 

Valimon seisakkeen viereinen uudisrakentaminen muodostaa näkyvän korostuksen kaupunkikuvaan. Nykyään yritykset panostavat myös uudisrakentamisen laatuun osana yrityskuvaa, mikä samalla vaikuttaa koko teollisuusalueen katukuvan kohentumiseen. 

 

Kaupunginmuseon suojeluesityksiä ei ole asemakaavassa pidetty mah­dollisena toteuttaa. Ensisijaisena tavoitteena on ollut elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen. Jatkuvasti tapahtuva toimintojen muuttuminen edellyttää myös rakennuskannan ominaisuuksien muuttumista. Rakennuskanta säilyy, mikäli sillä on näitä uudistumisen ja mukautumisen ominaisuuksia.

 

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

 

Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeuden lisääminen ja toi­mintojen monipuolistuminen lisäävät liikennettä, mutta lisäyksen määrä ei aiheuta merkittävää haittaa kokonaisuuden toimivuudelle.

 

Alue on liitettävissä valmiina olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Tonteille 46013/4 ja 46010/13 rakennetaan uusi kaukolämpöjohto Pitäjänmäentiessä olevasta verkostosta. Korttelin 46081 jätevedet johdetaan kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla Valimotiessä olevaan jäte­vesiverkostoon. Lisäksi korttelin alueelle tulee varata 20 m2:n suuruinen tila sähkömuuntamoa varten.

 

Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen

 

Toimintahistorian perusteella osalla tonteista on edellytetty näytteenottoja ja alustavasti rajattu pilaantuneita maa-alueita. Vähäistä öljyhiilivedyillä pilaantuneisuutta on havaittu osoitteissa Valimotie 14, Valimotie 15 ja Valimotie 3–5:ssä. Lisäksi Valimotie 4:ssä analysoitiin maaperästä 4-isopropyylitolueenia ja katualueelta Valimotie 14:sta arseenia. Valimotie 23:ssa todettiin raskasmetalleilla pilaantuneisuutta.

 

Kyseisille alueille on kaavassa kohdistettu määräys pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta viimeistään rakentamisen tai kaivuuseen johtavan toimenpiteen yhteydessä. Lisäksi Valimotie 25:ssä on määräys maaperän pilaantumista koskevan tutkimustarpeen selvittämisestä ennen maanrakentamiseen johtavan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.

 

Muilla alueilla ei katsottu aiheelliseksi edellyttää tutkimuksia tai merkitä kaavaan erityisiä määräyksiä.

 

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

 

Muutoksen mukaiset toimenpiteet aiheuttavat kaupungille kustannuksia katualueiden uudelleen järjestelyistä sekä alueen kunnallistekniikan täydentämisestä kaukolämmön osalta. Arvioidut kustannukset kaukolämpöjohdon rakentamisesta ovat ilman arvonlisäveroa 22 000 euroa.

 

Kiinteistövirasto on neuvotellut kiinteistöjen omistajien kanssa kaavamuutoksesta aiheutuvan arvonnousun leikkauksen ja kaavoitusmaksun määrittelystä sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä.

 

                      Toteuttaminen

 

Hankkeiden toteuttaminen tapahtuu yksityisten maanomistajien toimesta.

 

Vuorovaikutus asemakaavan valmistelun aikana

 

                      Vireilletulo

 

Muutos on tullut vireille yksityisten tontinomistajien hakemuksesta. Val­mistelun kuluessa hakemuksia on tullut lisää, ja ne on sisällytetty samaan asemakaavan muutosehdotukseen.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Muutoksen valmistelussa on oltu yhteydessä kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Ener­gian edustajien kanssa.

 

Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty siinä luetelluille osallisille 20.1.2003 ja heille varattu tilaisuus lausua mielipiteensä, paitsi mainitusta ohjelmasta myös Valimotien alueella vireillä olleista muutoshakemuksista sekä kaupunginmuseon tekemästä alueen rakennusinventoinnista ja suojelusuosituksista. Samalla Valimotien alueen maanomistajilla oli mahdollisuus esittää omien tonttiensa osalta muutostarpeita ja tavoitteita.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävänä 3.–14.2.2003 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa, jossa pidettiin esittely 4.2. ja 12.2.2003. Muutoshakemuksia saatiin lisää kolme.

 

Kiinteistönomistajien kanssa jatkettiin neuvotteluja ja laadittiin asemakaavan muutosluonnos, joka oli nähtävänä 11.–29.8.2003 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa. Asiasta pidettiin esittely- ja tiedotustilaisuus kaupunkisuunnitteluvirastossa 18.8.2003. Kaavamuutosten hakijat esittivät luonnokseen täsmennyksiä, jotka perustuivat edelleen kehitettyihin esisuunnitelmiin. Lisäksi saatiin vielä kaksi hakemusta.

 

Muutosaluetta laajennettiin vielä kerran ja muutosluonnos oli nähtävänä 26.11.–10.12.2003 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa. Tällöin saatiin rakennusten purkamista vastustava yksittäinen asukasmielipide sekä kaupunginmuseon aikaisemmin selostettu lausunto 12.1.2004.

 

Xxxx-Xxxxx Xxxxx mainitsee, että Pitäjänmäen teollisuusalueella suunnitellaan nyt kovasti. Alue rakennettiin lähes kokonaan uudelleen 1980- ja 1990 luvuilla. Nyt jäljellä on hyvin vähän alkuperäisiä rakennuksia. Uudet suunnitelmat näyttävät, että lähes kaikki vanhat talot puretaan tulevaisuudessa. Mm. Valimotieltä ja Kutomotieltä häviäisi raken­nuksia. Talot ovat täysin käyttökel­poisia, enimmäkseen 1950-luvul­ta, uusin (Valimotie 25:n laajennus) vuodelta 1984. Onko järkeä purkaa 20–50-vuotiaita taloja? Kaupunginmuseo mainitsee rakennusten suojeluarvon, mutta sillä ei näytä olevan väliä, sillä lähes kaikki talot hävitetään. Raha siis ratkaisee kaiken! Säästäkää vanhat talot Pitäjänmäen teollisuusalueella (ja muuallakin Helsingissä)! Ainoastaan Kutomotien ja Purotien kahden talon kunnostaminen asunnoiksi on positiivista suunnitelmassa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Valimotien alueen asemakaavan muutoksen valmistelussa on ensisijaisena tavoitteena ollut merkittävän työpaikka-alueen kehittäminen. Aikojen kuluessa tapahtuva toimintojen ja elinkeinoelämän muuttuminen edellyttävät rakennuskannan ominaisuuksien muuttumista vastaavasti. Rakennuskanta säilyy, mikäli sillä on näitä uudistumisen ja mukautumisen ominaisuuksia. Rakennuskannan muutos on myös seurausta tarpeesta käyttää tontilla oleva rakennusoikeus, johon ei useinkaan ole mahdollisuutta muuten kuin entisen purkaen ja kokonaan uudisrakentaen.

 

Pitäjänmäen yritysalue syntyi jo lähes 100 vuotta sitten. Viimeisimmän 50 vuoden aikana alue on kokenut voimakkaan rakentumisen ja uudelleen rakentumisen vaiheen. Näin tulee jatkossakin tapahtumaan ja silti alueella kokonaisuutena säilyy eri aikakausien kerroksisuus.

 

Tilastotiedot

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala ha

Kerrosala m2

 

 

 

 

Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K)

0,1377

3 200

 

Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)

6,6702

167 959

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T)

2,8095

95 930

 

Yleistä pysäköintialuetta (LP)

0,0885

 

 

Katualuetta

1,9842

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

11,6901

267 089

 

Ehdotus koskee osittain valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. (LP-alueet)

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 6.8.–6.9.2004, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaisille maan omistajille tai haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan, pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Ratahallintokeskuksen lausunnot.

 

Lausunnot                        Tiehallinnon Uudenmaan piiri ilmoittaa (9.8.2004), ettei sillä ole huo­mautettavaa muutosehdotuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (2.9.2004) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Lautakunta toteaa mm., että muutoksessa on esitetty pieniä katualuetarkistuksia, nykyisten yleisten pysäköinti­alueiden liittämistä Valimotien katualueeseen sekä uuden kadun, Takomo­kujan, rakentamista. Myös jo aikaisemmassa kaavassa ollut Hiomopolku tulee nyt mahdolliseksi toteuttaa. Toimenpiteiden alustava kustannusarvio on 250 000 euroa ja niiden rakentamisajankohta mää­räytyy korttelisaneerausten edistymisen mukaan.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2005) mm., että tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutosehdotus ajanmukaistaa teollisuustonttien nykyiset kaavamääräykset siten, että ne voivat joustavasti muuttua toimistokäyttöön. Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotusta perusteltuna. Se mahdollistaa Pitäjänmäen (Piimäen) edelleen kehittymisen yhtenä pääkaupunkiseudun merkittävimpänä työpaikka-alueena.

 

Kiinteistövirasto on arvioinut asemakaavan muutosehdotusta ja neuvotellut tontinomistajien kanssa Khn 9.2.2004 edellyttämällä tavalla. Tonttien 46012/2 ja 7, 46013/3, 46014/9, 16 ja 17, 46015/4 ja 5, 46051/3 ja 4 sekä 46058/1 osalle asemakaavan muutosehdotus tuo sellaisen arvonnousun, että sopimus on aiheellinen. Sopimusneuvottelut ovat olleet pitkälliset ja vaikeat, mikä johtuu Pitäjänmäen tämän hetkisestä toi­mitilojen suuresta vajaakäyttöasteesta. Tämän vuoksi sopimustulosten aikaansaaminen on vienyt ennakoitua pidemmän ajan ja kaavalausunnon antaminen on viivästynyt. Edellä olevista syistä lautakunta suosittelee, ettei jatkossa kaava-alue käsittäisi näin suurta tont­tien määrää, jotta yksittäinen hanke ei turhaan viivästyisi toisen tontin pitkittyneiden sopimusneuvottelujen vuoksi. Kaavamuutosperiaatteet voitaisiin käsitellä laajemman alueen osalta ja lopulliset kaavamuutokset laatia osa-alueittain.

 

Tontin 46014/17 omistajan, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston välisissä neuvotteluissa on sovittu, että Takomokujan kääntö-paikkaa pienennetään. Tämä on otettu huomioon myös tontin omistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Asemakaavan muutosehdotusta tulisi tarkistaa tältä osin.

 

Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta ja se puoltaa muilta osin sen hyväksymistä. Asemakaavan muutosehdotusta ei kuitenkaan tulisi viedä Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin edellä mainittujen tontin omistajien kanssa neuvotellut kiinteistölautakunnan esittämät sopimukset on allekirjoitettu.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että Takomokujan kääntöpaikkaa on lausunnossa mainitulla tavalla lyhennetty 12 m länsisivulta ja levennetty 5 m pohjoissivulta. Muutoksen ansiosta nykyinen rakennus ei estä katualueen mahdollista rakentamista, vaikkei rakentaminen olekaan ajankohtaista ennen korttelin kokonaan uudelleenrakentamista.

 

Valimotien alueen asemakaavan muutos on laadittu 8.6.2000 hyväksyttyjen muutosperiaatteiden pohjalta. Muutosalueen laajuuteen on johtanut se, että niin monen tontin omistaja on hakenut muutosta saatuaan tietää muiden tonttien hakemuksista. Kaavamuutoksen laatimisprosessin kannalta on tehokkainta valmistella mahdollisimman monta samassa kohteessa olevaa hakemusta yhdessä. Käytännössä ei kiinteistösopimusneuvottelujen pitkittyminen tässä tapauksessa ole aiheuttanut toteuttamisaikatauluille haittaa.

 

Kaupunginmuseo toteaa (2.9.2004) mm., että museo joutuu valittaen toteamaan, ettei yksikään sen aikaisemmissa lausunnoissa esittämistä suojelutavoitteista ole asemakaavan muutosehdotuksessa toteutunut.

 

Museon tavoitteena on ollut, että edes osa olemassa olevista kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi arvioiduista rakennuksista säilyisi Valimotien katukuvassa tulevaisuudessakin. Näin ollen museo suhtautuu varauksellisesti tähän asemakaavan muutosehdotukseen, jonka tavoittee­na on ollut teollisuustonttien käyttötarkoituksen muutos toimitilarakennus­ten korttelialueeksi ja uudisrakennettavan kerrosalan lisääminen. Valimotien vanhan rakennuskannan korvaaminen mittavilla uudisraken­nuksilla tulee olemaan paikallisesti huomattava ympäristömuutos. Rakennussuojelulle ei juuri jää mahdollisuuksia, jos pyrkimyksenä on ole­massa olevan rakennusoikeuden täysi hyödyntäminen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että Valimotien alueen asemakaavan muutoksen valmistelussa on ensisijaisena tavoitteena ollut merkittävän työpaikka-alueen kehittäminen. Aikojen kuluessa tapahtuva toimintojen ja elinkeinoelämän muuttuminen edellyttävät rakennuskannan ominaisuuksien muuttumista vastaavasti. Rakennuskanta säilyy, mikäli sillä on näitä uudistumisen ja mukautumisen ominaisuuksia. Rakennuskannan muutos on myös seurausta tarpeesta käyttää tontilla oleva rakennusoikeus, johon ei useinkaan ole mahdollisuutta muuten kuin entisen purkaen ja kokonaan uudisrakentaen.

 

Pitäjänmäen yritysalue syntyi jo sata vuotta sitten. Viimeisimmän 50 vuo­­den aikana alue on kokenut voimakkaan rakentumisen ja uudelleenrakentumisen vaiheen. Näin tulee jatkossakin tapahtumaan ja silti alueella kokonaisuutena säilyy eri aikakausien kerroksisuus.

 

Pelastuslautakunta esittää (7.9.2004), että asemakaavan muutosehdotuksessa olevaa määräystä ”Tontin rajan osa, johon ei tarvitse raken­taa rajaseinää" täydennetään seuraavalla lauseella: "Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelia käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi."

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on täydentänyt asemakaavamääräystä pelastuslautakunnan esittämällä tavalla.

 

Ympäristölautakunta toteaa (27.7.2004) mm., että kaavaselostuksen mukaan teollisuusalueen tonteilla on toimintahistoriatietojen perusteella teetetty maaperän pilaantuneisuusselvityksiä. Pilaantuneiksi todetut ton­tit on kaavamääräyksellä määrätty kunnostettaviksi viimeistään rakentamiseen tai kaivuuseen johtavan toimenpiteen yhteydessä. Korttelia 46081 koskee määräys, jonka mukaan alueen tutkimustarve tulee selvittää ennen kaivuu- tai rakentamistöitä. Kortteli on tarkoitus uudisrakentaa kokonaan.

 

Alueen maaperän pilaantuneisuus, kunnostustarve ja kunnostuskustan­nukset on tarpeen selvittää alustavasti jo kaavoitusvaiheessa, jotta mah­dolliseen kunnostamiseen, kunnostuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja kunnostamisen edellyttämiin ilmoitus- tai lupakäsittelyihin osataan varautua riittävän ajoissa ennen rakentamisen aloittamista. Raken­nuslupavaihe on liian myöhäinen vaihe selvitysten aloittamiseen.

 

Kaavaselostusta tulee täydentää selvityksellä vielä tutkimattoman korttelin 46081 pilaantuneisuudesta, jolloin myös tämän alueen mahdollinen kunnostustarve voidaan ennakoida ja osoittaa jo asemakaavassa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että korttelin 46081 yksityinen maanomistaja on ollut tietoinen siitä, että asemakaavassa oleva määräys alueen tutkimustarpeen selvittämisestä ennen kaivuu- tai rakentamistöitä merkitsee uudisrakentamisen mahdollista viivästymistä. Koska tontin käyttötarkoitus ei muutu asumiseen, on valitun menettelyn ja käytetyn kaavamääräyksen katsottu tässä tapaukses­sa riittävän.

 

Helsingin Vesi toteaa (1.9.2004) mm., että Takomokujalle tarvittavan uuden sadevesiviemärin kustannusarvio on 65 000 euroa. Valimokujan sekä Takomotien ja Valimotien viereisten LP-alueiden kohdalle merkittyjen maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen aiheuttaa sen, ettei yleistä sadevesiviemäriä voida näissä kohdissa enää asianmukaisesti ylläpitää. Valimokujan sadevesiviemäröinti on järjestettävä pintakuivatuksena tai pysäköintitilan rakenteisiin sijoittuvan yksityisen sadevesi­vie­märin välityksellä Valimotien sadevesiviemäriin ja LP-alueen sadeve­siviemäröinti vastaavalla tavalla Takomotien sadevesiviemäriin. Johtojen siirto- ja muutostyöt tulee kokonaisuudessaan toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella.

 

Kortteleiden 46081 ja 46058 tontit tulee liittää yksityisin liittymisjohdoin rakennettuun vesihuoltoverkkoon, kuten kaavaselostuksessa on todettu. Kortteleiden tonteilla joudutaan yksityisiä johtoja sijoittamaan toisten­sa sekä maanalaisten pysäköintitilojen alueille. Tontinomistajan tulee vastata siitä, että näiden kortteleiden tonttien ja niitä palvelevien maanalaisten tilojen sekä kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelu ja toteutus nivelletään ja sovitetaan yhteen korttelikohtaisina kokonaisuuk­sina. Lisäksi tontinomistajan tulee vastata tarvittavien rasitteiden muodostamisesta.

 

Edellä mainitut asiat tulee ottaa huomioon kaupungin ja tonttien omistajien kanssa tehtävissä sopimuksissa, joihin ne on kirjattava riittävässä laajuudessa.

 

Vesijohtoverkoston painetaso NN +61 mvp ei ole riittävä kortteliin 46081 suunnitelluille korkeimmille rakennuksille. Rakennukset on varustettava kiinteistökohtaisilla paineenkorotuksilla.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että Helsingin Vesi toimitti antamansa lausunnon tiedoksi kiinteistöviraston tonttiosastolle otettavaksi huomioon tontinomistajien kanssa solmittavissa sopimuksissa. Kiinteistölautakunnan lausunnosta voidaan todeta, että Helsingin Veden esittämät asiat on sisällytetty sopimuksiin.

 

Helsingin Energia toteaa (9.8.2004) mm., että muutosalueen käyttötarkoituksen muutos sekä tonttikokojen muuttaminen tulee vaatimaan uusia jakelumuuntamotiloja sekä nykyisten muuntopiirien uudelleen järjestelyjä erityisesti alueen pohjoisosan kortteleissa. Korttelin 46081 jake­lumuuntamotilat tulee sijoittaa toimitilakokonaisuuden alapuo­lelle rakennettaviin pysäköintitiloihin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että asemakaavan muutosehdotuksessa on määräys, jonka mukaan kortteliin 46081 tulee varata 20 m2:n suuruinen tila muuntamoa varten.

 

Ratahallintokeskus mainitsee (3.9.2004) mm., että rautatiealueeseen rajoittuvan toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) rakennukset tulee toteuttaa siten, ettei rautatieliikenteen aiheuttama mahdollinen melu-, runkomelu- tai tärinähaitta aiheuta ongelmia rakennettaville rakennuksille tai niiden käyttäjille.

 

Rautatiealueen laajennuksen osalta Ratahallintokeskus toivoo, että Hel­singin kaupunki hankkisi alueen (335 m2) itselleen. Alueen luovutta­misesta Ratahallintokeskukselle tultaisiin sopimaan jatkossa erikseen.

 

Ratahallintokeskus on 10.3.2005 lähettämällään sähköpostiviestillä ilmoittanut edellä olevan lausunnon jälkimmäisen kappaleen osalta, että nykyinen rautatiealueen raja voidaan pitää nykyisellään. "Hanselin tontin" (aikaisempi tontti 46014/16, kaavassa uusi kortteli 46081) kuivatus tulee järjestää kuitenkin niin, ettei sadevesiä johdeta rautatien luiskaan. Kuivatusta ei ole rakennettu eikä mitoitettu niin suureksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005), että asemakaavaehdotusta on muutettu siten, että, uuden korttelin 46081 (aikaisemman tontin 46014/16) ja rautatiealueen (LR) välinen raja pysyy ennallaan.

 

Ratahallintokeskuksen esittämä näkökohta, että toimitilarakennusten toteuttamisessa tulee ottaa huomioon rautatieliikenteen mahdolliset tärinähaitat, on lisätty asemakaavan selostukseen. Lähimmät rakennusalat ovat n. 10–20 m:n etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Rakennusalojen ja radan välillä pehmeiden maalajien kerrospaksuus on enimmillään n. 3 m, joka rajautuu kalliopintaan. Pitäjänmäen teollisuusalueella on rautatiealueeseen rajoittuvia uudisrakennuksia toteutettu useassa kohdassa.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset:

 

Takomokujan kääntöpaikkaa on lyhennetty 12 m länsisivulta ja levennetty 5 m pohjoissivulta.

 

Määräystä "Tontin rajan osa, johon ei tarvitse rakentaa rajaseinää" on täydennetty seuraavalla lauseella: "Paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on korttelia käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuus­tason saavuttamiseksi."

 

Korttelin 46081 ja rautatiealueen (LR) raja on palautettu voimassa olevan kaavan mukaiseksi.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

 

Lautakunta päätti asiasta äänestettyään 5 äänellä 3 ääntä (Helistö, Alku, Slätis) vastaan jatkaa asian käsittelyä. Vähemmistön mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että ainakin osa kaupunginmuseon lausunnossa 3.10.2002 esitetyistä suojelutavoitteista pitäisi huomioida asemakaavoituksessa.

 

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto

 

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (1.9.2005) mm., että asema­kaavan keskeisenä seurauksena on alueen rakentamisen painopisteen siirtyminen teollisuuskäytöstä toimitilarakentamiseen. Muutosta on pidet­­tävä alueen sijainti ja ympäröivä kaupunkirakenne huomioiden myön­­teisenä.

 

Ympäristökeskus pitää myönteisenä rakentamisen tehostumista esitetyllä tavalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien (Valimon seisake ja Pitäjänmäentien bussiliikenne) vaikutusalueella. Valimotien katualueen ulottaminen korttelin 46058 kohdalla maanalaisen pysäköintilaitoksen yli antaa jatkosuunnittelussa mahdollisuuden kehittää katua edelleen myös keskeisenä kävelyraittina puistoon ja aikanaan radan ali parantaa merkittävästi alueen saavutettavuutta kevyen liikenteen kannalta. Vihdintien bussipysäkkien siirto rautatiesillan päälle ja suora yhteys pysäkeiltä Valimon seisakkeelle parantavat tulevaisuudessa edelleen joukkoliikenteen toimivuutta alueella.

 

Kaupunginmuseo on lausunnossaan nostanut esille rakennuksia, joiden arkkitehtoniset ominaispiirteet tulisi ottaa huomioon alueen kehittä­misessä. Kortteleiden kaavamääräys tulisi muotoilla siten, että miljöön kannalta keskeisten rakennusten merkittävät ominaispiirteet säilyvät. Tavoitteena olisi tällä tavoin edistää alueen rakennuskannan kerroksellisuutta.  

 

Khs toteaa, Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon viitaten ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolta saatuun selvitykseen perustuen, että kaavaehdotusta laadittaessa rakennusten ja raken­nusosien säilyttämismahdollisuudet on perusteellisesti selvitetty. Mikäli säilyttäminen olisi todettu mahdolliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, se olisi sisällytetty kaavamääräyksiin.

 

Khn vähemmistön (Lehtipuu, Moisio ja Rantanen) mielestä asemakaava olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että ainakin osa kaupunginmuseon lausunnoissa esitetyistä suojelutavoitteista otetaan huomioon.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 46. kaupunginosan korttelin nro 46010 tontin nro 12, korttelin nro 46012 tonttien nro 2, 5 ja 7, korttelin nro 46013 tontin nro 3, korttelin nro 46014 tonttien nro 8, 9 ja 15–17, korttelin nro 46015 tonttien nro 4 ja 5, korttelin nro 46051 tonttien nro 2–4, korttelin nro 46058 tontin nro 1 sekä katu- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.5.2004 päivätyn ja 17.3.2005 muutetun piirustuksen nro 11298 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11298 (Valimotien alue Pitäjänmäessä)

 

Liite 2

Havainnekuva (Valimotien alue Pitäjänmäessä)

 

Liite 3

Rakennusinventointi (suojelukohteet)

 

 

 

 

23

LAAJASALON TONTIN 49117/1 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11403)

 

Khs 2005-1001

 

49. kaupunginosan (Laajasalon) korttelin nro 49117 tontin nro 1 sekä lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Alue sijaitsee Jollaksentien eteläpuolella Vanhan sotilastien kulmassa.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa pientalojen rakentamisen tarpeetto­maksi käyneen Jollaksen kappelin tontille ja osalle sen viereistä lähivirkistysaluetta. Laajennetusta kappelin tontista tulee kytkettyjen pientalojen tontti. Sen länsi- ja eteläpuolelle jäävillä puistoalueilla on kevyen liikenteen raitit. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1 940 k-m2 ja asuntojen enimmäismäärä 16. Asuinrakennukset ovat pääosin kaksiker­roksisia.

 

Asemakaavan perusteet

 

Helsingin Seurakuntayhtymä (tontin 49117/1 suurimman osan omistaja) pyytää (10.6.2004) asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tontille 49117/1 voitaisiin rakentaa pientaloja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005) mm. seuraavaa:

 

Aiempi käsittely                Asemakaavan muutosta alettiin valmistella syksyllä 2004, jolloin ensim­mäinen luonnos oli nähtävillä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaavaehdotusta 2. ja 9.12.2004 ja päätti 9.12.2004 palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että ajo Jollaksentielle on Vanhan sotilastien kautta. Lisäksi rakennukset ryhmitellään niin, että alueen luoteisosaan jää n. 30 m leveä vihervyöhyke, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen väylä suojatielle. Koko alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus voi kuitenkin säilyä muutosehdotuksen mukaisena n. 1 900 k-m2. Lautakunta päätti asiasta 4 äänellä 3 ääntä (Anttila, Loukoila, Pajamäki) vastaan jäsen Johanssonin ja varajäsen Palaste-Eerolan pidättyessä äänestämästä. Syksyn 2004 suunnitteluvaiheita ja lautakunnan jatkosuunnitteluohjeet selostetaan jäljempänä kohdassa Suunnitteluvaiheet, Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot.

 

 Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa pientalovaltaista asuinaluetta.

 

Asemakaavat

 

Voimassa olevassa, vuonna 1982 vahvistetussa asemakaavassa kortteli 49117 on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK) ja viereinen alue lähivirkistysaluetta (VL). YK-tontin raken­nusoikeus on 600 k-m2. Lähivirkistysalueelle on merkitty likimääräisiä kevyen liikenteen raitteja Vanhan sotilastien ja Ruoritien välille sekä Ruoritien päästä Jollaksentien yli Holmanmoisionpolulle. Muutos koskee myös Jollaksentien katualuetta, jolle vuonna 1977 vahvistetussa asemakaavassa on osoitettu ylikulkusilta.

 

                      Maanomistus

 

Kaupunki omistaa suurimman osan alueesta. Korttelista 49117 suurin osa on Helsingin Seurakuntayhtymän omistuksessa.

 

Nykytilanne

 

Muutosalue on bussipysäkkien kohdalla keskellä Jollaksentien alkupään pitkää suoraa osuutta. Toisella puolella Jollaksentietä alkaa itäran­nan laaja, Laajasalon keskukseen ulottuva virkistysaluekokonaisuus. Vanhan sotilastien varrella on vuonna 1962 rakennettu, 273 m2:n suuruinen kappelirakennus, jonka siivessä on asunto, sekä pieni ta­lous­rakennus. Kappelirakennus poistettiin käytöstä, kun Laajasalon kirk­ko valmistui loppuvuodesta 2003. Rakennukselle ei ole löytynyt uutta käyttöä ja omistaja on tehnyt siitä purkuilmoituksen. Kaupunginmuseo on pitänyt kappelin häviämistä valitettavana.  Kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston välisissä keskusteluissa on todettu, ettei rakennuksella ole sellaista rakennustaiteellista tai muuta arvoa että sen suojeleminen olisi ollut perusteltua. Rakennuk­sen julkisivut on kuitenkin dokumentoitu kaupunginmuseon toimesta.

 

Suunnittelualueen länsiosa on kosteaa sekametsää, jonka läpi kulkee polkuja mutta jota ei ole kunnostettu virkistyskäyttöön. Alue on pääosin loivaa koillisrinnettä, mutta Ruoritien kääntöpaikan kohdalla on täyttöä ja korkeusero Jollaksentiehen on tässä kohtaa n. 7 m. Luontotietojärjes­telmän mukaan alueeseen ei liity suojeluarvoja.

 

Alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on pientaloasutuksen täydentäminen Jollaksentien eteläreunassa, jossa voimassa oleva asemakaava ei vastaa tarkoitustaan, kun Jollaksen kappeli on käynyt tarpeettomaksi.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Korttelia 49117 on laajennettu liittämällä siihen lähivirkistysaluetta. Jäljelle jäävälle virkistysalueelle on merkitty nykyinen polkuyhteys Vanhalta sotilastieltä Ruoritien päähän sekä uusi, nykyistä toimivampi kevyen liikenteen yhteys tältä polulta alas Jollaksentielle. Kortteli 49117, jota ei voi pitää vanhan omakotiasutuksen osana, on merkitty kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi. Tontille saa rakentaa kuusitoista asuntoa viitenä eri rakennusryhmänä, joiden väliin jää piha-alueet. Asuinrakennukset ovat pääosin kaksikerroksisia. Rakennusoikeus on 1 940 k-m2. Kort­telin tehokkuudeksi tulee e = 0,31. Omakotitontteja korkeampi tehokkuus on perusteltu niihin rajoittumattomassa uudessa ryhmärakentamiskohteessa. Kaava-alueen aluetehokkuus jää kuitenkin ympäröivien viheralueiden johdosta alle e = 0,2:n, joten kokonaisuutena kaupunkirakenteellinen väljyys ei poikkea omakotikortteleista.

 

Alueen pinta-ala on 9 920 m2, josta asuinpientalojen korttelialuetta on 6 168 m2 (62 %), lähivirkistysaluetta 3 660 m2 (36 %, voimassa olevassa asemakaavassa 5 431 m2) ja katualuetta 146 m2 (1 %).  

 

Asuinpientalojen korttelialue (AP-1)

 

Kortteli 49177 on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi, jolla enintään kaksi asuntoa saa rakentaa toisiinsa kiinni (AP‑1). Asuinrakennusten tulee olla kokonaan tai pääosin kaksikerroksisia. Kaavamääräyksen mukaan nämä enintään kaksi asuntoa sisältävät rakennukset saadaan rakennusalan puitteissa kytkeä toisiinsa yksikerroksisella, pääjulkisivuihin nähden sisäänvedetyllä osalla, johon saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi sijoittaa sauna-, askartelu-, varasto- ja työtilaa enintään 15 % kerrosalasta. Näitä tiloja ei oteta huomioon autopaikkoja määritettäessä. Kolmella rakennusalalla asuntojen enimmäismäärä on neljä ja kahdella rakennusalalla kaksi. Talousrakennuksen rakennusalalle saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa auto­suo­jia enintään 15 m2/asunto sekä varasto- ja huoltotiloja enintään 4 m2/asunto. Katu- ja lähivirkistysalueen rajalla on talousrakennuksen ja autopaikkojen kohdalla oltava pensasistutusta.

 

Lähivirkistysalue (VL)

 

Lähivirkistysalueeksi (VL) on merkitty muutosalueen länsi- ja eteläosat. Nykyinen polku, jonka nimeksi tulee Vanha sotilaspolku, yhdistää Vanhan sotilastien ja Ruoritien kääntöpaikan. Virkistysalueella Holmanmoi­sionpolun jatke muodostaa kulkuyhteyden Vanhalta sotilaspolulta Jollaksentien bussipysäkeille sekä pohjoiseen Laajasalon keskukseen saakka. Lähivirkistysalueella säilyy nykyistä puustoa.

 

Katualue     Katualueelta on poistettu kevyen liikenteen ylikulkusillan varaus.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 13.10.2004 esittää, että ke­vyen liikenteen raittien nimet olisivat Vanha sotilaspolku - Gamla militär­stigen Vanhan sotilastien mukaan ja Holmanmoisionpolku - Holmgårds­stigen aiemmin nimetyn polun mukaan.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Kunnostamaton ja hoitamaton lähivirkistysalue on ennen kaikkea toiminut läpikulkureittinä, jota kuitenkin on haitannut riittävän loivan yhteyden puuttuminen Ruoritien päästä Jollaksentielle. Kouluikäiset lapset ovat lähialueiden asukkaiden ilmoituksen mukaan leikkineet alueella. Ruoritien päästä on talvella laskettu kelkalla alueella, joka edelleen jää viheralueeksi. Pientaloympäristön katkaiseva metsikkö on tähän saakka myös korostanut kappelin asemaa kaupunkirakenteessa. Monipuolisia virkistysalueita on lähellä varsin runsaasti ja polkuyhteydet on turvat­tu muutoksen jälkeenkin, mutta muutos vaikuttaa Jollaksentien katu­kuvaan, koska muutosalueen runsaasta puustosta osa häviää.

 

Tontin tehokkuus on suurempi kuin Hevossalmen ja Jollaksen omakotialueilla, mikä on perusteltua, koska tontti ei kaupunkirakenteessa hahmotu omakotikorttelin osana. Viheralueiden johdosta muutosalueen kokonaisrakenne on lähialueiden kaltainen, ja aluetehokkuus on vajaa 0,20 eli hieman alhaisempi kuin lähikortteleissa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille Helsingin Seurakuntayhtymän hakemuksen johdosta.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar­­viointisuunnitelma (päivätty 4.10.2004) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 13.10.–5.11.2004.

 

Uusi muutosluonnos lähetettiin 3.2.2005 päivätyn kirjeen liitteenä. Ase­makaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupun­kisuunnitteluvirastossa 7.–18.2.2005.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston kanssa.

 

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

 

Ensimmäinen asemakaavaluonnos lähetettiin osallisille ja asetettiin nähtäville syksyllä 2004. Esitetyt mielipiteet ja yhteistyö rakennusviraston kanssa johtivat muutoksiin niin, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2004 esitetty asemakaavaehdotus poikkesi alkuperäisestä luonnoksesta sekä tonttien rakennusoikeuksien ja rajojen että liikennejärjestelyjen osalta. Luonnoksessa oli kaksi AP-1-tonttia, joiden rakennusoikeus oli yhteensä 2 270 k-m2 ja asuntojen enimmäismäärä 20. Ehdotuksessa virkistysalueen länsireunasta oli muodostettu korttelia 49115 jatkava erillispientalojen tontti (AO), jolle sai kahteen omakotiasuntoon rakentaa 280 k-m2, ja laajennettu kortteli 49117 oli kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AP-1), jolle sai rakentaa 14 asuntoa ja
1 730 k-m2. Molemmille tonteille oli ajo Jollaksentieltä. Tämän ehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 9.12.2004 uudelleen valmisteltavaksi. Uusi asemakaavan muutosluonnos on valmisteltu lautakunnan antamien jatkosuunnitteluohjeiden pohjalta. Ohjeiden mukaan kortteliin 49115 rajoittuvan muutosalueen luoteisosaan on jätettävä n. 30 m leveä vihervyöhyke, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen väylä suojatielle, ajo on Vanhan sotilastien kautta ja rakennusoikeus voi säilyä entisen ehdotuksen mukaisena n. 1 900 k-m2.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmistelun ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2004 asemakaavaosastolle saapui seitsemän mielipidekirjettä, jotka kohdistuivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, lähivirkistysalueen kaavoittamiseen tonttimaaksi, pientalotonttien tehokkuuteen, kevyen liikenteen raitteihin sekä ajoliikenteen järjestelyihin. Kirjeet jaettiin esityslistan liitteenä 2.12.2004 ja mielipiteitä käsiteltiin asemakaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä 2. ja 9.12.2004.

 

Uutta muutosehdotusta valmisteltaessa talvella 2005 asemakaavaluonnoksesta esitettiin kaksi kirjallista mielipidettä.

 

Xxxx ja Xxxx Xxxxxx, Vanha sotilastie, ilmoittavat vastustavansa suurempaa rakennusoikeutta kuin alueella yleisesti käytetty 0,2 tai 0,25. Lisäksi he huomauttavat luonnoksen liikennejärjestelyistä Vanhan sotilastien osalta. Tontin länsiosan asuntoja varten tulisi olla oma ajoliittymä Jollaksentieltä ja pysäköinti sen lähellä. Suunnitelman autopaikat ovat alimitoitettuja, mikä johtaa jo ennestään ahtaan Vanhan sotilastien käyttöön pysäköintiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muutosalueen rakennus­oikeuksia on syksyn 2004 luonnos- ja ehdotusvaiheen jälkeen alennettu ja viheralueesta suurempi osa jätetty ennalleen. Omakotikortteliin kuulumattomalla kappelin tontilla on perusteltua käyttää tehokkaampaa rakennustapaa kuin Hevossalmen ja Jollaksen omakotitonteilla. Kokonaisuutena muutosalueen aluetehokkuus on nyt vajaa 0,20 eli se ei poik­kea omakotikortteleista.

 

Lautakunta päätti edellisen asemakaavaehdotuksen käsittelyssä, että Jollaksentien tonttiliittymä tulee poistaa niin, että tontille ajetaan ainoastaan Vanhan sotilastien kautta. Vanhan sotilastien ajoradan leveys on 5,5 m, mikä vastaa sellaisen tonttikadun tyyppipoikkileikkausta, jonka varrella on 5 000–20 000 k-m2 rakennusoikeutta. Jalkakäytävällä ja 5,5 m:n levyisellä ajoradalla varustetulla kadulla pysäköintikielto ei nor­min mukaan ole tarpeen. Vanhan sotilastien ja sitä syöttävien katujen varrella on muutoksen jälkeenkin alle 20 000 m2 kerrosalaa, joten ei ole odotettavissa, että korttelin 49117 tuottama lisäliikenne aiheuttaa ongelmia.

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston edustajan mielestä Holmanmoisionpolku tulisi saada loivemmaksi korttelin 49117 länsirajaa muuttamalla. Soveltuakseen pyörätuolilla kuljettavaksi polun kaltevuuden pitäisi olla alle 5 %.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusviraston ehdottama muutos johtaisi korttelissa 49117 joko rakennusoikeuden tai pihan pienentämiseen. Esteettömyyden tavoite on kohtuullisesti saavutettavissa myös ilman tätä muutosta. Holmanmoisionpolun pituus on asemakaavan likimääräisen merkinnän mukaan 55–60 m, jolla matkalla korkeusero on n. 4 m. Tämä tarkoittaa n. 7 %:n nousua. Tällöin polku soveltuu muille kulkijoille kuin pyörätuolin käyttäjille. Asemakaavaehdotus mahdollistaa Holmanmoisionpolun toteuttamisen kiemurtelevampa­nakin, jolloin matka pitenee ja kaltevuus pienenee. Pyörätuolilla pääsee kuitenkin Jollaksentielle myös Vanhaa sotilaspolkua ja Vanhan sotilastien jalkakäytävää pitkin.

 

Korttelialueeksi muutetaan 1 825 m2 lähivirkistysaluetta.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 13.5.–13.6.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja Helsingin Veden lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta mainitsee (31.5.2005) mm., että tontin arvo ei nouse merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei tule käydä.

 

Kaupungin omistamat maat ovat Jollaksentien varressa ja tontin takaosassa. Tontin jakaminen siten, että kumpikin saisi oman tontin, edellyttäisi takimmaisen tontin kulkuyhteyden uudelleen ratkaisemista. Lautakunnan mielestä selkeintä olisi, että koko uusi tontti myytäisiin seurakuntayhtymän kanssa yhdessä, mistä seurakuntayhtymän kanssa on alustavasti neuvoteltu.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista ehdotuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (9.6.2005) mm., että lähivirkistysalueelle on hyvä antaa asemakaavassa nimi. Rakennusviraston viheraluerekisterissä kyseinen alue on nimetty Vanhan sotilaan puistoksi.

 

Nykyisin Vanhalta sotilaspolulta Jollaksentien varteen johtava puistoreitti jää korttelin 49117 alueelle ja sen tilalle joudutaan rakentamaan uusi kevyen liikenteen puistokäytävä, joka on kaavaehdotuksessa nimetty Holmanmoisionpoluksi.

 

Käytävän rakentamisen ja sen ympäristön kunnostamisen kustannusennuste on 30 000 euroa (alv 0 %). Lähivirkistysalueen vuotuiset hoitokustannukset eivät muutu merkittävästi.

 

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.9.2005), että nimistötoimikunta päätti 14.9.2005 esittää lähivirkistysalueelle nimeksi Ruoritienpuisto–Rodervägsparken viereisen Ruoritien mukaan. Nimi on lisätty asemakaavan muutosehdotukseen.

 

Helsingin Vesi mainitsee (7.7.2005) mm., että valmistelussa ei ole otettu huomioon vesihuoltoa. Rakennusalat on osittain sijoitettu olemassa olevien viemärijohtojen päälle. Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää viemäreiden siirtämistä lähivirkistysalueelle (VL) n. 120 m:n matkalla. Siirtokustannukset ovat n. n. 170 000 euroa.

 

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.9.2005) mm., että rakennusaloja on tarkistettu niin, että suunnitelmaan on voitu lisätä viemärikuja. Rakennusoikeus ja asuntojen lukumäärä on ennallaan.

 

Viraston mielestä lausunnot eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49117 tontin nro 1 sekä lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.3.2005 päivätyn ja 22.9.2005 muutetun piirustuksen nro 11403 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11403 (Laajasalon tontti 49117/1 ym.)

 

Liite 2

Havainnekuva (Laajasalon tontti 49117/1 ym.)

 

 

 

 

24

ERON MYÖNTÄMINEN HANKINTAJOHTAJA VEIJO UOTISELLE JA AVOIMEN VIRAN VÄLIAIKAISEN HOITAJAN MÄÄRÄÄMINEN

 

Khs 2005-2095

 

Hankintajohtaja Veijo Uotinen pyytää (26.9.2005) eroa hankintakeskuksen hankintajohtajan virasta siirtyäkseen työkyvyttömyyseläkkeelle 1.10.2005 alkaen.

 

Khs toteaa, että hankintakeskus huolehtii liikepalvelulautakunnan alaisena osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista. Hankintakeskuksen päällikkönä on hankintajohtaja. Hankintajohtajan viran täyttämiseen on syytä ryhtyä mahdollisimman nopeasti.

 

Hankintakeskuksen johtosäännön mukaan hankintakeskuksen päällikön pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

 

Kielitaitosäännön mukaan viraston päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

 

Hankintakeskuksen päällikön valitsee Kvsto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

 

Viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Khs päättää kuitenkin sellaisen viran haettavaksi julistamisesta, johon Kvsto ottaa viranhaltijan.

 

Hankintakeskuksen päällikön virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 11, jonka vähimmäiskokonaispalkka on 4 405,34 euroa kuukaudelta.

 

Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, kehottaa hankintakeskusta julistamaan hankintakeskuksen hankintajohtajan viran haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä 4 405,34 euroa/kk mukaisin vähimmäiskokonaispalkkaeduin.

 

Avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Jos viranomainen on Kvsto, Khs voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.

 

Khs toteaa, että hankintajohtajan avointa virkaa hoitamaan esitetään määrättäväksi hankintakeskuksen hankintapäällikkö, diplomiekonomi Ulf Wirén. Wirén on hoitanut virkaa Veijo Uotisen sairauslomien aikana eri jaksoissa vuosina 2002–2005, viimeksi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä 5.9.2005 aikana 1.9.– 31.10.2005  5 127,81 euroa/kk mukaan määräytyvin kokonaispalkkaeduin.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää hankintajohtaja Veijo Uotiselle eron hankintakeskuksen hankintajohtajan virasta 1.10.2005 lukien.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee määrätä hankintakeskuksen hankintapäällikkö Ulf Wirénin hoitamaan avoinna olevaa hankintajohtajan virkaa 5 127,81 euroa kuukaudelta mukaisin kokonaispalkkaeduin 1.10.2005 alkaen siihen saakka, kunnes virkaan valittu ottaa viran vastaan, tällä päätöksellä kuitenkin kauintaan 30.4.2006 saakka.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262