Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2011-2012

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (Vantaan Energia Oy, Långmossebergenin jätevoimalahanke)

Lausunnon antaminen Espoon ympäristökeskukselle ehdotuksesta Espoon hulevesiohjelmaksi

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Vanhusneuvoston toimintasäännön muuttaminen ja vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2011-2012

Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnit

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Virkojen perustaminen opetusvirastoon

Sopimus kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2011-2014

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Käpylän tontin 878/1 asemakaava-asiassa (nro 11942)

Kiinteistö-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 4:n poikkeamishakemus

Helsingin Energian poikkeamishakemus

28.2.2011 pöydälle pantu asia
Kluuvin vesialueen (Kaisaniemenlahden asuntolaivat) asemakaavan muuttaminen (nro 11803)

28.2.2011 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Talosaaren huoltolaiturin kunnostustyötä ja uimarannan siistimistä koskevasta poikkeamishakemuksesta

PELASTUSPALVELUNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2011-243

KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa pelastuspalveluneuvottelukunnan toimikaudeksi 2011-2012.

Pelastuspalveluneuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Helsingin kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimien johtajaa toimintatilanteessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä pelastuspalveluneuvottelukunnan jäseniksi viranhaltijan aseman perusteella

puheenjohtajaksi	kaupunginjohtaja
varapuheen- johtajaksi	rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja
jäseniksi	pelastuskomentaja
	sosiaalijohtaja
	terveyskeskuksen toimitusjohtaja
	kaupungininsinööri
	Staran toimitusjohtaja
	ympäristökeskuksen ympäristöjohtaja
	Helsingin Sataman toimitusjohtaja
	Palmian toimitusjohtaja
	HKL:n toimitusjohtaja
	Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja
	HSY Veden toimialajohtaja
	Helsingin Energian toimitusjohtaja
	poliisikomentaja
	Suomenlahden merivartioston komentaja
	Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja
	Kaartin Jääkärirykmentin komentaja
	Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja
	HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtaja, sekä
	Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja.

Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi hallintokeskuksen hallinto-osaston turvallisuus- ja valmiusyksikön yksikön päällikön ja valmiuspäällikön sekä pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

Pöytäkirjanote pelastuspalveluneuvottelukunnalle, neuvottelukuntaan valituille, pelastuslautakunnalle, pelastuslaitokselle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että pelastuspalveluneuvottelukunta asetettiin ensimmäistä kertaa 23.3.1981 (§ 798). Sen tehtävänä on ohjata Helsingin kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimien johtajaa toimintatilanteessa.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 § 366 asettaa pelastuspalveluneuvottelukunnan toimikaudelle 2009-2010 ja valita pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi, ja jäseniksi pelastuskomentajan, sosiaalijohtajan, kaupungininsinöörin, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, Staran toimitusjohtajan, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtajan, HKL:n toimitusjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, HSY Veden toimialajohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan, HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtajan, sekä Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan.

Asettaessaan pelastuspalveluneuvottelukunnan toimikaudelle 2009-2010 Khs totesi, että estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön ja valmiuspäällikön sekä pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

Esittelijä toteaa, että pelastuspalveluneuvottelukunnan jäsenet on nimetty virkatehtävittäin.

Esittelijä toteaa edelleen, että Kvsto päätti 16.2.2011 muuttaa hallintokeskuksen johtosääntöä siten, että ennen erillinen turvallisuus- ja valmiusosasto siirtyy hallintopalvelujen alaiseksi yksiköksi. Samalla hallintopalvelujen nimi muutetaan hallinto-osastoksi.

Pelastuspalveluneuvottelukunta esittää kaupunginhallitukselle, että se asettaisi pelastuspalveluneuvottelukunnan vuosiksi 2011-2012.

Päätösehdotuksessa esitetty pelastuspalveluneuvottelukunnan kokoonpano perustuu pelastuspalveluneuvottelukunnan ehdotukseen.

Pelastuspalveluneuvottelukunta ehdotetaan asettavaksi toimikaudeksi 2011-2012 entisin tehtävin ja toimintaperiaattein sekä jäsenten nimeäminen aikaisempaan tapaan virkatehtävittäin.

LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA (VANTAAN ENERGIA OY, LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAHANKE)

Khs 2011-26

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (Dnro UUDELY/59/07.04.2010):

Kaupunginhallitus toteaa, että jätevoimalan alue, Vantaan Långmossebergen, on osa aluetta, jolle laaditaan Helsingin, Vantaa ja Sipoon yhteistä yleiskaavaa. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettava erityisesti huomioon käynnissä oleva yleiskaavatyö.

Jätevoimalan lähiympäristöön on valmisteilla olevassa kuntien yhteisessä yleiskaavassa suunnitteilla uusia asuinalueita. Ongelmajätteen mahdollinen poltto ei saa estää niiden sijoittumista ja toteuttamisedellytyksiä. Arvioinnissa tulee tarkastella vaikutukset tulevien asuinalueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta kattavasti ja huolella riittävän laajalta alueelta.

Arviointiselostuksessa tulee kuvata maankäyttö sekä nykyiset ja arvioidut asukasmäärät tulevasta koko vaikutusalueella. Erityisesti on tarkasteltava hankkeen liikenne-, melu- ja ilmapäästövaikutuksia herkkiin kohteisiin kuten päiväkoteihin.

Arviointiohjelman mukaan ongelmajätteiden poltto ei merkittävästi muuttaisi jätevoimalan ympäristövaikutuksia. Arviointiselostuksessa vaikutukset on kuitenkin syytä tarkastella huolellisesti erityisesti ongelmatilanteissa, jolloin ympäristöön on mahdollista päästä myrkyllisiä yhdisteitä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun selvitetään tarkasti.

Ongelmajätteen poltto osana muun jätteen polttoa ei muuttane laitoksen fyysistä toimintaa oleellisesti aiemmin suunnitellusta. Koska laitos sijaitsee vain 250 metrin etäisyydellä Fazerilan ensimmäisen luokan pohjavesialueesta, tulee erityistä huomiota kiinnittää pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin.

Arviointiohjelman mukaan vaikutusten selvittämisen yhteydessä laaditaan ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöksi. Seurannassa keskeistä on ilmanlaatuvaikutusten seuranta. Kaupunginhallitus toteaa, että jätevoimalan suorien ympäristövaikutusten lisäksi tarvitaan tietoa myös jätteiden energiahyödyntämisen vaikutuksista jätteen synnyn ehkäisylle ja jätteiden materiaalihyödyntämiselle, joita tulee jatkuvasti kehittää.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Vantaan Energia Oy: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 10.12.2010, Ongelmajätteiden poltto Vantaan Energian jätevoimalassa
	Liite 2	Lausunnon antaminen Uudenmaan... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 10.3.2011 mennessä.

Arviointiohjelma koskee muutossuunnitelmaa, jonka mukaan laitoksessa poltettaisiin tavanomaisen jätteen ohella pieniä määriä ongelmajätteitä. Ongelmajätteiden poltto ei sisältynyt aiemmin tehtyyn jätevoimalan YVA-menettelyyn.

./. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tämän asian sähköisenä liitteenä.

Asiassa on saatu ympäristölautakunnan (1.2.2011), kaupunkisuunnittelulautakunnan (10.2.2011), Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan (15.2.2011) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (17.2.2011) lausunnot.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että jätevoimala sijoittuu alueelle, jolle laaditaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä osayleiskaavaa. Yleiskaavan suunnitelmat tulee ottaa huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole arviointiohjelmaan muuta huomautettavaa.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Hankkeen tausta YTV (nyk. HSY) päätti vuonna 2006 energiahyödyntämiseen perustuvasta jätteenkäsittelystä ja aloitti vuonna 2007 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, jossa arvioitiin neljää sijoituspaikkavaihtoehtoa. YTV käynnisti keväällä 2007 jätevoimalan hankintamenettelyn ja valitsi joulukuussa 2008 Vantaan Energian jätevoimalan toteuttajaksi. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalalle on myönnetty ympäristölupa 31.12.2009. Luvasta on valitettu.

Vantaan Energian on toteutettava uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely, koska ongelmajätteiden poltto ei sisältynyt aikaisempaan jätevoimalan YVA-menettelyyn.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on arvioitu valmistuvan nähtäville asetettavaksi keväällä 2011.

Arvioitava hanke Vantaan Energia Oy rakentaa sähköä ja lämpöä tuottavan jätevoimalan Vantaan Långmossebergeniin. Hanke liittyy sekä Vantaan Energian energiantuotantokapasiteetin ylläpitoon ja kasvattamiseen että pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämiseen. Uusi jätevoimala korvaa Martinlaakson voimalaitoksen yhden tuotantoyksikön, joka tulee käyttöikänsä loppuun viimeistään vuonna 2015. Jätevoimala vähentää Vantaan Energian hiilen käyttöä energiantuotannossa noin 30 %. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 20 % nykyisestä.

Laitoksen tekninen toteutussuunnittelu ja laitteistojen hankinta ovat parhaillaan käynnissä. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2011, ja alustavan aikataulun mukaan voimala otetaan käyttöön vuonna 2014.

Vantaan Energia on ryhtynyt selvittämään, onko jätevoimalassa mahdollista polttaa tavanomaisten jätteiden lisäksi pieniä määriä ongelmajätteitä, kuten käsitelty puu sekä ihmisten ja eläinten terveydenhoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet. Tällä hetkellä suurin osa sairaaloiden ongelmajätteistä kuljetetaan pääkaupunkiseudulta Riihimäelle Ekokem Oy:lle ja painekyllästetty puu kierrätysyhtiö Demolite Oy:lle Hämeenlinnaan.

Sijaintipaikka Jätevoimalan sijaintipaikka on Vantaan omistamalla tontilla Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä, käytöstä poistuvalla kiviaineksen otto- ja murskausalueella.

Lähiympäristö on harvaan asuttua. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 400 metrin päässä. Länsimäen asutus Porvoonväylän eteläpuolella sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä ja Hakunilan asuinalueet noin kilometrin etäisyydellä. Väestön kokonaismäärä 3,5 kilometrin säteellä on noin 50 000. Lähin koulu sijaitsee noin 650 metrin päässä, lähimmät päiväkodit noin kilometrin päässä ja terveysasema kahden kilometrin etäisyydellä.

Alueen pohjoispuolella on paljon käytetty Ojangon ulkoilualue. Lähimmät rakennetut reitit ja hiihtoladut sijaitsevat noin 400 metrin päässä.

Fazerilan ensimmäisen luokan pohjavesialueen raja kulkee 250 metrin päässä. Jätevoimalan sijoituspaikan läheisyydessä on noin kymmenen yksityiskaivoa.

Arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyssä arvioidaan ongelmajätteiden polttoa tavanomaisen jätteen joukossa. Ongelmajätteiden poltto ei kasvata jätevoimalan ympäristöluvassa määrättyä 340 000 tonnin vuotuista enimmäisjätemäärää. Jätevoimalan keskimääräinen vuotuinen jätemäärä on arviolta 320 000 tonnia vuodessa.

YVA-menettelyssä arvioidaan kahta vaihtoehtoa: Toteutusvaihtoehtoa ja Nollavaihtoehtoa.

Toteutusvaihtoehdossa poltetaan erilliskerättyä ongelmajätettä yhteensä noin 6 600 tonnia vuodessa, joka vastaa noin kahta prosenttia kokonaisjätemäärästä. Poltettavia ongelmajätteitä ovat pääosin sairaalajätteet noin 1 500 tonnia vuodessa ja puujätteet noin 5 000 tonnia vuodessa. Lisäksi jätevoimalassa poltetaan omalla laitosalueella kunnossapito- ja huoltotöissä syntyviä öljyisiä jätteitä noin 100 tonnia vuodessa.

Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa jätevoimalassa poltetaan ainoastaan ympäristölupapäätöksen mukaista syntypaikkalajiteltua sekajätettä enintään 340 000 tonnia vuodessa.

Ongelmajätteen poltto verrattuna tavallisen jätteen polttoon

Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset ovat pääosin samat riippumatta siitä, poltetaanko tavanomaista jätettä vai ongelmajätettä. Suurin ero on polttolämpötilassa. Lisävaatimukset korkeamman polttolämpötilan lisäksi ovat 1) velvollisuus kerätä jätteestä tietoja sekä asiakirjoja ja ottaa jätteistä näytteitä, 2) ongelmajätteiden klooripitoisuuden on oltava alle 1 %, kun polttolämpötila on 850 astetta ja 3) tartuntavaaralliset jätteet on käsiteltävä erillään.

Toteutusvaihtoehto

Sairaalajätteet ja muut tartuntavaaralliset jätteet syötetään omaa linjaansa pitkin polttoon toiseen polttokattilaan.

Joidenkin ongelmajäte-erien poltto suurina määrinä voi aiheuttaa muutoksia tuhkan laatuun ja hyötykäyttömahdollisuuksiin.

Jätteen tuottajan on pakattava ongelmajätteet ja tartuntavaaralliset jätteet huolellisesti kuljetusta ja käsittelyä kestäviin pakkauksiin. Ongelmajätteille on laadittava pakkauskohtaiset siirtoasiakirjat, jotka tarkistetaan vastaanotossa.

Sairaalajätteet ja muut tartuntavaaralliset jätteet puretaan suljetuista konteista suoraan omalle vastaanottolinjalleen, josta ne johdetaan omalla kuljettimellaan suoraan polttoon.

Suunnittelussa huomioidaan lisäksi erilliskerätyn ongelmajätteen, sairaalajätteen ja eläinjätteen poltolle määritelty paras käyttökelpoinen tekniikka.

Jätevoimalassa poltetaan ongelmajätteitä 0 – 6 600 tonnia vuodessa.

LAUSUNNON ANTAMINEN ESPOON YMPÄRISTÖKESKUKSELLE EHDOTUKSESTA ESPOON HULEVESIOHJELMAKSI

Khs 2011-73

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Espoon ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon ehdotuksesta Espoon hulevesiohjelmaksi:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin kaupungin hulevesistrategian 20.10.2008. Kaupunginhallitus katsoo, että Espoon hulevesiohjelma on periaatteiltaan hyvin samanlainen kuin Helsingin kaupungin hulevesistrategia. Espoon hulevesiohjelmassa on lueteltu suuri joukko yksittäisiä toimenpiteitä hulevesien hallinnan parantamiseksi. Hulevesiohjelma on selkeä, vastuut on ositettu hyvin ja toimenpiteet ovat tarpeellisia.

Ohjelman esityksen mukaan päävastuu hulevesien hallinnasta on Espoon kaupungilla. Kaupunginhallitus toteaa, että kuntien välinen yhteistyö hulevesien käsittelyn ja johtamisen osalta mm. kuntien välisillä valuma-alueilla on tärkeää.

Helsingin kaupungilla on ns. hulevesiryhmä, jonka tehtävänä on edistää Helsingin kaupungin hulevesistrategian täytäntöönpanoa sekä seurata strategian toimenpiteiden toteuttamista ja hulevesiasioiden kehitystä. Kaupunginhallitus kannattaa Espooseen perustettavan hulevesityöryhmän ja Helsingin hulevesiryhmän välistä yhteistyötä yhteisten toimenpiteiden edistämiseksi.

Hulevesiohjelman toimenpiteiden toteuttaminen ehdotetussa aikataulussa vaikuttaa haasteelliselta. Ohjelman mukaan vuosien 2011 ja 2012 aikana on tarkoitus toteuttaa noin 30 eri hanketta hulevesiin liittyen. Osa hankkeista on aikataulutettu pitemmälle ajalle, mutta niidenkin käynnistäminen ajoittuu vuodelle 2011. Tämä edellyttää, kuten ohjelmassa on todettukin, huomattavasti lisäresursseja ja -koulutusta.

Vesihuoltolakia ollaan päivittämässä. Yksi keskeisimmistä muutoksista kuntien kannalta nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna olisi periä maksuja hulevesien hallinnasta. Espoon hulevesiohjelmassa on ennakoitu tulevaa lakimuutosta mm. ehdottamalla kokonaisvastuun osoittamista kaupungille sekä tavoitteellisena toimenpiteenä hulevesimaksujen rakenteen muuttamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että kunkin jäsenkaupungin ja HSY:n välinen vastuun- ja kustannustenjako hulevesien hallinnassa tulisi perustua yhteisesti sovittuihin periaatteisiin. Periaatteita ollaan valmistelemassa kaupunkien ja HSY:n yhteistyönä vireillä oleva vesihuoltolain muutos huomioon ottaen. Kaupunginhallitus katsoo, että Espoon hulevesiohjelmassa nyt määritellyt vastuut kaupungin ja HSY:n kesken tulisi voida tarpeen mukaan tarkistaa yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisiksi.

Ehdotuksessa Espoon hulevesiohjelmaksi luetellaan kuusi päätavoitetta. Kaupunginhallitus toteaa, että toimenpiteisiin voisi harkita lisättäväksi mm. hulevedestä riippuvaisten luonto- ja virkistyskohteiden kartoituksen. Nykyisestä rakentamisesta aiheutuneet mahdolliset esteet hulevesien johtumiselle voisi selvittää. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että tulvareittien merkitystä pitäisi korostaa jo kaavoitusvaiheessa. Asemakaavassa pitäisi määritellä tarvittavien tulvareittien tilavaraukset.

Pöytäkirjanote Espoon kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@espoo.fi), ympäristökeskukselle, pelastuslaitokselle, rakennusvirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö - Espoon ympäristökeskus 12.1.2011
	Liite 2	Ehdotus Espoon hulevesiohjelmaksi
	Liite 3	Lausunnon antaminen Espoon... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Espoon ympäristökeskus pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa ehdotuksesta Espoon hulevesiohjelmaksi. Lausunto pyydetään toimittamaan 25.2.2011 mennessä. Lisäaikaa lausunnon antamiseksi on saatu 7.3.2011 asti.

./. Espoon ympäristökeskuksen lausuntopyyntö sekä ehdotus Espoon hulevesiohjelmaksi ovat tämän asian liitteinä.

Asiassa on saatu kaupunkisuunnitteluviraston (26.1.2011), ympäristökeskuksen (27.1.2011), rakennusviraston (8.2.2011), pelastuslaitoksen (9.2.2011) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (23.2.2011) lausunnot.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kunkin jäsenkaupungin ja HSY:n välinen vastuun- ja kustannustenjako hulevesien hallinnassa tulisi perustua yhteisesti sovittuihin periaatteisiin. Periaatteita ollaan valmistelemassa kaupunkien ja HSY:n yhteistyönä vireillä oleva vesihuoltolain muutos huomioon ottaen.

Espoon hulevesiohjelmassa nyt määritellyt vastuut kaupungin ja HSY:n kesken tulisi voida tarpeen mukaan tarkistaa yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisiksi.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupungilla on voimassaoleva hulevesistrategia (päivätty 28.12.2007). Khs hyväksyi hulevesistrategian 20.10.2008 (§ 1224).

Espoon hulevesiohjelma on periaatteiltaan hyvin samanlainen kuin Helsingin kaupungin hulevesistrategia. Keskeinen asia sekä Helsingin että Espoon hulevesiohjelmassa on hulevesien kokonaishallinta, jota tavoitellaan yhteistyötä tiivistämällä kaupunkiorganisaatiossa sekä sidosryhmien kesken mm. tiedottamisen ja koulutuksen kautta. Espoon hulevesiohjelmassa on monipuolisesti selvitetty valuma-alueiden ominaisuuksia, hulevesiä koskevaa lainsäädäntöä ja hulevesien hallinnan osapuolia vastuineen ja tehtävineen. Helsingin hulevesistrategiaan verrattuna Espoon hulevesiohjelma on hieman kehittyneempi, sillä siinä tarkastellaan ohjelman toimeenpanemiseksi tarvittavia resursseja ja rahoitusta.

Ehdotus Espoon hulevesiohjelmaksi

Espoon kaupungin hallintokuntien ja HSY Veden yhteistyönä laaditun hulevesiohjelman tavoitteena on edistää hulevesien hallintaa niin, että ilmaston muuttuessa ja kaupunkirakenteen tiivistyessä kaupunkiympäristön vesitalouden tasapaino säilyy, hulevesien purkuvesistöjen tila paranee eivätkä hulevedet aiheuta haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai kaupungin toimivuudelle. Hulevedet nähdään resurssina ja mahdollisuutena luoda kestävämpää ja parempaa ympäristöä.

Tavoitteena on, että hulevedet otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Luonnonmukaisia huleveden hallintakeinoja käytetään laajasti, ja hulevesien hallinnan suunnittelu ja toteuttaminen on osa normaalia yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Ensisijaisena tavoitteena on hulevesien muodostumisen ehkäisy, jolla voidaan parhaiten estää hulevesistä aiheutuvia haittoja. Muodostuneiden hulevesien hallinnassa painopiste tulee olla syntypaikalla tehtävissä toimenpiteissä. Hulevettä tulee ensisijaisesti hyödyntää kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeyttää maaperään ja vasta sitten johtaa keskitettyihin yleisiin järjestelmiin.

Päävastuu hulevesien hallinnasta on ohjelman esityksen mukaan Espoon kaupungilla. Vastuunjako toimenpiteistä ja hulevesien hallintajärjestelmistä sekä aikataulu on esitetty ohjelman liitteissä 5 ja 6. Lausunnossa pyydetään erityisesti ottamaan kantaa ohjelmassa ehdotettuun vastuunjakoon ja toimenpiteiden aikatauluun.

Hulevesiohjelmassa todetaan, että ohjelman toteuttaminen edellyttää riittävien henkilöresurssien ja määrärahojen varaamista hulevesille, sillä nykytilanteeseen verrattuna kaupungin tehtävät lisääntyvät. Toimivien hulevesijärjestelmien toteuttamiseksi tarvitaan uudenlaista maksupolitiikkaa ja määrärahoja, jotka kohdistuvat hulevesille. Tarvittavien resurssien saamiseksi on todennäköisesti tarpeen ottaa käyttöön kaupungin oma hulevesimaksu.

VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASÄÄNNÖN MUUTTAMINEN JA VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2010-1983

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa vanhusneuvoston toimintasäännön 3 §:n kuulumaan seuraavasti:

Vanhusneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- kahdeksan helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista. Yhden ehdokkaan tulee edustaa maahanmuuttajia.

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Vanhusneuvostolla on tarvittaessa oikeus kuulla asiantuntijoita.

Jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 - 2012 vanhusneuvoston ja valita siihen 19 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Arja Kaistinen (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)

Kari Kotila (Suomen Punainen Risti)

Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä)

Tuula Öhman (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)

Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)

Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja Läheiset ry)

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry, Helsingin aluejärjestö)

Osman Ali Mohammed (Suomen somaliverkosto)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

____________________

Ritva Rautio

Päivikki Ahonen

Jarkko Eskola

Veli-Heikki Klemetti

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

sosiaali- ja lähityön päällikkö Merja Etholén-Rönnberg sosiaalivirastosta
kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta kulttuurikeskuksesta
projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta
hoitoketjuylilääkäri Kristina Backlund terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
liikuntasuunnittelija Minna Ekman liikuntavirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi __________________.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 - 2010.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010
	Liite 2	Vanhusneuvoston toimintasääntö
	Liite 3	Helsingin eläkeläisjärjestö ry:n esitys 22.10.2010

ESITTELIJÄ Khs päätti 3.11.1997 § 1682, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien Helsingin vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:

- edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa

- vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vanhuksille

- tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa

- edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vanhusneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Kaupunginhallitus päätti 19.2.2007,257 §, muuttaa 3.11.1997 hyväksy-

määnsä vanhusneuvoston toimintasääntöä siten, että kaupungin viras-

toja edustavien jäsenten määrä nostetaan kuuteen neuvoston koko

naisjäsenmäärän kasvaessa 18 jäseneen.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.

Khs on 10.5.2010 § 592 hyväksynyt ohjeen tilapäisistä toimielimistä, jota sovelletaan mm. neuvottelukuntiin ja neuvostoihin. Ohjeen mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan tai neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyötä varten.

Khn ohjeen mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Em. ohjeen mukaan muun, kuin kuntalaissa tarkoitetun toimielimen jäseniä valittaessa on edistettävä tasa-arvoa.

Kaupunginhallitus päätti 2.2.2009 § 153 asettaa vanhusneuvoston toimikaudeksi 2009 - 2010. Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2009-2010 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry, Helsingin aluejärjestö)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Kari Kotila (Suomen Punainen Risti)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Arja Kaistinen (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry )

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Tuula Öhman
Ritva Rautio
Veli-Heikki Klemetti
Päivikki Ahonen
Jarkko Eskola

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
suunnittelija Mauri Lehtovirta kulttuurikeskuksesta
projektityöntekijä Minna Ekman (ent. Saira) liikuntavirastosta
Tarja Kivekäs / Maarit Rautio ja 19.4.2010 alkaen sosiaali- ja lähityön päällikkö Merja Etholén-Rönnberg sosiaalivirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päätti määrätä em. toimikaudeksi Tuula Öhmanin. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta. Neuvoston sihteerinä on toiminut sosiaali- ja lähityön päällikkö Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa neuvottelukuntaa

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

./. Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010 on esityslistan liitteenä 1.

Esittelijä toteaa, että Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry (HEJ) on (22.10.2010) esittänyt, että kaupunginhallitus nimeämisen yhteydessä tekisi seuraavat toimenpiteet vanhusneuvostoa nimitettäessä:

1 Hallitus nimeäisi sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan. Toinen nimettäisiin vanhusjärjestöjen edustajista ja toinen luottamushenkilöistä.

2 Vanhusneuvostoon nimettäisiin myös kaupunginhallituksen edustaja, niin kuin lautakuntiinkin

3 Vanhusneuvostoon tulee nimittää myös maahanmuuttajien edustaja

4 Vanhusneuvoston tulee saada päätoiminen sihteeri

5 Vanhusneuvoston tehtäväkuvaa tulee selkeyttää niin, että sille annettaisiin mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikkien hallintokuntien vanhuksia koskevissa asioissa

./. Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n esitys on liitteenä 3.

Helsingin vanhusneuvosto yhtyy (20.1.2011) Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n aloitteeseen. Sen mukaan vanhusneuvostoon toivotaan nimitettävän myös maahanmuuttajien edustaja. Vanhusneuvoston näkemyksen mukaan neuvoston jäsenmäärää tulisi näin ollen lisätä yhdellä järjestöedustajalla.

./. Esittelijä viittaa Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n ja vanhusneuvoston esitykseen ja toteaa, että neuvoston jäsenmäärän muuttaminen vaatii toimintasäännön muuttamista. Esittelijä toteaa, että Khs hyväksyi 3.11.1997 § 1682 vanhusneuvostolle toimintasäännön (liite 2).

Toimintasäännön 3 §:ää esitetään muutettavaksi seuraavasti:

Vanhusneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- kahdeksan helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista. Yhden ehdokkaan tulee edustaa maahanmuuttajia.

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Esittelijä toteaa, että päätösehdotuksessa esitetyt vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus perustuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Luottamushenkilöiden edustajien osalta päätösehdotus perustuu puolueilta saatuihin ehdotuksiin.

LAUSUNTO LUONNOKSISTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA JA ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSESTA JA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI LAADUNHALLINNASTA JA POTILASTURVALLISUUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANON SUUNNIT

Khs 2011-334

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta sekä luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta:

Aluksi Helsingin kaupunginhallitus lausuu näkemyksenään, että järjestämissuunnitelman ja järjestämissopimuksen sisällöt on kuvattava asetuksessa, ei sen perusteluissa. Sen sijaan laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta koskeva asetus tarvitsee tuekseen perusteluosan, jossa pykälien sisältöä avataan tarkemmin.

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Järjestämissuunnitelma

Kaupunginhallitus suhtautuu erittäin kriittisesti luonnokseen järjestämissuunnitelmasta ja järjestämissopimuksesta. Asetuksessa on sama keskeinen puute kuin niissä lainkohdissa, joiden perusteella asetus annetaan: se ei ota huomioon metropolialueen erityisolosuhteita. Asetus ei myöskään tuo mitään uutta vastaaviin lakipykäliin verrattuna ja jättää edelleen epäselväksi useita laissa säädettyjä seikkoja.

Järjestämissuunnitelman laatiminen on laissa vastuutettu kunnille ja kuntayhtymän kanssa on neuvotteluvelvoite. Sairaanhoitopiiri hyväksyy suunnitelman. Päätöksentekoprosessi jää asetuksessa yhtä epämääräiseksi kuin laissa, kun järjestämissuunnitelman laatimisen käynnistämisprosessia ja vetovastuuta prosessissa ei säädetä.

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin HUSin 26 hyvin erikokoisen kunnan on mahdotonta laatia sellainen yhtenäinen järjestämissuunnitelma, joka aidosti edistäisi lain ja asetuksen tavoitteita. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että tulevassa terveydenhuollon järjestämislainsäädännössä mahdollistetaan sairaanhoitoaluekohtainen sopiminen. Todettakoon tässä yhteydessä, että STM:n ja HYKS-alueen kuntien kesken on solmittu aiesopimus, jonka perusteella suunnitellaan useita metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevia hankkeita.

Sairaanhoitopiirissä sijaitsevan perusterveydenhuollon yksikön rooli järjestämissuunnitelman laatimisessa on epäselvä. Yhtäältä terveydenhuoltolain 35 §:ssä todetaan, että yksikkö tukee järjestämissuunnitelman laatimista. Toisaalta asetusluonnoksen 7 §:n mukaan järjestämissuunnitelmassa on sovittava perusterveydenhuollon yksikön vastuut ja tehtävät järjestämissuunnitelman laatimisessa.

Asetusluonnoksen 8 §:n mukaan suunnitelmassa on sovittava, miten palvelut toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa. Asetuksessa tulee erikseen todeta, että avohoito voi olla kunnan tai sairaanhoitopiirin järjestämää ts. myös sairaanhoitopiirin on tarjottava avohoitoa.

Asetuksen 11 § koskee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Perustelumuistion 11 §:n ensimmäisen kappaleen toiseen virkkeeseen ehdotetaan lisäystä ”Tämä voi koskea esimerkiksi yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa vanhusten palveluissa, lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palveluissa, päihdepalveluissa sekä työvoimaviranomaisten palveluista pudonneiden henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa”.

Järjestämissuunnitelman laatiminen vaatii runsaasti hallinnollista työtä, mikä on huomioitava lainsäädännön taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa.

Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

Pykälissä 12–17 säädetään erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta. Myöskään tässä asetusluonnoksen kohdassa ei oteta huomioon Helsingin huomattavan laajaa omaa erikoissairaanhoitoa (80 % psykiatriasta ja yli puolet helsinkiläisten sisätautien erikoisalan palveluista). Helsingin erikoissairaanhoidosta ei voida sopia sairaanhoitopiirien kesken.

Asetuksessa pitäisi ottaa huomioon pienten vammaisryhmien, kuten kehitysvammapsykiatrian ja autismikirjoon kuuluvien ei-kehitysvammaisten henkilöiden, palvelujen tai hoitoketjujen järjestäminen.

Sinänsä on kannatettavaa, että järjestämissuunnitelma ja järjestämissopimus ovat samassa asetuksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta

Kaupunginhallitus toteaa sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksesta laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta, että se on edellä käsiteltyä järjestämissuunnitelmaa ja -sopimusasetusluonnosta konkreettisempi.

Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa varten laadittu asetus on välttämätön, koska itse terveydenhuoltolaissa on aiheesta lausuttu ainoastaan velvoite terveydenhuollon toimintayksiköille laatia suunnitelma.

Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden asetusluonnos on kattava ja monipuolinen. Siinä käsitellään potilasturvallisuutta eri näkökulmista, mikä luo hyvän perustan potilasturvallisuussuunnitelman laatimiselle. Asetuksella tuetaan vuonna 2009 julkaistua kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että asetuksessa laadunhallinta, potilasturvallisuus ja riskienhallinta nähdään kokonaisuutena, jota kehitetään yhteistyössä alueen eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa sekä osana toimintayksikön johtamis- ja toimintajärjestelmää jatkuvan parantamisen periaatteisiin pohjautuen.

Potilasturvallisuus systemaattisena kokonaisuutena on uutta Suomessa ja sen vuoksi asetuksen perusteluilla varmennetaan terveydenhuollon toimintayksiköiden käyttävän yhdenmukaisia käsitteitä ja periaatteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että eräät asetuksen velvoitteet ovat haasteellisia Suomen suurimman terveyskeskuksen potilasturvallissuunnitelman laatimisessa.

Ensimmäisenä haasteellisena kokonaisuutena on asetuksen velvoite siitä, että suunnitelmassa on ilmettävä laadunhallintaa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa käsittävä yhteistyö sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä.

Lisäksi asetuksessa määritellään, että potilasturvallisuussuunnitelman tulee kattaa perinteisten sairauksien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen lisäksi myös terveyttä edistävät palvelut ja sairauksien ehkäisyn laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden osa-alueet.

Kolmantena haasteena on luoda potilaille ja heidän läheisilleen toimivat potilasturvallisuuteen liittyvät yhteistyömuodot.

Laadunhallinta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpano on yhtä tärkeää sekä sosiaalipalveluiden terveydenhuollon kaltaisissa toiminnoissa (mm. päihdehoito ja vanhustenhoito) että sairaaloissa ja terveysasemilla.

Seurannassa tulee hyödyntää valtakunnan tasolla kehitettyä mittaristoa, jotta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden tilaa ja kehittymistä voidaan vertailla toimintayksiköiden kesken.

Kaupunginhallitus toteaa, toisin kuin asetusluonnoksen lopussa todetaan, että toimeenpanosuunnitelman laatimisella, läpiviennillä ja seurannalla on ainakin ensi vaiheessa kunnan kustannuksia nostava vaikutus.

Perusteluissa todetaan, että asetuksilla ei ole vaikutuksia valtion tai kuntien talouteen. Jos kuitenkin esimerkiksi moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö pitää perustaa nykyisen toiminnan lisäksi, merkitsee se luonnollisesti lisäkustannuksia kunnille. Erilaisia sopimuksia ja suunnitelmia valmistellaan ja hyväksytään useissa päätöksentekoelimissä, mikä merkinnee valmistelun huomattavaa lisääntymistä ja mahdollisesti tarvetta voimavarakohdennuksiin. On myös otettava huomioon, että varsinaiset kustannusvaikutukset tulevat varsinaisen lainsäädännön kautta, mutta niitä ei ole kyetty arvioimaan.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että terveydenhuollon sisältölaki on jo käsitelty erikseen ja tulee voimaan 1.5.2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportista kaupunginhallitus on antanut lausuntonsa 24.1.2011. Olisi toivottavaa, että uudistusten sisällöt olisivat tarkasteltavina yhtäaikaisesti. Nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hyväksymien järjestämissuunnitelmien velvoittavuus suhteessa kunnan omaan päätöksentekoon jää epäselväksi ja tulevassa lainsäädännössä määriteltäväksi. Järjestämislaki määrittänee tulevaisuudessa järjestämistavan ja järjestämis-, rahoitusvastuun sekä järjestämissuunnitelmien ja – sopimusten sitovuustason.

Asetusluonnoksissa ei oteta huomioon metropolinäkökulmaa eikä suurien kaupunkien riittävää väestöpohjaa ja esimerkiksi Helsingin valmiutta valmistella järjestämissuunnitelma HYKS-alueen kuntien kanssa.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 15.2.2011
	Liite 2	Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta, luonnos
	Liite 3	Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta, muistioluonnos
	Liite 4	Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta, luonnos
	Liite 5	Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta, muistioluonnos
	Liite 6	Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tulee voimaan 1.5.2011. Lain toimeenpanon tukemiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu luonnos valtioneuvoston asetukseksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta sekä luonnos sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta.

Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa.

Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnajosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava järjestämissopimuksessa.

Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on sovittava suunnitelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa ministeriössä valmistelluista asetusluonnoksista viimeistään 7.3.2011. Lausunnon toimittamiseen ei ole saatu jatkoaikaa.

Ministeriö pyytää erityisesti näkemyksiä seuraavista asioista:

- Asetusten pykälissä kuvataan suunnitelmien ja sopimusten sisältöä melko yleisellä tasolla ja asetuksen perusteluissa avataan enemmän niiden tarkoitusta. Onko tämä periaate mielestänne oikea?

- Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta koskevat asiat ovat lausunnolla olevassa luonnoksessa samassa asetuksessa. Mitä etuja ja haittoja mielestänne olisi siitä, että asiat käsitellään yhdessä yhteisessä asetuksessa taikka kahdessa erillisessä asetuksessa?

- Luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta 12 §:ssä säädetään erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien yhteistyöstä. Tulisiko mielestänne 12 §:ssä mainita myös muita asioita, joista on sovittava? Mitä?

./. Lausuntopyyntö ja asetus- sekä muistioluonnokset ovat esityslistan liitteinä. .Asiasta on saatu terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston (24.2.2011) yhteinen lausunto sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (23.2.2011) lausunto. Lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta. Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

VIRKOJEN PERUSTAMINEN OPETUSVIRASTOON

Khs 2011-315

SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa opetusvirastoon seuraavat virat:

1.3.2011 alkaen

- uusi erityssuunnittelijan virka

1.8.2011 alkaen

- uusi apulaisrehtorin virka

- 21 uutta lehtorin virkaa

- 2 uutta opinto-ohjaajan virkaa.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Virkojen perustaminen opetusvirastoon -päätöshistoria
	Liite 2	Opetuslautakunnan esityslistateksti 8.2.2011

ESITTELIJÄ Liitteenä olevaan päätöshistoriaan sisältyy opetuslautakunnan 8.2.2011 esitys sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto.

Erityissuunnittelijan virka

Sosiaalivirastosta siirtyi opetusvirastoon ruotsinkielisen päivähoidon siirron yhteydessä 1.1.2011 lukien erityissuunnittelijan työsopimussuhteinen tehtävä. Erityissuunnittelijan tehtäviin kuuluu mm. ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja erityisesti esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheiden kehittäminen ja koordinointi, ruotsinkielisen täydentävän päivähoidon ja koululaisten iltapäivätoiminnan koordinointi ja päätöksenteko, osallistuminen varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman kehittämiseen sekä projektien koordinoimiseen.

Päivähoitotoimintaan liittyy runsaasti päätöksentekoa. Erityissuunnittelijan tehtäviin on em. tehtävien lisäksi suunniteltu siirrettävän muutakin päivähoitoon ja perusopetuksen alkuopetukseen liittyvää päätöksentekoa.

Erityissuunnittelijan tulee olla virkasuhteessa, koska käyttää tehtävissään julkista valtaa. Viran perustamisesta ei aiheudu kaupungille lisäkustannuksia.

Apulaisrehtorin virka

Opetuslautakunta esittää, että 1.8.2011 lukien perustetaan apulaisrehtorin virka. Virka on tarkoitus sijoittaa perusopetuslinjalle kolmesta sairaalakoulusta 1.8.2011 lukien yhdistyvään Sophie Mannerheimin sairaalakouluun. Koulu toimii seitsemässä toimipaikassa ja oppilasmääräksi arvioidaan n. 200.

Opetustoimen vuoden 2011 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelmaan sisältyy apulaisrehtorin viran lisäys perusopetuslinjalle.

Nykyisen käytännön mukaan valtaosassa kouluja apulaisrehtorin tehtävää hoitaa opettajan työaikajärjestelmässä toimiva opettajanviranhaltija, jolle on määrätty lisäksi apulaisrehtorin tehtävät. Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuutta voidaan tällöin kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan huojentaa hallinnollisten tehtävien vuoksi 2-13 tuntia viikossa. Lisäksi Helsingissä on paikallinen virkaehtosopimus apulaisrehtorin tunneista.

Perusopetuslinjalla on yhteistyössä suurimpien peruskoulujen rehtoreiden kanssa kehitetty koulun johtamisjärjestelmää, joka pohjautuu rehtori- apulaisrehtori-työpariajatteluun. Koulun johtamisen ja hallinnon järjestämisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että oppilasmäärältään suurimmissa ja/tai toiminnaltaan monimuotoisissa kouluissa olisi rehtorin lisäksi kokonaistyöajassa oleva apulaisrehtori, joka pystyisi ottamaan laajemman vastuun päivittäisistä johtamis- ja hallintotehtävistä kuin opettajan työajassa oleva apulaisrehtori.

Lehtorin ja opinto-ohjaajan virat

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa on yhteensä 151 lehtorin virkaa. Lisäksi oppilaitoksessa on vuositasolla keskimäärin n. 50–60 tuntiopettajaa. Oppilaitoksen valtionosuuteen oikeuttavan peruskoulutuksen toteutunut painotettu opiskelijamäärä on vuodesta 2008 (1 582 opiskelijaa) vuoteen 2011 (1 965 opiskelijaa) kasvanut 383 opiskelijalla.

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa on yhteensä 265 lehtorin virkaa. Lisäksi oppilaitoksessa on vuositasolla keskimäärin n. 100 tuntiopettajaa. Oppilaitoksen valtionosuuteen oikeuttavan peruskoulutuksen toteutunut painotettu opiskelijamäärä on vuodesta 2008 (3 068 opiskelijaa) vuoteen 2011 (3 764 opiskelijaa) kasvanut 696 opiskelijalla.

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa on 12 opinto-ohjaajan virkaa. Opetuslautakunta toteaa, että opinto-ohjauksen kehittämisen ja suunnitelmallisen toteuttamisen kannalta, olisi tärkeää, että oppilaitoksissa olisi nykyistä enemmän päätoimisia kokonaistyöajassa olevia opinto-ohjaajia. Opinto-ohjauksen tarvetta on lisännyt mm. opiskelijamäärän suuri kasvu sekä opintojen valinnaisuuden lisääntyminen tutkinnon perusteiden uudistuksessa vuosina 2008–2010.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Helsingin kaupungille vuonna 2010 yhteensä 450 ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa. Koulutuspaikkoja haetaan myös vuodelle 2011.

Lautakunta toteaa, että koska ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärä on kasvanut, ja koska koulutuspaikkoja on tarkoitus hakea vielä lisää, tulisi ammatillisiin oppilaitoksiin perustaa 21 uutta lehtorin virkaa. Virkoja on tarkoitus sijoittaa Helsingin tekniikan alan oppilaitokseen ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen.

Koska Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen opiskelijamäärä ja sen myötä opinto-ohjauksen tarve on kasvanut, tulisi oppilaitokseen perustaa lisäksi kaksi uutta opinto-ohjaajan virkaa.

Opetusviraston vuoden 2011 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelmaan sisältyy kahdeksan lehtorin ja kahden opinto-ohjaajan viran perustaminen ammatillisiin oppilaitoksiin.

Opetuslautakunta esittää Khlle, että opetusvirastoon perustettaisiin seuraavat uudet virat:

nimike	perus-/tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
1.8.2011 alkaen
apulaisrehtori	3 109,69 – 3 986,57
lehtori, 5 virkaa	2 233,84 – 2 878,79
lehtori, 3 virkaa	2 823,51 – 2 965,59
opinto-ohjaaja, 2 virkaa	3 040,61 – 3 130,66

1.3.2011 alkaen
erityissuunnittelija	3 300

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa todetaan mm., että opetuslautakunnan esittämät virat – 1 apulaisrehtori, 15 lehtoria, 6 lehtoria, 2 opinto-ohjaajaa ja 1 erityissuunnittelija – ovat opetusviraston vuoden 2011 talousarvion ja tulosbudjetin henkilöstösuunnitelman mukaiset ja ao. määrärahat on varattu virkojen täyttämiseen opetustoimen vuoden 2011 tulosbudjetissa, ja että virkojen perustaminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua.

SOPIMUS KAUPUNKITUTKIMUS- JA METROPOLIPOLITIIKKA -YHTEISTYÖOHJELMAN TOTEUTTAMISESTA VUOSINA 2011-2014

Khs 2011-416

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2011 - 2014.

Samalla kaupunginhallitus oikeuttanee kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen ja hyväksymään siihen vähäisiä tarkistuksia

Pöytäkirjanote tietokeskukselle, Helsingin yliopistolle, Aalto-yliopistolle, Diakonia-ammattikorkeakoululle, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Oy:lle, Metropolia Ammattikorkeakoululle, Hanken Svenska handelshögskolanille, Vantaan kaupungille, Espoon kaupungille, Lahden kaupungille, liikenne- ja viestintäministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle, ympäristöministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	KatuMetro-sopimus 2011-2014
	Liite 2	KatuMetro-sopimusliite 1 rahoitus 2011
	Liite 3	KatuMetro-sopimusliite 2 koordinaatioa 2011

ESITTELIJÄ Helsingin kulttuurikaupunkivuotena 2000 tehtiin merkittävä panostus kaupunkitutkimuksellisiin voimavaroihin perustamalla yhdeksän kaupunkitutkimuksen professuuria eri aloille. Näistä seitsemän sijoittui Helsingin yliopistoon ja kaksi Teknilliseen korkeakouluun, nykyiseen Aalto-yliopistoon. Rahoittajina oli aluksi Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki ja Opetusministeriö. Vuodesta 2004 lähtien rahoittajina olivat myös Teknillinen korkeakoulu ja Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit. Helsingin rahoitusosuus oli 168 000 euroa vuodessa, joka vastasi laskennallisesti kahden professuurin kustannuksia. Rahoitus hoidettiin tietokeskuksen budjetin kautta. Sopimuspohjaisen professuurimallin rahoitus päättyi vuonna 2009. Valtaosa kaupunkitutkimuksen professuureista on sittemmin vakinaistettu.

Uutta toimintamallia kehitettiin Pääkaupunkiseudun rehtorifoorumin ja kaupunginjohtajien tuella ja se otettiin käyttöön 2010. Kyseessä on sopijaosapuolten väliseen kumppanuuteen perustuva yhteistyösopimus, jonka puitteissa toteutetaan sopijaosapuolten yhteisesti rahoittamia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Sopimus perustuu korkeakoulujen ja kaupunkien 7.4.2009 hyväksymään kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelmaehdotukseen, jolla edistetään monitieteistä, kansainvälisesti korkeatasoista ja metropolialueen erityispiirteistä lähtevää kaupunkitutkimusta sekä siihen tukeutuvaa kehittämistoimintaa. Hankkeissa korostuu monitieteisyys ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan käytännön läheisyys unohtamatta tutkimuksen tieteellistä tasoa.

Uuden toimintamallin mukainen ensimmäinen sopimus koski kautta 1.4.2010–31.12.2010. Nyt on valmisteltu jatkoa tälle sopimukselle eli ”Sopimus kaupunkitutkimus- ja metropolitiikka – yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2011–2014”. Erityisenä tavoitteena on lisätä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tuottaman tiedon vaikuttavuutta. Periaatteena on yhteishankkeiden suosiminen. Hankkeilla on myös aina oltava kytkös kaupunkeihin. Ammattikorkeakoulut ovat nyt ensimmäistä kertaa mukana uudessa toimintamallissa. Myös rahoituspohja on aikaisempaa laajempi, sillä mukana on kolme uutta ministeriötä ja yksi uusi korkeakoulu. Siten sopija-osapuolia ja samalla rahoittajia ovat seuraavat tahot:

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Lahden kaupunki, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Yhteistyöohjelma rakentuu neljän temaattisen painopistealueen ympärille:

- kaupunkirakenne ja elinympäristö,

- monikulttuurisuus ja maahanmuutto,

- hyvinvointipolitiikat ja -palvelut sekä

- talous ja kilpailukyky.

Sopimuksessa sovitaan eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet. Yhteistyöohjelman toteutusta ohjaa ja valvoo sopimuksen perusteella asetettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtäviä ovat ohjelmakokonaisuuden toiminnan suuntaaminen, uusista painopistealueista sopiminen, arviointi ja yhteistyön kehittäminen. Avaintehtäviä ovat myös vuosittaisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitushaun järjestäminen ja painopistealueisiin liittyvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden valinta. Helsingin kaupungilla on kaksi jäsentä ohjausryhmässä.

Koko yhteistyösopimuksen rahallinen vuosittainen arvo on 932 000 euroa. Helsingin kaupungin rahoitusosuus on vuosittain 168 000 euroa. Summa sisältyy tietokeskuksen vuoden 2011 talousarvioon. Espoon, Vantaan ja Lahden vuosittaiset rahoitusosuudet ovat 84 000 euroa.

Tutkimusyhteistyöohjelma on saanut myös kansallista merkitystä, sillä se on yhtenä linjauksena valtioneuvostolle vuonna 2010 annetussa selonteossa metropolipolitiikasta.

Tämän sopimuksen sisältö hyväksyttiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa 13.1.2011.

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KÄPYLÄN TONTIN 878/1 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11942)

Khs 2010-96

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on 8.12.2010 (285 §) hyväksynyt 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 878 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.12.2009 päivätyn ja 7.10.2010 muutetun piirustuksen nro 11942 mukaisena.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty yksi valitus Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valituksen keskeinen sisältö

Xxxx Xxxxxx on vaatinut Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen Käpylän korttelin nro 878 tontin nro 1 asemakaavan muuttamisesta (nro 11942). Xxxxx on lisäksi vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeus tekee katselmuksen kohteessa sellaisena vuodenaikana, kun lehdet ovat puissa ja kaava-alue vehreä.

Valituksen keskeiset perustelut

1 Asemakaavan esittelyaineistossa on virheellisesti ilmoitettu, että kaavamuistutuksen olisi tehnyt Nyyrikki-korttelin talotoimikunta.

2 Kaavamuutos toteutuessaan johtaa siihen, että asuintalot peittävät suurimmalta osin sen kalliomaaston, puuston ja kasvillisuuden, jotka pitäisi säilyttää. Rakentaminen on siten ristiriidassa kaupunkisuunnittelulautakunnan (7.10.2010), yleisten töiden lautakunnan (6.4.2010), kaupunginhallituksen (22.11.2010) ja kaupunginvaltuuston (8.12.2010) päätöksissä edellytettyjen maisemallisten ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa.

3 Kaavamuutosalueen kohdealue on tosiasiallisesti osa Taivaskalliota.

4 Ammattioppilaitoksen länsipuolelle suunnitellun tontin eteläpuolelle suunnitellut 12 pysäköintipaikkaa tuhoavat toteutuessaan alueen suurimpia puita.

5 Suurten asuintalojen rakentaminen merkitsee liikenteen lisääntymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat päätöksissään vähätelleet kaavamuutoksen ja rakentamisen Osmontielle tuomaa lisäliikennettä. Asemakaavan muutoksessa ei tosiasiallisesti ole esitetty minkäänlaista ratkaisua Osmontien nykyisiin tai rakentamisen aiheuttamiin lisäongelmiin.

6 Päätöksen esittelyssä on virheellisesti mainittu, että kaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin vuoden 2006 ja uudelleen vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Kuitenkaan vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa ei mainita sanallakaan kyseisestä kaavamuutoksesta. Kaavoituskatsauksessa kohde on harhaanjohtavasti määritelty.

Vastine esitettyihin väitteisiin

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston 8.12.2010 päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitus tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valituksen laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 17.12.2010. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 17.1.2011. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa valitusoikeus.

Muistutuksen käsittely

Asemakaavan muutosta koskevat muistutukset on otettu huomioon kaavatyössä normaalin käytännön mukaisesti. Muistutuksesta on annettu MRL:n 65 §:n mukainen kunnan perusteltu kannanotto 22.11.2010. Valituksessa esitetty huomio muistutuksen tekijästä ei ole tältä kannalta olennainen.

Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet

Asemakaavan muutos koskee tonttia, joka on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa käyttötarkoitukseltaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tontin länsireuna on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, joka on esitetty jaettavaksi kolmeen tonttiin. Tontilla sijaitsevassa rakennuksessa toimiva ammattioppilaitoksen Käpylän koulutusyksikkö säilyy alueella.

Asumiseen muutettu tontinosa sijaitsee koulurakennuksen luoteispuolella Osmontien varrella Panuntien kulmauksessa ja toimii osittain oppilaitoksen nykyisen piha-alueen osana. Tällä osalla on koulua palvelevia pysäköintipaikkoja ja kulkuteitä sekä luonnonvaraista puustoista kalliota.

Rakentamista ei ole osoitettu korkeussuhteiltaan ja luonto-olosuhteiltaan merkittävälle kallioalueelle. Panuntieltä Osmontielle saakka ulottuva alkuperäinen kalliomaasto, puusto ja kasvillisuus ovat kaavamuutoksessa tonteilla 878/5, 7 ja 8 merkitty säilytettäväksi ja hoidettavaksi siten, että alueen vehreä ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät (kaavamerkintä s).

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia ja täydentää kaupunkirakennetta alueella, jolla on olemassa tarvittavat lähipalvelut ja hyvät liikenneyhteydet sekä virkistysmahdollisuudet.

Rakennusten arkkitehtuuri ja mittasuhteet on pyritty suunnittelemaan käpyläläisittäin jaksottuviksi lamelleiksi, joiden kerroslukumäärä noudattelee alueelle tyypillisiä kerroslukumääriä. Myös asuinkerrostalojen korttelialueen tehokkuusluku e = 1.7 noudattaa alueella olemassa olevaa rakentamistehokkuutta. Tuusulanväylän ja rautatien aiheuttaman melun vuoksi rakennukset on käännetty yhtäjaksoisesti kulman ympäri sekä Osmontien ja Panuntien kulmassa että Osmontien ja Kullervonkadun jatkeen kulmassa siten, että suojaisia oleskelualueita syntyy piha-alueelle.

Asuinkorttelin tonteille osoitettu rakentaminen on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti pyritty tarkoin harkitsemaan kokonaisuutena. Kaavan toteuttaminen eheyttää kaupunkikuvaa ja täydentää kaupunkirakennetta sekä parantaa asuntojen tarjontaa alueella.

Yleisten töiden lautakunta piti lausunnossaan tärkeänä, että asuinkerrostalot suunnitellaan korkeatasoisesti ja että alkuperäistä kalliomaastoa sekä puustoa ja kasvillisuutta kunnioitetaan. Näitä tekijöitä otetaan huomioon asemakaavan toteuttamisvaiheessa. Tarpeellisia ehtoja voidaan sisällyttää tontinluovutusehtoihin ja rasitesopimuksiin.

Kaavamuutosalueen kohdealue

Taivaskallion alue ei sisälly asemakaavan muutoksen aluekokonaisuuteen.

Liikenteen lisääntyminen

Osmontie 43:n tulevaksi asukasmääräksi on arvioitu noin 300 asukasta. Asuinrakentaminen lisää jonkin verran ajoneuvoliikennettä alueella. Liikennemäärän kasvu on Osmontiellä arviolta noin 100–120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muutos ei ole merkittävä verrattuna nykyiseen noin 1 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Siten asukasmäärän lisäys ei tule aiheuttamaan alueelle valituksessa esitettyjä hallitsemattomia liikenne- ja liikenneturvallisuusongelmia.

Pysäköintipaikkojen sijoittaminen maan alle luo edellytykset viihtyisän piha-alueen järjestämiselle maantasoon. Asumiseen muutettavan korttelialueen pysäköinti (noin 95 autopaikkaa) sijoittuu maanalaiseen yksi- tai kaksitasoiseen pysäköintilaitokseen tonttien 878/6–8 alueille. Maanalaiseen pysäköintiin kulkeva liikenne suuntautuu Osmontielle. Pysäköintitilan sisäänajo on merkitty kaavakarttaan likimääräisenä Osmontien varrelle asuinrakennusten kautta toteutettavaksi.

Valituksessa esitetyt Käpylän läpiajoliikenteen ongelmat tai pysäköinnin järjestäminen Osmontiellä eivät kuulu käsiteltävänä olevan asemakaavan muutoksen alueeseen. Asemakaavan muutoksen aiheuttama liikenteen lisäys ei ole läpiajoliikennettä vaan alueelle kuuluvaa liikennettä.

Pysäköintialueen vaikutus puustoon

Asumiseen muutettavalla tontinosalla sijaitsee yhteensä 34 autopaikkaa, jotka ovat oppilaitoksen käytössä. Enintään 12 autopaikkaa näistä rakentamisen myötä poistuvista korvattavista autopaikoista saa asemakaavamääräyksen mukaan sijoittaa oppilaitoksen tontin 878/5 eteläosaan siten, että olemassa olevaa puustoa säilytetään.

Autopaikkojen määrät ovat oppilaitosta varten 1 autopaikka/vähintään 280 k-m² ja enintään 220 k-m². Oppilaitoksen autopaikkojen vähimmäismääräyksen mukaiset autopaikat voidaan sijoittaa olemassa olevia pysäköintipaikkoja laajentamalla ja sijoittamalla enintään 12 uutta autopaikkaa oppilaitoksen tontin eteläosaan, jossa pysäköintiin tarvittava pinta-ala on noin kolmasosa rakentamisen myötä poistuvan oppilaitoksen pysäköintialueen pinta-alasta. Autopaikkojen sijoittuminen ratkaistaan tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä.

Tieto kaavan vireilletulosta

Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin MRL:n 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.12.2006). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2006 ja uudelleen vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa.

Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa kohdassa asemakaavakohteet kartalla muiden kohdealueen pienien hankkeiden tavoin, ilman erillistä hankekuvausta. Hanke on valmisteltu päätöksentekoa varten kaksivaiheisena, joista ensimmäinen koski asemakaavan muutosluonnoksen valmistelua ja jälkimmäinen asemakaavan muutosehdotuksen valmistelua.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut esillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, kaupunkisuunnitteluviraston www-sivuilla ja Käpylän kirjastossa 8.–31.1.2007. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Käpylän kirjastossa 2.–20.4.2007.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 29.11.2007 Käpylän tontin 878/1 (Osmontie 43) asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnoksen suunnittelua on jatkettu tämän päätöksen pohjalta huomioon ottaen kaavamuutoksen valmisteluun liittyvät mielipiteet.

Asemakaavan muutosehdotuksen valmistelusta ilmoitettiin vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa, jossa asemakaavakohteet kartalla ilmoitusta täydensi kirjallinen hankekuvaus: Käpylä, Osmontie 43; Käpylän aseman läheisyydessä Osmontien ja Panuntien kulmauksessa sijaitsevalle ammattikoulun tontille suunnitellaan asuinkerrostaloja.

Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkisuunnitteluvirastossa julkisesti nähtävillä 29.1.–1.3.2010 (MRL 65 §). Ehdotuksesta tehtiin kaksi muistutusta ja lähetettiin yksi muistutusta koskeva kirje.

Yhteenveto Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaupunginhallitus pyytää MRL:n 188 pykälän 2 momentin perusteella käsittelemään valituksen kiireellisenä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä Käpylän tontin 878/1 asemakaava-asiassa (nro 11942)

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 8.12.2010 (asia nro 17) 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 878 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.12.2009 päivätyn ja 7.10.2010 muutetun piirustuksen nro 11942 mukaisena.

Kvston päätöksestä on valittanut Xxxx Xxxxx.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (20.1.2011) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on laatinut lausunnon yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.

./. Valitus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KIINTEISTÖ-OSAKEYHTIÖ RUOHOLAHDENKATU 4:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-2305

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-2305/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kampin tontti 156/2)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kampin tontti 156/2)
	Liite 3	Asemapiirros (Kampin tontti 156/2)
	Liite 4	Havainnekuva 12.5.2010
	Liite 5	Kaupunginmuseon sähköpostiviesti 19.8.2010
	Liite 6	Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 25.8.2010
	Liite 7	Arkkitehdin selvitys kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon Kiinteistö-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 4:n poikkeamishakemuksesta
	Liite 8	Kiinteistö-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 4:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista myöntää Helsingin kaupunki.

Kiinteistö-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 4:n hakemuksessa on kysymys mm. MRL:n 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joten toimivalta hakemuksen ratkaisussa on Helsingin kaupungilla.

Kiinteistö-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 4 pyytää (23.6.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 156 tontille nro 2 (Ruoholahdenkatu 4).

./. Ympäristökartta, asemapiirros ja havainnekuva ovat liitteinä 2 - 4.

Hakijan tarkoituksena on olemassa olevan toimistorakennuksen (5991,0 k-m²) muuttaminen asuinkäyttöön niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta sekä rakennusalasta ja autopaikkamäärästä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että pitkään tyhjillään ollut rakennus saatetaan käyttötarkoituksen muutoksella asemakaavan mukaiseen käyttöön asuinrakennukseksi.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 29.11.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 8 – päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 25.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 8501, jossa on kaksitasoiset asemakaavamääräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (Ak). Tontin suurin sallittu rakennusoikeus on 2125 k-m². Rakennuksen tai sen osan pienin sallittu kerrosluku on viisi ja suurin sallittu kerrosluku on seitsemän. Kadunvarsirakennuksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli yhteys kuhunkin huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Erityisistä syistä saadaan sijoittaa terveydenhoito- ja lasten päiväkotitoimintaa myös muihin kuin ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen. Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään 1 autopaikka 120 m² asuntokerrosalaa kohden. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontin osalle on istutettava puita ja pensaita. Rakennus on suojeltava liikennemelulta siten, että kadunpuoleisen ikkunaseinän ääneneristävyys on vähintään 35 dB(A).

Kaksitasoisten määräysten mukaan olemassa olevassa, ennen 18.6.1969 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty

- alueen käyttötarkoituksesta, silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennus- tai muutosluvassa määrättyä käyttötarkoitusta

- tontin rakennusalasta, silloin kun olemassa oleva rakennus sijaitsee sen alueen ulkopuolella, joka on kaavassa merkitty rakennusalaksi

- tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä.

Tontilla on toimistokäyttöön alun perin v.1945 rakennettu arkkitehti Georg Jägerroosin suunnittelema toimistorakennus. Vuonna 1961 katujulkisivu muutettiin nauhaikkunalliseksi (ark. Ilmari Ahonen). Käytetty rakennusoikeus on 5991,0 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e_t=4,52. Kerrosalan ylitys on 3866 k-m². Rakennuksessa on 7 kerrosta, joista alin on liiketilakäytössä. Piharakennuksen runko kapenee 5. kerroksesta ylöspäin. Rakennuksessa on 2 kellarikerrosta, joissa on teknisiä tiloja sekä liiketilojen varastotiloja. Kellarissa on autohalli, jossa on 19 autopaikkaa. Ajo kellariin tapahtuu ensimmäisellä pihalla olevan luiskan kautta.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennus pohjakerroksen liiketiloja lukuun ottamatta asunnoiksi (78 kpl). Rakennuksen Ruoholahden puoleinen nauhajulkisivu esitetään rapattavaksi tumman ruskeaksi. Lisäksi osa nauhaikkunoista sekä pihasiiven ikkunoista muutetaan ranskalaisiksi parvekkeiksi. Asuntojen aputilat on suunniteltu kellareihin sekä pihatasoon, jossa on myös kaksi asuntoa. Kellarin autotalliin jää 15 autopaikkaa sekä 8 moottoripyörä/mopopaikkaa. Piha on suunniteltu betonikivettäväksi ja sinne on sijoitettu joitakin istutuslaatikoita, leikkivälineitä ja penkkejä. Autopaikkavaatimus on 50 autopaikkaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta kerrosalan, autopaikkamäärän sekä rakennusalan osalta.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Kaupunginmuseo toteaa sähköpostilausunnossaan (19.8.2010), että rakennuksen nauhaikkunajulkisivu on osa laajempaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta Ruoholahdenkadun varrella. Nauhaikkunapainotus on julkisivun olennainen tekijä, jota ei tulisi rikkoa. Julkisivua pehmentää kellertävä kalkkihiekkatiiliverhous, jossa on kuparisia ja keraamisia elementtejä. Kaupunginmuseo ei puolla julkisivumateriaalin muuttamista.

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on todennut lausunnossaan (25.8.2010), että rakennuksen nykyinen vaalea ja melko hyväkuntoiselta näyttävä verhous on parempi, kuin suunnitelmassa esitetty tumma ruskea lämpörappaus. Katujulkisivun erkkeriaiheen sommittelua tulee vielä tutkia ja laatia kiinteistölle valomainosten yleissuunnitelma. Rakenteiden soveltuvuus (mm. ääneneristysominaisuuksien osalta) asuinkäyttöön tulee varmistaa. Julkisivun materiaalit ja detaljointi tulee tutkia huolella. Pihan käsittelyä tulee pehmentää istutuksilla ja sinne tulee laatia valaistussuunnitelma. Pihatasoon suunnitellut asunnot tulee muuttaa asukkaiden yhteistiloiksi. Yhteistilojen ja erityisesti pyöräpaikkojen määrä tulee tarkistaa.

./. Lausunnot ovat liitteinä 5 ja 6.

Kiinteistövirasto on todennut poikkeamishakemuksen osalta, että Kiinteistö-osakeyhtiö Ruoholahdenkatu 4:n poikkeamisesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maakäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (11.10.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä katsoo, että rakennus soveltuu kohtalaisesti asuinkäyttöön. Tontin rakennustehokkuuden sekä T:n mallisen syvän rungon vuoksi piha on pieni ja pimeä, samoin alimpien kerrosten asunnot. Pienet asunnot avautuvat yksipuolisesti joko pohjoiseen vilkkaasti liikennöidylle Ruoholahdenkadulle tai ahtaalle pihalle. Pihan perälle sijoitetut asunnot tulee muuttaa yhteistilakäyttöön. Myös 2. kerroksen soveltuvuutta asuinkäyttöön pimeyden ja Ruoholahdenkadun aiheuttaman melun vuoksi tulee harkita. Asunnot eivät saa yksipuolisesti avautua Ruoholahdenkadulle päin. Piha tulee suunnitella viihtyisäksi oleskelu- ja katselupihaksi istutuksin. Yhteistilojen riittävyys tulee tarkistaa rakennusvalvontaviraston ohjeen mukaiseksi. Puuttuvat pysäköintipaikat
(35 kpl) tulee osoittaa lähialueen pysäköintilaitoksesta.

Esittelijä toteaa vielä, että hakijan käyttämä arkkitehti on 5.1.2011 antanut hallintokeskukselle lisäselvityksen kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon liittyen. Selvityksessä on tarkennettu arkkitehdin suunnitelmaa lausunnossa esitettyjen ehtojen osalta ja suunnitelmaan tehdään tarvittaessa tarkennuksia edelleen rakennuslupavaiheessa.

./. Arkkitehdin selvitys kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon on tämän asian liitteenä 7.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että:

- pihatasolle suunnitellut asunnot poistetaan ja 2.kerroksen soveltuvuus asuinkäyttöön melun ja pimeyden vuoksi selvitetään yhdessä rakennusvalvontaviraston kanssa

- asunnot suunnitellaan niin, etteivät ne avaudu ainoastaan Ruoholahdenkadun suuntaan

- piha suunnitellaan viihtyisäksi oleskelupihaksi, julkisivumateriaalit ja sommitteludetaljit sekä rakenteiden soveltuvuus asuinkäyttöön tutkitaan kaupunkikuvaneuvottelukunnan ohjeen mukaan

- yhteistilojen ja pyöräpaikkojen riittävyys tarkistetaan rakennusvalvontaviraston ohjeen mukaiseksi

- julkisivulle laaditaan mainoslaitesuunnitelma

- puuttuvat autopaikat järjestetään pitkäaikaisin vuokrasopimuksin lähialueen pysäköintilaitoksesta ennen rakennusluvan myöntämistä.

HELSINGIN ENERGIAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-246

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-246/526 mukaisesti määräaikaisena 31.12.2012 asti.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Sörnäisten tontti 5/2)
	Liite 2	Ympäristökartta (Sörnäisten tontti 5/2)
	Liite 3	Asemapiirros (Sörnäisten tontti 5/2)
	Liite 4	Helsingin Energian poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin Energia pyytää (19.11.2010) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 5 tontille nro 2 (Parrukatu 1-3).

Hakijan tarkoituksena on uuden rakennusluvan hakeminen olemassa olevalle hiilen esikäsittelyrakennukselle (koko 330 k-m²).

./. Ympäristökartta ja asemapiirustus ovat liitteinä 2 ja 3.

Haetun poikkeamisen ratkaisuvalta on 1.1.2011 voimaan tulleen kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain perusteella siirretty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungille, sillä kyseessä on rakennusluvan hakeminen olemassa olevalle rakennukselle, joka sijaitsee ranta-alueella, jolla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Helsingin Energia on rakentanut 5.10.1999 myönnetyn rakennusluvan nojalla Hanasaaren voimalaitosalueelle hiilen esikäsittelyrakennuksen. Rakennuslupa myönnettiin määräajaksi 31.12.2009 saakka ympäristöministeriön myöntämän poikkeusluvan nojalla. Jo ennen määräajan umpeutumista alueelle on laadittu asemakaava- ja asemakaavan muutos nro 11840, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 27.11.2008, mutta ei ole saanut vielä lainvoimaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hiilenmurskaamo- ja esikäsittelyrakennus on välttämätön osa koko Hanasaaren voimalaitoksen sähkön- ja lämmöntuotannon prosessia. Mikäli rakennus esitetään purettavaksi, pysähtyy käytännössä koko Hanasaaren energiatuotanto. Lisäksi hakija perustelee hakemustaan sillä, että päätöksenteko Helsingin Energian kehitysohjelmasta on siirtynyt. Kaupunginhallituksen valtuustolle tekemässä esityksessä todetaan, että Helsingin Energian tulee valmistella suunnitelma Hanasaaren voimalaitosalueen tulevasta käytöstä vuoden 2011 aikana. Vasta tällöin käsitellään alueen kivihiililogistiikkaa ja -varastointia koskevat muutokset ja osataan arvioida nykyisen esikäsittelyrakennuksen ja murskaamon käyttö- ja purkutarve.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 1.2.2011 antanut asiassa lausunnon
(Liite 4 – päätöshistoria).

Selostus Alue, jolla hiilenmurskaamo- ja esikäsittelyrakennus sijaitsee on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Kalasataman osayleiskaavan nro 11650 mukaan alue on pääasiassa kerrostalovaltaista aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltainen alue. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja alueen välittömässä läheisyydessä on energiahuollon alue.

Alueelle on laadittu asemakaava ja asemakaavanmuutos nro 11840. Asemakaavan mukaan alue on asuntoalue, joka muodostuu viidestä
2–18 -kerroksisesta satulamuotoisesta terassitalosta. Asemakaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 89 200 k-m², josta asuinkerrosalaa on 80 000 k-m².

Hakija haluaa uusia rakennuksen rakennusluvan. Hakijan tarkoituksena on turvata energiatuotannon jatkuminen Hanasaaressa kunnes kaupunginvaltuuston päätös voimalaitosalueen tulevasta käytöstä toteutuu. Poikkeamisluvan myöntäminen on hakijan mukaan perustelua sekä tarkoituksenmukaisuussyistä (rakennuksen tarkoituksenmukainen sijainti) että yleishyödyllisistä syistä (pääkaupunkiseudun sähkön ja lämmön riittävyyden turvaaminen).

Haettu toimenpide poikkeaa alueelle laaditusta asemakaavasta käyttötarkoitukseltaan.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (17.12.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska tällä toimenpiteellä haetaan uutta lupaa jo olemassa olevalle rakennukselle ja siten poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että rakennus voi olla paikallaan kunnes alueen maankäytön toteutumisen aikataulu tarkentuu ja mikäli se täyttää muiden viranomaisten sille asettamat vaatimukset. On perusteltua, että poikkeaminen myönnetään nyt määräajaksi 31.12.2012 saakka ja että määräaikaa voidaan perustellusti jatkaa, kunnes Hanasaaren asemakaava nro 11840 saa lainvoiman ja Hanasaaren energia-aluetta koskevat energiapoliittiset päätökset ja niiden seuraukset on ratkaistu. Poikkeamisen myöntäminen muuten kuin määräaikaisena aiheuttaa haittaa alueelle laaditun kaavan toteuttamiselle sekä alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Esittelijä puoltaa hakemusta siten, että poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 31.12.2012 asti.

28.2.2011 pöydälle pantu asia

KLUUVIN VESIALUEEN (KAISANIEMENLAHDEN ASUNTOLAIVAT) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11803)

Khs 2008-2213

KAJ Kaupunginhallitus päättänee palauttaa 2. kaupunginosan (Kluuvin) vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 5.6.2008 päivätyn ja 3.6.2010 muutetun piirustuksen nro 11803 mukaisena kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi kaavan toteutusedellytysten puuttumisen vuoksi.

Pöytäkirjanote Siltasaariseura ry:lle, Xxxxx Xxxxxxxxxxx ym., Xxx Xxxxxxxx ym., Xxxx Xxxxxxx, Asunto Oy Siltarannalle, Xxxx Xxxxxxxx, Xxx ja Xxxx Xxxxxxxxx, Xxx XXxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxx ym., kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, HSY Vedelle ja Helsingin Energia ‑liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11803 (Kaisaniemenlahden asuntolaivat)
	Liite 2	Havainnekuva (Kaisaniemenlahden asuntolaivat)
	Liite 3	Kluuvin vesialueen (Kaisaniemenlahden asuntolaivat) ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaava-alue käsittää Kaisaniemenlahden vesialueen Kluuvin kaupunginosassa. Asemakaavan muutosehdotus perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttyihin suunnitteluperiaatteisiin ja kaavaluonnokseen sekä asemakaavatyön aikana laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaisi 14 asuntolaivan ja 4 toimisto- ja ravintolalaivan sijoittamisen Kaisaniemen rantaan Kaisaniemenlahden vesialueelle. Alusten pituus ei ehdotuksen mukaan saa olla yli 25 m eikä syväys yli 1,7 m. Alusten keskipinta-ala olisi arviolta n. 80 m² ja ylin korkeus merivedenpinnasta 3 m. Mahdolliset piiput, mastot yms. saavat ylittää tämän korkeuden.

Laivoille varatut alueet on merkitty vesialueella sijaitseviksi korttelialueiksi (W/A-1 asuntolaivat ja W/KL-1 toimisto- ja ravintolalaivat), joita ei saa täyttää. Aluksia koskevat yhteiset ulkonäkö-, toiminta- ja laiturijärjestelyvaatimukset. Alukset kiinnitettäisiin joko suoraan rantamuuriin tai ne liitetään käyntisiltojen ja yhteislaiturin kautta rantaan.

Laivan edellytetään olevan ulkonäöltään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopiva alus, joka on rakennettu asumiseen, toimisto- tai ravintolakäyttöön sopivaksi. Aluksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet tulisi säilyttää. Katto ei saisi olla harjakatto. Laiturit, käyntisillat, kiinnitysjärjestelyt, vedessä olevat tukipilarit ja näiden yksityiskohdat sekä kunnallistekniikan järjestelyt tulisi suunnitella historiallisesti ja arvokkaaseen kaupunkikuvaan ja rantamuuriin hyvin soveltuvalla tavalla.

Esittelijä toteaa, että kaavaehdotus on tarkoitettu täyttämään Helsingissä se pitkäaikainen toive, että kaupungin rantoja voitaisiin elävöittää uudella asumismuodolla ja vahvistaa ranta-alueiden sosiaalista kontrollia pysyvän asumisen kautta.

Kysymyksessä olevan kaavaehdotuksen ranta-alue on kuitenkin kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja sijaitsee toisaalta liikenteellisesti erittäin vilkkaassa liikenneympäristössä ja on näin ollen altis monille ympäristöhäiriöille pysyvää asumista ajatellen.

Ehdotusta vastaan tehtiin kymmenen muistutusta, joista yhden kaupunginosayhdistyksen muistutukseen liittyi 8 muuta kaupunginosayhdistystä. Lausunnonantajista kaupunginmuseon johtokunta ei pitänyt kaavassa esitettyä käyttöä arvokkaaseen ympäristöönsä sopeutuvana. Myös Uudenmaan ELY-keskus suhtautui kaavaehdotukseen kriittisesti ja piti sitä osin yleiskaavaan vastaisena. Yleisten töiden lautakunta piti kustannuslaskelmia vasta alustavina ja rakennustöitä erittäin vaativina.

Kaavaehdotuksessa on lisäksi määräys, jonka mukaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 60 §:n mukainen määräaika asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnille on viisi vuotta. Tämän jälkeen kaavan mukaisia rakennuslupia ei voida myöntää, ellei kaavaa ole erikseen todettu ajanmukaiseksi. Vaikka siirreltävien alusten ei katsottaisikaan vaativan rakennuslupaa, niitä ei kuitenkaan voisi viiden vuoden jälkeen sijoittaa alueelle, ellei kaavapäätöstä todettaisi erikseen edelleen ajanmukaiseksi. Kaavan ajanmukaiseksi toteamispäätöksen tekee kaupunkisuunnittelulautakunta ja kielteisissä tapauksissa valtuusto.

Kaupunginhallituksessa on tämän kaavaehdotuksen kanssa yhtäaikaisesti käsittelyssä Kaisaniemen puistoalueen kaavaehdotus nro 11808. Puiston ja asuntolaivakaavan suunnitteluprosessin yhteydessä on arvioitu, että nyt palautettavaksi esitetyn asuntolaivakaavan toteuttaminen edellyttää n. 6,3 milj. euron (vuoden 2008 hintatasossa alv 0 %) investointia mm. rantamuurin vahvistamiseen. Muutoin puistokaava ja asuntolaivakaava ovat toteutettavissa toisistaan erillisinä hankkeina. Rakennusviraston toiminta- ja taloussuunnitelmissa ei ole varauduttu rantamuurin vahvistamiseen lähivuosien aikana. Ensisijaisesti tulisi edistää Kaisaniemen puistoalueen kaavan toteuttamista. Näin ollen esittelijä katsoo, että tämän kaavaehdotuksen realistiset toteuttamisedellytykset puuttuvat kaavan voimassaolon ajalla, minkä vuoksi kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista saattaa valtuuston hyväksyttäväksi. Tätä ratkaisua puoltavat myös lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat.

28.2.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TALOSAAREN HUOLTOLAITURIN KUNNOSTUSTYÖTÄ JA UIMARANNAN SIISTIMISTÄ KOSKEVASTA POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2011-133

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Talosaaren huoltolaiturin kunnostustyötä ja uimarannan siistimistä koskevasta poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Helsingin kaupungin liikuntavirasto pyytää (17.11.2010) poikkeamislupaa 57. kaupunginosan (Talosaari) tilalle RN:o 1:58 (Husön kärki).

Toimenpidelupaa haetaan huoltolaiturin kunnostamistyölle sekä uimarannan siistimiselle. Hankkeelle tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamispäätös, sillä hanke sijoittuu ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Hakemus koskee aluetta, jolla on vireillä yleiskaavan laatiminen ja alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto ja 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Hakijan mukaan hanke ei ole ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 172 § sisältämille ehdottomille rajoituksille poikkeamiselle. Suunnitelma sisältyy jo vuonna 1988 alueelle laadittuun ulkoilu- ja virkistysaluesuunnitelmaan, jota on osittain toteutettu.

Selostus Aluetta koskevat kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2008 hyväksymät suunnitteluperiaatteet, joihin kuuluu tavoite avata rantaviivaa nykyistä enemmän jokamiehen saavutettavaksi. Hanke on tämän tavoitteen mukainen.

Hakijan tarkoituksena on kunnostaa Helsingin kaupungin omistamalla maalla jo sijaitseva uimapaikka ja laituri. Suunnitelmat on tehty tiiviissä yhteistyössä liikuntaviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken.

Aikaisemmat lausunnot

ELY-keskus toteaa lausunnossaan 28.9.2010 rakennusvalvontavirastolle, että hanke tarvitsee vesilain mukaisen luvan sekä maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi poikkeamispäätöksen.

Kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat puoltaneet hakemusta aikaisemmissa lausunnoissaan rakennusvalvontavirastolle.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston kirjeellä (7.9.2010).

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on 23.9.2010 jättänyt rakennusvalvontavirastolle huomautuksen, jossa ehdotetaan lupahakemuksen hylkäämistä. Lisäksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on 31.1.2011 antanut kaupunginhallitukselle huomautuksen, jossa esitetään edelleen, ettei hakijalle tulisi myöntää lupaa poiketa rakennuskiellosta ja toimenpiderajoituksesta.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että hanke on hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukainen, edistää julkisten rantojen saavutettavuutta esteettömästi sekä lisää virkistysmahdollisuuksia alueella. Toimenpideluvan myöntäminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytölle. Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alue on voimassa olevassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty retkeily- ja virkistysalueeksi, joten hanke ei ole ristiriidassa kaavan käyttötarkoituksen kanssa.

Myönteiselle poikkeamispäätökselle on erityisiä edellytyksiä. Hanke edistää sellaista käyttötarkoitusta, johon tuleva kaavoitus tähtää. Hanke edistää Husön kartanon kulttuurimaisemaan kuuluvan, 1860-luvulla rakennetun kivilaiturin maisemanhoitoa. Hanke edistää myös virkistyskäyttöön soveltuvan julkisen rannan hyödyntämistä, jota Östersundomissa on niukasti. Korvaavaa sijaintia julkiselle uimapaikalle ei ole muualta osoittaa. Virkistyskäytön suunnitelmallinen ohjaaminen Talosaaressa edistää alueen suojeluarvojen säilymistä, kun kulku ja oleskelu ohjataan suojelualueiden ulkopuolelle, kuten suunnitelmassa on esitetty. Suunnitelman mukaan kulku laiturille on esteetön, jota se nykytilanteessa ei ole. Näin hanke palvelee nykyisiä ja tulevia asukkaita parantaen esteetöntä virkistyskäyttöä.

Hankkeesta on laadittu viranomaisyhteistyössä Natura-arvion tarveharkinta, jossa arvioidaan suunnitelman työmaa-aikaisia ja käytön aikaisia vaikutuksia läheiseen Torpvikenin Natura 2000 -alueeseen. Rakennusaikaiset vaikutukset todettiin lyhytkestoisiksi ja niiden aiheuttamat häiriöt vähäisiksi, kun rakennustyöt ajoittuvat pesimäkauden ulkopuolelle. Käytön aikaiset vaikutukset eivät merkittävästi muuta nykytilaa. Virkistyskäyttö on ohjattu pois luonnonsuojelualueelta eikä ajoneuvoliikenne lisäänny.

Toimenpidelupaa haetaan nyt vielä kevyemmälle alueen käsittelylle, kuin mitä Natura-arvion tarveharkinnan kohteena ollut suunnitelma sisälsi. Aikaisemmasta suunnitelmasta on karsittu pois kokonaan rannan ruoppaus, pukukoppi, käymälä, uimarannan kunnostaminen sekä luonnonkiviset oleskelupaikat. Maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin liikuntavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Talosaaren kylän tila RN:o 1:58)
	Liite 2	Asemapiirustus (Talosaaren kylän tila RN:o 1:58)
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n huomautus 23.9.2010 rakennusvalvontavirastolle
	Liite 5	Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n huomautus 31.1.2011
	Liite 6	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin liikuntavirasto pyytää (17.11.2010) poikkeamislupaa 57. kaupunginosan (Talosaari) tilalle RN:o 1:58 (Husön kärki).

Toimenpidelupaa haetaan huoltolaiturin kunnostamistyölle sekä uimarannan siistimiselle. Hanke sijoittuu ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Hakemus koskee aluetta, jolla on vireillä yleiskaavan laatiminen ja alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto ja 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) mukaan poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki. Tämän vuoksi kyseessä olevassa poikkeamisasiassa kaupunginhallitus antaa lausunnon ELY-keskukselle, jolla on toimivalta toimenpiteen ratkaisussa.

Esittelijä puoltaa hakemusta.



Kokousaika	7.3.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali