RAKENTAMISPALVELUN TALONRAKENNUKSEN YKSIKÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2273

RYJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa insinööri (AMK) Kari Haapaniemen rakentamispalvelun (Stara) talonrakennuksen yksikön johtajan virkaan 1.2.2011 lukien 5 632 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valitulle sekä oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, teknisen palvelun lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Rakentamispalvelun talonrakennuksen yksikön... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Khs päätti 6.9.2010 myöntää yksikön johtaja Kauko Nygrénille eron talonrakennuksen yksikön johtajan virasta (vakanssinumero 054000) 1.9.2010 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa rakentamispalvelua käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn.

Rakentamispalvelun johtosäännön mukaan talonrakennus on osasto, jonka toimialana on tuottaa rakentamis- ja kunnossapitopalveluja hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikkönä on yksikön johtaja, joka johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Talonrakennuksen yksikön johtajan kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Rakentamispalvelun johtosäännön mukaan osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Yksikön johtajan hakuilmoitus julkaistiin 3.10.2010. Ilmoituksessa todettiin, että em. kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakijassa arvostetaan toimialan tuntemusta, suurten kokonaisuuksien hallintaa, aktiivista toimintatapaa, hyvää henkilöstöjohtamista sekä hyviä yhteistyötaitoja. Virasta maksettava kokonaispalkka on 5 632 euroa kuukaudessa.

Hakuajan päättymiseen 24.10.2010 mennessä virkaa haki 16 henkilöä.

./. Yhteenveto hakijoista on liitteenä 1. Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävillä kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Virkaa hakeneista haastateltiin seuraavat:

Xxxxx Xxxx, diplomi-insinööri

Haapaniemi Kari, insinööri (AMK)

Xxxxxxx Xxxxx, MSc in Construction Management

Xxxxxxxxxx Xxxxxx, diplomi-insinööri

Xxxxxxx Xxxxx, diplomi-insinööri

Xxxxxxxxxx Xxxxx, diplomi-insinööri

Hallinto- ja johtamiskokemuksensa sekä muiden viran hoidon kannalta arvioitujen ansioidensa perusteella kaksi parasta hakijaa, Kari Haapaniemi ja Xxxxxx Xxxxxxxx kutsuttiin lisäksi soveltuvuustesteihin.

Kari Haapaniemi on toiminut Helsingin kaupungin palveluksessa Staran talonrakennuksen yksikön johtajan avoimen viran määräaikaisena hoitajana 6.9.2010 alkaen. 1.1. – 5.9.2010 Haapaniemi työskenteli tuotantopäällikkönä Staran itäisen kaupunkitekniikan osastolla ja vuosina 2008 - 2009 alueyksikön päällikkönä ensin Helsingin kaupungin rakennusvirastossa ja sittemmin rakentamispalvelussa eli nykyisessä Starassa. Vuosina 2002 - 2007 Haapaniemi toimi rakennusvirastossa rakennuttajainsinöörinä.

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

Sekä Kari Haapaniemellä että Xxxxxx Xxxxxxxxxxx on riittävä hallinto- ja johtamiskokemus. Kari Haapaniemellä on kuitenkin ko. viranhoidon kannalta laaja-alaisempi ja monipuolisempi rakentamisen johtajakokemus sekä kokemusta henkilömäärältään isomman organisaation johtamisesta.

Teknisen palvelun lautakunta esittää 25.11.2010 lausuntonaan, että rakentamispalvelun talonrakennuksen yksikön johtajan virkaan valittaisiin insinööri (AMK) Kari Haapaniemi.

./. Teknisen palvelun lautakunnan lausunto on liitteessä 2 (päätöshistoria).

Hakuasiakirjoista, haastatteluista ja soveltuvuusarvioinneista saatujen tietojen perusteella on insinööri (AMK) Kari Haapaniemi asetettava hakijoiden joukosta koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella etusijalle. Hän täyttää viralle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja hänellä on laaja-alainen kokemus toimialalta ja osoitettu kyky hallita suuria kokonaisuuksia ja toimia hyvänä henkilöstöjohtajana.

Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin tai tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on Khn samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen, kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

VALTUUTETTU PIA PAKARISEN TOIVOMUSPONSI: PINTAVEDEN TILAN SEURANTA

Khs 2010-1661

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Pia Pakarinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Pia Pakariseselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Valtuutettu Pia Pakarisen toivomusponsi.. - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 8.9.2010 Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2009 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tulevissa raporteissa seurataan Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivissä asetetun, pintaveden hyvää tilaa koskevan tavoitteen täyttymistä Vantaanjoen ja Helsingin muiden vesialueiden osalta vuoteen 2015 saakka.” (Pia Pakarinen, äänin 75-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

./. Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu ympäristölautakunnan lausunto, joka on liitteessä 1 (päätöshistoria).

Vesiensuojelun ja hoidon yleinen tavoite Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää.

Taustalla on vuonna 2000 voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/60/EY) Euroopan yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista. Suomessa direktiivi on pantu toimeen lainsäädännön kautta. Laki vesienhoidon järjestämisestä on tärkein säädös, jolla vesipuitedirektiiviä pannaan käytäntöön.

Vesienhoidolle asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan vesienhoitosuunnitelmilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut vuonna 2010 Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman, jossa esitetään erityisesti suoraan Uudenmaan aluetta koskevat tiedot.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on laatinut uuden pintavesien ekologisen tilan luokittelun mukaisen merialueen laatuluokituksen vuosille 2007 -2009. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee Vantaanjoen pintaveden laatuluokituksen.

Pintavesien laatuluokituksien tulokset on jatkossa mahdollista sisällyttää Helsingin kaupungin ympäristöraporttiin toivomusponnen ehdotuksen mukaisesti.

10.1.2011 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: VESIENSUOJELUSÄÄNNÖKSIEN TIUKENTAMINEN VANTAANJOKEEN PÄÄSTETTÄVIEN PUHDISTAMATTOMIEN JÄTTEIDEN OSALTA

Khs 2010-1659

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Osku Pajamäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Osku Pajamäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Merkitessään 8.9.2010 tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2009 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki edesauttaa omalta osaltaan entistä tiukempien vesiensuojelusäännöksien aikaan saamista Vantaanjokeen päästettävien puhdistamattomien jätteiden osalta. (Osku Pajamäki, äänin 53-0)”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Asiassa on saatu ympäristölautakunnan (26.10.2010) lausunto.

./. Asiaan saatu lausunto löytyy kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että puhdistamattomien jätevesien päästöt Vantaanjokeen johtuvat pääasiassa rankkasateiden yhteydessä liiallisen sadeveden tai lumensulamisveden aiheuttamista ongelmista viemäriverkostoissa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla sekä toisaalta satunnaisista teknisistä vioista pumppaamoilla ja puhdistamoilla.

Suomessa ja myös koko Itämeren piirissä merkittävin yksittäinen ihmisen aiheuttaman typpi- ja fosforikuormituksen lähde on maatalous. Maatalouden ja haja-asutuksen merkitys Vantaanjoen kuormittajana Helsingin alueella on kuitenkin hyvin vähäinen verrattuna muihin Vantaanjoen varren kuntiin.

Jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostojen rakentaminen erikseen on lisännyt ns. hulevesitulvia, ja hulevesiviemäröinnin kautta on tullut myös erilaisia haitta-aineita vesistöön. Vantaanjoen pistekuormitusta voivat lisäksi aiheuttaa joen valuma-alueelle sijoittuvat teollisuuslaitokset.

Esittelijä toteaa, että edellä mainittuihin päästöihin kaupunki voi vaikuttaa mm. siten, että kaupunki antaa lausuntoja pumppaamojen ja puhdistamoiden toimintaan liittyvistä ympäristölupahakemuksista ja hankkeita koskevista muista selvityksistä.

Maatalouden osalta esittelijä toteaa, että maatalouden toimenpiteitä ohjaavat valtion ja kuntien maatalousviranomaiset. Maatalouden päästöjen vähentämisen tueksi tarvitaan nykyistä kehittyneempää lainsäädäntöä ja muita valtion taholta tulevia ohjauskeinoja. Vesiensuojeluun on tulossa muutosehdotuksia EU:n maatalouspolitiikan uudelle kaudelle, joka alkaa vuonna 2014. Tärkeimmät lisätavoitteet käynnissä olevaan kauteen verrattuna liittyvät mm. peltojen tehostettuun talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, ojien piennarten leventämiseen ja karjanlannan ravinteiden parempaan hyväksikäyttöön.

Esittelijä toteaa lisäksi, että haja-asutuksen jätevesien käsittelyn odotetaan parantuvan vuoteen 2014 mennessä ns. hajavesiasetuksen määräysten toimeenpanon myötä.

Helsingissä vesiensuojelutoimenpiteitä pyritään edistämään ja nopeuttamaan ns. Itämerihaasteen avulla. Helsingissä on jo tehty mm. etuajassa kaupungin kiinteistöjen jätevesijärjestelmien saneeraussuunnitelmia ja joitakin on ehditty jo toteuttaakin.

Vantaanjokivarren kunnat ovat tehneet viime vuosina hulevesienhallintasuunnitelmia. Viime vuosien aikana on jo alettu toteuttaa luonnonmukaista hulevesien käsittelyä pilottihankkeina. Kaavoituksessa on jo alettu huomioida luonnonmukaisten hulevesien käsittelyjärjestelmien tilantarve ja on annettu asiaa koskevia kaavamääräyksiä. Hulevesien laadun ja virtaaman hallinnan parantamiseksi tulee vielä luoda menettelytapaohjeita, jotka liittyvät suunnitteluohjeisiin ja lupamenettelyihin sekä rakentamisen ohjeistukseen.

Osa teollisista toiminnoista on ympäristöluvanvaraista ja osa rekisteröintivelvollisia. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntämillään ympäristöluvan määräyksillä sekä valvonnallaan varmistaa, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Muiden kuin ympäristöluvanvaraisten tai ilmoitusvelvollisten toimintojen toimintaa ympäristönsuojeluviranomainen voi ohjata ympäristönsuojelulaissa annetuin valvontakeinoin.

Esittelijä toteaa lopuksi, että Helsingin kaupunki on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen. Vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin kuuluu mm. vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun edistäminen, veden laadun yhteistarkkailu, jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja käytön neuvonta, vesistön yleisen tilan ja hajakuormituksen vaikutusten seuranta sekä valistus ja neuvonta. Yhdistyksen hallituksessa Helsingin kaupungin edustajina on vuonna 2010 ollut kolme henkilöä. Esittelijä katsoo, että Helsingin kaupungilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vesiensuojelusäännöksien tiukentumiseen yhdistyksen toimintaan osallistumalla.

20.12.2010 ja 10.1.2011 pöydälle pantu asia

MAANVUOKRASOPIMUKSET SOTAINVALIDIEN KESÄMAJA-ALUEELLA / KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTETTU YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 26.10.2010 § 562

Khs 2010-552, 2010-2155

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevat majanpaikat vuokrataan suoraan helsinkiläisille sotainvalideille tai heidän leskillensä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee hyväksyä sotainvalidien ja heidän leskiensä kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksissa noudatettavat seuraavat periaatteet:

1 Majanpito on rajoitettu helsinkiläisiin sotainvalideihin ja heidän leskiinsä.

2 Vuokramiehellä ei ole oikeutta ilman katu- ja puisto-osaston kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeutta toiselle ja sen voi luovuttaa vain helsinkiläiselle sotainvalidille tai toisaalta siirtymään joutuville kesämajalaisille.

3 Sotainvalidien ja heidän leskiensä vuokrataso säilytetään nykyisellä tasolla.

4 Vuokra-aika on 1.1.2010–31.12.2015.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan eri sopimuksella, kun Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n lopettamisesta ja sen omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Maanvuokrasopimukset sotainvalidien kesämaja-alueella... - Päätöshistoria
	Liite 2	Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 26.10.2010
	Liite 3	Kesämajan vuokrasopimusluonnos
	Liite 4	Valtuutettu Seppo Kanervan kirje 26.10.2010
	Liite 5	Särkiniemen Mökkiläiset ry:n kirje 11.11.2010
	Liite 6	Poliisimajalaiset ry:n kirje 15.11.2010
	Liite 7	Kaupunginhallituksen esityslistateksti 21.6.2010

ESITTELIJÄ

Asian käsittelyvaiheista

Yleisten töiden lautakunta päätti 9.3.2010 § 137 hyväksyä sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksen uusimisessa noudatettavat vuokrausperusteet. Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 11.3.2010 § 24 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen Khn käsiteltäväksi.

Khs päätti 21.6.2010 § 797 kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 9.3.2010 § 137 sotainvalidien kesämaja-alueiden maanvuokrasopimuksen uusimisesta sekä palauttaa asian rakennusvirastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäviksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka.

Yleisten töiden lautakunta päätti 26.10.2010 § 562, että

1 Helsingin kaupunki tekee vuokrasopimuksen Helsingin Lauttasaaren Länsiulapanniemessä olevasta aiemmin Helsingin Sotainvalidit ry:lle vuokratusta alueesta alueelle perustetun Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa.

2 Vuokramiehellä tulee olla samanarvoinen oikeus vuokraoikeuden hallintaan ja luovutukseen, kuten alueen muiden mökkiyhdistysten vuokramiehillä on.

3 Vuokrat yhtenäistetään alueella vallitsevan vuokratason mukaiseksi.

4 Vuokra-aika on 31.12.2012 asti, kuten muillakin alueen yhdistyksillä. Sen jälkeen tehtävät sopimukset noudattavat yhdenmukaisuutta alueen muiden mökkiyhdistysten kanssa.

5 Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan toistaiseksi kyseiselle yhdistykselle, kunnes sen lopettamisesta ja omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset. Yhdistyksen tulee lähettää lopettamiseensa liittyvät asiakirjat viipymättä rakennusvirastolle.

Yleisten töiden lautakunta edellyttää, että rakennusvirasto käynnistää selvityksen tarvittavista mökkien siirroista joko poikkeuslupamenettelyn tai asemakaavamuutoksen pohjalta koko Länsiulapanniemen alueella. Samalla tulee varautua kaikkien mökkien yhtenäiseen hallintaan 31.12.2012 loppuun mennessä.

Yleisten töiden lautakunnan em. päätös syntyi yksimielisesti vastoin esittelijän muutettua esitystä. Esittelijän muutettu ehdotus oli seuraavanlainen:

”Yleisten töiden lautakunta päättänee, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevat majanpaikat vuokrataan helsinkiläisille sotainvalideille tai heidän leskillensä.

Samalla yleisten töiden lautakunta päättänee hyväksyä sotainvalidien ja heidän leskiensä kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksissa noudatettavat seuraavat periaatteet:

6 Rakennusvirasto vuokraa sotainvalidien/leskien majanpaikat suoraan asianomaisille nykyisellä vuokralla ja perikunnille alueella muutoin perittävällä vuokralla.

7 Rakennusvirasto yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa osoittaa asemakaavan mukaan siirrettäväksi tarkoitetuille kesämajoille uudet sijaintipaikat.

8 Vastaavasti osoitetaan sotainvalidien kesämaja-alueelta majanpaikkansa luovuttaneille uudet sijaintipaikat oikeudestaan luopuneiden niin halutessa.

9 Rakennusvirasto tekee nk. sotainvalidien aluetta koskevan vuokrasopimuksen Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa yleisten töiden lautakunnan 9.3.2010 § 137 päättämien periaatteiden mukaisesti siirrettävien ja poisluovutettavien majapaikkojen tultua osoitetuksi.

10 Rakennusvirasto sopii alueella toimivien yhdistysten kanssa sotainvalidien alueen väliaikaisesta isännöinnistä.”

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti 1.1.2010 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

./. Päätökset ovat liitteessä 1 (päätöshistoria). Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 26.10.2010 on liitteenä 2 ja sen liitteenä ollut kesämajan vuokrasopimusluonnos liitteenä 3.

./. Seppo Kanerva on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, joka on liitteenä 4. Myös Särkiniemen Mökkiläiset ry ja Poliisimajalaiset ry ovat lähestyneet kaupunkia kirjeellä. Kirjeet ovat liitteinä 5 ja 6.

Kesämaja-alueen vuokrasopimusasia

./. Yleisten töiden lautakunnan esityslistalla oleva asia koskee sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimusten tekemistä. Esittelijä toteaa, että asian taustoja on alla olevaa perusteellisemmin selostettu Khn esityslistalla 21.6.2010. Esityslistateksti on liitteenä 7.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n sopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2009. Sopimuksessa majanpito oli toiminnan alusta lähtien ollut rajoitettu sotainvalideihin ja näiden leskiin. Sotainvalidien yhdistyksen säännöt olivat rajoittaneet edelleen luovutusta muille, ja luovutusrajoitus on ollut myös kaupungin ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry on tehnyt päätöksen toimintansa lopettamisesta vuonna 2010. Alueelle perustettu uusi yhdistys Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry on ilmaissut halukkuutensa ottaa vastaan kesämaja-alueen hallinnon. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on edustaa niitä kesämajojen omistajia, joiden maja sijaitsee Länsiulapanniemellä olevalla kesämaja-alueella ja edistää kesämajatoimintaa alueella. Yhdistyksen jäseniä voivat olla kesämajan em. alueella omistavat eikä säännöissä kielletä tai rajoiteta majan luovuttamista.

Yleisten töiden lautakunnan 26.10.2020 tekemä päätös, joka vastaa keskeisten kysymysten (vuokralainen, majanpidon luovutusoikeus, majojen siirtoasia) osalta lautakunnan 9.3.2010 tekemää päätöstä, lähtee siitä, että alue vuokrataan Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:lle, ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirtymään joutuville osoitetaan uudet majapaikat joko asemakaavamuutoksella tai poikkeuslupamenettelyllä.

Yleisten töiden lautakunnan esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan sopimukset tehtäisiin suoraan sotainvalidien taikka heidän leskiensä kanssa, sekä nyt alueella olevien perikuntien (10 kpl) kanssa. Vuokraus tehtäisiin ilman edelleen luovutusoikeutta. Sopimus sotainvalidien uuden yhdistyksen Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa tehtäisiin vasta siinä vaiheessa, kun majapaikkojen siirtoasia olisi kokonaan saatu ratkaistua vielä siirrettävien noin 26 kesämajan osalta. Esitys perustui ajatukseen, että ennen sotainvalidien alueen vuokraamista uudelle yhdistykselle kaupungin tulee ratkaista Lauttasaaren kesämaja-alueiden asemakaavoista johtuva majojen siirtotarve Särkiniemessä ja Länsiulapanniemessä. Lisäksi osoitettaisiin sotainvalidien kesämaja-alueelta majanpaikkansa luovuttaneille uudet sijaintipaikat oikeudestaan luopuneiden niin halutessa.

Esittelijän kannanotot

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnosta, jonka oikeuspalvelut antoi asian ollessa viimeksi esillä Khssa, ilmenee, että kaupungin tulee toimia yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti sopimuskumppaneitaan (eli kesämajayhdistyksiä) kohtaan. Toisaalta viranomaisen toimintaan liittyvä luottamuksensuojaperiaate edellyttää, että mikäli asemakaavan toteuttamiseksi välttämätöntä majojen siirtoa sotainvalidien alueelle ei nykyiseen tapaan jatketa, asemakaavan toteuttamisen vuoksi muilta kesämaja-alueilta siirtymään joutuville kesämajalaisille on osoitettava uusi mökkipaikka.

Näin ollen, mikäli kesämajojen vuokrasopimus tehdään kesämajayhdistyksen kanssa, on vuokrausehtojen majanpidon luovutusoikeuden osalta oltava samanlainen kuin muillakin alueen yhdistyksillä, ellei yhdistyksen säännöistä muuta johdu. Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta asemakaavan toteuttamiseksi siirtymään joutuville olisi siinä tapauksessa osoitettava majapaikat muulla tavoin kuin sotainvalidien käytöstä poistuvia majapaikkoja luovuttamalla.

Uusien majapaikkojen osoittaminen on, kuten jo Khn esityslistalta 21.6.2010 ilmenee, ongelmallinen asia, koska muiden korvaavien alueiden osoittaminen voi olla vaikeaa.

Rakennusvirasto on Khn 21.6.2010 tekemän päätöksen jälkeen selvittänyt kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kantaa asemakaavan toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen. Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston lausunnot ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).

Rakennusvalvontaviraston mielestä olemassa olevia maja-alueita olisi mahdollista tiivistää vähäisenä poikkeuksena asemakaavaan merkityistä majojen määristä. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukaan kesämaja-alueiden kaavat eivät anna mahdollisuutta tiivistää nykyisiä kesämaja-alueita. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon perusteella kesämaja-alueiden tiivistäminen edellyttäisi asemakaavamuutosta. Uusia paikkoja jouduttaisiin osoittamaan myös niiltä nykyisissä kaavoissa lähivirkistysalueiksi (VL) merkityiltä alueilta, joilla mökkien pitoa ei nykyisen kaavan mukaan sallita. Kaavoitusprosessi on pitkä ja edellyttää tarkkoja selvityksiä mm. alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioon ottamiseksi.

Yleisten töiden lautakunnan päätös noudattaa sinänsä Khn 21.6.2010 palautuspäätöksessään esitettyä ajatusta siitä, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti, ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäväksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka. Esittelijä toteaakin, että oikeudelliselta kannalta yleisten töiden lautakunnan 26.10.2010 tekemän päätöksen muuttamiseen ei ole aihetta. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.

Yleisten töiden lautakunnan esityslistalta ilmenevän esittelijän alkuperäisen ehdotuksen ajatuksena on ollut säilyttää sotainvalidien erityisasema (alhaisempi vuokra ja muita kesämaja-alueita pitempi vuokra-aika), mutta samalla jatkaa asemakaavojen toteuttamista luovuttamalla vapautuvia paikkoja muualta siirtymään joutuville. Rakennusvirasto on arvioinut, että uudelleen sijoitus tulee entistä vaikeammaksi, mikäli nykyinen sotainvalidien alue vuokrataan uudelle kesämajatoimintaa harjoittavalle yhdistykselle ennen muilta alueilta siirtymään joutuvien mökkiläisten asian ratkaisemista.

Esittelijä toteaa, että nykyinen sotainvalidien yhdistys on lopettamassa toimintaansa 2010 lopussa. Sotainvalidien alueen maanvuokrasopimukset ovat vuoden 2009 lopussa päättyneet ja sopimustilanne on avoin. Kaupungilla ei sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti ole velvoitetta vuokrata aluetta uudelle kesämajatoimintaa harjoittavalle yhdistykselle taikka yhdistykselle ylipäätään. Asiassa on mahdollista menetellä myös siten, että vuokrasopimukset tehdään suoraan yksittäisten mökkiläisten kanssa, kuten yleisten töiden lautakunnan esityslistalla ehdotetaan.

Vuokrasopimusten tekeminen suoraan yksittäisten henkilöiden kanssa ei ole vastoin aiemmin edellä mainittua yhdenvertaisuusperiaatetta. Yksittäisten kesämajojen vuokrasopimuksiin on myös mahdollista sisällyttää majanpito-oikeuden edelleen luovutusta koskeva kielto esittelijän alkuperäisen esityksen mukaisesti.

Sen sijaan se, että esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti majapaikat nyt vuokrattaisiin myös alueella oleville perikunnille, olisi tasapuolisuusnäkökulmasta ongelmallista. Tällä hetkellä alueella on edelleen noin 10 perikuntaa, jotka eivät ole kehotuksista huolimatta noudattaneet vuokrasopimuksen määräystä poissiirtymisestä. Nämä perikunnat pääsisivät parempaan asemaan kuin sopimusten määräysten mukaisesti majapaikasta sotainvalidien alueella luopuneet 28 perikuntaa. Esittelijä ei myöskään pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että jo luopuneille tarjottaisiin mahdollisuutta majapaikkaan. Tämä vaikeuttaisi entisestään korvaavien paikkojen löytämistä.

Esittelijä pitää yleisten töiden lautakunnan esittelijän alkuperäistä ehdotusta majapaikkojen vuokraamisesta suoraan sotainvalideille tai heidän leskillensä ilman edelleen luovutusoikeutta tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna, mikäli asiaa tarkastellaan yleiskaavassa ja asemakaavoissa asetettujen tavoitteiden (mm. alueiden yleiseen virkistyskäyttöön saaminen) toteuttamisen kannalta. Em. tavalla meneteltäessä myös sotainvalidien erityisasema, joka on perustunut nimenomaan sotainvalidistatukseen, jatkuisi entisellään.

Mikäli sotainvalidien alue vuokrataan kesämajatoiminnan harjoittamista varten perustetulle uudelle yhdistykselle, on kaupunkisuunnitteluvirastoa syytä kehottaa käynnistämään toimenpiteet asemakaavan muuttamiseksi Lauttasaaren Länsiulapanniemen ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueella.

10.1.2011 pöydälle pantu asia

TERVEYSKESKUKSEN JOHTAJALÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2400

STJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketolan terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virkaan 1.4.2011 lukien 7 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on virkaan otettavan henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle sekä oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Terveyskeskuksen johtajalääkärin viran... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Khs päätti (11.10.2010) myöntää lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Koivuranta-Vaaralle eron terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virasta 1.1.2011 lukien.

Samalla Khs päätti kehottaa terveyskeskusta julistamaan johtajalääkärin viran haettavaksi terveystoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Terveystoimen johtosäännön mukaan kaupunginsairaala on osasto, jonka toimialana on huolehtia somaattisen akuuttisairaanhoidon ja siihen liittyvistä kuntoutuksen palveluista poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikkönä on johtajalääkäri, joka johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Johtajalääkärin kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu lääkäri ja erikoislääkärin oikeudet, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Terveystoimen johtosäännön mukaan osaston päällikön ottaa Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Johtajalääkärin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä ja Suomen Lääkärilehdessä julkaistuin ilmoituksin ja hakuaika päättyi 12.11.2010. Ilmoituksessa todettiin, että hakemus palkkatoivomuksineen osoitetaan terveyslautakunnalle.

Hakijat Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa haki yhteensä 4 henkilöä, joista yksi peruutti myöhemmin hakemuksensa.

Hakijat ovat:

Ketola, Eeva

Lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxxxx, Xxxxx

Lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri, MBA, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxx, Xxxx

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

./. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä 1 ja henkilötietoja sisältävänä se jaetaan paperiversiona.

Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla.

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja haastatteli yhdessä kehittämisjohtajan kanssa hakijat Ketolan ja Xxxxxxxx sekä hakemuksensa peruuttaneen hakijan. Terveyslautakunta haastatteli Ketolan 14.12.2010.

Esittelijä haastatteli Ketolan 17.12.2010.

Ansiovertailu Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kaikki hakijat ovat Suomessa laillistettuja lääkäreitä ja kaikilla on erikoislääkärin oikeudet, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot tältä osin.

Kaikilla hakijoilla on useiden vuosien kokemus erilaisissa terveydenhuollon lääkärin- ja muissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, joten heillä kaikilla on kelpoisuusvaatimuksen mukainen tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon.

Kaikilla hakijoilla on kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot myös tältä osin.

Kaikki hakijat täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset.

Koulutuksellisia ja tieteellisiä ansioita on eniten Xxxxxxxxx, joka on väitellyt ja jolla on myös MBA-tutkinto. Seuraavaksi eniten ko. ansioita on Ketolalla, joka on väitellyt.

Työkokemusta erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä on kaikilla hakijoilla runsaasti: Ketolalla ja Xxxxxxxx yli 15 vuotta, Xxxxxxxxx lähes 15 vuotta.

[Hakijoiden tietoja poistettu] Ketolan työkokemus kliinisissä lääkärintehtävissä on perusterveydenhuollosta terveyskeskuslääkärinä.

[Hakijoiden tietoja poistettu] Ketolan muu työkokemus terveyspalveluorganisaation tehtävistä on lähes kokonaan terveyskeskuksen perusterveydenhuollosta.

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

Edellä todetun lisäksi erilaisista terveydenhuollon asiantuntijatehtävistä kokemusta on kaikilla hakijoilla, Xxxxxxxx vähiten. Ketola on toiminut mm. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kehittämistehtävissä preventiohakkeen projektipäällikkönä, hallintoylilääkärinä ja erityissuunnittelijana lähes 3 vuotta, Kuntaliiton LATE-hankkeen asiantuntijalääkärinä noin vuoden ja Duodecimissa noin 7 vuotta käypä hoito-suositusten päätoimittajana sekä sivutoimisesti monissa erilaisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä. [Hakijan tietoja poistettu]

Täytettävänä olevan viran vastuualue huomioon ottaen lisäansioksi on katsottava työkokemuksen myötä saatu perusterveydenhuollon toimialaan perehtyneisyys. Tätä kokemusta on ylivoimaisesti eniten Ketolalla noin 13 vuotta ja siten esittelijä katsoo hänet työkokemuksen kokonaisarvioinnissa hakijoista ansioituneimmaksi.

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

Ketolalla johtamiskokemusta on noin 9 vuotta, joka painottuu hankkeiden ja kehittämisen johtamiseen mutta johon 7 vuoden ajan sisältyy myös yksikön johtajan ja hallinnollisen esimiehen tehtävät. Hakija Ketola on toiminut noin 7 vuotta Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin käypä hoito -suositusten päätoimittajana.

Käypä hoito -suosituksilla tarkoitetaan lääketieteen parhaiden asiantuntijoiden laatimaa, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltua kannanottoa parhaan hoitovaihtoehdon valitsemiseksi. Hoitosuosituksessa esitetään, mitä asioita kannattaa tehdä kyseisen sairauden ehkäisemiseksi ja toteamiseksi sekä potilaan hoitamiseksi ja kuntouttamiseksi. Hoitosuosituksiin on tiivistetty uusin tutkimusnäyttö mahdollisimman helppolukuiseen muotoon, jotta ne palvelisivat terveydenhuollon ammattilaisia käytännön työssä mahdollisimman hyvin. Ennen suosituksen hyväksymistä ehdotus käy laajalla lausuntokierroksella terveyskeskusten ja sairaaloiden lisäksi mm. potilasjärjestöissä. Käypä hoito -suositusten tavoitteena on potilaan mahdollisimman hyvä hoito ja lääketieteellisesti perusteettomien hoitokäytäntöjen vähentäminen.

Käypä hoito on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen hanke. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Suomen Hammaslääkäriseura, kansanterveys- ja potilasjärjestöjä, sairaanhoitopiirit sekä terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finnohta.

Johtajalääkärin viran hakijoiden ansioita vertailtaessa on otettava huomioon myös virkaan kuuluva tehtävä vastata terveyskeskuksen organisaatiossa sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitokokonaisuuden ”solmukohdassa” toimivan kaupunginsairaalan toimintakokonaisuudesta. Kaupunginsairaalan toiminnan menestyksen keskeisiä edellytyksiä on onnistuminen näiden monitoimijaisten prosessien ja hoitokokonaisuuksien kehittämisessä ja johtamisessa.

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

Ketolalla on käypä hoito -suositusten päätoimittajana ja yksikön johtajana ollut ainutlaatuinen näköalapaikka Suomen terveydenhuollon hoitokäytäntöihin ja niiden kehittämiseen sekä mahdollisuus työskennellä maamme parhaiden lääketieteen kliinisten asiantuntijoiden kanssa. Käypä hoito -suositukset ovat perusta laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia Helsinkiin ja HUS-alueelle. Hoitosuositusten toimeenpano on keskeinen terveydenhuollon haaste ja Ketolan syvällinen asiaan perehtyminen antaa hänelle huomattavan edun muihin hakijoihin verrattuna viedä Helsingin kaupunginsairaala uuteen laadulliseen vaiheeseen. Ketola on mm. kirjoittanut yhdessä muutamien muiden asiantuntijoiden kanssa oppaan hoitoketjujen laatimiseen ja toimeenpanoon.

Siten Ketolalla on työkokemuksensa perusteella erinomaiset ja hakijoista selkeästi parhaat valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen.

Esittelijän katsoo, että hakuasiakirjoista ilmenevien tietojen, esityslistalla selostetun hakijoiden ansiovertailun, Ketolan toiminnasta terveyskeskuksen tehtävissä aiemmin saadun kokemuksen ja siinä osoitetun sekä haastattelussa Ketolan henkilökohtaisista ominaisuuksista saadun näkemyksen perusteella Ketola nousee kokonaistarkastelussa hakijoista ansioituneimmaksi.

Terveyslautakunta Terveyslautakunta päätti (14.12.2010) äänin 6 - 2 vastoin esittelijän ehdotusta, että lausuntoa hakijoista ei anneta ja että lautakunta esittää Khlle avoinna olevan johtajalääkärin (kaupunginsairaala-osaston osastopäällikkö) viran julistamista uudelleen haettavaksi hakijoiden vähäisen määrän ja palkan huonon kilpailukyvyn vuoksi. Lautakunnan esittelijä ehdotti, että Khlle esitetään viran täyttämistä päätösehdotuksen mukaisesti.

./. Lautakunnan päätös ja toimitetut äänestykset sisältyvät esityslistan liitteenä 2 olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä toteaa, että hakija Ketola täyttää viran kelpoisuusvaatimukset, hänellä on työkokemuksensa ja haastattelussa saadun näkemyksen perusteella erinomaiset valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen.

Virka julistettiin haettavaksi siten, että hakija voi esittää palkkatoivomuksensa. Terveyskeskuksen toimitusjohtaja on konsultoinut palkka-asiassa kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajaa, jonka mukaan kaupungin henkilöstöpoliittisen linjan mukaisesti johtajalääkärin viran enimmäispalkka on 7 100 euroa kuukaudessa. Hakija Ketola on ilmoittanut hyväksyvänsä estetyn kokonaispalkkauksen.

Hakuprosessin aikana hakijat ovat esittäneet sellaisia palkka- tai työaikatoivomuksia, jotka eivät sovi Helsingin kaupungin virka- ja palkkakehykseen. Esittelijä katsoo, että viran julistamiseksi uudelleen haettavaksi ei ole perusteita ja esittää päätösehdotuksen mukaisesti hakijoista ansioituneimman Eeva Ketolan valitsemista.

Terveystiedot Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on Khn samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen,

kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

LAUSUNTO EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE HENKILÖSTÖKESKUKSEN OHJEESTA TUPAKOINNIN KIELTÄMISESTÄ TYÖAIKANA

Khs 2010-280

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 2.6.2010 kieltänyt Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakoinnin työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 7.6.2010 kehottanut henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työpaikalla. Henkilöstökeskus on antanut 21.6.2010 ohjeen tupakoimattomuuden tukemisesta ja tupakoinnista työaikana.

Henkilöstökeskuksen ohjeesta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelussa väitetään, että ohje ei vastaa valtuuston päätöstä ja että työnantaja on ylittänyt direktio-oikeutensa.

Sääntely Lakisääteisistä päivittäisistä lepoajoista säädetään työaikalain 28 §:ssä. Sen 1 momentti kuuluu seuraavasti: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.”

Kunnallisen henkilöstön päivittäisistä lepoajoista on sovittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja vastaavasti tuntipalkkaisen henkilöstön osalta tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa (TTES). KVTES 3 luvun 27 §:n 1 momentissa todetaan muun muassa: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan/työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.”... ”Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana.”

TTES 19 §:ssä todetaan, että ”Työntekijälle on annettava päivittäin työpäivän keskivaiheille sijoittuva 1 tunnin tai paikallisesti sopien vähintään puolen tunnin pituinen lepo- tai ruokailutauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.”

KVTES 3 luvun 28 §:n mukaan Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille.

TTES 19 §:n mukaan ”Työntekijälle annetaan säännöllisenä työaikana kaksi 15 minuutin pituista lepo- tai kahvitaukoa ja ne sijoitetaan aamu- ja iltapäivän keskivaiheille.”…” Tauot luetaan työaikaan kuuluviksi ja ne sisältävät myös matkoihin kuluvat ajat.”

Työaikalain säännökset ja virka- ja työehtosopimusten määräykset lepotauoista poikkeavat toisistaan siten, että työaikalaissa ei ole mainintaa kahvitauosta lakisääteisenä lepotaukona.

Työsopimussuhteessa olevien osalta työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus perustuu työsopimuslain 1 luvun 1 §:ään ja 3 luvun 1 §:ään. Ensin mainitussa säännöksessä määritellään työsopimuksen perustunnusmerkit. Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Toisena mainitussa säännöksessä todetaan, että työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Viranhaltijan osalta direktio-oikeus perustuu kunnallisen viranhaltijalain 4 luvun 17 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ”Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.”

Työnantajalla on direktio-oikeutensa perusteella oikeus antaa määräyksiä työn suoritustavasta, laadusta, laajuudesta, ajasta ja paikasta sekä työajan tehokkaasta käytöstä. Työaikana henkilöstö on työnantajan johdon ja valvonnan alaisena ja velvollinen noudattamaan kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvää tehokkaan työajan käytön periaatetta.

Kaupunginvaltuuston päätöksen ja henkilöstökeskuksen ohjeen yhdenmukaisuus

Kaupunginhallituksen valtuustolle antamaan päätösehdotukseen tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman jatkotoimenpiteistä sisältyi seuraava tupakointikieltoa koskeva muotoilu: ”Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja silloin, kun niitä ei lasketa työajaksi.”

Kaupunginvaltuuston 2.6.2010 kokouksen pöytäkirjasta ja keskustelupöytäkirjasta ilmenevin tavoin ehdotus oli laajan keskustelun kohteena. Keskustelun aikana tehtiin vastaehdotus, joka kuului seuraavasti: ”Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi vastaehdotuksen äänin 37–44.

Tupakointikieltoa koskevassa asiassa on syntynyt toisistaan poikkeavia tulkintoja siitä, miten käsite ”lakisääteinen lepotauko” tulisi kaupunginvaltuuston päätöksessä ymmärtää.

Suppeamman, sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan lakisääteinen lepotauko on ymmärrettävä vain lakiin perustuvaksi ruokailutauoksi, mutta ei virka- tai työehtosopimukseen perustuvaksi kahvitauoksi.

Laajemman, yleiskielisen tulkinnan mukaan lakisääteinen lepotauko tarkoittaa paitsi ruokailutaukoa, myös virka- ja työehtosopimuslainsäädännön mukaiseen ja työmarkkinaosapuolien neuvottelemaan virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa kahvitaukoa.

Sanamuodon mukaista tulkintatapaa rasittaa jossain määrin se, että tällä tavoin tulkittaessa kaupunginvaltuuston äänestyksen kohteena olleilla kaupunginhallituksen päätösehdotuksella ja valtuustossa tehdyllä vastaehdotuksella ei ole sisällöllistä eroa. Kaupunginvaltuustossa käytetyistä puheenvuoroista ja äänestystuloksesta voidaankin perustellusti tehdä myös se johtopäätös, että valtuuston enemmistön tahto on ollut, että Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana, muttei kuitenkaan työpäivään kuuluvien taukojen aikana. Tämä johtopäätös olisi yhdenmukainen lakisääteisen lepotauon käsitteen laajemman tulkinnan kanssa.

Henkilöstökeskuksen ohje perustuu kaupunginvaltuuston päätöksessä käytetyn lakisääteisen lepotauon käsitteen sanamuodon mukaiseen tulkintaan ja sen voidaan tässä suppeassa mielessä katsoa vastaavan valtuuston päätöstä.

Työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuus

Kaupunginvaltuustolla ei ole kuntalakiin tai kaupungin johtosääntöön perustuvaa suoranaista tehtävää työnantajan direktio-oikeuden käyttäjänä. Kaupunginvaltuuston edellä tarkoitettua päätöstä onkin pidettävä lähinnä kaupungin ylimmän päätöksentekijän terveys- ja työnantajapoliittisena kannanottona, jonka täytäntöönpano kuuluu kaupungin keskitetyn työnantajatoiminnan alaan. Keskitetystä työnantajatoiminnasta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajisto, joita tässä tehtävässä avustaa henkilöstökeskus.

Valtuuston hyväksymän poliittisen linjauksen toimeenpanemiseksi kaupunginhallitus on kehottanut henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työpaikalla. Henkilöstökeskuksen ohjetta 21.6.2010 (nro 27) tupakoimattomuuden tukemisesta ja tupakoinnista työaikana on siten pidettävä kaupunkityönantajan lakiin perustuvan direktio-oikeuden käyttämisenä koko kaupungin henkilöstöön nähden.

Ohjeen mukaan Savuton Helsinki -ohjelman jatkotoimenpiteenä tupakoimattomuutta edistetään osaltaan siten, että tupakointi ei ole mahdollista työaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikalta ei enää voida poistua työaikana tupakoimaan. Tupakointi on sallittua vain työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana, jolloin työntekijä voi muutoinkin esteettömästi poistua työpaikalta. Edellä mainittu koskee myös ulkotiloissa työskenteleviä työntekijöitä. Ohjeessa todetaan edelleen, että tupakointi kahvitauon aikana ei ole mahdollista, koska kahvitauko luetaan työaikaan eikä sen aikana saa poistua työpaikalta. Tupakoimattomuuden edistämiseen kuuluu, että esimies ei voi antaa lupaa poistua tupakoimaan kulunvalvontaleimauksellakaan.

Työnantajan asettaman tupakointikiellon laillisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä tai ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöä on verrattain vähän. Kuntatyönantajan kannalta keskeisin tätä aihetta koskeva ratkaisu on vuodelta 2004. Tuolloin Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on Paltamon kuntaa koskeneessa ratkaisussaan 890/4/03 todennut, ettei kunnan työnantajana asettama laaja tupakointikielto ollut lain mukainen.

Kyseisessä tapauksessa kunta oli työajan tehokkaaseen käyttöön vedoten kieltänyt terveyskeskuksessa ja sen lähialueella työssä olevien henkilöiden tupakoinnin työaikana kokonaan. Kielto koski myös työaikaan luettavia päivittäisiä lepoaikoja eli ruoka- ja kahvitaukoja, jotka olivat apulaisoikeusasiamiehen mukaan joka tapauksessa pois tehokkaasta työajasta. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan tupakoinnin kieltäminen työaikaan luettavina lepoaikoina merkitsi sitä, että kuntatyönantaja oli tosiasiassa päättänyt yksilön itsemääräämisoikeuteen ja tahdonvapauteen kuuluvasta käyttäytymisestä ilman lakiin nojautuvaa perustetta, eikä työajan tehokkaasta käytöstä.

Apulaisoikeusasiamies on siten katsonut, että tauko on lähtökohtaisesti tehotonta työaikaa, vaikka se luettaisiinkin työaikaan. Näin ollen työnantaja ei hänen mukaansa myöskään voi perustella työaikaan kuuluvan tauon tupakointikieltoa sillä, että työn tehokkuus kärsii. Työnantajan direktio-oikeus ei ulotu sellaisten määräysten antamiseen, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on siten omaksuttu yksilön itsemääräämisoikeutta painottava kanta, jonka mukaan tupakointia ei saa kieltää työaikaan kuuluvan kahvitauon aikana. Koska työpaikan sisätiloissa tupakointi on suoraan tupakkalain nojalla kielletty, apulaisoikeusasiamiehen kannasta seuraa ristiriita kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisen työntekijän työpaikalta poistumiskiellon kanssa.

Ristiriita voitaisiin periaatteessa ratkaista siten, että työntekijän poistuminen työpaikaltaan ulos tupakoimaan sallitaan jatkossa myös työaikaan kuuluvan tauon aikana. Näin toimittaessa olisi yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta välttämätöntä, että työntekijän poistuminen työpaikalta työaikaan kuuluvan tauon aikana sallitaan muissakin asioissa. Käytännössä kahvitauko rinnastuisi silloin työaikaan kuulumattomaan lepotaukoon. Myös työajan käytön seurannalta vaadittaisiin nykyistä enemmän.

Henkilöstökeskuksen ohjeessa todetaan tupakointikiellon koskevan myös ulkona työskenteleviä kaupungin työntekijöitä. Tätä kantaa voidaan pitää jossain määrin ongelmallisena siitä näkökulmasta, että ulkotöistä tauolla olevan henkilön ei välttämättä tarvitse poistua mihinkään voidakseen tupakoida tupakkalain säännösten sallimassa paikassa. Sitä, että henkilö, jonka työpaikka on ulkona, ei pelkästään tämän vuoksi saisi tupakoida ulkona, ei voitane pitää sen enempää henkilön itsemääräämisoikeuden kuin sääntelyn suhteellisuusperiaatteenkaan mukaisena.

Kaupungin ulkotyöntekijöiden tupakointikieltoa voidaan osaltaan kenties perustella imagollisilla syillä. Kaupunki noudattaa Savuton työpaikka -periaatetta ja kaupungin virka- tai työpukua käyttävän henkilöstön tupakointi ulkona työn lomassa pidettävien taukojen aikana ei sovi kaupungin työnantajakuvaan. Kyseessä on tältä osin rajanveto työntekijän itsemääräämisoikeuden rajoittamisen ja hänen edustamastaan työnantajasta antamansa julkisen kuvan vaalimisen välillä.

Tupakoinnin salliminen työaikaan kuuluvilla tauoilla yhtäältä vastaisi sitä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussaan esittämää havaintoa, että työnantaja ei voi antaa työntekijälle määräyksiä, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta. Toisaalta se olisi vastoin voimassa olevia kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sekä Savuton työpaikka –periaatteen tavoitteita.

Henkilöstökeskuksen ohje on siis edellä kuvatuin tavoin jossakin määrin ongelmallinen laillisuusvalvojan aiemmin vastaavassa asiassa omaksuman perusoikeustulkinnan kanssa. Ohjeen onkin katsottava perustuvan vakiintuneeseen kunnallisen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaiseen käsitykseen työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuudesta. Tässä jälkimmäisessä mielessä kyse ei ole ollut työnantajan direktio-oikeuden ylittämisestä.

Lopuksi Voimassa olevat kunnalliset virka- ja työehtosopimukset perustuvat työehtosopimuslainsäädäntöön ja työmarkkinaosapuolten pitkän ajan kuluessa saavuttamaan yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijän keskinäisistä suhteista työelämässä. Lainsäätäjän kanta tupakointiin haitallisena ja terveyspoliittisesti ei-toivottuna käyttäytymisenä puolestaan sisältyy tupakkalakiin. Täsmällistä laintasoista sääntelyä työnantajan asettamista tupakointikielloista tai tupakoitsijoiden kohtelusta työntekijöinä tai työnhakijoina ei sen sijaan ole olemassa, vaikka tälle edellä todettujen seikkojen valossa olisi ilmeinen tarve.

Sama ilmenee myös edellä mainitusta Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta, jossa todetaan, että ko. kysymyksistä olisi tärkeää säätää selvästi laissa. Koska työntekijää koskeviin tupakointikieltotilanteisiin liittyy edellä kuvatuin tavoin osin hankalastikin hallittavia näkökulmia, tätä apulaisoikeusasiamiehen kannanottoa voidaan pitää kannatettavana.

Pöytäkirjanote eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle henkilöstökeskuksen ohjeesta...-päätöshistoria
	Liite 2	Eduskunnan apualaisoikeusasiamiehen lausuntopyyntö ja Xxx Xxxxx Xxxxxxxx kantelu
	Liite 3	Henkilöstökeskuksen ohje 21.6.2010; Tupakoimattomuuden tukeminen ja tupakointi työaikana

ESITTELIJÄ Ehdotus kaupunginhallituksen lausunnoksi on valmisteltu henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden yhteistyönä.

10.1.2011 pöydälle pantu asia

PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN SUUR-HELSINGIN GOLF OY:N KANSSA LUUKIN GOLFKENTTÄALUEESTA

Khs 2010-2292

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Suur-Helsingin Golf Oy:lle Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta RNro 49-430-1-130 liitekarttaan merkityn, noin 31,56 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2034 väliseksi ajaksi seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra on 23 550,00 euroa. Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 1 361,30 euron suuruista perusvuosivuokraa.

2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, Suur-Helsingin Golf Oy:lle (Rinnekodintie 29, 02980 Espoo), liikuntavirastolle (ulkoliikuntaosasto/hallinto, PL 4860).

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen... -päätöshistoria
	Liite 2	Kartta vuokra-alueesta
	Liite 3	Vuokrasopimusluonnos

ESITTELIJÄ Liikuntalautakunta esittää, että Suur-Helsingin Golf Oy:lle vuokrataan Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta noin 31,56 hehtaarin suuruinen alue golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2034 väliseksi ajaksi.

./. Lautakunnan esitys kokonaisuudessaan sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

Vuokrasopimuksista

Suur-Helsingin Golf Oy:n ja liikuntalautakunnan välillä on voimassa Luukin golfkenttäaluetta koskeva pitkäaikainen maanvuokrasopimus, joka on alkanut 1.1.1986. Sopimusta on viimeksi muutettu vuonna 1992, jolloin alkuperäinen vuokra-alue ja siihen tehdyt laajennukset yhdistettiin yhdeksi sopimukseksi. Vuokrattu alue käsittää noin 27 hehtaarin alueen, joka on vuokrattu käytettäväksi golfkenttänä ja golfia palvelevien rakennusten rakennusalueena.

Lisäksi Suur-Helsingin Golf Oy:lle on vuonna 2008 vuokrattu golfkenttäalueen länsireunassa kulkevan Klockarsintien varrelta noin 2 500 m²:n suuruinen varikkoalue.

Molemmat vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2010.

Suur-Helsingin Golf Oy on vuokrannut osan Luukin golfkenttäalueesta yksityiseltä maanomistajalta. Alueen suuruus on 8,7 hehtaaria.

Suur-Helsingin Golf Oy:llä on Espoossa lisäksi Lakiston golfkenttäalue, jonka yhtiö on vuokrannut Rinnekotisäätiöltä sekä siihen liittyvän pienen lisäalueen aikoinaan Diakonissalaitokselta. Lisäalue (0,99 ha) siirtyi maanvaihtojen yhteydessä Helsingin kaupungille ja liikuntalautakunnan hallintaan.

Kaavatilanne

Alueen yleiskaava (Espoo: Pohjoisosien yleiskaava osa I) on tullut voimaan 16.8.2006. Yleiskaavassa alue on virkistysaluetta, jolla sallitaan mm. urheilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja kenttien rakentaminen.

Sisäistä vuokrausta koskeva kiinteistölautakunnan päätös

Golfkenttä sisältyy tällä hetkellä Luukin ulkoilualuetta koskevaan sisäiseen maanvuokrasopimukseen, joka päättyy vuoden 2023 lopussa. Kiinteistölautakunta on 30.11.2010 päättänyt, että sisäistä vuokrasopimusta muutetaan niin, että golfkenttä irrotetaan Luukin ulkoilualueesta omaksi vuokrauksekseen siten, että vuokra-aikaa jatketaan vuoden 2034 loppuun saakka ja vuokraa tarkistetaan. Uusi vuokra vuonna 2011 tulee olemaan 40 949 euroa. Tällä hetkellä golfkentän osuus Luukin ulkoilualueen vuokrasta on noin 6 300 euroa.

./. Kiinteistölautakunnan päätös sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

Nykyinen golfkenttäalue

Vuokralaisen ilmoituksen mukaan alueella on seuraavat rakennukset:

- Klubitalo 225 m²

- Caddiemastertoimisto + pukuhuonetilat 200 m²

- Varastovaja 100 m²

- Jätevaja 15 m²

Yhteensä 540 m².

Lähivuosina alueelle on tavoitteena rakentaa uusi huoltorakennus.

Uusi vuokrasopimus

Vuokrattava alue käsittää golfkentän (31,33 ha) ja varikkoalueen (0,23 ha). Vuokra-alueen rajat on tarkistettu ja merkitty esityslistan liitteenä olevaan karttaan.

Vuokrasopimus esitetään tehtäväksi 24 vuodeksi, jolloin uusi vuokra-aika olisi 1.1.2011 – 31.12.2034 ja sopimus päättyisi samaan aikaan kuin muutkin liikuntatoimen tekemät golfkenttäsopimukset. Talvisin alue tulisi olemaan yleisessä virkistyskäytössä.

Vuokran määrittäminen:

Helsingin golfkenttien (Paloheinä, Vuosaari, Tali) vuokrauksissa on käytetty yhtenäistä vuokrahinnoittelua. Elinkustannusindeksin pistelukua 1730 vastaavat hinnat ovat seuraavat:

Maa-alueen osalta vuosivuokra on 0,132 euroa/m². Lisäksi rakennusoikeudesta vuosivuokra on ollut 5,10 euroa/k‑m². Rakennusmaan vuokra sisältää liikuntalautakunnan noudattaman periaatteen, jonka mukaan liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä käyvästä vuokrasta peritään vain 50 %.

Espoon kaupungin viimevuosina sopimissa golfkenttien (Gumböle, Tapiola) vuokrauksissa vuokrataso on ollut noin 0,111 euroa/m²/v.

Luukin golfkentän nykyinen vuonna 1986 määritelty perusvuosivuokra on 150,53 euroa eli vuosivuokra tänä päivänä (ind 1730) on noin 2 600 euroa eli 0,010 euroa/m²/vuosi.

Liikuntaviraston ja vuokralaisen välisten vuokraneuvottelujen tuloksena on päädytty esittämään Luukin golfkenttäalueen uudeksi vuokraksi 0,07 euroa/m²/vuosi ja rakennusoikeuden osalta 2,70 euroa/k‑m²/vuosi. Tällöin kokonaisvuokra muodostuisi seuraavasti:

Maa-alue: 31,56 ha x 0,07 euroa/m²/v = 22 092,00 euroa/vuosi.

Rakennusoikeus: 540 k‑m² x 2,7 euroa/k m²/v = 1 458,00 euroa/vuosi.

Yhteensä 23 550,00 euroa/vuosi.

Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

20.12.2010 ja 10.1.2011 pöydälle pantu asia

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ MERITULLINKATU 12:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1901

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemuksen päätöksen nro 2010-1901/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kruununhaan tontti 14/12)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kruununhaan tontti 14/12)
	Liite 3	Asemapiirros (Kruununhaan tontti 14/12)
	Liite 4	Meritullinkatu 12 asemakaavassa nro 11944
	Liite 5	Havainnekuvat, Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12
	Liite 6	Havainnekuvat ja hissien sijoittuminen, hakijan vastineen liite 3.11.2010
	Liite 7	Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n vastine 3.11.2010
	Liite 8	Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n vastine 21.4.2008
	Liite 9	Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12 pyytää (20.11.2007) poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 14 tontille nro 12 (Meritullinkatu 12).

./. Ympäristökartta, asemapiirros ja asemakaava nro 11944 ovat liitteinä 2-4.

Hakijan tarkoituksena on hissien rakentaminen kolmeen porrashuoneeseen poiketen rakennuskiellosta.

./. Havainnekuvat ovat liitteinä 5 ja 6.

Hakija perustelee hakemustaan esteettömyyden parantamisella taloyhtiössä.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Kaupunginhallitus on 12.5.2008 käsitellyt tontin rakennuskiellon jatkamista ja edellyttänyt kaupunkisuunnitteluviraston selvittävän kesän 2008 aikana hissin rakentamismahdollisuutta siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi rakennusten rungon ulkopuolelle. Tämän vuoksi hallintokeskus on 1.12.2008 palauttanut hakemuksen kaupunkisuunnitteluvirastoon toimenpiteitä varten. Tarkoituksena oli, että asiassa löydettäisiin ratkaisu kaavaprosessin kuluessa.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 11.10.2010 antanut asiassa uuden lausunnon (Liite 9 – päätöshistoria). Lausunto oli esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa samassa kokouksessa, jossa käsiteltiin asemakaavasta 11944 saadut muistutukset ja lausunnot.

Selostus Alueella on voimassa 26.3.1980 vahvistettu asemakaava nro 7949. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (Ak). Tontin rakennusoikeus on 2 700 k-m² ja suurin sallittu kerroslukumäärä on viisi. Tonttia koskee kaavamääräys So: Kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Tontilla sijaitsee rakennusmestari Emil Svenssonin vuonna 1909 suunnittelema pääosin neljä, osittain viisikerroksinen (pohjoissiiven osalta kahdella kerroksella myöhemmin korotettu) myöhäisjugendtyylinen asuinkerrostalo.

Rakennus on kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa (Joakim Hansson, 1991) luokiteltu ylimpään luokkaan kaupunkikuvallisten arvojensa takia.

Kruununhaan porrashuoneinventoinnissa (Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, 2003) taloyhtiön porrashuoneet on luokiteltu kaikkein arvokkaimpaan luokkaan 1+ rakennustaiteellisen ja historiallisen arvonsa sekä autenttisuutensa ja harvinaisuutensa vuoksi. Tontit, joilla sijaitsee vastaavia arvokkaita porrashuoneita, asetettiin vuonna 2004 rakennuskieltoon suojelukaavan valmistelua varten.

Esitys Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet suojelevan asemakaavan nro 11944 hyväksymistä koskien on kaupunginhallituksen kaupunginvaltuuston 19.1.2011 kokoukseen menevien asioiden listalla.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.1.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Saadut lausunnot Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole (11.10.2010) puoltanut poikkeamishakemuksen hyväksymistä lausunnossaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on (7.10.2010) merkinnyt tiedoksi kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon.

Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle 4.11.2010 mennessä.

Hakijan vastine pääpiirteissään

Asunto-osakeyhtiön (3.11.2010) antamassa vastineessa katsotaan edelleen, että suunnitteilla oleva asemakaava ja hissien rakentamisen estäminen rajoittavat yksityisesti omistettujen asuinkerrostalojen mahdollisuuksia kehittää ja kunnostaa kiinteistönsä asuinoloja. Lisäksi hakija katsoo, että hissien rakentaminen parantaa rakennuksen esteettömyyttä ja toiminnallisuutta.

Hakija toteaa vastineessaan, että ehdotus hissien rakentamisesta asunnoista lohkaistaviin tiloihin ei ole saanut asukkaiden hyväksyntää. Myöskään hissien rakentaminen rakennuksen sisäpihalle hissitorneihin ei ole hakijan mukaan mahdollista kaupunkikuvallisista ja rakennusteknisistä syistä johtuen. Sen sijaan hakija katsoo, että taloyhtiön kannalta paras ja toimivin ratkaisu on rakentaa hissit taloyhtiön jokaiseen kolmeen porrashuoneeseen porrassyöksyjen väliin.

Hakija vetoaa etenkin siihen, että rakennuksen alkuperäinen suunnittelija oli piirtänyt myöhemmin porrashuoneiden hissit, joita ei kuitenkaan toteutettu.

./. Vastine kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä 7.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotus nro 11944, jossa suojellaan Kruununhaan 9 tontin asuinrakennusten arvokkaat porrashuoneet ja esitetään hissien rakentamismahdollisuus kuhunkin taloon, on valmistunut. Valmistelusta tiedotettiin taloyhtiöitä 22.12.2008 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotusta koskevat vastineet, muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.10.2010.

Asunto Osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n kiinteistö on asemakaavan muutosehdotuksessa suojeltu voimassa olevaa kaavamääräystä tarkemmin merkinnällä sr-1. Sen mukaan rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa ei saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden porrashuoneiden historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Suojelumääräys koskee Meritullinkatu 12:n kaikkia porrashuoneita. Hissin rakentaminen sallitaan rungon ulkopuolelle sisäpihan puolelle tai porrashuoneen viereiseen asuin- tai aputilaan.

Haettu toimenpide on siten asemakaavan muutosehdotuksen rakennuksen suojelua ja hissien rakentamista koskevien määräysten vastainen.

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi poikkeamista asemakaavan laadinnan turvaamiseksi annetusta rakennuskiellosta ei voida myöntää.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Esittelijä esittää, että hakemus hylätään.



Kokousaika	17.1.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali