1061 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Krohnin (varalla Pajamäki) ja Ylikahrin (varalla Asko-Seljavaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1062 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1063 - 1067 §

Kaupunginvaltuuston 20.10.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Rakennus- ja ympäristötoimi

1063 §

Siilitien metroaseman muutostyön hankesuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1064 §

Kaupungin omistamien aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistäminen ja tehokkaampi hallinto

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1065 §

Svenska normallyceumin perusparannuksen toisen vaiheen hankesuunnitelma

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1066 §

Pakilan tontin 34169/16 asemakaavan muuttaminen (nro 11969)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1067 §

Vuosaaren kortteleiden nro 54354 - 54356 sekä tonttien 54240/13 ja 14 ja 54241/4 - 8 ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen (Ramsinkannas) ja virkistysalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11880)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1068 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE MAAPERÄN PUHDISTAMISEEN JA PUTKISIIRTOIHIN ARABIANRANNASSA, VIIKINMÄESSÄ, KALASATAMASSA JA HAAGASSA

Khs 2010-1621

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

500 000 euroa Arabianrannan tonttien maaperän puhdistamiseen ja

430 000 euroa Haagan asemakaavassa puistoalueelle muodostettujen tonttien putkisiirtoihin ja

300 000 euroa Viikinmäen entisen ampumaradan alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja

alakohdalta 8 01 02 16, Viikinmäen maaperän kunnostus,

600 000 euroa Viikinmäen entisen ampumaradan alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja

alakohdalta 8 01 02 17, Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus,

970 000 euroa Kalasataman korttelialueiden pilaantuneen maaperän puhdistukseen

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle (Katarina Kurenlahti), taloushallintopalvelu-liikelaitokselle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1069 §

OIKAISUVAATIMUS XXX XXXXX XXXXXXXX KUOLINPESÄN VAHINGONKORVAUSVAATIMUKSEEN

Khs 2010-622

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuspalvelujen lausuntoihin (4.5.2010 ja 5.8.2010) viitaten hylätä Xxx Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesän oikaisuvaatimuksen vs. hallintojohtajan (12.5.2010) tekemästä päätöksestä § 21, jolla hylättiin Xxx Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesän vahingonkorvausvaatimus.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx valitusosoituksin sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asiat 5 ja 6 esityslistan viimeisinä asioina.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-5 (Liitteet 3-5 Salassa pidettäviä JulkL 24 § 1 mom. 23-k.)

1070 §

OSALLISTUMINEN UUDENMAAN MAAKUNTAPARLAMENTTIIN 17.-19.11.2010

Khs 2010-1651

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1071 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 27.9.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia 28.9.2010

- Helsingin Satama 28.9.2010

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1072 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1073 §

LAUSUNTO TYÖRYHMÄN ESITYKSESTÄ "RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN AVAAMINEN KILPAILULLE: EDELLYTYKSET JA ETENEMISPOLKU"

Khs 2010-1110

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1074 §

VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA

Khs 2010-1691

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen terveystarkastajan viran (vakanssinumero 128018) nimikkeen terveysinsinööriksi 1.12.2010 alkaen.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1075 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 38 ja 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta	21.9.2010
yleisten töiden lautakunnalle	28.9.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

1076 §

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN PÄIVÄHOITOTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISTUKIKOKEILUN TULOKSET

Khs 2009-2396

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1077 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta	28.9.2010
terveyslautakunta	28.9.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1078 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE LÄNSI-HELSINGIN LUKIOTA KOSKEVAN KAUPUNGINVALTUUSTON TEKEMÄN LAKKAUTTAMISPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA TEHDYISTÄ KUNNALLISVALITUKSISTA

Khs 2010-841

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Yhteenveto Xxxxx Xxxxxxx kunnallisvalitus täydennyksineen tulisi jättää tutkimatta. Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx yhdessä tekemä valitus tulisi Xxxxxx osalta jättää tutkimatta, mutta tutkia Xxxxxxxxxxx osalta. Xxxx Xxxxxxx-xxx ja Katri Xxxxxxx valitukset tulisi tutkia.

Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle tai kieltämiselle ei ole perusteita.

Kunnallisvalitukset tulisi hylätä. Asian käsittelyssä ei ole tapahtunut kuntalain 90 §:ssä tarkoitettua virhettä.

Johdanto Helsingin kaupunginvaltuusto on 2.6.2010 (145 §) päättänyt lakkauttaa Länsi-Helsingin lukion. Päätös perustuu opetuslautakunnan esitykseen 13.4.2010 (81 §). Opetuslautakunnan esitys puolestaan pohjautuu lautakunnan palveluverkkoa koskevaan lausuntoon 23.3.2010 (53 §) sekä lautakunnan 15.4.2008 (75 §) hyväksymiin kouluverkon kehittämistavoitteisiin.

Lakkauttamispäätöksestä on tehty neljä perusteluiltaan samansisältöistä kunnallisvalitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Koska valitukset ovat samansisältöisiä, käsitellään niitä tässä lausunnossa yhdessä.

Valittajina ovat: ensimmäisessä valituksessa xxxxxx xxxxxx Xxxxx Xxx-xx (Helsingin hallinto-oikeuden dnro 04693/10/2299), toisessa xxxxxx xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx ja xxxxxx Xxxxx yhdessä (dnro 04694/10/2299), kolmannessa ylioppilas Xxxx Xxxxxxxxxx (dnro 04696/10/2299) ja neljännessä lukion opettaja Xxxxx Xxxxxxx (dnro 04843/10/2299).

Valituksissa pyydetään hallinto-oikeutta kumoamaan Länsi-Helsingin lukiota koskeva lakkauttamispäätös ja palauttamaan asia kaupunginvaltuustolle uudelleen valmisteltavaksi ja päätettäväksi sen sisältöisenä, ettei lukiolaisten oikeusintressiä tarpeettomasti loukata. Perusteina vaatimukselleen valittajat esittävät seuraavaa:

1. Päätöksen tiedoksi antamisessa asianosaiseksi katsottavalle Länsi-Helsingin lukiolle on jätetty noudattamatta hallintolaissa määrättyä päätöksen tiedoksiantomenettelyä.

2. Päätöksenteossa ja sen valmistelussa on jätetty noudattamatta hallintolakia, hyvää hallintotapaa sekä hallinnossa noudatettavia yleisiä oikeusperiaatteita, kuten kuulemisvelvollisuutta, yhdenvertaisuusperiaatetta, objektiviteettiperiaatetta ja tarkoitussidonnaisuusperiaatetta.

3. Päätös loukkaa merkittävällä tavalla vuonna 2010–2013 Länsi-Helsingin lukiossa opiskelevien lukiolaisten oikeussuojaa, loukkaa suhteellisuusperiaatetta ja on sen vuoksi oikeudenvastainen.

Xxxxx Xxxxxx on myöhemmin täydentänyt kunnallisvalitustaan pyytäen hallinto-oikeutta kieltämään tai keskeyttämään kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kunnallisvalituksen käsittelyn ajaksi.

Valitusoikeus Kunnallisvalituksen voi kuntalain (365/1995) 92 §:n mukaan tehdä joko asianosainen tai kunnan jäsen. Asianosaisella tarkoitetaan sitä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Xxxxx Xxxxxx katsoo valituksessaan, että Länsi-Helsingin lukio on tulkittava asiassa asianosaiseksi ja että lukiota edustavat rehtori ja johtokunta.

Länsi-Helsingin lukio on Helsingin kaupungin opetustoimeen kuuluva oppilaitos. Länsi-Helsingin lukio on siten osa Helsingin kaupunkia eikä se ole itsenäinen oikeussubjekti, joten sillä ei ole asianosaiskelpoisuutta.

Kunnan toimielimellä ei muutenkaan ole oikeutta hakea muutosta kunnan muiden viranomaisten tekemiin päätöksiin. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa valitusoikeus on laissa erikseen määrätty kunnan viranomaiselle tai valitusoikeus perustuu viranomaisen erityiseen valvontatehtävään tai kunnan asianosaisasemaan.[1] Tässä asiassa ei ole kyse tällaisesta poikkeustapauksesta. Länsi-Helsingin lukiolla ei siten ole asiassa valitusoikeutta.

Jos kunnalla on valitusoikeus, sitä edustaa ja sen puolesta puhevaltaa käyttää kunnanhallitus (tässä tapauksessa kaupunginhallitus), jollei johtosäännössä ole toisin määrätty (kuntalaki 23 §). Lukion rehtori on opetusviraston päällikön ja osaston päällikön alainen viranhaltija. Lukion johtokunta on opetuslautakunnan alainen toimielin. Rehtorin ja johtokunnan, kuten muidenkin kunnallisten viranomaisten ja viranhaltijoiden, tehtävistä voidaan kuntalain 16 §:n mukaan määrätä johtosäännöin.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 6 ja 8 §:ssä on säädetty johtokunnan ja 23 §:ssä lukion rehtorin tehtävistä. Rehtorin tehtäviin kuuluu johtosäännön mukaan opetustoiminnan järjestämiseen liittyviä tehtäviä, kuten todistusten myöntäminen, oppilaisiin liittyvät kurinpitotoimet ja erilaisten lupien myöntäminen oppilaille. Lukiolain (629/1998) 30 §:n 1 momentin mukaan rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta. Johtokunnan tehtäviin kuuluu johtosäännön mukaan oppilaitoksen antaman opetuksen ja kasvatuksen kehittämiseen ja tukemiseen sekä koulun ja oppilaitoksen ja yhteiskunnan välisen yhteistyön edistämiseen liittyviä tehtäviä. Näitä ovat lukioissa muun muassa järjestyssääntöjen, opetussuunnitelmien ja talousarvion käyttösuunnitelmien hyväksyminen.

Rehtorin tai johtokunnan tehtäviin ei siis kuulu lukion edustaminen lukioon liittyvissä muutoksenhakuasioissa. Kuten edellä on todettu, ei lukiolla ole tässä asiassa valitusoikeutta, joten tämä ei olisi muutoinkaan mahdollista.

Kunnallisvalituksen voi tehdä myös kunnan jäsen. Xxxxxx Xxxxx Xxxxx ei valituksessa ja väestötietojärjestelmässä olevien osoitetietojen mukaan asu Helsingissä. Näin ollen hänellä ei ole asiassa valitusoikeutta myöskään kunnan jäsenenä. Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx sen sijaan asuvat Helsingissä. Heillä on siten asiassa valitusoikeus kunnan jäseninä.

Xxxxx Xxxxxx kunnallisvalitus täydennyksineen tulisi jättää tutkimatta, koska hän ei ole asiassa asianosainen eikä myöskään kunnan jäsen. Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx yhdessä tekemä valitus tulisi Xxx-xxx osalta jättää tutkimatta, mutta Xxxxxxxxxx osalta tutkia, koska hänellä on asiassa valitusoikeus kunnan jäsenenä. Xxxx Xxxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx valitukset tulisi tutkia, koska sekä Xxxxxxxxxx että Xxx-xxxxx on asiassa valitusoikeus kunnan jäsenenä.

Täytäntöönpano Kuntalain 98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon voidaan siis ryhtyä valituksesta huolimatta. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Länsi-Helsingin lukio on päätetty lakkauttaa 1.8.2013 alkaen. Sitä ennen tehtävät, päätöksen täytäntöönpanoon liittyvät toimet ovat luonteeltaan valmistelevia. Täytäntöönpanoon ryhtyminen ei siten johda tilanteeseen, jossa valitus kävisi sen vuoksi hyödyttämäksi. Täytäntöönpanokielto olisi siten perusteeton.

Valitusten perusteet Kuntalain 90 §:n mukaan kunnallisvalituksen voi tehdä seuraavilla perusteilla:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Kunnallisvalitus voidaan tehdä siis vain sillä perusteella, että päätös on jollakin tavalla lainvastainen. Sitä ei sen sijaan voida tehdä sillä perusteella, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen.

Valituksissa esitetyt perusteet ovat kuntalain 90 §:n mukaisia (päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätös on muuten lainvastainen). Valitukset voidaan näin ollen tutkia.

Päätöksen tiedoksianto

Valituksissa katsotaan, että Helsingin opetuslautakunnan ja kaupunginvaltuuston olisi tullut lähettää Länsi-Helsingin lukion lakkauttamista koskeva päätöksensä tiedoksi Länsi-Helsingin lukiolle.

Kuten edellä on todettu, Länsi-Helsingin lukio ei ole asiassa asianosainen. Toisin kuin valituksissa sivulla 2 on väitetty, ei myöskään se, että lukion johtokunnalta on pyydetty lausuntoa koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisesta vuosina 2010–2013, tee lukiosta asianosaista.

Valituksissa katsotaan myös, että Länsi-Helsingin lukiolle olisi tullut varata oikeus valitukseen jo kaupunginvaltuuston päätöstä edeltävään opetuslautakunnan päätökseen ja kaupunginhallituksen päätökseen.

Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä kunnallisvalitusta. Valituksen saa tehdä siis vain päätöksestä, jolla asia on lopullisesti ratkaistu kunnassa.

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 11 kohdan mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Asiassa voi siis lopullisen päätöksen tehdä vain valtuusto. Näin ollen valitusoikeus on kaupunginvaltuuston päätöksestä, ei sitä edeltävistä kaupunginhallituksen ja opetuslautakunnan päätöksistä, jotka ovat asian valmistelua. Kuten edellä on todettu, ei Länsi-Helsingin lukiolla ole asiassa muutoinkaan valitusoikeutta.

Väitteet virheistä päätöksen tiedoksiannossa ovat siten perusteettomia.

Kuulemisvelvollisuuden laiminlyöminen

Valituksissa katsotaan, että Länsi-Helsingin lukion lakkauttamisesta ei ole kuultu asianosaisia Länsi-Helsingin lukiota, sen rehtoria ja johtokuntaa. Kuten edellä on todettu, eivät lukio, sen rehtori tai johtokunta ole asiassa asianosaisia. Kuulemisvelvollisuus ei siten koske näitä tahoja, eikä niiltä tarvitse pyytää lausuntoa.

Lausuntoa voidaan kuitenkin pyytää myös sellaisilta tahoilta, jotka eivät ole asianosaisia. Näin on toimittu tässä tapauksessa, kun lukioilta on pyydetty lausunnot kouluverkoston tarkistamisesta. Kuuleminen ei kuitenkaan tee lukiosta asianosaista.

Valituksissa väitetään, että oppilaitoksen yhdistäminen ja lakkauttaminen ovat kaksi eri asiaa. Käytännössä myös lukion yhdistäminen toiseen tarkoittaa ensimmäisen oppilaitoksen lakkauttamista ja sen toiminnan jatkumista osana toista oppilaitosta. Kuten valituksissakin todetaan (s. 4), opetusviraston oppilaitoksille lähettämässä ryhmäkirjeessä 202/25.1.2010 kerrottiin, että Länsi-Helsingin lukion yhdistyessä Alppilan lukioon toimipaikkana olisi Alppilan koulutalo.

Kuulemisvelvollisuutta ei ole rikottu asiaa valmisteltaessa.

Asian valmistelun julkisuus ja asiasta tiedottaminen

Valituksissa väitetään myös, että asiaa on pyritty valmisteluvaiheessa salaamaan.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, ”julkisuuslaki”) säätää oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista. Lain 1 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain 5 §:ssä on säädetty, millainen asiakirja on lain tarkoittama viranomaisen asiakirja ja sellaisena lähtökohtaisesti julkinen. Pykälässä säädetään myös siitä, mitä ei pidetä viranomaisen asiakirjoina, eikä siten myöskään julkisina. Muun muassa viranomaisen palveluksessa olevan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten, ei pidetä julkisuuslain tarkoittamina asiakirjoina, eivätkä ne siten ole julkisia. Ennen asian käsittelyä viranomaisessa tehdyt, valmisteluun liittyvät asiakirjat eivät siis ole julkisia.

Palveluverkkoesitys julkaistiin sen valmistuttua kokonaisuudessaan 1.12.2009, jolloin opetusvirasto järjesti myös asiasta tiedotustilaisuuden rehtoreille. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja piti 8.12.2009 Länsi-Helsingin lukiossa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, jossa kerrottiin palveluverkkoesityksen perustelut ja asian jatkokäsittelystä. Palveluverkkoesitystä käsiteltiin vielä lukioiden rehtorikokouksessa 21.12. ja kevätlukukaudella 2010 lähes jokaisessa rehtorikokouksessa.

Opetuslautakunnan kokouksessa 13.4.2009 tehdyn päätöksen jälkeen nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Länsi-Helsingin lukiossa 20.4.2009. Tilaisuudessa tiedotettiin päätöksestä, joka koski esitystä lakkauttaa Länsi-Helsingin lukio, ja asian jatkokäsittelystä.

Valmistelussa on noudatettu julkisuuslakia. Palveluverkkoesityksestä ja opetuslautakunnan päätöksestä on tiedotettu asianmukaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja objektiviteettiperiaatteen loukkaaminen

Valituksissa katsotaan, että valmisteluasiakirjoissa on kohdeltu lukioita epätasapuolisesti ja näin rikottu yhdenvertaisuusperiaatetta. Valituksissa väitetään lisäksi, että päätösvalmistelussa on jätetty kertomatta Länsi-Helsingin lukion kannalta positiivisia seikkoja ja siten rikottu objektiviteettiperiaatetta. Valituksissa viitataan yhdenvertaisuuslakiin (21/2004) ja hallintolakiin (434/2003).

Yhdenvertaisuuslain soveltamisala on säädetty lain 2 §:ssä. Lukion lakkauttamispäätös ei kuulu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Lain 3 §:ssä on vielä erikseen todettu, ettei lakia sovelleta koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään.

Hallinnon oikeusperiaatteista säädetään hallintolain 6 §:ssä. Säännös perustuu perustuslakiin ja hallinnon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Näillä periaatteilla on ensisijaisesti yksityisen oikeusturvaa ennakollisesti takaava tarkoitus, mutta niillä on myös viranomaistoimintaa yleisesti ohjaava luonne.[2]

Kaikkien lukioiden osalta on selvitetty asiaa valmisteltaessa samat asiat: yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa lukion aloituspaikkoihin, lukioon pääsyn keskiarvoraja, lakisääteinen yhteistyö muiden lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa, kurssitarjonta ja painotukset, ylioppilaskirjoitusten tulokset ja kansainvälinen yhteistyö. Liikenneyhteyksistä on selvitetty sen lukion liikenneyhteydet, johon yhdistetyn lukion toiminta on esitetty siirrettäväksi.

Valituksissa väitetään, että valmisteluasiakirjoissa olisi ollut virheellinen tieto alueen lukioiden määrästä. Tämä ei pidä paikkaansa: palveluverkkoesityksessä on puhuttu Länsi-Helsingistä eikä Läntisestä alueesta, johon valituksissa viitataan. Esityksessä todetaan, että Länsi-Helsingissä on kymmenen lukiota.

Palveluverkkoesitys perustuu vuoden 2009 tietoihin ja tilastoihin. Lisäksi Länsi-Helsingin lukion johtokunnalta, samoin kuin muiden lukioiden johtokunnilta, on pyydetty lausuntoa lukioiden palveluverkosta. Johtokuntien lausunnot on käsitelty opetuslautakunnan palveluverkkoa koskevan lausunnon yhteydessä 23.3.2010 (§ 53). Länsi-Helsingin lukion johtokunnan lausunto on huomioitu yhdenvertaisesti muiden lukioiden johtokuntien lausuntojen kanssa.

Asian käsittelyssä ei ole loukattu yhdenvertaisuus- eikä objektiviteettiperiaatetta.

Tarkoitussidonnaisuuden loukkaaminen

Valituksissa esitetään, että xxxxxx Xxxxx Xxxxxx kohtaan käynnistetyllä varoitusmenettelyllä ja Länsi-Helsingin lukion lakkauttamispäätöksellä olisi yhteys ja lakkauttamispäätös siten loukkaisi tarkoitussidonnaisuuden periaatetta (hallintolaki 6 §).

Länsi-Helsingin lukion lakkauttamispäätös perustuu opetuslautakunnan 15.4.2008 hyväksymiin kouluverkon kehittämistavoitteisiin ja lautakunnan 23.3.2010 antamaan lausuntoon koskien koko kaupungin palveluverkon kehittämistä. Kaupunginhallituksen päätösehdotuksen mukaan Länsi-Helsingin lukion lakkauttamista koskeva ehdotus on tehty perustuen muun muassa lukiokoulutuksen aloituspaikkojen tarpeeseen ja kaupungin väestöennusteeseen sekä lukioihin yhteishaussa lähetettyjen hakemusten määrään suhteessa niiden aloituspaikkoihin. Lukiosuunnittelun lähtökohtana on pidetty elinvoimaisia ja riittävän suuria lukioita, jotta myös tulevaisuudessa lukiokoulutuksessa voidaan turvata laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta.

Tarkoitussidonnaisuuden periaatetta ei ole loukattu.

Päätös loukkaa lukiolaisten oikeussuojaa ja suhteellisuusperiaatetta

Valituksissa katsotaan, että päätös lakkauttaa Länsi-Helsingin lukio sen sijaan, että se olisi yhdistetty toisen lukion kanssa, loukkaa suhteellisuusperiaatetta (hallintolaki 6 §). Valittajien mukaan yhdistämisellä olisi päästy samaan lopputulokseen kuin lakkauttamisella ja tällöin Länsi-Helsingin lukiossa vuosina 2010–2013 opiskelevien oikeussuojan loukkaus olisi ollut tuntuvasti pienempi.

Käytännössä ei ole eroa sillä, lakkautetaanko oppilaitos vai yhdistetäänkö se toiseen lukioon, joka toimii yhdistettyjen lukioiden toimipisteenä. Opiskelijoiden oikeus lukiokoulutukseen turvataan molemmissa tapauksissa. Opetusvirastossa perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella, miten Länsi-Helsingin lukion opiskelijoiden opetus ja kurssitarjonta toteutetaan.

Lukiolain 7 §:n mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukiolain 24 §:n mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Länsi-Helsingin lukio on päätetty lakkauttaa 1.8.2013 lukien. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pääsääntöisesti Länsi-Helsingin lukiossa opiskelun lukuvuonna 2010–2011 tai sitä aiemmin aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa koko lukion oppimäärän kyseisessä lukiossa. Niille kuluvana lukuvuonna Länsi-Helsingin lukiossa aloittaneille, jotka suorittavat lukion neljässä vuodessa, järjestetään 1.8.2013 lukien opiskelupaikka toisesta lukiosta.

Opettajien virat puolestaan ovat kaupunkikohtaisia, eivätkä koulukohtaisia. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan tehtävänä on määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden sekä muiden viranhaltijoiden toimipaikat opetustoimen johtosäännön 19 § 5 kohdan mukaisesti.

Valituksissa tuodaan esiin myös luottamuksensuojaperiaate (hallintolaki 6 §). Valituksissa todetaan, että ”viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia ja turvattava yksityisten perusteltuja odotuksia ja asemaa etenkin suhteessa viranomaistoiminnan odottamattomiin ja yksityisen kannalta haitallisiin tai muuten epäedullisiin muutoksiin”.

Valituksissa ei tarkenneta, mitä luottamuksensuojalla tässä tapauksessa tarkoitetaan. Näin ollen kaupunginhallitus toteaa tämän osalta vain, että lukiolain 3 §:n mukainen lupa myönnetään kunnalle. Kunta saa itse päättää, missä oppilaitoksissa se järjestää lukio-opetusta. Helsingin kaupungin osalta kaupunginvaltuusto on Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 11 kohdan mukaan toimivaltainen päättämään opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Koulujen lakkauttamispäätökset eivät ole mitenkään epätavallisia hallinnollisia päätöksiä.

Suhteellisuusperiaatetta tai luottamuksensuojaperiaatetta ei ole loukattu, kun Länsi-Helsingin lukio on päätetty lakkauttaa. Päätös ei myöskään loukkaa lukion oppilaiden oikeusturvaa.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä lausunnon laatimista ja antamista varten hallintokeskuksen oikeuspalveluille, joka palauttaa hallinto-oikeudelle myös valitusasiakirjat.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

1079 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 39 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	28.9.2010
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	21.9.2010
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	30.9.2010 paitsi § 92
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	21.9.2010
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1080 §

NUORISOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEN § 92 OTTAMINEN KHN KÄSITELTÄVÄKSI

Khs 2010-1794

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti olla ottamatta käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan 30.9.2010 tekemän päätöksen § 92.

Jäsen Moision teki jäsen Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan kaupunginhallitus päättää olla ottamatta käsiteltäväkseen nuorisolautakunnan 30.9.2010 tekemän päätöksen § 92.

Suoritetussa äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Rissanen, Räty ja Rautava.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1081 §

HANKESUUNNITELMA OSOITTEESSA HELSINGINKATU 24 SIJAITSEVAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSKESKUKSEN ERI TOIMIPISTEISSÄ OLEVIEN TOIMINTOJEN KESKITTÄMISEKSI

Khs 2010-1333

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

1082 §

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN VIIKINMÄESTÄ OMATOIMISEN RYHMÄRAKENNUTTAMISEN ORGANISOIMISTA VARTEN (KORTTELIT 36263 JA 36264)

Khs 2010-1578

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti varata Finnish Consulting Group Oy:lle ja Saraco D&M Oy:lle 36. kaupunginosan (Viikin) korttelin nro 36263 tontin nro 1 sekä korttelin nro 36264 tontit nro 1–3 asiantuntijaohjattua ryhmärakennuttamista varten vapaarahoitteiseen ilman Hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon 31.12.2012 saakka ja muuten seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaaja kokoaa luonnollisten henkilöiden muodostaman tonttien rakennuttajaryhmän ja kaupunki vuokraa tai myy tontit ryhmään kuuluvien henkilöiden ja varauksen saajien perustamalle yhtiölle tai yhtiöille noudattaen tavanomaisia asuntotonttien luovutusehtoja.

2 Varauksensaajan tulee tehdä tonttien tulevien asukkaiden kanssa projektinjohtopalveluista tarvittavat rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimukset, jotka kaikkien sopijapuolten on allekirjoitettava ennen kuin tonttien vuokraushakemukset toimitetaan kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Rakennuttamissopimuksen tulee sisältää liitteestä 6 ilmenevät varauksensaajalle kuuluvat tehtävät.

Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimusten mallit tulee esittää kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön hyväksyttäväksi ennen tonttien markkinoinnin aloittamista.

3 Varattavien tonttien suunnittelun tulee tapahtua Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Tonttien pääsuunnittelijoiden tulee olla yhteystyöryhmän hyväksymiä.

4 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

7 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Toimintaohje kaupungin tonttien rakennuttajille 4.3.2010”.

5 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan Viikinmäen lähiympäristön suunnitteluohjetta.

6 Varauksensaajan tulee raportoida hankkeen edistymisestä tonttiosastolle viimeistään 31.3.2011 mennessä. Tähän ajankohtaan mennessä tulee kohteen aloitustontista olla konsultin kanssa solmittu rakennuttamissopimus ja suunnitelmien tulee olla vähintään luonnosvaiheessa.

Mikäli hanke ei ole 31.3.2011 mennessä edennyt tavoitteiden, mukaisesti voidaan varaus katsoa rauenneeksi.

7 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

8 Varauksensaajan tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla asuntojen enimmäismäärää, joka lasketaan 75 asuntoneliön mukaan. Painavasta suunnittelusta tai asuntojen kysyntätilanteesta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään 10 %.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä varauksen mahdollisesta raukeamisesta sekä antamaan lykkäystä asetetuista määräajoista.

Lopuksi kaupunginhallitus päätti todeta tonttien 36263/1 ja 36264/1 ja 3 sekä 36265/1–3 varauksen Tarkala Oy:lle päättyneeksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Finnish Consulting Group Oy:lle, Saraco D&M Oy:lle ja Tarkala Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1083 §

27.9.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ASEMAKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-1686

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti ottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön virkaan yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheimin 6721,37 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1084 §

KALASATAMAN PALVELU OY:N PERUSTAMINEN

Khs 2010-1341

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti

- perustaa Kalasataman Palvelu Oy, ruotsiksi Fiskehamnens

Service Ab -nimisen yhtiön liitteinä 1 - 3 olevien yhtiöjärjestyksen, rakennuttajasopimuksen ja liittymissopimuksen mukaisesti yhdessä rakennuttajasopimuksen muiden perustajaosakkaiden kanssa,

- kehottaa kiinteistölautakuntaa palveluyhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään palveluyhtiön osakkeet yhtiön toiminta-alueen varaamattomien tonttien osalta;

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhdessä muiden perustajaosakkaiden kanssa yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttaa oikeus-palvelut tarvittaessa kaupungin osalta tekemään mainittuihin asiakirjoihin viranomaisten edellyttämiä vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia;

- kehottaa kiinteistölautakuntaa Kalasataman asuntotontteja ja muita tontteja, joilla sijaitsee asuntoja, luovuttaessaan huolehtimaan siitä, että tonttien luovutusehtoihin sisällytetään tonttien vuokralaisille tai omistajille velvollisuus liittyä kaupungin määräämin ehdoin palveluyhtiön osakkaaksi, tehdä liitteen 3 mukainen liittymissopimus palveluyhtiön kanssa, ostaa palveluyhtiön osakkeet palveluyhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana ja suorittaa palveluyhtiölle kiinteistölautakunnan päättämillä perusteilla laskettava omarahoitusosuus ja sen indeksitarkistus;

- oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston tekemään palveluyhtiön rakennuttajasopimukseen, liittymissopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa sopimuksissa mainittujen perusteiden edellyttämiä sekä asukkaiden edustuksen ja tiedonsaannin turvaavia muutoksia ja tarkistuksia.

- osoittaa 4 948 euroa talousarvion kohdasta 8 22 19 Arvo-paperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet, kiinteistölautakunnan käytettäväksi palveluyhtiön osakkeiden merkitsemistä varten;

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1085 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	28.9.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	23.9.2010
rakennuslautakunta	28.9.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	27.9. ja 30.9.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 17.14–17.22 väliseksi ajaksi ennen kaupunginjohtajan asioiden 5 ja 6 käsittelyjä.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1086 §

ILTAKOULUASIA: STRATEGIAOHJELMAN 2009-2012 TÄYTÄNTÖÖNPANON SEURANTA

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun informaation tiedoksi.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITE

Päätöksen perustelut

1087 §

ILTAKOULUASIA: HELSINKI-VANTAA- JA SEUTUHALLINTOSELVITYSTEN TILANNEKATSAUS

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun informaation tiedoksi.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Minerva Krohn Ville Ylikahri

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 12.10.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 1069 §

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1061-1067, 1070-1073, 1075-1082 ja 1085-1087 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 1069 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				1069 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1061-1067, 1070-1073, 1075-1082 och 1085-1087 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			1069 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.
			Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

[1] Harjula, Heikki – Prättälä, Kari: Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Talentum 2007, s. 698–699. Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus. WSOYPro 2007, s. 286–288.

[2] Niemivuo, Matti – Keravuori, Marietta: Hallintolaki. WSOY Lakitieto 2003, s. 91.

Kokousaika		4.10.2010 kello 16.00 – 17.14 ja 17.22 – 18.24

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari			II varapuheenjohtaja (paitsi osa 1087 §)
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja			(paitsi 1061-osa 1064 §:t)
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura			(paitsi 1061-osa 1064 §:t)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kopra , Ville			varajäsen (paitsi 1061-osa 1064 §:t)

Muut	Lehtipuu, Otto			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1073 ja 1086-1087 §:t)
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi 1081-1087 §:t)
	Hiltunen, Rakel			II varapuheenjohtaja (paitsi osa 1064-1087 §:t)
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja (paitsi osa 1086 ja 1087 §:t)
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1086-1087 §:t)
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 1086-1087 §:t)
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina			päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 1070-1087 §:t)
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 1086-1087 §:t)
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri
	Saarnio, Pekka			asiantuntija (osa 1086 ja osa 1087 §:t)
	Kolbe, Laura			asiantuntija (osa 1086 ja osa 1087 §:t)
	Bergholm, Jorma			asiantuntija (osa 1086 ja osa 1087 §:t)
	Karvinen, Marko			strategiapäällikkö (osa 1086 ja osa 1087 §:t)
	Saxholm, Tuula			talousarviopäällikkö (osa 1086 §)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1061-1062,	-,	1068-1071, osa 1086,
		Sauri			osa 1086, 1072,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1063,	1073-1075,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,	1076-1077,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,	1078-1080,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		1064-1067,	1081-1085,