MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE MAAPERÄN PUHDISTAMISEEN JA PUTKISIIRTOIHIN ARABIANRANNASSA, VIIKINMÄESSÄ, KALASATAMASSA JA HAAGASSA

Khs 2010-1621

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

500 000 euroa Arabianrannan tonttien maaperän puhdistamiseen ja

430 000 euroa Haagan asemakaavassa puistoalueelle muodostettujen tonttien putkisiirtoihin ja

300 000 euroa Viikinmäen entisen ampumaradan alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja

alakohdalta 8 01 02 16, Viikinmäen maaperän kunnostus,

600 000 euroa Viikinmäen entisen ampumaradan alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja

alakohdalta 8 01 02 17, Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus,

970 000 euroa Kalasataman korttelialueiden pilaantuneen maaperän puhdistukseen

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle (Katarina Kurenlahti), taloushallintopalvelu-liikelaitokselle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Kiinteistöviraston kirje nro 55, 6.9.2010

ESITTELIJÄ Kiinteistövirastolla on vireillä useita tonttien luovutuksia sellaisilla alueilla, joilla joudutaan tutkimaan ja puhdistamaan maaperää sekä tekemään putkisiirtoja ennen niiden luovutuksia. Lisäksi alueiden maaperää joudutaan tutkimaan ja puhdistamaan aluerakentamisalueilla.

Kyseisiä töitä ovat Arabianrannan tonttien ja Viikinmäen entisen ampumaradan alueen puhdistamisen jatkaminen, Kalasataman projekti-alueen purkutöiden, esirakentamisen ja varsinaisen rakentamisen vuoksi tehtävä maaperän tutkiminen ja kunnostaminen sekä Haagan asemakaavan muutoksen mukaisten asuntotonttien rakentamisen vuoksi tehtävät putkisiirrot. Em. toimenpiteet on tehtävä ennen alueiden luovuttamista rakennettavaksi.

Eri kohteiden kustannusarviot ovat seuraavat:

- Arabianranta, tonttien maaperän puhdistaminen,
500 000 euroa

- Viikinmäki, maaperän puhdistaminen, 900 000 euroa

- Kalasatama, maaperän puhdistaminen, 970 000 euroa.

- Haagan asemakaavan muutosalueen putkisiirrot, 430 000 euroa

Kaikki edellä esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %) hintoja ja kustannusarviot perustuvat rakennusviraston ja konsulttien tekemiin laskelmiin.

Tänä vuonna edellä mainittujen kohteiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi tarvittava määräraha on yhteensä 2,8 milj. euroa.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövirastolle 2,8 milj. euron määrärahan (alv. 0 %, talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) käytettäväksi edellä mainittuihin tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Päätösehdotus on kiinteistöviraston esityksen mukainen.

LAUSUNTO TYÖRYHMÄN ESITYKSESTÄ "RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN AVAAMINEN KILPAILULLE: EDELLYTYKSET JA ETENEMISPOLKU"

Khs 2010-1110

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa kilpailun avaamista rautateillä selvittäneen työryhmän esityksestä liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki pitää rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle kannatettavana rautatieliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Työryhmän esitys kilpailuttamisen vaiheittaisesta etenemisestä ja junaliikenteen kilpailuttamisen aloittamisesta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on hyvä. Helsingin seudun lähiliikenne muodostaa selkeän ja riittävän vilkasliikenteisen kokonaisuuden, jossa on parhaat edellytykset kilpailuttamisella tavoiteltavien hyötyjen toteutumiselle.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä (HSL) on pitkä kokemus ja resurssit kilpailun järjestämiseen. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on perustettu kaluston hallinnointia varten nimenomaan kilpailuttamisen mahdollistamiseksi.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne on perusteltua kilpailuttaa bruttomenetelmällä, koska alueella on yhtenäinen lippu- ja joukkoliikennejärjestelmä. Junaliikenne on osa liikennejärjestelmää, ja se suunnitellaan keskitetysti yhdessä siihen liittyvän liityntäliikenteen kanssa. Bruttomalli on jo käytössä bussiliikenteessä. Bruttomallissa tilaaja kantaa myös lipputuloriskit, mikä helpottaa markkinoille tuloa.

Toimivan kilpailun ja markkinoille pääsyn mahdollisiksi esteiksi on raportissa tunnistettu junakaluston saatavuus, varikoiden käyttömahdollisuudet, huolto- ja korjauspalveluiden tasapuolinen saatavuus, koulutetun junahenkilökunnan saatavuus ja asemien käyttömahdollisuus. Edellä mainitut asiat tulee ratkaista ennen kilpailun käynnistämistä, jotta markkinoista saataisiin toimivat ja tasapuoliset kilpailun mahdollisuudet voitaisiin taata.

Raportissa on mainittu mahdollisuus Ilmalan varikon toiminnan laajentamiseen. Tämän lisäksi tulisi tutkia mahdollisuuksia sijoittaa uudet varikot lähiliikenteen päivittäishuoltoa ja junien säilytystä varten Keravalle ja rantaradan suunnalle. Nämä varikot sijaitsisivat lähiliikenteen käynnistystä ja lopetusta ajatellen reitin oikeassa päässä ja muodostaisivat erään ratkaisun syöttää aamulla junayksiköt liikenteeseen erityisesti Pisara-radan toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa.

Kilpailun avaaminen työryhmän esityksen mukaisesti vuoden 2018 alusta on Helsingin seudulla nyt voimassaolevien sopimusjärjestelyjen mukaan mahdollista. Aikataulu on kuitenkin haasteellinen, kun otetaan huomioon vielä tarpeellinen valmistelutyö.

Mikäli Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttaminen toteutetaan, on tarkoituksenmukaista, että valmistelut kilpailuttamisen aloittamiseksi käynnistetään siten, että kilpailuedellytykset on ratkaistu vähintään kolme vuotta ennen kilpailutetun liikenteen aloittamisajankohtaa.

Pöytäkirjanote liikenne- ja viestintäministeriölle sekä liikennelaitos
-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän esitys: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle: edellytykset ja etenemispolku
	Liite 2	Lausunto työryhmän esityksestä... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on selvittänyt niitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä järjestelyitä, joita rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle edellyttää. Työryhmä esittää, että henkilöliikenne avataan vaiheittain kilpailulle aloittamalla Helsingin seudun lähiliikenteestä. Ehdotuksessa kaupungin lausunnoksi puolletaan kilpailun avaamista Helsingin seudun lähiliikenteessä.

ESITTELIJÄ Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 23.1.2009 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia kaukoliikenteessä sekä kaupunkiseutujen lähiliikenteessä. Työryhmän tehtäväksi annettiin lisäksi arvioida kilpailuttamisen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä laatia kansainvälinen katsaus rautatieliikenteen kilpailuttamisesta. Työryhmän toimeksianto liittyi pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen toteuttamiseen. Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaan rautateiden henkilöliikenteessä tulee varautua kilpailuun unionilainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataululla sekä selvittää mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella.

Työryhmä jätti esityksensä liikenne- ja viestintäministeriölle 18.5.2010. Työryhmän esityksessä on työryhmälle annetun toimeksiannon mukaisesti tehty esitykset niistä toiminnallisista ja lainsäädännöllisistä muutoksista, joita tarvitaan, jos rautateiden henkilöliikenne päätetään avata kilpailulle. Työryhmän esitykseen sisältyy myös ehdotus mahdollisesta etenemispolusta, miten voitaisiin palvelukokonaisuuksien soveltuvuuden mukaan edetä rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa. Työryhmän esityksessä on lisäksi arvioitu yleisellä tasolla kilpailuttamisen mahdollisia vaikutuksia.

Ministeriö pyytää esityksestä lausuntoa 17.9.2010 mennessä.

Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 15.10.2010 saakka.

./. Työryhmän esitys on liitteenä 1. Esitys on myös luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön internetsivulta:
www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1163185.

Yhteenveto työryhmän esityksistä

Seuraavassa on työryhmän raportin 9 lukuun sisältyvä yhteenveto työryhmän esityksistä:

”9. YHTEENVETO TYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt niitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä järjestelyitä, joita kilpailun avaaminen edellyttää. Tällaiset järjestelyt koskevat integroidun palvelutason turvaamista, kaluston saantia, huolto- ja varikkopalveluja, liikenteenohjausta, energianjakelua, rautatiealan koulutuksen järjestämistä sekä pääsyä asemille ja kiinteistöihin. Lisäksi työryhmä on esittänyt näkemyksensä siitä, miten rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa voitaisiin edetä ja mitkä palvelukokonaisuudet ovat valmiimpia kilpailun avaamiselle. Työryhmän esitykset keskittyvät lukuihin 6 ja 7 ja tähän lukuun on koottu yhteenveto työryhmän suosituksista.

Kilpailun avaamisen toiminnallisten edellytysten osalta työryhmä on esittänyt seuraavaa:

Palvelutason ja asiakasnäkökulman huomioon ottamiseksi työryhmä esittää, että:

- liikennepalveluja tilaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut tarjotaan asiakkaille integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota seuraaviin tekijöihin palvelutason turvaamiseksi: matkustajapalvelun edellyttämä linjastorakenne, aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat integroidulla tavalla, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavalla tavalla ja matkustajille tarjotaan aikatauluista ja palveluista yhtenäistä informaatiota.

Kaluston saatavuus turvattava työryhmä esittää, että:

- liikenteen tilaajaorganisaatiot tarjoavat kaluston liikennepalvelun tarjoavan operaattorin käyttöön. Tämä voitaisiin järjestää kalustoyhtiön avulla.

- Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n omistuspohjaa pitäisi laajentaa kilpailun edetessä ja kilpailutettavan liikenteen alueellisesti laajentuessa niin, että kaikki liikenteen tilaajat/kilpailuttajat olisivat yhtiön omistajina.

- Kalustoyhtiön omistussuhteet tulisi järjestää niin, että yhdelläkään liikennepalvelua tarjoavalla operaattorilla ei olisi merkittävää markkinaosuutta kalustoyhtiössä. Jos liikennepalvelua tarjoavat operaattorit kuitenkin ovat edustettuina kalustoyhtiöissä, niiden ei pitäisi osallistua kilpailijoita koskevaan päätöksentekoon.

Kaluston huolto- ja varikkopalveluja tarjonnan tasapuolisuuden

turvaamiseksi työryhmä esittää, että:

- huolto- ja varikkopalvelujen saatavuus ja riittävyys on turvattava kilpailutilanteessa kaikille liikennepalveluja tarjoaville operaattoreille.

- Kilpailunäkökulmasta ja huolto- ja varikkopalvelujen tehokkuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että palvelujen tarjoajia olisi useampi kuin yksi. Jos kuitenkin huolto- ja varikkopalveluja tarjoaa vain yksi yhtiö, huolto- ja varikkopalveluihin olisi turvattava avoin ja tasapuolinen pääsy kaikille palveluja tarvitseville. Myös palvelujen hinnoittelun olisi oltava läpinäkyvää ja yhdenmukaista kaikille huolto- ja varikkopalvelujen ostajille.

- Mikäli huolto- ja varikkopalvelujen monopolitilanne aiheuttaa ongelmia, palvelujen tarjonta tulisi järjestää toiminnallisesti uudelleen niin, että viranomainen (esim. Liikennevirasto tai Governia Oy) omistaisi varikkokiinteistöt ja vuokraisi tiloja palveluja tarvitseville.

Liikenteenohjauksen järjestämiseksi työryhmä esittää, että:

- liikenteenohjaus eriytettäisiin VR-konsernista.

Koulutuksen järjestämiseksi työryhmä esittää, että:

- Valtio turvaa tasapuoliset ja riittävät koulutusmahdollisuudet rautatiealan ammattiin pääsyyn. Tämä edellyttäisi VRKK:n toimintojen uudelleen järjestämistä ja rautatiealan koulutustarjonnan lisäämistä sekä koulutuksen tukemista kohdistamalla harkinnanvaraista valtionavustusta aloittaville oppilaitoksille.

Kiinteistövarallisuuden sekä asemille ja lipunmyyntiin pääsynturvaamiseksi työryhmä esittää, että:

- Kaikki liikennepalveluja tarjoavat operaattorit voisivat käyttää asemia, matkakeskuksia ja niiden yhteydessä olevia liityntäpysäköintialueita sekä huoltoraiteita omien palvelujen tarjontaa varten maksamalla tästä asianmukaista ja käypää vuokraa aseman tai alueen omistajalle. Asemien ja muiden kiinteistöjen käytön hinnoittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys on turvattava ja tämä mahdollisesti edellyttää lisäselvityksiä (esim. muiden maiden kokemukset).

Energianjakelun turvaamiseksi työryhmä esittää, että:

- Liikennevirasto jatkaisi suunnitellulla tavalla toimia, joilla mittarointi ja sähkönsiirto saadaan vastaamaan usean liikenteenharjoittajan kilpailuolosuhteita. Lähtökohtana on, että eri liikenteenharjoittajien energiankulutusta voidaan mitata oikeudenmukaisella tavalla koko rautatiejärjestelmän energiankulutuksen osalta (rataverkko, kiinteistöt ja mahdollisesti myös muut tilat).

Työryhmä on esittänyt seuraavanlaista etenemispolkua, jos rautateiden henkilöliikenne päätetään avata kilpailulle:

- Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa edettäisiin palvelukokonaisuuksittain ja vaiheittain palvelukokonaisuuksien soveltuvuuden mukaisesti helpommista palvelukokonaisuuksista vaikeammin toteutettavissa oleviin palvelukokonaisuuksiin;

- Liikenteen kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta. Liikennekokonaisuuden kilpailuttamisen valmistelut pitäisi aloittaa välittömästi ja kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jos tähdätään siihen, että kilpailutettu liikenne voi käynnistyä HSL:n ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimuksen päättymisen (31.12.2017) jälkeen. Tilaajaorganisaationa toimisi toimivaltainen viranomainen eli Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL);

- Helsingin seudun lähiliikenteen kokemuksia pitäisi käyttää hyväksi, jos kilpailuttamista päätetään jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla;

- Jos kilpailuttamista jatketaan palvelukokonaisuuksien soveltuvuuden mukaan, seuraavia järkeviä palvelukokonaisuuksia kilpailutettavaksi voisivat olla Helsingin ja Tampereen seutuliikennettä täydentävät taajamajuna- ja kiskobussiliikenteen kokonaisuudet sekä mahdollisesti Lahti-Kotka-Kouvola, Hanko-Karjaa, Ylivieska-Iisalmi ja Nurmes-Joensuu-Pieksämäki liikenneosuudet. Näiden palvelukokonaisuuksien tilaajaorganisaationa voisi olla alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tai mahdollisesti kuntayhtymät; sekä

- Viimeinen palvelukokonaisuus kilpailutettavaksi olisi kaukojunaliikenne, josta voitaisiin muodostaa esimerkiksi viisi rataosakohteista käyttöoikeussopimusta. Tähän palvelukokonaisuuteen voitaisiin liittää nykyinen ostoliikenne. Tämän palvelukokonaisuuden kilpailuttamisesta vastaavana tilaajaorganisaationa toimisi Liikennevirasto.”

Kilpailuttamisen vaikutuksista

Kilpailuttamisen vaikutuksia koskeva työryhmän arvio perustuu pääasiassa WSP Finland Oy:n tekemään taustaselvitykseen.

Työryhmä katsoo, että Liikennevirasto voisi olla luonnollinen tilaajaorganisaatio valtakunnallisen kaukohenkilöliikenteen kilpailuttamisessa. Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymä kilpailuttaisi Helsingin lähijunaliikenteen. Tarkoituksenmukainen järjestely HSL:n vaikutusalueen ulkopuolella syntyisi työryhmän mielestä siten, että kukin vastuullinen viranomainen tai viranomaiset yhdessä määrittelevät kilpailutettavan liikenteen palvelutason ja muut reunaehdot, jonka jälkeen osaamiskeskus (HSL, Liikennevirasto tai vastuullinen ELY-keskus) laatii yksityiskohtaiset suunnitelmat ja kilpailuttaa liikenteen. Esitetyt viranomaisjärjestelyt edellyttäisivät muutoksia joukkoliikennelakiin

Helsingin seudun lähiliikenteen tai alueellisen junaliikenteen kilpailuttamisella ei ole suurta vaikutusta liikenteen tarjontaan. Epäsuorasti kilpailuttamisen kautta saaduista säästöistä osa voi kanavoitua viranomaisten ostamana lisätarjontana.

Työryhmän mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailun on yleisesti katsottu lisäävän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Raportin mukaan jos kilpailuttamisella saavutetut säästöt olisivat varovaisesti arvioiden 5 – 15 prosenttia, kuten kansainvälisesti onnistuneet kilpailuttamisen esimerkit antavat olettaa, niin Helsingin seudulla saavutettaisiin vuositasolla 2,5 – 7,5 milj. euron säästöt. Jos taas alueellisessa ja kaukoliikenteessä subventiot pienenisivät vastaavasti kuin Ruotsissa keskimäärin 20 – 28 prosentilla, valtio voisi säästää vuosittain 6,2 – 8,7 milj. euroa. Raportissa todetaan toisaalta mm., että kilpailun edellytysten luominen sitoo liikenteen järjestäjätahojen pääomia ainakin alussa, vaikka osa näistä menoista saadaan liikennöintisopimusten kautta takaisin.

Kalustoinvestointien suuruusluokan ja pitkäaikaisesti sitoutuvan pääoman määrän vuoksi ei työryhmän mielestä ole lähtökohtaisesti perusteltua olettaa, että Suomeen perustettaisiin useita alueellisia kalustoyhtiöitä. Ainakin alkuvaiheessa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy voisi vastata kaluston vuokraamisesta ja kaluston huoltamiseen liittyvistä toimista paitsi Helsingin lähiliikenteessä myös muualla Suomessa.

Jos edellytykset aidolle kilpailulle ovat olemassa, on perusteltua olettaa, että Helsingin seudun junaliikennettä tarjoaa muutama suuri kansainvälinen joukkoliikenneyritys. Kaukojunaliikenteen suurten käyttöoikeussopimusten voidaan arvioida kiinnostavan kansainvälisiä suuryrityksiä.

Jos toimiva kilpailu johtaa rautateiden henkilöliikenteen matkustajamäärien kasvuun, kuten se on johtanut esimerkkimaissa, voidaan olettaa, että VR:n liikennemäärät ja sitä kautta myös liikevaihto ja tulos eivät kuitenkaan heikkenisi vastaavassa suhteessa kuin uusien toiminnanharjoittajien liikennöintimäärät kasvavat.

Vaikutukset asiakkaisiin voisivat työryhmän mukaan olla myönteisiä, jos kilpailuttamisesta saatuja säästöjä kohdistetaan matkustajien hyödyksi niin, että lippujen hintoja voidaan laskea ja etenkin liikenteen tarjontaa lisätä. Kaukoliikenteen käyttöoikeussopimuksissa todennäköisesti lippujen hintadifferointi lisääntyy.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen vaikutuksista henkilöstöön on tärkeää kerätä lisätietoa ja tilannetta on seurattava tarkkaan kilpailun edetessä. Jos rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle, yhteisistä pelisäännöistä on sovittava henkilöjärjestöjen kanssa, jotta kilpailu ei johda henkilöstön aseman heikentymiseen.

Toimivalla rautatiekilpailulla voi olla myönteisiä vaikutuksia liikenteen aiheuttamiin kokonaispäästöihin (erityisesti hiilidioksidipäästöt ja ilman epäpuhtaudet). Rautatieliikenteen mahdollinen kasvu voi kuitenkin lisätä jossain määrin paikallisia melu- ja tärinähaittoja. Rautatiekilpailu ei kuitenkaan automaattisesti lisää tarjontaa ja siten rautatieliikenteen matkoja. Useiden rautatieyritysten liikennöinti kilpailutilanteessa lisäisi tarvetta investoida rataverkkoon, jotta kilpailun myötä lisääntynyttä tarjontaa voitaisiin hyödyntää. Tämä tulisi ottaa huomioon valtion tulevaisuuden rautatieinvestoinneissa.

Ulkomaiset kokemukset kilpailuttamisesta

Raportissa on tarkasteltu lyhyesti Euroopassa satuja kokemuksia rautatiekilpailusta.

Ruotsi on edelläkävijä rautateiden avaamisessa kilpailulle. Ruotsissa myös rautatieliikenteen infrastruktuuriin on panostettu ja se näkyy rautatieliikenteen muita Euroopan unionin maita keskimääräistä korkeampana suoriteosuutena. Kilpailutuksen seurauksena subventioiden tarve on vähentynyt 20–28 prosenttia. Matkustajamäärät taas ovat nousseet keskimäärin 32 prosenttia ja lyhyillä taajamamatkoilla jopa 70 prosenttia. Myös liikenteessä oleva kalusto on uusiutunut viime vuosina. Ruotsissa kilpailuttamisesta saatuja kokemuksia on pidetty niin myönteisinä, että markkinaohjaavuutta on asteittain lisätty. Ohjaavana periaatteena on ollut ”markkinat tietävät parhaiten kuluttajien tarpeet” ja siksi vuonna 2011 siirrytään täysin avoimeen kilpailutilanteeseen.

Euroopan komissio julkistamien vuotta 2008 koskevien tietojen perusteella Suomen lisäksi Espanjassa, Irlannissa, Kreikassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Sloveniassa henkilöliikennettä harjoittaa vain yksi rautatieyritys. Muissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa rautatieliikennettä harjoittaa useampi rautatieliikenteen yritys, vaikka EU-lainsäädäntö ei henkilöliikenteen kilpailua vielä edellytä. Useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin avanneet henkilöliikennettä kilpailulle, koska kilpailun on katsottu parantavan palvelutasoa, lisäävän kustannustehokkuutta ja laskevan hintoja.

Euroopan maiden rautateiden henkilöliikenteen kilpailuesimerkit osoittavat, että kilpailuttaminen on tuonut ostoliikenteeseen kustannussäästöjä keskimäärin 10–30 prosenttia ja osin myös parantanut rautatieliikenteen palvelua.

Saadut lausunnot

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan 19.8.2010 mm., että työryhmän esitys kilpailun aloittamisesta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on kannatettava. Pääkaupunkiseudun lähiliikenne muodostaa oman riittävästi muusta junaliikenteestä erillään olevan kokonaisuutensa, jonka osalta kilpailun edellytykset ja onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan lähiliikenne kannattaa kilpailuttaa bruttomenetelmällä. Lautakunnan mukaan Ilmalan varikon toiminnan laajentamisen lisäksi tulisi tutkia mahdollisuuksia sijoittaa uudet varikot lähiliikenteen päivittäishuoltoa ja junien säilytystä varten Keravalle ja rantaradan suunnalle.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta toteaa lausunnossaan 23.9.2010 mm., että ottaen huomioon markkinatilanteen, rautatieliikenteen turvallisuuskysymykset, kilpailutuksella mahdollisesti saavutettavat taloudelliset tulokset ja muualta raideliikenteen kilpailutuksista saadut kokemukset, ei raideliikenteen kilpailuttamisen aloittaminen työryhmän esittämällä tavalla ole tarkoituksenmukaista eikä ajankohtaista.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 13.9.2010 mm., että rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle on välttämätöntä rautatieliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vaiheittain eteneminen ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta aloittaminen on perusteltua. Talous- ja suunnittelukeskus kannattaa kilpailutuksen toteuttamista ns. bruttomallilla.

./. Saadut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2 (päätöshistoria).

Esittelijän kannanotot

Esittelijä pitää työryhmän esityksiä kilpailuttamisesta perusteltuina. Helsingin seudun lähiliikenteen osalta on paras valmius kilpailun avaamiselle.

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE LÄNSI-HELSINGIN LUKIOTA KOSKEVAN KAUPUNGINVALTUUSTON TEKEMÄN LAKKAUTTAMISPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA TEHDYISTÄ KUNNALLISVALITUKSISTA

Khs 2010-841

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Yhteenveto XXXX XXXXn kunnallisvalitus täydennyksineen tulisi jättää tutkimatta. XXXX XXXXn ja XXXX XXXX:n yhdessä tekemä valitus tulisi XXXXn osalta jättää tutkimatta, mutta tutkia XXXX:n osalta. S XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n valitukset tulisi tutkia.

Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle tai kieltämiselle ei ole perusteita.

Kunnallisvalitukset tulisi hylätä. Asian käsittelyssä ei ole tapahtunut kuntalain 90 §:ssä tarkoitettua virhettä.

Johdanto Helsingin kaupunginvaltuusto on 2.6.2010 (145 §) päättänyt lakkauttaa Länsi-Helsingin lukion. Päätös perustuu opetuslautakunnan esitykseen 13.4.2010 (81 §). Opetuslautakunnan esitys puolestaan pohjautuu lautakunnan palveluverkkoa koskevaan lausuntoon 23.3.2010 (53 §) sekä lautakunnan 15.4.2008 (75 §) hyväksymiin kouluverkon kehittämistavoitteisiin.

Lakkauttamispäätöksestä on tehty neljä perusteluiltaan samansisältöistä kunnallisvalitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Koska valitukset ovat samansisältöisiä, käsitellään niitä tässä lausunnossa yhdessä.

Valittajina ovat: ensimmäisessä valituksessa XXXX XXXX (Helsingin hallinto-oikeuden dnro 04693/10/2299), toisessa XXXX XXXX ja XXXX yhdessä (dnro 04694/10/2299), kolmannessa ylioppilas XXXX XXXX (dnro 04696/10/2299) ja neljännessä lukion opettaja XXXX XXXX (dnro 04843/10/2299).

Valituksissa pyydetään hallinto-oikeutta kumoamaan Länsi-Helsingin lukiota koskeva lakkauttamispäätös ja palauttamaan asia kaupunginvaltuustolle uudelleen valmisteltavaksi ja päätettäväksi sen sisältöisenä, ettei lukiolaisten oikeusintressiä tarpeettomasti loukata. Perusteina vaatimukselleen valittajat esittävät seuraavaa:

1. Päätöksen tiedoksi antamisessa asianosaiseksi katsottavalle Länsi-Helsingin lukiolle on jätetty noudattamatta hallintolaissa määrättyä päätöksen tiedoksiantomenettelyä.

2. Päätöksenteossa ja sen valmistelussa on jätetty noudattamatta hallintolakia, hyvää hallintotapaa sekä hallinnossa noudatettavia yleisiä oikeusperiaatteita, kuten kuulemisvelvollisuutta, yhdenvertaisuusperiaatetta, objektiviteettiperiaatetta ja tarkoitussidonnaisuusperiaatetta.

3. Päätös loukkaa merkittävällä tavalla vuonna 2010–2013 Länsi-Helsingin lukiossa opiskelevien lukiolaisten oikeussuojaa, loukkaa suhteellisuusperiaatetta ja on sen vuoksi oikeudenvastainen.

XXXX XXXX on myöhemmin täydentänyt kunnallisvalitustaan pyytäen hallinto-oikeutta kieltämään tai keskeyttämään kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kunnallisvalituksen käsittelyn ajaksi.

Valitusoikeus Kunnallisvalituksen voi kuntalain (365/1995) 92 §:n mukaan tehdä joko asianosainen tai kunnan jäsen. Asianosaisella tarkoitetaan sitä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

XXXX XXXX katsoo valituksessaan, että Länsi-Helsingin lukio on tulkittava asiassa asianosaiseksi ja että lukiota edustavat rehtori ja johtokunta.

Länsi-Helsingin lukio on Helsingin kaupungin opetustoimeen kuuluva oppilaitos. Länsi-Helsingin lukio on siten osa Helsingin kaupunkia eikä se ole itsenäinen oikeussubjekti, joten sillä ei ole asianosaiskelpoisuutta.

Kunnan toimielimellä ei muutenkaan ole oikeutta hakea muutosta kunnan muiden viranomaisten tekemiin päätöksiin. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa valitusoikeus on laissa erikseen määrätty kunnan viranomaiselle tai valitusoikeus perustuu viranomaisen erityiseen valvontatehtävään tai kunnan asianosaisasemaan.[1] Tässä asiassa ei ole kyse tällaisesta poikkeustapauksesta. Länsi-Helsingin lukiolla ei siten ole asiassa valitusoikeutta.

Jos kunnalla on valitusoikeus, sitä edustaa ja sen puolesta puhevaltaa käyttää kunnanhallitus (tässä tapauksessa kaupunginhallitus), jollei johtosäännössä ole toisin määrätty (kuntalaki 23 §). Lukion rehtori on opetusviraston päällikön ja osaston päällikön alainen viranhaltija. Lukion johtokunta on opetuslautakunnan alainen toimielin. Rehtorin ja johtokunnan, kuten muidenkin kunnallisten viranomaisten ja viranhaltijoiden, tehtävistä voidaan kuntalain 16 §:n mukaan määrätä johtosäännöin.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 6 ja 8 §:ssä on säädetty johtokunnan ja 23 §:ssä lukion rehtorin tehtävistä. Rehtorin tehtäviin kuuluu johtosäännön mukaan opetustoiminnan järjestämiseen liittyviä tehtäviä, kuten todistusten myöntäminen, oppilaisiin liittyvät kurinpitotoimet ja erilaisten lupien myöntäminen oppilaille. Lukiolain (629/1998) 30 §:n 1 momentin mukaan rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta. Johtokunnan tehtäviin kuuluu johtosäännön mukaan oppilaitoksen antaman opetuksen ja kasvatuksen kehittämiseen ja tukemiseen sekä koulun ja oppilaitoksen ja yhteiskunnan välisen yhteistyön edistämiseen liittyviä tehtäviä. Näitä ovat lukioissa muun muassa järjestyssääntöjen, opetussuunnitelmien ja talousarvion käyttösuunnitelmien hyväksyminen.

Rehtorin tai johtokunnan tehtäviin ei siis kuulu lukion edustaminen lukioon liittyvissä muutoksenhakuasioissa. Kuten edellä on todettu, ei lukiolla ole tässä asiassa valitusoikeutta, joten tämä ei olisi muutoinkaan mahdollista.

Kunnallisvalituksen voi tehdä myös kunnan jäsen. XXXX XXXX ei valituksessa ja väestötietojärjestelmässä olevien osoitetietojen mukaan asu Helsingissä. Näin ollen hänellä ei ole asiassa valitusoikeutta myöskään kunnan jäsenenä. XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX sen sijaan asuvat Helsingissä. Heillä on siten asiassa valitusoikeus kunnan jäseninä.

XXXX XXXXn kunnallisvalitus täydennyksineen tulisi jättää tutkimatta, koska hän ei ole asiassa asianosainen eikä myöskään kunnan jäsen. XXXX XXXXn ja XXXX XXXX’n yhdessä tekemä valitus tulisi XXXXn osalta jättää tutkimatta, mutta XXXX:n osalta tutkia, koska hänellä on asiassa valitusoikeus kunnan jäsenenä. XXXX XXXX ja XXXX XXXX:n valitukset tulisi tutkia, koska sekä XXXX:llä että XXXX:llä on asiassa valitusoikeus kunnan jäsenenä.

Täytäntöönpano Kuntalain 98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon voidaan siis ryhtyä valituksesta huolimatta. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Länsi-Helsingin lukio on päätetty lakkauttaa 1.8.2013 alkaen. Sitä ennen tehtävät, päätöksen täytäntöönpanoon liittyvät toimet ovat luonteeltaan valmistelevia. Täytäntöönpanoon ryhtyminen ei siten johda tilanteeseen, jossa valitus kävisi sen vuoksi hyödyttämäksi. Täytäntöönpanokielto olisi siten perusteeton.

Valitusten perusteet Kuntalain 90 §:n mukaan kunnallisvalituksen voi tehdä seuraavilla perusteilla:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Kunnallisvalitus voidaan tehdä siis vain sillä perusteella, että päätös on jollakin tavalla lainvastainen. Sitä ei sen sijaan voida tehdä sillä perusteella, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen.

Valituksissa esitetyt perusteet ovat kuntalain 90 §:n mukaisia (päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätös on muuten lainvastainen). Valitukset voidaan näin ollen tutkia.

Päätöksen tiedoksianto

Valituksissa katsotaan, että Helsingin opetuslautakunnan ja kaupunginvaltuuston olisi tullut lähettää Länsi-Helsingin lukion lakkauttamista koskeva päätöksensä tiedoksi Länsi-Helsingin lukiolle.

Kuten edellä on todettu, Länsi-Helsingin lukio ei ole asiassa asianosainen. Toisin kuin valituksissa sivulla 2 on väitetty, ei myöskään se, että lukion johtokunnalta on pyydetty lausuntoa koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamisesta vuosina 2010–2013, tee lukiosta asianosaista.

Valituksissa katsotaan myös, että Länsi-Helsingin lukiolle olisi tullut varata oikeus valitukseen jo kaupunginvaltuuston päätöstä edeltävään opetuslautakunnan päätökseen ja kaupunginhallituksen päätökseen.

Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä kunnallisvalitusta. Valituksen saa tehdä siis vain päätöksestä, jolla asia on lopullisesti ratkaistu kunnassa.

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 11 kohdan mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Asiassa voi siis lopullisen päätöksen tehdä vain valtuusto. Näin ollen valitusoikeus on kaupunginvaltuuston päätöksestä, ei sitä edeltävistä kaupunginhallituksen ja opetuslautakunnan päätöksistä, jotka ovat asian valmistelua. Kuten edellä on todettu, ei Länsi-Helsingin lukiolla ole asiassa muutoinkaan valitusoikeutta.

Väitteet virheistä päätöksen tiedoksiannossa ovat siten perusteettomia.

Kuulemisvelvollisuuden laiminlyöminen

Valituksissa katsotaan, että Länsi-Helsingin lukion lakkauttamisesta ei ole kuultu asianosaisia Länsi-Helsingin lukiota, sen rehtoria ja johtokuntaa. Kuten edellä on todettu, eivät lukio, sen rehtori tai johtokunta ole asiassa asianosaisia. Kuulemisvelvollisuus ei siten koske näitä tahoja, eikä niiltä tarvitse pyytää lausuntoa.

Lausuntoa voidaan kuitenkin pyytää myös sellaisilta tahoilta, jotka eivät ole asianosaisia. Näin on toimittu tässä tapauksessa, kun lukioilta on pyydetty lausunnot kouluverkoston tarkistamisesta. Kuuleminen ei kuitenkaan tee lukiosta asianosaista.

Valituksissa väitetään, että oppilaitoksen yhdistäminen ja lakkauttaminen ovat kaksi eri asiaa. Käytännössä myös lukion yhdistäminen toiseen tarkoittaa ensimmäisen oppilaitoksen lakkauttamista ja sen toiminnan jatkumista osana toista oppilaitosta. Kuten valituksissakin todetaan (s. 4), opetusviraston oppilaitoksille lähettämässä ryhmäkirjeessä 202/25.1.2010 kerrottiin, että Länsi-Helsingin lukion yhdistyessä Alppilan lukioon toimipaikkana olisi Alppilan koulutalo.

Kuulemisvelvollisuutta ei ole rikottu asiaa valmisteltaessa.

Asian valmistelun julkisuus ja asiasta tiedottaminen

Valituksissa väitetään myös, että asiaa on pyritty valmisteluvaiheessa salaamaan.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, ”julkisuuslaki”) säätää oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista. Lain 1 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain 5 §:ssä on säädetty, millainen asiakirja on lain tarkoittama viranomaisen asiakirja ja sellaisena lähtökohtaisesti julkinen. Pykälässä säädetään myös siitä, mitä ei pidetä viranomaisen asiakirjoina, eikä siten myöskään julkisina. Muun muassa viranomaisen palveluksessa olevan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten, ei pidetä julkisuuslain tarkoittamina asiakirjoina, eivätkä ne siten ole julkisia. Ennen asian käsittelyä viranomaisessa tehdyt, valmisteluun liittyvät asiakirjat eivät siis ole julkisia.

Palveluverkkoesitys julkaistiin sen valmistuttua kokonaisuudessaan 1.12.2009, jolloin opetusvirasto järjesti myös asiasta tiedotustilaisuuden rehtoreille. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja piti 8.12.2009 Länsi-Helsingin lukiossa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, jossa kerrottiin palveluverkkoesityksen perustelut ja asian jatkokäsittelystä. Palveluverkkoesitystä käsiteltiin vielä lukioiden rehtorikokouksessa 21.12. ja kevätlukukaudella 2010 lähes jokaisessa rehtorikokouksessa.

Opetuslautakunnan kokouksessa 13.4.2009 tehdyn päätöksen jälkeen nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Länsi-Helsingin lukiossa 20.4.2009. Tilaisuudessa tiedotettiin päätöksestä, joka koski esitystä lakkauttaa Länsi-Helsingin lukio, ja asian jatkokäsittelystä.

Valmistelussa on noudatettu julkisuuslakia. Palveluverkkoesityksestä ja opetuslautakunnan päätöksestä on tiedotettu asianmukaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja objektiviteettiperiaatteen loukkaaminen

Valituksissa katsotaan, että valmisteluasiakirjoissa on kohdeltu lukioita epätasapuolisesti ja näin rikottu yhdenvertaisuusperiaatetta. Valituksissa väitetään lisäksi, että päätösvalmistelussa on jätetty kertomatta Länsi-Helsingin lukion kannalta positiivisia seikkoja ja siten rikottu objektiviteettiperiaatetta. Valituksissa viitataan yhdenvertaisuuslakiin (21/2004) ja hallintolakiin (434/2003).

Yhdenvertaisuuslain soveltamisala on säädetty lain 2 §:ssä. Lukion lakkauttamispäätös ei kuulu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Lain 3 §:ssä on vielä erikseen todettu, ettei lakia sovelleta koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään.

Hallinnon oikeusperiaatteista säädetään hallintolain 6 §:ssä. Säännös perustuu perustuslakiin ja hallinnon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Näillä periaatteilla on ensisijaisesti yksityisen oikeusturvaa ennakollisesti takaava tarkoitus, mutta niillä on myös viranomaistoimintaa yleisesti ohjaava luonne.[2]

Kaikkien lukioiden osalta on selvitetty asiaa valmisteltaessa samat asiat: yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa lukion aloituspaikkoihin, lukioon pääsyn keskiarvoraja, lakisääteinen yhteistyö muiden lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa, kurssitarjonta ja painotukset, ylioppilaskirjoitusten tulokset ja kansainvälinen yhteistyö. Liikenneyhteyksistä on selvitetty sen lukion liikenneyhteydet, johon yhdistetyn lukion toiminta on esitetty siirrettäväksi.

Valituksissa väitetään, että valmisteluasiakirjoissa olisi ollut virheellinen tieto alueen lukioiden määrästä. Tämä ei pidä paikkaansa: palveluverkkoesityksessä on puhuttu Länsi-Helsingistä eikä Läntisestä alueesta, johon valituksissa viitataan. Esityksessä todetaan, että Länsi-Helsingissä on kymmenen lukiota.

Palveluverkkoesitys perustuu vuoden 2009 tietoihin ja tilastoihin. Lisäksi Länsi-Helsingin lukion johtokunnalta, samoin kuin muiden lukioiden johtokunnilta, on pyydetty lausuntoa lukioiden palveluverkosta. Johtokuntien lausunnot on käsitelty opetuslautakunnan palveluverkkoa koskevan lausunnon yhteydessä 23.3.2010 (§ 53). Länsi-Helsingin lukion johtokunnan lausunto on huomioitu yhdenvertaisesti muiden lukioiden johtokuntien lausuntojen kanssa.

Asian käsittelyssä ei ole loukattu yhdenvertaisuus- eikä objektiviteettiperiaatetta.

Tarkoitussidonnaisuuden loukkaaminen

Valituksissa esitetään, että rehtori XXXX XXXXa kohtaan käynnistetyllä varoitusmenettelyllä ja Länsi-Helsingin lukion lakkauttamispäätöksellä olisi yhteys ja lakkauttamispäätös siten loukkaisi tarkoitussidonnaisuuden periaatetta (hallintolaki 6 §).

Länsi-Helsingin lukion lakkauttamispäätös perustuu opetuslautakunnan 15.4.2008 hyväksymiin kouluverkon kehittämistavoitteisiin ja lautakunnan 23.3.2010 antamaan lausuntoon koskien koko kaupungin palveluverkon kehittämistä. Kaupunginhallituksen päätösehdotuksen mukaan Länsi-Helsingin lukion lakkauttamista koskeva ehdotus on tehty perustuen muun muassa lukiokoulutuksen aloituspaikkojen tarpeeseen ja kaupungin väestöennusteeseen sekä lukioihin yhteishaussa lähetettyjen hakemusten määrään suhteessa niiden aloituspaikkoihin. Lukiosuunnittelun lähtökohtana on pidetty elinvoimaisia ja riittävän suuria lukioita, jotta myös tulevaisuudessa lukiokoulutuksessa voidaan turvata laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta.

Tarkoitussidonnaisuuden periaatetta ei ole loukattu.

Päätös loukkaa lukiolaisten oikeussuojaa ja suhteellisuusperiaatetta

Valituksissa katsotaan, että päätös lakkauttaa Länsi-Helsingin lukio sen sijaan, että se olisi yhdistetty toisen lukion kanssa, loukkaa suhteellisuusperiaatetta (hallintolaki 6 §). Valittajien mukaan yhdistämisellä olisi päästy samaan lopputulokseen kuin lakkauttamisella ja tällöin Länsi-Helsingin lukiossa vuosina 2010–2013 opiskelevien oikeussuojan loukkaus olisi ollut tuntuvasti pienempi.

Käytännössä ei ole eroa sillä, lakkautetaanko oppilaitos vai yhdistetäänkö se toiseen lukioon, joka toimii yhdistettyjen lukioiden toimipisteenä. Opiskelijoiden oikeus lukiokoulutukseen turvataan molemmissa tapauksissa. Opetusvirastossa perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella, miten Länsi-Helsingin lukion opiskelijoiden opetus ja kurssitarjonta toteutetaan.

Lukiolain 7 §:n mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukiolain 24 §:n mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Länsi-Helsingin lukio on päätetty lakkauttaa 1.8.2013 lukien. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pääsääntöisesti Länsi-Helsingin lukiossa opiskelun lukuvuonna 2010–2011 tai sitä aiemmin aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa koko lukion oppimäärän kyseisessä lukiossa. Niille kuluvana lukuvuonna Länsi-Helsingin lukiossa aloittaneille, jotka suorittavat lukion neljässä vuodessa, järjestetään 1.8.2013 lukien opiskelupaikka toisesta lukiosta.

Opettajien virat puolestaan ovat kaupunkikohtaisia, eivätkä koulukohtaisia. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan tehtävänä on määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden sekä muiden viranhaltijoiden toimipaikat opetustoimen johtosäännön 19 § 5 kohdan mukaisesti.

Valituksissa tuodaan esiin myös luottamuksensuojaperiaate (hallintolaki 6 §). Valituksissa todetaan, että ”viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia ja turvattava yksityisten perusteltuja odotuksia ja asemaa etenkin suhteessa viranomaistoiminnan odottamattomiin ja yksityisen kannalta haitallisiin tai muuten epäedullisiin muutoksiin”.

Valituksissa ei tarkenneta, mitä luottamuksensuojalla tässä tapauksessa tarkoitetaan. Näin ollen kaupunginhallitus toteaa tämän osalta vain, että lukiolain 3 §:n mukainen lupa myönnetään kunnalle. Kunta saa itse päättää, missä oppilaitoksissa se järjestää lukio-opetusta. Helsingin kaupungin osalta kaupunginvaltuusto on Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 11 kohdan mukaan toimivaltainen päättämään opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Koulujen lakkauttamispäätökset eivät ole mitenkään epätavallisia hallinnollisia päätöksiä.

Suhteellisuusperiaatetta tai luottamuksensuojaperiaatetta ei ole loukattu, kun Länsi-Helsingin lukio on päätetty lakkauttaa. Päätös ei myöskään loukkaa lukion oppilaiden oikeusturvaa.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä lausunnon laatimista ja antamista varten hallintokeskuksen oikeuspalveluille, joka palauttaa hallinto-oikeudelle myös valitusasiakirjat.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö ja XXXX XXXXn valitus
	Liite 2	Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hallinto-oikeus on pyytänyt Khta hankkimaan Kvston lausunnon valitusten johdosta. Selityksen antamista varten on saatu lisäaikaa 8.10.2010 saakka.

Valitusten johdosta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja opetuslautakunnan lausunnot, jotka sisältyvät liitteenä 2 olevaan päätöshistoriaan. Selitys hallinto-oikeudelle on oikeuspalveluiden lausunnon mukainen.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluu selityksen antaminen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Samalla palautetaan valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat, jotka sisältyvät muutoksenhakijalle annettuun ja valitukseen liitettyyn otteeseen.

HANKESUUNNITELMA OSOITTEESSA HELSINGINKATU 24 SIJAITSEVAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSKESKUKSEN ERI TOIMIPISTEISSÄ OLEVIEN TOIMINTOJEN KESKITTÄMISEKSI

Khs 2010-1333

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 14.6.2010 päivätyn osoitteessa Helsinginkatu 24 sijaitsevan Helsingin työterveyskeskuksen 2. kerroksen tilamuutoksien hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on rakennuksien osalta 2 133 brm² sekä rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2,1 miljoonaa huhtikuun 2010 kustannustasossa (RI = 126,8, THI = 145,0).

Pöytäkirjanote työterveyskeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja HKR-rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 14.6.2010
	Liite 2	Esityksen perustelut
	Liite 3	Hankesuunnitelma osoitteessa Helsinginkatu 24 sijaitsevan kaupungin työterveyskeskuksen toimintojen laajentamiseksi... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Tällä hetkellä osoitteessa Helsinginkatu 24 toimivat kaupungin työterveyskeskus, ympäristökeskus sekä rakennuksen toisessa kerroksessa väliaikaisesti väistötiloissa suomenkielinen työväenopisto. Työväenopistolta kesäkuun lopussa vapautunut toisen kerroksen tila on tarkoitus muuttaa Helsingin työterveyskeskuksen laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja hallinnon tiloiksi.

Hanke sisältää ensimmäisen kerroksen alakattojen avauksia tulevien työterveystilojen viemäröintitöiden osalta sekä kuudennen kerroksen röntgentilojen ja neljännen kerroksen laboratorio- ja fysioterapiatilojen siirron toiseen kerrokseen. Sisäpihan puolella tehdään pieniän muutoksia kahteen ulko-oveen, jolloin poistumistiet selkeytyvät, sekä kiinteistön jätehuolto helpottuu.

Sen jälkeen, kun ympäristökeskus on muuttanut uudisrakennukseen Viikkiin, rakennus on tarkoitus ottaa ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta kokonaan työterveyskeskuksen käyttöön, mihin se hyvin soveltuu.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan 26.5.2010 laatiman kustannusennusteen mukaan koko hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 2,1 miljoonaa euroa eli 985 euroa/brm².

Toisen kerroksen tilat ovat työterveyskeskukselle uutta vuokrattavaa tilaa. Kustannusperusteinen pääoma ja ylläpidon sisältävä vuokra on 16,69 euroa/m²/kk, 20 036 euroa/kk ja 240 432 euroa/v 3 %:n tuottovaateella ja 30 vuoden takaisinmaksuajalla.

Samalla työterveyskeskus luopuu Töölön työterveysaseman tiloista 505 m²sekä toistaiseksi Helsinginkatu 24:n neljännen kerroksen fysioterapiatiloista sekä väliaikaisista laboratoriotiloista 466 m². Näiden tilojen yhteenlaskettu vuosivuokra on ollut 155 000 euroa/v. Järjestelyillä tehostetaan omaa toimintaa ja vähennetään ostopalveluja.

Väistötiloja ei tarvita.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa 2010 - 2014 vuosina 2010 - 2011 toteutettavana hankkeena.

Rakentamisen on suunniteltu alkavan marraskuussa 2010 ja valmistuvan kesäkuussa 2011.

Lausunnot Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa kiinteistön Helsinginkatu 24 kaupungin työterveyskeskuksen toisen kerroksen laajentamisen hankesuunnitelman hyväksymistä kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti ja toteaa, että hanke sisältyy kiinteistölautakunnan taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 - 2013 talonrakennusohjelmaan.

Uusiin tiloihin sijoitetaan työterveyskeskuksen laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja hallinnon toimintoja. Järjestelyillä tehostetaan omaa toimintaa ja vähennetään ostopalveluja. Uusien tilojen kustannusperusteinen pääoma- ja ylläpidon sisältävä vuokra on 16,69 euroa/m²/kk. Tilakustannukset tulevat nousemaan hiukan, mutta Työterveyskeskus on sopeuttanut kustannusnousun taloussuunnitelmaansa.

Helsingin kaupungin työterveyskeskus on lausunnossaan 18.6.2010
sitoutunut hankkeesta muodostuvaan lisävuokraan.

Esittelijä toteaa, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN VIIKINMÄESTÄ OMATOIMISEN RYHMÄRAKENNUTTAMISEN ORGANISOIMISTA VARTEN (KORTTELIT 36263 JA 36264)

Khs 2010-1578

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Finnish Consulting Group Oy:lle ja Saraco D&M Oy:lle 36. kaupunginosan (Viikin) korttelin nro 36263 tontin nro 1 sekä korttelin nro 36264 tontit nro 1–3 asiantuntijaohjattua ryhmärakennuttamista varten vapaarahoitteiseen ilman Hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon 31.12.2012 saakka ja muuten seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaaja kokoaa luonnollisten henkilöiden muodostaman tonttien rakennuttajaryhmän ja kaupunki vuokraa tai myy tontit ryhmään kuuluvien henkilöiden ja varauksen saajien perustamalle yhtiölle tai yhtiöille noudattaen tavanomaisia asuntotonttien luovutusehtoja.

2 Varauksensaajan tulee tehdä tonttien tulevien asukkaiden kanssa projektinjohtopalveluista tarvittavat rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimukset, jotka kaikkien sopijapuolten on allekirjoitettava ennen kuin tonttien vuokraushakemukset toimitetaan kiinteistöviraston tonttiosastolle.

./. Rakennuttamissopimuksen tulee sisältää liitteestä 6 ilmenevät varauksensaajalle kuuluvat tehtävät.

Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimusten mallit tulee esittää kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön hyväksyttäväksi ennen tonttien markkinoinnin aloittamista.

3 Varattavien tonttien suunnittelun tulee tapahtua Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Tonttien pääsuunnittelijoiden tulee olla yhteystyöryhmän hyväksymiä.

4 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

./. 7 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Toimintaohje kaupungin tonttien rakennuttajille 4.3.2010”.

5 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan Viikinmäen lähiympäristön suunnitteluohjetta.

6 Varauksensaajan tulee raportoida hankkeen edistymisestä tonttiosastolle viimeistään 31.3.2011 mennessä. Tähän ajankohtaan mennessä tulee kohteen aloitustontista olla konsultin kanssa solmittu rakennuttamissopimus ja suunnitelmien tulee olla vähintään luonnosvaiheessa.

Mikäli hanke ei ole 31.3.2011 mennessä edennyt tavoitteiden, mukaisesti voidaan varaus katsoa rauenneeksi.

7 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

8 Varauksensaajan tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla asuntojen enimmäismäärää, joka lasketaan 75 asuntoneliön mukaan. Painavasta suunnittelusta tai asuntojen kysyntätilanteesta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään 10 %.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä varauksen mahdollisesta raukeamisesta sekä antamaan lykkäystä asetetuista määräajoista.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee todeta tonttien 36263/1 ja 36264/1 ja 3 sekä 36265/1–3 varauksen Tarkala Oy:lle päättyneeksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Finnish Consulting Group Oy:lle, Saraco D&M Oy:lle ja Tarkala Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tonttien sijaintikartta
	Liite 2	Kartta tonteista
	Liite 3	Viikinmäen länsiosan rakentamisaikataulu
	Liite 4	Finnish Consulting Group Oy:n ja Saraco D&M OY:n kirje 20.5.2010
	Liite 5	Tarkala Oy:n kirje 19.10.2009
	Liite 6	Rakennuttajakonsultin tehtävät
	Liite 7	Toimintaohje kaupungin tonttien rakennuttajille 4.3.2010
	Liite 8	Kiinteistölautakunnan muistio 24.8.2010
	Liite 9	Asuntotonttien varaaminen Viikinmäestä... - päätöshistoria

36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36263 tontti nro 1 sekä korttelin nro 36264 tontit nro 1–3; Bysantinkuja

ESITTELIJÄ

Varauskohde Viikinmäestä ehdotetaan varattavaksi korttelit 36263 - 36265 asiantuntijaohjattua ryhmärakennuttamista varten vapaarahoitteiseen ilman Hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 3 800 k-m² eli noin 30 - 40 asuntoa. Tontit sijaitsevat Harjannetien varressa varsin jyrkässä rinteessä alueen keskeisen puistolaakson yläpuolella. Maasto on vaikea, mutta paikka komea ja tonteille voidaan rakentaa mielenkiintoisia ja yksilöllisiä rinneratkaisuja, jotka ovat meidän oloissamme harvinaisia.

Varauksensaajat Tontit ovat aiemmin olleet varattuina Tarkala Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten. Varauksensaaja ilmoitti kuitenkin luopuvansa varauksesta todeten, etteivät tontit sovellu sen suunnittelemaan asuntotuotantoon.

Nyt tontit esitetään varattaviksi Finnish Consulting Group Oy:lle ja
Saraco D&M Oy:lle, jotka ovat kehittämässä omaa malliaan asiantuntijaohjattuun ryhmärakentamiseen. Hakijat ovat esittäneet laajan ja perusteellisen selvityksen suunnittelemansa ryhmärakentamishankkeen lähtökohdista. Hakijoiden tarkoituksena on toteuttaa hanke useassa vaiheessa ja vähintään kolmena yhtiönä.

Ryhmärakennuttamisesta

Esittelijä toteaa, että viime aikoina on kehitelty malleja ja toteutettukin kohteita omatoimisella ryhmärakennuttamisella. Hyviä kokemuksia on saatu mm. Suutarilassa, Mellunmäessä, Hermannissa, Vanhassakaupungissa sekä kerrostalokohteesta Arabianrannassa. Tässä mallissa joko rakennuttajakonsultti etsii tonteille asukkaat sekä suunnitteluttaa ja rakennuttaa talot yhdessä asukkaiden kanssa kiinteää korvausta vastaan, tai tulevat asukkaat itse muodostavat ryhmän ja palkkaavat asiantuntijat. Näin asukkaat saavat talonsa periaatteessa omakustannushintaan. Tontit vuokrataan tai myydään tuleville asukkaille tai heidän perustamilleen yhtiöille.

Nyt esitettävät varauksensaajat Finnish Consulting Group Oy ja Saraco D&M Oy ovat kehittämässä omaa ryhmärakennuttamismalliaan, joka voi tuoda lisäkokemuksia ja -tietoa tämänkaltaiseen ryhmärakentamiseen.

Yhtiöiden hakemuksesta ilmenee, että hankkeeseen on koottu asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet ja tehtävät muodostuvat seuraavasti:

Jäsenet:

- Finnish Consulting Group (FCG) Oy - monialainen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan suunnittelutoimisto

- Saraco D&M Oy - kiinteistökehitys- ja rakennuttajatoimisto

- NOW Office - arkkitehti-, urbanismi- ja muotoilutoimisto

- Inspira Oy - rahoituksen neuvonta- ja järjestelypalvelun asiantuntijayritys

Tehtävät:

- FCG; alueen kokonaissuunnittelu; arkkitehti-, rakenne- ja talotekninen suunnittelu

- NOW Office; arkkitehtisuunnittelu, vuorovaikutteinen suunnittelu

- Saraco; hankekehitys ja rakennuttaminen, asukaslähtöinen hankekehityksen ja rakennuttamisen prosessi

- Inspira; rahoitusvaihtoehtojen ja -rakenteiden suunnittelu ja järjestely”

Varausehdot Tulevien asukkaiden ja varauksensaajien välillä tehtävien rakennuttamissopimusten tulee sisältää liitteestä ilmenevät rakennuttajakonsultille kuuluvat tehtävät. Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimusten mallit tulee esittää kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön hyväksyttäväksi ennen tonttien markkinoinnin aloittamista.

Varauksensaajan tulee raportoida hankkeen edistymisestä tonttiosastolle 31.3.2011 mennessä.

Mikäli hanke ei ole 31.3.2011 mennessä edennyt tavoitteiden mukaisesti, voidaan varaus katsoa rauenneeksi.

Varausehdoissa on lisäksi velvoite suunnitteluyhteistyöstä sekä pää-suunnittelijoiden hyväksyttämisestä. Hakemuksessa on jo mainittu suunnittelutoimistoja, jotka ovat kehittelemässä hanketta ja jotka varmaankin voisivat tulla kysymykseen.

Varauksensaajan tulee suunnittelussa ja toteutuksessa lisäksi noudattaa Viikin rakennustapaohjetta, määräystä energialuokasta sekä ohjeita kaupungin tonteille rakentamisessa.

Esittelijä toteaa, että tonttien varaaminen kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti on perusteltua Viikinmäen tonttien asemakaavanmukaiseksi rakentamiseksi. Samalla saadaan kehitettyä yhtä vaihtoehtoista mallia omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen.

27.9.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ASEMAKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-1686

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön virkaan yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheimin 6721,37 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto viran hakijoista
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön viran täyttäminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.9.2010), että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön virka oli haettavana 24.3.–16.4.2010 ja siitä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Arkkitehtiuutisissa ja Tekniikka ja Talous -lehdessä sekä kaupungin rekrytointijärjestelmässä. Asemakaavapäällikön virka tulee avoimeksi asemakaavapäällikkö Anneli Lahden jäädessä eläkkeelle 31.12.2010.

Asemakaavapäällikkö johtaa asemakaavaosastoa. Asemakaavaosasto huolehtii asemakaavoituksesta sekä osaltaan ympäristön suunnitteluluun ja rakentamisen ohjaukseen liittyvistä muista tehtävistä. Asemakaavapäällikkö esittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Viran pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta osaston toimialalla sekä hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Muodollisen pätevyyden lisäksi osastopäällikön virkaan valittavalta edellytetään erinomaisia vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Englannin kielen taito ja muu kielitaito katsotaan eduksi.

Virasta maksettava kokonaispalkka on 6721,37 euroa kuukaudessa.

Hakemuksia on tullut määräaikaan mennessä kahdeksan kappaletta.

./. Yhteenveto viran hakijoista on esityslistan liitteenä.

Asemakaavapäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttävät viran pätevyys-vaatimukset, samoin kaikilla on kokemusta osaston toimialalla. Kaikilla hakijoilla on myös kokemusta johtamistehtävissä.

Virkaa hakeneista kuusi ansioituneimmaksi arvioitua kutsuttiin soveltuvuustesteihin (PD Personnel Development Ltd Oy). Esittelijä on myös haastatellut testatut henkilöt aikana 4. - 11.8.2010.

Testatut ja haastatellut henkilöt ovat:

[Viiden (5) hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Olavi Veltheim, yleiskaavatoimiston yleiskaava-arkkitehti.

Kaikki testatut ja haastatellut hakijat ovat kokemukseltaan sopivia haettavana olevaan tehtävään.

Helsingin kaupunkisuunnittelun vaativuus ja siihen liittyvien ongelmien monimuotoisuus edellyttävät viran haltijalta kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän sekä kaavoituksen laajaa tuntemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheim on ansioitunein ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan virkaan parhaiten soveltuva.

Olavi Veltheim on toiminut kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatoimiston toimistopäällikkönä sekä yleiskaavapäällikön sijaisena vuodesta 2008 lähtien. Tätä ennen Veltheim on ollut vuosina 1992–2007 Uuden-maan liitossa maakunta-arkkitehtinä ja kaavoituspäällikkönä, 1990–1991 Varkauden kaupungin asemakaava-arkkitehtinä ja 1988–1990 Helsingin seutukaavaliiton toimistoarkkitehtinä.

Hänellä on monipuolinen kokemus maankäytön, kaavoituksen ja hallinnon eri tasoilta ja esimiestehtävistä. Veltheim on hankkinut kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä laajan yhteistyöverkoston kaupungin eri hallintokuntiin, seudun kuntiin ja seudullisiin organisaatioihin. Hän on myös hyvin aktiivisesti osallistunut alan kansainväliseen toimintaan.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa Olavi Veltheim on mukana monissa viraston tärkeimmistä hankkeista (pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen yleiskaava, Östersundomin yleiskaava, esikaupunkien renessanssi).

Olavi Veltheim on osoittanut kaikissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa hyvää ammattitaitoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä, mitkä ovat edellytyksiä viran menestykselliselle hoitamiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä pätevyydeltään, ammattitaidoltaan ja muulta soveltuvuudeltaan kolme parasta hakijaa ovat XXXX XXXX, XXXX XXXX ja Olavi Veltheim.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää virkaan otettavaksi yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheimin.

Yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä.

Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Esittelijä ilmoittaa yhtyvänsä kaupunkisuunnittelulautakunnan esitykseen valittavan henkilön osalta.

[1] Harjula, Heikki – Prättälä, Kari: Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Talentum 2007, s. 698–699. Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus. WSOYPro 2007, s. 286–288.

[2] Niemivuo, Matti – Keravuori, Marietta: Hallintolaki. WSOY Lakitieto 2003, s. 91.



Kokousaika	4.10.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom 23-k
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom 23-k
	Liite 3	Oikaisuvaatimus 2.6.2010 täydennyksineen
	Liite 4	Asianosaisen lausuma 1.9.2010
	Liite 5	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom 23-k