Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vt Hakasen Myllypuron lämpökeskuksen polttoaineen käyttöä koskeva toivomusponsi

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle Länsisataman, Kalasataman ja Östersumdomin pohjatutkimuksiin

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Eräiden tehtävien muuttaminen viroiksi Palmia -liikelaitoksen turvapalvelussa

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Lausunto oikeusministeriölle lasten oikeuksien käyttöä koskevasta yleissopimuksesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Vt Arto Bryggaren toivomusponsi: Työllistämis- ja koulutustoimien lisääminen erityisesti alle 25-vuotiaille

FysioSporttis Oy:n ym. oikaisuvaatimus työterveysjohtajan päätöksestä 1.6.2009 § 20

Esitys monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisääteistämisestä

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kannanotto Metsälä-seura ry:n ja Asunto Oy Krämertintie 1:n muistutuksiin Oulunkylän korttelin nro 28247 ja puistoalueen asemakaava-asiassa (nro 11842)

Kannanotto Asunto Oy Vattuniemenkatu 18:n muistutukseen Lauttasaaren tontin 31134/12 asemakaava-asiassa (nro 11848)

Kannanotto XXXX XXXX:n, Lujatalo Oy:n, Asunto Oy Ulvilantie 11 b:n, XXXX XXXX:n ym. ja Asunto Oy Ulvilantie 11 a:n muistutuksiin Munkkiniemen korttelin nro 30110 asemakaava-asiassa (nro 11834)

Vt Maija Anttilan toivomusponsi: sisäisen vuokran määräytymisperusteista ja tilojen käyttölinjauksista käytävän valtuustokeskustelun järjestäminen ennen tilakeskuksen muuttamista liikelaitokseksi

Maankäyttösopimus NCC Rakennus Oy:n kanssa Lauttasaaren korttelin nro 31134 tontin nro 12 asemakaavan muutosehdotuksesta

Maankäyttösopimus Asunto-Oy Ulvilantie 11 B:n kanssa Munkkivuoren korttelin 30110 asemakaavan muutosehdotuksen nro 11834 johdosta

Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä XXXX ja XXXX XXXX:n sekä XXXX ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen IVG Polar Oy:n ja Capman Real Estate I Ky:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Puumerkki Oy:n ja Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:n välisessä kiinteistökaupassa

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemän etuetuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevan päätöksen vahvistaminen (Kiinteistö Oy Helsingin Gneissi, Asunto Oy Helsingin Auringonkehrä, Suomen Osatontti Ky)

VT HAKASEN MYLLYPURON LÄMPÖKESKUKSEN POLTTOAINEEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA TOIVOMUSPONSI

Khs 2009-1452

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.6.2009 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Yrjö Hakanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Yrjö Hakaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Kj toteaa, että Kvsto hyväksyi 10.6.2009 Vartiokylän ym. alueiden sekä Mellunkylän kortteleiden (Myllypuron voimalaitoskortteli, Myllypuron keskuksen itäosa ja Lallukantien - Ranckenintien alue) asemakaavan muuttamista koskevan valtuustokäsittelyn yhteydessä seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet siirtyä Myllypuron huippulämpökeskuksessa polttoöljyn käytöstä maakaasun tai muun vähemmän päästöjä aiheuttavan polttoaineen käyttöön. (Yrjö Hakanen, äänin 52-1).”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kj viittaa Helsingin Energian johtokunnan lausuntoon, jonka mukaan Myllypuron lämpökeskukselle tehdään lähivuosina perusteellinen huolto ja tekniikkaa tullaan uudistamaan. Tällöin tutkitaan myös mahdollisuutta ottaa käyttöön maakaasu toisena polttoaineena, kuten on juuri tehty Patolan huippu- ja varalämpökeskuksessa. Samalla varaudutaan myös biopohjaisen öljyn käyttöön, kuten on jo myös tehty Hanasaaren rakenteilla olevassa lämpökeskuksessa.

Helsingin Energian johtokunta toteaa (18.8.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Myllypurossa on kaukolämmityksen huippu- ja varalämpökeskus, jonka kaksi vesikattilaa on otettu käyttöön vuonna 1979. Kattilalaitoksen polttoaineena on raskas polttoöljy. Kattilaitos uudistettiin ja liitettiin kaukokäyttöön, kun voimalaitostoiminta Myllypurossa lakkasi vuonna 1995. Kuten laitoksen nimestäkin käy selville, käytetään laitosta kovilla pakkasilla tai sillä turvataan lämmöntoimitus mahdollisissa voimalaitosten häiriötilanteissa, lähinnä Vuosaaressa.

Myllypuron lämpökeskuksen energiantuotanto on 2000-luvulla vaihdellut 2,5 - 45 GWh ja vuosittainen käyttöaika on ollut 20 - 300 tuntia. Tarve ei kasva tulevaisuudessakaan merkittävästi, joten määrällisesti Myllypuron lämpökeskuksen aiheuttamat ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavat päästöt ovat pienet. Lähialueille ei näillä päästöillä ole merkitystä. Huippu- ja varalämpökeskuksen tehtävänä on taata häiriötön lämmöntoimitus kovilla pakkasilla ja poikkeustilanteissa. Tämä edellyttää laitokselta nopeaa käynnistyvyyttä ja luotettavaa polttoaineen saantia sekä sen varastoitavuutta. Lisäksi näiden laitosten sijainti pitää olla hajautettu kaukolämpöverkon solmukohtiin.

Myllypuron lämpökeskukselle tehdään lähivuosina perusteellinen huolto ja tekniikkaa tullaan uudistamaan. Tällöin tutkitaan myös mahdollisuutta ottaa käyttöön maakaasu toisena polttoaineena, kuten on juuri tehty Patolan huippu- ja varalämpökeskuksessa. Samalla varaudutaan myös biopohjaisen öljyn käyttöön, kuten on jo myös tehty Hanasaaren rakenteilla olevassa lämpökeskuksessa. Bioöljyjen saatavuus ja varastoitavuus eivät tällä hetkellä ole riittävällä tasolla, mutta alan tuotekehitys on laajaa. Mineraalipohjaisten öljyjen varastoitavuus ja toimitusvarmuus on hyvä, joten niitä tarvitaan tulevaisuudessakin varapolttoaineena. Helsingin Energian strategia on jatkuvasti vähentää niiden käyttöä ja tässä on myös onnistuttu. Jo vuonna 2008 Katri Valan lämpöpumppulaitos tuotti enemmän energiaa kaukolämmitykseen kuin öljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset yhteensä.

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE LÄNSISATAMAN, KALASATAMAN JA ÖSTERSUMDOMIN POHJATUTKIMUKSIIN

Khs 2009-1749

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 15, Länsisataman maaperän kunnostus ja täytöt,

550 000 euroa Länsisataman aluerakentamiseen tarvittaviin pohjatutkimuksiin

ja alakohdalta 8 01 02 17, Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus

250 000 euroa Kalasataman aluerakentamiseen tarvittaviin

pohjatutkimuksiin sekä

alakohdalta 8 01 02 11,alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

200 000 euroa Östersundomin yleiskaavoitukseen tarvittaviin pohjatutkimuksiin.

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle (Satu Järvinen), taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

Kj toteaa, että alueiden suunnittelu- ja rakentamistilanne edellyttää po. pohjatutkimusten tekemistä. Määrärahatarve on yhteensä 1 milj. euroa ja se on kohdistettu vuoden 2009 talousarvion alakohtajaon mukaisesti.

Kiinteistövirasto toteaa 18.8.2009, että Länsisatamassa ja Kalasatamassa ovat rakennusten purkutyöt ja osin myös esirakentamistyöt käynnistyneet. Östersundomin liitosalueella on kaavoitusprojekti käynnistynyt. Kiinteistöviraston geotekninen osasto vastaa kohteiden pohjatutkimusten tilaamisesta ja geoteknisen suunnittelun ohjauksesta.

Poikkeuksellisen suuret pohjatutkimustarpeet kohdistuvat Länsisataman ja Kalasataman aluerakentamiseen. Lisäksi Östersundomin liitosalueen yleiskaavoituksen taloudellinen arviointi edellyttää pohjatutkimuksia lähtötiedoksi. Mainituissa kohteissa tarvitaan alueiden erityispiirteisiin soveltuvien pohjatutkimuslaitteistojen lisäksi merenpohjaan tukeutuvia työlauttoja, jotta pohjatutkimuksia voidaan suorittaa myös vesialueilla. Kiinteistöviraston geotekninen osasto on solminut puitesopimuksia, joiden perusteella kaikki tarvittavat pohjatutkimukset voidaan teettää oikea-aikaisesti ja taloudellisesti.

Eri kohteiden kustannusarviot ovat seuraavat:

- Länsisataman aluerakentamiseen tarvittavien pohjatutkimusten teettäminen 550 000 euroa vuonna 2009. Vuoden 2010 kustannukset ovat edellisen lisäksi noin 400 000 euroa.

- Kalasataman aluerakentamiseen tarvittavien pohjatutkimusten teettäminen 250 000 euroa vuonna 2009. Vuoden 2010 kustannukset ovat edellisen lisäksi noin300 000 euroa.

- Östersundomin liitosalueen yleiskaavoitukseen tarvittavien pohjatutkimusten teettäminen 200 000 euroa vuonna 2009. Vuoden 2010 kustannukset ovat edellisen lisäksi noin 300 000 euroa.

Tänä vuonna edellä mainittujen kohteiden pohjatutkimusten teettämiseen tarvittavan määrärahan suuruudeksi on arvioitu 1,0 miljoonaa euroa (alv. 0 %).

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövirastolle 1,0 miljoonaa euroa (alv. 0 %, talousarvion kohta 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) käytettäväksi Länsisataman ja Kalasataman aluerakentamiseen sekä Östersundomin liitosalueen yleiskaavoitukseen tarvittavien pohjatutkimusten teettämiseen vuonna 2009.

ERÄIDEN TEHTÄVIEN MUUTTAMINEN VIROIKSI PALMIA -LIIKELAITOKSEN TURVAPALVELUSSA

Khs 2009-1725

RYJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa Palmia –liikelaitoksen turvapalveluun 15.9.2009 lukien kuusi turvallisuusvalvojan virkaa, joiden tehtäväkohtainen palkka on 1544,93 euroa.

Pöytäkirjanote Palmia –liikelaitokselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Ryj pitää Palmian esitystä perusteltuna.

Palmian esityksessä mainittu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös liitteineen on nähtävänä kokouksessa.

Palmia –liikelaitos toteaa (3.8.2009), että Palmian turvapalvelut on tuottanut Metsälän vastaanottokeskuksen passiiviset valvontatehtävät keväästä 2005 alkaen. Toimintaan liittyy Palmian työsopimussuhteisia vartijoita niin, että keskimäärin säilöönottoyksikössä on ollut, toiminnallisen päävastuun kantaneiden sosiaaliviraston ohjaajien lisäksi, yksi (1) vartija kaikkina viikonpäivinä klo 16.00 – 22.00 välisenä aikana ja kaksi (2) vartijaa kaikkina viikonpäivinä klo 22.00 – 08.00 välisenä aikana.

Apulaisoikeusasiamies on päätöksessään 10.2.2009 (Dnro 1450/2/07) katsonut, että Palmia –liikelaitoksessa palvelevan säilöönottoyksikön henkilöstön tulee olla virkasuhteisia.

Palmian vartijat ovat toimineet tehtävässään yksityisistä turvapalveluista annetun lain tarkoittamin toimivaltuuksin ja työsopimussuhteessa Helsingin kaupungin Palmia –liikelaitoksessa. Lakia on tarkoitus esittää täsmennettäväksi mm. niin, että toiminta voidaan jatkossa tuottaa ilman virkasuhdetta.

Edellä mainituin perustein Palmia esittää, että Khs päättänee perustaa Palmia –liikelaitoksen turvapalveluun uusina virkoina kuusi (6) turvallisuusvalvojan virkaa, joiden tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään 1544,93 euroa.

Esitettävät virat on tarkoitus täyttää säilöönottoyksikössä nyt työsuhteisina vartijoina työskentelevillä henkilöillä heidän suostumuksensa mukaisesti.

Henkilöstökeskus toteaa (27.8.2009), että Palmia –liikelaitoksen turvapalveluissa on tarkoitus perustaa kuusi turvallisuusvalvojan virkaa, joihin siirretään nykyisin työsuhteisissa tehtävissä toimivat henkilöt suostumuksensa mukaisesti.

Virkojen perustaminen on tarkoituksenmukaista, koska apulaisoikeusasiamies on päätöksessään 10.2.2009 edellyttänyt, että Palmia
-liikelaitoksessa palvelevan säilöönottoyksikön henkilöstön tulee olla virkasuhteisia.

Henkilöstökeskuksella ei ole huomauttamista ehdotettujen virkojen perustamiseen 1544,93 euron tehtäväkohtaisella kuukausipalkalla.

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE LASTEN OIKEUKSIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVASTA YLEISSOPIMUKSESTA

Khs 2009-1397

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon lasten oikeuksien käyttöä koskevasta yleissopimuksesta:

Helsingin kaupunki pitää sopimuksen hyväksymistä tarpeellisena, vaikka Suomen kansallinen lainsäädäntö jo vastaakin yleissopimuksen sisältöä valitun kolmen perheoikeudellisten asioiden ryhmän osalta. Sopimuksen allekirjoittamista voidaan pitää tarpeellisena erityisesti siksi, että sillä ennakoidaan olevan vaikutusta tuleviin lasta koskevia oikeudenkäyntejä sivuaviin lainsäädäntöhankkeisiin. Lisäksi sopimuksen hyväksyminen osoittaa Suomen tukevan Euroopan neuvoston toiminnan perustana olevia yhteisiä päämääriä mm. lasten osallistumisoikeuksien turvaamisessa ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteuttamisessa.

Samalla kaupunginhallitus lähettää jäljennöksen sosiaalilautakunnan lausunnosta 18.8.2009 ja ilmoittaa yhtyvänsä lautakunnan lausuntoon.

Kirje oikeusministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Luonnos hallituksen esitykseksi 8.6.2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 18.8.2009

Oikeusministeriö toteaa (9.6.2009), että ministeriössä on laadittu luonnos hallituksen esitykseksi lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sanotun yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen 25.1.1996. Sopimus koskee lapsen kuulemista ja lapsen oikeutta saada edustaja lasta koskeviin oikeudenkäynteihin sekä tuomioistuimen ja lapsen edustajan tehtäviä näissä oikeudenkäynneissä.

Lausunnon antajia pyydetään ottamaan kantaa yleissopimuksen hyväksymisen tarpeellisuuteen ja ehdotettujen perheoikeudellisten menettelyiden yhdenmukaisuuteen yleissopimuksen kanssa.

./. Lausunnon määräaikaa on jatkettu 15.9.2009 asti. Luonnos hallituksen esitykseksi 8.6.2009 on esityslistan liitteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (18.8.2009), että lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia siltä osin kuin ne mahdollistavat lapsen osallistumisen itseään koskeviin oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimissa tai vastaavanlaista valtaa käyttävissä hallinnollisissa viranomaisissa. Menettelyllisillä oikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi tiedonsaantioikeutta asiakirjoista, oikeutta ilmaista oma näkemyksensä oikeudenkäynnissä tai oikeutta nimetä edustaja oikeuskäsittelyä varten. Sen lisäksi, että yleissopimus vahvistaa lapsen oikeuksia, se asettaa myös velvollisuuksia oikeusviranomaisille ja lasten edustajille muokata päätöksentekomenettelyä siten, että lapset voivat paremmin toteuttaa oikeuksiaan.

Allekirjoittaessaan tai tallettaessaan ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa kunkin valtion tulee nimetä ilmoituksessaan vähintään kolme perheoikeudellisten asioiden ryhmää, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan. Oikeusministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi on ehdotettu, että Suomi nimeäisi mainituiksi ryhmiksi isyyden vahvistamisen, lapseksiottamisen ja huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevat oikeudelliset menettelyt.

Kuten oikeusministeriön luonnoksessa todetaan, Suomen voimassaoleva kansallinen lainsäädäntö vastaa yleissopimuksen sisältöä eikä yleissopimuksen voimaansaattaminen edellytä ehdotetun voimaansaattamislain- ja asetuksen lisäksi muita lainsäädäntömuutoksia. Yleissopimukseen liittymisellä voidaan kuitenkin ennakoida olevan välillistä vaikutusta tuleviin lasta koskevia oikeudenkäyntejä sivuaviin lainsäädäntöhankkeisiin, joissa lapsen osallistumisoikeudet voidaan jatkossa paremmin huomioida.

Oikeusministeriön luonnoksessa on artiklakohtaisesti selostettu sopimusvelvoitteiden sisältöä ja arvioitu, miten velvoitteet täytetään isyyden vahvistamisen, lapseksiottamisen ja huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.

Isyyden vahvistaminen

Isyyslain osalta voidaan todeta, että voimassa oleva lainsäädäntö turvaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle yleissopimusta laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon isyysasioissa ja tämä vaikuttamismahdollisuus tulisi selvemmin tuoda esiin myös esitystekstissä. Tältä osin viitataan isyyslain esitöihin.

Lapsen vahvasta asemasta on esimerkkinä isyyslain 22 §, jonka mukaan isyyden vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä lapsi on kantajana ja lapsen äiti kuultavana, vaikka äiti edustaisi lasta oikeudenkäynnissä. Vastaavasti miehen nostaessa isyyden vahvistamiskanteen maistraatin hylättyä isyyden tunnustamisen, kanne kohdistetaan lapseen äidin ollessa kuultavana.

Oikeusministeriön luonnoksessa todetaan, ettei lastenvalvoja voi ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta 15 vuotta nuoremman lapsen puolesta vastoin äidin tahtoa, jos lapsi on äitinsä huollossa tai hoidossa. Tästä seuraa, että mikäli lapsi on esimerkiksi otettu sosiaalilautakunnan huostaan ja sijoitettu, lastenvalvoja voi äidin vastustuksesta huolimatta ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta.

Isyyslain 24 §:n mukaan 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus tulla kuulluksi isyysasian yhteydessä. Isyyden tunnustamisen hyväksyminen edellyttää aina lapsen hyväksymistä, jos lapsi on ennen tunnustamisen voimaan tuloa täyttänyt 15 vuotta (IsL 16 §). Lapsen ei tarvitse esittää tunnustamisen hyväksymättä jättämiselle mitään peruste-luja. Isyyslain 25 §:n mukaan 15 vuotta täyttänyt voi myös vastustaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen ajamista.

Alaikäinen 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse aloittaa isyytensä selvittämisen. Isyyslain esitöiden mukaan 15 vuotta täyttäneen lapsen isyyden selvittäminen eroaa alle 15-vuotiaan lapsen isyyden selvittämisestä siten, että lastenvalvojan tulee järjestää isyyden selvittämistä koskeva neuvottelu lapsen itsensä eikä lapsen äidin kanssa. Äidiltä tarvitaan tietoja mahdollisesta isästä.

Lapseksiottaminen

Lapseksiottamisesta annetun lain 8 §:n mukaan lapseksiottamista ei voida vahvistaa tuomioistuimessa ilman lapseksiotettavan suostumusta, jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta ja hän voi ilmaista tahtonsa. Lapseksiottamista ei myöskään voida vahvistaa vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Lapsen mielipiteen selvittää ottolapsineuvontaa antava työntekijä. Lapseksiottamiseen annettavasta suostumuksesta on tehtävä asiakirja, joka on päivättävä ja jonka allekirjoittaa suostumuksen antaja.

Suomen lapseksiottamista koskeva lainsäädäntö täyttää yleissopimuksen 3 ja 5 artiklojen asettamat velvoitteet, koska jo 12-vuotiaan lapsen suostumus on ehdoton edellytys lapseksiottamisen vahvistamiselle. Poikkeuksena on vain tilanne, jossa lapsi ei sairautensa tai vammaisuutensa takia voi ilmaista tahtoaan. Suomen lapseksiottamista koskeva lainsäädäntö täyttää myös muut yleissopimuksen asettamat velvoitteet.

Huostaanoton tuomioistuinkäsittely

Yleissopimuksen 3 artiklan mukaan lapselle tulee turvata häntä koskevassa oikeudenkäynnissä oikeus saada kaikki asiaan liittyvät tiedot sekä oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista omat näkemyksensä.

Oikeusministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi on viitattu hallintolainkäyttölain 18 §:n 3 momentin yleissäännökseen, jonka mukaan 15 vuotta täyttäneellä lapsella on huoltajansa ohella oikeus käyttää puhevaltaa henkilöään koskevassa asiassa.

Kun kyseessä on huostaanottoa koskeva asia, tulisi hallituksen esityksessä mainita lastensuojelulain (LsL) 21 §:n erityissäännös, joka oikeuttaa 12 vuotta täyttäneen lapsen käyttämään huoltajan ohella erikseen puhevaltaa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa, kuten huostaanotossa. Näin ollen 12 vuotta täyttänyt lapsi on asianosaisen asemassa, mistä seuraa, että hänellä on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada asiaa käsittelevältä viranomaiselta tieto sellaisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Tämä tietojensaantioikeus on laajempi kuin kuultavan oikeus saada kuulemisen kohteena olevat asiakirjat.

Yleissopimuksen 4 artiklan mukaan lapsella tulee olla oikeus pyytää erityisedustajaa itseään koskevien asioiden oikeuskäsittelyyn, jos huoltajat ovat heidän ja lapsen välisen eturistiriidan johdosta estyneitä edustamasta lasta. Sopimuksen 9 artiklan 1 kappaleessa puolestaan määrätään, että lasta koskevassa tuomioistuinkäsittelyssä tuomioistuimella tulee olla valta edellä mainitussa eturistiriitatilanteessa määrätä lapselle erityisedustaja.

Oikeusministeriön luonnoksessa on otettu kantaa vain jälkimmäiseen määräykseen ja todettu, että LsL:n 87 § oikeuttaa hallinto-oikeuden määräämään lapselle avustajan tuomioistuinkäsittelyyn, jos asianosainen sitä pyytää tai tuomioistuin harkitsee sen tarpeelliseksi. Lisäksi LsL:n 22 § velvoittaa sosiaalilautakunnan tekemään hakemuksen edunvalvojan sijaisen määräämiseksi lapselle, jos on perusteltua syytä olettaa, että hänen huoltajansa ei pysty lastensuojeluasiassa puolueettomasti valvomaan lapsensa etua. Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaa 9 artiklan 1 kappaleen määräystä.

Sen sijaan nimenomaisia säännöksiä ei ole lapsen oikeudesta pyytää itselleen erityisedustajaa 4 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa.

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lisäksi 12 vuotta täyttänyttä lasta on kuultava häntä koskevassa lastensuojeluasiassa hallintolain 34 §:n mukaisesti (LsL:n 20 §:n 1 ja 2 mom.). Edelleen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 8 §:n 1 momentti velvoittaa sosiaalihuoltoa, esimerkiksi lastensuojelua, toteutettaessa ottamaan ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipiteen. Edellä sanotut säännökset turvaavat lapsen oikeuden pyytää ja saada itselleen edustaja oikeudenkäyntiin yleissopimuksen 4 artiklan mukaisesti.

Yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleen mukaan sopimuspuolten tulee harkita järjestelyjä, joiden avulla lasta koskevissa oikeudenkäynneissä tuomioistuimella on oikeus nimittää lapselle erillinen edustaja, sopivissa tapauksissa lakimies.

Oikeusministeriön luonnoksessa todetaan, että eturistiriitatilanteiden lisäksi ei ole katsottu tarpeelliseksi harkita yleissopimuksen 9 artiklan toisen kappaleen mukaisen erillisen lapsen edustajan määräämistä lapselle.

Tähän voi todeta, että hallintolainkäyttölain 19 a §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeus voi viran puolesta määrätä asianosaiselle edun-valvojan oikeudenkäyntiä varten mm. jos asianosaisen edunvalvoja, esimerkiksi lapsen huoltaja, on esteellisyyden vuoksi tai muusta syystä estynyt käyttämästä siinä puhevaltaa.

Huoltajan ja lapsen välinen eturistiriita ei siis ole voimassa olevan oikeuden mukaan ainoa peruste, jolla hallinto-oikeus voi omasta aloitteestaan määrätä lapselle edustajan oikeudenkäyntiin, vaan myös esimerkiksi huoltajan sairaus.

Yleissopimuksen 7 artikla velvoittaa tuomioistuimia lasta koskevissa asioissa toimimaan nopeasti. Lisäksi tarvittaessa tulee taata tuomioistuinten päätösten nopea toimeenpano ja kiireellisissä tapauksissa tuomioistuimilla tulee olla oikeus tehdä päätöksiä, jotka voidaan saattaa välittömästi voimaan.

Oikeusministeriön luonnoksessa on todettu, että lastensuojelua koskevat asiat on käsiteltävä hallintotuomioistuimissa kiireellisinä (LsL:n 88 §) ja huostaanottoa koskevaa hakemusta käsitellessään hallinto-oikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta sekä siitä, miten lapsen hoito ja huolenpito asian tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestetään (LsL:n 83 §).

Edellä sanotun lisäksi olisi syytä mainita, että mm. lapsen huostaanottoa koskeva päätös voidaan muutoksenhausta huolimatta panna heti täytäntöön LsL:n 91 §:n 1 momentin perusteella, jos täytäntöönpanoa ei voida lapsen terveyttä tai kehitystä vaarantamatta siirtää ja tuomioistuin on määrännyt päätöksen heti täytäntöön pantavaksi.

Yleissopimuksen 8 artiklan mukaan tuomioistuimella tulee olla lasta koskevassa oikeudenkäynnissä valta toimia omasta aloitteestaan kansallisen lain määrittelemissä tilanteissa, jos lapsen hyvinvointi on vaarassa.

Oikeusministeriön luonnoksessa todetaan, että sosiaaliviranomaisilla on LsL:n 38 §:n nojalla oikeus sijoittaa lapsi kiireellisesti, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tarpeessa.

Lisäksi luonnoksessa sanotaan, että viimesijainen päätösvalta lasten-suojeluasioissa on hallintotuomioistuimilla, joille sosiaaliviranomaisten tulee alistaa päätöksensä lapsen kiireellisestä sijoittamisesta lain

39 §:n mukaisesti 30 päivän kuluessa. Hallintotuomioistuimet eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ota asioita omatoimisesti käsiteltäväkseen, vaan hakemuksen esimerkiksi kiireellisen huostaanoton ratkaisemiseksi tekevät sosiaaliviranomaiset.

Edellä mainittu luonnoksen asiakohta ei perustu voimassa olevaan lastensuojelulakiin, vaan päätöksen alistaminen hallinto-oikeuden vahvistettavaksi perustui 1.1.2008 lukien kumotun lastensuojelulain (683/1983) 17 §:n 2 momenttiin. Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastusti huostaanottoa tai jos mainitussa asiassa ei ollut kuultu asianosaisia, päätös tuli alistaa 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Kun viranhaltija voimassa olevan LsL:n 38 §:n perusteella tekee päätöksen lapsen kiireellisestä sijoituksesta, tähän päätökseen tyytymätön 12 vuotta täyttänyt lapsi, lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa lapsi on ollut, voi hakea päätökseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (LsL:n 89 §:n 1 mom.).

Toinen asia on, että kiireellinen sijoitus raukeaa, jollei hakemusta lapsen huostaanotosta tai hakemusta kiireellisen sijoituksen jatkamisesta ole 30 päivän kuluessa sijoituksen alkamisesta saatettu hallinto-oikeuden käsiteltäväksi (LsL:n 39 §:n 2 mom.).

Helsingin sosiaalilautakunta pitää sopimuksen hyväksymistä tarpeellisena, vaikka Suomen kansallinen lainsäädäntö jo nykyisellään vastaakin yleissopimuksen sisältöä valitun kolmen perheoikeudellisten asioiden ryhmän osalta. Sopimuksen allekirjoittamista voidaan pitää tarpeellisena erityisesti siksi, että sillä ennakoidaan olevan vaikutusta tuleviin lasta koskevia oikeudenkäyntejä sivuaviin lainsäädäntöhankkeisiin. Lisäksi sopimuksen hyväksyminen osoittaa Suomen tukevan Euroopan neuvoston toiminnan perustana olevia yhteisiä päämääriä mm. lasten osallistumisoikeuksien turvaamisessa ja myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteuttamisessa.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto 18.8.2009 on esityslistan liitteenä 2.

FYSIOSPORTTIS OY:N YM. OIKAISUVAATIMUS TYÖTERVEYSJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 1.6.2009 § 20

Khs 2009-1547

SJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja työterveyskeskuksen esittämillä sekä vastaselityksen osalta esityslistalta ilmenevillä perusteilla hylätä Fysiosporttis Oy, Fysioterapia-konsultit FTK Oy:n ja Fysiokeskus TUF Oy:n oikaisuvaatimukset työterveysjohtajan 1.6.2009 (§ 20) tekemästä päätöksestä koskien fysioterapiapalvelujen hankintaa.

Pöytäkirjanote FysioSporttis Oy:lle, Fysioterapia-konsultit FTK Oy:lle ja Fysiokeskus TUF Oy:lle (c/o asianajaja Ismo Saarinen) muutoksenhakuohjein sekä jäljennöksin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja työterveyskeskuksen lausunnoista, työterveyskeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Oikaisuvaatimukset
	Liite 2	Vastaselitys
	Liite 3	Hankintakeskuksen kysymykset ja vastaukset

Sj toteaa, että työterveysjohtaja päätti 1.6.2009 päätösluettelon 20 §:n kohdalla järjestetyn tarjouskilpailun perusteella hankkia fysioterapiapalvelut SelkäCenter Oy:ltä, Fyrioterapiakeskus OMT-klinikka Oy:ltä ja Diacor terveyspalvelut Oy:ltä ajalla 1.6.2009 – 31.5.2011, koska ne olivat tarjousvertailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmat. Sj viittaa jäljempänä oleviin oikaisuvaatimuksiin sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja työterveyskeskuksen lausuntoihin.

./. FysioSporttis Oy (23.6.2009) sekä Fysioterapia-konsultit FTK Oy ja Fysiokeskus TUF Oy (24.6.2009) ovat tehneet samansisältöiset oikaisuvaatimukset, jotka ovat liitteenä 1.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että kysymys oli Helsingin kaupungin työntekijöiden työterveydenhuollolle sairaanhoitona hankittavasta fysioterapiapalvelusta (KELA korvausluokka II).

Tarjouspyynnön pisteytyksen mukaan (vaatimus 8) tarjoajan palveluksessa olevasta OMT- tai naprapaattitutkinnon suorittaneesta fysioterapeutista saa 1 pisteen, enintään kuitenkin 10 pistettä. Tarjoajalla tuli olla kokopäiväisessä palveluksessaan vähintään yksi tällainen henkilö. Oikaisuvaatimuksen tekijällä oli palveluksessaan yksi tällainen henkilö ja siten se sai tästä vaatimuskohdasta yhden pisteen. Hyväksytyillä palvelun tarjoajilla oli palveluksessaan 5, 9 ja 10 sellaista henkilöä, josta he saivat pisteitä.

Kysymys oli naprapaatista saatavista lisäpisteistä, joilla oli ollut tarjouskilpailun ratkaisun kannalta keskeinen merkitys. Naprapaatti on nimikesuojattu terveydenhoitoalan ammattihenkilö, joita nykyään valmistuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

Oikaisuvaatimuksen tekijät viittaavat valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä 30.12.2004/1338 ja sen 1 luvun 3 §:ään.

KELAn työterveyshuollon korvausluokka II ei edellytä naprapaatin tutkintoa. Se edellyttää vain yleisesti työterveyshuollon ammattihenkilön tai asiantuntijan käyttöä ja tällainen asiantuntija on fysioterapeutti. Nyt Helsingin kaupunki edellyttää kahta osittain päällekkäistä ammattikorkeakoulututkintoa, fysioterapeutin ja naprapaatin tutkintoa ja/tai OMT-nimikettä. Olennaista asiassa on se, että naprapaatti ei ole työterveyshuollon ammattihenkilö tai asiantuntija (SMT:n oppaita 200:10) . OMT-tutkinto puolestaan on vain tuotenimike, ei tutkinto.

Tältä osin oikaisuvaatimuksen tekijät viittaavat asetukseen 1848/2001.

Koska Helsingin kaupungin työterveyshuolto on asettanut sellaisia edellytyksiä työterveyshuollon ammattihenkilöille/asiantuntijoile, joita lainsäädäntö tai asetus eivät edellytä tai edes tunne, tulee hankintapäätös kumota.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (17.7.2009) mm. seuraavaa:

Johdanto Helsingin kaupungin työterveyskeskus on kilpailuttanut fysioterapiapalveluiden (fysikaalinen hoito) hankinnan, joka on toteutettu avointa menettelyä käyttäen. Määräaika tarjousten jättämiselle päättyi 17.4.2009. Määräaikaan mennessä saapui 14 tarjousta. Palveluntuottajiksi valittiin työterveyskeskuksen työterveysjohtajan 1.6.2009 tekemän päätöksen § 20 mukaan SelkäCenter Oy, Fysioterapiakeskus OMT-klinikka Oy ja Diacor terveyspalvelut Oy. Valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. FysioSporttis Oy, Fysioterapia-konsultit Oy ja Fysiokeskus Oy (Hakijat) ovat tehneet hankintapäätöksen johdosta samansisältöiset oikaisuvaatimukset.

Hankintapäätöksen liitteenä ollut muutoksenhakuohje oli virheellinen, minkä johdosta oikaisuvaatimukset oli osoitettu ja toimitettu väärälle taholle. Kuntalain 94§:n ja hallintokäyttölain 30 §:n nojalla oikaisuvaatimukset on tällaisessa tilanteessa tutkittava.

Hakijoiden vaatimukset Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työterveysjohtajan 1.6.2009 tekemän, fysioterapiapalveluiden hankintaa koskevan, päätöksen § 20 kumoamista.

Oikaisuvaatimusten perustelut

Hakijoiden näkemyksen mukaan hankintapäätös tulee kumota, koska Helsingin kaupunki on asettanut työterveyshuollon ammattihenkilöille/asiantuntijalle sellaisia edellytyksiä, joita lainsäädäntö ei edellytä tai edes tunne. Tarjouspyynnön mukaan tarjousvertailussa on saanut lisäpisteitä OMT- tai naprapaattitutkinnon suorittaneista, asiakkaiden hoitoon osallistuvista fysioterapeuteista. Hakijoiden mukaan kaupungin ei olisi tullut edellyttää kahta osittain päällekkäistä tutkintoa (fysioterapeutin tutkinto ja OMT- tai naprapaattitutkinto). Hakijat perustavat vaatimuksensa valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä (1338/2004) ja valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001).

Oikaisuvaatimukseen vastaaminen

Oikeuspalvelut katsoo, ettei hankintapäätöksen kumoamiseen laillisuusperusteella ole aihetta. Hankintalain 72 §:n mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjousten vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa, joissa palvelun tarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Hankintalakiin liittyvässä hallituksen esityksessä tarkennetaan vielä, että lainkohta antaa hankintayksikölle mahdollisuuden esimerkiksi antaa tarjoajille lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. [1]

Fysioterapiapalveluiden hankinnassa palvelun tarjoajien vähimmäisvaatimukseksi on asetettu muun muassa se, että palvelun tarjoajan palveluksessa on vähintään yksi OMT- tai naprapaattitutkinnon suorittanut fysioterapeutti.[2] Mikäli palvelun tarjoajalla on ollut palveluksessaan enemmän kuin yksi OMT- tai naprapaattitutkinnon suorittanut fysioterapeutti, on tästä saanut tarjousvertailussa lisäpisteitä.[3] Lisäpisteitä on siis annettu vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta. Kuten edellä on todettu, on tämä täysin hankintalain mukainen menettely.

Hankintapäätöksen lainmukaisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, mitä valtioneuvoston asetuksissa, joihin Hakijat oikaisuvaatimuksiensa perusteluissa viittaavat, säädetään. Hankintayksikkö voi harkintansa mukaan asettaa sellaisia lisäedellytyksiä työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, joita lainsäädäntö ei aseta, mikäli nämä edellytykset ovat hankintalain mukaisia. On hankintayksikön harkintavallassa, mitä lisäedellytyksiä, kuten lisäkoulutusta, se pitää tärkeänä vertailuperusteita asettaessaan.

Hankintayksikön harkintavaltaa rajaavat hankintalain 72 §:n mukaisesti se, että vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja se, että niiden tulee mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Fysioterapiapalveluiden hankinnassa vertailuperusteena olleet OMT- ja naprapaattitutkinnot liittyvät hankinnan kohteeseen (fysioterapiapalvelut). Tutkinnot standardisoituina ja yleisesti saatavilla olevina lisäkoulutuksina, jotka ovat todennettavissa tutkintotodistuksin, puolestaan mahdollistavat tarjousten puolueettoman vertailun.

Yhteenveto Oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan, ettei oikaisuvaatimusten hyväksymiseen ja työterveysjohtajan 1.6.2009 tekemän hankintapäätöksen kumoamiseen laillisuusperusteella ole aihetta. Oikeuspalvelut ei ota kantaa oikaisuvaatimuksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut toteaa kuitenkin, että julkisissa hankinnoissa hankintapäätöksen tekijän harkintaa rajaavat hankintalain, erityisesti sen 71 ja 72 §:n, tarjoajien ja tarjousten valintaa koskevat säännökset. Niiden mukaan tarjoajien ja tarjousten valinnassa on käytettävä niitä perusteita, jotka on määritelty hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Työterveyskeskus toteaa (10.8.2009), että työterveyskeskus on kilpailuttanut fysioterapiapalveluiden (fysikaalinen hoito) hankinnan, joka on toteutettu avointa menettelyä käyttäen. Työterveysjohtajan päätöksellä 1.6.2009 palveluntuottajiksi valittiin SelkäCenter Oy, Fysioterapiakeskus OMT-klinikka ja Diacor terveyspalvelut Oy. Valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus.

Hakijoiden näkemyksen mukaan hankintapäätös tulee kumota, koska Helsingin kaupunki on asettanut työterveyshuollon ammattihenkilöille/asiantuntijoille sellaisia edellytyksiä, joita lainsäädäntö ei edellytä tai edes tunne.

Kilpailutuksen kohteena oleva fysioterapiapalvelut ovat osa työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita (KELA korvausluokka II). Fysikaalisen hoidon tavoitteena on tuki- ja liikuntaelinoireisten potilaiden mahdollisimman nopeaa kivun ja oireiden lievittyminen ja siten nopean työhön paluun tukeminen.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kaupungin henkilöstöllä suurin ja entisestään lisääntyvä syy sairauspoissaoloihin. Näin ollen, taatakseen asiakkailleen mahdollisimman hyvän hoidon, työterveyskeskus on fysioterapiapalveluiden kilpailutuksessa antanut lisäpisteitä palvelua tuottavista fysioterapeuteista, jotka ovat suorittaneet OMT- tai naprapaattitutkinnon.

Kyseessä on palveluhankinta, jossa palvelua tarjoavan henkilöstön ammattitaidolla on erityinen merkitys. Hankintalain 72 §:n mukaan vertailuperusteina voidaan käyttää hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja oireiden hoidossa naprapaatin pätevyys on tällainen, palvelun laadun varmistamisen kannalta tarkoituksenmukainen ja sitä parantava tutkinto. Lisäpisteitä on siis annettu vähimmäisvaatimuksen ylittävästä ammattitaidosta.

Naprapaatin tutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (AMK). Naprapaatti on erikoistunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja toimintahäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon. Koulutettu naprapaatti kuuluu nimikesuojattuihin terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja koulutuksesta vastaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

Kilpailuehdoissa naprapaatin tutkintoa ei yksinään pidetty riittävänä ammattipätevyytenä, vaan edellytettiin fysioterapeutin tutkinto. Toisaalta tämäkään ei olisi poissulkukriteeri, silla työterveyshuolto voi tarjota asiakkaalleen myös sellaista palvelua, jota Kansaneläkelaitos ei korvaa eikä työterveyshuollon lainsäädännöllä näin ollen olisi tässä yhteydessä merkitystä.

Sj toteaa, että oikeusvaatimuksen tekijöille on 13.8.2009 lähetetyllä kirjeellä annettu tilaisuus antaa vastaselityksensä työterveyskeskuksen ja oikeuspalveluiden lausunnoista.

./. Jäljennös 27.8.2009 päivätystä vastaselityksestä on liitteenä 2.

Oikaisuvaatimusten tekijöiden vastaselityksessä esittämän johdosta Sj toteaa vielä, että hankintalain mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Vaatimusten tulee liittyä tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta ja ne tulee suhteuttaa hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen sekä olla tasapuolisia. Hankintayksikkö voi esimerkiksi edellyttää lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä.

Fysioterapiapalveluiden hankinnassa käytetyt soveltuvuusvaatimukset ovat hankintalain mukaisia. Perusteluiden osalta voidaan tässä kohdin viitata aiemmin vertailuperusteiden osalta lausuttuun.

./. Lisäksi Sj toteaa vastaselityksen kohdan 2 osalta, että oikaisuvaatimusten tekijöiden tarjouskilpailun aikana esittämään Maitland-koulutusta koskevaan kysymykseen on vastattu. Tältä osin Sj viittaa hankintakeskuksen kysymykset ja vastaukset –listaan, kohtaan 1. Lista on tarjouspyynnön kohdan 14 mukaisesti julkaistu sähköisesti osoitteessa www.hel.fi/hank. Kysymys ja vastaukset ovat liitteenä 3.

Sj katsoo edellä mainittuun sekä työterveyskeskuksen ja oikeuspalveluiden lausuntoihin viitaten, että oikaisuvaatimukset on hylättävä, koska ei ole estetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Asiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä Khn kokouksessa.

ESITYS MONIALAISEN VIRANOMAISYHTEISTYÖN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN LAKISÄÄTEISTÄMISESTÄ

Khs

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle nuorisoasiankeskuksen esityksen mukaisen lausunnon.

Kirje opetusministeriölle ja pöytäkirjanote nuorisoasiainkeskukselle, opetusvirastolle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Opetusministeriön työryhmämuistio

./. Opetusministeriö on esittänyt 13.8.2009 päivätyllä kirjeellään kutsun 26.8.2009 pidettyyn kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuuden aiheena oli ministeriön työryhmän muistio monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisääteistämisestä. Samalla ministeriö varasi mahdollisuuden kirjallisen lausunnon antamiseen 4.9.2009 mennessä. Nuorisoasiainkeskuksen edustaja osallistui mainittuun kuulemistilaisuuteen. Asian merkityksellisyyden vuoksi kirjallisen lausunnon antajana tulisi olla Khs, vaikka asian käsittely Khssa merkitseekin annetun määräajan ylittymistä. Työryhmän muistio on liitteenä.

Sj toteaa, että lausuntopyynnön kiireellisyyden vuoksi lausunto on valmisteltu nuorisoasiainkeskuksessa. Sj esittää, että Khs antaisi opetusministeriölle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon.

Nuorisoasiainkeskus toteaa (7.9.2009) seuraavaa:

Yleistä Esitys sisältää kuntien nuorisotoimelle uusia lakisääteisiä tehtäviä ja uusia yhteistyörakenteita kuntakentälle. Lakiesityksessä oltaisiin määrittelemässä hyvin tarkasti yhteistyötahot, joiden tulee muodostaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkoston tehtävänä olisi koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista ja arvioida nuorten tilannetta paikallisen poliittisen päätöksenteon tueksi.

Lakiesitys tarttuu tärkeään ilmiöön eli nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Ongelmallista on kuitenkin, että ministeriö esittää kuntatoimijoille sellaisia lisätehtäviä, jotka tulevat hoidetuksi jo nykyisen lainsäädännön turvin. Vaarana on, että esitys näiltä osin pikemminkin kangistaa kuin tehostaa palvelujen joustavaa kehitystä. Lisäksi uudistusten rahoituspohja näyttää riittämättömältä.

Viranomaisyhteistyö Esityksen tavoitteena on luoda lakisääteiset muodot monialaiselle viranomaisyhteistyölle ja viranomaisverkoston tarkalle kokoonpanolle. Lisäksi esityksessä esitetään etsivän nuorisotyön lakisääteistämistä. Tällaiset säännökset rajoittavat kuntien, ja myös Helsingin kaupungin, mahdollisuuksia joustavasti ja luovasti kehittää omiin olosuhteisiinsa soveltuvia menettelyjä. Viranomaisyhteistyöstä ja sekä ennaltaehkäisevästä, että varhaisen puuttumisen periaatteista on jo riittävästi säädetty lastensuojelulaissa. Sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimen johdolla on laadittu lastensuojelulakiin perustuva Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kyseinen suunnitelma sisältyy myös kaupunginvaltuuston vuoden 2009-2012 strategiaohjelmaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tavoitteena on lasten ja nuorten terve ja turvallinen kasvu. Tätä kasvua edistetään matalan kynnyksen ja varhaisen puuttumisen toimintaa vahvistamalla, vanhempia tukemalla, lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistamalla sekä koulutus- ja työllistämispolut takaamalla. Toimintatapana on hallintokuntien yhteistyö, johon lastensuojelulaki niin ikään velvoittaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaisella sektorilla on oma lainsäädäntö viranomaisyhteistyötä varten. Se johtaa vain päällekkäisiin viranomaisverkostoihin.

Lapsia ja nuoria koskeva tiedon tuotanto

Uudistettu lastensuojelulaki (417/2007) on tuonut kunnille uusia velvoitteita mm. viranomaisyhteistyön tiivistämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvään tietotuotantoon. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta ja raportointi kuntapäättäjille on säädetty lastensuojelulaissa osaksi kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laadintaprosessia. Nuorisolakiin esitetty lisäys tuottaisi kuntiin päällekkäisiä viranomaisverkostoja, joiden tehtäväkentät ovat samankaltaisia. Tällöin riskinä on, että useat lakisääteiset verkostot syövät toisiaan, jolloin vaikutus on päinvastainen kuin on tarkoitettu.

Etsivä nuorisotyö Helsingin kaupunki ei pidä tarkoituksenmukaisena, että valtio määrittelee yksittäisen työmuodon tarkkuudella tavan, millä palveluja toteutetaan. Nyt esityksessä halutaan säätää etsivä nuorisotyö lakisääteiseksi. Etsivä nuorisotyö on kuitenkin vain yksi menettely, joilla erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria voidaan tavoittaa. Osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaansa Helsinki tulee tuottamaan monentyyppisiä erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten tavoittamispalveluja. Yhden kapearajaisen työmuodon lakisääteistäminen rajoittaisi joustavaa ja innovatiivista palvelujen kehittämistä.

Nuorisotyö ennaltaehkäisevänä peruspalveluna

Nuorisotyöpalvelut Helsingissä on järjestetty palvelemaan kaikkia kaupungin nuoria. Helsingin näkökulmasta olisi lyhytnäköistä siirtää painopiste ennaltaehkäisevästä työstä kapeasti kohdennettuun ongelmapainotteiseen työhön. Hyvin toimivat peruspalvelut ovat parasta ongelmien ennalta ehkäisyä. Helsingissä on jo räätälöity hallintokuntien yhteistyössä nuorille suunnattuja varhaisen tuen palveluita asuinalueiden tarpeiden ja nuorten toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Ongelmana on paremminkin näiden palvelujen riittämättömyys kuin niitä tarvitsevien nuorten tavoittaminen. Lakiesityksen riskinä on, että nuorisotyön varsinainen ennaltaehkäisevä, nuorille mahdollisuuksia avaava perustehtävä jää taka-alalle. Silloin nuorisotyö liukuu kohti kunnallisen sosiaalityön, oppilashuollon ja kontrolliviranomaisten tehtäväkenttää

Tietosuoja Lakiesitys korostaa myös tiedonsaantioikeutta esim. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalta. Jo tällä hetkellä monilla viranomaisilla, esim. lastensuojelun sosiaalityöllä ja poliisilla, on hyvin laajat tiedonsaantioikeudet. Varsinkin alaikäisten lasten osalta tiedonsaanti on perusteltu hyvin kattavasti. Täysi-ikäisten nuorten osalta lakiesityksen perusteet esitetyn kaltaiselle tiedonsaantioikeudelle vaikuttavat riittämättömiltä. Kuten esityksessä todetaan, toisen asteen koulutuksessa ei ole oppivelvollisuutta. Esitystä tulisi tältä osin vielä perusteellisesti pohtia. Nyt siinä näyttää korostuvan viranomaisten oikeus lisätä kontrollitoimia ja rajoittaa yksilön yksityisyyttä. Hyvätkään päämäärät, kuten varhainen tuki ja syrjäytymisen ehkäiseminen, eivät välttämättä riitä kantamaan näin pitkälle menevää viranomaisten tiedonsaantioikeutta.

Rahoitus Kunnille ollaan nyt määrittelemässä lakisääteisiä palveluja, joiden valtionosuus on riittämätön ja hankerahoituspohjainen. Esityksen edellyttämän palvelun järjestämisen kustannukset, ainakin Helsingin tapauksessa, lankeaisivat kunnalle itselleen. Tällaista lopputulosta ei voida hyväksyä, vaan mahdolliset uudistukset on toteutettava kunta-valtiosuhteessa neutraalisti.

Valmisteluprosessi Esitystä valmisteltaessa ei ole kuultu kuntien nuorisotoimia, ei myöskään kuntien opetus- ja sosiaalitoimia, joiden toimintaa lakiesitys keskeisesti koskee. Kuulemisella olisi voitu varmistaa, että esitys vastaisi nuorisotyön käytännön ja myös nuorten tarpeisiin.

KANNANOTTO METSÄLÄ-SEURA RY:N JA ASUNTO OY KRÄMERTINTIE 1:N MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN KORTTELIN NRO 28247 JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11842)

Khs 2008-2562

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa jäljempänä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Metsälä-seura ry:lle ja Asunto Oy Krämerintie 1:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Oulunkylän korttelin 28247 ym. asemakaavan muutosehdotus nro 11842)

Vs. Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Tontti 28247/3 sijaitsee vilkasliikenteisen Asesepäntien varressa Veturitien/Rajametsäntien risteyksen tuntumassa ja on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Liikenteestä huomattava osa on läheisen maaliikennekeskuksen raskasta liikennettä. Liikenne aiheuttaa tontille melua ja päästöjä eikä tontti sovellu asuinrakentamiseen.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa 4-kerroksisen toimitilarakennuksen rakentamisen kortteliin 28247. Nykyisen asuin-, liike- ja toimistorakennuksen korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi ja tonttia laajennetaan puistoalueelle. Rakennusala on osoitettu tontin eteläreunaan, jolloin rakennus ei peitä itäpuolella olevan liike- ja asuinrakennuksen näkymiä länteen.

Tonttitehokkuus nostetaan nykyisestä e = 0.40:stä e = 1.00:aan ja kerrosluku nykyisestä kahdesta neljään. Puistoaluetta muutetaan korttelialueeksi 608 m². Rakennusoikeus on 2 816 k-m², josta lisäystä on 1 933 k-m².

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastine

Metsälä-seura ry toteaa (17.12.2008) mm., että Metsälän pientaloalueeksi tulisi katsoa Asesepäntien pohjoispuoli eikä sitä tule rajoittaa Niittyläntiehen. Viereisellä tontilla Niittyläntiellä on asuinrakennus (rivitalo). Oikealla suunnittelulla asuinrakentaminen on mahdollista tällekin tontille. Seuran mielestä suunniteltu rakennus on ylimitoitettu pientaloalueelle verrattuna Niittyläntien kahteen kaksikerroksiseen toimistotaloon.

Rakennus tulisi aiheuttamaan merkittäviä ongelmia Metsälän liikenteeseen ja vaikutukset kohdistuisivat Niittyläntietä ja Asesepäntietä laajemmalle. Metsälästä etelään päin vilkasliikenteiselle Asesepäntielle on käytössä kaksi poistumisväylää: Niittyläntie ja Tinasepäntie. Asesepäntien liikennemääriin vaikuttaa osaltaan maaliikennekeskus, joka on tosin asteittain siirtymässä Vuosaareen viimeistään vuonna 2014. Liikennemäärät eivät kuitenkaan tule pienenemään Asesepäntiellä, liikenteen luonne vain muuttuu. Tähän vaikuttaa jo nyt nähtävissä oleva Hakamäentien ruuhkautuminen Mäkelänkadun risteyksessä. Tulevaisuudessa osa itään ja pohjoiseen suuntautuvasta liikenteestä tulee varmasti hakeutumaan reitille Hakamäentie–Veturitie–Asesepäntie–Tuusulantie–(Kehä l).

Rakennusoikeuden perusteella uudisrakennuksessa tulee työskentelemään useita satoja henkilöitä, joiden automäärä tulee olemaan merkittävä alueen kokoon nähden. Tonttiliittymän ja Asesepäntien risteyksen etäisyys on erittäin lyhyt. Vaikka Asesepäntietä tultaisiin parantamaan, niin risteykset pysyvät ongelmallisina. Uudisrakennuksen myötä pysäköinti tulee myös aiheuttamaan Niittyläntien tukkeutumista, koska tontilla olevia pysäköintipaikkoja ei mitoiteta todellisen automäärän mukaan. Tällöin Niittyläntien varsi tulee varmasti olemaan täyteen pysäköity, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähiristeysten tukkeutumiseen.

Seuran mukaan kaupungin liikennesuunnittelija kävi tutustumassa Tinasepäntien ja Asesepäntien risteykseen. Hän piti risteystä erittäin ongelmallisena. Jos myös Niittyläntien ja Asesepäntien risteykseen kohdistetaan painetta, Metsälän liikenne vaikeutuu kohtuuttomasti. Jos näin käy, niin on varmaa, että liikenne uudisrakennuksesta tulee suuntautumaan myös Krämertintien suuntaan mm. rakennuksessa työskentelevien henkilöiden ja mahdollisten asiakkaiden pyrkiessä alueelta kohti pohjoista.

Metsälän alueen automäärän huomattava kasvu uudisrakennuksen myötä on omiaan aiheuttamaan ongelmia myös alueen asukkaiden liikkumiseen turvallisesti jalan tai polkupyörillä. Alueella asuu runsaasti lapsiperheitä.

Seura esittää, että kaavaehdotuksessa tarkoitetun tontin rakennusoikeutta ei nosteta vaan se pidetään järkevällä tasolla ympäröivään alueeseen nähden ja uudisrakennuksen kerroskorkeus rajoitetaan kahteen.

Seura myös huomauttaa siitä, että yksi mielipiteen antaja Hitek Oy ja hakija Altair Oy ovat samojen henkilöiden omistuksessa. Tämä mielipide tulisi siten jättää huomioon ottamatta.

Asunto Oy Krämerintie 1 toteaa (30.12.2008) mm., että se pitää Niittyläntie 10:n pientalotontin käyttötarkoituksen muuttamista toimitilakäyttöön perusteettomana. Se heikentää niin toiminnallisesti kuin kaupunkikuvallisesti pientaloalueen kehitystä.

Metsälän pientaloalue rajoittuu Rajametsäntiehen ja Asesepäntiehen. Kyseiseen tonttiin on suunniteltu liitettäväksi kaupungin puistoalue, joka pienenee miltei puoleen. Alueen vähäistä puistoaluetta ei saa pienentää entisestään.

Asunto-osakeyhtiö ei hyväksy tontin huomattavaa rakennusoikeuden lisäystä. Rakennusoikeuden nostamisesta on naapurikiinteistöille haitallisia vaikutuksia, joita ei voida pitää vähäisinä. Vaikutukset kohdistuvat asumisviihtyvyyteen mm. maiseman heikentymisenä sekä varjoisuuden ja Niittyläntien liikenteen lisääntymisenä.

Asunto-osakeyhtiö on ymmärtänyt, että Helsingin kaupungin poliittiset päätöksentekijät pyrkisivät asuinrakennustuotannon lisäämiseen kaupungin alueella. Nyt kyseessä oleva asemakaavan muutosesitys on selkeässä ristiriidassa kaupungin luottamusmiesjohdon linjausten kanssa.

Asunto-osakeyhtiö katsoo, ettei ole kaupungin edun mukaista suostua kyseisen tontin omistajan toiveisiin nostaa rakennusoikeutta 0.40:stä 1.00:aan, koska yksinomaan tontin omistajan tuottojen maksimoinnin turvaaminen ei voi olla kriteerinä kaupungin tehdessä kaavapäätöksiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää (11.6.2009) asemakaavan muutosehdotusta edelleen perusteltuna ja esittää vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

Kaavat

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pientalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen ohella mm. ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön. Metsälän pientaloalueen voidaan tässä katsoa lännessä rajoittuvan pohjoispäästään suljettuun Niittyläntiehen, jonka varressa olevat lähimmät tontit voimassa olevissa asemakaavoissa ovat toimistorakennusten sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta.

Kortteli 28247 on voimassa olevassa, vuonna 1989 vahvistuneessa asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), kuten myös pohjoinen naapurikortteli 28263 Niittyläntien varressa. Kaavassa ei rajoiteta asuinrakentamisen määrää ja kyseisessä korttelissa koko rakennusoikeus on käytetty asumiseen. Myös Niittyläntien itäpuolella olevat lähimmät tontit ovat jo vuoden 1953 asemakaavassa olleet asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Tonteille osoitteissa Krämertintie 2 ja Niittyläntie 9 on rakennettu toimistorakennukset ja tontilla Krämertintie 1 on asuin- ja liikerakennus, jossa katutasossa on liiketilaa ja toisessa kerroksessa ylempänä olevan pihan tasossa neljä rivitalohuoneistoa.

Korttelin laajennus, rakennusoikeus ja tehokkuus

Esitetty korttelin laajennus sekä kerrosluvun ja tehokkuuden nosto mahdollistavat taloudellisesti kannattavan toimitilarakennuksen rakentamisen vilkasliikenteisen kokoojakadun varteen risteysalueen tuntumaan. Korttelin laajennusten hinta määräytyy tulevan rakennusoikeuden mukaan. Kortteliin muodostuu arviolta 57 työpaikkaa (1 työpaikka/50 k‑m²).

Korttelin sijainti ja tarkoituksenmukainen rakentaminen

Kaavamuutoskortteli on notkelmassa vilkasliikenteisen Asesepäntien varressa Veturitien/Rajametsäntien risteyksen vieressä. Liikenteestä (n. 20 000 ajoneuvoa/vrk) huomattava osa on läheisten maaliikennekeskuksen ja postin lajittelukeskuksen raskasta liikennettä. Liikenne aiheuttaa kortteliin melua ja päästöjä. Asuinrakentamiseen kortteli soveltuu huonosti. Pohjoinen naapurikortteli Niittyläntiellä on jo kauempana ja ylempänä Asesepäntiestä, jolloin liikenteen melu ja päästöt tontilla ovat vähäisemmät. Rajametsäntien liikennemäärä on huomattavasti pienempi kuin Asesepäntien. Suunniteltu toimistotalo myös vähentää liikennemelua pohjoisessa naapurikorttelissa.

Voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttitehokkuus (e = 0.4) ja tontin muoto huomioon ottaen rakennusoikeus jää tontin sijaintiin nähden tehottomaksi. Tontin länteen päin kapeneva muoto perustuu vanhaan Asesepäntien linjaukseen, jossa se taittui Niittyläntien risteyksen jälkeen vinosti luoteeseen. Ennen alueen katuverkon muutoksia, mm. Metsäläntien, Veturitien ja Rajametsäntien eteläosan rakentamista, Niittyläntie toimi läpiajettavana kokoojakatuna Asesepäntiestä pohjoiseen.

Kaupungin tavoitteet

Kaupungin tavoitteena on asuinrakentamisen lisääminen tarkoitukseen sopivilla alueilla. Vilkasliikenteisten väylien ja risteysten tuntumassa olevilla helposti saavutettavilla tonteilla, kuten Niittyläntie 10:ssä, liikennemelu sekä liikenteen aiheuttamat päästöt ja laskeumat puoltavat toimitilarakentamista.

Kaupunkikuva

Kaupunkikuvan kannalta näkyvän sijainnin hyödyntäminen tehokkaalla ja laadukkaalla rakentamisella on perusteltua. Esitetty rakennus muodostaa Metsälän teollisuusalueen rakennusten kanssa näkyvän porttiaiheen Asesepäntielle.

Puistoalueet

Asemakaavan mukaisilla puistokaistaleilla ei rakennusviraston katu- ja puisto-osaston mukaan ole merkitystä virkistysalueina. Yleisten töiden lautakunta esittää kyseisen puiston merkitsemistä suojaviheralueeksi EV.

Varjostus

Asemakaavan muutoksen mukainen rakennus sijoittuu korttelin eteläreunaan. Rakennuksen pääty sijoittuu keskimäärin vastapäisten liike/asuinrakennuksen (Asunto Oy Krämerintie 1, Niittyläntie 11) ja liike/toimistorakennuksen (Niittyläntie 9) väliin, osittain eteläisimmän asunnon eteen. Etäisyys asuinrakennuksen seinään on kuitenkin n. 30 m. Asuinrakennuksen länsipuolella, Niittyläntien katualueella jalkakäytävän ja Niittyläntie 11:n tonttirajan välissä olevalla viherkaistaleella on suurikokoisia, varjostavia lehtipuita. Näkymä toimitilarakennuksen pohjoispuolelta länteen on nykyistä väljempi kaava-alueen puiden vähetessä.

Liikenne

Pääosa korttelin liikenteestä tulee suuntautumaan Niittyläntieltä Asesepäntielle. Niittyläntien eteläpään liikennemäärä kasvaa selkeästi, mutta pysyy silti varsin ominaisena tämän tyyppiselle kadulle. Kasvu kohdistuu pääosin Asesepäntien ja Niittyläntien liittymään. Liikennemäärän kasvussa on otettava huomioon, että asuinalueen ja toimistotalon liikennevirrat ruuhka-aikoina ovat erisuuntaiset. Asesepäntien liikenteeseen korttelin liikenne tuo vain n. 0,5 %:n kasvun, joten sen vaikutus on hyvin pieni.

Asesepäntien liikennemäärä Niittyläntien kohdalla on vuoden 2008 tietojen mukaan n. 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurten liikennemäärien vuoksi liittyminen Niittyläntieltä Asesepäntien liikennevirtaan saattaa olla hankalaa. Lähistön valo-ohjatut liittymät kuitenkin rytmittävät Asesepäntien liikennettä siten, että sopiva rako yleensä löytyy melko nopeasti. Niittyläntien ja Asesepäntien liittymän toimivuutta on selvitetty ja Maunulan, Pirkkolan ja Metsälän liikenteenohjaussuunnitelmassa (kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2007) on esitetty toimenpiteitä liittymän sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Nykyistä väljää liittymää supistetaan, jolloin myös jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat suojatien lyhentyessä. Jatkossa kuitenkin seurataan tarkemmin liittymän toimintaa, jottei liikenne siirtyisi ympäristön tonttikatuja kuormittamaan. Lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tutkii mahdollisuuksia rakentaa korotetut suojatiet Asesepäntien pohjoispuolisten asuntokatujen Tinasepäntien ja Niittyläntien liittymiin jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuutta lisäämään. Korotettu suojatie rauhoittaisi ajoneuvoliikennettä ja korostaisi kadun luonnetta rauhallisena tonttikatuna.

Krämertintien kautta pohjoisen suuntaan kohdistuvaa liikennettä pyritään rauhoittamaan ja ohjaamaan pääväylille uusien hidasteiden avulla. Asesepäntielle on esitetty uusi keskikorokkeellinen välisuojatie Tinasepäntien liittymän itäpuolelle, jolloin myös jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus ja sujuvuus kohentuvat. Myös liittymän toimivuus paranee.

Kaavan pysäköintipaikkojen määrittämisessä on käytetty kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää laskentaohjetta. Myös polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on määritetty kaavassa.

Maaliikennekeskuksen ja lajittelukeskuksen
poistumisen vaikutus liikenteeseen

Yleiskaavassa maaliikennekeskuksen ja postin lajittelukeskuksen alueet on osoitettu kerrostalovaltaiseksi (asuminen toimitilat) ja pientalovaltaiseksi alueeksi. Maaliikennekeskuksen terminaalien maanvuokrasopimusten päättyessä vuonna 2015 on toiminta siirtymässä naapuri- tai kehyskuntiin. Maaliikennekeskukselle ei ole varattu aluetta Vuosaaren satama-alueelta. Myös postin lajittelukeskus on samaan aikaan siirtymässä Pohjois-Pasilasta todennäköisesti Vantaan logistiikkakeskukseen. Pohjois-Pasilan maankäytön muuttuessa myös Asesepäntien liikenteen luonne tulee muuttumaan raskaan liikenteen vähentyessä mutta liikenteen määrä tuskin vähenee.

Tuusulanväylän kääntämisen vaikutus liikenteeseen

Yleiskaavassa esitetty Tuusulanväylän mahdollinen kääntäminen tulevaisuudessa Metsälän teollisuusalueen eteläpuolelta Veturitien linjaan ja edelleen Hakamäentielle sekä Hakamäentien uudet liikennejärjestelyt tulevat vähentämään läpiajotarvetta Tuusulanväylältä Asesepäntien kautta Veturitielle.

Mielipiteet

Metsälän teollisuusalueella olevan kiinteistön 28267/12 (Niittyläntie 8) omistaja Hitek Oy (hakijan omistama) oli jättänyt kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa sitä puoltavan mielipiteen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli esitetyt mielipiteet 13.11.2008 päättäessään puoltaa ehdotuksen hyväksymistä. Metsälä-seura ry:n vaatimuksesta jättää Hitek Oy:n mielipide huomioon ottamatta lautakunta toteaa, että osakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joilla toimialastaan riippuen on oma näkökantansa asiaan.

Lautakunnan mielestä muistutukset eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Vs. Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO ASUNTO OY VATTUNIEMENKATU 18:N MUISTUTUKSEEN LAUTTASAAREN TONTIN 31134/12 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11848)

Khs 2009-54

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Asunto Oy Vattuniemenkatu 18:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Lauttasaaren tontin asemakaavan muutosehdotus nro 11848)

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 11.6.2009 esittänyt Khlle 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31134 tontin nro 12 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.11.2008 päivätyn piirustuksen nro 11848 mukaisena.

Tontista (Melkonkatu 21, Vattuniemenkuja 8) muodostetaan asuinkerrostalojen tontti (AK). Viisi-, kuusi- ja kahdeksankerroksiset asuinrakennukset sijoitetaan kadun varrelle niin, että rakennusten välistä avautuu näkymiä. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m²; määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa. Tontille tulee sijoittaa vähintään 150 m² myymälä- tai muuta asiakaspalvelutilaa. Tontille saadaan sijoittaa myös lasten päiväkotitiloja. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikalla muurattua tiiltä, vaaleaa rappausta ja puuta.

Rakennusoikeus on 9 700 k-m², joka on myös tontin nykyinen rakennusoikeus. Tonttitehokkuus on e = 1.7. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään yksi autopaikka 90 asuinkerrosneliötä kohden ja kaikki n. 107 autopaikkaa tulee sijoittaa tontille maanalaisiin tiloihin. Tontin pinta-ala on 5 720 m².

Muistutuksen keskeinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastine

Asunto Oy Vattuniemenkatu 18 toteaa (23.2.2009) mm., että yhtiöllä on rasitesopimuksella 169 autopaikkaa nyt puheena olevan tontin 31134/12 naapuritontilla 31134/13 (Vattuniemenkuja 6), jonka kaavanmuutos myös on vireillä. Rasite-autopaikat voitaisiin sijoittaa tontin 31134/12 toimistotalon purkamisen jälkeen väliaikaisesti tyhjäksi muuttuvalle tontille. Tämän vuoksi rakentamisen järjestys tulisi muuttaa niin, että tonttia 31134/12 ei rakennettaisi ennen tontin 31134/13 rakentamista, tai ennen kuin autopaikkojen väliaikainen sijoittaminen on muulla tavalla ratkaistu.

Korttelin yhtenäisyyden vuoksi molempien tonttien uudisrakennusten sopivuus maisemaan tulisi ratkaista samanaikaisesti. Tontille 31134/12 suunnitellut rakennukset tulevat tarpeettoman lähelle Asunto Oy Vattuniemenkatu 18:n tornitaloa haitaten merkittävästi näkyvyyttä. Sopiva uudisrakennus olisi viisi- tai kuusikerroksinen lamellitalo.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.6.2009) vastineenaan muistutukseen seuraavaa:

Lautakunta totesi 20.11.2008 puoltaessaan asemakaavan muutosta mm. seuraavaa:

Asemakaavan muutosehdotuksen rakennukset sijoittuvat pääosin yli 10 m nykyistä toimistotaloa kauemmas tontin itäpuolen naapuritaloista. Tontin piha-aluetta on laajennettu pääosin 28 m:n levyiseksi (purettavan toimistotalon piha on 17 m leveä).

Tontilla sijaitseva toimistotalo ilmastointikonehuonekerroksineen on käytännössä viisikerroksinen. Muutosehdotuksen Melkonkadun varren rakennukset ovat pääosin viisikerroksisia. Katulinjaan tukeutuva, korkeudeltaan vaihteleva rakennusten sijoittelu avaa korttelin länsireunaan myös nykyistä pidempiä näkymiä ja tuo pihoille auringonvaloa. Tehdyssä varjotutkielmassa on selvitetty rakennusten vaikutus pihan auringonvalon saantiin. Keskimääräisen syyspäivän tilanteessa pihoille saadaan auringonvaloa iltapäivän tunteina nykytilanteeseen verrattuna jonkin verran enemmän.

Naapuritontin 31134/13 (Vattuniemenkuja 6) kaavanmuutos on tullut vireille myöhemmin. Sen kaavasuunnittelu on tekeillä ja sovitettu yhteen Melkonkatu 21:n suunnitelman kanssa.

Lautakunta toteaa lisäksi, että naapuritontin 31134/13 (Vattuniemenkuja 6) asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 25.5.–4.6.2009. Myös korttelin 31134 vielä kaavoitettavina olevien tonttien 2, 7, 8 ja 9 (Melkonkatu 15, Nahkahousuntie 1–5) asemakaavan muutos on tekeillä ja niiden suunnitelmat sovitetaan keskenään. Vattuniemelle laadittavalle kokonaissuunnitelmalle ei ole laajempaa tarvetta, koska edellä mainittujen korttelin 31134 kaavoituskohteiden lisäksi jäljellä on enää muutama toimisto- ja teollisuustontti, joiden tilalle voidaan kaavoittaa uusi asuinrakennus.

Lautakunnan mielestä muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Vs. Kaj toteaa, ettei kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ole lisättävää.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO XXXX XXXX:N, LUJATALO OY:N, ASUNTO OY ULVILANTIE 11 B:N, XXXX XXXX:N YM. JA ASUNTO OY ULVILANTIE 11 A:N MUISTUTUKSIIN MUNKKINIEMEN KORTTELIN NRO 30110 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11834)

Khs 2008-2384

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä XXXX XXXX:lle, Lujatalo Oy:lle, Asunto Oy Ulvilantie 11 b:lle, XXXX XXXX:lle ym. ja Asunto Oy Ulvilantie 11 a:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Munkkiniemen korttelin 30110 asemakaavan muutosehdotus nro 11834)

Asemakaavan pääasiallinen sisältö

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.5.2009 hyväksynyt 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Munkkivuori) korttelin nro 31110 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 23.10.2008 päivätyn ja 28.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11834 mukaisena.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen ympäristöön sopeutuvalla tavalla, asemakaavan ajanmukaistaminen ja kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu. Korttelin pohjoisosaan sijoitetaan uusi asuinrakennus, joka sopeutuu olemassa olevaan rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Ajoyhteys järjestetään Ulvilantien puolelta. Alkuperäiset pihaympäristöt ja puistoalue säilytetään.

Korttelin 30110 tontit on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Tontti 1 on jaettu kahdeksi tontiksi (uudet numerot 3 ja 4). Tontilla 4 sijaitsevat nykyiset rakennukset ja tontille 3 saa sijoittaa enintään viisikerroksisen uudisrakennuksen. Olemassa olevien rakennusten tonteilla 2 ja 4 enimmäiskerrosluku on kuusi. Rakennusaloja on pienennetty vastaamaan nykytilannetta. Tonteilla on erilliset yksikerroksiset rakennusalat auton säilytyspaikoille ja myymälälle. Kaikilla tonteilla on maanalainen auton säilytystila ja lisäksi tonteilla 2 ja 4 maanpäällinen pysäköimispaikka.

Eteläosan tonteilla rakennusoikeutta on korotettu jossain määrin vastaamaan nykytilannetta. Tontin 2 rakennusoikeus on 6 900 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0.82. Tontin 4 rakennusoikeus on 10 300 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.11. Pohjoisosan uuden tontin rakennusoikeus on 2 500 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0.76 pinta-alan ollessa 3 297 m². Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: kokoontumis- ja harrastetila 20 m² sekä pesula ja kuivaushuone 20 m².

Uudisrakennuksessa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m². Uudisrakennuksessa on käytettävä harjakattoa. Katemateriaalin on oltava saumattua peltiä. Rakennuksen julkisivupintojen tulee olla pääasiassa rapattuja tai rappauksenomaisesti käsiteltyjä. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa hyvin olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan.

Ulvilantien puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dBA.

Piha-alueet, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköimiseen, on säilytettävä luonnonmukaisina tai istutettava ja niiden kaupunkikuvallisesti arvokas puusto ja luonnonkalliot on säilytettävä. Tonttien välille ei saa rakentaa raja-aitaa.

Tontteja varten on järjestettävä vähintään seuraavat autopaikkamäärät: 1 autopaikka/100 k-m² uudisrakennuksen tontti 3 ja 1 autopaikka/140 k-m²suojeltavien rakennusten tontit 2 ja 4. Tästä seuraa 25 autopaikkaa tontille 3, 49 autopaikkaa tontille 2 ja 74 autopaikkaa tontille 4. Tontilla 2 on tällä hetkellä 40 autopaikkaa ja 69 autopaikkaa tontilla 1. Tonteille on merkitty maanalaiset autonsäilytystilat. Kaikkien autopaikkojen on oltava autotalleissa, maan alla tai tonteilla osoitetuilla pysäköimispaikoilla (p). Piha-alueella ei muualle saa sijoittaa autopaikkoja.

Alueen poikki kulkee itä-länsisuuntainen viemäritunneli. Tontin 2 etelälaidassa on maanalaisen johdon varaus. Uuden tontin 3 kautta kulkee alueen sisäiselle jalankululle varattu jalankulkuyhteys. Tontille 4 on merkitty ajoyhteys Ulvilantieltä tontille 3.

Nykyiset asuinrakennukset on merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-2: Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöissä on käytettävä alkuperäisiä materiaaleja ja värejä.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja kaupunkisuunnittelulautakunnan

vastineet

XXXX XXXX mainitsee (5.12.2008 ja 23.12.2008) mm., että Munkkivuorta on tarkasteltava tämän yksittäisen kohteen lisäksi kokonaisuutena. Munkkivuori on suunniteltu toimivaksi kaupunginosaksi, joka on täysin toimiva edelleen. Tällaista kokonaisuutta ei pidä edes osittainkaan muuttaa. Munkkivuorta ei pidä nakertamalla lisärakentaa. Viittaan tässä kaupunginmuseon kantaan. Kaavamuutos ei ole vähäinen vaan merkittävä. Hakijan tarkoitus on vain raha, toiminnallista tarvetta ei ole. Tontin jakaminen on keinottelua rakennusoikeuden saamiseksi. Ehdotettu rakentaminen edellyttää merkittävää puiden kaatoa, mikä heikentää alueen luontoa. Lisäksi on otettava huomioon maankäyttö ja rakennuslain 5 § ja 12 §. Tämä kaavamuutos on merkki myös muille taloyhtiöille. Taloissa Ulvilantie 2 ja 4 on jo aloitettu kaavamuutoksen hakeminen. Muistuttaja vastustaa näin ollen kaavamuutosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.5.2009), että uusi asuntotontti 30110/3 täydentää korttelirakennetta sijaiten suurimmalta osaltaan puistoon rajautuen korttelin pohjoisosassa. Uudisrakennus tulee sijaitsemaan tontin koillisreunassa alarinteen puolella siten, että maisemallisesti arvokas kallioalue säilytetään piha-alueena. Uuden tontin rakennusalalla ei ole merkittävää puustoa. Uudisrakennuksen enimmäiskerrosluku (V) on alempi kuin saman korttelin muiden asuinrakennusten (VI). Sijaiten suhteellisen etäällä muista asuinrakennuksista viisikerroksinen uudisrakennus ei varjosta ketään eikä juurikaan näy kaupunkikuvassa puiston takaa Raumantielle.

Lujatalo Oy esittää (19.12.2008) mm., että ajoyhteys uudisrakennukselle Ulvilantien kautta rikkoo korttelin yhtenäisen metsäisen viheralueen. Tontin korkeusasemien vuoksi ajo halliin joudutaan leikkaamaan maastoon pitkältä matkalta. Rakennusaikaisen raskaan liikenteen kulkeminen olemassa olevan asuinrakennuksen pihan läpi on turvallisuusriski. Ajoyhteys tontille tulee johtaa Raumantien puolelta.

Määräys asuntojen keskipinta-alasta uudisrakennuksessa (vähintään 75 m²), pakottaa rakentamaan kysynnästä poikkeavia asuntoja. Alueen kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin. Keskipinta-alavaatimuksesta tulee luopua.

Porrashuoneen ensimmäiseen kerrokseen saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa 15 m² aulatilaa. Jotta porrashuoneesta tulisi valoisa ja viihtyisä, kaavaan tulee lisätä uusissa kaavoissa vakiintunut määräys siitä, että 15 m² aulatilaa voidaan sijoittaa kaikkiin asuinkerroksiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.5.2009), että ajo tontille on järjestetty Ulvilantieltä nykyisen tontin kautta, jotta Raumantien kautta kulkeva liikenne ei lisääntyisi, puistoaluetta ei tärveltäisi eikä puiston jalankulkuyhteyttä jouduttaisi katkaisemaan. Munkkivuoren asemakaavallisen suunnitteluperiaatteen mukaan ajo tonteille tapahtuu ulkosyöttöisesti aluetta kiertävältä rengasmaiselta Ulvilantieltä käsin, jolloin kevyt liikenne voi turvallisesti kulkea alueen sisäosassa. Ajo uudelle tontille on suunniteltu kulkemaan tontilla sellaista reittiä, joka ei häiritse nykyisiä asukkaita ja jonka johdosta tontin puustoa joudutaan kaatamaan mahdollisimman vähän. Rakennusaikainen liikenne voidaan tarvittaessa johtaa puiston kautta.

Munkkivuoren alue on Helsingin kysytyimpiä asuinalueita riippumatta asuntojen koosta. Keskipinta-alamääräys on tärkeä, koska mm. autopaikkojen määrä halutaan pitää mahdollisimman alhaisena tontin liikenteellisesti vaikean sijainnin takia. Munkkivuoren kaikkien asuntojen keskipinta-ala on n. 54 m² eli alueella on paljon pienasuntoja.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määritelty rakennusala, rakennuksen korkeus ja tontin rakennusoikeus siten, että uudisrakennus sopeutuu suojeltavaan ympäristöön. Porrashuoneen ensimmäiseen kerrokseen sallitaan viihtyisyyden lisäämiseksi 15 m² ylittävä aulatila kerrosalan lisäksi. Mikäli porrashuoneisiin halutaan muissa kerroksissa lisää väljyyttä, lisäpinta-ala on kerrosalaan laskettavaa tilaa.

Asunto Oy Ulvilantie 11 b esittää (8.1.2009) mm., että ajoyhteys uudelle tontille 30110/3 järjestetään Raumantieltä yhtiön alkuperäisen kaavamuutoshakemuksen mukaisesti ja kaavamuutoksesta poistetaan suojelumerkintä tai vaihtoehtoisesti kaavamuutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi edellä mainitulla tavalla.

XXXX XXXX ja 21 muuta allekirjoittajaa vaativat (9.1.2009) mm., että asiakohdassa mainittu asemakaavan muutosehdotus hylätään. Munkkivuori on yksi Helsingin eheimmistä parhaiten säilyneistä 1950-luvun asuinlähiöistä. Helsingin yleiskaava 2002:ssa se on merkitty alueeksi, jonka arvot ja ominaispiirteet säilytetään. Jos nyt ehdotettu asemakaava hyväksytään, päätös ei täytä näitä yleiskaavan tavoitteita ja periaatteita. Yhdymme kaupunginmuseon kannanottoon, että Munkkivuoresta tehtäisiin kokonaistarkastelu. Muistutuksessa vastustetaan asemakaavan muuttamista siten, että tontille sallitaan uuden rakennuksen rakentaminen.

Kaava ei myöskään täytä lain vaatimuksia terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisen tai liikenteen järjestämisen kannalta, kun ajoyhteys on järjestetty olemassa olevan rakennuksen tontin kautta ja ajo tapahtuu jyrkän ylämäen kautta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.5.2009), että korttelialueelle voidaan lautakunnan mielestä sijoittaa lisärakentamista kaavamuutoksessa esitetyllä tavalla. Helsingin yleiskaava 2002:n merkintä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävästä alueesta ei tarkoita sitä, ettei aluetta voisi ympäristöön sopeutuvalla tavalla täydennysrakentaa. Suunniteltu uudisrakennus sopeutuu hyvin Munkkivuoren väljään rakennustapaan. Tontti sijaitsee puiston ympäröimässä saarekkeessa, jolloin rakentaminen ei aiheuta juurikaan häiriötä tai näköestettä muulle asujaimistolle. Lisärakentamisen edellytyksenä on nykyisten kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaiden asuinrakennusten suojelu, mikä perustuu kaupunginmuseon toimesta laadittuun Munkkiniemen rakennusinventointiin (kaupunginmuseon julkaisu 2/2006).

Ajo uudelle tontille on osoitettu kulkemaan Ulvilantieltä vanhan tontin kautta. Tällä järjestelyllä Munkkivuoren alkuperäinen ulkosyöttöinen liikennejärjestelmä voidaan säilyttää. Tällöin puistoalue ja turvalliset kevyen liikenteen reitit pysyvät entisellään. Raumantie on alueen sisäinen, lähinnä julkisille palveluille varattu kapea katualue, jonne ei ole tarkoituksenmukaista johtaa asuintalojen ajoliikennettä. Katu on jo nyt erittäin vilkkaassa käytössä, koska sen varrella sijaitsee mm. kouluja, päiväkoti ja seurakuntatiloja.

Asunto Oy Ulvilantie 11 a esittää (8.1.2009) mm., että naapuritontille Ulvilantie 11 b suunniteltu ajoväylä sijoitetaan tällä hetkellä asfaltoidulle alueelle. Yhtiön oman tontin autopaikkojen vähimmäismäärää tulee alentaa vastaamaan jo rakennettujen autopaikkojen määrää (40 autopaikkaa). Oman tontin maanalaisen autohallin sijaintia tulee muuttaa ja pihalle tulee lisätä muutama autopaikka rakennuksen A itäpuolelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.5.2009), että uudelle tontille 30110/3 johtava ajotie on suunniteltu kaartavaksi pohjoisosastaan lähemmäksi uudisrakennuksen eteläpäätyä, jonne aukko tontin maanalaisiin pysäköintitiloihin sijoitetaan. Naapuritontin pohjoisosan asukkaat välttyvät tällä järjestelyllä ajotien mahdollisilta häiriöiltä. Järjestelyn johdosta tontilla joudutaan kaatamaan vain yksi puu. Samalla tontin nykyiset, pohjoisosan pysäköintipaikat siirretään pois piha-alueelta lähemmäs Ulvilantietä.

Asemakaavan muutoksessa tontilla Ulvilantie 11 a käytetty autopaikkanormi (vähintään 1 autopaikka/140 k-m²) on lievempi kuin uudisrakennuksen tontilla. Kaava ei tule voimaan takautuvasti, mutta kaavassa on osoitettu autopaikkojen sijoittamismahdollisuus. Puuttuvien autopaikkojen (9 autopaikkaa) toteuttaminen on taloyhtiön omassa harkinnassa. Maanalaisen autohallin sijaintia on muutettu muistuttajan toivomalla tavalla ja tontille on osoitettu laajempi maanpäällinen pysäköintialue.

Asemakaavan muutosehdotukseen on muistutusten johdosta tehty seuraavat muutokset: Tontin 30110/2 maanalaisen autohallin sijaintia on muutettu ja tontin maanpäällistä pysäköintialuetta on laajennettu. Lisäksi on muutosehdotukseen tehty vielä mm. lausuntojen johdosta eräitä muutoksia. Muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Vs. Kaj toteaa, että vaatimusta Munkkivuoren alueen asemakaavallisen kokonaistarkastelun laatimisesta ennen kaavan hyväksymistä on käsitelty asemakaavan muutosta nro 11834 koskevalla Kvston esityslistalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen ei ole muuta lisättävää.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

MAANKÄYTTÖSOPIMUS NCC RAKENNUS OY:N KANSSA LAUTTASAAREN KORTTELIN NRO 31134 TONTIN NRO 12 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA

Khs 2009-684

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään NCC Rakennus Oy:n kanssa perustettavien yhtiöiden lukuun liitteen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote NCC Rakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sopimusluonnos

Vs. Kaj toteaa, että kysymys on maankäyttösopimuksen tekemisestä vireillä olevaan asemakaavamuutokseen liittyen. Asemakaavamuutoksella tontti 31134/12 muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla nyt oleva vakuutusyhtiön tyhjillään oleva toimistorakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle viisi- - kahdeksankerroksisia asuinrakennuksia. Asemakaavakarttaan merkitty tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m², joka on myös tontin nykyisen rakennusoikeuden määrä.

Koska laaditusta asemakaavamuutoksesta koituu toteutuessaan merkittävää hyötyä maanomistajalle, tämän kanssa on neuvoteltu päätösehdotuksessa tarkoitettu maankäyttösopimus. Sopimuksen mukaan maanomistaja suorittaa kaupungille osuutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista 910 000 euroa kolmen kuukauden määräajassa asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.3.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt tontin aikaisempi omistaja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, joka on myynyt tontin NCC Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun. Maapoliittiset neuvottelut on käyty nykyisen tontinomistajan kanssa kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 910 000 euroa.

Voimassa oleva asemakaava

Tontilla 31134/12 on voimassa 1982 vahvistettu asemakaava nro 8551, jonka mukaan tontti on nelikerroksisten liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 9 724 k-m² ja tonttitehokkuus on e = 1,7.

Maanomistus ja nykytilanne

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy on 2.1.2008 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt tontin 31134/12 rakennuksineen NCC Rakennus Oy:lle, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Tontti sijaitsee toiminnoiltaan monipuolisen Vattuniemen työpaikka-
ja asuntoalueella, jolla palvelut keskittyvät lähellä sijaitsevan Heikkilänaukion alueelle. Tontilla on vuonna 1971 valmistunut nelikerroksinen, nyt tyhjillään oleva vakuutusyhtiön toimistorakennus. Rekisteritietojen mukaan rakennuksen kerrosala on 9 923 k-m².

Asemakaavan muutos nro 11848

Tontti muutetaan asuinkäyttöön yleiskaavan ja kaupunkisuunnitteluviraston hyväksymien Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteiden mukaisesti.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuntorakentaminen, joka täydentää luontevasti korttelia ja katukuvaa ja sopii naapuritontin 31134/13 vireillä olevaan rakennussuunnitelmaan. Tavoitteena on myös tehdä mahdolliseksi pienten lähipalvelujen sijoittuminen tontille.

Asemakaavan muutoksella tontti 31134/12 muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asemakaavakarttaan merkitty tontin rakennusoikeus on 9 700 k-m², joka on myös tontin nykyinen rakennusoikeus. Tontille tulee sijoittaa vähintään 150 m² myymälä- tai muuta asiakaspalvelutilaa. Tontille saadaan sijoittaa myös lasten päiväkotitiloja. Tonttitehokkuus on e = 1,7. Autopaikat tulee sijoittaa tontille maanalaisiin tiloihin.

Alueen arvo nousee Asemakaavan muutoksen seurauksena alueen arvo nousee merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaiset maapoliittiset neuvottelut tulee käydä. Neuvottelujen tuloksena on laadittu liitteenä oleva sopimusehdotus.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 910 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 3 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoituksesta maksupäivään saakka.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASUNTO-OY ULVILANTIE 11 B:N KANSSA MUNKKIVUOREN KORTTELIN 30110 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN NRO 11834 JOHDOSTA

Khs 2009-576

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Asunto-Oy Ulvilantie 11 b:n kanssa liitteen mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote Asunto-Oy Ulvilantie 11 b:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sopimusluonnos

Vs. Kaj toteaa, että Asunto-Oy Ulvilantie 11 b, joka omistaa nykyisen tontin 30110/1, on tehnyt aloitteen korttelin asemakaavan muuttamiseksi. Laaditulla asemakaavamuutoksella tontista erotettaisiin osa uudeksi tontiksi ja sille osoitettaisiin rakennusoikeutta 2 500 k‑m² asuinkerrostalon rakentamista varten.

Koska laaditusta asemakaavamuutoksesta koituu toteutuessaan merkittävää hyötyä maanomistajalle, tämän kanssa on neuvoteltu päätösehdotuksessa tarkoitettu maankäyttösopimus. Sopimuksen mukaan maanomistaja suorittaa kaupungille osuutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista 540 000 euroa kolmen kuukauden määräajassa asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman.

Kiinteistölautakunta toteaa (3.3.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt tontin 30110/3 omistaja Asunto-Oy Ulvilantie 11 b. Maapoliittiset neuvottelut on käyty kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Tontinomistajan kanssa esitetään solmittavaksi kaavamuutoksen johdosta sopimus, jossa tontinomistaja suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 540 000 euroa.

Voimassa oleva asemakaava

Korttelissa 30110 on voimassa vuonna 1957 vahvistettu asemakaava nro 4272, jonka mukaan kortteli on asuinkerrostalojen korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus e = 0,8, mikä vastaa rakennusoikeutta 16 746
k-m². Enimmäiskerrosluku on kuusi.

Maanomistus ja nykytilanne

Kaavoitustyö on käynnistetty asuintontin 30110/1 omistajan Asunto-Oy Ulvilantie 11 b:n aloitteesta.

Asuintontti 30110/2 on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella asunto-osakeyhtiölle. Kaupunki omistaa myös puistoalueen.

Kaava-alue on pääsääntöisesti valmiiksi rakennettua kaupunkikuvallisesti arvokasta asuntoaluetta. Kuusikerroksiset asuinrakennukset on rakennettu 1950-luvun loppupuolella. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 17 200 k-m². Pihalla kasvaa kaupunkikuvallisesti merkittävää puustoa. Korttelin pohjoisosassa on rakentamaton kallioinen rinnealue. Korttelialueen ympärillä on puistoalue, joka on rehevää puustoa ja muuta kasvillisuutta, kävelyreittejä ja lasten leikkialue.

Asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen ympäristöön soveltuvalla tavalla, asemakaavan ajanmukaistaminen ja kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu. Korttelin pohjoisosaan sijoitetaan asuinrakennus, joka sopeutuu olemassa olevaan rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Ajoyhteys järjestetään Ulvilantien puolelta. Alkuperäiset pihaympäristöt ja puistoalue säilytetään.

Korttelin 30110 tontit on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK/s), jolla ympäristö säilytetään. Asunto-Oy Ulvilantie 11 b:n omistama tontti 30110/1 on jaettu kahdeksi tontiksi. Tontilla 30110/4 sijaitsevat nykyiset rakennukset ja tontille 30110/3 saa sijoittaa enintään viisikerroksisen uudisrakennuksen. Olevien rakennusten tonteilla 30110/2 ja 4 enimmäiskerrosluku on kuusi. Rakennusaloja on pienennetty vastaamaan nykytilannetta. Tonteilla on erilliset yksikerroksiset rakennusalat auton säilytyspaikoille ja myymälälle. Kaikilla tonteilla on maanalainen auton säilytystila ja lisäksi tonteilla 30110/2 ja 4 maanpäällinen pysäköimispaikka.

Eteläosan tonteilla rakennusoikeutta on korotettu jossakin määrin vastaamaan nykytilannetta. Pohjoisosan uuden tontin 30110/3 rakennusoikeus on 2 500 k-m². Uudisrakennuksessa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m² ja tontin kaikkien autopaikkojen on oltava autotalleissa tai maan alla.

Sopimus Tontinomistaja suorittaa sopimuksen mukaan osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 540 000 euroa. Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Korvaukselle lasketaan 2 %:n vuotuista korkoa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien maksupäivään asti.

Kiinteistölautakunta katsoo, että sopimus on kaupunginhallituksen päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen ja esittää sen hyväksymistä.

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ XXXX JA XXXX XXXX:N SEKÄ XXXX JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2009-1767

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa XXXX ja XXXX XXXX:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli XXXX ja XXXX XXXX sekä XXXX ja XXXX XXXX tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausunto-pyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Kirje XXXX ja XXXX XXXX:lle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Ennakkolausuntopyyntö/esisopimus
	Liite 2	Sijaintikartta/maanomistus Villingissä
	Liite 3	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 4	Ote osayleiskaavasta

Vs. Kaj toteaa, että kunta voi Etuostolain 8 §:n mukaan pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan.

Suunnitellun kaupan kohteena on Villingin saaressa sijaitseva noin 8 000 m²:n suuruinen määräala vähäisehköine rakennuksineen. Määräala rajoittuu osin kaupungin omistamaan alueeseen. Kokonaiskauppahinta 330 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 41,25 euroa/m² rakennuksineen.

Villingin alue on yleiskaavassa 2002 ja sitä edeltäneessä yksityiskohtaisemmassa Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa suurin osa myydystä määräalasta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) tehokkuudella e=0,03. Lisäksi tilasta kuuluu pieni alue retkeilyalueeseen (VR). Alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimiseksi.

Koska myytäväksi suunniteltu määräala tulee yksityiseen lomanviettokäyttöön eikä kaupungilla ole tiedossa mitään erityistä perustetta alueen hankkimiselle, voidaan kaupungin puolesta antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.8.2009) mm. seuraavaa:

XXXX ja XXXX XXXX pyytävät 5.8.2009 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa ostajina ovat XXXX ja XXXX XXXX. Osapuolet ovat tehneet kiinteistökaupasta esisopimuksen, joka on allekirjoitettu 1.8.2009.

Ennakkolausunto ja päätöksenteon delegointi tonttiosaston osastopäällikölle

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

Etuostolain 21 §:n mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa kunnan-hallitus. Kunnanhallitus voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.

Kaupunginhallitus on 3.12.2007 (1558 §) päättänyt oikeuttaa kiinteistö-viraston tonttiosaston osastopäällikön ratkaisemaan kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä koskevat asiat, mikäli kaupunginhallitus on etuostolain 8 §:n mukaisesti antanut ennakkolausunnon että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan ja kauppa myöhemmin on toteutunut ennakkolausunnon mukaisena.

Kaupan kohteena on Villingin saaressa sijaitseva määräala rakennuksineen

Suunnitteilla olevan kaupan kohteena on määräala Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Jaakkola-nimisestä tilasta RN:o 1:1098 rakennuksineen. Määräalan pinta-ala on noin 8 000 m². Tila
rajoittuu osittain kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on kuitenkin alkanut ja alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimisen vuoksi.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa suurin osa alueesta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) tehokkuudella e=0,03. Lisäksi tilasta kuuluu pieni alue retkeilyalueeseen (VR).

Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan, mutta koko kaupungin yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisempaa osayleiskaavaa voidaan kaupunkisuunnitteluviraston mielestä edelleen pitää hyvänä pohjana alueen arvioinnille ja asemakaavan laatimiselle. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaava 2002:n kanssa.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilan alueella sijaitsee kauppaan kuuluva vuonna 1901 valmistunut 32 k-m²:n suuruinen talousrakennus. Esisopimuksen mukaan myytävällä määräalalla sijaitsee noin 60 m²:n suuruinen mökki ja noin 40 m²:n suuruinen saunarakennus sekä kaksi puuvajaa ja leikkimökki.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 330 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin
41,25 euroa/m² rakennuksineen.

Koska alue tulee yksityiseen lomanviettokäyttöön, eikä kaupungilla ole tiedossa mitään erityistä perustetta alueen hankkimiselle, kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN IVG POLAR OY:N JA CAPMAN REAL ESTATE I KY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2009-1769

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 15.6.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa IVG Polar Oy on myynyt Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30093 tontin nro 1 rakennuksineen CapMan Real Estate I Ky:lle perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote CapMan Real Estate I Ky:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta tontista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja 15.6.2009

Vs. Kaj toteaa, että kaupalla myydään Munkkiniemen puistotien päässä sijaitseva vuonna 1973 valmistunut noin 7 000 k‑m²:n suuruinen toimistotalo tontteineen.

Kokonaiskauppahinta 11 250 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 881,27 euroa/m² ja noin 1 607,14 euroa/k-m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan myyjä siirtää ostajalle kiinteistön vuokrasopimukset sekä niihin liittyvät vuokravakuudet.

Etuosto‑oikeuden käyttäminen kaupassa ei ole tarkoituksenmukaista, koska kaupan kohde on rakennettu ja myydään vuokrattuna.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.8.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

30. kaupunginosa kortteli nro 30093

tontti nro 1

IVG Polar Oy/
CapMan Real Estate I Ky perustettavan yhtiön lukuun

15.6.2009
11 250 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30093 tontti nro 1 rakennuksineen ja rakennelmineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tontin pinta-ala on 5 980 m² ja rakennusoikeus 7 000 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1973 valmistunut 6 991 k-m2:n suuruinen toimistorakennus.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 11 250 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 881,27 euroa/m² ja noin 1 607,14 euroa/k-m² rakennuksineen.

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä etuostolain 2 §:n
mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kauppakirjan mukaan myyjä siirtää ostajalle kiinteistön vuokrasopimukset sekä niihin liittyvät vuokravakuudet.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu ja myydään vuokrattuna.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN PUUMERKKI OY:N JA KIINTEISTÖ OY RISTIPELLONTIE 19:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2009-1768

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 26.6.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Puumerkki Oy on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin 32040 tontin nro 2 rakennuksineen Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:lle.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:lle ja kiinteistölautakun-nalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta tontista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja 26.6.2009

Vs. Kaj toteaa, että kaupalla korttelin tontit saatetaan yksiin käsiin, millä mahdollistetaan vireillä olevalla asemakaavan muutoksella tavoiteltu kiinteistön kehittäminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelista laajemman käyttötarkoituksen mukaiseksi toimitilarakennusten tontiksi ja sen mukainen uudisrakentaminen.

Kokonaiskauppahinta 2 000 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 320 euroa /k-m² rakennuksineen. Vireillä olevan toimitilarakennusten rakennusoikeuden yksikköhinnaksi tulee noin 380 euroa/k-m². Ostaja vastaa kiinteistöön kohdistuvan vuoden 2012 loppuun voimassa olevan vuokrasopimuksen päättämisestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista, samoin tontin maaperän ja rakennusten puhdistuskuluista siinä laajuudessa, kun ne tehtyjen selvitysten perusteella kauppaa tehtäessä olivat tiedossa.

Maanomistajien hakemuksesta vireille tulleessa asemakaavan muutosehdotuksessa kortteliin muodostettavaan uuteen toimitilatonttiin on korttelin nykyisten tonttien lisäksi merkitty kaupungin omistamasta puistokaistaleesta noin 1 390 m². Muutoksen toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä kaupungin ja tontin omistajan kanssa. Koska kaavamuutos myös korottaa alueiden arvoa merkittävästi, ostajan kanssa neuvotellaan maankäyttösopimuksen tekemiseksi.

Kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy vireillä olevaan kaavamuutokseen, jonka toteuttamisen ehdoista käydään neuvotteluja maanomistajan ja kaupungin kesken.

Kiinteistölautakunta toteaa (18.8.2009) mm. seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta

32. kaupunginosa kortteli nro 32040 tontti nro 2	Puumerkki Oy/ Kiinteistö Oy Ristipellontie 19	26.6.2009 2 000 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32040 tontti nro 2 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on 6 306 m² ja rakennusoikeus 6 306 k-m². Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jossa tontti tulee muodostamaan osan toimitilarakennusten tontista nro 32040/3 (KTY). Myydyn tontin osuus muodostuvasta toimitilarakennusoikeudesta on 5 262 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1968 valmistunut 3 440 k-m²:n suuruinen teollisuuden tuotanto-rakennus.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 2 000 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 317,16 euroa/m² ja noin 317,16 euroa /k-m² rakennuksineen. Vireillä olevan toimitilarakennusten rakennusoikeuden yksikköhinnaksi tulee noin 380,08 euroa/k-m².

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kauppakirjan mukaan ostaja vastaa vuokrasopimusten päättämisestä ja niistä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Kiinteistöllä on määräaikainen vuokrasopimus, joka on voimassa 4/2012 asti ja siirtyy ostajalle oikeuksineen ja velvoitteineen kauppakirjan allekirjoituksella.

Ostaja vastaa kauppaehtojen mukaan kaupan kohteena olevan rakennuksen rakenteiden ja maapohjan puhdistuskuluista siinä laajuudessa, joka on esitetty myyjän teettämissä Ympäristöteknisessä tutkimuksessa ja Öljypilaantuman tarkentavat tutkimukset -raportissa sekä haitta-aine-kartoitusraportissa. Jos rakennuksesta, rakenteista tai maapohjasta löytyy yli 10 % lisää em. osoitettuja määriä haitta-aineita tai pilaantunutta maata, jota ei voida osoittaa naapuritontilta kulkeutuneeksi ja viranomaiset vaativat puhdistustoimenpiteitä, vastaa myyjä tontin myyjänä ylittäviltä osin näiden aineiden puhdistamiskustannuksista ja niihin liittyvistä kuljetus- ja käsittelykustannuksista.

Tonttiin kohdistuvat suunnitelmat ja kaupungin kanssa käydyt neuvottelut

Maanomistajien hakemuksesta vireille tulleessa asemakaavan muutosehdotuksessa teollisuus- ja varastorakennusten tonteista 32040/1 ja 2 muodostuu pääosa uudesta toimitilatontista 32040/3. Uuteen tonttiin on lisäksi merkitty kaupungin omistamasta puistokaistaleesta noin 1 390 m². Muutoksen toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä kaupungin ja tontin omistajan kanssa.

Vireillä oleva kaavamuutos korottaa alueiden arvoa merkittävästi, joten tonttiosasto on neuvotellut tontinomistajien kanssa kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti. Neuvottelut ovat vielä kesken ja kaavamuutokseen tullaan maanomistajien taholta hakemaan vielä muutoksia.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy vireillä olevaan kaavamuutokseen, jonka toteuttamiseen liittyvistä ehdoista on jo neuvoteltu kaupungin kanssa.

[1] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista, HE 50/2006 vp., s. 116.

[2] Tarjouspyyntö H013-09-1, kohta 7.2, vaatimus 8, tarjouspyynnön s. 7.

[3] Tarjouspyyntö H013-09-1, kohta 9, alakohta 2.2, tarjouspyynnön s. 12.



Kokousaika	14.9.2009 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Päätösluettelopäätös § 96/2.9.2009
	Liite 2	Sijaintikartat
	Liite 3	Kartat kohteista