HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

32 - 2008

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

22.9.2008 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 2/2008

3

 

4

Työllistämistoimikunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Isoon-Britanniaan

4

 

5

Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Turussa 28.-29.10.2008

6

 

6

15.9.2008 pöydälle pantu asia
Lähiöprojektin projektisuunnitelma 2008 - 2011

8

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto tiehallinnolle länsiväylän liikennekäytäväselvityksestä välillä Ruoholahti - Kivenlahti, Helsinki ja Espoo

13

 

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen YVA-arviointiohjelmasta

25

 

3

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemuksesta sekä meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta

30

 

4

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle luonnonsuojelualueen perustamishakemuksesta

40

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Nuorisoasiainkeskuksen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön sijaisen määrääminen ja viran julistaminen haettavaksi

45

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

15.9.2008 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto-Osakeyhtiö Konnun poikkeamishakemuksesta

47

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Wallden-Paulig) ja Kantolan (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2/2008

 

Khs 2008-1239

 

Kj toteaa, että Kvston hyväksymien konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.

 

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut ohjeiden mukaisen seurantaraportin vuoden 2008 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta raportissa luetelluista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella.

 

./.                   Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

Kj toteaa, että raporttiin sisältyvien eräiden tytäryhteisöjen tappiollisen toiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan. Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori selostaa Khn kokouksessa yhtiön toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi ja kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:tä jatkamaan toimenpiteitä yhtiön toiminnan kannattavuuden parantamiseksi ja raportoimaan niistä sekä  toiminnan ja talouden kehittymisestä seuraavan seurantaraportin yhteydessä viimeistään kuluvan vuoden marraskuussa.

 

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

LIITE

Seurantaraportti 2/2008

 

 

 

 


4

TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA ISOON-BRITANNIAAN

 

Khs 2008-1866

 

Kj toteaa, että henkilöstökeskus on valmistellut työllistämistoimikunnan virkamatkaa Isoon-Britanniaan, Lontooseen ja Wokingiin 6. – 7.11.2008.

 

Matkan tarkoituksena on tutustua Ison-Britannian työllisyydenhoidon järjestelmään ja työllisyystilanteeseen, työnjakoon valtion ja kunnan välillä, työllisyydenhoidon haasteisiin ja vaikuttavuuden arviointiin, yksityisiin työvoimatoimistoihin sekä niiden ja kunnan väliseen yhteistyöhön.

 

Matkakustannukset päivärahoineen olisivat noin 1 047 euroa henkilöltä ja lisäksi tulisivat mahdolliset tulkkauksesta sekä yhteiskuljetuksesta aiheutuvat yhteensä noin 2 200 euron kustannukset eli yhteensä 9 500 euroa. Kustannukset maksettaisiin kaupunginhallituksen käytettävissä olevista määrärahoista talousarvion kohdalta 1 04 03 01, Vieraanvaraisuus, virkamatkat ym.

 

Työllistämistoimikunta esittää, että virkamatkaan osallistuisivat esityksessä mainitut työllistämistoimikunnan varsinaiset jäsenet. Lisäksi virkamatkaan osallistunevat kaupungin organisaatioista ja kaupungin ulkopuolisista organisaatioista toimikuntaan nimitetyt pysyvät asiantuntijat.

 

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa työllistämistoimikunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Isoon-Britanniaan, Lontooseen ja Wokingiin 6. – 7.11.2008 paikalliseen työllisyydenhoidon järjestelmään ja työllisyystilanteeseen sekä työnjakoon valtion ja kunnan välillä, työllisyydenhoidon haasteisiin ja vaikuttavuuden arviointiin, yksityisiin työvoimatoimistoihin sekä niiden ja kunnan väliseen yhteistyöhön tutustumista varten.

 

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset paikalliset tulkkaus- ynnä yhteiskuljetuskustannukset maksetaan talousarvion kohdalta 1 04 03 01, Vieraanvaraisuus, virkamatkat yms., vastuualueelta 13.

 

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, työllistämistoimikunnalle (sihteeri Jaana Karvonen henkilöstökeskus PL 4500), hallintokeskukselle (Helena Puusaari) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelujen maksuliikenteelle (PL 34). 

 

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

 

 

LIITE

Työllistämistoimikunnan esitys 4.9.2008

 

 

 

 


5

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN TURUSSA 28.-29.10.2008

 

Khs 2008-1901

 

Turun kaupunki ilmoittaa kirjeessään (10.9.2008), että kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen järjestetään 28.-29.10.2008. Kutsukirjeessä pyydetään kaupunginhallituksia nimeämään tapaamiseen kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot sekä halutessaan myös muita edustajia, noin kuusi edustajaa kustakin kaupungista.

 

Luottamushenkilöjohdon tapaaminen painottuu kulttuuritoimialan asioihin.

 

./.                   Liitteenä kutsu.

 

Kj toteaa, että tapaamiseen osallistuville luottamushenkilöille maksetaan mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti ja muut matkakorvaukset KVTES:n mukaisesti.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee nimetä seuraavat kuusi edustajaa Turussa 28.-29.10.2008 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen:

 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

 

LIITE

Kutsu kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Turussa

 

 


6

15.9.2008 pöydälle pantu asia

LÄHIÖPROJEKTIN PROJEKTISUUNNITELMA 2008 - 2011

 

Khs 2008-1461

 

./.                   Lähiöprojekti lähettää (10.6.2008) kaupunginhallitukselle projektisuunnitelmansa vuosiksi 2008 – 2011 todeten mm., että kaupunginhallitus päätti 21.1.2008 jatkaa lähiöprojektin toimintaa 1.1.2008 alkaen. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa lähiöprojektia esittämään 31.12.2008 mennessä kaupunginhallitukselle vuoden 2011 loppuun ulottuvan projektisuunnitelman, jossa tarkennetaan lähiöprojektin tavoitteet, toimintateemat ja niiden soveltaminen alueittain. Lähiöprojekti on valmistellut yhteistyössä hallintokuntien kanssa kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen projektisuunnitelman projektikaudelle 2008 – 2011 (liite).

                                           

Projektikauden 2008 -2011 tunnuksena on: ”Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!”. Tunnuksen mukaisesti yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty imagon kohottaminen, johon liittyy kulttuurin, tapahtumien ja viestinnän keskeinen rooli esikaupunkialueiden tunnettuuden lisäämiseksi. Tarkoituksena on paitsi oman alueidentiteetin vahvistuminen, myös viesti koko kaupungin ja seudun mittakaavassa kaupungin halusta kehittää esikaupunkialueita kantakaupunkiin lukeutuvien kaupunginosien kanssa tasaveroisina Helsingin kaupunginosina sekä tehdä tunnetuksi alueen omia vetovoimatekijöitä yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

 

                                            Projektikauden visio on: ”Helsingin kantakaupungin ulkopuolella on viihtyisiä kaupunginosia, monimuotoisia asunto- ja työpaikka-alueita, elinvoimaista kaupunkikulttuuria ja lähipalvelut kävelyetäisyydellä”. Toiminta-ajatuksena on: ”Projekti vahvistaa ja tekee tunnetuksi kaupunginosien vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia, edistää monipuolisten uusien asuntojen rakentamista, palvelujen pysymistä ja uusien syntymistä sekä kaupunkilaisten toimintaedellytyksiä omalla asuinalueellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa”.

 

Imagon kohottamisen lisäksi muut projektikauden tavoitteet ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen, nykyisen ympäristön laadun parantaminen ja alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä erityispalvelujen mallien luominen.

 

Projektisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla tavoitteita toteutetaan, ja keskeiset toimijat sekä alueellisia esimerkkikohteita.

 

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen

 

                                            Yksi projektikauden tärkeistä toimenpiteistä on täydennysrakentamisen edistäminen. Projekti osallistuu mm. kaupunkisuunnitteluviraston ”Esikaupunkien renessanssi” – hankkeeseen sekä laadituttaa erilaisia täydennysrakentamista edistäviä suunnitelmia ja selvityksiä yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Kaupunkisuunnitteluviraston ohella keskeisimpiä toimijatahoja ovat kiinteistövirasto, talous- ja suunnittelukeskus sekä rakennusvalvontavirasto.

 

Selvityksiä tehdään pilottialueiden avulla ja niiden tarkoitus on myös tuottaa yleisesti tietoa täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä, joita voidaan hyödyntää jatkossa muualla kaupungissa.

 

Lisäksi projekti seuraa asemakaavoituskohteita ja pyrkii edistämään yhteistyöverkostojen syntyä ja toteutusedellytyksiä. Painopisteenä täydennysrakentamisen edistämisen näkökulmasta ovat raideliikenteen ja asemien ympäristöt sekä alueiden keskustat, tyypillisesti ostoskeskusten ympäristöt. Yhdyskuntataloudellisesti kestävää on rakentaa jo olevan infran, joukkoliikenteen ja palveluiden viereen.

 

Aluelähtöisestä näkökulmasta täydennysrakentamiseen liittyvät mm. asuntoyhtiöiden korjausrakentamisen rahoituskysymykset, asuntokannan monipuolistaminen ja palveluiden pysyvyyden turvaaminen.  Projekti pyrkii mm. selvittämään millä kaupungin toimenpiteillä täydennysrakentamisesta saataisiin taloyhtiöille kannattavaa siten, että lisärakennusoikeuden turvin voitaisiin rahoittaa korjauksia yhtiöissä.

 

Nykyisen ympäristön laadun parantaminen

 

                                            Ympäristön laatu on keskeinen tekijä muodostettaessa mielikuvia alueista asuin- ja työpaikkaympäristöinä. Lisäksi sillä on merkitystä paitsi viihtyisyyden myös turvallisuudentunteen kokemisen kannalta. Siksi on erittäin tärkeää, että esikaupunkialueiden rakennuskantaa ja julkista kaupunkiympäristöä pystytään pitämään kunnossa ja parantamaan. Erityisesti keskukset, asemien ympäristöt ja muut sisääntuloalueet toimivat kaupunginosien käyntikortteina.

 

Korjausrakentamista edistetään edelleen myös uudella projektikaudella. Lähiöarkkitehdit jatkavat mm. korjaustapaohjeiden laatimista taloyhtiöille kaupunginosakohtaisesti. Korjaustapaohjeiden laadinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä myös täydennysrakentamiseen liittyen.

 

                                            Julkisten kaupunkitilojen kunnostamisen osalta keskitytään asemanseutuihin ja ostoskeskusympäristöihin ja merkittäviin puistokokonaisuuksiin. Keskeisinä toimijoina ovat rakennusvirasto, liikennelaitos ja Helsingin Energia. Lisäksi pyritään panostamaan kohteisiin, joitten ympäristössä tapahtuu mittavaa uudisrakentamista tai peruskorjausta. Pääperiaatteena on, että jokin alueen osa saatetaan kerralla kuntoon.

 

Imagon kohottaminen

 

Kaupunkikeskustan ulkopuolella Helsingissä on toimivia ja viihtyisiä asuinalueita, joiden julkinen imago syystä tai toisesta ei vastaa todellisuutta. Lähiöprojekti tähtää tämän julkisuuskuvan muuttamiseen tekemällä tunnetuksi alueita sekä hyvinä ja omaleimaisina asuinympäristöinä että metropolialueen keskiössä sijaitsevina mahdollisuuksina yrityksille.

 

Projektikaudella kulttuurilla ja tapahtumilla on merkittävä osuus kaupunginosien imagon rakentamisessa. Aluelähtöisten tapahtumien ohella halutaan erityisesti tuoda esiin esikaupunkialueita laajempien, koko kaupungin tai seudun mittakaavassa merkittävien tapahtumien kautta. Niiden tarkoitus on houkutella ihmisiä muualta tutustumaan uusiin, ehkä ennalta tuntemattomiin kaupunginosiin.

 

Keskeisiä toimijoita kulttuurihankkeissa ovat mm. kulttuuriasiankeskus, talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikkö, kaupungin taidemuseo, työväenopisto, kaupunginkirjasto, nuorisoasiainkeskus ja kaupunginorkesteri.

                                             

Yrityksillä on tärkeä rooli imagon muodostumisessa. Työpaikkarakentaminen houkuttelee lähialueille uutta asuntorakentamista ja päinvastoin sekä luo mielikuvaa kaupunginosasta, joka kehittyy ja jota kehitetään. Projekti pyrkii edistämään alueellista elinkeinotoiminnan markkinointia kaupungin elinkeinostrategian mukaisilla painopistealueilla Itäkeskus-Puotila-Myllypuro ja Herttoniemi-Roihupelto yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun ja kehittämisosaston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston sekä alueiden toimijoiden kanssa.

 

                                            Edellä mainittu julkisten kaupunkitilojen laatu on osa alueidentiteettiä ja siten myös julkisuuskuvaan vaikuttava asia. Laadukkaalla ympäristörakentamisella voidaan yhtäkkisesti nostaa tietyn alueen imagoa. Esimerkkinä tästä projektisuunnitelmassa on mainittu Myllypuron Alakivenpuiston maisemointi, joka toteutettuna laadittujen suunnitelmien mukaiseksi miljöötaideteokseksi voisi edesauttaa keskustapuistojen veroisen matkailu- ja tapahtumakohteen syntymistä esikaupunkiin.

 

                                            Viestinnällä on tärkeä merkitys imagon kohottamisessa ja sitä tullaan tehostamaan ja laajentamaan.

                                           

Alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä erityispalvelujen mallien

luominen

 

Alueellisia toimintamahdollisuuksia parannetaan ja luodaan erityispalvelujen malleja yhteistyössä asukkaiden, kolmannen sektorin, kaupungin hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on, että uudet mallit johtavat pysyviin toimintamuotoihin, joilla edistetään yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, elämänhallintaa ja eri ikäryhmien harrastusmahdollisuuksia. Esimerkkinä selvityshankkeista on ohjelmaan kirjattu koillisen radanvarren tutkimus- ja kehittämishanke.

 

Liikkumista tuetaan osana harrastustoimintaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Erityisesti nuoret otetaan keskeiseksi painopistealueeksi. lasten ja nuorten toimintaan ja elämänhallintaan etsitään palvelumalleja liikunnan ja muun harrastus- ja kulttuuritoiminnan avulla. Keskeisiä toimijoita ovat mm. liikuntavirasto, kulttuuriasiainkeskus, sosiaalivirasto, nuorisoasiainkeskus ja työväenopisto.

 

Alueellisten toimintamahdollisuuksien parantamisen tarkoituksena on yhteisöllisyyden ja yhteisen tekemisen edistäminen, mutta myös turvallisuuden tunteen parantaminen. Toimintaa varten tarvitaan tiloja, joihin asukkailla ja yhteisöillä ei ole taloudellisia resursseja. Projekti pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan tällaisten tilojen saamiseksi käyttöön. Yksi jo toiminnassa oleva esimerkki on ns. matalan kynnyksen tilat ja toimintamallit. Alueellisilla sosiaaliasemilla on toimijoina tässä keskeinen rooli.

 

                                            Lähiöprojekti seuraa tavoitteiden toteutumista. Vuosittain kaupunginhallitukselle esiteltävä toimintakertomus sisältää arvioinnin hallintokuntien toimenpiteistä eri tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden suhteen. Projektin tuloksellisuus riippuu mm. siitä, miten hallintokunnat suuntaavat resurssejaan lähiöiden kehittämiseen.

 

                                            Kj toteaa, että lähiöprojektin projektisuunnitelma on osaltaan merkittävä toimenpidekokonaisuus kaupungin yhteisstrategioita toteutettaessa. Tavoitteet ja toimenpiteet vahvistavat lähiöiden vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta kantakaupungin ulkopuolisina kaupunginosina ja tukevat siten koko kaupungin kehitystä. Imagon kohentamisen ohella on tärkeää huolehtia myös. mm. ympäristön laadun parantamisesta, täydennysrakentamisen edistämisestä ja asukkaiden toimintamahdollisuuksista. Hallintokuntien välinen hyvä yhteistyö ja rahoituksen järjestäminen ovat olennaisia tavoitteiden toteutumisessa.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan lähiöprojektin projektisuunnitelman 2008 – 2011.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokuntia ottamaan vuosien 2008 – 2011 toiminnassaan huomioon lähiöprojektin tavoitteet ja kehittämisteemat sekä jatkamaan ja tehostamaan hallintokuntien välistä yhteistyötä.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Marja Piimies), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
Piimies Marja, projektipäällikkö, puhelin 310 37329

 

 

LIITE

Lähiöprojektiohjelma

 

 

 

 


1

LAUSUNTO TIEHALLINNOLLE LÄNSIVÄYLÄN LIIKENNEKÄYTÄVÄSELVITYKSESTÄ VÄLILLÄ RUOHOLAHTI - KIVENLAHTI, HELSINKI JA ESPOO

 

Khs 2008-1468

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (4.6.2008), että Länsiväylän liikennekäytäväselvitys välillä Ruoholahti – Kivenlahti on valmistunut. Esiselvitys on laadittu yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa.

 

Länsimetron toteutuminen muuttaa Etelä-Espoon liikennejärjestelmää ja erityisesti joukkoliikennejärjestelmää merkittävästi. Liikennekäytäväselvityksessä on esitetty, mitä Länsiväylän alueen liikennejärjestelyjen parantamis- ja muutostoimia metron toteutuminen edellyttää, jotta liikennejärjestelmä toimisi tasapainoisesti ja metroa hyödyntäen. Myös Länsiväylän nykyisten joukkoliikennekaistojen käyttöön on ehdotettu muutoksia, koska suurin osa nykyisestä bussiliikenteestä niiltä poistuu. Joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden kannalta on erittäin tärkeää, että selvityksen ensi vaiheen toimenpiteet ovat valmiit, kun metro aloittaa liikennöinnin Matinkylään.

 

Uudenmaan tiepiiri pyytää Länsiväylän liikenneselvityksestä 26.9.2008 mennessä.

 

Liikennekäytäväselvitys ja siitä saadut lausunnot ovat pohjana jatkosuunnittelulle ja sen ohjelmoinnille.

 

./.                   Selvityksen hanke-esite on liitteenä 1. Suunnitelma löytyy myös osoitteesta http://www.tiehallinto.fi/hankkeet/uusimaa. Suunnitelma kokonaisuudessaan on nähtävänä kokouksessa.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (4.9.2008), että esiselvityksessä esitetään Länsiväylällä metron rakentamisen yhteydessä tarvittavat ja metron mahdollistamat toimenpiteet ja muutokset.

 

Esitetyt toimenpiteet ovat oikean suuntaisia. On hyvä, että Länsiväylällä liikenteen ohjausta ja kapasiteettitarkastelua suunnitellaan samanaikaisesti metron suunnittelun kanssa sovittaen toimenpiteet metron käyttöönottoaikatauluun.

 

Länsiväylältä poistuu Tapiolan ja Ruoholahden väliltä lähes kaikki bussiliikenne, jolla nyt on omat kaistat. Busseilta vapautuva kapasiteetti voidaan ottaa taksien, tavaraliikenteen ja mahdollisesti kimppakuljetuksen käyttöön. Myös vähäpäästöiset autot voitaisiin sallia nykyisillä bussikaistoilla. Vapaasti henkilöautoliikenteen käyttöön niitä ei tule ottaa vaan vapautuvaa väyläkapasiteettia tulee hyödyntää liikennepoliittisena ohjauskeinona. Tämä saattaa edellyttää tehokasta valvontaa, joka on huomioitava jatkosuunnittelussa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä myös tutkia nopeusrajoituksen laskemista lähestyttäessä Helsinkiä Greater Helsinki Visionin mukaisesti.

 

On mahdollista, että pääkaupunkiseudulle ensi vuosikymmenellä tulee ruuhkamaksujärjestelmä, jolla on vaikutuksia Länsiväylän liikennemääriin ja nykyisten bussikaistojen käyttöön.

 

Esiselvityksessä on annettu suuri merkitys liityntäpysäköinnille. Metro tulee tarjoamaan runsaasti matkustajakapasiteettia Etelä-Espoon ja Helsingin välisiin joukkoliikennematkoihin. Liityntäpysäköintiä kuitenkin rajoittaa asemille tulevien pysäköintipaikkojen riittämättömyys.

 

Länsiväylällä liikennemäärä on suurin Haukilahden ja Lauttasaaren välillä, jossa kulkee arkisin nyt yli 70 000 autoa. Tulevaisuudessa liikennekysynnän oletetaan kasvavan.

 

Metroasemille on suunniteltu vain 1400 liityntäpaikkaa. Siten liityntäpysäköinnin vaikutus henkilöautoliikenteen kokonaismäärään tulee suunnitelluilla liityntäpysäköintivolyymeillä olemaan melko pieni. Suurin osa metron käyttäjistä, joita Lauttasaaren ja Ruoholahden välillä tulee vuorokausitasolla ennusteiden mukaan olemaan suuntaansa yli 70 000, tulee asemille jalan, pyörällä tai liityntäbusseilla. Tämän takia ensimmäisen rakentamisvaiheen hankkeissa on suuri paino sujuvilla liityntäbussiyhteyksillä erityisesti Matinkylän, Tapiolan ja Lauttasaaren metroasemille.

 

Länsimetron ainoa Länsiväylän välittömässä läheisyydessä oleva asema on Koivusaari, jonne ei ole suunniteltu pysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköinnin kannalta Koivusaari on liian lähellä Helsingin keskustaa. Lännestä päin tulevat henkilöautoilijat tulisi ohjata liityntäpysäköintiin jo aiemmille metroasemille. Koivusaaren ahdasta aluetta ei ole syytä suuressa määrin käyttää henkilöautopysäköintiin, mutta Koivusaaren aseman kohdalle tulee rakentaa hyvät saattoliikennepysäkit odotustiloineen.

 


Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.9.2008) mm. seuraavaa:

 

Lausunnon tiivistelmä    Länsiväylän liikennekäytäväselvityksessä esitetyt keskeisimmät kehittämisperiaatteet ovat oikeansuuntaisia. Länsimetrohankkeen kanssa samassa aikataulussa toteutettaviksi ehdotetut liikennejärjestelmän parantamistoimenpiteet ovat tarpeellisia. Niiden toteuttaminen ehdotetussa aikataulussa on tärkeää.

 

Maamonlahden ja Salmisaaren välille suunniteltu uusi jalankulku-pyörätie Lapinlahdensillan kautta on tärkeä. Yhteyden yleissuunnittelu tulisi aloittaa pian. Katajaharjun tunneliin esitetty jalankulku- ja pyöräilyosasto on jatkokehittelyn arvoinen idea.

 

Nykyisten bussikaistojen tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää vielä jatkoselvityksiä.

 

Länsiväylää tulee jatkossa muuttaa paremmin kaupunkiympäristöön sopivaksi. Koivusaaren eritasoliittymä poistaa sekä Hanasaaren että Katajaharjun eritasoliittymät käytöstä. Tämä on oikea periaate.

 

Jatkosuunnittelussa on erityisen tärkeää varmistaa riittävä liityntäpysäköintipaikkojen määrä Tapiolan ja Matinkylän sekä myöhäisemmässä vaiheessa Kivenlahden metroasemien yhteyteen.

 

Lausunto

 

Liikennekäytävän kehittäminen: Metro Matinkylään

 

Selvityksessä esitetyt liikennekäytävän keskeisimmät kehittämisperiaatteet (liityntäliikenteen sujuvuuden turvaaminen, autoliikenteen kasvun hillitseminen mm. joukkoliikenteen palvelutasoa parantamalla, liikenneverkon kapasiteetin hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti, muuttuvien liikennetilanteiden hallitseminen liikenteen ohjauksen keinoin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen erityisesti työmatkapyöräilyn osalta) ovat oikeansuuntaisia.

 

Lauttasaaren kohdalla Länsiväylän liikennekäytävän seudulliset jalankulu- ja pyöräily-yhteydet ovat puutteelliset ja heikkotasoiset. Maamonlahden ja Salmisaaren välille suunniteltu uusi jalankulku-pyörätie Lapinlahdensillan kautta on tärkeä osa tätä seudullista reittiä. Se lyhentää jalankulkijan ja pyöräilijän matkaa Espoosta ja Lauttasaaren pohjoisosasta keskustan ja Töölön suuntiin yli puoli kilometriä. Yhteyden yleissuunnittelu tulisi aloittaa pian, koska yhteys on selvityksessä esitetyllä tavalla (siltakannen alla) mahdollista rakentaa jo ennen Länsiväylän seutubussiliikenteen päättymistä.

 

Monimatkustajakaistojen toteuttamiseksi tarvittavat lainsäädännön muutokset tulee selvittää ajoissa.

 

Liikennekäytävän kehittäminen: Metro Kivenlahteen

 

Selvityksessä esitetyt liikennekäytävän pitkän aikavälin merkittävimmät toimenpidetarpeet Helsingin alueella ovat Katajaharjun kannen ja maankäytön edellyttämät liikenneyhteydet ja Koivusaaren eritasoliittymä katujärjestelyineen.

 

Helsingin kaupunkirakennetta on suunniteltu tiivistettäväksi Lauttasaaressa ja Koivusaaressa uusien metroasemien tuntumaan. Ympäristö muuttuu kaupunkimaisemmaksi ja samalla myös liikenneväylien suunnittelun tavoitteena tulee olla kaupunkimaisuus ja siirtyminen mahdollisimman paljon henkilöautoista metron käyttöön.

 

Länsiväylää tulee jatkossa muuttaa niin, että risteyksistä ja tien varren ympäristöstä voidaan suunnitella paremmin kaupunkiympäristöön sopivia. Mitoituksen, ajonopeuksien ja tien visuaalisen ilmeen tulee tällöin poiketa nykyisestä moottoritieympäristöstä.

 

Katajaharjun kansi

 

Katajaharjun alue sijaitsee Lauttasaaren pohjoisosassa ja Länsiväylä kulkee alueen läpi. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten sekä virkistysalueeksi. Länsiväylä on Katajaharjun kohdalla merkitty yleiskaavassa noin 400 metrin matkalta maanalaiseksi pääliikenneverkon osaksi. Metron tai rautatien linjaus on merkitty maanalaisena suunnittelualueen eteläpuolelle.

 

Katajaharjun alueen suunnittelun tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja liittää moottoritien jakama Katajaharjun pohjoisosa paremmin osaksi Lauttasaarta rakentamalla tunneloidun Länsiväylän päälle uusi kortteli sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Lisäksi olemassa olevaa toimisto- ja teollisuuskorttelia 31 074 ja sen eteläpuolella olevaa kadun varren aluetta Myllykallion puiston puolella on suunniteltu muutettavaksi osittain asuinkortteleiksi.

 

Korttelialueet sijoittuvat kävelyetäisyydelle Koivusaareen ja Lauttasaareen suunnitteilla olevista metroasemista. Katajaharjuun tulisi suunnitelmaluonnosten mukaan noin 800–1000 uutta asukasta ja noin 300 uutta työpaikkaa. Katajaharjun alueen asemakaavan muutosluonnos on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyn 2008 aikana.

 

Kattaminen suunnitellaan niin, että kansialue liittyy reunoiltaan mahdollisimman luontevasti ympäröiviin maaston korkeusasemiin.

 

Katajaharjun tunneliin esitetty jalankulku- ja pyöräilyosasto on jatkokehittelyn arvoinen idea. Nykyiset reitit katuverkossa Sotkatien–Lautta­saarentien, Koivusaarentien ja Telkkäkujan kautta sisältävät erittäin jyrkkiä mäkiä.

 

Koivusaaren eritasoliittymä katujärjestelyineen

 

Yleiskaava 2002:ssa Koivusaari on merkitty selvitysalueeksi (S). Selvitysalue-merkintä tarkoittaa sitä, että alueen maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Merkinnällä osoitetaan sellainen yhdyskuntarakenteen kannalta keskeinen alue, jonka tuleva maankäyttö edellyttää lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua.

 

Koivusaaren osayleiskaavatyö on käynnistetty vuonna 2007. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.5.2008 Koivusaaren suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Koivusaaresta suunnitellaan maan­alaiseen metroasemaan tukeutuva korkeatasoinen asuin- ja työpaikka- sekä virkistyspalvelujen alue, jolle on ominaista toiminnallisesti monipuolinen ja sekoittunut kaupunkiympäristö, hyvät joukkoliikenneyhteydet, merellinen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö sekä laadukas arkkitehtuuri. 

 

Koivusaaren osayleiskaavan valmistelua varten käynnistettiin 12.8.2008 yleinen kansainvälinen ideakilpailu. Kilpailun tarkoituksena on kartoittaa mahdollisimman laajasti ja ennakkoluulottomasti niitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joita ainutlaatuinen suunnittelualue tarjoaa. Kilpailun tavoitteena on uutta luovien suunnitelmavaihtoehtojen tuottaminen jatkosuunnittelun ja osayleiskaavatyön pohjaksi sekä hahmottaa uuden merellisen metrokaupunginosan identiteetin keskeisiä piirteitä. Kilpailu on tärkeä osa haasteellisesta suunnittelualueesta käytävää julkista keskustelua.

 

Koivusaaren kohdalle liikenneväyläselvityksessä esitetyt liittymävaihtoehdot ovat mahdollisia periaatevaihtoehtoja, joiden lopullinen muoto ja geometria tulee sovittaa Koivusaaren suunniteltuun kaupunkirakenteeseen. Liittymäratkaisun jatkosuunnittelussa tulee huomattavasti parantaa edellytyksiä kaupunkimaisen sisääntulon ja porttivaikutelman syntymiselle.

 

Liikennekäytäväselvityksen mukaan Koivusaaren eritasoliittymä poistaisi sekä Hanasaaren että Katajaharjun eritasoliittymät käytöstä. Tämä on oikea periaate.

 

Kaikissa liittymävaihtoehdoissa on esitetty bussipysäkit sekä Hanasaaren että Koivusaaren kohdalle. Ainakin Koivusaaren pysäkit ovat tarpeelliset. Ne palvelevat kaukoliikenteen ja Kirkkonummen busseja sekä saattoliikennettä ja mahdollista liityntäliikennettä Koivusaaren metroasemalle.  

 

Kaikissa liittymävaihtoehdoissa on eteläinen rinnakkaiskatuyhteys Lauttasaaresta Hanasaareen. Rinnakkaiskadun tarve myös Länsiväylän pohjoispuolelle ainakin Katajaharjun ja Koivusaaren välille (Koivusaarentie tai uusi katu) tulee selvittää jatkosuunnittelussa.

 

Länsimetron valmistumiseen liittyvät toimenpidetarpeet

 

Länsimetrohankkeen kanssa samassa aikataulussa toteutettaviksi ehdotetut liikennejärjestelmän parantamistoimenpiteet ovat tarpeellisia. Niiden toteuttaminen ehdotetussa aikataulussa on tärkeää.

 

Jatkosuunnittelussa on erityisen tärkeää varmistaa riittävä liityntäpysäköintipaikkojen määrä Tapiolan ja Matinkylän sekä myöhäisemmässä vaiheessa Kivenlahden metroasemien yhteyteen.

 

Nykyisten bussikaistojen tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää vielä jatkoselvityksiä.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (21.8.2008), että Länsiväylän liikennekäytäväselvitys välillä Ruoholahti – Kivenlahti on lähtökohtaisesti yleispiirteinen esiselvitys, jonka avulla luodaan perusta Länsimetron toteutuksen toisaalta vaatimalle ja toisaalta mahdollistavalle Länsiväylän kehittämiselle. Selvityksen avulla varmistetaan yksittäisten kehittämishankkeiden oikea ajoitus ja keskinäinen yhteensopivuus siten, että sekä Länsimetro että Länsiväylä toimivat optimaalisesti pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän keskeisinä osina.

 

Länsimetrohankkeen kanssa samassa aikataulussa toteutettaviksi ehdotetut liikennejärjestelmän parantamistoimenpiteet ovat tarpeellisia. Niiden toteuttaminen ehdotetussa aikataulussa on tärkeää.

 

Selvityksessä esitetyt liikennekäytävän keskeisimmät kehittämisperiaatteet (liityntäliikenteen sujuvuuden turvaaminen, autoliikenteen kasvun hillitseminen mm. joukkoliikenteen palvelutasoa parantamalla, liikenneverkon kapasiteetin hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti, muuttuvien liikennetilanteiden hallitseminen liikenteen ohjauksen keinoin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen erityisesti työmatkapyöräilyn osalta) ovat oikeansuuntaisia. Vaikka kehittämisperiaatteiden mukaiset toimenpiteet sijoittuvat pääosin Espoon alueelle, niiden vaikutukset heijastuvat suoraan ajoneuvoliikenteen määrään Ruoholahdessa ja ovat siten Helsingin kannalta suotuisia.

 

Yleisten töiden lautakunta katsoo, että meluntorjunta sekä olemassa olevan asutuksen että uusien asuntoalueiden suojaamiseksi meluvallein tai -seinin on otettava suunnitelmiin alusta lähtien. Lautakunta katsoo myös, että muun muassa ajonopeuksien alentamista ja hiljaista asfalttia tulee selvittää keinoina vähentää melua.

 

Maamonlahden ja Salmisaaren välille suunniteltu uusi jalankulku–pyö­räilytie Lapinlahden sillan kautta on hyvin tärkeä lyhentäen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Lauttasaaren pohjoisosasta keskustan ja Töölön suuntiin yli puoli kilometriä. Yhteyden yleissuunnittelu tulisi aloittaa parin vuoden sisällä, koska yhteys on selvityksessä esitetyllä tavalla (siltakannen alla) mahdollista rakentaa jo ennen Länsiväylän bussiliikenteen valtaosan päättymistä. Sillan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sitä käyttävän kevyen liikenteen suojaamiseen tuulelta ja sateelta.

 

Selvityksessä esitetyt liikennekäytävän pitkän aikavälin merkittävimmät toimenpidetarpeet Helsingin alueella ovat Katajaharjun kannen ja maankäytön edellyttämät liikenneyhteydet ja Koivusaaren eritasoliittymä katujärjestelyineen. Nämä järjestelyt toteutetaan siinä tapauksessa, että Helsinki päättää toteuttaa Katajaharjun kattamisen ja sijoittaa Koivusaareen laajasti uutta maankäyttöä. Hankkeita koskeva selvitystyö on käynnissä.

 

Katajaharjun ajoneuvoliikennetunnelin yhteyteen esitetty ajoneuvoliikenteestä erotettu jalankulku- ja pyöräilyosasto on jatkokehittelyn arvoinen idea pyrittäessä erityisesti työmatkapyöräilyn edistämiseen. Nykyiset reitit katuverkossa Sotkatien - Lauttasaarentien, Koivusaarentien ja Telkkäkujan kautta sisältävät erittäin jyrkkiä mäkiä.

 

Koivusaaren eritasoliittymästä on laadittu vaihtoehtoja alueen maankäytön suunnittelun keskeneräisyydestä johtuen. Selvityksen mukaan uusi Koivusaaren eritasoliittymä poistaisi sekä Hanasaaren että Katajaharjun eritasoliittymät käytöstä. Järjestely parantaisi liikenneolosuhteita Länsiväylällä ja Lauttasaaren länsiosan katuverkossa. Kaikissa liittymävaihtoehdoissa on eteläinen rinnakkaiskatuyhteys Lauttasaaresta Hanasaareen. Rinnakkaiskatu tarvittaneen myös Länsiväylän pohjoispuolelle ainakin Katajaharjun ja Koivusaaren välille.

 

Ryj toteaa, että Länsiväylän liikennekäytävän kehittämistoimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, ja toimenpiteiden toteutus suunnitellussa aikataulussa on tärkeää Länsimetrohankkeen kannalta.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Länsiväylän liikennekäytäväselvityksestä välillä Ruoholahti – Kivenlahti Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille seuraavan lausunnon:

 

Liikennekäytävän kehittäminen: Metro Matinkylään

 

Selvityksessä esitetyt liikennekäytävän keskeisimmät kehittämisperiaatteet ovat oikeansuuntaisia. Vaikka toimenpiteet kohdistuvat pääosin Espoon alueelle, niiden vaikutukset heijastuvat suoraan ajoneuvoliikenteen määrään Ruoholahdessa ja ovat siten myös Helsingin kannalta suotuisia.

 

Lauttasaaren kohdalla Länsiväylän liikennekäytävän seudulliset jalankulu- ja pyöräily-yhteydet ovat puutteelliset ja heikkotasoiset. Maamonlahden ja Salmisaaren välille suunniteltu uusi jalankulku-pyörätie Lapinlahdensillan kautta on tärkeä osa tätä seudullista reittiä. Se lyhentää jalankulkijan ja pyöräilijän matkaa Espoosta ja Lauttasaaren pohjoisosasta keskustan ja Töölön suuntiin yli puoli kilometriä. Yhteyden yleissuunnittelu tulisi aloittaa pian, koska yhteys on selvityksessä esitetyllä tavalla (siltakannen alla) mahdollista rakentaa jo ennen Länsiväylän seutubussiliikenteen päättymistä. Sillan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sitä käyttävän kevyen liikenteen suojaamiseen tuulelta ja sateelta.

 

Busseilta vapautuvia kaistoja ei pitäisi ottaa henkilöautoliikenteen käyttöön, vaan hyödyntää liikennepoliittisena ohjauskeinona. Monimatkustajakaistojen toteuttamiseksi tarvittavat lainsäädännön muutokset tulee selvittää ajoissa.

 

Liikennekäytävän kehittäminen: Metro Kivenlahteen

 

Selvityksessä esitetyt liikennekäytävän pitkän aikavälin merkittävimmät toimenpidetarpeet Helsingin alueella ovat Katajaharjun kannen ja maankäytön edellyttämät liikenneyhteydet ja Koivusaaren eritasoliittymä katujärjestelyineen

 

Helsingin kaupunkirakennetta on suunniteltu tiivistettäväksi Lauttasaaressa ja Koivusaaressa uusien metroasemien tuntumaan. Ympäristö muuttuu kaupunkimaisemmaksi ja samalla myös liikenneväylien suunnittelun tavoitteena tulee olla kaupunkimaisuus ja siirtyminen mahdollisimman paljon henkilöautoista metron käyttöön.

 

Länsiväylää tulee jatkossa muuttaa niin, että risteyksistä ja tien varren ympäristöstä voidaan suunnitella paremmin kaupunkiympäristöön sopivia. Mitoituksen, ajonopeuksien ja tien visuaalisen ilmeen tulee tällöin poiketa nykyisestä moottoritieympäristöstä.

 

Katajaharjun kansi

 

Katajaharjun alue sijaitsee Lauttasaaren pohjoisosassa ja Länsiväylä kulkee alueen läpi. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten sekä virkistysalueeksi. Länsiväylä on Katajaharjun kohdalla merkitty yleiskaavassa noin 400 metrin matkalta maanalaiseksi pääliikenneverkon osaksi. Metron tai rautatien linjaus on merkitty maanalaisena suunnittelualueen eteläpuolelle.

 

Katajaharjun alueen suunnittelun tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja liittää moottoritien jakama Katajaharjun pohjoisosa paremmin osaksi Lauttasaarta rakentamalla tunneloidun Länsiväylän päälle uusi kortteli sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Lisäksi olemassa olevaa toimisto- ja teollisuuskorttelia 31 074 ja sen eteläpuolella olevaa kadun varren aluetta Myllykallion puiston puolella on suunniteltu muutettavaksi osittain asuinkortteleiksi.

 

Korttelialueet sijoittuvat kävelyetäisyydelle Koivusaareen ja Lauttasaareen suunnitteilla olevista metroasemista. Katajaharjuun tulisi suunnitelmaluonnosten mukaan noin 800 - 1000 uutta asukasta ja noin 300 uutta työpaikkaa. Katajaharjun alueen asemakaavan muutosluonnos on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyn 2008 aikana.

 

Kattaminen suunnitellaan niin, että kansialue liittyy reunoiltaan mahdollisimman luontevasti ympäröiviin maaston korkeusasemiin.

 

Katajaharjun tunneliin esitetty jalankulku- ja pyöräilyosasto on jatkokehittelyn arvoinen idea. Nykyiset reitit katuverkossa Sotkatien - Lauttasaarentien, Koivusaarentien ja Telkkäkujan kautta sisältävät erittäin jyrkkiä mäkiä.

 

Koivusaaren eritasoliittymä katujärjestelyineen

 

Yleiskaava 2002:ssa Koivusaari on merkitty selvitysalueeksi (S). Selvitysalue-merkintä tarkoittaa sitä, että alueen maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Merkinnällä osoitetaan sellainen yhdyskuntarakenteen kannalta keskeinen alue, jonka tuleva maankäyttö edellyttää lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua.

 

Koivusaaren osayleiskaavatyö on käynnistetty vuonna 2007. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.5.2008 Koivusaaren suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Koivusaaresta suunnitellaan maan­alaiseen metroasemaan tukeutuva korkeatasoinen asuin- ja työpaikka- sekä virkistyspalvelujen alue, jolle on ominaista toiminnallisesti monipuolinen ja sekoittunut kaupunkiympäristö, hyvät joukkoliikenneyhteydet, merellinen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö sekä laadukas arkkitehtuuri. 

 

Koivusaaren osayleiskaavan valmistelua varten käynnistettiin 12.8.2008 yleinen kansainvälinen ideakilpailu. Kilpailun tarkoituksena on kartoittaa mahdollisimman laajasti ja ennakkoluulottomasti niitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joita ainutlaatuinen suunnittelualue tarjoaa. Kilpailun tavoitteena on uutta luovien suunnitelmavaihtoehtojen tuottaminen jatkosuunnittelun ja osayleiskaavatyön pohjaksi sekä hahmottaa uuden merellisen metrokaupunginosan identiteetin keskeisiä piirteitä. Kilpailu on tärkeä osa haasteellisesta suunnittelualueesta käytävää julkista keskustelua.

 

Koivusaaren kohdalle liikenneväyläselvityksessä esitetyt liittymävaihtoehdot ovat mahdollisia periaatevaihtoehtoja, joiden lopullinen muoto ja geometria tulee sovittaa Koivusaaren suunniteltuun kaupunkirakenteeseen. Liittymäratkaisun jatkosuunnittelussa tulee huomattavasti parantaa edellytyksiä kaupunkimaisen sisääntulon ja porttivaikutelman syntymiselle.

 

Liiikennekäytäväselvityksen mukaan Koivusaaren eritasoliittymä poistaisi sekä Hanasaaren että Katajaharjun eritasoliittymät käytöstä. Tämä on oikea periaate. Järjestely parantaisi liikenneolosuhteita Länsiväylällä ja Lauttasaaren länsiosan katuverkossa.

 

Kaikissa liittymävaihtoehdoissa on esitetty bussipysäkit sekä Hanasaaren että Koivusaaren kohdalle. Ainakin Koivusaaren pysäkit ovat tarpeelliset. Ne palvelevat kaukoliikenteen ja Kirkkonummen busseja sekä saattoliikennettä ja mahdollista liityntäliikennettä Koivusaaren metroasemalle. 

 

Kaikissa liittymävaihtoehdoissa on eteläinen rinnakkaiskatuyhteys Lauttasaaresta Hanasaareen. Rinnakkaiskadun tarve myös Länsiväylän pohjoispuolelle ainakin Katajaharjun ja Koivusaaren välille (Koivusaarentie tai uusi katu) tulee selvittää jatkosuunnittelussa.

 

Länsimetron valmistumiseen liittyvät toimenpidetarpeet

 

Länsimetrohankkeen kanssa samassa aikataulussa toteutettaviksi ehdotetut liikennejärjestelmän parantamistoimenpiteet ovat tarpeellisia. Niiden toteuttaminen ehdotetussa aikataulussa on tärkeää. Nykyisten bussikaistojen tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää vielä jatkoselvityksiä.

 

Esiselvityksessä on annettu suuri merkitys liityntäpysäköinnille. Metro tulee tarjoamaan runsaasti matkustajakapasiteettia Etelä-Espoon ja Helsingin välisiin joukkoliikennematkoihin. Liityntäpysäköintiä kuitenkin rajoittaa asemille tulevien pysäköintipaikkojen riittämättömyys.

 

Länsiväylällä liikennemäärä on suurin Haukilahden ja Lauttasaaren välillä, jossa kulkee arkisin nyt yli 70 000 autoa. Tulevaisuudessa liikennekysynnän oletetaan kasvavan.

 

Metroasemille on suunniteltu vain 1400 liityntäpaikkaa. Siten liityntäpysäköinnin vaikutus henkilöautoliikenteen kokonaismäärään tulee suunnitelluilla liityntäpysäköintivolyymeillä olemaan melko pieni. Suurin osa metron käyttäjistä, joita Lauttasaaren ja Ruoholahden välillä tulee vuorokausitasolla ennusteiden mukaan olemaan suuntaansa yli 70 000, tulee asemille jalan, pyörällä tai liityntäbusseilla. Tämän takia ensimmäisen rakentamisvaiheen hankkeissa on suuri paino sujuvilla liityntäbussiyhteyksillä erityisesti Matinkylän, Tapiolan ja Lauttasaaren metroasemille.

 

Länsimetron ainoa Länsiväylän välittömässä läheisyydessä oleva asema on Koivusaari, jonne ei ole suunniteltu pysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköinnin kannalta Koivusaari on liian lähellä Helsingin keskustaa. Lännestä päin tulevat henkilöautoilijat tulisi ohjata liityntäpysäköintiin jo aiemmille metroasemille. Koivusaaren ahdasta aluetta ei ole syytä suuressa määrin käyttää henkilöautopysäköintiin, mutta Koivusaaren aseman kohdalle tulee rakentaa hyvät saattoliikennepysäkit odotustiloineen.

 

Muuta          Meluntorjunta sekä olemassa olevan asutuksen että uusien asuntoalueiden suojaamiseksi meluvallein tai -seinin on otettava suunnitelmiin alusta lähtien. Ajonopeuksien alentamista ja hiljaista asfalttia tulee selvittää keinoina vähentää melua.

 

Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Selvityksen hanke-esite

 

 

 

 


2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ESPOON VEDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOHANKKEEN YVA-ARVIOINTIOHJELMASTA

 

Khs 2008-328

 

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 2.10.2008 mennessä.

 

Ryj toteaa, että Khs on 14.4.2008 § 534 antanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

 

Hanke on Espoon Veden jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu jätevedenpuhdistamoa, jonka jätevedenkäsittelykapasiteetti on 143 000 m3/d ja asukasvastineluku 473 000. Hankkeesta vastaava on Espoon Vesi, joka on Espoon kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos.

 

Suomenojan jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteetti on käymässä riittämättömäksi, koska viemäröintialueen asukkaiden ja jäteveden määrät kasvavat voimakkaasti. Jäteveden puhdistamojen käsittelytehovaatimukset kiristyvät. Nykyisen puhdistamon vesiprosessin tilavuus on yli kaksinkertaistettava ja prosessiin on lisättävä jälkikäsittelyvaihe. Puhdistamolle on haettava uusi ympäristölupa vuonna 2014, ja uusi puhdistamo tarvitaan vuonna 2017.

 

YVA -menettelyssä on tutkittu uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisen ja käytön vaikutuksia kuudessa eri sijoitusvaihtoehdossa:

0+  Suomenojan puhdistamoalueen kehittäminen

1    Mossasvedjebergenin kalliopuhdistamo

2    Eestinkallion kalliopuhdistamo

3    Sammalvuoren kalliopuhdistamo

4    Harmaakallion kalliopuhdistamo

5    Blominmäen kalliopuhdistamo.

 

Kaikissa vaihtoehdoissa jätevesi johdetaan mereen nykyistä Suomenojalta lähtevää noin seitsemän kilometriä pitkää purkutunnelia pitkin.

 

Keskeiset vaikutukset     Hankkeen kielteiset ympäristövaikutukset syntyvät suureksi osaksi rakentamisen aikana. Rakentaminen vie aikaa noin viisi vuotta, josta puhdistamoluolan louhinta kestää noin kaksi vuotta. Vaikutuksia ovat melu, tärinä, virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen sekä louheen kuljetusten vaikutukset. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy viemäritunneleiden louhintaa, joka asuinrakennusten kohdalla tuntuu tärinänä 1-3 kertaa päivässä.

 

Käytön aikana normaali toiminta ei aiheuta merkittäviä haittoja ympäristöön. Puhdistamoon tulee arkisin 5-10 raskaan ajoneuvon kuljetusta. Puhdistamon hajua sisältävä ilma johdetaan korkean piipun kautta ilmaan.

 

Puhdistamohankkeeseen liittyy välillisesti myös kunkin alueen vaihtoehtoinen maankäyttö, jollaisena on pidetty yleiskaavan mukaista maankäyttöä. Suomenoja on yleiskaavassa selvitysaluetta.

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostus on luettavissa internetissä osoitteessa www.kalliopuhdistamo.fi > Ympäristövaikutusten arviointi > Aineistoa > Ympäristövaikutusten arviointiselostus.

 

Vaihtoehtoisten paikkojen soveltuvuutta on vertailtu sivuilla 92-99.

 

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto arviointiselostuksesta tulee nähtäville marraskuun 2008 loppuun mennessä internetosoitteessa www. ymparisto.fi/uus.

 

Ympäristölautakunta päätti (2.9.2008) antaa seuraavan lausunnon:

 

Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kerrottu eri vaihtoehtojen sekä rakennusaikaisista että käytön aikaisista ympäristövaikutuksista ja esitetty vaihtoehdoista selkeä vertailutaulukko.

 

YVA -menettelyyn on kuulunut aktiivinen kansalaisosallistuminen työpajoineen. Vertailussa painottuvatkin rakennus- ja käyttöaikaiset vaikutukset nykyisiin ja suunniteltuihin asuinalueisiin sekä virkistysalueisiin.

 

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta kiinnitti arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että arviointiselostuksen oli määrä valmistua kesällä 2008, vaikka luontoselvitykset valmistuvat lopullisesti vasta syyskuussa.

 

8.7.2008 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että alustavan lepakkoselvityksen lisäselvitykset tehdään heinä-elokuussa 2008 ja arvokkaiden luontokohteiden kuvausta ja lajistotietoa joudutaan täydentämään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen jälkeen. Selostusta voidaan tältä osin pitää keskeneräisenä. Arviointiselostuksessa ei kerrota, aiotaanko selostusta ennen päätöksentekoa täydentää uusilla tiedoilla.

 

Puhdistamon hajuvaikutusten oletetaan arvioinnin perusteella olevan kaikissa kohteissa vähäisiä. Selostuksesta ei käy ilmi, onko arvioinnissa otettu huomioon myös laitoksen poikkeustilanteiden kuten määräaikaishuoltojen tai mahdollisten mädättämöiden ylikuohunnan aiheuttamat hajupäästöt.

 

Tekninen lautakunta esittää (2.9.2008) seuraavaa:

 

Espoon Veden Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty useita kalliotiloihin louhittuja sijoitus-vaihtoehtoja. Kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa on lähtökohtana keskitetty ja kuntarajat ylittävä jätevedenpuhdistus. Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on toiminut maan alle louhituissa kallio-tiloissa vuodesta 1994 tarjoten tällä hetkellä laadukasta palvelua jäte-vesien puhdistamisessa lähes 800 000 pääkaupunkiseudun asukkaalle. Keskitetty jätevedenpuhdistusratkaisu on ollut osaltaan vaikuttamassa koko pääkaupunkiseudun jätevesien ravinnekuormituksen oleelliseen pienentymiseen ja Suomenlahden lähivesialueiden vedenlaadun parantumiseen. Tehokas ja avoin kuntien välinen ympäristöyhteistoiminta on mahdollistanut Viikinmäen jätevedenpuhdistamon teknisen toteutuksen osalta laitoksen jatkuvan ja kustannustehokkaan kehittämisen.

 

Espoon Veden Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty sijoitusvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat olemassa olevien asutusalueiden lähiympäristössä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on koko toimintansa ajan ollut osa kehittyvää kaupunki-rakennetta ja sopeutuminen urbaanin kaupunkiympäristön osaksi on tapahtunut onnistuneesti. Puhdistamon maanpäällistä tonttia ympäröiviä alueita on otettu asutuskäyttöön erityisesti 2000-luvulla, ja lähialueiden rakentaminen jatkuu edelleen voimakkaana. Asukkaiden viihtyvyys on huomioitu jo aikoinaan tehdyssä suunnittelussa mm. sijoittamalla lähes kaikki puhdistamon prosessitilat maan alle ja ohjaamalla raskas kuljetuskalusto tunneleihin asutusalueiden ulkopuolelta. Puhdistamon keskitetty ilmanvaihtoratkaisu yhdistettynä 50 m korkeaan poistopiippuun on osaltaan ollut vaikuttamassa jätevedenpuhdistuksessa syntyvien hajupäästöjen hallintaan, ja se on mahdollistanut tilanteen, jossa hajuhaitat ympäröivillä alueilla ovat erittäin vähäiset. Tätä seikkaa tukevat myös hajuvalitusten erittäin vähäinen vuotuinen määrä ja hajupäästöjen hallinnan osalta vuonna 2007 toteutetun ympäristölupamenettelyn (LSY-2007-Y-276) aikana pyydettyjen asukaslausuntojen puuttuminen kokonaan. Meluvalituksia puhdistamon historian aikana ei ole tullut lainkaan.

 

Tekninen lautakunta katsoo, että Espoon Veden Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu asiantuntevasti ja siinä on otettu huomioon sekä maan päällisille että maanalaisille puhdistamoratkaisuille tyypilliset edut ja haitat sekä ympäristön että asukkaiden kannalta. Espoon jätevedenpuhdistamon merkitys seudullisesti on erittäin suuri. Se on toinen pääkaupunkiseudun kahdesta seudullisesta jätevedenpuhdistamosta ja jätevedenpuhdistuksen jatkuva kehittämisen ainoa tapa vaikuttaa yhdyskuntien vesistökuormituksen vähentämiseen ja Itämeren kokonaistilanteen parantamiseen.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

 

Helsingin kaupunginhallitus antoi 14.4.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Espoon Veden jätevedenpuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

 

Kaupunginhallitus kiinnitti arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että arviointiselostuksen oli määrä valmistua kesällä 2008, vaikka luontoselvitykset valmistuvat lopullisesti vasta syyskuussa. Kaupunginhallitus katsoi, että hankkeen YVA-menettelyn aikataulu tulee laatia siten, että kaikki uusien selvitysten tulokset ovat tosiasiallisesti käytettävissä vaihtoehtojen vertailua varten.

 

Heinäkuun 8. päivänä 2008 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että alustavan lepakkoselvityksen lisäselvitykset tehdään heinä-elokuussa 2008 ja arvokkaiden luontokohteiden kuvausta ja lajistotietoa joudutaan täydentämään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen jälkeen. Selostusta voidaan tältä osin pitää keskeneräisenä. Arviointiselostuksessa ei kerrota, aiotaanko selostusta ennen päätöksentekoa täydentää uusilla tiedoilla.

 

Arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa kaupunginhallitus totesi mädättämöiden ylikuohunnan aiheuttaneen Viikinmäen puhdistamolla hajutilanteita. Espoon Veden jätevedenpuhdistamon hajuvaikutusten oletetaan arvioinnin perusteella olevan kaikissa kohteissa vähäisiä. Selostuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, onko arvioinnissa otettu huomioon myös laitoksen poikkeustilanteiden, kuten määräaikaishuoltojen tai mahdollisten mädättämöiden ylikuohunnan aiheuttamat hajupäästöt.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

 

 

 


3

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE ILMAILULAITOS FINAVIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA SEKÄ MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMASTA

 

Khs 2008-1578

 

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää Helsingin kaupungilta lausuntoa Ilmailulaitos Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksesta sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 1.9.2008.

 

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 6.10.2008 saakka.

 

Ilmailulaitos Finavia hakee ympäristölupaa Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnalle. Lupaa haetaan sekä nykyiselle että tulevaisuuden toiminnalle, jota hakemuksessa on arvioitu vuoteen 2025 asti. Ympäristölupahakemuksen käsittelee Länsi-Suomen ympäristölupavirasto.

 

Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnan merkittävimmät ympäristökuormitukset ovat päästöt vesistöihin ja maaperään sekä melu ja päästöt ilmaan. Hakemuksessa on selvitetty laajasti näitä ympäristökuormituksia sekä niiden rajoittamista ja vaikutuksia ympäristöön. Helsingin kannalta merkityksellisin ympäristökuormitus on lentokoneiden aiheuttama melu.

 

./.                   Havainnekartat ”Kehitystilanne 2025 sekä verhokäyrä 2003-2020”, ”Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020” ja ”Lentokonemelu Lden 55 dB vuosina 1990 sekä 2006” ovat tämän asian liitteinä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.8.2008), että Helsingin ja Helsingin seudun kehitysmahdollisuuksien kannalta kansainvälisellä saavutettavuudella on merkittävä asema. Suomen pohjoinen sijainti, etäisyydet Euroopan muiden keskeisten kaupunkien verkostosta sekä yhteydet muualle maailmaan korostavat valtakunnan tärkeimmän lentoaseman merkitystä. Helsinki–Vantaan lentoaseman toimintaedellytysten turvaaminen on tämän vuoksi ensisijaisen tärkeää niin Helsingin seudun kuin koko Suomenkin tulevaisuudelle. Seudun toimivuus edellyttää toisaalta myös, että lentotoiminnan kehittäminen voidaan sovittaa yhteen kaupunkiseudun muun kehittämisen kanssa.

 

Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnasta Helsingin alueelle aiheutuva melu ei ole toteutettujen melunhallintatoimien ja lentokaluston kehittymisen myötä enää viime vuosina aiheuttanut merkittävää haittaa tai rajoittanut maankäytön suunnittelua. Yleiskaava 2002:ssa ei ole Helsinki-Vantaan melua koskevaa merkintää tai määräystä, eikä maakuntakaavassa esitetyt maankäytön suunnittelua rajoittavat yli 55 dB melualueet ulotu Helsingin puolelle. Maakuntakaava- ja yleiskaavaratkaisut perustuivat sen hetkiseen tietoon melualueiden laajuudesta.

 

Ympäristölupahakemuksessa esitetyn ja maankäytön suunnittelussa käytettäväksi ehdotetun ennustetilanteen mukaisen lentomelualuekartan 55–60 dB:n lentomelualue ulottuu kuitenkin myös Helsingin puolelle Suutarilan pohjoisosaan. Alueilla, joiden melutaso Lden on 55–60 dB, voidaan hyväksyä ainoastaan pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteille on muita erityisen hyviä perusteita. Täydennysrakentamisen määrä harkitaan tapauskohtaisesti ja melualueiden laajentuminen tullaan tarpeellisessa määrin ottamaan huomioon tulevilla kaavakierroksilla.

 

Helsingin puolella melualueen laajentuminen aiheuttaa todennäköisesti vain vähäistä tarkistustarvetta. Uusi lentomelualue Suutarilan pohjoisosassa on Yleiskaava 2002:ssa osittain pientalovaltaista aluetta ja osittain työpaikka-aluetta. Aluetta on tarkoitus kehittää yleiskaavan mukaisesti. Alueen asemakaavoituksessa on jo nykyisellään huomioitu sijainti Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien jatkeella ja tarvittaessa on annettu lentomelua koskevia asuntojen ääneneristysmääräyksiä.

 

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjen melunhallintatoimien toteuttaminen ja niiden kehittäminen edelleen on tärkeää, jottei melulle altistujien määrä kasvaisi ja lentoaseman sekä sitä ympäröivien kaupunkien kehitys vaikeutuisi. Maankäytön suunnittelun eri vaiheet ovat pitkäjänteisiä ja aikaa vieviä prosesseja, minkä takia suunnittelun lähtökohtien, kuten melualueiden laajuuden, hallintaan tulee kiinnittää paljon huomiota.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ilmailulaitos Finavialle.

 


Ympäristölautakunta toteaa (2.9.2008) mm. seuraavaa:

 

Lentokoneiden melu

 

Lentojen määrä

 

Hakemuksen mukaan vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä oli noin 182 000 kpl. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat ajankohdat ovat aamulla kello 8–9 ja iltapäivällä kello 16–18. Laskeutumisissa vilkkain ajankohta on kello 14–16. Vuonna 2006 oli päiväaikaan kello 7–19 keskimäärin 342 operaatiota, ilta-aikaan kello 19–22 keskimäärin 74 operaatiota ja yöaikaan kello 22–7 keskimäärin 79 operaatiota. Yöaikaiset operaatiot jakautuivat seuraavasti: kello 22–23 keskimäärin 20-25 operaatiota, kello 23-24 keskimäärin 10-15 operaatiota, kello 0–1 lähes 10 operaatiota, kello 1–6 alle 5 operaatiota tunnissa ja kello 6–7 noin 20 operaatiota (Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. A2/2008).

 

Lisäksi hakemuksessa todetaan, että kokonaisoperaatiomäärän ennustetaan olevan vuonna 2025 noin 334 000 kpl eli noin 920 operaatiota vuorokaudessa. Liikenteen kysynnän huippujen arvioidaan myös kasvavan siten, että nykyisten aamu- ja iltapäivähuippujen lisäksi kello 19–20 sekä kello 23–24 tapahtuisi nykytilanteeseen verrattuna suhteellisesti enemmän operaatioita. Operaatioita ennustetaan olevan päiväaikaan kello 7–19 keskimäärin 596 operaatiota, ilta-aikaan kello 19–22 keskimäärin 158 operaatiota ja yöaikaan kello 22–7 keskimäärin 166 operaatiota (Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. A3/2008).

 

Melunhallintatoimet

 

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä. Käytettävä kiitotie pyritään valitsemaan niin, että lentokoneet suuntautuisivat harvaan asutuille alueille, jolloin lentoonlähtökiitotie valitaan ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Alla olevassa kuvassa on esitetty kiitoteiden nimeämisperiaate.

 

Myös sijoitusluvan ehdot kiitoteiden käytölle on asetettu asutuksen sijainnin perusteella. Voimassa olevassa sijoitusluvassa on määrätty, että ensisijainen lentoonlähtökiitotie kello 23–6 on 22R, ensisijainen laskeutumiskiitotie kello 23–6 on 15 ja että kiitotien 33 käyttö laskeutumiseen ja kiitotien 15 käyttö lentoonlähtöihin on kielletty kello 22–7 lukuun ottamatta potkurikoneita kello 22–23 ja 6–7.

 

Tuulen kannalta useimmin käytettävissä oleva lentoonlähtösuunta on lounaaseen eli kiitotiesuuntaan 22.

 

Helsinkiin leviävän lentomelun kannalta merkityksellisin kiitotie on lentoonlähdöissä 15 ja laskeutumisissa 33. Vuoden 2025 ennustetilanteessa edellä mainitulta kiitotieltä tehtyjen lentoonlähtöjen osuus olisi 2 % ja laskeutumisten osuus 3 % kokonaisoperaatioiden määrästä sekä päivällä että yöllä.

 

Lentoaseman lähellä olevien asuinalueiden sijainti ja niiden välttäminen on hakemuksen mukaan mahdollista ottaa huomioon lentoonlähtömenetelmien (kiitotien ja lentoreitin valinta) suunnittelussa. Laskeutumisten osalta asuinalueita voidaan ottaa huomioon vain kiitoteiden käytön suunnittelussa, sillä mittarilähestymistä suorittavan ilma-aluksen reitin määrää viimeisen 16–22 km matkalla vain kiitotien suunta.

 

Aluesuunnistukseen (RNAV) perustuvia lähtöreittejä oli käytössä kolmannen kiitotien käyttöönoton jälkeen, mutta siitä on jouduttu luopumaan, koska lentoyhtiöiden kaluston tekninen vaihtelu tuotti suuria ongelmia lennonjohdolle hallita eri navigointitekniikoilla lentävää liikennettä. On oletettavaa, että RNAV-reitit lentoonlähdöissä voidaan ottaa uudestaan käyttöön tulevina vuosina. Tämä parantaa ilma-alusten mahdollisuuksia seurata tarkemmin julkaistuja lentoonlähtöreittejä.

 

Hakemuksen mukaan Ilmailulaitos Finavia on asettanut myös melurajoituksia eräille lentoonlähtöreiteille ja lentoonlähtömelumaksuja suihkukoneille yöaikana.

 

Lentomelun vaikutukset ympäristöön

 

Lentomelun leviämistä ympäristöön seurataan Helsinki-Vantaan lentoasemalla jatkuvatoimisella lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmällä (GEMS). Eri puolille pääkaupunkiseutua ja Keski-Uusimaata on sijoitettu seitsemän kiinteää melumittausasemaa. Lisäksi on käytössä kaksi siirrettävää melumittausasemaa.

 

Vuonna 1990 lentoaseman lentomelualueella Lden > 55 dB asui noin 97 000 asukasta ja alueen pinta-ala oli 165 km2. Nykyisin melualue on merkittävästi pienempi erityisesti uudistuneen lentokonekaluston vuoksi. Vuoden 2006 melualueiden asukasmäärät, pinta-alat ja asuinrakennukset on esitetty alla olevassa taulukossa.

 

Lden (dB)

Asukasmäärä (kpl)

Pinta-ala (km2)

Asuin-rakennukset (kpl)

> 55

11 900

55

2 085

> 60

1 900

23

395

> 65

100

9

57

> 70

0

3

0

Lnight (dB)

 

 

 

> 50

3 540

32

805

> 55

380

12

93

> 60

16

5

11

> 65

0

2

0

> 70

0

< 1

0

 

Vuonna 2006 lentomelualue Lden > 55 dB ei ulottunut Helsinkiin, koska lentoonlähtösuunta 15 / laskeutumissuunta 33 oli kunnostustöiden vuoksi pois käytöstä osan vuotta. Vuonna 2007 melualue oli edellä mainitun kiitotien suunnassa jälleen suurempi ja ulottui hiukan myös Helsingin puolelle Suutarilassa. Yöajan lentomelualue LAeq,klo22-7 > 50 dB ei ulotu nykyisin Helsinkiin.

 

Ennustetilanteessa vuonna 2025 lentomelualueen Lden > 55 dB asukasmäärä olisi noin 19 900 ja alue ulottuisi Suutarilassa aina Tapulikaupungintielle asti. Yöajan melualue LAeq,klo22-7 > 50 dB ulottuisi Suutarilassa Helsingin ja Vantaan rajalle (Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. A3/2008).

 

A320-koneiden aiheuttama enimmäismelutaso (LASmax) suoraan laskeutumisreitin alapuolella on 5 km:n päässä kiitotiestä noin 82 dB, 2 km:n päässä noin 94 dB ja 1 km:n päässä 100 dB. Lentoonlähdössä enimmäismelutaso on 2 km:n päässä noin 83 dB ja 5 km:n päässä noin 75 dB. A320-koneiden meluvyöhyke LASmax > 75 dB peittää Helsingissä Lahdenväylän, Kehä 1:n ja Tuusulanväylän välisen alueen. Laajarunkoisten MD11-koneiden meluvyöhyke on edellä mainittua vielä huomattavasti suurempi peittäen koko Pohjois-Helsingin (Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melun suurimpien äänitasojen kehittyminen 1990-luvun alusta lähtien. Muistio, 6.5.2008).

 

Kiitotien 15 lentoonlähtöreitillä MILSI, ANTON, BALTI, GOGLA A320-koneiden meluvyöhykkeen LASmax > 75 dB asukasmäärä on 6010 ja meluvyöhykkeen LASmax > 85 dB asukasmäärä on 310. Kiitotien 33 laskeutumisreitillä A320-koneiden meluvyöhykkeen LASmax > 75 dB asukasmäärä on 6950 ja meluvyöhykkeen LASmax > 85 dB asukasmäärä on 450 (Ilmailulaitos, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020. A14/2002).

 

Maankäytön suunnittelu

 

Uudenmaan maakuntakaavassa on esitetty verhokäyrän meluvyöhykkeet Lden > 55 dB ja Lden > 60 dB, jotka eivät ulotu Helsingin kaupungin alueelle. Hakemuksessa on esitetty vuoden 2025 ennustetilanteen ja edellä mainitun verhokäyrän yhdistelmä, jota Ilmailulaitos Finavia ehdottaa käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. Tämän yhdistelmäverhokäyrän lentomelualue Lden > 55 dB ulottuu Helsingin Suutarilassa aina Tapulikaupungintielle asti.

 

Päästöt vesistöihin ja maaperään

 

Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan käytetään kaliumformiaattia ja –ase­taattia sekä lentokoneiden jäänestoon ja jäänpoistoon propyleeniglykolia. Kiitoteillä käytettävät formiaatit ja asetaatit kulkeutuvat sadevesi­viemäröinnin kautta ojiin eri puolille lentoaseman ympäristöön. Ojat purkavat vetensä Vantaanjokeen ja Keravanjokeen. Jätevesiviemäriverkoston kautta jätevedet ja glykolipitoiset hulevedet johdetaan lopulta Helsingin Viikinmäen puhdistamolle. Glykolijätevesiä viedään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle myös säiliöautoilla.

 

Asetaatit, formiaatit ja glykoli ovat aiheuttaneet purkuojissa hapenkulutuksen ja kaliumpitoisuuden kasvua ja glykoli lisäksi hajua. Hakemuksen mukaan Vantaanjoessa ja Keravanjoessa ei enää ole havaittu vaikutuksia, joten lentoaseman toiminnan vesistökuormitusvaikutus ei ulotu Helsingin alueelle. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminnassa glykolia on pyritty hyödyntämään muun muassa typenpoistoprosessissa. Viemäriverkostoon johdetut glykolipitoiset vedet ovat täyttäneet Helsingin Veden viemäriin johdettaville vesille asettamat vaatimukset.

 

Päijänne-tunnelin linjaus kulkee kiitotie 3:n ja sen rullaustien poikki. Samalla alueella on Lavangon pohjavesialue. Tälle alueelle on rakennettu pohjavesisuojausrakenteet käyttäen bentoniittimattoa ja tiivistä asfalttia tai bentoniittimattoa ja HDPE-muovia. Suojauksen päältä vedet johdetaan pengeraltaisiin puhdistumaan. Yleisen suojauksen lisäksi Päijänne-tunnelin suojaamiseksi on rakennettu kiitotie 3:n pohjoispuolelle kaksi siiviläkaivoa, joiden tarkoitus on pitää pohjaveden pinta tunnelin painetasoa alempana ja estää pohjaveden pääsy tunneliin. Kaivoissa on automaattipumppaus, joka käynnistyy ja pysähtyy tietyillä pohjavedentasoilla.

 

Hakemuksen mukaan lentoaseman alueella hydraulinen yhteys Päijänne-tunneliin on pääosin heikko. Suojauksilla ja pohjavedenpumppauksella estetään normaalitilanteessa ulkopuolisten vesien pääsy tunneliin. Pumppaus vähentää myös riskiä lentoasema-alueen vesien pääsystä tunneliin poikkeustapauksissa.

 

Päästöt ilmaan                 Hakemuksen mukaan lentoaseman merkittävin päästökomponentti ilmaan on typenoksidit. YTV-alueen typenoksidipäästöjen määrästä lentoaseman osuus oli 2 %. Paikalliseen ilmanlaatuun lentokoneiden päästöistä vaikuttaa hakemuksen mukaan vain alle 100 metrin korkeudessa vapautunut osuus.

 

Ympäristölautakunnan lausunto

 

Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ilmailulaitos Finavialle Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa varten seuraavin ehdoin.

 

1                    Ilmailulaitos Finavian tulee selvittää ne asuinhuoneistot, joissa yöaikainen lentomelu todennäköisimmin aiheuttaa unen häirintää. Samalla tulee tarkentaa hakemuksen enimmäismelutasovyöhykkeitä siten, että ainakin meluvyöhykkeeltä LASmax > 85 dB selvitetään jokaiseen asuinrakennukseen kohdistuva enimmäismelutaso.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysoppaan (Asumisterveysohjeen 2003:1 soveltamisopas, 2008) mukaan yksittäinen melutapahtuma aiheuttaa valveille heräämisen kotioloissa, mikäli tapahtuman äänialtistustaso (LAE) on vähintään 55–65 dB. Lisäksi tapahtuman aikainen enimmäismelutason tulee ylittää taustamelu 5–10 dB:llä, jotta herääminen tapahtuisi. Tähän kynnystasoon viitataan myös hakemuksen liitteenä olevassa Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy:n selvityksessä Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä (Ilmailulaitos Finavia, A4/2008).

 

Ympäristölautakunta toteaa, että Pohjois-Helsingissä tyypillinen asemakaavoihin sisältyvä asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimus lentomelua vastaan on 27–30 dB. Mikäli lentokone aiheuttaa asuinrakennuksen ulkopuolella esimerkiksi 85 dB:n enimmäismelutason, sisällä melutason voidaan arvioida olevan 55–58 dB.

 

2                    Ilmailulaitos Finavian tulee ryhtyä tarpeellisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin, mikäli kohdassa 1 esitetty valveille heräämisen kynnystaso ylittyy. Tämä on välttämätöntä, jotta yöaikaisen melun vakavin haitta, unen häirintä, voidaan estää.

 

3                    Ilmailulaitos Finavian tulee raportoida määräaikaan mennessä kohdan 1 meluselvityksestä ja kohdan 2 meluntorjuntatoimenpiteistä valvontaviranomaiselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

 

4                    Hakemusta tulee täydentää selvityksellä lentoonlähtömaksun käytöstä melunhallintamenetelmänä, johon hakemuksen sivulla 64 on viitattu. Riittävän korkea, melun tai kellonajan suhteen porrastettu laskeutumismaksu saattaa vähentää yöaikaista meluhaittaa.

 

5                    Hakemusta tulee täydentää selvityksellä suihkukoneiden yöaikaisen kello 22.00–7.00 moottorijarrutuskiellon käyttömahdollisuuksista melunhallintamenetelmänä.

 

6                    Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta tulee järjestää siten, ettei lentomelualue laajene nykyisen maankäytön suunnittelua ohjaavan verhokäyrän ulkopuolelle eikä melulle altistuvien asukkaiden lukumäärä kasva.

 

Lopuksi ympäristölautakunta toteaa meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta, että EU:n ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain edellyttämien tietojen hahmottaminen laajasta ympäristölupahakemuksesta on vaikeaa. Toimintasuunnitelmaan kuuluvien tietojen kokoaminen erilliseen osioon selkeyttäisi asiaa. Lisäksi valtioneuvoston asetuksen (801/2004) mukaan toimintasuunnitelman tulee sisältää tiivistelmä, joka helpottaisi myös kuntalaisten tiedonsaantia. Hakemus ei myöskään sisällä tietoja seuraavien viiden vuoden aikana toteutettavista meluntorjuntatoimista tai siitä, miten ne vaikuttavat melulle altistuvien määrään tai siitä, mitä toimet maksavat ja, miten ne rahoitetaan.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että ympäristölautakunta on toimittanut lausuntonsa 2.9.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemuksesta ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus katsoo, että meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjen melunhallintatoimien toteuttaminen ja niiden kehittäminen edelleen on tärkeää, jottei melulle altistujien määrä kasvaisi ja lentoaseman sekä sitä ympäröivien kaupunkien kehitys vaikeutuisi.

 

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ilmailulaitos Finavialle Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa varten seuraavin ehdoin:

 

1                    Ilmailulaitos Finavian tulee selvittää ne asuinhuoneistot, joissa yöaikainen lentomelu todennäköisimmin aiheuttaa unen häirintää. Samalla tulee tarkentaa hakemuksen enimmäismelutasovyöhykkeitä siten, että ainakin meluvyöhykkeeltä LASmax > 85 dB selvitetään jokaiseen asuinrakennukseen kohdistuva enimmäismelutaso.

 

2                    Ilmailulaitos Finavian tulee ryhtyä tarpeellisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin, mikäli kohdassa 1 esitetty valveille heräämisen kynnystaso ylittyy.

 

3                    Ilmailulaitos Finavian tulee raportoida määräaikaan mennessä kohdan 1 meluselvityksestä ja kohdan 2 meluntorjuntatoimenpiteistä valvontaviranomaiselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

 

4                    Hakemusta tulee täydentää selvityksellä lentoonlähtömaksun käytöstä melunhallintamenetelmänä, johon hakemuksen sivulla 64 on viitattu.

 

5                    Hakemusta tulee täydentää selvityksellä suihkukoneiden yöaikaisen kello 22.00–7.00 moottorijarrutuskiellon käyttömahdollisuuksista melunhallintamenetelmänä.

 

6                    Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta tulee järjestää siten, ettei lentomelualue laajene nykyisen maankäytön suunnittelua ohjaavan verhokäyrän ulkopuolelle eikä melulle altistuvien asukkaiden lukumäärä kasva.

 

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että valtioneuvoston Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista antaman asetuksen (801/2004) 7 §:n mukaan meluntorjunnan toimintasuunnitelman tulee sisältää muun muassa tiedot seuraavien viiden vuoden aikana toteutettavista meluntorjuntatoimista (8-k), tiedot rahoituksesta (11-k), arvio toimintasuunnitelman mukaisten torjuntatoimien vaikutuksesta melulle altistuvien henkilöiden määrään (13-k) sekä tiivistelmä toimintasuunnitelmasta (15-k). Kaupunginhallitus katsoo, että meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa tulisi täydentää edellä mainituin osin.

 

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kehitystilanne 2025 sekä verhokäyrä 2003-2020

 

Liite 2

Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020

 

Liite 3

Lentokonemelu Lden 55 dB vuosina 1990 sekä 2006

 

 

 

 


4

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2008-1684

 

Uudenmaan ympäristökeskus on (24.7.2008) varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausunnon antamiseen luonnonsuojelualueen perustamishakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 29.8.2008 mennessä.

 

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 26.9.2008 saakka.

 

Ines, Karl, Bertel och Gustav Krogells Stiftelse hakee luonnonsuojelulain 24 §:n 1 momentin mukaista rauhoitusta Sipoon Itäsalmen Kapellvikenissä sijaitsevalle noin 8,8 hehtaarin suuruiselle alueelle. Suojeltava alue sijaitsee Sipoon kunnassa Itäsalmen kylässä tiloilla Kapellängen RN:o 1:27 ja Krogars RN:o 5:32.

 

./.                   Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi liitteineen sekä sijaintikartta ovat tämän asian liitteinä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (11.8.2008), että kyseinen ruovikkoalue kuuluu Itäsalmessa sijaitsevaan Kapellvikenin ja Karlvikenin laajaan ruovikkoalueeseen, joka puolestaan kuuluu kokonaisuudessaan ”Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet” -nimiseen Natura 2000 -alueeseen. Östersundomin ruovikkoalueelle on laadittu yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2007), jossa määritellään tarkasti alueen luonnonarvoja vaaliva käyttö ja hoito.

 

Helsingin kaupunkiin vuoden 2009 alusta liitettävän alueen suunnittelu on alkuvaiheessaan. Alueella olevat nykyiset luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet ovat keskeisiä tekijöitä koko alueen suunnittelussa. Luontoalueita koskevia selvityksiä ollaan käynnistämässä kaupunkisuunnitteluvirastossa jo vuoden 2008 aikana.

 

Maankäyttöä ja virkistyskäyttöä rajoittavia toimenpiteitä ja päätöksiä, kuten luonnonsuojelualueiden perustamista, tulee harkita valmisteilla olevien luontoa, maisemaa, ja kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten valossa sekä suhteessa koko liitosalueen yleissuunnitteluun. Yleissuunnittelun edellytysten turvaamisen takia kaupunki on myös asettanut koko suunnittelualueen rakennuskieltoon.

 

Ennen tarkempien selvitysten sekä yleissuunnitelman valmistumista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia alueen suojelumääräyksiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei siis tässä vaiheessa näe suotavana myöskään uusien luonnonsuojelualueiden perustamista alueelle.

 

Kiinteistövirasto toteaa (12.8.2008), että esitetty luonnonsuojelualue sisältyy kokonaisuudessaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Natura 2000-alueeseen (F10100065) ja valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan. Alue on osa Helsinkiin 1.1.2009 siirtyvästä Sipoon liitosalueesta. Alue on rakennuskiellossa yleiskaavan laatimiseksi 22.6.2013 asti (Helsingin kaupunginhallitus 23.6.2008 § 943).

 

Helsingin kaupunki ei omista maata alueella, eikä Helsingin kaupungin maanomistus rajoitu alueeseen.

 

Valtioneuvoston päätös siirtää liitosalue Helsingin kaupungille pohjautui tarpeeseen lisätä asuntorakentamista pääkaupunkiseudulla. Liitosalueeseen kohdistuu siksi voimakas maankäytöllinen muutos- ja asuinrakentamispaine, joka virkistysaluetarpeineen osittain saattaa olla ristiriidassa luonnonsuojelutavoitteiden kanssa. Helsingin kaupunki käynnistääkin nopeassa aikataulussa alueen yleiskaavoituksen, jonka yhteydessä eri maankäytölliset tavoitteet sovitetaan yhteen.

 

Huomattava osa ehdotetusta luonnonsuojelualueesta on kuivapohjaista, laidunnettavaksi esitettyä Naturan reuna-aluetta (Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma, Eeva Suikkari / Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 4/2007), jonka luonnonsuojelulliset arvot on syytä peilata liitosalueen muita maankäyttötarpeita vasten.

 

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto katsoo siksi, ettei tässä vaiheessa ole syytä tehdä sellaisia päätöksiä, joilla rajoitetaan alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden ja muiden ulkoilijoiden pääsyä liitosalueen vähille vapaille ranta-alueille. Virasto katsoo, että luonnonsuojelualueen perustamista olisi lykättävä ja että sen rajaus on syytä ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa liitosalueen yleiskaavoituksen yhteydessä.

 

Ehdotetut rauhoitusmääräykset ovat osittain ristiriidassa alueesta laaditun Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelman kanssa tavalla joka voi vaikuttaa selvästi heikentävästi Kapellvikenin vedenlaatuun, aiheuttaen hajuhaittoja ja alueen luonnonsuojelullisten sekä virkistysarvojen heikentymistä. Kun yleiskaavan laatimisen jälkeen tehdään alueen rauhoituspäätös mahdollisen rajatarkistuksen jälkeen, tulisi rauhoitusmääräysten kohdan 3.  Sallitut toimenpiteet täydentää seuraavasti (lisäykset lihavoituna):

 

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittu:

----

-           alueen läpi kulkevan vanhan uoman avaaminen ruoppaamalla ja vanhojen läjitysmassojen poistaminen alueen yleissuunnitelman mukaisesti. Ruoppausmassat voidaan läjittää laitumeksi esitetyllä rantaniityllä;

-           perustaa alueen mannerosaan jalankulku/pyöräreittejä, joita pitkin yleisö voi tutustua alueeseen.

 

 

Ympäristökeskus toteaa (13.8.2008) mm., että Helsingin kaupunki omistaa rauhoitettavan Kapellvikenin umpeenkasvanutta etelärantaa, mutta kaupungin maanomistus ei rajoitu suoraan alueeseen. Helsingin kaupunki on huolehtinut ko. Natura-alueella sijaitsevien omistustensa rauhoittamisesta luonnonsuojelulain nojalla lukuun ottamatta Porvarinlahden etelärantaa, jota koskeva rauhoitusesitys on vireillä.

 

Liitosalueeseen kohdistuu voimakas maankäytön muutospaine, johon liittyvät virkistysaluetarpeet tulee sovittaa yhteen luonnonsuojelutavoitteiden kanssa.

 

Toinen maankäytön suunnittelun taso, jolla tarvitaan yhteensovittamista, on perustettavien luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu. Alueille tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelmat, joiden mukaisista hoitotöistä on jatkossa tarkoituksenmukaista sopia eri maanomistajien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kesken. Kaikilla omistajilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä alueiden hoitoon.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on vireillä ko. Natura-alueeseen kuuluvien ja siihen rajoittuvien suojelualueiden laajennus sekä uusien hoito- ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen. Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueen ja uuden Porvarinlahden etelärannan suojelualueen osalta suunnitelmat ovat olleet lausuntokierroksella ja etenevät kaupunginhallitukseen kuluvan vuoden aikana. Helsingin omistamien Östersundomin lintuvesien hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos jää kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston toivomuksesta odottamaan uuden kaavoitustilanteen vaatimaa kehittelyä. Tälläkin alueella tärkein kysymys on kulunohjauksen järjestäminen siten, että saavutetaan mielekkäät ulkoilureitistöt, jolloin tarpeeton liikkuminen niiden ulkopuolella ei vaaranna suojelualueiden luontoarvoja.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus katsoo lausunnolla olevan luonnonsuojelualueen perustamisen edistävän Natura-alueen suojelun toteuttamista. Samalla ympäristökeskus kiinnittää huomiota siihen, että sekä suojelualueen että laajemman alueen tarkoituksenmukainen käyttö virkistykseen voi edellyttää uusia ulkoilureittilinjauksia ja ylipäätään selkeää kulunohjausta käyttöpaineen kasvun vuoksi. Tämä on hoidon ja käytön suunnittelun tärkein tehtävä. Lisäksi rauhoituspäätöstä tulee voida täydentää suunnitelmin, jotka mahdollistavat umpeenkasvun hidastamista ja veden vaihtuvuuden turvaamista.

 

Samalla Helsingin kaupungin ympäristökeskus esittää, että Uudenmaan ympäristökeskus kutsuisi maanomistajat neuvottelemaan koko Natura-aluetta koskevista hoidon ja käytön linjauksista, ja muistuttaa, että yksityisomistuksessa oleva Mustavuoren lehdon arvokkain osa on kärsinyt ohjaamattomasta kulutuksesta sekä kevätkukkien poiminnasta ja niiden luvattomasta puutarhaan siirtämisestä. Tämä Västerkullan kiilassa sijaitseva alue tulisi viipymättä hankkia valtion omistukseen, koska neuvottelut yksityisen omistajan kanssa rauhoittamisesta eivät ole johtaneet tulokseen.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Ines, Karl, Bertel och Gustav Krogells Stiftelsen luonnonsuojelualueen perustamishakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Esitetty luonnonsuojelualue sisältyy kokonaisuudessaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Natura 2000-alueeseen (F10100065) ja valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan. Alue on osa Helsinkiin 1.1.2009 siirtyvästä Sipoon liitosalueesta. Alue on rakennuskiellossa yleiskaavan laatimiseksi 22.6.2013 asti (Helsingin kaupunginhallitus 23.6.2008 § 943).

 

Helsingin kaupunkiin liitettävän alueen suunnittelu on alkuvaiheessaan. Helsingin kaupunki käynnistää nopeassa aikataulussa alueen yleiskaavoituksen, jonka yhteydessä eri maankäytölliset tavoitteet sovitetaan yhteen.

 

Alueella olevat nykyiset luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet ovat keskeisiä tekijöitä koko alueen suunnittelussa. Luontoalueita koskevia selvityksiä ollaan käynnistämässä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa jo vuoden 2008 aikana.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että ennen tarkempien selvitysten sekä yleissuunnitelman valmistumista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia alueen suojelumääräyksiin. Kaupunginhallitus katsookin, että luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä ja, että sen rajaus tulee ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa liitosalueen yleiskaavoituksen yhteydessä.

 

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että luonnonsuojeluohjelmiin sisältyvät alueiden luonnonarvot otetaan huomioon osana laadittavan yleiskaavan sisältövaatimuksia yleiskaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle ja ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

 

Liite 2

Sijaintikartta

 

 

 

 


1

NUORISOASIAINKESKUKSEN KESKITETTYJEN PALVELUJEN OSASTOPÄÄLLIKÖN SIJAISEN MÄÄRÄÄMINEN JA VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI

 

Khs

 

Nuorisolautakunta toteaa (11.9.2008), että Khs päätti 23.6.2008 myöntää hallintotieteiden tohtori Ilpo Laitiselle eron nuorisoasiainkeskuksen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön virasta 2.6.2008 lukien ja määräsi samalla kulttuurisen nuorisotyön toimistopäällikkö Leena Ruotsalaisen hoitamaan kyseistä virkaa 30.9.2008 saakka.

 

Nuorisoasiainkeskuksella on edessään poikkeuksellinen syksy ja alkuvuosi. Lautakunnan hyväksymästä toiminta- ja tilastrategiasta, jota virastossa on valmisteltu jo kolmatta vuotta, päätetään vuoden loppuun mennessä. Valmistelutyö kasautuu syksyyn. Lautakunnan nuorisopoliittiseen suunnitelmaan sisältyvä monihallinnollinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistuu kireällä aikataululla niin ikään vuoden loppuun mennessä. Lisäksi syksyn kuluessa arvioidaan uudelleen nuorten työllistämistoiminnan järjestämistä Helsingissä ja nuorisoasiainkeskuksen roolia siinä. Näissä hankkeissa Leena Ruotsalaisella on keskeinen rooli. Hän muun muassa vetää keskustan toimintakeskus –hanketta ja nuorisoasiainkeskuksen työllistämistoiminnan suunnitteluryhmää. Näin suurien strategisesti keskeisten hankkeiden päällekkäisyys ja tehokas loppuunsaattaminen merkitsee sitä, että on tarkoituksenmukaista, että Ruotsalainen voi jatkaa osastopäällikön viran hoitamista vuoden 2009 toukokuun loppuun. Viran vakinaista täyttöä koskeva asia tuodaan lautakunnan 2.10.2008.

 

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Leena Ruotsalainen määrättäisiin hoitamaan keskitettyjen palveluiden osastopäällikön virkaa 31.5.2009 saakka kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes virka vakinaisesti täytetään, 4 741,12 euron mukaan määräytyvin kokonaiskuukausipalkkaeduin.

 

Sj toteaa, että nuorisotoimen johtosäännön mukaan Khs valitsee osasto päällikön lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Hallintosäännön mukaan viran haettavaksi julistamisesta ja avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan.

 

Sj toteaa edelleen, että keskitettyjen palvelujen osastopäällikön viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai Tampereen yliopistossa suoritettu nuorisotyön tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tuntemusta nuorisotyöstä sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee kehottaa nuorisoasiainkeskusta julistamaan nuorisoasiainkeskuksen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön viran haettavaksi nuorisotoimen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin ja 4 741,12 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä va. osastopäällikkö Leena Ruotsalaisen hoitamaan edelleen keskitettyjen palvelujen osastopäällikön virkaa 4 741,12 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin ajaksi 1.10.2008 - 31.5.2009, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti otettu henkilö ryhtyy virkaa hoitamaan.

 

Pöytäkirjanote Leena Ruotsalaiselle, nuorisolautakunnalle ja nuorisoasiainkeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 


1

15.9.2008 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ KONNUN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

 

Khs 2008-1590

 

Asunto-Osakeyhtiö Kontu pyytää (12.3.2008) poikkeamislupaa
7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 128 tontille nro 22 (Tehtaankatu 22). Hakijan tarkoituksena on muuttaa piharakennuksen pohjakerroksen työ- ja varastotilat (58,5 m2) asuinkäyttöön osaksi kahta piharakennuksen pohjakerroksessa jo olemassa olevaa asuntoa niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että pihajärjestelyjen yhteydessä tontille jätettäisiin 12 autopaikkaa.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että muutostyö on vähäinen, pihasiiven asunnot ovat nyt heikkotasoiset ja pihan asemakaavan mukainen ratkaisu on asunto-osakeyhtiön kannalta vaikeasti toteutettava.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (23.6.2008), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 28.10.1981 vahvistettu asemakaava nro 7775. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen. Tontin sallittu kerrosala on 4680 k-m2. Rakennuksen kerrosluvuksi on määrätty viisi. Tontin kadunvarsirakennus on määrätty kaupunkikuvallisesti arvokkaana suojeltavaksi (So), ja rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Tontin rakennusalaa koskee määräys (e), jonka mukaan sillä saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli yhteys kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Asemakaavassa on rakennusoikeudesta nk. kaksitasomääräys eli "rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä mitä kaavassa on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, silloin kun olemassa olevan rakennuksen kerrosala ylittää tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan". Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään 1 autopaikka/120 m2 asuntokerrosalaa. Tontilla saa pihamaalle sijoittaa ainoastaan yhden huoltoajoneuvoa varten varattavan autopaikan. Muut autonsäilytyspaikat on sijoitettava kullekin tontille maanalaisiin tiloihin.

 

Tontilla on kadunvarressa viisikerroksinen asuinrakennus ja pihalla kolmikerroksinen asuinrakennus sekä varastorakennus. Rakennukset ovat vuodelta 1907 (rak.toim. Hj. Lindroos & V. Jaakkola) ja ne ovat tyypillisiä esimerkkejä kantakaupungin rakennusmestariarkkitehtuurista. Tontilla käytetty kerrosala on rekisteritietojen mukaan 5626 k-m2. Pihan varastorakennuksessa on pyörävarasto ja jätehuone. Irtaimistovarastot ovat kellareissa.

 

Hakijan tarkoituksena on piharakennuksen pohjakerroksen työ- ja varastotilojen muuttaminen asuinkäyttöön, osaksi kahta piharakennuksen pohjakerroksessa jo olemassa olevaa asuntoa. Laajennuksien pinta-ala on yhteensä 58,5 m2. Lisäksi tontilla on tarkoitus tehdä pihajärjestelyjä: autopaikat pihasiiven edustalta poistuvat ja pihalla olevat 12 autopaikkaa jäsennetään riviin kadunvarsirakennusta vasten. Kyseisen asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen ikkunat ovat noin 2,5 metrin korkeudella. Pihajärjestelyinä pihan seinustoille sijoitetaan penkit, köynnösistutukset, saarni, pihan pintaa jäsennetään ja pihavalaistus uusitaan.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tontilla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Asemakaavan mukaan pihalla voi olla vain yksi autopaikka huoltoajoneuvoa varten. Piharakennus, jota muutostyöt koskevat, sijaitsee rakennusalan ulkopuolella.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (12.5.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Lausunto                          Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pohjakerroksen työ- ja varastotilojen (58,5 m2) muuttaminen asuinkäyttöön on perusteltua. Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakennuksen sisällä ja toimenpiteet ovat tontin rakennuksen käyttöön liittyviä toiminnallisia parannuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että esitetty pohjaratkaisu tuottaa toiseen asunnoista heikot valaistusolosuhteet, mutta suunnitelma on muokattavissa siten, että esimerkiksi tiloihin tehdään vain yksi asunto.

 

Haettu toimenpide merkitsee 58,5 k-m2 lisäystä tontin rakennettuun kerrosalaan, mikä aiheuttaa rakennusoikeuden ylityksen eli 1,3 %. Asemakaava on laadittu 1970-luvulla kantakaupungin uudelleen kaavoituksessa sovellettujen periaatteiden mukaisesti, jolloin asemakaavaan merkittiin rakennusoikeus, joka oli pääsääntöisesti pienempi kuin tontilla jo käytetty kerrosala ja joka useimmiten riitti vain kadunvarsirakennukseen kuten myös tässä tapauksessa. Tontilla käytetty kerrosala (5626 k-m2) on jo ennen asemakaavan laatimista ollut suurempi kuin asemakaavaan merkitty rakennusoikeus (4680 k-m2). Rakennusoikeuden ylitystä kokonaisuudessaan (1004,5 k-m2 eli 21,5 %) ei voida pitää vähäisenä. Tontin rakennetuksi kerrosalaksi tulee 5684,5 k-m2.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että pihan osalta voidaan vähäisesti poiketa asemakaavan määräyksistä, koska esitetty hanke on kooltaan vähäinen. Pihatilan viihtyisyyttä tulee kuitenkin lisätä mm. autopaikkoja vähentämällä. Autopaikkojen etäisyyden asuntojen ikkunoista tulee olla vähintään 8 metriä. Hakijan tulee hyväksyttää pihasuunnitelma kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että

 

-                     pihatilan viihtyisyyttä lisätään mm. autopaikkoja vähentämällä, ja hakija hyväksyttää pihasuunnitelman kaupunkikuvaneuvottelukunnassa

-                     suunniteltujen asuintilojen valaistusolosuhteita parannetaan muokkaamalla pohjaratkaisua.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto-Osakeyhtiö Konnulle haettuun toimenpiteeseen 7. kaupunginosa korttelin nro 128 tontille nro 22 ehdolla, että

 

-                     pihatilan viihtyisyyttä lisätään mm. autopaikkoja vähentämällä, ja hakija hyväksyttää pihasuunnitelman kaupunkikuvaneuvottelukunnassa,

-                     suunniteltujen asuintilojen valaistusolosuhteita parannetaan muokkaamalla pohjaratkaisua.


Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristökartta (Ullanlinnan tontti 128/22)

 

Liite 2

Asemapiirros (Ullanlinnan tontista 128/22)