HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vt Maija Anttilan toivomusponsi kilpailuttamisstrategian valmistelusta

Määrärahan myöntäminen Musiikkitalon rakentamisesta aiheutuviin tunneli- ja johtosiirtoihin

* Salassa pidettäviä liitteitä *
Lausunto tilintarkastuskertomuksessa 2005 esitetyn johdosta

15.5.2006 pöydälle pantu asia
Lausunnon antaminen arviointikertomuksesta vuodelta 2005 tarkastuslautakunnalle

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän tontin 45443/10 asemakaavan muuttaminen (nro 11542)

Vartiokylän tontin 45458/7 asemakaavan muuttaminen (nro 11529)

Lauttasaaren tonttien 31128/4 ja 5 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11547)

Toimitilatonttien myyminen OP-Eläkekassan kiinteistöyhtiöille Sörnäisistä ja Malmilta

Vuoden 2005 lopussa päättyneiden asuntotonttien varausaikojen jatkaminen

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaava-asiassa (nro 11425)

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Vartiokylän kortteleiden nro 45056 ja 45069 ym. alueiden (Myllypuron liikuntapuisto) asemakaava-asiassa (nro 11420)

Viikki-sopimuksen mukaisten alueiden vastaanottaminen valtiolta (sopimuksen mukainen alue A)

Viikki-sopimuksen mukaisten alueiden luovuttaminen valtiolle tiedepuistoa ja yliopistoa varten

Ärende bordlagt 15.5.2006
Omreglering av byggnader i Åggelby ägda av Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) och av dispositionen av byggnadsmarken
15.5.2006 pöydälle pantu asia
Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) -kuntayhtymän Oulunkylässä omistamien rakennusten ja niiden maapohjan käytön uudelleenjärjestely

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Varahenkilöjärjestelmän kehittäminen työntekijöiden poissaolojen korvaamisen tehostamiseksi

Valtuutettu Birgitta Dahlbergin toivomusponsi: Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ottaminen työpaikkakoulutukseen kaupungin hallintokunnissa

Valtuutettu Pekka Reinikaisen toivomusponsi: Eri henkilöstöryhmien työterveyshuollon riittävyys

Valtuutettu Johanna Sumuvuoren toivomusponsi: Toimenpiteet tasa-arvoisen palkkapolitiikan saavuttamiseksi

100

Valtuutettu Johanna Sumuvuoren toivomusponsi: Maahanmuuttajien työelämään rekrytoimisen ja sopeuttamisen tarpeet

102

Valtuutettu Mari Puoskarin toivomusponsi: Suunnitelman laatiminen henkilöstöliikunnan lisäämisestä

104

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi: Tupakoimattomuuden kannustaminen

106

Rautatientorin siirrettävän tekojääradan hankesuunnitelman hyväksyminen

108

Kaupunginhallituksen 20.3.2006 tekemän päätöksen muuttaminen; helsinkiläisten jääkiekkoilijoiden palkitseminen Torinon olympialaisissa 2006 saadusta hopeamitalista

111

15.5.2006 pöydälle pantu asia
Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteet

113

15.5.2006 pöydälle pantu asia
Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus Korkeasaaren eläintarhan kioskitoiminnan vuokraamista koskevassa asiassa

116

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta hankkeessa Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti - Matinkylä

120

Lausunto ympäristöministeriölle ympäristöministeriön työryhmän mietinnöstä "Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla"

123

15.5.2006 pöydälle pantu asia
Kyläsaaren uuden lumenvastaanottopaikan hankesuunnitelman hyväksyminen

131

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Sosiaaliviraston kotipalveluohjaajien nimikemuutos

133

Ändring av bolagsordningen för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området och utseende av en representant i bolagets styrelse för åren 2006 - 2007
Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området -nimisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen sekä edustajan nimeäminen yhtiön hallitukseen vuosiksi 2006 - 2007

136

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveysministeriölle kriminaalipotilaita koskevien säädösten yhteensovittamisesta rikos- ja mielenterveyslaeissa koskevasta työryhmämuistiosta

140

15.5.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2005 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Khs 2006-706

Tarkastuslautakunta pyytää (28.4.2006) kaupunginhallitukselta 24.5.2006 mennessä lausuntoa arviointikertomuksesta vuodelta 2005.

./. Kj toteaa tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2005 toimintaa koskevista arvioista seuraavaa:

Arviointikertomuksen kohta 2.3 Tarkastuslautakunnan tiedonvälitys verkkoteitse

Kaupunginhallitus kehotti päätöksellään 11.3.2002 (368 §) kaikkia Helsingin kaupungin virastoja ja laitoksia ottamaan dokumentinhallinnan kehittämissuunnitelman mukaisen dokumentinhallintajärjestelmän (HELA) käyttöön vuosien 2002 – 2004 aikana. Järjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti siihen tuli tallentaa käyttöönoton ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallinnon tuottamat päätösasiakirjat liitteineen. HELAn käyttöönotto alkoi maaliskuussa 2003 ja viimeiset käyttöönottoprojektit päättyivät vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia on kirjeellään 28.11.2005 kehottanut kaikkia virastoja huolehtimaan siitä, että HELAan viedään kaupunginhallituksen päätöksen edellyttämät asiakirjat vuoden 2006 alusta lukien, kuitenkin viimeistään maaliskuusta 2006 alkaen. Kaikki asiakirjalla olevat liitteet on siis oltava myös sähköisessä asiakirjassa sähköisessä muodossa, jollei ole painavaa syytä muunlaiseen menettelyyn.

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginjohtajan toimiala

Arviointikertomus toteaa kaupunginjohtajan toimialan tarkastelussa, että kaupunginhallituksella tulee olla koko kaupungin tasoisia toiminnallisia tavoitteita. Talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta kehitetään kaupungin strategioiden kaupunkitason arviointitapoja ja mittareita. Kaupunkitason arviointikriteereistä kootaan virastoilta ja laitoksilta tietoja talousarvioehdotuksen 2007 laatimisen yhteydessä uudella tavalla. Kaupunginhallitus toteaa, että tämän kehittämistyön aikana valmistellaan kaupunkitason toiminnallisia tavoitteita, jotka toteuttavat valtuustokaudelle hyväksyttyjä yhteisstrategioita.

Arviointikertomuksessa todetaan eri toimialojen tarkasteluissa, että tavoitteiden tulee olla toiminnan kehittämisen kannalta riittävän haasteellisia, tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksien tulee olla realistisia, tavoitteita ja mittareita tulee kehittää vaikuttavuuden mittaamiseen suuntaan ja että taloudellisten tavoitteiden rinnalle tulee kehittää myös toiminnallisia tavoitteita. Tavoitteenasettelua on virastoissa ja laitoksissa kehitetty tähän suuntaan. Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvioehdotuksen laatimisohjeita tullaan tarvittaessa uudistamaan tavoitteiden määrittelyn osalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

ATT:n sitova tavoite tulee suoraan voimassa olevasta asunto-ohjelmasta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2003. Asunto-ohjelmassa asetettiin selvästi edellistä asunto-ohjelmaa alhaisemmat tuotantotavoitteet ( 3 500 as/vuosi). Silti kokonaistavoitteesta jäätiin vajaa 10 % vuonna 2004 ja 34 % vuonna 2005. Tavoitteet oli siten asetettu liian kunnianhimoiselle tasolle. Tämä näkyy myös ATT:n tuotanto-osuudessa, joka oli 1130 asuntoa.

Syitä jo useamman vuoden jatkuneeseen asuntotuotannon määrän alenemiseen on useita. Osa on normaalia alan suhdannevaihtelua ja hankkeiden satunnaista siirtymää. Osassa on ollut syynä muutokset toteuttamisjärjestyksissä eri alueilla. Myös asuntomarkkinoilla on alueiden välisiä menekkieroja. Rakennuttajat ovat myös varovaisia käynnistäessään kohteita. Tyhjiksi jääviä asuntoja ei haluta rakentaa. Rakentamisen korkea hintataso on osaltaan jarruttanut sekä ARA-tuotantoa että vapaarahoitteisesti toteutettavia kohteita.

Uudessa valmisteluvaiheessa olevassa asunto-ohjelmassa tuotantotavoitteita tultaneen edelleen pienentämään realistisemmalle tasolle.

Sivistys- ja henkilöstötoimi

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa on kiinnitetty sivistys- ja henkilöstötoimen osalta huomiota tavoitteiden ja mittareiden kehittämistarpeeseen siihen suuntaan, että mitattaisiin myös vaikuttavuutta ja että taloudellisten tavoitteiden rinnalle kehitettäisiin myös toiminnallisia tavoitteita. Sivistys- ja henkilöstötoimen hallintokuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on pyritty asettamaan samanaikaisesti. Useimmissa virastoissa kaikki strategiset tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet seuraaville vuosille raportoidaan lauta- tai johtokunnalle mutta valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja siten myös tilinpäätöksen yhteydessä on keskitytty vain muutamaan sitovaan taloudelliseen ja toiminnalliseen tavoitteeseen. Lauta- ja johtokunnissa toimenpiteitä käsitellään vaikuttavuuden ja asiakkaiden, prosessien, henkilöstön ja talouden näkökulmasta. On kuitenkin todettava, että hallintokunnat ovat myös strategiatyössään eri kehitysvaiheissa ja kun ensi vaiheessa on saatu taloudelliset mittarit luoduksi, pyritään jatkossa keskittymään enemmän vaikuttavuuden mittaamiseen.

Arviointikertomuksessa todetaan myös, että toiminta, talous ja niiden seuranta on järjestettävä siten, että taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Vuonna 2005-2006 toteutettiin kaupungilla mittava controller –koulutusohjelma, johon sivistys- ja henkilöstötoimesta osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Controller-toimintamallin kehittäminen virastoissa jatkuu. Lisäksi sivistys- ja henkilöstötoimessa järjestettiin vuonna 2005 kaksi koulutustilaisuutta taloushenkilöstölle aiheina kustannuslaskennan kehittäminen ja ennustaminen. Myös tätä koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2006.

Rakennus- ja ympäristötoimi

Töhryjen määrä väheni Helsingissä vuoden 2005 loppuun mennessä 8 %:iin vuonna 1998 kartoitetusta tasosta. Projekti tavoitteena vuonna 2005 oli töhryjen väheneminen 15 %:iin vuonna 1998 kartoitetusta tasosta, joten projekti saavutti siten tavoitteensa.

Sosiaali- ja terveystoimi

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa on käsitelty sosiaalitoimen ja terveystoimen määrärahoja ja niiden riittävyyttä eri perusteella. Kertomuksessa todetaan, että sosiaalivirasto ylitti talousarvionsa 25,5 milj. eurolla ja terveystoimi ylitti alkuperäisen talousarvionsa noin 100 milj. eurolla. Jos katsotaan ainoastaan alkuperäistä talousarviolukua ja toteutuneita menoja, sosiaalitoimesta näyttäisi säästyneen 9,5 milj. euroa ja terveyskeskuksen alkuperäiset määrärahat näyttäisivät ylittyneen 66,5 milj. euroa. On kuitenkin huomattava, että kaupunginvaltuusto siirsi kotihoidon määrärahat (n. 43 milj. euroa) sosiaalivirastosta terveyskeskustoimintaan ja kaupunginhallitus osoitti virastoille palkankorotuksiin varatusta erillisestä määrärahasta niiden tarvitsemat määrärahat (yhteensä 15,9 milj. euroa), joten terveyskeskustoiminta ei ylittänyt sen käytettävissä olleita määrärahoja, päinvastoin määrärahoja säästyi 6,3 milj. euroa mutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylitti määrärahansa 22,5 milj. eurolla. Sosiaaliviraston käytettävissä olevat määrärahat ylittyivät 25 milj. eurolla. Kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän selvittämään sosiaaliviraston talouden ohjausta.

Kaupunginhallitus edellyttää, että sosiaali- ja terveystoimi pysyvät valtuuston päättämien määrärahojen puitteissa ja seuraa toimialan menojen kehitystä ja talousarvioiden toteutumisennusteita säännöllisesti.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Helsingin kaupungin talouden arviointi

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota sosiaali- ja terveystoimen vuosia jatkuneeseen menojen ylitykseen. Kaupunginhallitus oli varannut vuoden 2005 talousarvioon kaupunginhallituksen käyttövaroihin erillismäärärahan, josta osa oli tarkoitettu juuri sosiaali- ja terveystoimen yhteisten hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen ja edelleen vuoden 2006 talousarvioon erillismäärärahan vanhus- ja laitospalvelujen rakennemuutoksen varmistamiseen sekä vanhustenhuoltoon liittyvien palveluketjujen sujuvoittamiseen eli niihin toimenpiteisiin, joita tarkastuslautakuntakin esittää tilanteen korjaamiseksi. Kaupunginhallitus on lisäksi talousarvion 2007 laatimisohjeissa kehottanut erityisesti sosiaali- ja terveystointa tehostamaan kustannusohjausta, kehittämään ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työtapoja ja varmistamaan palveluketjujen sujuvuus sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä. Edelleen kaupunginhallitus on kehottanut sosiaalivirastoa tehostamaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmäänsä siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja menot pysyvät talousarvion mukaisissa rajoissa. Terveystoimen osalta ylitykset ovat olleet HUSin käytössä. Kaupunginhallitus on edellyttänyt kaupungin edustajien HUSin hallinnossa toimivan siten, että HYKS-sairaanhoitoalueen muodostamisella tavoiteltu kustannustehokkuuden paraneminen saavutetaan.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.3.1 Sisäisen valvonnan tila ja riskienhallinta

Arviointikertomus käsittelee kaupungin sisäistä valvontaa laajasti ja perusteellisesti. Käsitellessään sisäisen valvonnan ohjeita tarkastuslautakunta toteaa, että taloussäännössä on merkittävä määrä sisäisen valvonnan kannalta oleellisia säännöksiä, joiden ajantasaisuudesta on huolehdittava myös kaupungin toimintaorganisaatiota muutettaessa. Taloussäännön päivittäminen on ollut valmisteilla talous- ja suunnittelukeskuksessa ja esitys taloussäännön muuttamiseksi on menossa kaupunginvaltuustoon 17.5.2006.

Kaupunginhallitus on samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että oleellisinta sisäisen valvonnan kannalta on valvontaympäristö sekä esimiesten asenne sisäisen valvonnan toteuttamiseen. Talous- ja suunnittelukeskus pyrkii vahvistamaan kaupungin valvontaympäristöä ja edistämään myönteistä valvonta-asennetta ohjauksellaan sekä sisäisen valvonnan koulutuksella. Virasto kiinnittää erityistä huomiota hallintokuntiin, joissa on toistuvasti ilmennyt valvonnan puutteita.

Arviointikertomuksessa otetaan esille tilintarkastajien suositukset sisäisen valvonnan ohjeen ja eettisten ohjeiden laatimisesta. Toimiva valvontaympäristö edellyttää oikean asennoitumisen ja tietoisuuden tueksi selkeää sisäisen valvonnan ohjetta ja eettisiä ohjeita. Sisäisen valvonnan ohje on talous- ja suunnittelukeskuksessa valmisteilla. Samoin eettisiä ohjeita on valmisteltu ja niitä on tarkoitus käsitellä uuden valtuuston strategiavalmistelun yhteydessä. Edelleen, kuten tarkastuslautakunta toteaa, linkitys tärkeimpien säännösten ja ohjeiden välillä helpottaisi niiden käyttöä. Ohjeiden valmistelussa otetaan huomioon ohjeiden linkitys.

Kaupunginhallitus katsoo lautakunnan tavoin, että hyvin ohjeistettu ja käytännössä toimiva riskienhallinta tukee virastojen ja laitosten johtoa sisäisen valvonnan toteutuksessa ja sen toiminnan varmistamisessa. Talous- ja suunnittelukeskus on edistänyt virastojen ja laitosten suunnitelmallista riskienhallintaa järjestämällä yhdessä henkilöstökeskuksen kanssa koulutusta riskienhallinnasta. Lisäksi sisäinen tarkastus konsultoi tarvittaessa virastoja ja laitoksia riskienhallintasuunnitelmien laadinnassa.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että modernissa taloushallinnossa controller-toiminto on hyödyllinen johtamisen apuväline. Controller-toiminnon mahdollisuudet tukea johtoa toiminnan ennakoinnissa, ohjauksessa ja päätöksenteossa ovat merkittävät. Talous- ja suunnittelukeskus jatkaa controller-toiminnan kehittämistä.

Arviointikertomuksessa viitataan tilintarkastajien suositukseen laatia luettelo viranhaltijoiden hallintolain mukaisista läheisistä henkilöistä sekä viranhaltijoiden ja heidän läheisten henkilöiden omistuksista kaupunkikonsernin ulkopuolisissa yhteisöissä ja säätiöissä.

Kaupunginhallitus toteaa, että sen hankkiman oikeudellisen asiantuntijaselvityksen perusteella suositusta ei ole mahdollista toteuttaa, koska mainitun selvityksen mukaan tällaisen henkilö- ja omistusluettelon laatiminen ei ole henkilötietolain ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukainen. Suositusta ei siten voida toteuttaa.

3.3.2 Palveluiden järjestäminen ja kustannukset

Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että jokaisen kuntalaisille ja yrityksille palveluja tuottavan viraston tulee laatia palvelustrategia, jotta palveluiden järjestämisessä päästäisiin nykyistä pidemmän aikavälin suunnitteluun. Arviointikertomuksen palveluja tarkastelevassa osiossa vajaakapasiteetin kohdalla on koottuna virastojen arvioita lukuisista tulevaisuudessa kasvavista palvelutarpeista. Tarkastuslautakunnan suositus pidemmästä suunnitteluperspektiivistä on aiheellinen.

Virastojen palvelustrategiat esitettiin palvelujen järjestämisen lähtökohdaksi kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin 3.-4.3.2005 loppuraportissa. Vuoden 2006 talousarviossa esitetyissä kaupungin yhteisstrategioissa linjattiin palveluja kahdessa strategiassa. Strategia kaupungin palvelukokonaisuuden kehittämisestä asiakaslähtöisesti sisältää tärkeänä toimenpidekokonaisuutena hallintokuntien omien linjausten ja painopisteiden määrittelyn siten, että valmistelussa selvitetään palvelujen saavutettavuus ja riittävyys, taloudellisuus ja tehokkuus, vaikuttavuus sekä palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Strategia kustannustehokkuuden lisäämiseksi kaupungin toiminnassa sisältää mm. palvelujen järjestämistavan kehittämisen. Yhteisstrategiat sisältävät arviointikertomuksessa palvelustrategialle esitetyt tavoitteet.

Palveluiden järjestämisen pidemmän aikavälin suunnittelu tehostuu, kun strateginen toimintatapa virastoissa ja laitoksissa kehittyy. Strategioiden toteuttamisessa virastot ja laitokset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa. Palvelustrategian laatimiseen ja toteuttamiseen vaikuttavat siten sekä arviointikertomuksessa eritellyt palveluiden järjestämiseen liittyvät seikat että strategisen johtamisen menettelytavat. Jatkossa kaupungin johtamisjärjestelmää on tarkoitus kehittää edelleen niin, että erillisten ohjelmien ja strategioiden sijaan lisätään yhteisstrategioiden ohjaavaa vaikutusta.

3.3.3 Konserniyksiköiden keskinäisen yhteistyön toimivuus

Kaupunginhallitus on samaa mieltä tarkastuslautakunnan kanssa siitä, että konserniyksiköiden keskinäisessä yhteistyössä on kehittämisen tarvetta. Eräänä kehittämistoimenpiteenä lautakunta esittää mm. konserniyksiköiden johdon yhteistyöasenteiden muuttamista niin, että johto mieltää yhteistoiminnan voimavaraksi ja toimii aktiivisesti yhteistoiminnan edistämiseksi.

Tähän asennemuokkaukseen ja konserniyksiköiden keskinäisen tietojenvaihdon lisäämiseen tähtäävät osana konserniohjausta käyttöön otetut, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen yhteistyönä toteutettavat tytäryhteisöille suunnatut koulutus- ja valmennusohjelmat (KonserniAkatemia) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen laatimat säännölliset konsernitiedotteet. KonserniAkatemia -toimintaa ja konsernitiedote -käytäntöä tullaan jatkuvasti kehittämään painotetusti konserniohjauksen näkökulmasta.

Lisäksi henkilöstökeskus on vuonna 2006 käynnistänyt yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun JOKO Executive Education Oy:n kanssa virastojen ja laitosten ylemmän johdon Tulevaisuuden johtaja Helsingissä -koulutusohjelman. Koulutuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupungin yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Osallistujat on jaettu ryhmiin siten, että koulutusjaksojen aikana on mahdollista keskustella eri virastojen ja laitosten edustajien kanssa konsernin sisäisen verkostoitumisen lisäämiseksi. Koulutukseen liittyen virastojen johtoryhmät ovat lisäksi käsitelleet kaupungin yhteisstrategioiden ja oman virastonsa toiminta- ja taloussuunnittelun yhdentämistä.

3.3.4 Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena, että pääkaupunkiseudun yhteistyötä edistetään maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä seudullisten palvelujen osalta ja että etsitään uusia yhteistyömuotoja esimerkiksi pilottihankkeina. Kaupungin yhteisstrategioista kaikissa yhdeksässä on seudullisia tavoitteita. Strategioita toteuttavista 34 toimenpidekokonaisuudesta 15 sisältää seudullisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden edistymistä seurataan talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan 4.4.2006 hyväksymän pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen (käsittely valtuustojen yhteiskokouksessa 22.5.2006) toteuttaminen tulee edelleen vahvistamaan seudullista yhteistyötä kaikilla arviointikertomuksessa mainituilla alueilla. Kaupunginhallitus toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toteuttamiseen liittyen selvitetään kaupunkitason toiminnallisten tavoitteiden käyttämistä seudullisissa yhteistyöhankkeissa.

Arviointikertomuksen kohta 3.4 Kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen ja säätiöiden toiminnan ja talouden arviointi

3.4.4 Oy Nord Water Ltd ja konserniohjaus

Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta korostaa perustettavien yhtiöiden liiketoimintaedellytysten ja tarpeellisuuden varmistamista ennen niiden perustamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että sen valmisteluvastuulla olevien yhtiöitysten osalta on toimintatavaksi omaksuttu selvitys- ja valmistelumalli, jonka ensivaiheen perustana on laajan ja analyyttisen perusselvityksen laatiminen yhtiöittämisen tavoitteista ja mahdollisesti perustettavan yhtiön taloudellisista toimintaedellytyksistä lähivuosina.

Lautakunta on niinikään todennut eräiden arviointikertomuksessa mainittujen yhtiöiden osalta tarpeen selvittää mainittujen yhtiöiden rooli kaupungin toiminnassa nyt ja tulevaisuudessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuluvan vuoden aikana on tarkoitus päätöksentekoa varten arvioida nykyistä systemaattisemmin koko kaupunkikonsernin omistajapolitiikka.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Hankinnat ja kilpailuttaminen

Siivous- ja ruokapalvelut kilpailutetaan vuonna 2006 16 koulussa tai koulun ja päiväkodin yhteistoimitilassa. Tarkoituksena on, että kilpailuttamisen vaikutuksia seurataan huolellisesti ja niistä tehdään seikkaperäinen arvio ennen kuin kilpailuttamisen jatkosta päätetään.

Virastojen kesken on sovittu, että opetusvirasto ja sosiaalivirasto seuraavat kilpailuttamisen vaikutuksia palvelujen hintaan ja laatuun. Seuranta toteutetaan mm. asiakaspalautteen, reklamaatioiden, laadunvalvonnan raporttien ja palvelukykykyselyjen avulla. Hintaseurantaan sisältyy aiempien ja uusien palvelusopimusten vertailu.

Henkilöstökeskus seuraa kilpailuttamisen vaikutuksia kaupungin henkilöstöön kuten kohteissa mahdollisesti ilman työtä jäävän Palmian henkilöstön työllistymiseen, tarvittaviin eläkejärjestelyihin jne. Talous- ja suunnittelukeskus seuraa kilpailutuksen vaikutuksia kaupungin talouteen kuten esimerkiksi kilpailuttamisen aikaansaamia taloudellisia hyötyjä ja toisaalta kilpailuttamisprosessin, eläkeratkaisujen ja uudelleen

sijoituksen aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi seurataan markkinoiden kehitystä kilpailutuksen kuluessa. Näistä osa-alueista laaditaan yhteenvetoraportti, joka on käytettävissä, kun kaupunginvaltuusto päättää kilpailuttamisen jatkamisesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Peruspääoman tuottovaatimukset kaupungin hallinnossa

Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitoksille peruspääoman tuottovaatimukset vuosittain talousarviossa. Vuodelle 2005 asetetut tuottovaatimukset olivat arviointikertomuksessa esitetyn mukaiset muilta osin paitsi liikennelaitoksen osalta. Liikennelaitoksen peruspääoman tuottovaatimus vuonna 2005 oli perustamispäätöksen mukainen 9 %. Alennettua tuottovaatimusta (8,6 %) sovellettiin vuosina 2002 - 2004 kun liikennelaitokseen kuuluneen Hkl-bussiliikenteen tuottovaatimus puolitettiin 4,5 %:iin alan heikon kannattavuuden vuoksi.

Peruspääomalle asetettuihin tuottotavoitteisiin perustuvat tuloutukset ovat kaupungin talousarviossa liikelaitoksia sitovina erinä.

Liikelaitoksista Helsingin Energialle ja Helsingin Satamalle on talousarviossa asetettu lisäksi sitovana tavoitteena sijoitetun pääoman tuottovaatimus. Tämä on katsottu perustelluksi, koska kyseiset liikelaitokset toimivat kaupungin liikelaitoksista selkeimmin markkinaehtoisesti ja koska niiden toiminta on erittäin pääomaintensiivistä. Muiden liikelaitosten osalta – tosin eri syistä – on pidetty riittävänä peruspääomalle asetettua tuottotavoitetta. Pääoman tuotto on toki tärkeä tunnusluku kaikkien liikelaitosten tulosseurannassa. Ohjaustarve ja –keinot muuttuvat toimintaympäristön muutosten seurauksena esim. palvelukeskuksen toimintojen avautuessa kilpailulle.

Edellä todetun perusteella voidaan todeta, että liikelaitosten tuottotavoitteet, niin kuin muutkin tulostavoitteet, harkitaan liikelaitoskohtaisesti ja tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon arviointikertomuksesta vuodelta 2005 tarkastuslautakunnalle.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

LIITE

Arviointikertomus vuodelta 2005

TOIMITILATONTTIEN MYYMINEN OP-ELÄKEKASSAN KIINTEISTÖYHTIÖILLE SÖRNÄISISTÄ JA MALMILTA

Khs 2006-1070

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10273 tontti nro 21; Verkkosaarenkatu 4 sekä

38. kaupunginosan (Malmi) korttelin nro 38183 tontti nro 1; Malminkaari 23

Kiinteistölautakunta toteaa (11.4.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä OP-Eläkekassan kiinteistöyhtiöille esitetään myytäväksi näille yhtiöille vuokratut Sörnäisten ja Malmin toimitilatontit 10273/21 (Verkkosaarenkatu 4) ja 38183/1 (Malminkaari 23). Tonttien kauppahinnat ovat 2,87 milj. euroa ja 2,04 milj. euroa. Kauppoja pidetään kaupungin puolesta perusteltuina, koska kyseessä ovat loppuun jalostetut tontit, kauppahinnat ovat kaupungin puolesta hyväksyttävät ja kaupat varmistavat talousarvion vuoden 2006 myyntitavoitteen saavuttamisen.

Aloite OP-Eläkekassa on 6.3.2006 lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun kirjeen, jossa eläkekassa esittää vuokratonttien 10273/18 ja 38183/1 myymistä omistamilleen kiinteistöyhtiöille.

Nykyiset vuokrasopimukset

Kalasataman yritysalueen tontti 10273/18 on vuokrattu Kiinteistö Oy Verkkosaarelle teollisuustarkoituksiin ajaksi 1.1.1984 - 31.12.2010. Tontin nykyinen vuosivuokra on 31 907 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 90 euroa/k-m².

Malmin aluekeskuksen toimitilatontti 38183/1 on vuokrattu Kiinteistö Oy Malminkaari 23:lle toimistotarkoituksiin ajaksi 1.10.1988 - 31.12.2040. Tontin nykyinen vuosivuokra on 100 962 euroa, mikä vastaa yksikkö-hintaa noin 370 euroa/k-m².

Kaava- ja rakennustiedot

Tontti 10273/18 kuuluu asemakaavan nro 9998 mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on 2 429 m² ja rakennusoikeus 7 100 k-m². Toimistoprosentti on 45. Kortteliin on laadittu asemakaavan muutos nro 11293, jossa Verkkosaarenkujan katualue on liitetty tonttiin. Entinen katualue on merkitty alueeksi (ajo), jonka kautta ajo naapuritonteille on sallittu. Samoin alueelle on varattu johtokuja. Tontin uusi numero on 21 ja tontin pinta-ala on kasvanut 3 185 m²:iin, mutta tontin rakennusoikeus on säilynyt ennallaan. Tontin käyttötarkoitus on muuttunut toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan muutos on tullut voimaan 13.5.2005.

Tontilla sijaitsee 1980-luvun puolivälissä rakennettu viisikerroksinen liike-, toimisto- ja teollisuusrakennus ja tontin koko rakennusoikeus on käytetty.

Tontti 38183/1 kuuluu asemakaavan nro 9408 mukaan toimistorakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontin pinta-ala on 5 151 m² ja rakennusoikeus 5 400 k-m².

Tontilla sijaitsee 1980-luvun lopulla rakennettu noin 5 508 m²:n suuruinen nelikerroksinen toimistorakennus.

Rakennusten käyttö Molemmat rakennukset toimivat yritystaloina ja ovat tällä hetkellä kokonaan vuokrattuna. Verkkosaaren yritystalossa on seitsemän vuokra-laista ja vuokralaisten toimiala vaihtelee paino- ja media-alasta erilaisiin yrityspalveluihin. Malminkaaren yritystalossa on 23 vuokralaista toimi-alan painottuessa erilaisiin suunnittelualan yrityksiin.

Tontit voidaan myydä Kiinteistölautakunta ei näe estettä vuokratonttien myymiselle. Tontit ovat kaavallisesti loppuun jalostettuja ja myynti varmistaa talousarvion myyntitulotavoitteen saavuttamisen.

Käydyissä neuvotteluissa on päädytty tontin 10273/21 osalta 2,87 milj. euron kauppahintaan, mikä vastaa yksikköhintaa noin 400 euroa kerrosneliömetriä kohti. Kauppahintaa voidaan pitää käypänä, kun otetaan huomioon tontin uusi käyttötarkoitus. Myymällä tontin kaupunki aikaistaa vuokra-ajan päättyessä (vuonna 2011) edessä olevan vuokran tasokorotuksen.

Tontin 38183/1 kauppahinnaksi on neuvotteluissa sovittu 2,04 milj. euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 370 euroa kerrosneliömetriä kohti. Kauppahintaa voidaan pitää korkeahkona, mutta se vastaa tontin nykyisen vuokrasopimuksen pääoma-arvoa, joka on määritelty korkeasuhdanteen aikana 1980-luvun lopulla.

Lautakunnan mielestä kauppoja voidaan pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä. Vuokrasopimukset merkitään päättyväksi kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä.

Kiinteistölautakunta on esittänyt tonttien myymistä päätösehdotuksesta ilmenevillä ehdoilla.

Jäsen Liemola ilmoitti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen, jonka mukaan Sörnäisten tonttia 10273/21 ei tulisi myydä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kiinteistö Oy Verkkosaarelle 10. kaupunginosan korttelin nro 10273 suunnitellun tontin nro 21 seuraavilla ehdoilla:

1 Tontin kauppahinta on 2 870 000 euroa, minkä ostaja suorittaa kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Tontin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

3 Kaupungilla taikka kaupungin määräämällä on oikeus korvauksetta pitää ja huoltaa tontilla sijaitsevia vesijohtoa, viemäriä, sähkö- ja puhelinkaapeleita niiden nykyisillä paikoillaan asemakaavassa niitä varten varatulla johtokuja-alueella sekä hakea ja perustaa rasite niiden pysyvyyden varmistamiseksi.

Korttelin muilla tonteilla on oikeus ajaa ja kulkea tontilleen tontilla 10273/21 asemakaavassa osoitetun ajoyhteyden kautta. Tontinomistajien/vuokralaisten tulee sopia ajoyhteyden kunnossa- ja puhtaanapidostaan keskenään.

4 Tontti luovutetaan kiinnityksistä ja muista rasituksista sekä muista kuin kohdassa 3 mainitusta rasitteista vapaana.

5 Tonttiin kohdistuva pitkäaikainen maanvuokrasopimus merkitään päättyneeksi tämän kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

6 Tontti on ollut yhtiön hallinnassa vuokrasopimuksen nojalla ennen kauppakirjan allekirjoittamista eikä kaupungilla ole tiedossa seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä, että tontin maaperä olisi pilaantunut.

7 Kauppakirja on allekirjoitettava 31.12.2006 mennessä.

8 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kiinteistö Oy Malminkaari 23:lle 38. kaupunginosan korttelin nro 38183 tontin nro 1 seuraavilla ehdoilla:

1 Tontin kauppahinta on 2 040 000 euroa, minkä ostaja suorittaa kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Tontin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

3 Kaupungilla on oikeus korvauksetta pitää, huoltaa ja käyttää yleistä jalankulkua varten osittain tontilla sijaitsevaa Kotinummentien sillan porrasyhteyttä ja siihen liittyviä tuki-rakenteita niiden nykyisillä paikoillaan sekä hakea ja perustaa rasite niiden pysyvyyden varmistamiseksi.

4 Tontti luovutetaan kiinnityksistä ja muista rasituksista sekä muista kuin kohdassa 3 mainitusta rasitteista vapaana.

5 Tonttiin kohdistuva pitkäaikainen maanvuokrasopimus merkitään päättyneeksi tämän kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

7 Kauppakirja on allekirjoitettava 31.12.2006 mennessä.

8 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjoihin mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Verkkosaarelle ja Kiinteistö Oy Malminkaari 23:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta tontti 10273/21
	Liite 2	Karttapiirros tontti 10273/21
	Liite 3	Sijaintikartta tontti 38183/1
	Liite 4	Karttapiirros tontti 38183/1

VUODEN 2005 LOPUSSA PÄÄTTYNEIDEN ASUNTOTONTTIEN VARAUSAIKOJEN JATKAMINEN

Khs 2006-935

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40063 tontti nro 4;
Keskiyöntie 8,

33. kaupunginosan (Kaarela, Malminkartano) korttelin nro 33264 tontti nro 3, korttelin nro 33265 tontti nro 5 ja korttelin nro 33295 tontti nro 1;
Tuohiaukio, Kehruuaukio,

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40028 tontti nro 2;
Linnunradantie 3 sekä

35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) korttelin nro 35130 tontti nro 2; Torpparinmäentie 38

Kiinteistölautakunta toteaa (4.4.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistölautakunnassa on käsittelyssä vuoden 2005 lopussa päättyneiden varausaikojen jatkaminen neljän rakennuttajan kuuden asuntotontin osalta. Tonttien varausaikoja esitetään jatkettavaksi, koska kohteita ei ole vielä voitu alkaa rakentaa suunnittelun keskeneräisyyden, kustannusvaikeuksien tai rakennuslupavalitusten takia.

Hakemukset

Vaikeavammaisille tarkoitettu omistusasuntohanke Suutarilassa

./. Xxxxx Xxxxxxxxx on lähettänyt lautakunnalle esityslistan liitteenä nro 1 oleva kirjeen, jossa pyydetään Suutarilan tontin 40063/4 varausajan jatkamista. Kirjeen liitteenä on rakennuslupahakemuksen kirjaamispäätös. Hanke on siis rakennuslupavaiheessa.

Lautakunta varasi tontin 40063/4 Xxxxx Xxxxxxxxxxx perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun 24.6.2003. Varausaika päättyi 31.12.2004. Lautakunta jatkoi varausta 8.3.2005 entisin ehdoin 31.12.2005 saakka.

Hanke on tarkoitettu perheille, joissa on vaikeasti liikuntavammainen perheenjäsen. Sosiaalivirasto puolsi lausunnossaan tontin varaamista. Vastaava hanke on toteutettu viereiselle Y-tontille 40059/4 osoitteessa Keskiyöntie 10. Vaikka kummassakin tapauksessa kysymyksessä on Y-tontti, tällaiselle erityisasumisen hankkeelle on voitu saada rakennuslupa.

Tontin 40063/4 pinta-ala on 3 621 m² ja rakennusoikeus tonttitehokkuuden e=0,5 mukaan 1 821 k-m². Tämä liikuntavammaisille sopivaksi suunniteltu hanke ei pysty käyttämään koko sallittua rakennusoikeutta, koska rakentaminen tulee olemaan yksikerroksista. Rakennettava kerrosala on luonnospiirustusten mukaan noin 940 k-m² ja yhdeksän asuntoa. Tontin vuokraa tullaan perimään käytetyn rakennusoikeuden mukaan. Hanke toteutetaan asunto-osakeyhtiönä Hitas II -ehdoin.

Hankkeen etenemisessä on ollut selviä vaikeuksia. Kiinteistölautakunnan mielestä varausaikaa voitaisiin kuitenkin jatkaa vielä vuoden loppuun asti, koska tällä Y-tontilla ei ole tiedossa muutakaan käyttöä eikä sitä voida ilman asemakaavan muutosta käyttää varsinaiseen asumiseen.

Saton omistusasuntokohde Malminkartanossa

Lautakunta varasi 10.6.2003 Sato-Rakennuttajat Oy:lle Malminkartanon tontit 33264/3, 33265/5 ja 33295/1 Hitas I -ehdoin vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten 31.12.2005 saakka.

Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 6 350 k-m². Asuntoja tonteille tulee yhteensä noin 60 sekä lisäksi liike- ja työtiloja, joista osa liittyy yläpuolella oleviin asuntoihin.

Kohteesta järjestettiin varausehtojen mukaisesti arkkitehtikilpailu. Kohteella on rakennuslupa ja urakkakilpailut on pidetty. Hintataso muodostui niin korkeaksi, ettei rakentamista ole voitu aloittaa. Rakennuttaja tutkii mahdollisuuksia alentaa hintatasoa. Tonteille olevien johtojen ja kaapeleiden siirtoaikataulu lykkää myös aloitusta.

./. Rakennuttaja pyytää varauksen jatkamista 31.12.2006 saakka liitteenä nro 2 olevassa kirjeessään.

Kiinteistölautakunnan mielestä varausaikaa on syytä jatkaa, jotta melko vuokra-asuntovaltaiseen Pohjois-Malminkartanoon saataisiin rakennettua omistusasuntoja.

Kiinteistö Oy Niemikotitalojen asuntola Suutarilassa

Kiinteistö Oy Niemikotitaloille on varattuna Suutarilan tontti 40028/2 mielenterveyskuntoutujien asuntolaa varten. Kysymyksessä on yleisten rakennusten tontti, jonka rakennusoikeus on 2 500 k-m². Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen.

./. Varaaja pyytää liitteenä nro 3 olevassa kirjeessään varausajan jatkamista 31.12.2007 saakka.

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan varausaikaa on perusteltua jatkaa nyt 31.12.2006 saakka. Mikäli rakennusluvasta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voidaan varausaikaa joutua jatkamaan uudelleen.

Hanke sisältyy kaupungin ohjelmaan, jossa pyritään hankkimaan mielenterveyskuntoutujille noin 300 asuntoa, jotka olisivat nykyisiä kalliita ja usein heikkolaatuisia paikkoja edullisempia ja korkealaatuisia.

Kiinteistö Oy Niemikotitalot on Kvston perustaman Niemikotiyhdistyksen omistama yhtiö. Yhtiö on rakennuttanut kolme uutta asuntolaa Niemenmäkeen, Etelä-Haagaan ja Malmin Sepänmäkeen. Rakenteilla on kohde vanhojen rakennusten kunnostaminen ja osin uusienkin rakentaminen Malmin Strömsin tilalle. Näissä kohteissa mukaan luettuna nyt esillä oleva Suutarilan tontti on tilaa yhteensä noin 230 asukkaalle. Lisäksi yhtiöllä on meneillään vanhojen rakennusten kunnostaminen Koskelan sairaala-alueella. Yhtiön ohjelma alkaa siis valmistua eikä uusia varauksia tähän tarkoitukseen tarvittane.

Alkuasunnot Oy:n nuorten vuokra-asunnot Torpparinmäessä

./. Lautakunta on varannut 10.6.2003 Alkuasunnot Oy:lle tontin 35130/2 Torpparinmäestä nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Kohteen koko on vain 400 k-m².
Rakennushanke on viivästynyt korkeiden urakkahintojen takia. Rakennustyöt on nyt mahdollista aloittaa ensi kesänä. Varausaikaa tulisi liitteenä nro 4 olevan kirjeen mukaan jatkaa 31.12.2006 saakka.

Edelleen Alkuasunnot Oy ilmoittaa kirjeessään luopuvansa sille lautakunnan 25.5.2004 varaamasta Pakilan tontin 34052/7 varauksesta liian korkeiksi nousevien rakennuskustannusten takia. Tontin rakennusoikeus on noin 850 k-m². Tontti on maaston jyrkkyyden ja tontin alla olevan muinaismuistolailla suojellun kalliosuojan takia mahdoton rakentaa niin, että pysyttäisiin valtion asuntorahaston hintapuitteissa. Varaaja ilmoittaa, että kohteelle on myönnetty raha-automaattiyhdistyksen investointiavustus, joka on käytettävissä vuoden 2006 loppuun asti. Varaaja toivoo, että kaupunki osoittaisi hankkeelle paremmin sopivan tontin.

Kiinteistölautakunnan mielestä Torpparinmäen pienen tontin varausta on perusteltua jatkaa nuorten työssä käyvien asuntotilanteen takia.

Itä-Pakilan tontin osalta on hyvä, että varauksen saaja jo ennen varausajan loppumista ilmoittaa luopumisestaan. Tontin 34052/7 rakentamista rajoittavan suojelumääräyksen purkamista on syytä hakea museovirastolta. Vastaavanlainen suojelumääräys purettiin lähistöllä olevalta yksityiseltä tontilta 34058/5. Suojelumääräyksen mahdollisen purkamisen jälkeen tontti olisi perusteltua myydä, koska se ei sovellu kohtuuhintaisen tuotantoon, mutta voi kiinnostaa ostajia.

Uutta sopivaa tonttia ei varaajalle ole tällä hetkellä soitettavissa. Toisaalta ARA-vuokra-asuntotuotantoon muille kuin asuntotuotantotoimistolle ja varsinkin erityisasuntojen tuotantoon on varauksia enemmän kuin asunto-ohjelman 2004–2008 tavoitteet edellyttävät.

Varausaikojen jatkaminen on perusteltua

Kiinteistölautakunnan käsityksen mukaan haettujen asuntotonttien varausaikojen jatkamiseen on syytä suostua, koska hankkeiden toteuttaminen ei ole eri syistä ollut vielä mahdollista. Useissa tapauksissa jo alunperin tiedettiin, ettei varattuja tontteja tulla rakentamaan vielä päätetyn varausajan puitteissa. Joissain tapauksissa lykkääntyminen on johtunut valituksista. Joidenkin hankkeiden kohtuullista kustannustasoa ei ole vielä saatu varmistettua.

Lautakunnalle pysyvä varausten jatko-oikeus

Käsitellessään asuntotonttien varauksia 13.2.2006 Khs päätti mm. seuraavaa:

”Lopuksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja varausaikojen jatkamisesta enintään vuodeksi, jos tarve varausajan jatkamiseen ei johdu varaajasta itsestään.”

Lautakunnalla ei ole kuitenkaan oikeutta päättää vuoden 2005 lopussa päättyneiden varausaikojen jatkamisesta, joten tästä tulee tehdä esitys Khlle. Olisi hyvä, jos kaupunginhallitus samalla oikeuttaisi lautakunnan tarvittaessa jatkamaan myös vuoden 2006 lopussa ja myöhemmin päättyviä tonttien varausaikoja.

Kiinteistölautakunta esittää Suutarilan korttelin nro 40063 tontin nro 4 varauksen jatkamista Xxxxx Xxxxxxxxx perustettavan yhtiön lukuun vaikeavammaisille tarkoitettua omistusasuntohanketta varten 31.12.2006 saakka entisin ehdoin.

Samalla lautakunta esittää Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattujen Malminkartanon korttelin nro 33264 tontin nro 3, korttelin nro 33265 tontin nro 5 ja korttelin nro 33295 tontin nro 1 varausaikojen jatkamista entisin ehdoin 31.12.2006 saakka.

Edelleen lautakunta esittää, että Kiinteistö Oy Niemikotitaloille mielenterveyskuntoutujien asuntolaa varten varatun Suutarilan korttelin nro 40028 tontin nro 2 varausajan jatkamista 31.12.2006 saakka entisin ehdoin.

Vielä lautakunta esittää, että Alkuasunnot Oy:lle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten Torpparinmäestä varatun korttelin nro 35130 tontin nro 2 varausajan jatkamista 31.12.2006 sakka entisin ehdoin.

Lopuksi lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan jatkamaan ilman Khn erillispäätöksiä muidenkin tonttien varausaikojen jatkamista enintään vuodeksi, jos tarve varausajan jatkamiseen ei johdu varaajasta itsestään.

Kaj:n mielestä kyseisiä varauksia voidaan nyt jatkaa kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti, mutta ei enää jatkossa muuten kuin erittäin painavilla perusteilla. Varaukset ovat olleet voimassa jo kolmen vuoden ajan. On lähdettävä siitä, että hankkeet lähtevät liikkeelle 31.12.2006 mennessä.

Yleisvaltuutusta kiinteistölautakunnalle jatkaa kaikkia varauksia ei voida antaa, koska tällöin jatkopäätökset tehtäisiin lautakunnassa myös sellaisille varauksille, joista ei ole Khn päätöksiä. Khs voi kunkin varauspäätöksen yhteydessä antaa tarvittaessa lautakunnalle valtuudet päättä varausten jatkoajoista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Suutarilan korttelin nro 40063 tontin nro 4 varausta Xxxxx Xxxxxxxxxxxx perustettavan yhtiön lukuun vaikeavammaisille tarkoitettua omistusasuntohanketta varten jatketaan 31.12.2006 saakka entisin ehdoin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattujen Malminkartanon korttelin nro 33264 tontin nro 3, korttelin nro 33265 tontin nro 5 ja korttelin nro 33295 tontin nro 1 varausaikoja jatketaan entisin ehdoin 31.12.2006 saakka.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistö Oy Niemikotitaloille mielenterveyskuntoutujien asuntolaa varten varatun Suutarilan korttelin nro 40028 tontin nro 2 varausaikaa jatketaan 31.12.2006 saakka entisin ehdoin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että Alkuasunnot Oy:lle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten Torpparinmäestä varatun korttelin nro 35130 tontin nro 2 varausaikaa jatketaan 31.12.2006 sakka entisin ehdoin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Xxxxx Xxxxxxxxx, Sato-Rakennuttajat Oy:lle, Kiinteistö Oy Niemikotitaloille ja Alkuasunnot Oy:lle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Xxxxx Xxxxxxxxx kirje 21.12.2005
	Liite 2	Sato-Rakennuttajat Oy:n kirje 19.10.2005
	Liite 3	Kiinteistö Oy Niemikotitalojen kirje 13.12.2005
	Liite 4	Alkuasunnot Oy:n kirje 7.2.2006
	Liite 5	Kartat tonteista

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA NS. MYLLYPURON PUISEN KAUPUNKIKYLÄN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11425)

Khs 2005-1535

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.2.2006 (asia nro 15) 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro, Puotinharju) korttelin nro 45100 sekä puisto-, urheilu-, erityis- ja katualueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit nro 45563–45574) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.6.2005 päivätyn ja 10.11.2005 muutetun

piirustuksen nro 11425.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxx ja Xxxxx Xxxxx sekä Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxxx Xxxxx, Xxx Xxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx omasta ja Myllypuron ateljeekylän asukkaiden puolesta ovat hakeneet muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen. Valittajat ovat pyytäneet hallinto-oikeudelta valtuuston päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi.

./. Valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (3.4.2006) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon asiasta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (4.5.2006) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 24.2.2006. Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx on toimittanut valituksen hallinto-oikeuteen 24.3.2006, Xxxx Xxxxx 24.3.2006, Xxxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxx 27.3.2006 sekä Xxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxxx Xxxxx ym. 24.3.2006. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle.

Valittajilla on asiassa lain mukaan valitusoikeus. Reijo Saarelaisen ym. Myllypuron ateljeekylän asukkaiden puolesta tekemä valitus voidaan tutkia hallinto-oikeudessa vain valituksen allekirjoittajina toimineiden asukkaiden, eli Xxxxx xxxxxxxxxx, Xxxxxxx Xxxxx, Xxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx, osalta.

Valitusten pääasiallinen sisältö

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx on valituksessaan mm. todennut, että puisen kaupunkikylän rakentaminen ei täytä alueiden käytön suunnittelun tavoitteita. Pientaloasukkaiden asuttaminen bussi-jokerilinjan pysäkin läheisyyteen ei edistä raideliikenteen aikaansaamista itä-länsisuunnassa. Kerrostalorakentaminen edistäisi Roihuvuoren metroaseman rakentamista.

Asuinalue rakennetaan virkistysalueen päälle ja se tuhoaa ja katkaisee alueen kevyen liikenteen reitit. Ratasmyllyntien reitit ovat epäyhtenäisiä ja osittain samalla tonttikatuja. Kadunvarsipysäköinti haittaa pyöräilyä. Kevyen liikenteen näkemäalueet ovat puutteelliset mm. Ratasmyllyntien risteyksessä, Ratasmyllyntien länsipuolisen pyörätien ja Kauppamyllyntien liittymän kohdalla sekä Samoilijanpolun ja Myllyväenpolun risteyksessä. Ratasmyllyntien pyörätiet päättyvät etelässä hallitsemattomasti. Katujen linjauksiin tulisi tehdä muutoksia Ratasmyllyntien itäpuolisella osalla. Muun muassa koillisesta tuleva kevyen liikenteen väylä tulee ohjata Myllyväenaukion kautta Myllyväenkadun pyörätielle.

Valittaja on lisäksi todennut, että Samoilijanpolku (Myllytaival) on Helsingin pääulkoilureitti ja seudullinen ulkoilureitti. Reitin ainoa metsäosuus jää nyt asutuksen alle ja metsäluonnon tulevaisuus vaarantuu.

Xxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxx on katsonut, että kaavamuutos on MRL 54 §:n vastainen, koska se ei täytä viheralueiden säilyttämistä koskevaa sisältövaatimusta. Arvokas metsä tuhoutuu, mikä on korvaamaton ympäristövahinko ja aiheuttaa asukkaille kohtuutonta haittaa. Kaavamuutos haittaa valittajan työrauhaa taiteilijana. Muutos on kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Asiassa tulisi tutkia toista vaihtoehtoa, jossa alueelle perustettaisiin virallinen kaupunkimetsä. Suoritetut tutkimukset ja alustavat ympäristövaikutusten kartoitukset on tehty puukylähankkeen edistämisen näkökulmasta sivuuttaen luontoarvot ja metsää puolustava näkemys. Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa asukasosallisuutta ja asukkaiden kuulemista.

MRL 12 §:n mukaiset rakentamisen ohjauksen tavoitteet eivät ole riittävästi toteutuneet. Viheryhteyden säilyttämisen merkitys on luonnolle, eläimistölle ja asukkaille tärkeää. Valituksessa on viitattu viheryhteyden osalta myös Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen muistutukseen sekä Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin yleiskaavan sisältöön.

Asiassa on valittajan mukaan tapahtunut menettelyvirhe. Kaava ei täytä MRL 9 §:n mukaista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, sillä kaavan oikeusvaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lisäksi riittämätön. Asukkaiden osaaminen ja huomiot olisi tullut ottaa huomioon kaavoitusprosessissa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginvaltuusto eivät ole riittävästi perehtyneet alueen ekologiaan, eikä päätöksenteon taustalla ole riittävää luonnonarvojen tuntemusta.

Valituksessa on edelleen mm. todettu, että ulkoilutie on linjattu liian lähelle Myllypadontie 5:n tonttia ja alikulkutunneli on tarpeeton. Kallioiden louhiminen ja maiseman turmeleminen ovat kulttuuriskandaali. Asiassa tulee tehdä lisätutkimuksia lepakkojen lisääntymispaikkojen osalta, koska luonnonsuojelulain 49 § kieltää lisääntymispaikkojen hävittämisen.

Xxxxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxx ovat katsoneet, että kaavamuutos on perustuslain, julkisuuslain sekä MRL:n vastainen. Kaava ei täytä alueiden suunnittelun tavoitteita, asemakaavan sisältövaatimuksia eikä perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Perustuslaki (2 §, 6 § ja 20 §) turvaa jokaisen oikeuden terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Kaavamuutos hävittää Myllypuron metsän ja sen terveysvaikutukset. Valituksessa korostetaan metsän merkitystä rauhallisena luonnonympäristönä ja suojana pölyltä ja liikenteen päästöiltä. Valituksessa viitataan mm. ympäristölautakunnan päätökseen 8.9.2004 hyvän ulkoiluympäristön menettämisen seurauksista.

Asukkaat ovat vaatineet metsän säilyttämistä jo valmisteltaessa Helsingin yleiskaavaa 2002, jossa tärkeät viheralueet on merkitty asuntorakentamiselle. Asemakaavaa valmisteltaessa, asukastilaisuuksissa ja Puisen kaupunkikylän arkkitehtuurikilpailussa ei ole huomioitu asukkaiden ja monien yhdistysten vastustusta kaavamuutokselle. Myllypuron metsän puolesta -liike on pääasiassa Myllypuron kerrostaloalueella kerännyt 3000 asukkaan allekirjoittaman kansalaisadressin, joka on ollut myös esillä Myllypuron lähiöasemalla ja Itäkeskuksen ja Herttoniemen kirjastoissa.

Valituksessa on viitattu professori Liisa Tyrväisen työryhmän tutkimukseen viheralueiden läheisyyden merkityksestä. Osallistuminen ei ole turvannut kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa kaavan valmisteluun. Kolmen omakotiasukkaan vaatimuksesta kaavasta on poistettu omakotialueen lähelle ulottuvat pientalot. Kaavapäätös on julkisuuslain 20 §:n ja MRL 6 §:n vastainen, koska kaavamuutosta koskevat keskeiset asiakirjat eivät ole olleet helposti saatavilla. Kaavoittaja on kieltänyt kaavaehdotuksen esillä pitämisen Myllypuron lähiöasemalla. Kaavaehdotukseen liittyvä selostusosa ja alueen luontosuunnitelma eivät ole olleet kaupunkisuunnitteluvirastossa nähtävillä.

Valituksessa on viitattu alueiden suunnittelun tavoitteiden osalta MRL 5 §:ään ja korostettu metsän arvoja eri henkilöryhmien mm. vanhusten, koululaisten, kuntoilijoiden ja liikuntaesteisten näkökulmasta. Kaavamuutos ei tunnusta rakennetun ympäristön kauneutta eikä edistä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymistä. Jäljelle jäävät viheralueet ovat jyrkkiä kallioita tai entisen kaatopaikan valuma-alueella märkäpohjaista metsää.

Kaupunkisuunnitteluviraston teettämän Myllypuron purouoman ja luontoalueen yleissuunnitelman mukaan luonnonmetsien säilyttäminen on vaikeaa osana rakennettua ympäristöä. Helsingin ympäristökeskus on pyytänyt asiassa arvokkaan luontoalueen poistamista kaavasta. Valituksessa on viitattu Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon putkilokasviselvitykseen. Uhanalaisen kasvin, sääskenvalkun esiintymispaikka on peitetty hakkuujätteillä. Lepakkopopulaatiota ei ole riittävästi tutkittu. Uudet asukkaat tuovat alueelle ympäristöhaittoja mm. autojen sekä polttopuiden hiukkaspäästöjä.

Maakuntakaavaan merkitty viheryhteys menetetään viherkäytävän supistumisen johdosta. Valituksessa on viitattu viheryhteyden merkityksen osalta myös Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen muistutukseen kaavaehdotuksesta.

Kaavamuutos ei edistä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Alueen paloturvallisuus on myös kokeilun kohteena. Uusi alue ei ole houkutteleva pientalokohde uusille asukkaille pienine pihoineen. Uudet asukkaat eivät todennäköisesti käyttäisi Myllypuron palveluja, joten asuinalue ei paranna palveluiden saatavuutta.

Kaava ei perustu MRL 9 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueen luontosuunnitelma on ilmestynyt vasta 8 vuotta kaavan suunnittelun aloittamisen jälkeen. Kaavan sosiaalisia seurauksia ja vaikutuksia Myllypuron ja Puotinharjun kerrostalolähiöihin ei ole selvitetty. Myllypuron ja Roihupellon alueelle on tulossa noin 10 000 uutta asukasta.

MRL 54 §:n mukaan kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä tulee olla riittävästi lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaava-alueen tulisi käsittää myös kerrostaloalue kokonaisarvion suorittamista varten. Tutkimusten mukaan 5 minuuttia tai 500 metriä on kohtuuetäisyys virkistysalueesta. Kaavamuutoksen jälkeen lähin virkistysalue on Viikissä, jonne alueelta on keskimäärin 45 minuutin tai 3000–4000 metrin matka.

Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxxx Xxxxx ym.

Valittajat ovat katsoneet, että kaavapäätös on MRL:n vastainen. Kaavamuutos ei täytä MRL 54 §:n sisältövaatimuksia viheralueiden osalta. Kaavassa alueen luontoarvot hävitetään ja alueelta tulevat puuttumaan riittävät viheralueet. Kaavaratkaisu aiheuttaa pysyvää haittaa alueen asukkaille, joiden työntekoon ja asumiseen se vaikuttaa kohtuuttomalla tavalla. Viikki ei palvele lähiluontokohteena alueen asukkaita, koska se on lähivirkistysalueeksi liian kaukana, 2–3 kilometrin päässä Myllypuron keskustasta. Kaava ei myöskään takaa terveellistä ja turvallista, viihtyisää, sosiaalisesti toimivaa ja eriväestöryhmien, lasten, vanhusten ja vammaisten tyydyttävää elin- ja toimintaympäristöä. Jäljelle jäävä viheralue on vaikeakulkuista. Nykyinen metsä on liikuntaesteetön.

Viheryhteyden ja ulkoilualueen säilyttäminen ovat merkityksellisiä kaupunkiluonnolle, eläimistölle ja alueen asukkaille. Valituksessa on viheryhteyden riittämättömyyden osalta viitattu myös Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen muistutukseen.

Valituksessa on viitattu lepakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen osalta luonnonsuojelulain 49 §:ään. Metsässä elää myös palokärkiä, haukkoja ja pöllöjä. Alueella kasvaa myös luonnonsuojelulailla suojeltu ja rauhoitettu sääskenvalkku.

Kaavan sisältövaatimuksia ei ole tarpeellisessa määrin tutkittu ja selvitetty. Kaavamuutos edustaa elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua.

MRL 12 §:n mukaiset rakentamisen ohjauksen tavoitteet eivät ole toteutuneet kaavassa riittävästi. Myllypuron taiteilijakylän tontin ja puisen kaupunkikylän väliin jäävä viheryhteys turmellaan kaavassa kaupungin omien viheraluesuunnitelmien vastaisesti. Puita kaadetaan kapenevan viherkäytävän läpi linjatun ulkoilutien ja alikulkutien tieltä. Alikulkusillan betonirakenteet tulevat suoraan asuntojen ulko-ovien ja ikkunoiden eteen. Ulkoilutie ja sen alikulku heikentävät myös asukasturvallisuutta tullessaan 20 metrin päähän Myllypadontie 5:n tontinrajasta. Arkkitehtikilpailun tulosten esittelyvaiheessa on esitetty, ettei tunnelia saa rakentaa 100 metriä lähemmäs asuntoja. Valittajien muistutusta, jossa on esitetty liikennevaloja ulkoilutien ja Ratasmyllyntien risteykseen, ei ole otettu asiassa huomioon.

Valittajien mukaan MRL 9 §:n mukaista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole tehty riittävästi, eikä kaavan oikeusvaikutuksia ole tutkittu riittävällä tavalla. Kulttuuri- ja luontovaikutuksista ei ole esitetty mitään selvityksiä. Asukkaiden osaamista ja mielipiteitä ei ole otettu huomioon.

Lausunto valitusten johdosta

Oikeuspalvelut viittaa asiassa valtuuston päätöksessä, kaavaselostuksessa, kaupunginhallituksen kannanotossa 13.2.2006 tehtyihin muistutuksiin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä 2.6.2005 ja 10.11.2005 kaupunginhallitukselle lausuttuun ja toteaa, että hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää valitusten hylkäämistä jäljempänä esitettävin perustein.

Asemakaavamuutoksen sisältö

Asemakaavan muutos mahdollistaa tiiviin pientaloalueen rakentamisen noin 1500–2000 asukkaalle Myllypuron liikuntapuiston ja Myllypuron nykyisten rakennettujen kortteleiden väliselle alueelle. Tavoitteena on Myllypuron asunto- ja ikärakenteen monipuolistaminen, Myllypuron palvelujen tukeminen sekä yleensä uusien pientalotonttien tarjoaminen Itä-Helsingissä.

Tavoitteena on lisäksi tarjota korkeatasoista pientaloasumista kohtuukustannuksin, pohjautuen perinteisten puukaupunkiemme rakentamistapaan, mutta modernia rakentamistekniikkaa käyttäen.

Alueen virkistys- ja luontoarvojen turvaaminen, myös uusien asukkaiden näkökulmasta, on ollut kaavatyön lähtökohtia.

Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi

Valituksissa on mm. katsottu, että kaavan oikeusvaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi sekä vedottu osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittämättömyyteen.

Asemakaavan muutos perustuu MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitetty suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehty koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on sisällytetty luettelo vaikutusarvioinneista, joita suunnittelun edetessä on tarpeen arvioida. Kaavaa valmisteltaessa on jäljempänä mainituin tavoin tarpeellisessa määrin arvioitu näitä vaikutuksia mm. luonnon, maiseman, virkistyksen, yhdyskuntarakenteen, palvelujen, liikenteen, ihmisten terveyden ja turvallisuuden, sosiaalisten olojen sekä kulttuurivaikutusten osalta. Asiassa tehdyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit ilmenevät kaavaselostuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa ei ole aina vielä tiedossa, mitkä vaikutusarvioinnit ovat asiassa tarpeellisia.

Asiassa ei ole siten tapahtunut valituksissa väitettyä menettelyvirhettä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on myös MRL 63 §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden riittävä.

Asukkaiden paikantuntemusta ja muuta asiantuntemusta sekä mielipiteitä on käytetty jäljempänä mainituin tavoin hyväksi kaavaa laadittaessa.

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden ja asemakaavan

sisältövaatimusten toteutuminen

Suunnittelun tavoitteet

Valituksissa viitattu MRL 5 §:n säännös on alueiden käytön suunnittelua yleisesti ohjaava tavoitesäännös. Asemakaavan lainmukaisuus arvioidaan MRL 54 §:n sisältövaatimusten perusteella. Tavoitesäännöstä ei voida käyttää muutoksenhaun perusteena (hallituksen esitys 101/1998 s. 40). Asemakaavan muutos täyttää kuitenkin MRL 5 §:n mukaiset alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, vuorovaikutteisen suunnittelun ja riittävän vaikutusten arvioinnin.

Yleiskaavan ja maakuntakaavan vaikutus

Pientaloalueen vaikutukset Myllypuron ja Puotinharjun kerrostaloalueisiin sekä tulevan Roihupellon varikkoalueen uusi maankäyttö ja sen vaikutukset sekä virkistysalueiden riittävyys ja yhdyskuntien toimivuus ovat yleiskaavatasolla suunniteltavia kysymyksiä, jotka ovat arvioitu ja ratkaistu Helsingin oikeusvaikutteisen Yleiskaavan 2002 hyväksymisen yhteydessä. Myös Myllypuron puisen kaupunkikylän laajuus ja sijainti on ratkaistu yleiskaavan yhteydessä perustuen edellä mainittujen alueiden kokonaistarkasteluun ja vaikutusarviointeihin.

Yleiskaavassa pääosa asemakaava-alueesta on pientalovaltaista aluetta. Reunamilla on kaupunkipuistoa ja virkistysaluetta. Asemakaavassa on rakentamista jonkin verran vähemmän kuin yleiskaavan mukainen aluerajaus mahdollistaisi. Kaavamuutos on MRL 54 ja 42 §:n edellyttämällä tavalla yleiskaavan mukainen. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan kaava-alueella 23.12.2004.

Valituksissa on vedottu myös Uudenmaan maakuntakaavan sisältöön. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 14.12.2004 maakuntakaavan, joka on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vahvistuessaan maakuntakaava on MRL 32 §:n mukaisesti ohjeena muutettaessa Helsingin yleiskaava 2002:ta. Maakuntakaavassa kysymyksessä oleva alue on taajamatoimintojen aluetta, jolla on viheryhteystarve.

Virkistys- ja viheralueet sekä kaavan vaikutukset terveyteen,
turvallisuuteen ja sosiaalisiin oloihin

On selvää, että rakentaminen vähentää virkistysalueen määrää kaava-alueella. Jäljelle jää kuitenkin runsaasti lähivirkistysaluetta, myös metsää, yhteensä noin puolet kaava-alueen pinta-alasta (16,6 ha). Seudullinen viheryhteys länteen kulkee kaava-alueen pohjoisosassa. Lisäksi kaava-alueeseen liittyy samanaikaisesti kaavoitettu Myllypuron liikuntapuiston alue, jonka on Helsingin suurimpia liikuntapuistoja (valtuusto 15.2.2006, kaava nro 11420,). Myllypuron länsireunan ja Viikin laajat metsäalueet ovat kävelymatkan päässä. Myllypuron kerrostaloalueen pohjoisosasta katsoen länsireunan metsä on jopa lähempänä kuin nyt kysymyksessä oleva metsä.

Edelleen Myllypuron kerrostaloalueen sisällä on suurehkoja metsäisiä puistoja ja pihoja. Korvaavaa virkistysaluetta syntyy lisäksi puretulta Alakiventien asuntoalueelta, joka kunnostetaan ja muutetaan laajaksi puistoalueeksi.

Uudenmaan ympäristökeskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossaan 5.10.2005 todennut, että kaavamuutos mm. turvaa virkistysyhteyksien jatkuvuuden.

Suuri osa olemassa olevista kulkureiteistä säilyy joko lähes nykyisillä paikoillaan tai ohjataan uuden pientaloalueen läpi viherkäytävää pitkin. Kulkureittien osalta alue on nykyisten asukkaiden käytössä, kuten tähänkin saakka. Alueelle jäävän metsäalueen vaikeakulkuisuutta koskevan väitteen osalta voidaan todeta, että maasto on koko alueella melko samantyyppistä. Rakentamisen alle ja toisaalta sen ulkopuolelle jää sekä vaikeakulkuisia että helppokulkuisia maaston kohtia. Muun muassa suurkortteli 45565 on lähes kokonaan alue, jossa liikkuminen on erittäin hankalaa, eikä siellä juuri koskaan nykyisin kuljeta. Ratasmyllyntien itäpuolella hienoimmat kallioalueet on säilytetty virkistysalueina.

Kaavaehdotuksen vaikutusarvioinnit ihmisen terveyteen, turvallisuuteen, virkistykseen ja sosiaalisiin oloihin on selostettu mm. kaavapäätöksen esityslistatekstillä sekä kaavaselostuksessa.

Vaikka metsällä yleisesti ottaen on ilmanlaadun kokemisen kannalta myönteisiä vaikutuksia, metsäalueen rakentamisella ei ole arvioitu olevan sellaisia todennäköisiä terveysvaikutuksia, joita olisi tullut ryhtyä laajemmin selvittämään.

Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on vähentää päästöjä koko kaupungin alueella sijoitettaessa uusia asuntoalueita jo olevien palvelujen viereen ja julkisten liikenneyhteyksien ulottuville. Myllypuron pientaloalue on hyvä esimerkki kestävään kehitykseen ja ilmanlaadun parantamiseen tähtäävästä suunnittelusta. Noin 500 perheen ei tarvitse muuttaa pitkien etäisyyksien päähän kehyskuntiin halutessaan asua pientalossa. Tämän lisäksi uudet asukkaat eivät välttämättä tarvitse omaa autoa hyvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi.

Sekä kevyenliikenteen reitit, ulkoilureitit virkistysalueilla että kadut ja määräykset rakennusten osalta mahdollistavat liikuntaesteettömän ympäristön.

Myllypuron taitelijakorttelin ja alueen muiden asukkaiden työntekoon ja asuinympäristöön kaavan ei voida katsoa vaikuttavan kohtuuttomalla tavalla.

Kaavamuutos luo MRL 54 §:n mukaisesti edellytykset terveelliselle, turvalliselle, viihtyisälle ja sosiaalisesti toimivalle elinympäristölle sekä täyttää lainkohdan vaatimuksen kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevista riittävistä virkistysalueista. Kaavamuutos ottaa huomioon eri väestöryhmät, kuten lapset, vanhukset, vammaiset.

Rakennettu ympäristö sekä kulttuuri- ja luonnonarvot

Kaavaratkaisu edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista. Rakentamisen osalta vaalitaan perinteistä rakentamiskulttuuria kehittämällä vanhoihin puukaupunkiperinteisiimme pohjautuvaa rakentamistapaa.

Kulttuurin kannalta merkittävät maalinnoituslaitteet on kaavassa otettu huomioon. Kaava-alueella jää rakentamisen ulkopuolelle merkittävät sosiaalisen toiminnallisuuden paikat, kuten laakea kallioalue pulkkamäkineen, luonnonmuodostumat, kuten hiidenkirnut, ja merkittäviksi maisemallisiksi elementeiksi arvioidut jyrkät kallioharjanteet tai painanteet. Korttelialueilla sijaitsevat siirtolohkareet on kaavassa suojeltu. Virkistysalueiden luonnonmukaisuuden säilyttämisestä annetaan kaavassa erillisiä ohjeita. Kasvillisuudesta ja kallioiden säilyttämisestä annettavat kaavamääräykset ulottuvat jopa tonttien piha-alueille, kasvillisuuden ja luonnonmuotojen sopeuttamiseksi ympäröivien metsäalueiden kasvillisuuteen ja pinnanmuotoihin.

Valituksissa on viitattu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen edustajan mielipiteeseen kaavaluonnoksesta koskien kaava-alueen eteläpuolista lehtokorpea. Kasvillisuudeltaan alueen arvokkain osa jää rakentamisen ulkopuolelle ja on Myllypuron liikuntapuiston kaavamuutoksessa merkitty lähivirkistysalueeksi, joka on säilytettävä luonnonmukaisena. Kaavaluonnoksen laatimisen jälkeen lehtokorven luonnonmukaisuuden turvaamiseksi on laadittu selvitys alueen vesiolosuhteista yhteistyössä Helsingin ympäristökeskuksen kanssa. Selvitysten pohjalta on valmistunut kaavaselostuksen liitteenä oleva suunnitelma ”Myllypuron purouoman ja luontoalueen yleissuunnitelma”, joka on pohjana yksityiskohtaisille kaavamääräyksille, joilla lehtokorven vesiolosuhteet turvataan ja edistetään siten luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Asemakaavaehdotuksesta tulleessa ympäristölautakunnan lausunnossa 4.10.2005 ei ole puututtu rakentamisen alle jäävään osaan aluetta, vaan on todettu ympäristölautakunnan edellyttävän, että Matokallion ja ehdotettujen kortteleiden välinen alue säilytetään luonnontilaiseksi jätettävänä virkistysalueena. Tämä on pohjana alueen toteutussuunnittelussa.

Valituksissa on lisäksi viitattu edellä mainitun luontosuunnitelman valmistumiseen 8 vuotta kaavasuunnittelun aloittamisen jälkeen. Luontosuunnitelmassa on ollut lähtökohtana rakentamisen määrä ja korttelien tuleva rakenne. Mm. pintavesien ohjauksen vuoksi luontosuunnitelmaa ei ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä, ennen kuin koko alueen korttelirakenne luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja jatkosuunnittelun pohjalta on ollut selvillä.

Myös muutoin kaava-alueella turvataan luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus. Virkistys- ja luontoalueiden laadun ja säilyttämisen osalta on kaavassa sekä suojelumääräyksiä että runsaasti suojeluluonteisia määräyksiä. Nämä suojeluluonteiset määräykset ulottuvat jopa korttelialueiden sisään, piha-alueille. Kaavassa on yksityiskohtaisia määräyksiä metsien luonnonmukaisesta hoidosta. Luonnonsuojelulain 47 §:n nojalla suojellun kasvin, sääskenvalkun, elinympäristö on suojeltu kaavassa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on kartoittanut vuonna 2003 koko kaupungin alueelta tärkeimmät lepakkoalueet (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2004: Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003) ja jakaneet ne kolmeen luokkaan: arvokkaat (I luokka), tärkeät (II luokka) ja paikallisesti arvokkaat (III luokka). Nyt kaavoitettu alue ei kuulu mainittuihin alueisiin. Valituksessa ei ole myöskään tuotu esille sellaisia uusia seikkoja, joiden nojalla olisi syytä epäillä asemakaavan toteuttamisen hävittävän tai heikentävän luonnonsuojelulain 49 §:n tarkoittamien eläinlajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Viheraluerakenteen kannalta tärkeä Viikkiä ja Myllypuroa yhdistävä Yleiskaava 2002:n mukainen viheryhteys on osoitettu asemakaava-alueen pohjoisosaan, jossa se yhtyy Myllypuron länsireunan nykyistä asuinaluetta halkovaan kapeaan nauhamaiseen viheryhteyteen. Kaava-alueella viheryhteyden leveys on 30–300 metriä ja keskimäärin noin 100 metriä. Valituksissa viitattu viherkäytävän kapein 30 metrin levyinen kohta on vain lyhyt osuus käytävästä. Viherkäytävä mahdollistaa puuston ja muun kasvillisuuden säilymisen alueella samoin kuin sen halki kulkevan seudullisen ulkoilureitin säilymisen ja eliöstön liikkuvuuden. Tätä leveämpi vihervyöhyke eriyttäisi uuden alueen omaksi saarekkeekseen. Uusien asukkaiden yhteystarpeiden ja Myllypuron kehittämisen näkökulmasta alue on oltava osa jo rakennettua Myllypuroa.

Myllyväenpolku noudattelee pääosin nykyisin maastossa olevaa reittiä. Ratasmyllyntien alikulkutunnelin tarpeellisuuden osalta viitataan jäljempänä lausuttuun. Kaavamuutos täyttää siten MRL 54 §:n vaatimuksen rakennetun ja luonnonympäristön vaalimisesta.

Rakentamisen ohjauksen tavoitteet

Valituksissa on katsottu, että MRL 12 §:n mukaiset rakentamisen ohjauksen tavoitteet eivät ole toteutuneet kaavamuutoksessa. MRL 12 §:n ohjaustavoitteet koskevat kuitenkin asemakaavan nojalla tapahtuvaa rakentamista, eivät itse asemakaavan laatimista. Tavoitteisiin ei voida siten vedota valitusperusteena.

Kaavamuutos ohjaa kuitenkin hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamiseen. Tämän ohjausvaikutuksen toteutumiseksi kaavassa on runsaasti rakentamisen laatua, kauneusarvoja sekä rakentamisen turvallisuutta edistäviä kaavamääräyksiä ja merkintöjä, jotka johtavat elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin, taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin rakentamisessa.

Kaava-alueen rakentaminen ei ole myöskään kokeilukohde, vaan valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukainen kehittämishanke. Paloturvallisuuden osalta alue on esimerkkikohteena selvitettäessä uusien tiiviiden pientalokaupunkien paloturvallisuuskysymyksiä. Tässä kaavamuutoksessa paloturvallisuusmääräykset on sisällytetty kaavaan ja ne ovat nykyisen lainsäädännön mukaiset. Uusi ympäristöministeriön ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) sekä puualan toimijoiden yhteistyössä tekemä selvitys etsii mahdollisuutta vastaisuudessa tarkentaa rakentamismääräyksiä tiiviissä rakentamisessa ja puurakentamisessa yleisesti lähtökohtana nykyisten normien väljentäminen.

Rakennusten soveltuminen ympäristöön, niiden kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset sekä rakentamisen tekniset mm. paloturvallisuutta koskevat vaatimukset, tutkitaan vielä tarkemmin rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Edellytykset liikenteen järjestämiselle

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxxx on valituksessaan vedonnut mm. kevyenliikenteen reittien tuhoutumiseen. Pyöräily-yhteydet kaava-alueella eivät kuitenkaan katkea uuden alueen rakentamisen myötä. Kaikki nykyiset pyöräily-yhteydet jatkuvat joko nykyisillä paikoillaan tai niitä on hiukan linjattu uudelleen. Muutoinkin kevyen liikenteen järjestelyt ja sujuvien yhteyksien varmistaminen on ollut yksi päätehtävistä uutta kaavaa laadittaessa.

Kevyen liikenteen yhteyksien näkemäalueet ja muu liikennegeometria ovat normaalia liikennesuunnittelua, joka sisältyy asemakaavan laadintaan. Liikennesuunnitelma on esitetty kaavakartalla väylien tilavarauksina. Yksityiskohtainen suunnittelu tehdään toteutusvaiheessa MRL 85 § ja MRA 41§:n mukaisen katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Katusuunnitelma pohjautuu kaavan tilavarauksiin ja siinä otetaan huomioon toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset sekä esitetään liikennejärjestelyperiaatteet. Asemakaava mahdollistaa turvallisen ja toimivan kevyen liikenteen näkemäalueineen.

Jalankulku- ja pyöräilyreitit on suunniteltu erillisinä reitteinä metsäalueella tai istutuskaistalla kadusta erotettuina. Ratasmyllyntien varressa pyöräily on osittain ohjattu uuden asuntoalueen tonttikaduille. Tätä pidetään mahdollisena, koska katujen liikennemäärä tulee olemaan vähäinen.

Ratasmyllyntien eteläpäässä, kaava-alueen ulkopuolella pyörätie voidaan rakentaa Ratasmyllyntien itäpuolella kulkevan asuntokadun päästä Varikkotielle. Tähän on esitetty alustava määrärahavaraus liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa vuosille 2006–2011. Toteutusaikataulu tullaan sovittamaan yhteen tämän asuntoalueen ja liikuntapuistoon tulevien hankkeiden kanssa. Näin ollen pyörätieverkosto jatkuu myös tämän kaava-alueen ulkopuolella.

Kauppamyllyntien ja Ratasmyllyntien, mutta myös Kauppamyllyntien ja Viilarintien liittymään on suunniteltu kiertoliittymät. Tämän seurauksena näkemät Kauppamyllyntien ylittävällä suojatiellä paranevat, kun suojatie siirtyy idemmäksi. Näkemäolosuhteet suunnitellaan vielä tarkemmin katusuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Maalinnoitteiden suunnasta tuleva ns. Purupolku jatkuu Myllyväenaukiolle ja edelleen Myllyväenaukion läpi valittajan ehdottamalla tavalla sekä edelleen Myllyväenkadun yli ulkoilutienä palvellen lähinnä paikallisia virkistystarpeita.

Myllytaipaleen (nykyinen Samoilijanpolku) ja Myllyväenpolun sekä Thunberginraitin (liikuntapuistoa koskevassa kaavassa) näkemät voidaan ottaa parhaiten huomioon raittien risteysalueen lähimetsän hoidon MRL 90 §:n mukaisessa suunnittelussa. Asemakaava ei aseta tälle rajoitteita.

Asutus on kaavaa laadittaessa tuotu lähelle Myllytaivalta asukkailta jo kaavoitustyön alkuvaiheen keskustelutilaisuuksissa tulleiden mielipiteiden pohjalta. Monet asukkaat ovat kokeneet tämän Myllypuroa ja Itäkeskusta yhdistävän tärkeän kevyenliikenteen reitin nykyisellään turvattomaksi liikkua.

Julkisiin liikenneyhteyksien tukeutuvien uusien asuinalueiden sijoittelua ja rakentamistapaa koskevat kysymykset on ratkaistu Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, jossa kysymyksessä oleva kaava alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi.

Roihupellon metroaseman rakentamiseen tai bussi-jokerin muuttamiseen raidejokeriksi ei asuntoalueen toteuttamisella ole olennaista vaikutusta. Roihupellon metroaseman toteuttaminen edellyttää merkittävää maankäytön lisääntymistä suunnitellun aseman läheisyydessä. Raidejokerin rakentaminen lisäksi edellyttää, että matkustajamäärät bussijokerissa kasvavat niin paljon, että bussilinjan kapasiteetti todetaan riittämättömäksi.

Alueen halki kulkevan metron liityntäliikenteen bussin pysäkkejä varten on varattu tilaa Ratasmyllyntiellä.

Valituksissa on lisäksi esitetty, että alikulkutunneli on tarpeeton ja se tulisi korvata liikennevaloilla. Ratasmyllyntien alikulkutunneli on tarpeellinen. Reitti on tärkeä seudullinen ulkoilureitti, jolla talvisin on myös latu. Alikulku lisää virkistysreitin käyttäjien turvallisuutta ja on siten perusteltu. Alikuku on tarkoituksenmukainen ottaen huomioon myös Ratasmyllyntien ja sen jatkeena olevan Myllypadontien muut risteysjärjestelyt. Lisäksi alikulkusillan betonirakenteet eivät valituksissa väitetyllä tavalla tule Myllypadontie 5 rakennusten ikkunoiden alle tai ulko-ovien eteen.

Kaava ei kuitenkaan edellytä alikulkutunnelin rakentamista eikä estä liikennevalojen asentamista. Kaava vain mahdollistaa alikulkutunnelin rakentamisen, minkä vuoksi kaavaan on merkitty sille tilavaraus. Alueen liikennejärjestelyperiaatteet esitetään tarkemmin katusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Kaavamuutos täyttää edellä todetun mukaisesti MRL 54 §:n vaatimuksen edellytysten luomisesta liikenteen järjestämiselle.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Uusi alue tukeutuu Myllypuron kävelyetäisyydellä sijaitseviin nykyisiin palveluihin. Tällaisia palveluja ovat mm. päiväkodit ja koulut. Rakentamisalueen keskipisteestä noin 600 metrin etäisyydellä on kolme päiväkotia, kaksi ala- ja yläastetta, lukio sekä korkeatasoinen, rakennettu leikkipuisto. Liikuntapuiston kentät, sekä nykyiset ja tulevat suorituspaikat, kuten jäähalli, salibandykeskus, jalkapallo- ja luisteluhalli ovat niin ikään kävelyetäisyydellä.

Uusi pientaloalue edistää yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Se ei heikennä Myllypuron ja Puotinharjun kerrostaloalueita. Jäljelle jää runsaasti virkistysalueita. Kuten edellä on todettu, uusi pientaloalue tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja joukkoliikenteeseen, ja on siten kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakentamista. Se tukee näiltä osin palvelujen pysyvyyttä Myllypurossa. Tällä tarkoitetaan ensi sijassa kunnallisia lähipalveluita, kuten kouluja ja päiväkoteja, mutta myös kaupallisia palveluja. Näiden palvelujen pysyvyydellä on merkitystä myös nykyisille asukkaille. Hyvän rakentamisen osalta kaavassa on runsaasti rakentamisen laatua koskevia kaavamääräyksiä. Tämän lisäksi kohde on rakentamisen kehittämishanke ja siltä osin pilottikohteena valtioneuvoston hyväksymässä puurakentamisen edistämisohjelmassa 2004–2010.

Kaavamuutoksella luodaan MRL 54 §:n mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja palvelujen alueelliselle saatavuudelle.

Sisältövaatimusten toteutuminen

Kaavamuutos täyttää edellä esitetyn perusteella MRL 54 §:n sisältövaatimukset. Kaavalla ei aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Vuorovaikutus ja tiedottaminen

Asiassa järjestetty osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely ilmenee kaavaselostuksesta. Kaavamuutosta valmisteltaessa on tehty Myllypuron asukkaiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Asemakaavatyö on edennyt rinnan Yleiskaavan 2002 laadinnan kanssa, johon on myös liittynyt runsas vuorovaikutus asukaspajoineen. Asemakaavatyöhön liittyen on järjestetty keskustelutilaisuuksia vuodesta 1998 lähtien eri suunnitteluvaiheissa.

Suunnittelusta ja keskustelutilaisuuksista on tiedotettu lehti-ilmoituksilla, kirjeitse alueen naapureille, Myllypuron lähiöasemalla ja alueen ilmoitustauluilla sekä kaupungin nettisivuilla. Kaavoittaja on lisäksi ollut kutsuttuna useissa lähiprojektin järjestämissä sekä alueen yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa esittelemässä ja keskustelemassa kulloisestakin suunnitteluvaiheesta.

Joka kotiin jaettavassa Helsingin kaavoituskatsauksessa on Etelä-Myllypuron suunnittelu ollut esillä vuodesta 1999 lähtien kaavoittajan yhteystietojen ohella.

Valittajat ovat viitanneet yleisötilaisuuksien puheenvuoroihin ja yli 3000 nimeä käsittävään, pääosin Myllypuron kerrostaloalueelta kerättyyn kansalaisadressiin.

Keskustelutilaisuuksien puheenvuorot ovat olleet valtaosin uuden pientaloalueen rakentamiselle myönteisiä. Alue on nähty kohentavana tekijänä Myllypuron imagolle ja palveluiden pysymisen turvaamisen kannalta tärkeänä hankkeena. Esimerkiksi alueen suunnittelun pohjaksi järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen suunnitelman esittelytilaisuudessa keväällä 2004 ei esitetty alueen rakentamista vastustavia kommentteja lainkaan. Voittanutta ehdotusta on pidetty yleisesti hyvänä mm. tiiviin rakenteen huomioon ottaen erityisen suurten ja luonnonmukaisten pihojensa ansiosta.

Asiassa on keskustelutilaisuuksien kanssa samanaikaisesti päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (18.2.2004), josta on pyydetty osallisilta kirjallisia mielipiteitä. Esitetyissä mielipiteissä ei vastustettu alueen rakentamista. Yhdessä mielipiteessä on katsottu rakentamisen tulevan liian lähelle Samoilijanpolkua.

Uudelta alueelta on kysytty jo runsaasti asuntoja. Kaupunkisuunnitteluvirastoon tulee jatkuvasti kyselyjä rakentamisaikatauluista. Osa soittajista on myllypurolaisia, jotka haluavat muuttaa uudelle alueelle pientaloon. Tämä ei tue valittajien esittämää väitettä siitä, ettei uusi asuntoalue olisi houkutteleva pientalokohde.

Kaavan laadinnassa on otettu huomioon osallisten esittämiä mielipiteitä. Rakentamisalueen rajaus pohjoisessa on määräytynyt paljolti asukasvuoropuhelun pohjalta. Rakentamisalueesta on rajattu jo suunnittelun alkuvaiheessa pois koillispuolella sijaitseva laaja kallioalue, jolla sijaitsee mm. asukkaiden arvostama pulkkamäki. Rakennusten ulottaminen Myllytaipaleen laitaan on esimerkki keskusteluista, joissa asukkaat totesivat Itäkeskukseen johtavan reitin pelottavaksi kulkea. Kevään 2005 aikana Myllypuron taiteilijayhteisön edustajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta on kevyen liikenteen reitin linjausta muutettu hieman etelämmäs ja taiteilijayhteisön ja uuden asuinalueen väliin jäävä metsä merkitty kaavaehdotukseen luonnonmukaisena, monikerroksisena metsänä säilytettäväksi lähivirkistysalueeksi.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on ollut kattavaa ja mahdollistanut laajat osallistumismahdollisuudet. Osallisilla on kaavoitusmenettelyssä ollut MRL 62 §:ssä tarkoitetulla tavalla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä. Suunnittelu on perustunut eri tavoitteiden ja lähtökohtien yhteensovittamiseen ja sisältänyt vaikutusten arviointia eri näkökulmista kaikissa suunnitteluvaiheissa.

Valituksissa viitattua adressia on aloitettu keräämään marraskuussa 2004 kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa eli 7 vuotta suunnittelun aloittamisen jälkeen. Adressin allekirjoittajia on erään kaavaehdotuksesta tehdyn muistutuksen mukaan ollut kaiken kaikkiaan 3076. Näistä on toimitettu kaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyyn mennessä noin 1300 nimeä. Muistutusten ohella toimitettuja nimiä on ollut 1765 kappaletta. Erityisesti jälkimmäisestä adressista on katsottu myös allekirjoittajien asuinpaikkatietoja. Näistä 429 on ilmoittanut asuvansa Myllypurossa. Muut allekirjoittajat ovat lähikaupunginosista ja muualta Helsingistä. Muista kunnista on 35 allekirjoittajaa ja 235 ei ole ilmoittanut asuinpaikkaansa. Muutoksenhakijoiden väite siitä, että suurin osa adressin nimistä olisi kerätty Myllypuron kerrostaloalueelta, ei voine pitää paikkaansa. Myllypurossa asuu noin 9500 asukasta.

Valittajat ovat lisäksi maininneet kaavahankkeen herättäneen vastustusta monissa yhdistyksissä. Rakentamista vastustavan mielipiteen ovat esittäneet Myllypuron taiteilijakylän asukasyhdistys ja Helsingin Ateljeetalosäätiö. Esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, jonka muistutukseen valituksissa viitataan, pitää luonnoksesta antamassaan mielipiteessä pientaloalueen sijaintia hyvänä, joskin liian laajana. Myllypuron Omakotiyhdistys ry sekä Lions Club Helsinki Myllypuro ovat kirjallisesti ilmoittaneet kannattavansa kaavahanketta.

Kaavasta ei ole poistettu omakotialueen lähelle ulottuvia pientaloja omakotiasukkaan vaatimuksesta, kuten valituksissa on väitetty. Alkuperäisestä osayleiskaava-alueen rajauksesta on poistettu nykyiset omakotitontit, koska niiden sisällyttäminen kaava-alueeseen on herättänyt väärinkäsityksiä määräysten muuttumisesta olemassa olevilla, jo rakennetuilla tonteilla.

Menettelyn julkisuus

Valittajat ovat katsoneet, että kaavapäätös tulee kumota julkisuuslain 20 §:n perusteella ja viitanneet kaavaehdotuksen nähtävillä oloon sekä siitä tiedottamiseen.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 5.8. - 5.9.2005.

Kaavaehdotus on ollut Helsingin kaupungin vakiintuneen käytännön mukaisesti esillä kaupunkisuunnitteluviraston ala-aulassa ja siitä on tiedotettu lehti-ilmoituksella ja internetissä. Kaavaselostus on ollut normaalin käytännön mukaisesti saatavilla kaupunkisuunnitteluviraston kaavaesittelystä, samasta kerroksesta kuin missä kaava on ollut nähtävillä. Kaikki valmisteluaineisto on ollut nähtävissä kaavoittajalla pyydettäessä. Kaavoittajan yhteystiedot ovat olleet saatavilla mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, internetissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla sekä vuosittain ilmestyvässä joka kotiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa.

Helsingin kaupunki on siten huolehtinut riittävässä määrin siitä, että keskeiset asiakirjat ovat helposti osallisten käytettävissä ja tiedottanut kaavoituksesta siten, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavoituksesta on tiedotettu kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla ja osallisille on varattu tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Kaavaa valmisteltaessa on oltu vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Vuorovaikutus on järjestetty MRL 62-65 §:n edellyttämällä tavalla.

Perustuslain mukaisuus

Muutoksenhakijoiden valituksessa on viitattu perustuslain säännöksiin jokaisen oikeudesta elinympäristöön ja mahdollisuudesta vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Maankäyttö- ja rakennuslaki tähtää osaltaan perustuslain yhdenvertaisuutta ja ympäristövastuuta edellyttävien kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion periaatteiden toteutumiseen. MRL:n noudattaminen kaavoituksessa turvaa myös perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen. Kaavamuutos ei loukkaa perustuslain mukaisia oikeuksia.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain asettamat menettely- ja sisältövaatimukset.

Päätös ei ole siten syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi näin ollen pyytää valitusten hylkäämistä aiheettomina ja perusteettomina.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen

Kaj toteaa, että Myllypuron puinen kaupunkikylä on itäisen Helsingin asuntotuotannon kannalta erittäin tärkeä rakentamiskohde. Tämän vuoksi valitus tulisi MRL 188 §:n mukaisesti käsitellä kiireellisesti.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotukseen ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumaan perustuvan lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaava-asiassa

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA VARTIOKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 45056 JA 45069 YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11420)

Khs 2005-1475

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.2.2006 (asia nro 14) 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotinharju) kortteleiden nro 45056 ja 45069 sekä virkistys‑, urheilu-, erityis- ja katualueiden (muodostuvat uudet korttelit nro 45560, 45561 ja 45562) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.6.2005 päivätyn ja 10.11.2005 muutetun piirustuksen nro 11420 mukaisena.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx ja tuntemattomaksi jäänyt muutoksenhakija ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (3.4.2006) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut lausuu (4.5.2006) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona seuraavaa.

Lausunto valitusten johdosta

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi pyytää Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx valituksen hylkäämistä jäljempänä esitettävin perustein.

Hallinto-oikeudelta tulisi lisäksi pyytää tuntemattomaksi jääneen muutoksenhakijan valituksen jättämistä tutkimatta. Asiassa ei voida tutkia muutoksenhakijan valitusta ja tämän valitusoikeutta, koska valituksen tekijän nimestä ei ole tietoa. Hallinto-oikeudelta tulisi vaihtoehtoisesti pyytää valituksen hylkäämistä jäljempänä esitettävin perustein.

Asemakaavan sisällöstä

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Myllypuron nykyisestä liikuntapuistosta monipuolinen liikunta- ja virkistyspalvelujen alue, joka toimii liikuntapalvelujen lisäksi korkeatasoisena oleskelupuistona ja kohtaamispaikkana. Alueelle on suunniteltu tontit luisteluhallia ja jalkapallohallia varten. Nykyisiä pallokenttiä ajanmukaistetaan ja niiden sijaintia tarkistetaan. Kenttäalueiden lisäksi alueelta varataan tilaa yleisurheilun suorituspaikkoja varten sekä vapaata nurmikenttää peleihin, leikkeihin ja ulkoiluun.

Alueen eteläreunalla virtaava Mustapuro kunnostetaan näyttäväksi vesiaiheeksi. Puiston eteläosassa sijaitsevien Itäkeskuksen peruskoulun, päiväkodin ja leikkipuiston osalta kaavaa ajanmukaistetaan. Kulkuyhteyksiä tarkistetaan ja parannetaan.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx valitus

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx on vaatinut valtuuston päätöksen kumoamista ja todennut, että Myllypuron liikuntapuiston rakentaminen ei täytä alueiden käytön suunnittelun tavoitteita. Aiturinraitti jalkapallohallin (tontti 45560) ja metroradan välissä on pimeä ja kapea ränni puutteellisilla näkemäalueilla.

Oikeuspalvelut toteaa, että valituksessa viitattu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 §:n säännös on alueiden käytön suunnittelua yleisesti ohjaava tavoitesäännös. Asemakaavan lainmukaisuuden arviointi tapahtuu MRL 54 §:n sisältövaatimusten perusteella. Tavoitesäännös ei voi toimia muutoksenhaun perusteena (HE 101/1998 s. 40). Asemakaavan muutos täyttää kuitenkin MRL 5 §:n mukaiset alueiden käytön

suunnittelun tavoitteet, vuorovaikutteisen suunnittelun ja riittävän vaikutusten arvioinnin.

Aiturinraitti kulkee nykyisen Areena-center ‑nimisen salibandyhallin itäpuolitse varsin kapeassa tilassa. Tämä Aiturinraitin osuus on kuitenkin kaava-alueen ulkopuolella.

Helsingin kaupunki ja Uudenmaan tiepiiri ovat laatineet vuonna 2004 Myllypuron ja Kontulan eritasoliittymien tilavaraussuunnitelman, jossa on esitetty alikulun siirtoa noin 60 metriä etelään, jolloin nykyiset näkemäolosuhteet paranevat. Uudelle alikululle tehdään tilavaraus Kehä I:n itäpuolisen alueen kaavoituksen yhteydessä.

Kaava-alueella Aiturinraitti kulkee verraten väljässä ympäristössä ja sivuaa jalkapallohallin rakennusalaa suoralla osuudellaan vain hallin kulmassa. Näkemä-alueet ovat turvalliset.

Kaavamuutoksella luodaan MRL 54 §:n mukaisesti edellytykset liikenteen järjestämiselle.

Tuntemattoman muutoksenhakijan valitus

Tuntematon muutoksenhakija on vaatinut, että kaavapäätös kumotaan ja palautetaan uudestaan käsiteltäväksi. Kaavapäätös on vastoin MRL 54 §:n 2 momentin kaavan laadintaa koskevia määräyksiä. Lainkohdan vaatimukset terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä ympäristöstä eivät täyty, eikä kaavassa ole luotu edellytyksiä liikenteen turvalliselle

järjestämiselle. Lisäksi ympäristöä tuhotaan tavalla, joka vaarantaa siihen liittyvät arvot.

Valitus kohdistuu kortteliin 45562 ja sen välittömään ympäristöön. Valituksessa on todettu, ettei pikaluisteluhallia varten kaavassa osoitettu autopaikkamäärä (1 autopaikka/160 k-m²) ole riittävä, koska halliin on suunniteltu jopa 5000 katsojan tapahtumia. Lisäksi läheisessä Myllypuron harjoitusjäähallissa on jo nykyisellään pysäköintiongelma ottelujen ja turnausten aikana. Pysäköinnistä teiden varsille aiheutuu vaaratilanteita alueelle tuleville lapsille ja nuorille.

Valituksen mukaan pikaluisteluhallin alta joudutaan kaatamaan paljon puita ja louhimaan runsaasti kalliota. Alueen länsipuolella on teollisuusalueita, joista tulevia haittoja (mm. saaste ja melu) vastaan metsä ja kallio ovat olleet erittäin hyvä suoja. Nyt se suurimmalta osalta häviää.

Oikeuspalvelut toteaa, että asemakaavan muutos on laadittu siten, että se täyttää MRL 54 §:n sisältövaatimukset terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä, liikenteen järjestämisestä ja palvelujen alueellisesta saatavuudesta. Kaavalla ei aiheuteta eri väestöryhmien eikä kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Luonnon ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja ei hävitetä. On selvää, että rakentamisen alta joudutan kaatamaan puustoa ja louhimaan kalliota, mutta muutoksenhakijan tarkoittaman korttelin 45562 ympäristössä mm. Matokallion pohjoispuolinen, kasvillisuudeltaan arvokas lehtokorpialue on kaavassa merkitty luonnonmukaisena hoidettavaksi alueen osaksi, jonka vesitalouden turvaamiseksi on tehty selvitys ja suunnitelma ”Myllypuron purouoman ja luontoalueen yleissuunnitelma 15.3.2005”. Arvokas luontokohde ei ulotu luisteluhallin rakennusalalle.

Luisteluhalli rakennetaan osaksi kallioseinämää. Sen kattopinnan ylin korkeusasema jää Matokallion korkeimman kohdan alapuolelle ja merkittävällä osalla kallioaluetta on asemakaavassa louhimisen kieltävä merkintä (sk), joten muutoksenhakijan tarkoittaman suojausvaikutuksen kannalta kaavasta ei aiheudu olennaisia muutoksia.

Liikenteen osalta oikeuspalvelut toteaa, että viereisen asemakaavan jäähallien tonteilla on niiden normaalikäyttöä varten riittävät pysäköintialueet. Myös valituksen kohteena olevassa kaavamuutoksessa autopaikat ovat riittävät normaalikäyttöä varten. Kaavan määräys autopaikoista on määritelty vähimmäisvaatimuksena. Autopaikkojen vähimmäisvaatimusta ei ole perusteltua mitoittaa suurten yleisötilaisuuksien aiheuttamien poikkeustilanteiden osalta. Poikkeustilanteissa on tarkoitus, että pysäköinti toteutetaan liikuntapuiston sorapintaisilla kenttäalueilla. Tämä on normaali käytäntö suurten turnausten yhteydessä jo nykyisin. Kaava mahdollistaa myös autopaikkojen rakentamisen minimivaatimusta enemmän, koska tätä varten on osoitettu maanalainen tilavaraus (mau) Matokallion alle.

Alueella on myös erinomaiset julkiset liikenneyhteydet. Tämä on ollut myös mitoittava tekijä minimiautopaikkanormia määriteltäessä. Bussipysäkki on Ratasmyllyntiellä luisteluhallin kohdalla ja Itäkeskuksen metroasemalta on 500 metrin kävelymatka.

Oikeuspalvelut viittaa valitusten johdosta lisäksi valtuuston päätöksessä, kaavaselostuksessa sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksissä kaupunginhallitukselle 2.6.2005 ja 10.11.2005 lausuttuun.

Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämään riittävään vaikutusten arviointiin sekä täyttää laissa asetetut kaavan menettely- ja sisältövaatimukset.

Päätös ei ole siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisujen mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi näin ollen pyytää Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx valituksen hylkäämistä perusteettomana ja tuntemattoman muutoksenhakijan valituksen jättämistä tutkimatta tai vaihtoehtoisesti sen hylkäämistä perusteettomana.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä Myllypuron liikuntapuiston asemakaava-asiassa

VIIKKI-SOPIMUKSEN MUKAISTEN ALUEIDEN VASTAANOTTAMINEN VALTIOLTA (SOPIMUKSEN MUKAINEN ALUE A)

Khs 2006-879

Kiinteistölautakunta toteaa (21.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Valtion ja kaupungin välillä esitetään tehtäväksi luovutuskirja, jolla kaupungin ja valtion kesken 3.6.1993 allekirjoitettu ns. Viikki-sopimus saadaan päätökseen noin 159 hehtaarin suuruisen alueen A osalta. Sopimuksen mukaan valtio saa kaupungille luovuttamaltaan alueelta (alue A) opiskelija- tms. asumiseen käytettävää rakennusoikeutta noin 20 000 k-m² ja vapaarahoitteiseen tuotantoon käytettäväksi noin 80 000 k-m² sekä em. asuntotontteja palvelevat pysäköintialueet. Sopimuksen mukaan alue B jäi kokonaan valtiolle ja alueelta C kaupunki luovuttaa alueita tiedepuistoa ja yliopistoa varten.

Sopimuksen loppuun saattamiseksi valtio luovuttaisi kaupungille tontteja ja yleisiä alueita käsittäviä maa-alueita vielä noin 30,5 ha. Alueelta kaupunki saisi asuntorakennusoikeutta 10 490 k-m². Koko sopimusalueelta A kaupunki sai asuntorakennusoikeutta yhteensä 112 974 k-m² ja valtio kokonaisina tontteina 100 721 k-m². Luovutuksista tiedepuistoa ja yliopistoa varten tehdään myöhemmin erilliset luovutuskirjat.

Samalla on sovittu kaupungin omistukseen siirtyneiden entisten yleisten teiden luovutushinnoittelusta tulevien luovutusten varalta. Teiden pinta-ala on noin 8 900 m² ja entisille tiealueille tuleva rakennusoikeus noin 13 300 k-m². Niiden arvo on siten noin 3,77 milj. euroa.

Sopimuksen toteutuminen

Sopimuksen mukaiselle alueelle A laaditut asemakaavat ovat lainvoimaisia.

Viikki-sopimuksen mukaan valtio saa alueelta A opiskelija- tms. asumiseen käytettävää rakennusoikeutta noin 20 000 k-m² ja vapaarahoitteiseen tuotantoon käytettäväksi noin 80 000 k-m² sekä lisäksi em. asuntotontteja palvelevat pysäköintialueet.

Tähän mennessä valtio on saanut Latokartano I:n, Myllypuron länsireunan, Ekoalueen, Latokartano III:n ja Lähipalvelukeskuksen asemakaava-alueilta asuntorakennusoikeutta yhteensä noin 59 550 k-m² ja opiskelija-asuntorakennusoikeutta noin 17 421 k-m².

Valtio saa vielä Latokartano V asemakaava-alueen nro 11150.

Latokartano V:n alueelta valtio pidättää sopimuksen mukaan tontteja, joilla on asuntorakennusoikeutta 20 400 k-m².

Valtion saama rakennusoikeus yhteensä

Sopimuksen mukaan valtion siis piti saada rakennusoikeutta yhteensä noin 100 000 k-m². Latokartano V:n asemakaava-alue mukaan lukien valtio saa rakennusoikeutta kokonaisina tontteina yhteensä 100 721

k-m², joten sopimus on tältä osin toteutunut.

Sopimus on toteutunut rakennusoikeuksien osalta ja kauppahinta on maksettu

Kaupunki on maksanut Latokartano I:n, Myllypuron länsireunan ja Ekoalueen kauppahinnat alueiden kaupungille siirtymisen yhteydessä. Loppualueiden kauppahinnan kaupunki on maksanut korkean (6 %) koron vuoksi etukäteen 16.6.1998.

Kaupungin saama rakennusoikeus

Kaupunki saa kaavoituksen jälkeen asuntotontit, joiden asuntorakennusoikeus on yhteensä 112 974 k-m². Asuntotonttien lisäksi kaupunki on saanut yleisten rakennusten - ja autopaikkatontteja sekä virkistysalueita.

Aiempien asemakaavojen luovutuksia täydentävät alueluovutukset

Ennen Latokartano V asemakaavaa on valtiolta jäänyt luovuttamatta Y-tontinosa, LPA -tontinosa ja viheralueita. Luovutuksia täydennetään siten vielä seuraavasti:

Valtio luovuttaa kaupungille lähipalvelukeskuksen asemakaavan nro 11020 alueelta noin 66 182 m²:n suuruiset alueet,

Latokartano IV:n asemakaavan nro 11010 alueelta noin 166 m²:n suuruisen alueen ja

Viikinrannan virkistysalueen asemakaavan nro 10820 mukaisen noin 175 237 m²:n suuruisen alueen. Kaupungille luovutettavaan Viikinrannan alueeseen ei sisälly tilan RN:o 2:20 noin 2 ha:n suuruista aluetta, koska esisopimus koskee vain tilaa RN:o 1:27.

Latokartano V:n alue

Latokartano V:n asemakaavan nro 11150 alueelta valtio luovuttaa yhteensä noin 22 543 m²:n suuruiset tonttialueet ja noin 40 811 m²:n suuruiset katu-, viher- ja pysäköintialueet. Tonttialueilla on asuntorakennusoikeutta 10 489 k-m² ja yleisten rakennusten rakennusoikeutta 1 300 k-m².

Lisäksi on sovittu, että valtio osallistuu yhteisen kerhotilan kustannuksiin Latokartano V asemakaava-alueella pidättämiensä tonttien osalta.

Luovutukset sopimuksen mukaiselta alueelta C

Sopimuksen mukaan kaupunki luovuttaa alueelta C tontinosia valtiolle tiedepuistoa ja yliopistoa varten. Alueiden luovuttamisesta tehdään eri esitys kaupunginhallitukselle.

Sopimuksen mukainen vielä kaavoittamaton ns. puhdistamon alue

Kaavoittamaton ns. puhdistamon alue sisältyy alueeseen C. Asemakaavaosasto ilmoittaa, että vuonna 2006 on tarkoitus aloittaa Viikinrannan maankäyttösuunnitelman laatiminen. Suunnitelmassa selvitetään mitä mahdollisia maankäyttövaihtoehtoja puhdistamon alueella voi tulla kyseeseen. Viikinrannan alueen tulevasta kaavoituksesta on otettu kaavoittajan lausuma luovutuskirjaluonnokseen.

Entisten yleisten teiden alueet

Sopimusalueella sijaitsee eräitä lakkautetun Vanhankaupungin–Viikin paikallistien alueita, joiden on todettu tietoimituksessa TN:o 2002-855314 / 25.10.2002 kuuluvan tien lakkaamisen aikana vuonna 1982 voimassa olleen lain nojalla kaupungin omistukseen. Ko. alueet kuuluivat tätä ennen valtiolle.

Sopijapuolten välillä on ollut erimielisyyttä siitä tulisiko ko. alueet, siltä osin kuin ne vahvistettujen asemakaavojen mukaan ovat alueita, jotka on tarkoitettu yliopistoa tai tiedepuistoa varten, luovuttaa esisopimuksen kohdan 2. perusteella ilman eri korvausta valtiolle. Tämän luovutuksen yhteydessä on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan ko. alueita yliopistoa tai tiedepuistoa varten valtiolle erikseen luovutettaessa hinnoittelussa otetaan huomioon 50 % ko. alueiden tavanomaisesta yksikköhinnasta.

Tällä hetkellä rakennusoikeuksien käypinä yksikköhintoina alueella voidaan pitää asuntorakennusoikeuden (AK) osalta 400 euroa/k-m², liike- ja toimistorakennusten sekä opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevan rakennusoikeuden (KYOT) osalta 275 euroa/k-m² ja opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavan rakennusoikeuden (YOT-1) osalta 200 euroa/
k-m².

Luovutettavien entisten tiealueiden rakennusoikeus on noin 13 300
k-m² ja pinta-ala on noin 8 900 m². Alueiden arvo em. yksikköhintojen mukaan on noin 3,77 milj. euroa.

Kaj toteaa, että nyt tehtävillä aluevaihdoilla saatetaan loppuun 3.6.1993 valtion ja kaupungin välillä sovitut toimenpiteet Viikin asunto- ja tiedepuistoaluetta, Viikinmäen aluetta ja Viikin pohjoisosan asuinaluetta koskevassa maan omistuksen uudelleen järjestelyssä. Viikki-sopimus perustui Kvston 31.3.1993 tekemään päätökseen tehdä valtion kanssa tarvittavat esisopimukset aluevaihdoista Viikissä. Kvsto oikeutti kiinteistölautakunnan tekemään esisopimuksen perusteella tehtävät erilliset kiinteistöjen luovutukset ja luovutuskirjoihin täsmennyksiä ja vähäisiä tarkistuksia luovutettavien alueiden rajoihin.

Lautakunnalla on siis valtuudet Kvston päätöksen mukaan tehdä Viikki-sopimuksen mukaiset luovutukset. Nyt tehtävä sopimus on tuotu Khn päätettäväksi, koska sopimus sisältää kompromissiehdotuksen osapuolten välillä riidanalaiseksi jääneen alueen luovutushinnasta. Kiistan-alainen alue sijaitsee lakkautettujen Vanhankaupungin–Viikin paikallisteiden alueilla, jotka todettiin 25.10.2002 tietoimituksessa kuuluvan kaupungille lakkaamisajankohdan vuoden 1982 lain oikeudesta entiseen tiealueeseen perusteella. Sitä ennen alueet kuuluivat valtiolle.

Osapuolet ovat olleet eri mieltä siitä kuuluuko näistä alueista luovuttaa valtiolle vastikkeetta ne osat, jotka vahvistettujen asemakaavojen mukaan on tarkoitus luovuttaa yliopistoa ja tiedepuistoa varten. Viikki-sopimuksen kyseinen kohta 2 on tältä osin tulkinnanvarainen. Teiden pinta-ala on n. 8 900 m², niiden tuleva rakennusoikeus on 13 3000 k-m². Niiden arvo on nyt lautakunnan arvion mukaan noin 3,77 milj. euroa. Lautakunta esittää, että valtio maksaisi kaupungille 50 % entisen tiealueen em. tavalla arvioidusta hinnasta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on tiealueen korvaamista koskevassa muistiossa 15.9.2005 päätynyt siihen, että sopimuksen tasapuolisuuden kannalta on kohtuullista, että valtio suorittaisi puolet alueiden arvosta siten laskettuna, että lähtökohdaksi otetaan vastaavaan tarkoitukseen varattujen alueiden sopimuksen mukaiset arvot.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä olevan luovutuskirjaluonnoksen mukaisen luovutuskirjan ja tekemään siihen mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Viikin sopimus
	Liite 2	Luovutuskirja kauppakarttoineen
	Liite 3	Kartta vielä kaavoittamattomasta alueesta C
	Liite 4	Kartta alueista A, B ja C

Ärende bordlagt 15.5.2006

OMREGLERING AV BYGGNADER I ÅGGELBY ÄGDA AV SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR (HSY) OCH AV DISPOSITIONEN AV BYGGNADSMARKEN

15.5.2006 pöydälle pantu asia

SAMKOMMUNEN FÖR HUVUDSTADSREGIONENS SVENSKSPRÅKIGA YRKESSKOLOR (HSY) -KUNTAYHTYMÄN OULUNKYLÄSSÄ OMISTAMIEN RAKENNUSTEN JA NIIDEN MAAPOHJAN KÄYTÖN UUDELLEENJÄRJESTELY

Stn/Khs 2006-492

Tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen (Åggelby); Mickelsvägen 2 och 4

Fastighetsnämnden konstaterar (21.2.2006) följande:

Sammandrag Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor (HSY) äger skolfastigheter på arrendetomter i Helsingfors stads ägo i Åggelby. Fastigheterna togs ur skolbruk sommaren 2005 efter att Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum) hade flyttat sina funktioner till nya lokaler.

Sedan HSY:s utbildningsuppdrag har överförts på nya huvudmän har den enbart verkat som ägare till skolfastigheterna. Det har därför beslutats att samkommunen med Helsingfors (60 %), Esbo (17 %), Vanda (6,5 %), Kyrkslätt (6,5 %), Sibbo (6,5 %) och Grankulla (3,5 %) som medlemmar skall upplösas och dess egendom, främst fastigheterna i fråga, skall realiseras.

En användning av fastigheterna för nya undervisningsändamål har utretts grundligt, men utredningarna har gett vid handen att HSY:s medlemskommuner, inklusive Helsingfors, inte har någon användning av lokalerna för undervisningsändamål och att det heller inte finns några potentiella köpare med tanke på sådana ändamål.

Underhandlingar mellan HSY:s och fastighetskontoret har lett till att det föreslås en sådan lösning att det för tomterna utarbetas en detaljplaneändring, genom vilken tomterna omdisponeras så att de anvisas för byggande av bostäder. Lösningen går ut på att HSY säljer sina byggnader och arrenderätten genom anbudsförfarande och att staden förbinder sig att ändra arrendeavtalet för tomterna när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft så att det också enligt arrendeavtalet blir möjligt att bygga bostäder där. Lösningen innebär att de befintliga byggnaderna, frånsett eventuella skyddsobjekt, skall rivas av den som vinner anbudsförfarandet och att byggandet av bostäder skall genomföras i enlighet med den nya detaljplanen. Fastighetskontoret ordnar anbudsförfarandet för HSY:s räkning.

Det är meningen att den framtida arrendenivån för bostadsändamål skall bestämmas vid anbudsförfarandet. Det begärs då ett anbud på den tilläggsersättning som anbudsgivaren är beredd att utöver arrendet betala per kvadratmeter bostadsvåningsyta för att få genomföra den bostadsbyggrätt som anvisas genom detaljplaneändringen och för att få arrendera tomten för bostadsändamål med ett långfristigt avtal.

Anbudsgivaren skall i samma anbud förbinda sig att underhålla de befintliga byggnaderna genast när anbudsförfarandet har avgjorts, likaså att senare, när det är klart med detaljplaneändringen, riva byggnaderna och uppföra nybyggnader på tomterna.

Det är meningen att HSY och staden sinsemellan skall dela skillnaden mellan det nuvarande arrendet och det nya arrendet från det arrendeavtalen träder i kraft till dess arrendetiden för de nuvarande arrendeavtalen utgår.

Dessutom skall HSY och staden dela tilläggsersättningen enligt det antagna anbudet.

Utgångspunkter Enligt utredningarna har HSY:s medlemskommuner inte någon användning av lokalerna för undervisningsändamål och det finns inte heller några potentiella köpare med tanke på sådana ändamål. Att i utbildningsverkets regi bygga om lokalerna till ett fungerande svenskt skol- och fritidscentrum har också utretts, men ombyggnadsarbetena har inte ansetts vara motiverade med beaktande av byggnadernas skick och de kalkylerade kostnaderna för en ombyggnad.

HSY har fått statsbidrag för uppförande och renovering av byggnaderna och bidragen bör återbetalas om byggnaderna permanent överlåts för annat än undervisningsändamål.

Tomter och byggnader

Tomterna är i Helsingfors stad ägo och de är utarrenderade till HSY med arrendeavtal som utgår med år 2020.

Tomten 28051/18

Tomten 28051/18 är i detaljplanen anvisad som kvartersområde för byggnader för undervisningsändamål (YO‑k). Den har en areal på 4 748 m² och byggrätt (e = 0,6) för 2 849 m² vy. Tomtarrendet har bestämts enligt ett pris på byggrätten där poängtalet för levnadskostnadsindex ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 9 euro/m² vy, vilket i nuvärdet motsvarar priset 145 euro/m² vy. Årsarrendet för tomten är under innevarande kalenderår 18 426,58 euro.

Det finns två byggnader på tomten. Den ena, ett tvåvåningshus från 1930-talet i östra hörnet av tomten, är ett gammalt bostadshus på ca 353 m² vy som har använts såsom förvaltningsbyggnad. Det andra huset är beläget i södra delen av tomten. Det är ett yrkesskolhus i två våningar från 1980-talet och har en våningsyta på 2 052 m².

Då nämnden utarrenderade tomten överlät den samtidigt stadens byggnader och konstruktioner på tomten i samkommunens ägo och konstaterade att priset på dessa ingår i arrendet för tomten.

HSY har låtit Catella Kiinteistökonsultointi Oy upprätta ett värderingsinstrument, enligt vilket fastighetens skuldfria marknadsvärde inklusive byggnader uppgår till 0,84 mn euro, förutsatt att objektet i detaljplanen ändras till kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader och byggnader för ickemiljöstörande industri (KTY). Det anges vidare i värderingsinstrumentet att köparpotentialen är mycket liten och efterfrågan närmast sporadisk med beaktande av fastighetens och byggnadernas karaktär, och att det enligt detta alternativ är skäl att reservera en mycket lång försäljningstid.

Tomten 28061/11

Tomten 28061/11 är i detaljplanen upptagen som kvartersområde för byggnader för undervisningsverksamhet (YO). Den har en areal på 7 022 m² och byggrätt (e = 0,75) för 5 267 m² vy. Tomtarrendet har bestämts enligt ett pris på byggrätten där poängtalet för levnadskostnadsindex ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 5 euro/m² vy, vilket i nuvärdet motsvarar priset 81 euro/m² vy. Så länge byggnaderna har använts för undervisningsändamål har 60 % av arrendet för tomten tagits ut. Årsarrendet är under innevarande kalenderår 9 681,04 euro.

Huvuddelen av tomten fylls av ett yrkesskolhus i 1–3 våningar från 1960-talet, som har byggts till på 1970- och 1980-talet. Det har en våningsyta på sammanlagt 4 800 m² vy. Huset består av en ursprunglig skollänga i tre våningar i norr och av metall- och bilverkstadslängor i 1–2 våningar.

Det ursprungliga huset, som var i stadens ägo när tomten utarrenderades, såldes samtidigt till HSY för en köpesumma på ungefär 0,76 mn euro.

HSY har låtit upprätta ett värderingsinstrument över tomten, enligt vilket fastighetens skuldfria marknadsvärde inklusive byggnader uppgår till 1,01 mn euro, förutsatt att detaljplanen ändras på motsvarande sätt som för den andra tomten. Det påpekas också att köparpotentialen är liten och efterfrågan sporadisk och att en mycket lång försäljningstid är att vänta. Det framhålls vidare att eftersom det är svårt att hitta en sådan köpare som kan utnyttja åtminstone största delen av de byggda lokalerna, kunde en bolagisering av fastigheten och försäljning i delar visa sig vara ett beaktansvärt, om också långsamt försäljningssätt.

Fastigheternas ekonomi och användbarhet

HSY föreslog i en skrivelse år 2002 till Helsingfors stad att staden skall överta ansvaret för fastigheterna.

Fastighetskontorets lokalcentral avgav 24.6.2003 ett utlåtande med anledning av skrivelsen. Lokalcentralen konstaterade att den hade hört sig för hos utbildningsverket och Helsingfors yrkesskola om saken, men att den inte kände till någon inom staden och inte heller någon utomstående som har användning av HSY:s undervisningsbyggnader. Med beaktande av den tomma fastighetsmassa som staden redan har sedan tidigare, har lokalcentralen därför inte några förutsättningar att åta sig att förädla HSY:s fastigheter eller sälja byggnaderna.

De för år 2005 beräknade utgifterna för HSY för underhåll av byggnaderna uppgick till sammanlagt ca 200 000 euro. Då hyran för den undervisningsverksamhet som redan upphört inte beaktas, får HSY hyresintäkter på ca 130 000 euro om året, vilka består av den hyra som tillfälligt tas ut av ABB Service Oy med stöd av ett hyresavtal. Dessutom har en av byggnaderna från mitten av februari varit uthyrd på viss tid till Rundradions dramaproduktion med tanke på filmning för en ny programserie.

Då HSY år 2004 på nytt erbjöd att överlåta fastigheterna till staden, hänvisade lokalcentralen till sitt tidigare utlåtande och konstaterade bl.a. att den fortfarande inte känner till några lokalbehov hos staden som kan lösas genom att staden förvärvar de utbjudna läroanstaltsbyggnaderna.

Lokalcentralen ansåg det inte heller vara en motiverad lösning att staden förvärvar byggnaderna, renoverar dem och hyr dem ut till utomstående.

Det ansågs däremot i utlåtandet att HSY bör riva byggnaderna och avstå från sina arrendeavtal, om den inte kan sälja byggnaderna för läroanstaltsbruk. Byggnadskontoret har gjort en kalkyl enligt vilken kostnaderna för en rivning, inklusive skatter och planerings- och byggherrekostnader, blir 75–80 euro/m² bruttoyta, sammanlagt 0,55 mn euro. I kalkylen ingår inte eventuella kostnader för marksanering.

Det nuvarande arrendebeloppet för tomterna är litet också med beaktande av tomtdispositionen, i år sammanlagt ca 28 110 euro, vilket kapitaliserat motsvarar ett kapitalvärde på ca 562 150 euro, i genomsnitt 69 euro/m² vy. Om arrende togs ut till fullt belopp för tomten 28061/11, skulle årsarrendet bli 34 561,65 euro och tomternas motsvarande kapitalvärde 691 233 euro.

En omdisponering av tomterna för boende genom en detaljplanändring ingår i stadsplaneringskontorets planläggningsprogram och skall enligt planerna inledas med att ett program för deltagande och bedömning utarbetas under vårsäsongen 2006. Enligt en försiktig bedömning kunde tomterna planläggas som kvartersområde för flervåningshus med motsvarande byggnadsexploatering som i omgivningen. Detta skulle innebära en byggrätt på ca 7 000 m², vilket uppskattningsvis skulle leda till ett kapitalvärde på ca 3,5 mn euro och årsarrenden på 140 000 euro.

Förslag till reglering med HSY/konkurrensutsättning av fastigheterna

En utgångspunkt för den lösning som föreslås är att arrenderätten till fastigheterna och byggnaderna överförs genom anbudsförfarandet på den vars anbud blir antaget, som samtidigt åtar sig att riva de befintliga byggnaderna och att bebygga tomterna för bostadsändamål i enlighet med den planerade detaljplaneändringen.

Det föreslås att överlåtelsen skall ske med tillämpning av anbudsförfrågan, varvid överlåtelsen gäller byggnaderna på tomterna och arrenderätten till tomterna med motsvarande villkor som nu och dessutom förutsatt att arrendeavtalen ändras i fråga om tomtdispositionen och förlängs så att de gäller ca 60 år, när det för området har godkänts en detaljplaneändring som gör det möjligt att bygga bostäder på tomterna och denna har vunnit laga kraft.

Arrendet för tomterna föreslås bli bestämt när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft enligt ett kapitalvärde på 500 euro/m² vy, så att kapitalvärdet är bundet vid utvecklingen i levnadskostnadsindex och att 4 % av kapitalvärdet tas ut i årligt arrende. I 1951 års prisnivå motsvarar kapitalvärdet ett pris på ca 32 euro/m² vy.

Det är meningen att vid anbudsförfarandet begära anbud på det belopp som anbudsgivaren är beredd att betala som tilläggsersättning per kvadratmeter våningsyta för att få arrendera tomterna och bebygga dem i enlighet med den planerade detaljplaneändringen. Tilläggsersättningen förfaller till betalning inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

Enligt de nya arrendeavtal som ingås då detaljplaneändringen har vunnit laga kraft får det på tomterna byggas fritt finansierade bostäder som inte omfattas av hitasreglering. Tomterna bör bebyggas inom två år efter att de nya avtalen har ingåtts.

Regleringen innebär att anbudsgivaren förbinder sig att förvärva byggnaderna på tomterna och att arrendera tomterna när anbudsförfarandet har avgjorts och att på egen bekostnad riva de befintliga byggnaderna, i den mån de inte upptas som skyddsobjekt i detaljplaneändringen, innan detaljplaneändringen träder i kraft.

Ägande- och besittningsrätten till byggnaderna överförs genom regleringen utan dröjsmål på anbudsgivaren när anbudsförfarandet har avgjorts. Om marken på tomterna på grund av eventuell förorening måste saneras, sköter Helsingfors stad saneringen av marken i anslutning till rivningsarbetena på HSY:s delägarkommuners bekostnad och under fastighetskontorets övervakning, så att kostnaderna dras från den ersättning som redovisas till HSY efter anbudsförfarandet.

Ekonomiskt slutresultat

En del av den nytta som arrendeavtalsregleringen medför för Helsingfors stad är avsedd att överföras på delägarna i HSY. I detta syfte redovisas hälften av skillnaden mellan det nuvarande arrendet enligt arrendeavtalen och de gamla arrendena till samkommunen, kapitaliserad enligt den återstående ursprungliga arrendetiden. Enligt de arrenden som beräknats ovan (28 000–140 000 euro) kunde skillnaden mellan 1.1.2007, då detaljplanen och det ändrade arrendeavtalet träder i kraft, till utgången av år 2020, dvs. för 14 år, kapitaliserad bli sammanlagt ca 1,57 mn euro, varav hälften, ca 0,78 mn euro, redovisas till delägarkommunerna i HSY inom ett år efter att det nya arrendet har börjat tas ut.

Tilläggsersättningen enligt det antagna anbudet betalas ut inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft och fördelas vid regleringen så att hälften anvisas HSY och hälften Helsingfors stad.

De kostnader som staden eventuellt åsamkas av sanering av förorenad mark och anordnande av anbudsförfarandet dras då från den summa som redovisas.

Om den planerade detaljplaneändringen inte träder i kraft, förbinder sig staden att underhandla med köparen om ett ersättande förfarande.

Nya arrendeavtal Fastighetsnämnden har i samma beslut 21.2.2006 föreslagit Stge att nämnden skall bemyndigas att efter anbudsförfarande ingå arrendeavtal för tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen i Helsingfors stad på de föreslagna villkoren enligt följande:

1 Arrendetiden för tomterna förlängs till 31.12.2065.

2 Tomterna utarrenderas för fritt finansierad bostadsproduktion utan hitasvillkor.

3 Årsarrendet för tomterna bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 32 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta.

Bostadskomplement beaktas inte då arrendet bestäms.

4 I övrigt gäller i tillämpliga delar sedvanliga arrendevillkor för bostadstomter om byggnadsskyldighet m.m. och av fastighetsnämnden eventuellt föreskrivna tilläggsvillkor.

Nämndens beslut och förslaget till omreglering av markanvändningen och till nya arrendegrunder tillkom efter omröstning. Ledamoten Liemola föreslog bordläggning. Vid omröstningen beslöt nämnden fortsätta behandlingen av ärendet med rösterna 7–1. Minoriteten bestod av ledamoten Liemola, som anmälde avvikande mening för anteckning i protokollet.

Kaj meddelar att Max Lindfors framställde ett rättelseyrkande om nämndens beslut. I rättelseyrkandet krävde han bl.a. att nämnden skulle ändra sitt beslut så att den för Stn rekommenderar att HSY:s fastigheter hålls tillgängliga som placeringsplats för ett svenskt högstadium i form av samkommunen HSY eller ett aktiebolag som bildas för ändamålet tills utbildningsverket hunnit utreda och fatta beslut om den nya placeringsplatsen för Åshöjdens högstadium, som avses i utbildningsnämndens svenska sektions beslut 15.12.2005 (150 §), och en behovsutredning och projektplan hunnit göras och godkännas av Stge.

Nämnden beslöt 11.4.2006 avvisa Max Lindfors rättelseyrkande då det hänför sig till ett beslut som gäller beredning. Enligt uppgift från fastighetskontoret har Max Lindfors överklagat nämndens beslut 11.4.2006 hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Stn har 29.3.2006 tillställts en vädjan från föreningen Hem och Skola i Staffansby, i vilken det förslås att Åshöjdens grundskola skall flyttas från Sturegatan till HSY:s fastighet i Åggelby så att barnen får kortare skolväg. Vädjan är undertecknad av 72 föräldrar till elever vid Staffansby lågstadieskola.

Utbildningsverket utreder i samråd med ekonomi- och planeringscentralen och med hjälp av en utomstående konsult behoven att utveckla stadens skolnät. Arbetet pågår. Utredningen omfattar verkets alla utbildningstjänster. Det är nödvändigt att justera skolnätet, eftersom det under den närmaste tiden sker en betydande minskning i åldersklasserna av barn och unga. I årets budget konstateras det att reformen av skolnätet fortsätter och att det ses till att lokalerna är funktionella och ändamålsenliga. Också samarbetet för anordnande av utbildning med de övriga utbildningsanordnarna i huvudstadsregionen ökas.

Nätet av skolor och läroinrättningar omfattar de finska och svenska grundskolorna, de finska och svenska gymnasierna och de finska yrkesläroanstalterna. Huvudprincipen vid utvecklingen av nätet är att lokalkostnaderna skall begränsas enligt förändringarna i antalet elever och studerande. Vid beredningen beaktas alla skol- och språkgruppers skolor, också de statliga och privata läroinrättningarna, så att användningen av de nuvarande undervisningslokalerna kan optimeras från stadens synpunkt på ett bättre sätt än nu.

I detta sammanhang är det uppenbart att det finns lämpliga skollokaler som blir lediga och som kan anvisas bl.a. Åshöjdens grundskola på en plats som ur elevsynvinkel är ändamålsenligare än den nuvarande.

Konsultförslagen väntas bli klara i oktober 2006, varefter behandlingen av ärendet inleds i utbildningsnämnden och vid behov i såväl Stn som Stge.

28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontti nro 18 sekä korttelin nro 28061 tontti nro 11; Mikkolantie 2 ja 4

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑niminen kuntayhtymä (HSY) omistaa Oulunkylässä Helsingin kaupungin vuokratonteilla sijaitsevat koulukiinteistöt, joiden koulukäyttö on lakannut vuoden 2005 kesällä siellä toimineen Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n (Practicum) toimintojen muutettua uusiin tiloihin.

HSY:n koulutustehtävien siirryttyä uusille ylläpitäjille se on toiminut enää sanottujen koulukiinteistöjen omistajana. Kuntayhtymä, jossa jäseninä ovat Helsinki (60 %), Espoo (17 %), Vantaa (6,5 %), Kirkko-nummi (6,5 %), Sipoo (6,5 %) ja Kauniainen (3,5 %) on siksi päätetty lakkauttaa ja sen omaisuus, lähinnä mainitut kiinteistöt, realisoida.

Kiinteistöjen käyttöä uuteen opetustarkoitukseen on selvitetty perusteellisesti, mutta selvitysten tuloksena on päädytty siihen, ettei HSY:n jäsenkunnilla, Helsinki mukaan lukien, ole opetuskäyttöä kyseisille tiloille eikä niille myöskään ole opetustarkoitukseen tiedossa potentiaalisia ostajia.

HSY:n ja kiinteistöviraston kesken käydyissä keskusteluissa on päädytty esittämään ratkaisua, jonka mukaan tonteille laadittaisiin asemakaavamuutos, jolla tonttien käyttötarkoitusta muutettaisiin siten, että ne osoitettaisiin asuntorakentamiseen. Ratkaisun mukaan HSY myisi omistamansa rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailun kautta ja kaupunki sitoutuisi muuttamaan tonttien vuokrasopimuksia asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi siten, että asuntorakentaminen myös vuokrasopimusten mukaan mahdollistuisi. Ratkaisu merkitsisi sitä, että nykyiset rakennukset mahdollisia suojelukohteita lukuun ottamatta tulisivat tarjouskilpailun voittajan toimesta purettaviksi ja uuden kaavan mukainen asuntorakentaminen toteutettavaksi. Kiinteistövirasto huolehtisi kilpailun järjestämisestä HSY:n lukuun.

Tarjouspyynnössä määriteltäisiin tuleva maanvuokrataso asuntotarkoitukseen. Tarjousta pyydettäisiin tällöin siitä lisäkorvauksesta, jonka tarjoaja on esitetyn maanvuokran lisäksi valmis maksamaan asuntokerrosneliömetriä kohden saadakseen asemakaavamuutoksella osoitettavan asuntorakentamisoikeuden toteutettavakseen ja tontin pitkäaikaisesti asuntotarkoituksiin vuokrattavakseen.

Samalla tarjouksessa edellytetään sitouduttavan nykyisten rakennusten ylläpitoon heti kilpailun ratkettua, samoin myöhemmin asemakaavamuutoksen varmistuttua rakennusten purkamiseen ja tonttien uudisrakentamiseen.

HSY ja kaupunki jakaisivat keskenään puoliksi nykyisen maanvuokran ja uuden maanvuokran erotuksen maanvuokrasopimusten voimaantulon ja nykyisten maanvuokrasopimusten vuokrakauden päättymisen väliseltä ajalta.

Tämän lisäksi HSY ja kaupunki jakaisivat puoliksi voittaneen tarjouksen mukaisen lisäkorvauksen.

Lähtökohdat Tehtyjen selvitysten mukaan HSY:n jäsenkunnilla ei ole opetuskäyttöä kyseisille tiloille eikä niille myöskään ole opetustarkoitukseen tiedossa potentiaalisia ostajia. Tilojen muuttamista opetusviraston puitteissa toimivaksi ruotsinkieliseksi koulu- ja vapaa-ajan keskukseksi on myös tutkittu, mutta muutostöitä ei rakennusten kunto ja arvioidut muutoskustannukset huomioon ottaen ole pidetty perusteltuina.

HSY:lle on rakennusten rakentamiseksi ja peruskorjaamiseksi myönnetty valtionapuja, jotka tulisi palauttaa, mikäli rakennukset luovutettaisiin pysyvästi muuhun kuin opetustarkoitukseen.

Tontit ja rakennukset Tontit ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja ne on vuokrattu HSY:lle vuoden 2020 lopussa päättyvin maanvuokrasopimuksin.

Tontti 28051/18

Tontti 28051/18 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-k). Sen pinta-ala on 4 748 m² ja rakennusoikeus (e=0,6) 2 849 k-m². Tontin vuokraa määritettäessä rakennusoikeuden hintana on pidetty elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa hintaa 9 euroa/k-m², mikä nykyarvoltaan vastaa hintaa 145 euroa/k-m². Tontin vuosivuokra on kuluvalta kalenterivuodelta 18 426,58 euroa.

Tontilla sijaitsee kaksi rakennusta. Toinen, tontin itäkulmassa sijaitseva, on 1930-luvulta peräisin oleva 2-kerroksinen noin 353 k-m²:n suuruinen hallintorakennuksena käytetty vanha asuinrakennus. Toinen sijaitsee tontin eteläosassa. Se on 1980-luvulla rakennettu 2-kerroksinen kerrosalaltaan 2 052 k-m²:n suuruinen ammattikoulurakennus.

Vuokratessaan tontin lautakunta luovutti samalla tontilla sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ja rakenteet kuntayhtymän omistukseen todeten, että niiden hinta sisältyy tontin vuokraan.

HSY on teettänyt kiinteistöstä Catella Kiinteistökonsultointi Oy:llä arviokirjan, jonka mukaan kiinteistön velaton markkina-arvo rakennuksineen on suuruusluokkaa 0,84 milj. euroa edellyttäen, että kohteen asemakaava muutettaisiin liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueeksi (KTY). Arviokirjassa mainitaan lisäksi, että kiinteistön ja rakennusten luonne huomioon ottaen ostajapotentiaali on varsin vähäinen ja kysyntä lähinnä satunnaista, joten myyntiaikaa olisi tässä vaihtoehdossa syytä varata hyvin runsaasti.

Tontti 28061/11

Tontti 28061/11 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Sen pinta-ala on 7 022 m² ja rakennusoikeus (e=0,75) 5 267 k-m². Tontin vuokraa määritettäessä rakennusoikeuden hintana on pidetty elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa hintaa 5 euroa/k-m², mikä nykyarvoltaan vastaa hintaa 81 euroa/k-m². Tontin vuokrasta on peritty vuosittain 60 % tontilla olevien rakennusten ollessa opetuskäytössä. Kuluvalta kalenterivuodelta perityn vuokran määrä on 9 681,04 euroa.

Tontin pääosan täyttää 1–3-kerroksinen vanhimmalta osaltaan1960-luvulla rakennettu ja sitten 1970- ja 80-luvuilla täydennetty kerrosalaltaan yhteensä 4 800 k-m²:n suuruinen ammattikoulurakennus, joka koostuu pohjoisosan alkuperäisestä 3-kerroksisesta koulusiivestä sekä 1–2-kerroksisista metalli- ja autoverstassiivistä.

Tontilla sitä vuokrattaessa sijainnut alkuperäinen kaupungin omistuksessa ollut rakennus myytiin samalla HSY:lle noin 0,76 milj. euron kauppahinnasta.

HSY:n tästä tontista teettämän arviokirjan mukaan kiinteistön velaton markkina-arvo rakennuksineen on suuruusluokkaa 1,01 milj. euroa edellyttäen vastaavaa asemakaavamuutosta kuin toisenkin tontin kohdalla. Samoin huomautetaan ostajapotentiaalin vähäisyydestä ja kysynnän satunnaisuudesta sekä odotettavissa olevasta hyvin pitkästä myyntiajasta. Edelleen todetaan, että koska on hyvin vaikeaa löytää sellaista ostajaa, joka pystyisi hyödyntämään edes pääosan rakennetuista tiloista, kiinteistön yhtiöittäminen ja myynti osissa saattaisi osoittautua varteen otettavaksi, joskin hitaaksi myyntitavaksi.

Kiinteistöjen talous ja käytettävyys

HSY ehdotti vuonna 2002 Helsingin kaupungille osoittamassaan kirjeessä, että kiinteistöt siirtyisivät Helsingin kaupungin vastattaviksi.

Kiinteistöviraston tilakeskus antoi 24.6.2003 kirjeen johdosta lausuntonsa, jossa totesi asiasta opetusvirastolta ja Helsingin ammattikorkeakoululta kysyttyään, ettei sillä ole tiedossa kaupungin omaa eikä myöskään ulkopuolista käyttöä HSY:n omistamille opetusrakennuksille eikä sillä siksi, ottaen huomioon kaupungilla jo ennestään olevan tyhjäksi jääneen kiinteistömassan, ole edellytyksiä ottaa vastatakseen HSY:n kiinteistöjen jalostusta tai rakennusten myyntiä.

HSY:lle vuodelta 2005 arvioidut rakennusten ylläpitokulut olivat yhteensä noin 200 000 euroa. Kun jo päättynyttä opetustoiminnan vuokraa ei oteta huomioon, HSY:lle kertyy vuokratuloa noin 130 000 euroa vuodessa, mikä muodostuu ABB Service Oy:n käytössä tilapäisesti huoneenvuokrasopimuksen nojalla perittävästä vuokrasta. Lisäksi yksi rakennuksista on helmikuun puolivälistä vuokrattu 20 000 euron korvauksesta määräaikaisesti Yleisradion draamatuotannolle uutta ohjelmasarjaa varten tehtäviä kuvauksia varten.

HSY:n tehtyä uudelleen vuonna 2004 kaupungille tarjouksen kiinteistöjen luovuttamiseksi kaupungille tilakeskus viittasi lausunnossaan aiempaan lausuntoonsa ja totesi mm., ettei osaston tiedossa edelleenkään ollut sellaisia kaupungin omia tilatarpeita, jotka voitaisiin ratkaista hankkimalla kaupungin omistukseen myytäviksi tarjotut oppilaitosrakennukset.

Tilakeskus ei myöskään pitänyt perusteltuna ratkaisua, jossa rakennukset hankittaisiin kaupungin omistukseen, peruskorjattaisiin ja vuokrattaisiin ulkopuoliseen käyttöön.

Lausunnossa katsottiinkin, että HSY:n tulisi purkaa rakennukset ja luopua maanvuokrasopimuksistaan, mikäli se ei saa myytyä rakennuksia oppilaitoskäyttöön. Rakennusvirastosta saadun arvion mukaan rakennusten purkukustannusten suuruusluokka veroineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksineen lienee 75–80 euroa/br-m², yhteensä 0,55 milj. euroa. Arvio ei sisällä mahdollisia maaperän puhdistuskustannuksia.

Tonteista nyt perittävän vuokran määrä on niiden käyttötarkoituskin huomioon otettuna vähäinen, tänä vuonna yhteensä noin 28 110 euroa, mikä pääomitettuna vastaa noin 562 150 euron pääoma-arvoa, keskimäärin 69 euroa/k-m2. Mikäli tontista 28061/11 perittäisiin täysimääräistä vuokraa, vuosivuokra olisi 34 561,65 euroa ja tonttien vastaava pääoma-arvo 691 233 euroa.

Tonttien asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusohjelmaan ja on tarkoitus käynnistää osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella kevätkautena 2006. Varovaisen arvion mukaan tontit voisivat olla kaavoitettavissa asuinkerrostalojen korttelialueeksi ympäristön rakentamistehokkuutta vastaavasti. Tämä merkitsisi noin 7 000 k-m²:n rakennusoikeutta, mikä johtaisi arviolta noin 3,5 milj. euron pääoma-arvoon ja 140 000 euron vuosivuokriin.

Esitettävä järjestely HSY:n kanssa/kiinteistöjen kilpailuttaminen

Lähtökohtana esitettävässä ratkaisussa on se, että kiinteistöjen vuokraoikeus rakennuksineen siirtyisi järjestettävän tarjouskilpailun myötä voittaneen tarjouksen tekijälle, joka samalla ottaisi vastatakseen nykyisten rakennusten purkamisen ja tonttien rakentamisen laadittavan asemakaavamuutoksen mukaisesti asuntotarkoitukseen.

Luovutus esitetään tehtäväksi tarjouspyyntömenettelyin, jolloin luovutettaviksi tulisivat tonteilla sijaitsevat rakennukset ja maanvuokraoikeus tontteihin nykyistä vastaavin ehdoin ja lisäksi ehdolla, että maanvuokrasopimuksia muutetaan käyttötarkoitukseltaan ja jatketaan pitkäaikaisesti noin 60 vuodeksi siinä vaiheessa, kun alueelle vahvistetaan lainvoimaisesti asemakaavamuutos, joka mahdollistaa tonteille asuntorakentamisen.

Tonttien maanvuokra määräytyisi asemakaavamuutoksen vahvistuttua pääoma-arvon 500 euroa/k-m² mukaan siten, että pääoma-arvo olisi sidottu elinkustannusindeksin kehitykseen ja vuotuista vuokraa perittäisiin 4 % pääoma-arvosta. Vuoden 1951 hintatasossa pääoma-arvo vastaa hintaa noin 32 euroa/k-m².

Kilpailussa pyydettäisiin tällöin tarjousta siitä, paljonko tarjoaja olisi valmis sanotuin ehdoin maksamaan lisäkorvausta asuntokerrosneliömetriä kohti saadakseen tontit itselleen vuokralle ja muutettavan asemakaavan mukaisesti rakentaakseen. Lisäkorvaus erääntyisi maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun suunniteltu asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi.

Tonteille saisi asemakaavamuutoksen vahvistuttua tehtävien uusien vuokrasopimuksien mukaan rakentaa vapaarahoitteisia asuntoja eikä niitä koskisi hitas-sääntely. Tontit tulisi rakentaa kahden vuoden kuluessa uusien sopimusten solmimisesta.

Järjestelyssä tarjoajan tulisi sitoutua ottamaan tonteilla sijaitsevat rakennukset omistukseensa ja tontit vuokraoikeudella hallintaansa kilpailun ratkettua sekä kustannuksellaan purkamaan nykyiset rakennukset siltä osin, kun niitä ei asemakaavamuutoksella osoiteta suojeltaviksi, viimeistään muutettavan asemakaavan voimaantuloon mennessä.

Rakennusten omistus- ja hallintaoikeus siirtyisi järjestelyssä tarjoajalle viipymättä kilpailun ratkettua. Mikäli tonttien maaperää tulisi mahdollisen pilaantumisen johdosta kunnostaa, Helsingin kaupunki vastaisi purkutöiden yhteydessä maaperän kunnostuksesta HSY:n osakaskuntien kustannuksella ja kiinteistöviraston valvonnassa siten, että kulut vähennettäisiin HSY:lle tarjouskilpailun tuloksena tilitettävästä korvauksesta.

Taloudellinen lopputulos

Helsingin kaupungille vuokrasopimusjärjestelystä koituvasta hyödystä osa tuloutettaisiin järjestelyssä HSY:n osakkaille. Tässä tarkoituksessa kuntayhtymälle tilitettäisiin puolet maanvuokrasopimusten mukaisten nykyvuokrien ja vanhojen maanvuokrien erotuksesta pääomitettuna jäljellä olevalta alkuperäiseltä vuokra-ajalta. Edellä olevien vuokra-arvioiden mukaan (28 000–140 000 euroa) erotuksen määrä alkaen 1.1.2007, asemakaavan ja muutetun vuokrasopimuksen voimaantulosta, vuoden 2020 loppuun, 14 vuoden ajalta, pääomitettuna voisi olla yhteensä noin 1,57 milj. euroa, mistä puolet, noin 0,78 milj. euroa, tilitettäisiin HSY:n osakaskunnille vuoden kuluessa siitä, kun uuden maanvuokran periminen on aloitettu.

Voittaneen tarjouksen mukainen lisäkorvaus tulisi maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi, ja jaettaisiin järjestelyssä siten, että puolet osoitettaisiin HSY:lle ja puolet Helsingin kaupungille.

Tilitettävästä summasta tulisi tuolloin vähennettäväksi pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja tarjouskilpailun järjestämisestä kaupungille mahdollisesti aiheutuneet kulut.

Mikäli suunniteltu asemakaavamuutos ei tulisi voimaan, kaupunki sitoutuu neuvottelemaan ostajan kanssa korvaavasta menettelystä.

Uudet vuokrasopimukset

Kiinteistölautakunta on myös samassa päätöksessä 21.2.2006 esittänyt Kvston päätettäväksi, että lautakunta oikeutetaan tekemään Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontin nro 18 ja saman kaupungin korttelin nro 28061 tontin nro 11 vuokrasopimuksia tarjouskilpailun jälkeen ja esitetyin ehdoin seuraavasti:

1 Tonttien vuokra-aikaa jatketaan 31.12.2065 saakka.

2 Tontit vuokrataan vapaarahoitteista asuntotuotantoa varten ilman hitas-ehtoja.

3 Tonttien vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” indeksin pistelukua 100 vastaavaa 32 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta.

Asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei vuokraa peritä.

4 Muutoin noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia rakentamisvelvollisuutta ym. koskevia asuntotonttien vuokraus-ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lautakunnan päätös koskien sekä esitystä maankäytön uudelleen järjestämiseksi että uusiksi vuokrausperusteiksi syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Liemola teki pöydällepanoehdotuksen. Toimitetussa äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7 - 1. Vähemmistöön kuului Liemola. Jäsen Liemola ilmoitti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen.

Kaj ilmoittaa, että Max Lindfors teki lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa mm. vaadittiin, että lautakunta muuttaisi päätöstään siten, että siinä Khlle suositellaan, että HSY:n kiinteistöt pidetään saatavilla ruotsinkielisen yläasteen sijoituspaikaksi. Tässä tarkoituksessa kiinteistöt tulisi säilyttää joko kuntayhtymä HSY:n tai tarkoitusta varten perustettavan osakeyhtiön nimissä niin pitkään, että opetusvirasto ehtii selvittää ja päättää opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoksen päätöksessä 15.12.2005 (150 §) tarkoittaman
Åshöjdens grundskolan sijoituspaikasta, sekä tehdä tarveselvityksen ja hankesuunnitelman ja hyväksyttää ne Kvstossa.

Lautakunta päätti 11.4.2006 jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska päätös oli luonteeltaan asian valmistelua. Kiinteistövirastosta saadun tiedon mukaan Max Lindfors on valittanut lautakunnan 11.4.2006 tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Khlle on 29.3.2006 osoitettu Hem och Skola i Staffansby- nimisen yhdistyksen vetoomus, jossa esitetään, että Sturenkadulla sijaitseva Åshöjdens grundskolan siirrettäisiin Oulunkylään HSY:n kiinteistöön, jotta lasten koulumatka lyhenisi. Vetoomuksen on allekirjoittanut 72 Staffansby lågstadieskolanin oppilaan vanhempaa.

Opetusvirasto selvityttää yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ulkopuolisen konsultin avulla kaupungin kouluverkon kehittämistarpeet. Työ on meneillään. Selvityksessä ovat mukana kaikki viraston koulutuspalvelut. Kouluverkkoa on tarpeen tarkistaa, sillä lasten ja nuorten ikäluokissa tapahtuu lähiaikoina merkittäviä vähenemisiä. Kuluvan vuoden talousarviossa todetaan, että kouluverkon uudistamista jatketaan ja huolehditaan tilojen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Myös yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä pääkaupunkiseudun muiden koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään.

Koulu- ja oppilaitosverkostoihin kuuluvat suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut, suomen- ja ruotsinkieliset lukiot sekä suomenkieliset ammatilliset oppilaitokset. Verkoston kehittämisen pääperiaatteena on tilakustannusten rajoittaminen oppilas- ja opiskelijamäärien muutosten mukaisesti. Valmistelussa otetaan huomioon kaikkien koulu- ja kieliryhmien koulut, myös valtion oppilaitokset ja yksityiset oppilaitokset, jotta nykyisten opetustilojen käyttö saataisiin koko kaupungin kannalta optimoitua nykyistä paremmin.

Tässä yhteydessä on ilmeistä, että käytöstä vapautuu sopivia koulutiloja, jotka voidaan osoittaa mm. Åshöjdens grundskolan käyttöön oppilaiden kannalta nykyistä tarkoituksenmukaisemmasta paikasta.

Konsultin ehdotusten odotetaan valmistuvan lokakuussa 2006, minkä jälkeen alkaa asian käsittely opetuslautakunnassa ja tarvittaessa sekä Khssa että Kvstossa.

KAJ Stadsstyrelsen torde besluta föreslå Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor att denna skall sälja sina byggnader på tomten nr 18 i kvarteret nr 28051 och tomten nr 11 i kvarteret nr 28061 i 28 stadsdelen (Åggelby) i Helsingfors stad och arrenderätten till tomterna genom anbudsförfarande och på följande villkor:

1 Samkommunens byggnader på tomterna säljs med tanke på rivning, frånsett de byggnader som eventuellt skyddas genom en planerad detaljplaneändring.

2 Helsingfors stad utarbetar en detaljplaneändring för tomterna, i vilken tomterna anvisas för byggande av bostäder.

3 De nuvarande arrendeavtalen för tomterna ersätts genom beslut av Helsingfors stad med nya arrendeavtal där dispositionen, arrendetiden och arrendet har ändrats så att byggande av fritt finansierade bostäder utan hitasreglering i enlighet med detaljplaneändringen är möjligt när detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

4 I de nya arrendeavtalen disponeras tomterna för bostadsändamål, arrendetiden utsträcks till utgången av år 2065 och grunden för det årsarrende som tillämpas när detaljplanen vunnit laga kraft bestäms så att poängtalet 100 för det officiella levnadskostnadsindexet ”oktober 1951 = 100” motsvaras av priset 32 euro per kvadratmeter bostadsvåningsyta, varvid årsarrendet utgör 4 % av det kapitalvärde som justerats enligt förändringen i levnadskostnadsindex.

Helsingfors stad redovisar hälften av skillnaden mellan det nya och det gamla arrendet, diskonterad enligt betalningstidpunkten, till HSY inom ett år efter att det nya arrendet har börjat tas ut.

Skillnaden mellan arrendena räknas från att de nya avtalet träder i kraft till dess de nuvarande avtalen utlöper 31.12.2020.

5 Anbudsförfarandet vinns av den anbudsgivare som utöver att förbinda sig vid de ovanstående villkoren i arrendeavtalet erbjuder den största tilläggsersättningen (euro/kvadratmeter bostadsvåningsyta) som vederlag för arrenderätterna.

Tilläggsersättningen förfaller till betalning inom tre månader efter att detaljplaneändringen har vunnit laga kraft.

Tilläggsersättningen delas till hälften mellan HSY och Helsingfors stad.

Från tilläggsersättningen dras de kostnader som staden åsamkats av sanering av förorenad mark och anordnande av anbudsförfarandet och, om beloppet för tilläggsersättningen inte räcker till för att täcka kostnaderna, dras resten från den del av hyresskillnaden som enligt punkt 4 redovisas till HSY.

6 Helsingfors stad ansvarar för ordnandet av anbudsförfarandet och saneringen av tomtmarken, om en sådan visar sig vara behövlig.

7 Om den detaljplaneändring genom vilka tomterna anvisas för byggande av bostäder inte träder i kraft, förbinder sig staden att med köparen underhandla om ett ersättande förfarande.

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta bemyndiga fastighetsnämnden att ordna anbudsförfarandet på villkoren ovan.

Protokollsutdrag till Samkommunen HSY, fastighetsnämnden, utbildningsverket och ekonomi- och planeringscentralen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ehdottaa Samkommunen för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ‑nimiselle kuntayhtymälle, että se myisi Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28051 tontilla nro 18 ja saman kaupungin korttelin nro 28061 tontilla nro 11 sijaitsevat omistamansa rakennukset vuokraoikeuksineen tarjouskilpailulla seuraavin ehdoin:

1 Tonteilla sijaitsevat kuntayhtymän rakennukset myydään purettaviksi lukuun ottamatta laadittavassa asemakaavamuutoksessa mahdollisesti suojeltavaksi osoitettavia rakennuksia.

2 Tonteille laaditaan Helsingin kaupungin toimesta asemakaavamuutos, jossa tontit osoitetaan asuntorakentamiseen.

3 Tonttien nykyiset vuokrasopimukset korvataan Helsingin kaupungin päätöksin uusilla käyttötarkoitukseltaan, vuokra-ajaltaan ja vuokraltaan muutetuilla maanvuokrasopimuksilla siten, että asemakaavamuutoksen mukainen vapaarahoitteinen ja hitas-sääntelystä vapaa asuntorakentaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun asemakaavamuutos tulee lainvoimaiseksi.

4 Uudet maanvuokrasopimukset tehdään käyttötarkoitukseltaan asuntotarkoituksiin, vuokrakausi ulotetaan jatkumaan vuoden 2065 loppuun ja asemakaavan tultua lainvoimaiseksi sovellettavan uuden vuosivuokran perusteena pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” indeksin pistelukua 100 vastaavaa asuntokerrosneliömetrihintaa 32 euroa, jolloin vuosivuokrana peritään 4 % elinkustannusindeksin muutoksen mukaan tarkistetusta pääoma-arvosta.

Helsingin kaupunki tilittää puolet maksuajankohtaan diskontattujen uuden ja vanhan maanvuokran erotuksesta HSY:lle vuoden kuluessa siitä, kun uuden maanvuokran periminen on aloitettu.

Vuokrien erotus lasketaan uusien sopimusten alkamisesta nykyisten sopimusten päättymisajankohtaan 31.12.2020.

5 Tarjouskilpailun voittaa tarjoaja, joka edellä oleviin maanvuokrasopimuksen ehtoihin sitoutumisen lisäksi tarjoaa suurimman lisäkorvauksen (euroa/asuinkerrosneliömetri) vastikkeena vuokraoikeuksista.

Lisäkorvaus erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi.

Lisäkorvaus jaetaan puoliksi HSY:n ja Helsingin kaupungin kesken.

Lisäkorvauksesta vähennetään tonttien maaperän puhdistamisesta ja tarjouskilpailun järjestämisestä Helsingille aiheutuneet kustannukset ja, jos lisäkorvauksen määrä ei riitä kustannusten kattamiseen, loput vähennetään kohdan 4 mukaisesta HSY:lle tilitettävästä vuokraerotuksen osasta.

6 Helsingin kaupunki vastaa tarjouskilpailun järjestämisestä samoin kuin tonttien maaperän puhdistamisesta, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

7 Mikäli asemakaavamuutos, jolla tontit osoitetaan asuntorakentamiseen, ei tule voimaan, kaupunki sitoutuu neuvottelemaan ostajan kanssa korvaavasta menettelystä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään mainitun tarjouskilpailun edellä esitetyin ehdoin.

Pöytäkirjanote HSY-kuntayhtymälle, kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, vik. stadssekreterare, telefon 169 2252

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Karta (Åggelby, tomterna 28051/18 och 28061/11) - Kartta (Oulunkylän tontit 28051/18 ja 28061/11)

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ "ORGAANISET TINAYHDISTEET SUOMEN VESIALUEILLA"

Khs 2006-1137

Ympäristöministeriö on 27.3.2006 Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen saapuneessa lausuntopyynnössä pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa ympäristöministeriön työryhmän mietinnöstä ”Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla” 1.5.2006 mennessä. Ympäristökeskus on puhelimitse hakenut lisäaikaa lausunnon antamiselle 23.5.2006 saakka. Asia on tullut vireille Helsingin kaupungin hallintokeskuksessa 2.5.2006.

Ympäristöministeriö asetti ”Orgaaniset tinayhdisteet ja ruoppaukset”
–työryhmän seuraamaan ruoppausten yhteydessä tehtäviä orgaanisten tinayhdisteiden esiintymistä, kulkeutumista ja vaikutuksia koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Työryhmän tuli lisäksi arvioida ongelman laajuutta ja merkitystä sekä tehdä ehdotuksia jatkotoimiksi.

Työryhmän mietintö valmistui 17.2.2006. Mietintö sisältää Suomen ympäristökeskuksen laatiman taustaselvityksen sekä työryhmän sen pohjalta tekemän tilannearvion ja toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotukset liittyvät niin puutteellisten tietojen täsmentämiseen, pilaantuneiden massojen käsittelyyn, puhdistusruoppauksiin kuin lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehittämiseen. Ehdotusten perään on kirjattu sulkuihin vastuutahot pää-vastuutaho lihavoituna.

./. Mietintö on esityslistan liitteenä sekä lisäksi luettavissa internetissä osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47199&lan=fi.

Ympäristökeskus lausuu (27.4.2006) mietinnöstä seuraavaa:

Mietinnön alkuosassa on ansiokkaasti koottu yhteen tiedot orgaanisten tinayhdisteiden käyttökohteista Suomessa, päästöarviosta, rajoituksista ja kielloista, fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Työryhmällä on ollut käytössään laajasti tietoa orgaanisten tinayhdisteiden vaikutuksista.

Mietintöön on koottu kattavasti tieto Suomessa tehdyistä orgaanisten tinayhdisteiden kartoituksista sekä pohjasedimenteissä että eliöstössä. Tulosten perusteella kohonneita pitoisuuksia on todettu laajasti satamien ja telakoiden edustoilta, pienvenesatamista, väyliltä ja meriläjitysalueiden läheisyydestä. Myös muiden maiden tietojen perusteella ongelma on laaja ja pitoisuudet muualla Itämerellä tehdyissä tutkimuksissa ovat samaa tasoa kuin Suomessa.

Kaloissa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien jakauma on erilainen kuin sedimenteissä. Trifenyylitina (TPhT) ilmeisesti kertyy kaloihin tributyylitinaa (TBT) tehokkaammin. Trifenyylitinan pitoisuudet kaloissa olivatkin monesti suurempia kuin TBT:n.

Mietinnössä on lisäksi selvitetty organotinapitoisten sedimenttien puhdistamis- ja korvausvastuuta. Vanhoissa ja usean aiheuttajan pilaantumisissa aiheuttajavastuun toteutuminen on usein mahdotonta. Pilaantuneiden sedimenttien osalta ei ole olemassa selkeitä vastuusäännöksiä toissijaisesta kunnostusvastuusta. Käytännössä TBT-pilaantumisen aiheuttamat lisäkustannukset ovat jääneet alueella ruoppauksia tekevän tahon maksettaviksi.

Työryhmän tilannearvion mukaan organotinaongelma tulee lähivuosina vähentymään TBT-pitoisten antifouling-maalien kiellon vuoksi. Ongelma on kuitenkin tällä hetkellä laaja. Myös eliöstössä pitoisuudet ylittävät voimakkaimmin pilaantuneilla alueilla tason, jolla on vaikutusta erityisesti simpukka- ja kotiloyhteisöihin. Myös kaloissa havaitaan merellä selvästi kohonneita pitoisuuksia, mutta ihmisten orgaanisten tinayhdisteiden saanti on väestötasolla huomattavasti alle European Food Safety Agencyn suositusten. Pilaantuneiden alueiden ruoppauksissa tarvittavat riskienhallintatoimet arvioidaan hankkeiden suunnittelussa ja lupakäsittelyssä.

Mietinnön lopussa työryhmä ehdottaa yhteensä 19 toimenpide-ehdotusta. Näistä useimpien vastuutahoksi on merkitty YM (Ympäristöministeriö) tai SYKE (Suomen ympäristökeskus). Toimenpide-ehdotuksina on mm. tutkimusten jatkaminen, keskitetyn tietojärjestelmän perustaminen, luontaisen puhdistumisen seuraaminen, näytteenoton ohjeistaminen ja laboratorioiden analyysimenetelmien parantaminen. Lisäksi ehdotetaan mahdollisia puhdistusruoppauksia alueille, joissa ei toteuteta ruoppauksia, mutta joissa pilaantunut sedimentti aiheuttaa huomattavaa ja pitkäaikaista ympäristö- tai terveyshaittaa. Tällaisia mahdollisia alueita ei ole mietinnössä yksilöity. Puhdistusruoppausten toteuttamiseen ehdotetaan valtion talousarvioon hankekohtaista ympäristötyömäärärahaa. Toimenpide-ehdotuksia on myös lainsäädännön kehittämiseen, mm. suositus trifenyylitinan laatukriteereiksi läjitysmassoille.

Kuntien vastuulle mietinnön toimenpide-ehdotuksissa sälytetään seuraavaa: "Selvitetään pilaantuneille ruoppausmassoille tarkoitettujen käsittely- ja loppusijoituspaikkojen tarve alueilla, joilla ruopataan paljon ja joiden sedimenteissä orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet ovat korkeita. Tällaisia ovat mm. Kotkan, Helsingin, Turun, Naantalin ja Rauman rannikkoalueet. Tarvittaessa perustetaan keskitettyjä sijoituspaikkoja. Keskitettyjen läjitysalueiden rakentamisesta, ylläpidosta ja kustannuksista sopivat keskenään valtio, kunnat ja toiminnanharjoittajat (toiminnanharjoittajat, kunnat ja rannikon alueelliset ympäristökeskukset)."

Erillisen käsittely- ja loppusijoituspaikan perustaminen on kuitenkin ongelmallista. Sedimenttien kuljettaminen pitkiä matkoja vesitse tai erityisesti maitse on hankalaa. Useimmissa tapauksissa on helpointa ja turvallisinta järjestää pilaantuneiden sedimenttien loppusijoituspaikka ruoppausalueelle rakenteisiin tarvittaessa stabiloituna. Tällaisia rakenteita voivat olla erilaiset täytöt, aallonmurtajat tms., joita alueelle rakennetaan.

Helsingin Satama toteaa (5.5.2006) mm. seuraavaa.

Yleistä Mietintöön on koottu kiitettävästi taustatietoa organotinayhdisteistä ja niiden esiintymisestä sekä Suomessa että muiden maiden vesialueilla. Myös ruoppauksia ja läjittämistä on käsitelty kattavasti.

Puhdistamis- ja korvausvastuut

Pilaantuneiden sedimenttien puhdistamis- ja korvausvastuita on käsitelty mietinnön luvussa 8. Kuten mietinnössä todetaan, lainsäädännössä ei ole pilaantuneiden sedimenttien puhdistamista koskevaa toissijaista vastuujärjestelmää maaperän pilaantumistapausten tapaan. Luvussa on sinänsä kuvattu pilaantuneisiin sedimentteihin liittyvä vastuukenttä ja sen ongelmat oikein, mutta siitä ei käy riittävän selvästi ilmi se, että pilaantuneen sedimentin osalta kunnostusvelvoite laukeaa ainoastaan siinä tapauksessa, jos sedimenttiin on tarpeen kajota vesilaissa luvanvaraiseksi säädetyn hankkeen yhteydessä. Lainsäädäntömme on tältä osin (siis vastuusuhteen säätämisen osalta) siten aukollinen, minkä seikan korjaamista lainsäädännöllä on syytä selvittää.

Tärkeimmiksi laeiksi nostetut vesilaki ja ympäristönsuojelulaki liittyvät pilaantuneisiin sedimentteihin hankeluvituksen kautta, eivät yleisinä vastuulakeina. Laivojen ja pienveneiden mainitseminen aiheuttajina (lain tarkoittamassa merkityksessä) on lakiin perustumatonta. Niiden käyttö on ollut luvista vapaata eivätkä niissä käytetyt organotinamaalit ole aiemmin olleet kiellettyjä, vaan sallittuja. Ne eivät siten voi olla pilaantumisen aiheuttajia siten kuin laissa tarkoitetaan, vaan kyse on yleiskielen ilmauksesta.

Ruoppaus- tai vesirakentamishankkeissa, joissa käsitellään pilaantuneita sedimenttejä, toissijainen vastuu lankeaa hankkeesta aiheutuvaan lisävahinkoon ja -haittaan rajoitettuna ruoppaus- tai rakennushankkeesta vastaavalle. Kyse on ollut vuosikymmenten aikana sallittujen eliönestomaalien aiheuttamasta pilaantumisesta, joka mietinnönkin mukaan on hyvin yleistä Suomen merialueilla. TBT:n osalta ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen taso 1 ylittyy lähes kaikkialla Suomen merialueilla usean kilometrin päässä rannikosta ja meriväylistä. Nyt, kun vastuu kaatuu käytännössä satamille ja Merenkulkulaitokselle, joilla on satamien ja väylien kehittämis- ja kunnossapitovastuu, mihin liittyy ruoppaus- ja läjitystoimintaa, kohdentuu vastuu aiheuttamisperiaatteen vastaisesti näille tahoille. Väistämättä herääkin kysymys, miten valtion roolia kustannusten maksajana tulisi lisätä.

Eri hankkeiden luvittamisessa on ilmennyt konkreettisena ongelmana se, että kunnostusvastuuta pyritään esimerkiksi alueellisen ympäristökeskuksen lupaviranomaiselle jättämissä lausunnoissa laajentamaan myös hankkeen ulkopuolisiin alueisiin, mihin hankkeen toteuttajan vastuuta ei tule missään nimessä lain, ei vesilain eikä ympäristönsuojelulain, mukaan ulottaa.

Luvituksessa tulisi lisäksi ottaa tarkemmin huomioon, mikä muutos ruoppaus- ja läjityshankkeella on vallitsevaan olotilaan. Epäpuhtaudethan ovat jo merenpohjassa, usein matalissa merenlahdissa virtauksille alttiina, mutta lupaharkinnassa lähdetään kuitenkin siitä, että haittoja arvioidaan ikään kuin siitä näkökulmasta, että ne joutuvat merenpohjaan vasta ko. hankkeen yhteydessä. Kysymys liittyy sekä vesilain intressivertailuun että YSL:n luvanmyöntämisedellytyksiin ruoppauksen ja meriläjityksen sallittavuuden suhteen.

Vastuukysymykset eivät siis ole välttämättä selviä edes viranomaisille, saati muille asianosaisille. Vastuukysymyksiä koskevat, periaatteessa tarpeettomat valitusprosessit kuluttavat sekä hankkeista vastaavien tahojen että lupaviranomaisten resursseja ja saattavat viivästyttää hankkeiden toteuttamista.

Tilannearvio ja toimenpidesuositukset

Mietinnön luvussa 9.1 esitetty tilannearvio on napakka yhteenveto vallitsevasta tilanteesta.

Luvussa 9.2 esitetyistä toimenpide-ehdotuksista Helsingin Satama esittää seuraavaa:

Pilaantumisen laajuus ja päästölähteet

Ehdotetut toimenpiteet ovat periaatteessa oikeansuuntaisia. Koska organotinayhdisteitä on esiintynyt vesialueillamme vuosikymmeniä ja pitoisuudet niin sedimenteissä kuin eliöissäkin ovat todennäköisesti olleet aikaisemmin huomattavasti korkeampia kuin nykyään, tutkimusten intensiteetti ja laajuus tulee suhteuttaa siihen tosiasiaan, että "ongelma" lievenee käyttörajoitusten myötä koko ajan.

Orgaanisten tinayhdisteiden ympäristö- ja terveysvaikutukset

Ehdotetut toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Esimerkiksi Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä vuosina 2003–2005 tehdyt organotinapitoisuuksia koskevat tutkimustulokset ovat herättäneet kysymyksen, voisiko Suomesta kerätyn ja kerättävän organotina-aineiston perusteella tehdä suuntaa-antavan arvion, mitä suuruusluokkaa rannikkoalueemme sedimenttien ja kalojen organotinapitoisuudet olivat 15–20 vuotta sitten, eli ennen organotinayhdisteiden käyttörajoituksia. Tämä antaisi konkreettista perspektiiviä nykytilanteelle ja tulevaisuudelle. Samalle organotinayhdisteiden merkitys suhteessa muihin kemikaaleihin liittyviin riskeihin ja muihin ympäristöuhkiin selvenisi.

Pilaantuneiden massojen käsittely ja loppusijoitus

Työryhmän esitys keskitetyistä pilaantuneiden sedimenttien loppusijoituspaikoista on ainakin Helsingin osalta lähinnä teoreettinen, vaikka ajatus sinänsä on kannatettava. Ranta-alueelle rakennettava, merestä eristetty keskitetty loppusijoituspaikka ei tule kysymykseen, koska Helsingin rantaviiva on lyhyt ja ranta-alue on erittäin suosittua ja arvokasta rakennus- ja virkistyskäyttöaluetta. Maalle rakennettava keskitetty loppusijoituspaikka on käytännössä mahdottomuus, koska Helsingin alueelta joudutaan viemään puhtaita ylijäämämaitakin toisaalle sijoituspaikkojen puuttumisen vuoksi. Myöskään merialueelle rakennettava, erityspenkerein toteutettu ja pilaantuneilla sedimenteillä täytettävä keinosaari ei ole käytännössä realistinen vaihtoehto. Myös vastuiden ja kustannusten jakamisesta syntyisi käytännössä suuria ongelmia.

Puhdistusruoppaukset ja puhdistusruoppausten rahoitus

Ennen ns. toissijaisen puhdistusvastuun langettamista taholle, joka ei ole toteuttamassa mitään sedimentteihin kohdistuvia toimenpiteitä, tulee tällaisen kustannuksiltaan mittavan puhdistusruoppauksen tarve arvioida äärimmäisen huolellisesti ja objektiivisesta, historian, nykytilan ja tulevaisuuden huomioonottavasta perspektiivistä. Helsingin Satama viittaa tässä edellä kohdassa 2 esitettyyn. Tällaisen puhdistusruoppausvelvoitteen asettamisella voi olla arvaamattomia alueellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehittäminen

Helsingin Satama viittaa tältä osin kohdassa 2 esitettyyn.

Helsingin Satama katsoo, että työryhmän esitykset trifenyylitinan laatukriteerien asettamisesta tributyylitinan laatukriteerien ohelle ja toistaiseksi sovellettavista trifenyylitinapitoisuuden sisältävistä laatukriteeritasoista voivat johtaa eräissä tapauksissa erittäin hankaliin tilanteisiin sekä hankkeiden toteuttamisen että valvonnan kannalta. Esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä tulee nousemaan esille:

§ Miten tributyylitinapitoisuuksiin perustuvia lupamääräyksiä sovelletaan jatkossa?

§ Muuttuvatko myös absoluuttiseen tributyylitinamäärään perustuvat valvontaperusteet?

§ Mistä lähtien uusia kriteerejä on tullut noudattaa tai on noudatettava?

§ Onko suunnitelmia ja urakoita muutettava trifenyylitinapitoisuuksien/määrien perusteella?

§ Onko hankkeessa jo toimittu ohjeistuksen vastaisesti?

§ Miten trifenyylitinalle asetettavat kriteeritasot tai toistaiseksi sovellettavat kriteeritasot vaikuttavat käynnissä oleviin lupaprosesseihin?

Helsingin Sataman käsityksen mukaan mitään konkreettista tarvetta trifenyylitinan laatukriteerien asettamiselle ei toistaiseksi ole, koska tributyylitina toimii riittävässä määrin sedimentin organotinayhdisteiden esiintymisen indikaattorina. Lisäksi tributyylitinan kriteeritasot ovat olleet esillä jo SYKE:n hallinnollisessa ohjeluonnoksessa ennen ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen julkaisemista, joten ruoppauksia ja vesirakentamista toteuttavat tahot ovat tavallaan sopeuttaneet toimintansa tributyylitinalle asetettujen laatukriteerien asettamiin puitteisiin. Lisäksi Helsingin Sataman kokemusten perusteella on ilmeistä, että trifenyylitinan analysointi on vielä haastavampaa kuin tributyylitinan. Koska tributyylitinan analysointitarkkuus on tyypillisesti luokkaa ±30 %, toisen epävarman muuttujan mukaantulo ruoppaus- ja läjityskelpoisuuden arviointiin vaikeuttaa tilannetta entisestään ja voi johtaa valvonnallisten vaateiden seurauksena kalliisiin ratkaisuihin tai menettelytapoihin, joilla ei ole todellista perustetta.

Muuta Todettakoon, että mietinnön sivulla 33 esitetyssä kuvassa 9 esiintyvien tutkimuskohteiden "Vuosaari, Hindsby" ja "Vuosaari, Gesterby" oikeammat nimet ovat "Sipoo, Hindsby" ja "Sipoo, Gesterby". Vaikka näiden alueiden kaloja on tutkittu Vuosaaren satamahankkeeseen liittyen, nämä alueet ovat vertailualueita ja sijaitsevat suhteellisen kaukana Vuosaaresta ja satamatyömaasta. Lisäksi kuvassa 9 (ja todennäköisesti kuvassa 8) on esitetty Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvät vuoden 2004 tulokset, vaikka kuvateksti ja lähdeluetteloviite (Vatanen & Niinimäki 2005c) antavat ymmärtää, että tulokset koskevat vuotta 2005.

Ryj viittaa annettuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

Mietintöön on koottu kattavasti tieto Suomessa tehdyistä orgaanisten tinayhdisteiden kartoituksista sekä pohjasedimenteissä että eliöstössä. Myös ruoppauksia ja läjittämistä on käsitelty kattavasti.

Mietinnössä on lisäksi selvitetty organotinapitoisten sedimenttien puhdistamis- ja korvausvastuuta. Pilaantuneiden sedimenttien osalta ei ole olemassa selkeitä vastuusäännöksiä toissijaisesta kunnostusvastuusta. Lainsäädännöllä tuleekin määrätä kunnostusvelvoitteesta pilaantuneen sedimentin osalta. Puhdistusruoppausvelvoitteen määräämistä taholle, joka ei ole toteuttamassa sedimenttien kohdistuvia toimenpiteitä, tulee arvioida erityisen tarkasti. Hankkeen toteuttajan vastuuta ei tule ulottaa hankkeen ulkopuolisiin alueisiin.

Valtion vastuu kustannusten maksajana satamien ja väylien kehittämis- ja kunnossapitovastuun osalta tulee tarkistaa.

Pilaantuneen sedimentin ympäristölle tai terveydelle haittaa aiheuttavat alueet, joille puhdistusruoppauksia toimenpide-ehdotuksen mukaisesti tehtäisiin, tulee yksilöidä. Pilaantumisen laajuuden ja päästölähteiden tutkimusten intensiteetti ja laajuus tulee suhteuttaa ongelman ajalliseen esiintymiseen. Orgaanisten tinayhdisteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista tulee laatia arvio rannikkoalueen sedimenttien ja kalojen organotinapitoisuuksista ajalta ennen organotinayhdisteiden käyttörajoituksia.

Erillisen pilaantuneiden massojen keskitettyä käsittely- ja loppusijoituspaikkaa ei voida Helsingissä ongelmitta perustaa.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle ja Helsingin Satamalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla (Ympäristöministeriön työryhmän mietintö 17.2.2006)

SOSIAALIVIRASTON KOTIPALVELUOHJAAJIEN NIMIKEMUUTOS

Khs 2006-788

Sosiaalilautakunta toteaa (21.3.2006), että kuntalain 44 § 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa.

Sosiaaliviraston organisaatiouudistuksen johdosta kotipalvelun esimiestehtäviä ei ole enää muualla kuin lapsiperheiden palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön kannanoton mukaan aikuisten palvelujen vastuualueen ja vanhusten palvelujen vastuualueen kaikkien kotipalveluohjaajien nimike ml. yksi kotihoidonohjaaja (yhteensä 45 vakanssia) voidaan muuttaa sosiaaliohjaajiksi riippumatta suoritetun tutkinnon pituudesta. Muutos antaa sosiaaliohjaajan kelpoisuuden niille vakinaisille viranhaltijoille, joilla ei muuten ole sosiaaliohjaajalta edellytettyä lain (L272/2005) mukaista pätevyyttä, ainoastaan nykyisiin tehtäviin. Ammattijärjestöjen edustajat puoltavat esitystä. Muutettavaksi esitettävät kotipalvelun ohjaajat käyttävät julkista valtaa tehdessään yksilöhuollon päätöksiä mm. omaishoidontuen ja kuljetuspalvelun osalta asiakkailleen.

Aikuisten palvelujen vastuualueen ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen osalta esitetään lisäksi yhden kotipalveluohjaajan tehtävän muuttamista viraksi, koska tehtäviin kuuluu ruotsinkielisten lapsiperheiden kotipalvelun esimiestehtävät yksilöhuollon päätöstenteon ohella. Tähän mennessä yksilöhuollon päätökset on tehnyt lapsiperheiden palvelujen päällikkö oman työnsä ohella.

Edellä esitetyistä vakanssijärjestelyistä ei aiheudu lisäkustannuksia.

Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisia vakanssijärjestelyjä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (3.5.2006) mm., että organisaatiomuutoksen yhteydessä sosiaalivirastoon jäi kotipalveluohjaajia tekemään niitä aiemmin kotihoitoyksiköissä hoidettuja tehtäviä, jotka eivät siirtyneet terveyskeskukseen. Näitä ovat omaishoidon tukeen, kuljetuspalveluun sekä vammaisten ja vanhusten sosiaalityöhön liittyvät tehtävät. Sosiaaliviraston esittämä kotipalveluohjaajien virkojen muuttaminen sosiaaliohjaajien viroiksi vastaa tehtävien nykyistä sisältöä ja on siten perusteltu.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen vakanssien osalta 1.6.2006:

1 Muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike
Aikuisten palvelujen vastuualue

083083	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083356	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083938	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036793	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
037452	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036739	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083354	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036771	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036660	kotihoidonohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036791	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
037349	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036764	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083081	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
023581	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036792	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083089	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036757	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
037410	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036761	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
023584	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083804	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja

Vanhusten palvelujen vastuualue

083350	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036776	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036748	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036745	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
041056	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083355	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083910	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
023572	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036760	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
024660	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
038452	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083357	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
024992	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036755	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036759	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083084	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036744	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036735	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
083858	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
037409	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036738	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036767	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja
036838	kotipalveluohjaaja	1971,74	sosiaaliohjaaja
036775	kotipalveluohjaaja	1882,62	sosiaaliohjaaja

2 Perustaa virka seuraavan tehtävän tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uuni nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

013716	kotipalveluohjaaja	1982,62	kotipalveluohjaaja

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

ÄNDRING AV BOLAGSORDNINGEN FÖR AB DET FINLANDSSVENSKA KOMPETENSCENTRET INOM DET SOCIALA OMRÅDET OCH UTSEENDE AV EN REPRESENTANT I BOLAGETS STYRELSE FÖR ÅREN 2006 - 2007

AB DET FINLANDSSVENSKA KOMPETENSCENTRET INOM DET SOCIALA OMRÅDET -NIMISEN OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN SEKÄ EDUSTAJAN NIMEÄMINEN YHTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2006 - 2007

Stn/Khs 2006-852

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området konstaterar (31.3.2006) att vid FSKompetenscentrets senaste bolagsstämma 11.4.2005 beslöts enhälligt att till 3 § i bolagsordningen tillägga följande nya 2 mom.: ”Bolaget är ett allmännyttigt bolag vars syfte inte är att bereda aktieägarna vinst. Bolaget delar inte ut dividend till aktieägarna. En eventuell vinst skall användas för att utveckla bolagets verksamhet. Vid likvidation utdelas bolagets nettoförmögenhet i sin helhet till allmännyttig organisation, vars syfte är att befrämja utveckling, utbildning eller forskning inom det sociala området på svenska i Finland, enligt beslut av bolagsstämman”.

Ändringen genomfördes i syfte att klargöra bolagets ställning som ett allmännyttigt bolag, bl.a. med tanke på beskattningen av bolaget. Avsikten med bolaget har ju aldrig varit att eftersträva vinst eller utdela dividend.

Handelsregistret har meddelat bolaget att en ändring kräver att alla aktieägare biträder beslutet. Bolaget ber de aktieägare som inte var företrädda vid bolagsstämman 11.4.2005 att senast 30.5.2006 inlämna sitt samtycke till ändringen.

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ber (4.5.2006) att Stn utser en representant till styrelsen för Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området för en tvåårig mandatperiod som börjar efter val vid bolagsstämman 9.6.2006. Kompetenscentrumverksamheten är ett fortlöpande utvecklingsarbete med målet att länka samman praktik, forskning och undervisning inom det sociala området. Den centrala uppgiften för kompetenscentret är att utveckla och upprätthålla bas- och specialiserad kompetens inom det sociala området i alla regioner genom att i samarbete med kommunerna initiera utvecklingsprojekt och sedan stöda deras förverkligande.

Rättstjänsten konstaterar (26.4.2006) att Helsingfors stad äger 20 av de 408 aktierna i bolaget. Helsingfors stad var inte företrädd vid den bolagsstämma vid vilken det fattades beslut om ändringen och staden har därför blivit ombedd att ge sitt samtycke till ändringen av bolagsordningen.

Bolaget har inte heller tidigare eftersträvat vinst och syftet med ändringen har varit att klargöra bolagets ställning med tanke på beskattningen. Rättstjänsten konstaterar därmed att det inte finns några juridiska hinder för ett samtycke.

Stj konstaterar att det i bolagsordningen för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, som bildades år 2001, är angivet att bolaget har en styrelse, som består av 9–15 medlemmar, och att varje medlem har en personlig suppleant. Helsingfors stad tillsätter en styrelsemedlem samt dennes suppleant.

Socialverket föreslår att chefen för svensk socialservice Ulla Liljelund skall utses till medlem och ledande socialarbetaren Anne Pontán till suppleant för henne.

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området toteaa (31.3.2006), että yhtiön edellisessä yhtiökokouksessa 11.4.2005 päätettiin yksimielisesti lisätä yhtiöjärjestyksen 3 §:ään seuraava uusi 2 momentti: ”Yhtiö on yleishyödyllinen eikä sen tarkoituksena ole tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Yhtiö ei jaa osinkoa osakkeenomistajille. Mahdollinen voitto on osoitettava yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiön toiminnan päätyttyä sen nettovarallisuus annetaan kokonaisuudessaan yleishyödylliselle järjestölle, jonka tarkoituksena on edistää Suomessa ruotsin kielellä toteutettavaa kehittämistä, koulutusta tai tutkimusta sosiaalisella alalla, yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.”

Muutos toteutettiin, jotta yhtiön asemaa yleishyödyllisenä yhtiönä selvennettäisiin, mm. yhtiön verotuksen kannalta. Yhtiön tarkoituksenahan ei ole koskaan ollut tavoitella voittoa tai jakaa osinkoa.

Kaupparekisteri on ilmoittanut yhtiölle, että muutos edellyttää kaikkien osakkeenomistajien hyväksymistä. Yhtiö pyytää 30.5.2006 mennessä muutokselle niiden osakkeenomistajien hyväksymistä, jotka eivät olleet edustettuina yhtiökokouksessa 11.4.2005.

Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området pyytää (4.5.2006), että Khs nimeäisi edustajan yhtiön hallitukseen 9.6.2006 pidettävästä yhtiökokouksesta alkavaksi kaksivuotiskaudeksi. Osaamiskeskustoiminta on jatkuvaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on yhdistää sosiaalisen alan käytännön toimintaa, tutkimusta ja opetusta. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kaikkien seutujen perus- ja erikoisosaamista sosiaalisella alalla käynnistämällä yhteistyössä kuntien kanssa kehityshankkeita ja tukemalla sitten niiden toteuttamista.

Oikeuspalvelut toteaa (26.4.2006), että Helsingin kaupunki omistaa yhtiön 408 osakkeesta 20 kappaletta. Helsingin kaupunki ei ole ollut edustettuna yhtiökokouksessa, jossa on päätetty muutoksesta, joten kaupungilta on pyydetty suostumusta yhtiöjärjestyksen muutokselle.

Yhtiön tarkoituksena ei aiemminkaan ole ollut jakaa voittoa ja yhtiöjärjestyksen muutoksen tarkoituksena on ollut selventää yhtiön verotuksellista asemaa. Oikeuspalvelut toteaa siten, ettei suostumuksen antamiselle ole oikeudellisia esteitä.

Stj toteaa, että vuonna 2001 perustetun Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu 9–15 varsinaista jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Helsingin kaupunki nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänen varajäsenensä.

Sosiaalivirasto esittää, että varsinaiseksi jäseneksi nimettäisiin ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikkö Ulla Liljelund ja hänen varajäsenekseen johtava sosiaalityöntekijä Anne Pontán.

STJ Stadsstyrelsen torde besluta godkänna följande tillägg i bolagsordningen för Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området:

3 § 2 mom.

Bolaget är ett allmännyttigt bolag vars syfte inte är att bereda aktieägarna vinst. Bolaget delar inte ut dividend till aktieägarna. En eventuell vinst skall användas för att utveckla bolagets verksamhet. Vid likvidation utdelas bolagets nettoförmögenhet i sin helhet till allmännyttig organisation, vars syfte är att befrämja utveckling, utbildning eller forskning inom det sociala området på svenska i Finland, enligt beslut av bolagsstämman.

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta utse chefen för svensk socialservice Ulla Liljelund till medlem i bolagets styrelse och ledande socialarbetaren Anne Pontán från socialverket till suppleant för henne för den tvååriga mandatperiod som börjar efter 2006 års ordinarie bolagsstämma.

Protokollsutdrag till Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, de valda, rättstjänsten och socialverket.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimisen osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen seuraavan lisäyksen:

3 § 2 mom.

Yhtiö on yleishyödyllinen eikä sen tarkoituksena ole tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Yhtiö ei jaa osinkoa osakkeenomistajille. Mahdollinen voitto on osoitettava yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiön toiminnan päätyttyä sen nettovarallisuus annetaan kokonaisuudessaan yleishyödylliselle järjestölle, jonka tarkoituksena on edistää Suomessa ruotsin kielellä toteutettavaa kehittämistä, koulutusta tai tutkimusta sosiaalisella alalla, yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikön Ulla Liljelundin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen johtavan sosiaalityöntekijän Anne Pontánin sosiaalivirastosta varsinaisesta yhtiökokouksesta vuonna 2006 alkavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Pöytäkirjanote Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området ‑nimiselle yhtiölle, valituiksi tulleille, oikeuspalveluille ja sosiaalivirastolle.

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 169 2285

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LAUSUNNON ANTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE KRIMINAALIPOTILAITA KOSKEVIEN SÄÄDÖSTEN YHTEENSOVITTAMISESTA RIKOS- JA MIELENTERVEYSLAEISSA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMUISTIOSTA

Khs 2006-1152

./. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa 28.2.2006 terveyskeskukseen saapuneessa kirjeessään, että ministeriön 24.8.2004 asettama rikos- ja mielenterveyslakien yhteensovittamista pohtinut työryhmä on 1.2.2006 jättämässään työryhmämuistiossa, joka on esityslistan liitteenä, arvioinut rikoksesta syytetyn ja rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoa ja tutkimista koskevien mielenterveyslain säännösten asianmukaisuutta ja sijaintia. Arvioinnin tarpeen taustalla ovat olleet rikoslain uudistetut syyntakeisuussäädökset, joiden mukaan vakava mielenterveyden häiriö voi poistaa rikoksen tekijän syyntakeisuuden tai alentaa sitä.

Ministeriö pyytää lausuntoa rikos- ja mielenterveyslakien yhteensovittamista koskevista työryhmän ehdotuksista ja erityisesti:

1 syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätettyjen henkilöiden

a tahdosta riippumattoman hoidon alan laajentamisesta muihinkin vakaviin mielenterveyden häiriöihin kuin varsinaisiin mielisairauksiin ja

b velvoitteellisen avohoidon käyttöön otosta sekä

2 vankilasta vapautuvien mielenterveyspalvelujen suunnitelmallisesta järjestämisestä.

Lisäksi ministeriö pyytää kannanottoa mielenterveyslain 4 a luvun uudistamistarpeista ennen tarkkailuun ottamista koskevan tahdosta riippumattoman lääkityksen osalta sekä potilaan eristämistä ja sitomista koskevan ilmoitusvelvollisuuden toteutumisen ongelmien vuoksi. Ko. kysymyksiä ei käsitellä työryhmäraportissa.

Työryhmän muistion tiivistelmä

Työryhmän tehtävänä oli selvitellä ja pohtia mielenterveyden häiriöistä aiheutuvien rikosten ehkäisemiseen liittyviä kysymyksiä, aihepiiriin liittyvän lainsäädännön tilaa ja muutostarpeita sekä tehdä tarvittavat esitykset ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24.8.2004 työryhmän arvioimaan rikoksesta syytetyn ja rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoa ja tutkimista koskevien mielenterveyslain säännösten asianmukaisuuden ja sijainnin. Arvioinnin tarpeen taustalla ovat etenkin rikoslain uudistetut syyntakeisuussäädökset, joiden mukaan vakava mielenterveyden häiriö voi poistaa rikoksen tekijän syyntakeisuuden tai alentaa sitä. Mielentilansa vuoksi syyntakeettomaksi todettua ei tuomita rangaistukseen, mutta valtaosa heistä määrätään mielenterveyslain nojalla tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Vaikka alaikäinen voidaan määrätä hoitoon myös vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, aikuinen voidaan nykyisen lain mukaan määrätä vain todetun mielisairauden perusteella.

Työryhmän ehdotukset:

Mielenterveyslakia muutetaan siten, että rikollisen teon tehnyt syyntakeettomaksi todettu henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon myös tiettyjen lähellä mielisairauksia olevien persoonallisuushäiriöiden perusteella. Näitä häiriöitä sairastavat henkilöt hyötyvät hoitomenetelmistä, jotka ovat lähes samoja kuin mielisairauksien hoitamiseen tarkoitetut menetelmät.

Mielenterveyslakiin lisätään säädökset kriminaalipotilaita koskevasta velvoitteisesta avohoidosta. Jos velvoitteisessa avohoidossa oleva potilas ei noudata hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa, hänet voitaisiin lähettää sairaalahoitoon ilman erillistä tarkkailulähetettä. Sairaalaan toimittamisessa voidaan käyttää poliisin virka-apua mielenterveyslain tarkennettavien säädösten mukaisesti. Työryhmän käsityksen mukaan velvoitteisen avohoidon käyttämisellä voitaisiin lyhentää kriminaalipotilaiden sairaalahoidon pituutta, vähentää uusintarikollisuutta ja psyykkisen voinnin huononemisesta aiheutuvia raskaita hoitoja sekä näiden henkilöiden kohdalla yleisesti runsasta akuuttipalveluiden käyttöä.

Kriminaalipotilaiden hoidon järjestämisestä laaditaan sairaanhoitopiirikohtaiset mallit.

Vankilasta vapautuvien psyykkistä hoitoa tarvitsevien hoidon varmistamiseksi laaditaan paikalliset ja alueelliset mielenterveyspalveluiden kokonaissuunnitelmat, joissa myös tämän ryhmän erityistarpeet on huomioitu.

Terveyslautakunta toteaa (25.4.2006), että työryhmän muistiossa kuvataan arviointityön taustana rikoslain syyntakeisuussäädöksen muutosta ja siihen liittyvää valmistelutyötä. Samoin kuvataan mielentilatutkimusten, syyntakeisuusratkaisujen ja hoitoonmääräysten vuosittaisia lukumääriä sekä rinnakkaisia tuomioistuin– ja terveydenhoitoprosesseja. Työryhmä päätyy ehdotuksissaan pitäytymään kriminaalipotilaita koskevien säädösten laaja-alaisen uudistamisen sijasta mielenterveyslakiin ehdotettuihin muutoksiin.

Muistion keskeiset sisällölliset mielenterveyslain muutostarpeita koskevat luvut käsittelevät vakavan mielenterveyden häiriön käsitettä erityisesti tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määräämisen ja hoidon ja kuntoutuksen toteutumisen kannalta sekä ns. kriminaalipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen toteutumista.

Työryhmän selvitystyötä vaikeutti selvästi luotettavien tilastotietojen puute. Myöskään kriminaalipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen sisällöllisestä toteutumisesta etenkään jatkohoidon osalta ei ole olemassa systemaattista tietoa. Kriminaalipotilaiden uusintarikollisuutta koskevia tutkimuksia on kuitenkin julkaistu Suomessa 1980-luvun lopulta alkaen.

Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että kriminaalipotilaiden jatkohoito toteutuu asianmukaisesti siihen saakka, kun virallinen valvonta-aika on olemassa, mutta useat potilaat lopettavat hoitonsa sen jälkeen.

Työryhmän toteamus, että kriminaalipotilaita koskeva tietotuotanto, seuranta ja tilastointi vaativat kehittämistä, on perusteltu.

Lautakunta pitää perusteltuna työryhmän ehdotusta mielenterveyslain muuttamisesta siten, että rikollisen teon tehnyt syyntakeettomaksi todettu henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon myös lähellä mielisairauksia olevien työryhmämuistiossa todettujen persoonallisuushäiriöiden perusteella. Kyseeseen tulevat vaikeat persoonallisuushäiriöt, joista kärsivät henkilöt hyötyvät samoista hoitomenetelmistä kuin mielisairauksia sairastavat. Käytännön toiminnan ja oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ko. potilasryhmä määritellään riittävän selkeästi.

Kriminaalipotilaiden velvoitteista avohoitoa koskevien säädösten lisääminen mielenterveyslakiin on kriminaalipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen pitkäjännitteisen toteutumisen kannalta perusteltua. Työryhmän ehdotukset velvoitteisen avohoidon toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista menettelytavoista edellyttävät terveyslautakunnan käsityksen mukaan vielä selkiyttämistä. Sinänsä ehdotus sairaanhoitopiirikohtaisten mallien laatimiseksi kriminaalipotilaiden hoidossa on kannatettava. Samoin on erittäin toivottavaa, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laatisi ohjeet kriminaalipotilaiden hoitoon liittyvistä erityiskysymyksistä tilanteessa, jossa velvoitteista avohoitoa toteutetaan hajautetusti eri puolilla maata olevissa psykiatrian toimintayksiköissä.

Työryhmän muistioon on sisällytetty kaksi lukua vankien psykiatrisen hoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen toteutumisesta sekä niiden jatkumisesta vankilasta vapautumisen jälkeen. Nämä sinänsä informatiiviset, vankien terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia koskevat kohdat tuovat työryhmän esitysten piiriin kunnan järjestämisvastuulla olevan palvelualueen, jonka selkiyttämiseksi työryhmä esittää varsin yleisellä tasolla paikallisten ja alueellisten mielenterveyspalvelujen kokonaissuunnitelmien laatimista. Ehdotus tuntuu tässä yhteydessä oudolta varsinkin kun useissa kunnissa, myös Helsingissä, on laadittu mielenterveysohjelma, jota toteutetaan mm vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimisen kautta. Sinänsä tarpeellista voi olla erikseen selkiyttää vapautuvien vankien hoidon suunnitelmallista toteutumista.

Tahdosta riippumattoman hoidon ja tutkimuksen aikana tapahtuvia potilaan perusoikeuksien rajoittamista koskevia mielenterveyslain 4a luvun mukaisia säädöksiä on ollut ongelmallista tulkita siltä osin, kun eristämisestä ja sitomisesta velvoitetaan ilmoittamaan potilaan edunvalvojalle tai lailliselle edustajalle. Ongelmana on, ettei edunvalvojaa joko ole tai hänestä ei ole tietoa hoitoyksikössä. Lainkohta edellyttää täsmentämistä.

Sosiaalilautakunta toteaa (16.5.2006), että työryhmän keskeiset ehdotukset koskevat mielenterveyslain muuttamista siten, että rikoksen tehnyt mutta syyntakeettomana tuomitsematta jätetty henkilö voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon paitsi mielisairauden myös eräiden muiden vakavien mielenterveyden häiriöiden perusteella. Työryhmä ehdottaa lisäksi ns. velvoitteista psykiatrista avohoitoa kriminaalipotilaille.

Kriminaalipotilailla tarkoitetaan tuomioistuimen mielentilatutkimukseen määräämää ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hoitoon määräämää syytettyä, siihen asti, kun asia on käsitelty tuomioistuimessa sekä tuomioistuimen syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jättämää ja Teo:n tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määräämää potilasta.

Velvoitteisesta avohoidon järjestämisestä laaditaan työryhmän ehdotuksen mukaan sairaanhoitopiirikohtaiset mallit ja siihen määräämisestä päättäisi Teo. Mikäli tässä hoidossa oleva potilas ei noudattaisi hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa, hänet voitaisiin lähettää sairaalahoitoon ilman erillistä tarkkailulähetettä.

Rikoslakia on muutettu vuoden 2004 alusta siten, että perusteeksi rikoksen tekijän tuomitsematta jättämiselle syyntakeettomana lisättiin mielisairauden ohella vakava mielenterveyden häiriö (RL 31 luku, 4 § 2 mom.). Mielenterveyslain 8 §:n mukaan edellytyksenä henkilön määräämiselle tahdostaan riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon on mm., että hänen todetaan olevan mielisairas. Poikkeuksena ovat lapset, joiden osalta tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiselle riittää perusteeksi vakava mielenterveyden häiriö.

Sosiaalilautakunta katsoo, että rikosoikeudellista syyntakeettomuutta määrittävien säännösten ja tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksiä määrittävien säännösten tulisi olla saman sisältöisiä.

Aikuispsykiatrisen hoidon mahdollisuudet auttaa mielenterveyden ongelmista kärsivää ihmistä ovat lähtökohtaisesti sitä paremmat, mitä aikaisemmin tehokas hoito voidaan aloittaa – jopa henkilön tahdosta riippumatta.

Henkilön jäädessä rangaistukseen tuomitsematta vakavan mielenterveyden häiriön johdosta on hän pääsääntöisesti psykiatrisen hoidon tarpeessa. Tarpeenmukaisen hoidon järjestämisen esteenä on usein yksilön mielenterveyden ongelmiin kytkeytyvä sairauden tunnon puute sekä torjuva suhtautuminen viranomaisten tarjoamiin mielenterveyspalveluihin.

Henkilöt, joilla on vakavia mielenterveyden ongelmia, tarvitsevat yleensä runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tarjotuilla ja järjestetyillä palveluilla ei ole kuitenkaan vaikuttavuutta erityisesti silloin, kun vakavaa mielenterveysongelmaa poteva henkilö tarvitsee psykiatrista sairaanhoitoa, mutta ei sairaudestaan johtuen pysty tiedostamaan tarvettaan siihen.

Kriminaalipotilaita koskevan työryhmän ehdottama velvoitteinen avohoito on sosiaalilautakunnan käsityksen mukaan edellä mainituista syistä tarpeellinen. Mainittu hoito tulisi säännellä siten, että psykiatrisesta laitoshoidosta velvoitteiseen avohoitoon siirtyvä säilyttäisi hoitokontaktin hoidosta pääasiallisesti vastuussa oleviin tahoihin, ja että häntä riittävästi tuettaisiin mielenterveyslain mukaisesti - sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla ja tukitoimilla - itsenäiseen elämään ja elämänhallintaan.

Kuten työryhmäkin toteaa, ei velvoitteisesta avohoidosta ole kattavaa tutkimusaineistoa. Tämän johdosta tulisi mainittua hoitoa kokeilla rajatulle kohderyhmälle, jossa voitaisiin arvioida hoidon tarkoituksenmukaisuutta sekä erityisesti hoidon järjestämiseen osallistuvien tahojen mahdollisuuksia vastata kriminaalipotilaan hoidosta ja kuntoutuksesta.

Lausuntopyynnössä on pyydetty myös kannanottoja vankilasta vapautuvien henkilöiden mielenterveyspalvelujen suunnitelmallisesta järjestämisestä. Työryhmäraportti ei tältä osin sisällä muita konkreettisia ehdotuksia kuin ehdotuksen paikallisesti ja alueellisesti laadituista mielenterveyspalveluiden kokonaissuunnitelmista. Raportissa on lisäksi kuvattu niitä ongelmia, joita lainsäädännön puutteellisuudesta on aiheutunut ja aiheutuu.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan vapautuvien vankien mielenterveysongelmien hoito on järjestettävä suunnitelmallisesti yhteistyössä vankeinhoitoviranomaisten ja mielenterveyslain mukaisesti vastuussa olevien viranomaisten kesken. Tässä yhteydessä on ratkaistava myös se miten näiden henkilöiden asuminen ja siihen välittömästi liittyvät hoito, palvelut ja tukitoimet tulisi järjestää. Kyse on mitä ilmeisimmin usein sellaisesta tuetusta asumisesta, johon on liitettävä sekä psykiatrisen hoidon että sosiaalihuollon hoitokontaktit. Samoin on ratkaistava henkilön selviytymiseen ja taloudelliseen elämänhallintaan liittyvät kysymykset. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan tältä osin asia tulisi saattaa pikaisesti jatkovalmisteluun.

Jatkovalmistelussa on arvioitava myös se, miten kustannusvastuu valtion ja kuntien välillä on jaettava. Kun kyse on erityisesti velvoitteisen avohuollon sekä osin myös vankilasta vapautuvien henkilöiden jälkihuollon osalta valtion järjestettäväksi kuuluvasta kriminaalihuollosta, on sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan kyse sellaisesta tehtävästä, joiden kustannuksia ei voida sälyttää yksinomaan kunnille.

Stj toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausuntopyynnöt suoraan terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle. Terveystoimen ja sosiaalitoimen johtosääntöjen mukaan lautakunnan ja viraston lausunnot kaupungin ulkopuolisille tahoille on toimitettava Khn välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei toisin ole määrätty.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle työryhmämuistiosta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää perusteltuna työryhmän ehdotusta mielenterveyslain muuttamisesta siten, että rikollisen teon tehnyt syyntakeettomaksi todettu henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon myös lähellä mielisairauksia olevien työryhmämuistiossa todettujen persoonallisuushäiriöiden perusteella. Kyseeseen tulevat vaikeat persoonallisuushäiriöt, joista kärsivät henkilöt hyötyvät samoista hoitomenetelmistä kuin mielisairauksia sairastavat. Käytännön toiminnan ja oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ko. potilasryhmä määritellään riittävän selkeästi.

Kriminaalipotilaita koskevan työryhmän ehdottama velvoitteinen avohoito, jonka laiminlyönyt potilas voitaisiin lähettää sairaalahoitoon ilman tarkkailulähetettä, on tarpeellinen. Mainittu hoito tulisi säännellä siten, että psykiatrisesta laitoshoidosta velvoitteiseen avohoitoon siirtyvä säilyttäisi hoitokontaktin hoidosta pääasiallisesti vastuussa oleviin tahoihin, ja että häntä riittävästi tuettaisiin mielenterveyslain mukaisesti - sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla ja tukitoimilla - itsenäiseen elämään ja elämänhallintaan.

Työryhmän ehdotukset velvoitteisen avohoidon toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista menettelytavoista edellyttävät vielä selkiyttämistä mm. sairaanhoitopiirin määrittelyssä. Sinänsä ehdotus sairaanhoitopiirikohtaisten mallien laatimiseksi kriminaalipotilaiden hoidossa on kannatettava. Samoin on erittäin toivottavaa, että laaditaan ohjeet kriminaalipotilaiden hoitoon liittyvistä erityiskysymyksistä tilanteessa, jossa velvoitteista avohoitoa toteutetaan hajautetusti eri puolilla maata olevissa psykiatrian toimintayksiköissä.

Työryhmän muistioon on sisällytetty kaksi lukua vankien psykiatrisen hoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen toteutumisesta sekä niiden jatkumisesta vankilasta vapautumisen jälkeen.

Kun kyse on erityisesti velvoitteisen avohuollon sekä osin myös vankilasta vapautuvien henkilöiden jälkihuollon osalta valtion järjestettäväksi kuuluvasta kriminaalihuollosta, on kyse sellaisesta tehtävästä, jonka kustannuksia ei voida sälyttää yksinomaan kunnille. Tämän vuoksi on jatkovalmistelussa arvioitava myös se, miten kustannusvastuu valtion ja kuntien välillä on jaettava.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa vastauksena ministeriön kyselyyn, että tahdosta riippumattoman hoidon ja tutkimuksen aikana tapahtuvia potilaan perusoikeuksien rajoittamista koskevia mielenterveyslain 4a luvun mukaisia säädöksiä on ollut ongelmallista tulkita siltä osin, kun eristämisestä ja sitomisesta velvoitetaan ilmoittamaan potilaan edunvalvojalle tai lailliselle edustajalle. Ongelmana on, ettei edunvalvojaa joko ole tai hänestä ei ole tietoa hoitoyksikössä. Lainkohta edellyttää täsmentämistä.

Kirje sosiaali- ja terveysministeriölle sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Rikos- ja mielenterveyslain yhteesovittamista koskeva työryhmämuistio 1.2.2006



Kokousaika	22.5.2006 klo 15
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 15 k
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 15 k

LIITTEET	Liite 1	Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteet
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen neuvottelupöytäkirja 21.3.2006

LIITTEET	Liite 1	Korkeasaaren eläintarhan johtajan päätös 20.3.2006
	Liite 2	Anne Leppiaho Ky:n oikaisuvaatimus
	Liite 3	Korkeasaaren eläintarhan johtajan selitys 7.4.2006
	Liite 4	Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunto 18.4.2006
	Liite 5	Vihreä Agentti Oy:n selitys 20.4.2006
	Liite 6	Anne Leppiaho Ky:n vastaselitys 2.5.2006

LIITTEET	Liite 1	Kyläsaaren lumenvastaanottopaikan hankesuunnitelma kustannusarvioineen
	Liite 2	Kyläsaari, karttapohja alueesta