Kokousaika

9.5.2005 kello 16.00 – 16.58

 

 

Kokouspaikka

Kaupunginhallituksen istuntosali

 

 

Läsnä

 

Jäsenet

Vapaavuori, Jan

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

Lehtipuu, Otto

I varapuheenjohtaja (paitsi osa 648 §)

 

Vehviläinen, Sirkka-Liisa

II varapuheenjohtaja

 

Dahlberg, Birgitta

 

 

Hellström, Sanna

 

 

Malinen, Jouko

 

 

Ojala, Outi

 

 

Pajamäki, Osku

 

 

Puura, Heli

 

 

Rantanen, Tuomas

 

 

Rautava, Risto

 

 

Rihtniemi, Suvi

(paitsi 647 §)

 

Urho, Ulla-Marja

 

 

Wallden-Paulig, Irmeli

 

 

Molander, Sole

varajäsen

 

 

 

Muut

Hiltunen, Rakel

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

(paitsi osa 655-673 §)

 

Bogomoloff, Harry

I varapuheenjohtaja

 

Krohn, Minerva

II varapuheenjohtaja (paitsi 666-673 §)

 

Korpinen, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 651 §)

 

Björklund, Ilkka-Christian

apulaiskaupunginjohtaja

 

Kokkonen, Paula

apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 647 §)

 

Vanne, Pertti

kansliapäällikkö

 

Hakala, Hannu

osastopäällikkö (paitsi osa 665-673 §)

 

Jäppinen, Tuula

taloushallintopäällikkö

 

Åhlgren, Harry

vs. kaupunginlakimies

 

Makkonen, Antero

kaupunginsihteeri

 

Frantsi, Anneli

kaupunginsihteeri

 

Hari, Olli

kaupunginsihteeri

 

Mickwitz, Leena

kaupunginsihteeri

 

Ollinkari, Matti

kaupunginsihteeri

 

Sippola-Alho, Tanja

kaupunginsihteeri

 

Vallittu, Anja

kaupunginsihteeri

 

Venesmaa, Riitta

apulaiskaupunginsihteeri

 

Saarinen, Erja

va. apulaiskaupunginsihteeri

 

Waronen, Eero

tiedotuspäällikkö


 

 

Tulensalo, Hannu

henkilöstöjohtaja

 

 

Mäkelä, Susanna

hallintosihteeri

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja

Vapaavuori, Jan

 

 

 

 

Pöytäkirjanpitäjä

Mäkelä, Susanna

 

 

 

 

Esittely

 

§

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtajan
toimiala


Korpinen


644-645,


646-648,


650, 652-659,



 

 Björklund

 

 

651,

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelu- 
ja kiinteistötoimi


Korpinen




649,


660-664,



 

 

 

 

 

 

Sivistys- ja
henkilöstötoimi


Björklund




-,


665-667,



 

 

 

 

 

 

Rakennus- ja
ympäristötoimi


Korpinen




-,


668-671,



 

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja
terveystoimi


Kokkonen




-,


672-673,

 

 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

 


§

Asia

 

 

644

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

645

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

646

Kj/1

Erään määrärahan siirto

 

647

Kj/2

Teaterföreningen Lillan rf:lle varatun lainamäärärahan siirtäminen Helsingin teatterisäätiölle

 

648

Kj/3

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

 

649

Kaj/4

Kustaankartanon vanhustenkeskuksen G-rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

 

650

Kj/3

Helsingin pyöräilytyöryhmä Sykkelin selonteko toiminnastaan vuodelta 2004

 

651

Kj/4

Helsinki Business and Science Park Oy:n yhtiökokous

 

652

Kj/5

Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen eräisiin lauta- ja johtokuntiin

 

653

Kj/6

Lainan myöntäminen Helsinki-viikon säätiölle

 

654

Kj/7

Lainan myöntäminen Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle

 

655

Kj/8

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinainen yhtiökokous

 

656

Kj/9

2.5.2005 pöydälle pantu asia

Lainan myöntäminen Sovinto ry:lle

 

657

Kj/10

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

658

Kj/11

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

659

Kj/12

Edustajien täydentäminen Tampereella 10.-11.5.2005 pidettäville kuntapäiville

 

660

Kaj/1

Kiinteistö Oy Kaapelitalon varsinainen yhtiökokous

 

661

Kaj/2

Svenska Handelsläröverket Fastighets Ab:n varsinainen yhtiökokous

 

662

Kaj/3

2.5.2005 pöydälle pantu asia

Selvitys eräiden Helsingin uusimpien asuinalueiden pysäköinnistä

 

663

Kaj/4

2.5.2005 pöydälle pantu asia

Lausunto Vantaan yleiskaavaluonnoksesta

 

664

Kaj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

665

Sj/1

25.4.2005 pöydälle pantu asia

Helsingin kaupungin päihdeohjelma

 

666

Sj/2

Kaupungin henkilöstöraportti 2004

 

667

Sj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

668

Ryj/1

Lausunto ympäristöministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain muuttamisesta

 

669

Ryj/2

Lausunto ympäristöministeriölle melutaso-ohjearvojen käytöstä

 

670

Ryj/3

25.4.2005 pöydälle pantu asia

Kaupunginvaltuuston päätöksen 30.3.2005 täytäntöönpano: Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma -Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005 - 2008

 

671

Ryj/4

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

672

Stj/1

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän kirje perusterveydenhuollon osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta

 

673

Stj/2

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 


 

644 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Rihtniemi) ja Malisen  (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

645 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

646 - 649 §

Kaupunginvaltuuston 25.5.2005 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

Kaupunginjohtaja

 

646 §

Erään määrärahan siirto

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

 

647 §

Teaterföreningen Lillan rf:lle varatun lainamäärärahan siirtäminen Helsingin teatterisäätiölle

 

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsen Rihtniemi ja Kokkonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

 

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

648 §

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

 

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Lehtipuu esteellisenä osallistunut aloitteiden 11, 13 ja 28 osalta asian käsittelyyn eikä ollut läsnä niitä käsiteltäessä.

 

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

 

649 §

Kustaankartanon vanhustenkeskuksen G-rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

 

650 §

HELSINGIN PYÖRÄILYTYÖRYHMÄ SYKKELIN SELONTEKO TOIMINNASTAAN VUODELTA 2004

 

Khs 2005-1050

Esityslistan asia Kj/3

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Kalajoki Hannu, pääsuunnittelija, puhelin 169 2239
Naskila Antero, diplomi-insinööri, puhelin 169 3515

 

 

651 §

HELSINKI BUSINESS AND SCIENCE PARK OY:N YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-1015

Esityslistan asia Kj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia mainitun yhtiön yhtiökokouksessa 12.5.2005 klo 10.30 ja

 

esittämään apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpista ja elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomista hallituksen jäseniksi sekä

 

esittämään tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomalaa.

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:lle ja päätöksessä mainituille henkilöille.

 

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei Korpinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

 

LIITE

Liite 1

 

 

652 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN ERÄISIIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIIN

 

Khs 2005-95

Esityslistan asia Kj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti muuttaa 24.1.2005 tekemäänsä päätöstä kaupunginhallituksen edustajien nimeämisestä lauta- ja johtokuntiin seuraavasti:

 

 

Edustaja

Varaedustaja

 

 

 

Kaupunginmuseon johtokunta

Pauli Leppäaho

Juha Hakola

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Risto Rautava

Irmeli Wallden-Paulig

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Irmeli Wallden-Paulig

Risto Rautava

Nuorisolautakunta

Juha Hakola

Pauli Leppä-aho

 

 

Pöytäkirjanote ao. henkilöille ja ao. lauta- ja johtokunnille

 

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

 

LIITE

Katso esityslistaa, viransijaisen kaupunginjohtajan asiaa 5.

 

 

653 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINKI-VIIKON SÄÄTIÖLLE

 

Khs 2005-1069

Esityslistan asia Kj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 20 Helsinki-viikon säätiölle 225 000 euron suuruisen lainan Huvila-teltan peruskorjauksen rahoittamiseen ilman vakuutta seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 7 vuoden kuluessa.

 

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä lainaehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, kulttuurilautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle. 

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liite 1

 

 

654 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

 

Khs 2005-260

Esityslistan asia Kj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle 820 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulukiinteistön perusparannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

 

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

655 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-672

Esityslistan asia Kj/8

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

                    kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n 16.5.2005 klo 14.00 kaupungintalon aulakabinetti 1:ssä, pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja

 

                    nimetä yhtiön hallituksen jäseneksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

 

Pöytäkirjanote Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle, Tapio Korhoselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Manninen Lauri A., talousarviopäällikkö, puhelin 169 2231

 

LIITE

Liite 1

 

 

656 §

2.5.2005 pöydälle pantu asia

LAINAN MYÖNTÄMINEN SOVINTO RY:LLE

 

Khs 2005-71

Esityslistan asia Kj/9

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 04 SOVINTO ry:lle 400 000 euron suuruisen lainan Vaihtoehtoisen Ammatti- ja oppisopimuskoulutuksen toimintaan liittyvien asuntolatilojen hankkimiseen ja kunnostamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 15 vuoden kuluessa, kuitenkin siten, että ensimmäinen vuosi on vapaavuosi.

 

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

 

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi hankittavien tilojen osakkeet tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, sosiaalilautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

 

Merkittiin, että Lehtipuu ehdotti Hellströmin kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi myöntää 600 000 euron suuruisen lainan SOVINTO ry:lle.

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Lehtipuun vastaehdotuksen äänin 11 – 4. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

657 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/10

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

Khn puheenjohtaja                                                                       --

satamalautakunta                                                                         --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta                  3.5.2005

tekninen lautakunta                                                        3.5.2005

apulaiskaupunginjohtajat

-                                        kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

-                                        sivistys- ja henkilöstötointa johtava

-                                        rakennus- ja ympäristötointa johtava

-                                        sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

-                                        kansliapäällikkö

-                                        yleisen osaston päällikkö

-                                        hallintotoimiston päällikkö

-                                        matkailupäällikkö

-                                        tiedotuspäällikkö

-                                       kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

-                                        rahoitusjohtaja

-                                        talousarviopäällikkö

-                                        kehittämispäällikkö

-                                        sisäisen tarkastuksen päällikkö

-                                        tietotekniikkapäällikkö

-                                        kaupunginkamreeri

-                                        taloushallintopäällikkö

-                                        elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

 

658 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/11

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginjohtaja

-                                       johtajiston asiat

-                                       virkamatka-asiat

-                                       vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

-                                       valtionapuasiat

-                                       muut asiat

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

 

 

659 §

EDUSTAJIEN TÄYDENTÄMINEN TAMPEREELLA 10.-11.5.2005 PIDETTÄVILLE KUNTAPÄIVILLE

 

Khs 2005-25

Esityslistan asia Kj/12

 

Vs. KJ                               Kaupunginhallitus päätti valita Eva-Riitta Siitosen tilalle Tampereella 10. - 11.5.2005 pidettäville kuntapäiville Sirkka Lekmanin.

 

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

 

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

 

LIITE

Katso esityslistaa, viransijaisen kaupunginjohtajan asiaa 12.

 

 

660 §

KIINTEISTÖ OY KAAPELITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-1022

Esityslistan asia Kaj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia yhtiön 16.5.2005 kello 10.00 kaupunginkanslian oikeuspalveluiden tiloissa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallitukseen seuraavat jäsenet:

 

toimistopäällikkö Juhani Tuuttila kiinteistövirastosta

hallintopäällikkö Marjatta Raunilan Helsingin Juhlaviikoista

kirjailija Jörn Donner

professori Lauri Törhönen

taiteilija Teemu Mäki

kuvataiteilija Ipi Kärki

johtaja Raija Ojala

viestintäpäällikkö Hilkka Ahde

varatuomari Sakari Muilu.

 

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

 

Pöytäkirjanote päätöksessä mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

LIITE

Liite 1

 

 

661 §

SVENSKA HANDELSLÄRÖVERKET FASTIGHETS AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-1005

Esityslistan asia Kaj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Fastighets Ab Svenska Handelsläroverket ‑nimisen yhtiön 25.5.2005 kello 15.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen, toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin ja toimitilapäällikkö Unto Ojalan

 

Vielä kaupunginhallitus päätti nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2005 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

 

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

LIITE

Liite 1

 

 

662 §

2.5.2005 pöydälle pantu asia

SELVITYS ERÄIDEN HELSINGIN UUSIMPIEN ASUINALUEIDEN PYSÄKÖINNISTÄ

 

Khs 2004-946

Esityslistan asia Kaj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä kaupunkisuunnittelulautakunnan selvityksen eräiden uusimpien asuinalueiden pysäköinnistä tiedoksi.

 

                                            Pöytäkirjanote ja asiassa hankitut lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle sekä ta­lous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

663 §

2.5.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO VANTAAN YLEISKAAVALUONNOKSESTA

 

Khs 2005-461

Esityslistan asia Kaj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Vantaan kaupungille Yleiskaavaluonnoksesta seuraavansisältöisen, saatuihin lausuntoihin pohjautuvan lausunnon:

 

Helsingin kaupunginhallitus on antanut lausunnon Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista 25.8.2003. Lausunnossa todettiin mm, että esitetyt tavoitteet antavat pääosin hyvä pohjan jatkosuunnittelulle ja että etenkin kaava-aineisto karttoineen on selkeä ja huolellisesti valmisteltu. Kaava-aineiston selkeyden ja havainnollisuuden osalta luonnos ei poikkea edeltäjästään. Sen sijaan etenkin Vantaan itäisen osan kaavamerkinnät ja jotkin liikenneratkaisut vaativat vielä tarkennusta.

 

                      Pääkaupunkiseudun kehitystä ei saa estää

 

Vantaan maankäytön kehityskuvasta ja yleiskaavan tavoitteista antamassaan lausunnossa Helsingin kaupunki painotti voimakkaasti tarvetta varmistaa pääkaupunkiseudun laajentumissuunta myös itään metroon tukeutuen. Vantaan kaakkoisosassa on merkittävä mahdollisuus lisätä asuntotuotantoa jatkamalla metroyhteyttä suoraan Mellunmäen asemalta itään Vantaalle ja Sipooseen. Tämä pääkaupunkiseudun maankäyttöyhteistyön yksi ydinkohta ja keskeinen kehittämiskohde on yleiskaavaluonnoksessa yllättäen täysin sivuutettu.

 

Yleiskaavaluonnoksessa koko laaja Itäväylän ja Porvoonväylän välinen rakentamaton alue on merkitty virkistysalueeksi. Merkintöjä ei voi pitää hyväksyttävinä etenkään, kun seudulliset kehittämistavoitteet ilmaisevassa, joulukuussa 2004 hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa alue on Kehä III:een saakka osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka läpi kulkee ohjeellinen metrovaraus.

 

Heti näiden Vantaan alueiden takana myös Sipoon puolella on Helsingin omistuksessa varsin laajoja alueita eli yhteensä noin 1 750 ha. Vantaan tai Sipoon suunnitelmissa ei kenties vielä ole nähty näiden alueiden rakentamisen seudullisia mahdollisuuksia samalla tavoin kuin Helsingissä, lukuun ottamatta Sipoon joitakin suunnitelmia Itäsalmen alueella. Vaikka alueiden varsinainen rakentaminen olisi vielä kaukana, yleiskaavamerkinnöillä on olennainen merkitys sille, miten kyseisten alueiden kehittämiseen tulevaisuudessa suhtaudutaan. Luonnoksen virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehittämisen oleellista vaikeuttamista.

 

Yleiskaavaluonnoksen liitteessä nro 4 ”Yhteenveto alueellisista selvityksistä” todetaankin mm. seuraavaa:

 

”Yleiskaavan tarkistuksessa Länsimäki-Länsisalmen virkistys- ja suojelualueet on säilytetty Kaakkois-Vantaan osayleiskaavan mukaisina. Alueen muuttaminen taajamatoimintojen alueeksi edellyttää perusteellisempaa yhdyskuntarakenteellista selvitystä Helsingin seudun kasvusta itään päin, ja sitä varten on tehtävä tarkempia maakäytöllisiä, kaavataloudellisia ja ympäristöllisiä selvityksiä. Länsimäki-Länsisalmi ja Luoteis-Vantaa ovat pääkaupunkiseudun pitkäntähtäimen pääkasvusuun­tavaihtoehtoja eikä valintojen tekeminen ole vielä ajankohtaista tässä yleiskaavan tarkistuksessa.”

 

Ottaen huomioon kaupunkien hyvä yhteistyö laadittaessa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan maankäytön strategisia linjauksia, Helsinki-Sipoo-Porvoo aluerakenneselvityksen tavoitteita sekä juuri vahvistettavana olevan maakuntakaavan merkinnät, Helsingin kaupunginhallitus pitää Vantaan yleiskaavaluonnoksen merkintöjä edellä kuvattujen yhteistoimintalinjausten vastaisina.

 

Seudun tasapainoisen kehityksen toteuttamiseksi yhdyskuntarakennetta on kehitettävä myös idässä. Tämä tapahtuu parhaiten tukeutumalla raideliikenteeseen, tässä tapauksessa metroon. Tämän vuoksi Vantaan yleiskaavaan tulisi merkitä metrovaraus välittömästi Helsingin rajalta Länsimäestä Sipoon rajalle niin, että metro voi jatkua luontevalla tavalla Sipoon puolella vähintään Itäsalmeen. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet, siltä osin kuin nyt ne on merkitty virkistyskäyttöön, tulee osoittaa asuntorakentamisen alueeksi, kuitenkin niin, että pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Porvarinlahdelta, Mustavuorelta ja Vuosaaren Uutelasta pohjoiseen turvataan.

 

Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että tätä pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta olennaista kysymystä ei pidä eikä voi lykätä kauemmas tulevaisuuteen vaan siihen tulee ottaa kantaa tällä yleiskaavakierroksella. Vähintäänkin kyseiset alueet tulee merkitä selvitysalueiksi tai vaihtoehtoisella merkinnällä nykyinen käyttö/uusi käyttö, kuten Helsingin yleiskaavassa on tehty sellaisten alueiden osalta, joiden kehittämisen yksityiskohdat eivät vielä ole kaikilta osin ratkaistuja. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laajat virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäisen kasvusuunnan kestävään kehitykseen perustuvan laajenemisen estymistä.

 

                      Muut liikenneratkaisut

 

Vantaan joukkoliikenteen kehittämisen keskeisiä asioita on Kehärata eli Martinlaakson radan jatkaminen Kivistön kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä edelleen pääradalle ja Tikkurilan kautta Helsinkiin. Seudullisen joukkoliikenteen hoitamisen ohella Kehäradan roolina on lentoaseman kytkeminen raideliikenteellä Helsingin keskustaan.

 

Lentoaseman joukkoliikenteen hoitamiseksi on eri tahoilta esitetty myös suoraa raideyhteyttä lentoaseman ja Helsingin keskustan välille. Valtion ja seudun kuntien yhteistyönä onkin selvitettävä suoran ja nopean raideyhteyden toteuttamisvaihtoehtoja ja mahdollisuuksia Kehäradan lisäksi. Helsingin kannalta suora yhteys olisi luonnollisesti merkittävä parannus, jolle toivotaan myönteistä suhtautumista myös Vantaan suunnalta.

 

Vantaan yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu Kehä II:n jatkeeseen merkitsemällä liikennevaraus Martinlaakson radan ja Hämeenlinnanväylän väliselle alueelle. Tieverkon liitekarttaan on Helsingin Honka­suon alueelle merkitty Kehä II ja siihen liittymä Raappavuorentien jatkeelle Vantaan alueelle. Helsingin voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa Honkasuon alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaava 2002:ssa ei ole varauduttu liittymään Kehä II:lta Raappavuorentien jatkeelle. Yleiskaava 2002:n kartalle on piirretty pääkatumerkintä välille Vihdintie–Hämeenlinnanväylä niin, että se on heti tunnelissa Vihdintien liittymän itäpuolella aina Martinlaakson radan itäpuolelle saakka. Yleiskaava 2002:n määräyksissä todetaan, että yleiskaavan hyväksymispäätös ei koske pääkatumerkintää välillä Vihdintie–Hämeenlinnanväylä, merkintä edellyttää asian ratkaisemista maakuntakaavassa. Uudenmaan maakuntakaava hyväksyttiin joulukuussa 2004 maakuntavaltuustossa ja se sisältää Kehä II:n, mutta kaava on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä.

 

Vantaan yleiskaavaluonnos sisältää Vantaan Rajatien jatkamisen Kehä III:lta Helsingin Somerikkotielle. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alueelle on osoitettu pientalovaltainen alue eikä alueelle ole varattu pääkatuyhteyttä. Näin ollen Vantaan Rajatien jatkamiseen Somerikkotielle ei ole edellytyksiä.

 

Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueen vuokraoikeudesta, mikäli kaupunki kaavoittaa kenttäalueen asuntokäyttöön. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Malmin lentokenttäalue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi alueeksi. Malmin lentokentällä toimii Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta, jolle on osoitettava uusi sijoittumispaikka. Helsingin alueelta selvitetään vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja kevään 2005 aikana. Helsinki–Vantaa lentoasema tai sen ympäristö voisi myös olla varteen otettava paikka helikopteritukikohdalle.

 

Suurena liikenteellisenä ja ympäristöllisenä haasteena Vantaalla on liikenteen kasvun hallinta pää- ja katuverkolla ja erityisesti poikittaisliiken­teessä. Kehäradan rakentaminen antaa mahdollisuuksia uusien asuin- ja työpaikka-alueiden toteutukselle hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Ajoneuvoliikenne tulee ennusteiden mukaan kasvamaan Vantaalla tästä huolimatta erittäin paljon. Siksi on tärkeää panostaa myös muiden joukkoliikenneyhteyksien toteutusmahdollisuuksien selvittämiseen seudullisena yhteistyönä. Kiireellisenä hankkeena tulisi parantaa poikittaisen bussiliikenteen palvelutasoa erityisesti kehäväylillä. Joukkoliikenteen tulisi palvella myös ostos- ja vapaa-ajanmatkoja.

 

Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen visiossa 2030 esitettyjen ns. kehityskäytävien toteutukseen pikaraitiotieyhteyksinä. Pikaraitiotieverkko on pitkän tähtäyksen visio, jonka toteutumiseen vaikuttanee vastaavien yhteyksien kehittäminen naapurikunnissa. Selostuksessa tulisi kertoa tämän liiken­neratkaisun vaikutuksista ja liittymisestä yleiskaavaluonnoksessa esitettyyn maankäyttöön sekä seudulliseen raideliikenneverkkoon ja esimerkiksi itämetron mahdolliseen tulevaisuuden jatkeeseen. Pääkaupun­kiseudun kuntien on myös syytä tarkoin harkita miten monta erityyppistä raideliikenneratkaisua seudulle on tarkoituksenmukaista rakentaa.

 

Selostuksessa todetaan, että työvoimavaltaiset työpaikka-alueet ovat hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa varsinkin sitten, kun Kehärata ja pikaraitiotieverkko on rakennettu. Kehäradan uusista asemista vain kaksi on tulevilla asuinalueilla ja kuusi muuta asemaa on työpaikka-alueilla. Uusien asema-alueiden jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa kannattaisi hyödyntää liikkumisen ohjauksen malleja (mobility management), jotta tehokkaat joukkoliikenneyhteydet saadaan asukkaiden ja työpaikkojen tehokkaaseen käyttöön. Liikkumisen ohjauksen keinot ovat jo toteutetuissa EU-hankkeissa liittyneet esimerkiksi fyysisiin ratkaisuihin, informaatiojärjestelmiin ja taloudellisiin ohjauskeinoihin.

 

                      Tehokkuutta asuntotuotantoon

 

Vantaan yleiskaavaluonnoksen 5 milj.k-m2 :n asuntorakentamisen kaava­varanto muodostuu huomattavasta määrästä yksityisillä pientalotonteilla olevista rakentamismahdollisuuksista. Niiden saaminen rakentamiseen voi olla vaikeaa ilman erityisiä maapoliittisia toimenpiteitä. Seudun asuntotarjonnan turvaamiseksi tulee harkita uusien isojen rakenta­misalueiden lisäämistä yleiskaavaan valmistelutyön edetessä.

 

Seudun asuminen ja tuleva asuntorakentaminen ei voi kaikki perustua pientaloihin. Sen vuoksi kerrostaloasumisen, niiden asuinrakennusten kuin kerrostaloalueidenkin, kehittämiseen on panostettava ja tehtävä niistä asukkaille houkuttelevampia

 

                      Keskukset, palvelut ja kauppa

 

Vantaan yleiskaavaluonnoksessa on varattu laajat keskustatoimintojen alueet Myyrmäkeen–Martinlaaksoon, Pakkalaan Tikkurilaan, Koivukylään, Korsoon ja pienempi Hakunilaan. Nämä ovat seudullisesti perusteltuja. Tikkurilan ja Myyrmäki–Martinlaakson varaukset ovat Helsingin keskustan kokoluokkaa.

 

Tammiston–Pakkalan kaupallisten palvelujen alue on huomattavan laaja ja se rajautuu melkein välittömästi Pakkalan keskustatoimintojen alueeseen. Pakkalan tosiasiallinen keskustatoimintojen alue onkin huo­mattavasti laajempi kuin kartalle varsinaisesti rajattu alue. Tämäkin alue on kooltaan Helsingin keskustan kokoluokkaa.

 

Pakkala–Tammisto alueen väestömäärä, sekä nykyinen että tuleva, on alhainen suhteessa kaupallisten palveluiden määrään ja alueen laajuuteen. Alue perustuukin pitkälti palveluiden hakemiseen henkilöautolla laajalta alueelta. Alueen ympäristön väkimäärää tulisi lisätä parantaen samalla alueen joukkoliikennettä.

 

Selostuksen mukaan Veromiehen aluetta on alustavasti tutkittu asumisen lisäämisalueena, mutta se on merkitty kuitenkin kokonaisuudessaan työpaikka-alueeksi. Veromiehen muuttaminen osittain asumiselle on perusteltua hyvien palveluidenkin näkökulmasta.

 

Lisäksi Petikon alueella on laaja kaupallisille palveluille varattu alue, joka perustuu lähinnä henkilöauton käyttöön.Myös Petikon saavutettavuutta joukkoliikenteellä tulisi parantaa.

 

                      Luonnonsuojelu ja virkistys

 

Helsingin ja Vantaan rajan muodostava Vantaanjoki ja sitä ympäröivät viheralueet sisältävät kummassakin kaupungissa arvokkaita suojelu- ja virkistysalueita. Tiedossa olevien luontoarvojen ja jo pitkään vakiintuneiden korkeiden vesiensuojelutavoitteiden vuoksi yleiskaavan vaikutukset jokiympäristöön tulisi selvittää huolella. Myös itse joki on luonnonsuojeluarvoiltaan merkittävä. Ympäristöministeriö on esittänyt Vantaanjokea liitettäväksi Natura 2000 –verkostoon, mutta mm. Vantaa, Helsinki ja Uudenmaan liitto ovat suhtautuneet epäillen hankkeen tarpeellisuuteen.

 

Vantaanjokeen rajoittuvat Helsingin luonnonsuojelualueista Pitkäkosken rinnelehdot, josta pääosa on Vantaan puolella, ja Ruutinkoski, jota vastapäätä on Krakanojan suojelualue. Näille alueille on valmistumassa uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa pyritään kulunohjausta parantamalla vähentämään kulumista. Haltialan metsät ja pellot ovat Helsingin keskeisiä virkistysalueita. Kaavassa esitetyt tavoitteet ulkoilureittien avaamiseksi myös Vantaan puoleiselle rannalle ovat kannatettavia. Reitit vaativat kuitenkin yksityiskohtaista suunnittelua. Eri käyttäjäryhmille eriytettyjen reittien linjaus luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaalla alueella on vaativa tehtävä. Uutta siltayhteyttä Vantaanjoen yli ei tule avata, ennen kuin pohjoisrannan ulkoilureitti on valmis, koska etelärannan luonnonsuojelualueiden läpikulkua ei ole syytä lisätä.

 

Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alue sijaitsee kaava-alueen kaakkoisnurkassa jatkuen Helsingin ja Sipoon puolelle. Helsingissä sijaitsevat osat ovat pääosin ja Helsingin Sipoossa omistamat osat kokonaan rauhoitettuja. Mustavuoren lehdon arvokkain osa sijaitsee Vantaan puolella yksityismaalla, eikä valtion ympäristöhallinto ole vielä päässyt maanomistajan kanssa sopimukseen sen rauhoittamisesta. Tämän lehdon arvokkaimman osan luontoarvot ovat kärsineet mm. suunnittelemattomasta kulunohjauksesta.

 

Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet –alueen lisäksi Vantaalla on myös muita Natura 2000 –verkostoon kuuluvia alueita. Niistä tulee laatia luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio yleiskaavaan liitettäväksi. Natura-alueet tulisi merkitä selkeästi ja virallisilla nimityksillään myös luonnonsuojelualueita koskevaan liitekarttaan.

 

Kaavaselostuksessa kerrotaan, että yleiskaavaluonnoksen toteuttamisen ympäristövaikutukset on tarkoitus selvittää keväällä ja kesällä 2005. Vaikutusten arviointi ei siten ole ollut mukana kaavaluonnoksen valmistelussa eivätkä arvioinnin tulokset ole myöskään lausunnonantajien tai päättäjien käytettävissä luonnosta arvioitaessa.

 

Vuonna 2003 laaditun yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ohjelmoinnin mukaan vaikutusselvityksistä on tarkoitus laatia erilliset raportit. Tärkeää olisi, etteivät selvitykset jäisi irrallisiksi vaan, että niiden keskeiset tulokset ja vaikutukset kaavaratkaisuihin kerrottaisiin selkeästi myös kaavaselostuksessa.

 

Suunnitelman liitteenä on arviointi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteisiin sisältyy myös monia tärkeitä ympäristötavoitteita. Myös tätä arviointia tulisi täydentää, kun vaikutusten arvioinnit luonnoksen mukaisista maankäyttö- ja liikenneratkaisuista ovat valmistuneet.

 

                      Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toiminnot ja ylijäämämassat

 

Kaavaselostuksessa on kuvattu ympäristöhäiriöitä aiheutuvan eniten lentomelusta, liikennemelusta ja maaperän pilaantumisesta. Yleiskaavaa varten olisi tarpeen kartoittaa vielä mm. kemikaaleja varastoivien tai valmistavien, mahdollisesti suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten sijainti sekä muut toiminnot, joista voi aiheutua suojaetäisyysvaa­timuksia ympäröivälle maankäytölle.

 

Rakentamisesta tulevien ylijäämämassojen huolto on asia, joka on hoidettava seudullisena yhteistyönä. Helsingin rajallisesta maa-alueesta johtuen kaupungin alueelta ei ole löydettävissä uusia maa-aineisten läjitysalueita. Helsinki suunnittelee Malminkartanon täyttömäen laajentamista, mutta mahdollinen laajennuskapasiteetti on vähäinen tarpeeseen nähden. Täyttömäen laajennukseen mahtuu vain muutaman vuoden ylijäämämassat. Tarve seudullisille ratkaisuille on siksi huutava.

 

Ongelman ratkaisemiseksi on toiminut seudullinen työryhmä, joka on tarkastellut ylijäämämassojen uusia läjittämisalueita sekä uudenlaisia ratkaisuja ongelman hoitamiseksi. Myös jätehuollon vaihemaakuntatyö on alkamassa ja siinä tulisi hoitaa seudullisella tasolla ylijäämämassojen huollon varmistaminen. Tässä mielessä on hyvä, että Vantaan yleiskaavaluonnoksessa on mahdollistettu Vantaan alueella kahden käytössä olevan maanläjitysalueen käyttö ja kahden uuden perustaminen.

 

                      Seudun kehittäminen ja seudullinen yhteistyö

 

Uudenmaan maakuntakaavan, Helsingin Yleiskaava 2002:n, Espoon eteläosien ja Vantaan yleiskaavan valmistelu on tehty pääosin samanaikaisesti. Tämä on antanut hyvän mahdollisuuden kaavalliseen yhteistyöhön. Seudun kehittämisen suuntaviivoista ja ratkaisuista on pääosin yhteinen näkemys, vaikka myös Helsingillä ja Vantaalla on edellä kuvatulla tavalla muutamia erilaisia näkemyksiä mm. maankäytön ja liikenteen kehittämisestä. Tärkeää on, että näkemyserot pystyään hoitamaan niin, ettei seudun kehittäminen pysähdy.

 

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet maankäytön suunnittelun yhteistyötä kolmen kaupungin yhteisellä raja-alueella niin sanotun Pajuniityn, Uusimäen, Myyrmäen, Honkasuon, Kaivokselan ja Kuninkaantammen maankäyttövyöhykkeen kehittämiseksi. Tämä kehittämisvyöhyke, kuten myös metron jatkaminen itään ja Kehä III:n kaupallis-teollinen vyöhyke tukeutuen ja hyödyntäen Vuosaaren satamaa ja lentoasemaa sijaintia ovat pääkaupunkiseudun yhteistyön pääkohteita.

 

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteistyö luo yhden foorumin näkemysten yhteensovittamiselle, joiden tulisi heijastua ja konkretisoitua kaupunkien yleiskaavoissa.

 

Yhteenveto                       Vantaan yleiskaavaluonnos on huolella valmisteltu. Kartta ja selostus ovat selkeitä. Esitetty kaupunkirakenne liikennejärjestelmineen turvaa pääosin osaltaan seudun kehittämisen.

 

Seudun asuntotarjonnan turvaamiseksi yleiskaavaan tulee lisätä uusia asuntorakentamisalueita. Ne tulee tukea tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Seudullisen joukkoliikennejärjestelmän jatkokehittämiselle idässä on luotava edellytykset. Metroa on jatkettava Länsimäestä Sipoon rajalle niin, että se on luontevasti jatkettavissa ainakin Östersundomiin asti. Länsimäen ja Sipoon rajan väliset alueet on varattava asuntorakentamisen alueeksi niin, että pohjois–eteläsuuntainen virkistysyhteys turvataan.

 

Helsinki ei ole varautunut yleiskaavassaan pientalovaltaiseksi alueeksi varatulla Honkasuolla Kehä II:n liittymään Raappavuorentien jatkeelle.

 

Helsinki–Vantaan kansainvälisen lentoaseman kehittyminen on turvattava, minkä yleiskaavaluonnos näyttää toteuttavan. Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan sijoittaminen lentoaseman alueelle tai sen ympäristöön edellyttää selvittämistä.

 

Pakkalan–Tammiston alueen ja ympäristön väestöpohjan laajentamista uusilla asuntovarauksilla on syytä selvittää ja samalla parantaa alueen joukkoliikenteen yhteyksiä.

 

Vantaan yleiskaava tulee osaltaan vahvistamaan seudun ja myös Vantaan kaupungin kilpailukykyä sekä ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä tavoitteiden mukaisesti eheyttävällä tavalla.

 

Kaavan vaikutuksia tulee arvioida tarkemmin ja raportoida ne selostuksessa.

 

Kirje nro        Vantaan kaupungille ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että esityslistan sivun 30 viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

 

Luonnoksen virkistysaluemerkinnät merkitsevät käytännössä pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehittämisen oleellista vaikeuttamista."

 

Lisäksi esittelijä muutti päätösehdotustaan sivulla 31 siten, että kolmannen kappaleen neljänneltä riviltä poistetaan sana on ja viidenneltä riviltä sana kaikkien.

 

Merkittiin, että Lehtipuu ehdotti Rantasen kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi poistaa esityslistan sivun 30 viimeisen virkkeen.

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Lehtipuun tekemän vastaehdotuksen äänin 12 – 3. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu ja Rantanen.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

LIITE

Liitteet 1 - 5

 

 

664 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunkisuunnittelulautakunta

28.4.2005

kiinteistölautakunta

3.5.2005

asuntotuotantotoimisto

28.4., 3. ja 4.5.2005

 

                                            Ilmoitus ao. lautakunnalle sekä viranhaltijalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

665 §

25.4.2005 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

 

Khs 2005-653

Esityslistan asia Sj/1

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

 

 

666 §

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2004

 

Khs 2005-965

Esityslistan asia Sj/2

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Raija Peltonen, osastopäällikkö, puhelin 169 2446
Kirsi Korppi, kehittämiskonsultti, puhelin 3104 3956
Markku Kario, erityissuunnittelija, puhelin 169 2438
Hannu Tulensalo, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

 

 

667 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Sj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kulttuuri- ja kirjastolautakunta                                                         4.5.2005

liikuntalautakunta                                                                             3.5.2005

 

ammattikorkeakoulu

- rehtori                                                                                   30.3.–25.4.2005

- kulttuuri- ja palvelualan toimialajohtaja                                    11.4.2005

- tekniikan ja liikenteen toimialajohtaja                               18.–19.4.2005

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut)                                         28.4.2005

museonjohtaja                                                                                   2.5.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori                                21.4.-2.5.2005

tietokeskus

- johtaja                                                                                                4.5.2005

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

668 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYÄ KOSKEVAN LAIN MUUTTAMISESTA

 

Khs 2005-886

Esityslistan asia Ryj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti lähettää lausuntonaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain muuttamisesta ympäristöministeriölle ympäristökeskuksen lausunnon.

 

Kirje nro       ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

LIITE

Liitteet 1 - 3

 

 

669 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MELUTASO-OHJEARVOJEN KÄYTÖSTÄ

 

Khs 2005-709

Esityslistan asia Ryj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle melutason ohjearvojen soveltamiskäytännöstä seuraavan lausunnon:

 

Ohjearvojen käyttö suunnittelussa

 

Asemakaavoitus ja liikenteen suunnittelu

 

Maankäytön suunnittelussa valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ovat käytössä ja niiden toteutumiseen pyritään.

 

Asemakaavoituksessa tämä on tapahtunut mm. antamalla kaavamääräyksiä rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydelle sekä suojaamalla oleskelupihat melulta, käyttäen riittäviä suojaetäisyyksiä, rakentamalla meluesteitä sekä sijoittamalla asuinrakennukset siten, että oleskelupihat tulevat melukatveeseen. Pääkatujen suunnittelussa meluntorjunta otetaan huomioon alusta alkaen.

 

Vanhoilla kaava-alueilla ohjearvojen täytäntöönpano on usein käytännössä mahdotonta ja niiden täysimääräisestä noudattamisesta joudutaan tinkimään. Tällä hetkellä ulkomelun ohjearvot ylittyvät useilla vanhoilla, vilkkaiden pääväylien ja -katujen varsilla sijaitsevilla asuntoalueilla. Tyypillisesti pääväylät ovat aikanaan rakennettu keskelle asutusta ja niiden liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mikä osaltaan on lisännyt melukuormitusta. Rakennetut meluesteet ovat usein liian matalia ja huonokuntoisia tai esteet ovat vielä kokonaan rakentamatta. Suurimmat meluongelmat ovatkin yleisten teiden varrella sijaitsevilla asuntoalueilla, joilta puuttuvat meluesteet kokonaan. Keskustan ongelmana on lisäksi äänitasoltaan yli 55 dB ylittävä taustahälinä, joka aiheutuu liikenteen äänistä kaukokantautumana, ilmanvaihtolaitteista tai muusta meluavasta toiminnasta.

 

Helsingissä kaavoja laaditaan enenevässä määrin jo asemakaavoitetuille ja rakennetuille alueille. Kaavojen tavoitteena on tällöin vastata olosuhteiden muutoksiin ja varmistaa alueen laadullinen kehittyminen. Muutokset keskittyvät tällöin esimerkiksi rakennuskannan suojeluun, täydennysrakentamiseen ja ympäristöhaittoja, kuten melua, koskevien määräysten uusimiseen.

 

Jo rakennetuilla alueilla kaavasuunnittelijan tehtäväksi jää melun osalta usein nykytilanteen toteaminen ja pitkällä tähtäimellä parempien edellytysten luominen. Tämä tarkoittaa aluerakenteen tiivistämistä rakennuksilla, tontinomistajien toteutettaviksi määrättäviä erillisiä meluaitauksia sekä ikkunoihin kohdistuvia korjaustoimenpiteitä. Ulko-oleskelutilojen osalta kaavoissa on pyritty osoittamaan tavoitetilanteen äänitason 55-60 dBA:n saavuttaminen päivällä. Julkisivujen ääneneristysvaatimuksia korotetaan tyypillisesti 2…5 dB(A) vanhoihin kaavoihin nähden.

 

Aktiivisessa käytössä olevilla vanhoilla virkistysalueilla melutaso-ohjearvojen saavuttaminen on ollut selvästi asuntoalueita vaikeampaa. Vähäiset meluntorjuntaresurssit on mieluummin haluttu ohjata asuntoalueiden suojaamiseen.

 

Olemassa olevat raitiotie- ja metroradat on rakennettu ja niillä liikkuva kalusto hankittu pääosin ennen melutason ohjearvojen vahvistamista, joten ratojen lähialueilla melutaso ylittää nykyisin päätöksen ohjearvot monin paikoin.

 

Raideliikenteessä voimakkain melun aiheutuu pyörien ja kiskon pinnan kosketuksesta toisiinsa. Pyörien ja kiskojen säännöllisellä työstöllä ja hionnalla voidaan melutasoa jonkin verran alentaa. Runkoääniä vaimennetaan radan peruskorjauksissa sepelikerroksen alle asennettavilla tärinäneristyslevyillä. Ilmaääniin tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

 

Uusimmat metro-osuudet on varustettu alun perin meluesteillä. Vanhempien rataosuuksien varustamisesta tehokkailla meluesteillä on tehty suunnitelmia samoin kuin eräiden jälkeenpäin tehtyjen meluesteiden korottamisesta, jolloin päästään vaadittuihin melutason ohjearvoihin.

 

Erityisen tärkeää on, että kaavoitettaessa noudatetaan asuinrakennusten sijoittelussa riittäviä etäisyyksiä radasta, millä turvataan melun vaimeneminen vaadittuun tasoon.

 

Muutostarpeet

 

Melutasoja koskevat ohjearvot eivät sellaisenaan takaa laadullisesti hyvää ja häiriötöntä ääniympäristöä. Keskiäänitasojen lisäksi suunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota myös melun muihin ominaisuuksiin ja erityisolosuhteisiin, kuten melun luonteeseen, meluhuippuihin, melun toistuvuuteen ja ajalliseen jakaumaan. Selvänä ongelmana on Helsingissä pidetty enimmäismelutasojen ohjearvojen puuttumista. Katu- ja raideliikenteen osalta enimmäismelutaso on suunnittelussa usein mitoittava tekijä.

 

Pelkkä keskiäänitasojen arviointi ei anna kattavaa kuvaa suunnittelualueen melutilanteesta, ja se mittaa puutteellisesti melun häiritsevyyttä. On tapauksia, joissa keskiäänitasot eivät ylity, mutta asukkaat kokevat melun erittäin häiritsevänä. Esimerkiksi hiljaisina aamuyön tunteina kuuluvat yksittäisten ajoneuvojen kiihdytys- ja jarrutusäänet koetaan erittäin häiritsevinä, vaikka ne eivät riitä nostamaan keskiäänitasoa yli ohjearvojen. Keskiäänitasojen rinnalla olisi siis pystyttävä arvioimaan myös melun yleistä häiritsevyyttä sekä yksittäisistä melutapahtumista aiheutuvia häiriöitä.

 

Edellä mainittujen kehittämistarpeiden ohella olisi toivottavaa, että myös pääkaupungin jo rakennetusta ympäristöstä johtuvat olosuhteet voitaisiin ottaa riittävästi huomioon. Suurkaupunkiin on perinteisesti kuulunut tietty määrä esim. liikenteen ja naapurien aiheuttamaa melua. Kaupunkia rakennettaessa pitäisi voida tehdä kokonaisvaltaisia arvioita eri toimenpiteiden edusta ja haitoista ja valita tyydyttävä kompromissi eri tavoitteiden kesken. Suunnittelussa tulisi tehdä kokonaisvaltaisia arvioita myös melun suhteen soveltamatta yksioikoisesti äänitasoon perustuvia ohjearvoja. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaista ohjeistusta tulisikin edelleen kehittää monipuolisemmaksi, vastaten suunnittelijoiden tarpeita ja huomioiden pääkaupungin olosuhteet.

 

Ohjearvojen käyttö lupamenettelyissä

 

Terveydensuojelulain mukainen sijoituslupa

 

Melun aiheuttamia haittoja on pyritty ennalta ehkäisemään ja poistamaan ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun ennakko- ja jälkivalvontakeinoin. Ennakkovalvonta pohjautui aikaisemmin terveydenhoitolain, myöhemmin terveydensuojelulaki, mukaiseen sijoituslupaan, ja naapuruussuhdelakiin, joita sovellettiin ympäristölupamenettelylain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Nykyisin ennakkovalvonta pohjautuu ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristölupamenettelyyn, jossa voidaan soveltaa myös naapuruussuhdelain 17 §:ää.

 

Sijoituslupien lupaharkinnassa sovellettiin aikaisemmin lääkintöhallituksen ohjekirjeessä 21/1987 annettuja melun terveydellisiä ohjearvoja ulkona vallitsevalle melulle alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Naapuruussuhdelain mukainen harkinta pohjautui myös pitkälti terveyshaittojen arviointiin, vaikka suojeltavana oikeushyvänä oli terveyden lisäksi myös viihtyisyysarvot.

 

Melutason ohjearvot ympäristölupamenettelyssä

 

Melutason yleisten ohjearvojen käyttö ympäristölupamenettelyssä yleistyi 1990-luvun lopulla. Näin tapahtui siitä huolimatta, että ympäristölupamenettelyä ei mainittu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) soveltamisalueessa. Valtioneuvoston päätöksen perustelumuistiossa (Ympäristöministeriö, 26.10.1992) todetaan, että päätöstä ei noudatettaisi tehtäessä päätöksiä esimerkiksi terveydenhoitolain mukaisista sijoitusratkaisuista ympäristölupahakemusten perusteella ympäristölupamenettelylain mukaisessa menettelyssä. Tällöin sovellettaisiin edelleen lääkintöhallituksen ohjekirjettä, jota sovellettaisiin myös muussa terveydenhoitolain mukaisessa päätöksenteossa. Ohjekirjettä sovellettaisiin myös terveydenhoitolain mukaisessa terveysvalvonnassa selvitettäessä melusta aiheutuvaa terveyshaittaa ja haitan torjumiseksi tarvittavia toimia.

 

Osasyynä soveltamiseen lienee ollut se, että suoraan sovellettavaa oikeusohjetta ei ollut olemassa. Terveydensuojelulaki (763/1994) tuli voimaan 1.1.1995. Tällöin kumottiin terveydenhoitolaki (469/1965) ja sen nojalla annetut asuntojen terveydellisiä oloja koskeneet ohjeet, joihin kuului lääkintöhallituksen ohjekirje 21/1987, jota oli soveltamisalansa mukaisesti sovellettu terveydenhoitolain mukaisessa laitosten sijoituslupamenettelyssä. Terveydensuojelulain nojalla sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti asuntojen ja muiden oleskelutilojen melun arviointia ministeriön oppaalla 1997:1 Sisäilmaohje, joka tuli voimaan 1.2.1997. Sisäilmaohjeessa keskityttiin melun osalta sisämelutasoihin ja siinä todettiin, että ”ohjearvojen lähtökohtana on ollut asuntoalueiden ja asuntojen piha-alueiden päiväajan melun taso LAeq,07-22h ≤ 55 dB ja yöajan melun taso LAeq,22-07h ≤ 50 dB”. Sisäilmaohjeen korvasi myöhemmin Asumisterveysohje. Voitaneen todeta, että ympäristölupamenettelyssä sovellettavia terveysperusteisia ohjearvoja ei ole ollut 1.1.1995 jälkeen.

 

Edellä kuvatulla tavalla päädyttiin lupa-asioiden melutasojen sääntelyssä normityhjiöön, joten valtioneuvoston päätöksen soveltaminen vähitellen muuttui maan tavaksi. Siihen on saatettu luparatkaisussa jopa viitata sovellettavana oikeusohjeena.

 

Melutason ohjearvojen soveltaminen ympäristölupamenettelyssä voi johtaa terveydellisten ohjearvojen soveltamista tiukempaan sääntelyyn, koska tavoitteena olisi myös viihtyisyyden ja työnteon edellytysten turvaaminen. Kun aikanaan meluntorjuntalaki säädettiin, ei naapuruussuhdelakiin tai terveydensuojelulakiin tehty sellaista muutosta, joka olisi tehnyt tiukemman tulkinnan mahdolliseksi. Kuitenkin nykyisen ympäristönsuojelulain tavoitteena oleva ympäristön pilaantumisen ehkäisy kattaa terveyshaitan lisäksi myös ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymisen, on ympäristönsuojelulain ja melutason ohjearvojen päämäärä sama. Ongelmana on, että melutason ohjearvoja ei alun perin valmisteltu ympäristölupamenettelyä silmälläpitäen.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen lupaharkinnassa on melun osalta harkinta tehty valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen ja soveltuvin osin terveydensuojelulain mukaisten ohjeiden perusteella. Kyse on ohjearvoista, joista voidaan perustellusta syystä poiketa. Ympäristölupien valmistelussa ovat korkeinta sallittavaa keskiäänitasoa koskevat määräykset Helsingissä yleisesti olleet asuinalueiden ja virkistysalueiden osalta päiväajalle klo 7-22 LAeq 55 dB ja yöajalle klo 22-7 LAeq 50 dB.

 

Rakentaminen ja muu lupamenettely

 

Rakennuslupamenettelyssä voidaan ohjata ja uudisrakentamisen osalta myös määrätä, että rakennuksen julkisivun ääneneristävyys suunnitellaan ja toteutetaan niin, että rakennuksen sisällä toteutuu valtioneuvoston päätöksessä eri käyttötarkoituksille annetut sisätiloja koskevat ohjeelliset äänitasot. Rakennussuunnittelulla, kuten sijoittamalla melulle herkemmät tilat mahdollisimman etäälle katumelun alueesta, voidaan parantaa myös sisätilojen ääniolosuhteita. Rakennusten ja rakenteiden sijoittelulla tontilla voidaan vaikuttaa ääniolosuhteisiin sisätiloissa ja myös pihojen ulkomelutasoon.

 

Kaupunki ottaa huomioon ohjearvot lupapäätöksissään yleisten alueiden käytöstä konsertti- tms. tilaisuuksiin. Ohjearvoja noudatetaan myös omassa talonrakennus- ja maanrakennustoiminnassa.

 

Melutason ohjearvojen muutostarve

 

Helsingin kaupunki esittää, että ympäristöministeriö selvittäisi, voidaanko melutason ohjearvoja koskevaa valtioneuvoston päätöstä muuttaa siten, että olisi mahdollista laajentaa sen soveltamisala koskemaan myös ympäristönsuojelulain mukaista lupamenettelyä. Samalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet muuttaa ampumaratamelusta annetun ohjearvon soveltamisalan laajentamista ympäristölupamenettelyyn. Lisäksi tulisi moottoriratoja koskevaa sääntelyä täydentää ohjearvoilla ja sitä koskevilla melun leviämistä ja meluhaitan arviointia koskevilla ohjeilla. Vielä tulisi täsmentää terveyshaitan arvio.

 

Ohjearvojen käyttö yksittäisten valitusten käsittelyssä

 

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta ja sen alainen ympäristökeskus toimivat johtosäännön mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena.  Asukkaiden tekemät meluhaittaa koskevat valitukset ovat koskeneet pääasiassa erilaisia asuntoihin tunkeutuvia rakennusten teknisten laitteiden aiheuttamia meluja, mutta myös liikenteen aiheuttamaa melua. Ympäristökeskus on soveltanut yksittäisten valitusten käsittelyssä pääsääntöisesti terveydensuojelulakia ja sen nojalla annettuja ohjeita, kuten lääkintöhallituksen ohjekirjettä, Sisäilmaohjetta ja Asumisterveysohjetta. Liikenteen osalta konkreettisiin toimiin ei kunnallisella valvontaviranomaisella ole mahdollisuutta ryhtyä. Tieto haitasta on välitetty kaupunkisuunnittelusta vastaavalle hallintokunnalle, joka on ottanut sen tarvittaessa huomioon meluesteiden tai liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

 

Ympäristönsuojelulain tultua voimaan on meluhaittaa koskeva sääntely monipuolistunut. YSL:n 3 §:n mukaan ympäristön pilaantumista voi olla terveyshaitan lisäksi myös ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentyminen. Terveyshaitan osalta arviointi voi edelleen pohjautua sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeeseen. Viihtyisyyden vähentyminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä säädeltyä.

 

Muutostarpeet

 

Helsingin kaupunki esittää, että melun aiheuttaman terveyshaitan arviointia koskevaa ohjeistusta kehitetään niin, että yksittäisten valitusten käsittely voisi pohjautua yksiin melutason ohjearvoihin ja niiden soveltamisohjeisiin.

 

Kirje nro      ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle, rakennusvalvontavirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

 

Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että esityslistan sivun 61 alaotsikon Rakentaminen ja muu lupamenettely ensimmäisen kappaleen toinen lause muutetaan kuulumaan:

 

”Rakennussuunnittelulla, kuten sijoittamalla melulle herkemmät tilat mahdollisimman etäälle katumelun alueesta, voidaan parantaa myös sisätilojen ääniolosuhteita.”

 

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

LIITE

Liitteet 1 - 6

 

 

670 §

25.4.2005 pöydälle pantu asia

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 30.3.2005 TÄYTÄNTÖÖNPANO: HELSINGIN EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMA -YMPÄRISTÖNSUOJELUN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET VUOSILLE 2005 - 2008

 

Khs 2004-2513

Esityslistan asia Ryj/3

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

671 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

ympäristölautakunta                                            3.5.2005

joukkoliikennelautakunta                                   3.5.2005

joukkoliikennelautakunta                                   4.5.2005

 

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

672 §

SOSIALIDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN KIRJE PERUSTERVEYDENHUOLLON OSAAMISEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMISESTA

 

Khs 2005-104

Esityslistan asia Stj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle yhtyvänsä terveyslautakunnan lausunnossa 3.2.2005 esitettyyn näkemykseen opetusterveyskeskuksesta, ja ilmoittaa, että esityslistalla mainittuun valtuutettu Taipaleen aloitteeseen vastataan kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.5.2005.

 

Pöytäkirjanote sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle jäljennöksin esityslistasta ja terveyslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

 

LIITE

Liitteet 1 - 2

 

 

673 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Stj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

sosiaalilautakunta

ruotsinkielinen jaosto                           20.4.2005

 

terveyslautakunta                                                         3.5.2005

 

Ilmoitus ao. lautakunnille ja ruotsinkieliselle jaostolle.

 

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292


 

 

 

 

 

 

 

 

 

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

 

 

 

 

Jan Vapaavuori

 

Susanna Mäkelä

puheenjohtaja

 

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

Risto Rautava                                        Jouko Malinen

 

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä kaupungin­kansliassa  17.5.2005 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetet­tavaksi seuraavana arkipäivä­nä pöytäkirjan nähtävänäpi­tämisestä todistaa

 

 

 

 

 

 

Susanna Mäkelä

hallintosihteeri

 


 

 

MUUTOKSENHAKUOHJEET

 

1
OIKAISUVAATIMUS

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa kaupunginkanslian kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusoikeus

 

 

 

 

 

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

 

 

 

 

valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 644-650, 657-658 ja 662-673 §:t

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

 

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

 

 

 

 

kunnan jäsen.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusaika

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

 

Oikaisuvaatimuksen sisältö

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

 

 

 

 

jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen muoto

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina.

 

Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

 

Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella:

 

Helsingin kaupunginhallitus

PL 1                                         Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Kirjaamon puhelinnumero on (09) 169 2300.

 

Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: kaupunginkanslia@hel.fi.

 

Kaupunginkanslian aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00.

 

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti.

 

Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kaupunginkanslian aukioloajan päättymistä.

 

Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

 

Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

 

 

2
MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

 

 

 

 

 

 

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

 

 

 

 

 

Valitusajan laskeminen

 

Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valituskirjelmän sisältö

 

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

valittajan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

 

 

 

 

Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen  laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

 

 

 

 

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

 

 

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

 

1
RÄTTELSEYRKANDE

 

 

 

 

Bilagor till protokollet

 

 

 

 

 

Bilagorna till protokollet kan beställas på stadskansliets registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelse­yrkande”.

 

 

 

 

Rätt att framställa rättelseyrkande

 

 

 

 

 

Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär.

 

Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

 

 

 

 

beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

 

 

 

 

 

644-650, 657-658 och 662-673 § i protokollet

 

 

 

 

Rättelseyrkande får framställas

 

 

 

 

av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna.

 

 

 

 

Rättelseyrkandemyndighet

 

 

 

Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

 

 

 

Rättelseyrkandetid

 

 

 

Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

 

En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

 

 

Innehåll i rättelseyrkande

 

 

 

 

I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

 

 

 

 

om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

 

 

 

 

Formen för rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post.

 

Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet.

 

Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

 

 

 

 

 

Inlämnande av rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till

 

Helsingfors stadsstyrelse

PB 1                                         Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

00099 HELSINGFORS STAD

 

Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 169 2300.

 

Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är:

kaupunginkanslia@hel.fi.

 

Stadskansliet är öppet måndag–fredag kl. 8.15–16.00.

 

Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt.

 

Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av stadskansliets öppettid.

 

Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas.

 

Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

 

2
SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

 

 

 

 

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

 

 

 

 

 

Uträkning av besvärstiden

 

Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då be­slutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbets­verken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

 

Innehåll i besvärsskriften

 

I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

 

 

 

 

Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lag­liga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

 

Till besvärsskriften skall fogas

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

 

 

 

 

ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

 

 

 

 

de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.