PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

28.2.2005 pöydälle pantu asia

KESKUSTATUNNELIN JATKOSUUNNITTELUN PERIAATTEET

Khs 2002-1207

Kaupunkisuunnittelulautakunta on (11.4.2002) esittänyt Khlle,

– että Keskustatunnelin jatkosuunnittelun asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5044-7 mukainen Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, vaihtoehto C

- että Khs merkitsisi tiedoksi selvitykset Keskustatunnelin vaiheittain rakentamismahdollisuuksista ja eri vaiheisiin liittyvistä keskustan katuverkon ja kävelykeskustan kehittämismahdollisuuksista

- että Keskustatunnelin 1. rakennusvaiheesta ja siihen liittyvästä kävelykeskustan ja keskustan katuverkon kehittämisestä laadittaisiin liikennesuunnitelma ja rakennetekninen suunnitelma

- että päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen

- että Khs merkitsisi tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys (ilman liitteitä), josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

./. Kartat tutkituista Keskustatunnelin liikennesuunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Keskustatunnelin ympäristövaikutusten arvioinnista on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

Esityksen johdosta on saatu joukkoliikennelautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, rakennuslautakunnan, (jonka liitteenä on kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto), yleisten töiden lautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunto. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto (nykyisin talous- ja suunnittelukeskus) ei antanut asiassa lausuntoa.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.10.2002) mm., että Keskustatunnelia keskustan liikennejärjestelmänä on tutkittu jo pitkään ja sen suunnitteluun on käytetty mittavasti aikaa ja rahaa. Suunnittelu on palannut toistuvasti lähtökuoppiinsa ja hankkeen lähtökohdat ovat joutuneet kriittisen arvioinnin kohteeksi kerta kerralta kulloistenkin lähtökohtien pohjalta.

Joukkoliikennelautakunta viittaa lausuntoonsa 7.5.2001, jolloin se on todennut hankkeen sopivan ylipäänsä huonosti joukkoliikennepainotteiseen liikennepolitiikkaan mutta jos tunneli olisi tarpeellista tehdä, tulisi pitäytyä minitunneliosuuteen, jolle Kaivokadun liikenne olisi siirrettävissä. Kävelykeskustan edistämisessä on mahdollista edetä jo nykytilan parantamisella (0+) vaihtoehdon pohjalta. Lisäksi on ollut nähtävissä, että keskustan pysäköintihankkeiden yhteydessä ei aina ole noudatettu toisen metrolinjan tilavaraustarpeita. Lautakunta pitää välttämättömänä, että jatkossa yksittäisten hankkeiden toteuttamisella ei vaaranneta tulevia joukkoliikenteen aluevarauksia. Tässä mielessä vaihtoehto C:n mukaisen tilavarauksen valitseminen voisi säästää tulevilta ylilyönneiltä.

./. Joukkoliikennelautakunnan esitys, josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.

Pelastuslautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että pelastustoimen kannalta parhaat vaihtoehdot ovat 0+ tai tunnelivaihtoehto C. Jatkosuunnittelussa on varmistettava, että Keskustatunneliin liittyvät tilat ovat turvallisuustasoltaan riittävät.

./. Pelastuslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 5.

Ympäristölautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että huolimatta päinvastaisista lähtöoletuksista tunnelivaihtoehdoksi esitetty vaihtoehto C on pitkä ja välityskyvyltään suuri tunneli, joka saattaa houkutella läpikulkuliikennettä Helsingin läpi. Tämä lisäisi läpikulkuliikenteen haittoja Keskustatunnelin vaikutusalueella. Keskustatunneli parantaa ja nopeuttaa yhteyksiä keskustan pysäköintilaitoksiin, mikä saattaa osaltaan vähentää joukko- ja liityntäliikenteen houkuttelevuutta. Myös psykologiset tekijät on syytä ottaa huomioon, sillä elleivät autoilijat halua ajaa maan alla, katuverkon liikenne ei vähene ennusteiden mukaisesti.

Myös hyödyt joukkoliikenteelle näyttäisivät olevan melko vähäiset, etenkin, jos Länsimetro valmistuisi ennen tunnelin rakentamista. Lautakunnan mielestä vaikutukset joukkoliikenteeseen ja erityisesti metron nykyisten ja suunniteltujen linjausten matkustajamääriin tulisi arvioida tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä on mainittu vain Kaivokadun muuttaminen kävelykaduksi tunnelin valmistuttua, mutta tunnelin rakentamispäätöstä tehtäessä tulisi olla käytettävissä kävelykeskustan kehittämissuunnitelma kustannuksineen ja toteuttamisaikatauluineen.

Keskustatunnelia suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota sen vaikutuksiin myös Sörnäisten rantatien varren rakentamiselle ja virkistykseen suunnitellulle lähialueelle ja liikenteen haittojen lieventämiskeinot. Samoin tulee arvioida vaikutukset Kaisaniemen ja Hietaniemen kulttuurihistoriallisille ympäristöille ja pohjaveteen.

Helsingissä on suunnitteilla varsin mittavia liikennehankkeita ja lautakunnan mielestä hankkeiden toteuttamisjärjestyksessä tulisi ottaa huomioon joukkoliikennettä suosiva liikennepolitiikka.

./. Ympäristölautakunnan lausunto, josta ilmenee myös asiassa toimitettu äänestys, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 6.

Rakennuslautakunta toteaa (15.10.2002) mm., että Keskustatunnelin hyötyjen arviointi on tunnelin toteuttamisen kannalta keskeinen kysymys. Yksiselitteisiä hyötyjä on tehtyjen laajojen selvitysten perusteella vaikea hahmottaa. Kampin laajat järjestelyt tulevat vaikuttamaan keskustan liikennejärjestelyihin ja ydinkeskustan kävelyolosuhteita on mahdollista parantaa myös ilman tunnelia. Lisäksi asian liittyessä kaukaiseen tulevaisuuteen on lähes mahdoton ennustaa kuinka kiireelliseksi tunnelin rakentaminen tulisi arvioida verrattuna moniin muihin tärkeisiin hankkeisiin. Rakennuslautakunta ei ole kovin vakuuttunut tunnelin tarpeellisuudesta.

On tarkoin pohdittava tulisiko tunneliin varautua asemakaavoituksella vai ei. Vahvistunut tunnelivaraus saattaa vaikeuttaa monien rakennushankkeiden toteuttamista tai ainakin nostaa niiden kustannuksia. Jos tunnelikaava päätetään laatia, tulisi tarkoin selvittää kaavan rajoitukset ja vaikutukset vuonna 2002 hyväksytylle Töölönlahden asemakaavan mukaisten uusien rakennuskortteleiden toteuttamiselle. Töölönlahden asemakaavassa maanalaisen liikennetunnelin rakentamiseen on varauduttu mm. kieltämällä kellari- tai muiden maanalaisten tilojen rakentaminen suunnitellun tunnelirajauksen kohdalla.

Lautakunnan mielestä on tärkeää, että keskustaa voidaan kehittää viihtyisänä ja elinvoimaisena kulttuurin, hallinnon, palveluiden ja kaupan pääkeskuksena, jonka eräänä avaintekijänä ovat kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Onnistuneesti toteutettuna tunneli voisi edesauttaa keskustaympäristön kohentumista.

Tunneli kaikkinensa vaikuttaa monin eri tavoin kaupunkikuvaan, ramppeineen, 400 metrin välein sijoittuvine varapoistumisteineen, poistoilmapiippuineen ja valaistus- ja opastuslaitteineen. Näistä syistä lautakunta katsoo, kuten kaupunkikuvaneuvottelukunta, että hankkeelta tulee edellyttää rakennuslupaa.

Autoilijoiden kannalta tunnelia ei voi pitää kaikkein miellyttävimpänä ympäristönä ja jos vaihtoehtoja on, monet valitsevat maanpäällisen yhteyden. Tästä syystä tunneliarkkitehtuuriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Korkeatasoisuuden vaatimus on olennainen myös maanpäällisten näkyvien rakenteiden osalta, sillä tinkiminen tunnelin laatutasosta arpeuttaisi pysyvällä tavalla keskeisimpiä osia kaupungista.

Varaukset sitovat keskustan maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tässä mielessä yhden vaihtoehdon, C-vaihtoehdon valinta asemakaavoituksen pohjaksi saa lautakunnan tuen.

./. Rakennuslautakunnan lausunto, johon liittyy kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto, on esityslistan tämän asian liitteenä nro 7.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (24.10.2002) mm., että lautakunta pitää perusteltuna vaihtoehto C:n valintaa jatkosuunnittelun pohjaksi. Tutkituista vaihtoehdoista C on niin toiminnallisuudeltaan kuin turvallisuudeltaankin paras ja se myös vähentää liikennettä katuverkosta eniten sekä tarjoaa sujuvimmat yhteydet pysäköintilaitoksiin. Päätös tunnelin rakentamisesta tehdään erikseen. Toteuttamisen tulisi tapahtua vaiheittain mahdollisimman lyhyin tauoin ja niin, että Töölönlahden alue, jonka tuleva rakentaminen liittyy kiinteästi tunnelin rakentamiseen sekä teknisten ratkaisujen että aikataulun osalta. Jatkosuunnittelussa, erityisesti kaavoitusvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota maanpäälle tuleviin rakenteisiin ja ottaa huomioon rakennettu ympäristö ja kaupunkikuvalliset tekijät. Tunnelin rakentamisaikaiset haitat jo rakennetulle ympäristölle ovat huomattavat ja työn aikaiset järjestelyt tulisi tehdä niin, että häiriöt ympäristölle ja liikenteelle olisivat mahdollisimman vähäiset. Pohjavesiolosuhteiden säilyttäminen vaatii lisäselityksiä.

Lautakunta viittaa myös teettämäänsä Keskustatunnelin talous- ja markkina-analyysiin, joka osoitti hyötyä osoittavien tunnuslukujen olevan investointipäätöksen kannalta riittäviä, kun kyseessä on julkinen hanke. Samassa selvityksessä suositeltiin rahoitusmalliksi kaupungin budjettivaroin tapahtuvaa rahoitusta, jossa hanke toteutettaisiin yhtenä kiinteähintaisena kokonaisvastuu-urakkana ja joka sisältäisi myös tunnelin ylläpidon 15–25 vuoden ajan.

./. Yleisten töiden lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 8.

Kiinteistölautakunta toteaa (5.11.2002) mm., että Helsingin keskustan maankäytön suunnitelmiin on jo 1950-luvulta asti sisältynyt poikittaisliikennettä varten suunniteltu liikenneväylä Töölönlahden eteläpuolella. Maanalaisen Keskustatunnelin suunnittelu käynnistyi jo 1980-luvulla. Sen jälkeen suunnittelussa on tutkittu useita massiivisia tunnelivaihtoehtoja, joista kaupunkisuunnittelulautakunta esittää jatkosuunnittelun pohjaksi valittavaksi vaihtoehdon C.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämän tunnelivaihtoehdon rakennuskustannukset ovat arviolta 250 miljoonaa euroa (ALV 0 %). Rakentaminen on huomattavan suuri investointi ja myös vuotuiset käyttökulut ovat suuret. Maksutuloilla tunnelin käyttöä ei voida huomattavasti kattaa, koska ne ohjaisivat liikennettä katuverkkoon, jolloin tunnelin hyödyt suurelta osin mitätöityisivät.

Rakentamiskustannuksia voitaisiin pienentää rakentamalla tunneli Töölönlahden alueella syvävaihtoehdon mukaisena. Sen etuna olisivat pienenpien kustannusten ohella pienemmät riskit ja työnaikaiset haitat sekä vähäisemmät tilavaraukset.

Rakennusviraston ym. laatiman talous- ja markkina-analyysin (2001) perusteella ainoa realistinen rahoitusvaihtoehto on kaupungin budjettirahoitus. Arvioidut kustannukset eivät sisällä Helsingin keskustan kehittämisen edellyttämiä pintarakenteiden eikä maanalaisten huolto- ja pysäköintijärjestelyjen toteutuskustannuksia, joten kaupungin on rahoitettava ne erikseen.

Keskustatunnelin rakentaminen vasta joskus tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä ongelmia keskustan muulle maankäytölle etenkin Töölönlahden alueella, jossa alueen eteläosaan sijoittuvissa kortteleissa rakentaminen on muutamaa tonttia lukuun ottamatta käytännössä mahdotonta ennen tunnelin rakentamista. Siten tälle keskustan ydinalueelle mahdollisesti suunniteltavat rakennushankkeet lykkääntyvät epämääräiseen tulevaisuuteen Keskustatunnelin toteutumista odotettaessa. Viivästys voidaan välttää, mikäli Keskustatunneli päätettäisiin rakentaa Mannerheimintien ja Unioninkadun väliseltä osuudelta esitetyn pintavaihtoehdon sijasta kiinteistöviraston geoteknisen osaston lausunnossa mainitun syvävaihtoehdon mukaisena.

Keskustatunnelin pitkä suunnitteluhistoria osoittaa selkeästi hankkeen ongelmallisuuden. Kyseessä on kokonaisuudessaan suuri, kallis ja teknisesti monimutkainen väylähanke, jonka toteutuminen on epävarmaa ja kaukana tulevaisuudessa. Sen vuoksi tulisikin selvittää, olisivatko Keskustatunnelin toteutuksen kieltämättä arvokkaat tavoitteet saavutettavissa muilla helpommin toteutettavilla ratkaisuilla.

Keskustatunnelin tavoitteena on muun muassa liikenneturvallisuuden parantaminen ja joukkoliikenteen nopeuttaminen Helsingin keskustassa, viihtyvyyden ja ympäristön laadun parantaminen laajentamalla kävelykeskustaa ja vähentämällä ympäristöhaittoja ja keskustan elinvoimaisuuden lisääminen parantamalla huoltoliikenteen toimintaedellytyksiä ja pysäköintilaitosten saavutettavuutta.

Keskustan kävelyalueiden laajentaminen on suurelta osin mahdollista myös ilman, että Keskustatunneli rakennetaan. Toisaalta Kaivokadun muuttaminen kävelyalueeksi ei ole mahdollista edes sen jälkeen, kun Keskustatunneli mahdollisesti on joskus rakennettu, koska osa poikittaisbussilinjoista käyttäisi Kaivokatua siinäkin tapauksessa.

Keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman säilymisen ja kehittämisen kannalta merkittävimmät asiat ovat viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö, monipuolinen kulttuuri- ja palvelutarjonta sekä alueen hyvä saavutettavuus. Tärkeintä on tällöin yhtenäisten, suhteellisen häiriöttömien ja viihtyisien jalankulkualueiden luominen siirtämällä ensi sijassa niiden toimintaa erittäin pahasti häiritsevä huoltoliikenne pois katutasosta maan alle.

Makkaratalon ja Stockmannin meneillään olevien kehittämishankkeiden yhteydessä kaupunki on neuvotellut näiden kiinteistöjen huollon ja pysäköintiliikenteen siirtämisestä keskustan alle rakennettavaan maanalaiseen huoltoväylään, jonka kustannuksista kiinteistöt maksavat huomattavan osan. Ratkaisu on toteutuessaan sekä joustava että taloudellisesti kaupungin kannalta edullinen. Suunniteltavan huoltoväylän yhteyteen on myöhemmin liitettävissä myös useimpien muiden ydinkeskustan kortteleiden huolto ja pysäköintiliikenne. Ratkaisu ei edellytä Keskustatunnelin rakentamista.

Kiinteistölautakunnan mielestä esitetyn keskustan läpi kulkevan massiivisen Keskustatunnelisuunnitelman (C) vaihtoehdoksi tulisi valmistella Helsingin keskustan alueelle kokonaissuunnitelma, jonka mukaisesti alueen kiinteistöjen huolto- ja pysäköintiliikenne voidaan ohjata keskustan alueelle rakennettavan väylästön avulla pois maanpäällisestä katuverkosta ja siten edistää kävelykeskustan laajentamista ja sen laadullisten tavoitteiden toteuttamista. Tätä vaihtoehtoa tulisi sitten verrata kustannuksiltaan ja muilta vaikutuksiltaan Keskustatunneli-suunnitelmaan.

./. Kiinteistölautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä nro 9.

Kruununhaan Asukasyhdistys r.y. on Khlle lähettämässään kirjeessä (4.6.2002) todennut kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemästä esityksestä valita jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto C mm., että Kruununhaan asukkaat ovat suunnittelun eri vaiheissa useaan kertaan ilmaisseet, että Kruununhaasta ei tarvita liittymää Keskustatunneliin. Liikenne on jo nyt Kruununhaan pahin ympäristöongelma ja tunnelin liittymän rakentaminen Siltavuorenrantaan vaikuttaisi erittäin haitallisesti alueen kulttuurihistoriallisiin, rakennustaiteellisiin ja kaupunkikuvallisiin ominaispiirteisiin. Liittymän liikenne tuhoaisi tuhansien ihmisten rauhallisen ulkoiluyhteyden Keskuspuiston suuntaan ja pilaisi rannan virkistysarvon lopullisesti. Tämän vuoksi Siltavuorenrannan liittymä tulisi poistaa suunnitelmasta.

./. Kirje on esityslistan tämän asian liitteenä nro 10.

Helsingin ortodoksinen seurakunta ja liikennetunnelisuunnitelmaa vastustava ad hoc toimikunta on lähettänyt kaupungille kirjeen (3.9.2002) ja adressin (9.10.2002), jonka on allekirjoittanut 4 132 allekirjoittajaa.

Adressi on osoitettu Kvstolle ja se on vetoomus Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan alitse kulkevaksi suunnitellun liikennetunnelin rakentamishankkeen peruuttamisesta. Juuri esitetyssä vaihtoehdossa C tunneli kulkisi hautausmaan alitse, vaihtoehdoissa A ja B tämä vältettäisiin. Ortodokseille hautausmaa merkitsee pyhitettyä maaperää, sakraalista, siunattua maata, johon on haudattu myös luterilaisia ja katolisia jo 1800-luvun alusta saakka ja jonne yhä haudataan seurakunnan jäseniä

ja heidän perheitään. On vieras ajatus, lähes pyhäinhäväistys, että samalla, kun maan päällä toimitetaan jumalanpalveluksia, hautojen alla hyrisee autoliikenne. Eettisestä näkökulmasta tunnelin rakentaminen on Museoviraston mielestä täysin tuomittava hanke. Lisäksi rakennusaikaiset räjäytykset voisivat vaurioittaa hauraita hautamuistomerkkejä ja kappelia. Kaivuutöillä saattaisi olla vaikutuksia myös vesitasapainoon ja siten hautausmaan istutusten kuivumiselle. Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat hartaasti, että päättäjät huomioisivat syvällisen ja vakaumuksellisen vetoomuksen tunneliasiassa.

./. Kirje ja adressi ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 11.

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginhallitus on käsitellyt keskustatunnelia ja keskustan liikennesuunnitelmaa kokonaisuutena edellisen kerran 12.4.1999. Kokouksessa hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi liikennesuunnitelma, piirustus nro 4593–7 sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Samalla hyväksyttiin keskustan liikennesuunnitelmat, piirustukset nro 4594-7 ja 4595–7. Kaupunginhallitus päätti lisäksi 20.5.2002, että koska keskustatunnelin mikään vaihtoehto ei edellytä katuliittymää Unioninkatu 41–43 kohdalle, sitä ei tarvitse ottaa huomioon muiden rakentamishankkeiden suunnittelussa. Päätös oli ajankohtainen Kuntien eläkevakuutuksen toimitalon rakennushankkeen yhteydessä.

Vuoden 1999 Khn päätöksen esityslistalla todettiin mm., että ”keskustatunneli on kantakaupungin liikennejärjestelmän osa, joka kokoaa liikennettä katuverkosta ja johtaa sen pysäköintilaitoksiin ja huoltotiloihin. Liikenne katuverkossa vähenee ja joukkoliikenne nopeutuu. Suurin hyöty keskustatunnelin rakentamisesta koituu jalankulkijoille ja katuympäristölle. Keskustan arkiviihtyvyyttä voidaan merkittävästi parantaa. Keskustan saavutettavuus myös henkilöautolla paranee. Asian esittelijä lausui tuolloin, että keskustatunneli on kaupunkiliikennettä syöttävä ja välittävä väylä, jossa liikennenopeudet jäävät mm. liikenteenjakajaratkaisun vuoksi alhaisiksi. Tunnelista ei tällaisena muodostu kaupungin itä-länsisuunnassa kulkevalle läpiajoliikenteelle houkuttelevaa vaihtoehtoa, mitä on joissakin muissa tunnelivaihtoehdoissa pidetty vaarana.

Edelleen esityslistalla todettiin, että ”keskustatunneli on keskiosaltaan 2+2 kaistainen. Länsipää on 1+2 kaistainen ja itäpää sekä rampit pääosin 1+1 kaistaisia. Tunnelin koko pituus on 3,1 km. Keskustatunnelin liiikennemäärä on suurimmillaan 50 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ratapihan alituksen kohdalla.

Keskiosalla, Töölönlahden alueella pohjaolosuhteet ovat vaativat, mutta tunneli on teknisesti mahdollista rakentaa. Ko. osuus on kallis rakentaa. Kaisaniemen puiston alueella tunneli on pääosin kalliossa ja alittaa Siltavuorensalmen teräsbetonirakenteisena tunnelina meren pohjassa. Kalliotunneliosuus on edullista rakentaa.” Rakentamiskustannusten arvioitiin olevan noin 700 milj. mk (117,7 milj. euroa.)

Vs. kaj toteaa edelleen, että tuosta Khn-käsittelystä on nyt kulunut lähes kuusi vuotta. Helsingin keskustan liikennejärjestelmä tulee olennaisesti muuttumaan Kampin keskuksen valmistuttua. Kaupungin ja ydinkeskustan merkittävien liike-elämän toimijoiden kesken on pitkään neuvoteltu nk. keskustan huoltotunnelin rakentamisesta ja siihen liittyvästä pysäköintilaitosten rakentamisesta ja laajentamisesta. Myös näillä ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kävelykeskustan muotoutumiseen. Maanalainen Kampin joukkoliikenneterminaali ja huoltotunneli mahdollistavat kävelykeskustan laajentamisen ja huoltotunnelista voidaan saavuttaa kaksi keskustan merkittävintä pysäköintilaitosta länsisuunnasta. Huoltotunneliin ei turvallisuussyistä ole suunniteltu muun kuin huoltoliikenteen läpiajoa. Itäsuunnasta keskustaan asioivaa yksityisautoliikennettä palvelee lähimpänä ennen rautatie- ja linja-autoaseman lähettyville sijoittuvia pysäköintilaitoksia Kluuvin pysäköintilaitos.

Kvsto on hyväksynyt Kamppiparkin laajennuksen ja huoltotunnelin länsipään asemakaavan, joka on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2004. Huoltotunnelin jatko-osuus hyväksyttiin Kvstossa 15.12.2004 ja päätös on tullut lainvoimaiseksi 28.1.2005. Huoltotunnelin rakentaminen on mittava kaupungin ja liike-elämän yhteishanke, jonka kustannukset on arvioitu varovaisenkin arvion mukaisesti noin 33,5 miljoonaksi euroksi.

Musiikkitalohankkeeseen osallistuvat tahot, Helsingin kaupunki, valtio Sibelius-Akatemian puolesta ja Yleisradio ovat tehneet myönteisen periaatepäätöksen sen toteuttamisesta. Khs hyväksyi musiikkitalon rakentamiseen tähtäävän Musiikkitalo Oy:n perustamisen omalta osaltaan kokouksessaan 20.12.2004.

Kampin uuden keskuksen rakentuminen sekä huoltotunneli- ja musiikkitalopäätökset ovat tehneet kävelykeskustan, Töölönlahden alueen ja keskustatunnelin suunnitelmien ajantasaistamisen ja yhteensovittamisen ajankohtaiseksi. Nyt on päätettävä, millaisena keskustatunnelin

suunnitelma ja rakenteet otetaan huomioon Musiikkitalon lähiympäristön ja laajemman Töölönlahden puiston sekä radanvarren kortteleiden 2014 ja 2015 rakentamisessa. Näiden ratkaisujen myötä kävelykeskusta laajenee merkittävästi samalla kun suuri Töölönlahden alue muuttuu kaupunkilaisten aidoksi kulttuuri-, kohtaamis- ja viihtymispaikaksi.

Alueen rakentaminen merkitsee ponnisteluja korkeatasoisen julkisen kaupunkitilan ja puiston aikaansaamiseksi ja väistämättä myös suuria kustannuksia. Taloudellisesti ja toiminnallisesti olisi parasta, että Töölönlahden musiikkitaloa ympäröivät yleiset alueet ja keskustatunnelin rakentamisesta riippuvaiset korttelit voitaisiin suunnitella ja rakentaa kerralla valmiiksi ilman, että keskustatunnelin mahdollinen rakentaminen myöhemmin tulevaisuudessa aiheuttaisi niille merkittäviä haittoja, kuten päältä avaamisen tarvetta. Näin vältyttäisiin siltä, että puistoalue ja musiikkikeskuksen ympäristö olisivat kahteen kertaan pitkän ajan rakennustyömaana sekä samalla siitä aiheutuvilta lisäkustannuksilta.

Vs. kaj:n mielestä olisi perusteltua selvittää uudelleen etenkin se, onko keskustatunnelista tarpeen päästä henkilöautoilla maanpintaan Töölönlahdella. Tällä liikennejärjestelyllä on merkittävä vaikutus sekä Töölönlahden musiikkikeskuksen ja makasiinipuiston yleiseen ilmeeseen ja viihtyisyyteen että etenkin keskustatunneliin varautumisen kustannuksiin kortteleiden 2014 ja 2015 kohdalla. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä siitä, että maan alaiset ajoyhteydet johdetaan suoraan pysäköintilaitoksiin ja vain ihmiset liikkuvat rakennuksiin ja maan pinnalle hisseillä.

Keskustatunneliin varautuminen kortteleiden 2014 ja 2015 kohdalla merkitsee sitä, että tontteja rakennettaessa tulisi joko rakentaa keskustatunnelin eräät rakenteet, kuten ajorampit, varsinainen tunnelirakenne ja mahdollisesti myös kiertoliittymä maan alle valmiiksi, jolloin osaa tilasta voitaisiin tilapäisesti käyttää esim. pysäköintiin, tai pidättäytyä kokonaan tai osittain kellareiden rakentamisesta.(Töölönlahden asemakaavassa on määräys, joka kieltää kellareiden rakentamisen).

Se, ettei liike- ja toimistorakennusten kellarikerroksia voitaisi merkittävämmin hyödyntää, merkitsee huomattavaa taloudellista menetystä näin keskeisellä alueella. Jos taas päädytään tunnelirakenteiden rakentamisen kannalle, varovaisten arvioiden mukaan kustannukset tunneliin varautumisesta (ilman kiertoliittymän rakentamista) olisivat vähintään noin 2 miljoonaa euroa korttelia kohden. On ymmärrettävää, että ton

teista alustavasti kiinnostuneet tahot ovat pidättäytyneet tarjouksista tällaisten velvoitteiden edessä. Niin ollen kustannukset tulisivat kokonaan kaupungin maksettavaksi.

Suurten kustannusten lisäksi, (jotka vieläpä olisivat turhia siinä tapauksessa, ettei keskustatunnelia lopulta lainkaan rakennettaisi), tunnelin osan valmiiksi rakentaminen ja rakenteiden säilyttäminen tonttien kellarissa maan alla määrittelemättömän ajan tulisivat olemaan myös erittäin vaativa tekninen suoritus.

Edellä kuvatut vaihtoehdot tunneliin varautumisessa kuvaavat tilannetta, jossa tunneli toteutetaan Töölönlahdella nk. pintatunnelina, mikä on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämää tunnelivaihtoehtoa C.

./. Piirros keskustatunnelin rakenteista Töölönlahdella on esityslistan tämän asian liitteenä nro 12.

Kaupungin talousnäkymät eivät pitkälläkään tähtäimellä helposti salline tämän vuoden 2000 rahan arvossa vähintään noin 250 miljoonan euron suuruisen, kokonaan kaupungin maksettavaksi tulevan liikenneinvestoinnin toteuttamista. On lisäksi todettava, että viimeaikaiset kokemukset maanalaisen rakentamisen kustannuksista viittaavat mm. kiinteistövirastossa vallitsevien käsitysten mukaan siihen, että tunnelin todelliset rakentamiskustannukset saattavat kohota huomattavasti tästäkin, kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2002 esittämästä arvioista. (Khlle esitettiin vuonna 1999 nykyistä ehdotusta pienempimittakaavaisen tunnelin kustannusarvioksi noin 117,7 miljoonan euroa.)

Joka tapauksessa vallinnee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että nykysukupolvien ei ole syytä omilla maankäyttöratkaisuillaan sulkea pois mahdollisuutta keskustatunnelin rakentamiseen, vaikka se tapahtuisi vasta kaukana tulevaisuudessa. Kysymys onkin siitä, millaisena rakenteena ja millaisin kustannuksin siihen varaudutaan Töölönlahden lähivuosien rakentamisessa.

Vs. kaj pitää keskustan huoltotunnelin rakentamista yhteishankkeena elinkeinoelämän kanssa kaupungin kannalta ensisijaisena hankkeena omalla kustannuksella tehtävään Keskustatunneliin verrattuna. Huoltotunnelin rakentamisesta saatavat kokemukset ja sen yhteydessä mahdollisesti esiin tulevat uudet ideat maanalaisen tunneli- ja pysäköintilaitosverkoston yhteistoiminnasta ja teknisistä innovaatioista saattavat myöhemmin myös muuttaa ajatuksia keskustatunnelin ja sen maanpäällisten yhteyksien laadusta ja laajuudesta Töölönlahdella.

Vs. kaj katsookin, että ennen keskustatunnelin asemakaavan hyväksymistä myös nk. syvätunnelivaihtoehtoa on syytä selvittää perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty. Jos keskustatunneli johdettaisiin syvätunnelina Töölönlahden alitse ja autoliikenteen johtamisesta tunneliin ja sieltä ulos Töölönlahdenkadun kautta luovuttaisiin, tunnelin rakentaminen ei haittaisi lähivuosina ajankohtaista kortteleiden 2014 ja 2015 tai Musiikkitaloa ympäröivän puiston rakentamista eikä edellyttäisi lainkaan pinnalta avaamista tunnelin myöhemmän rakentamisen yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alustavasti selvittänyt syvätunnelivaihtoehtoa. Selvityksessä on päädytty pitämään sitä epätarkoituksenmukaisena mm. siitä syystä, ettei syvätunnelista olisi idästä tultaessa mahdollista päästä Forumin pysäköintilaitokseen ja koska ajokaltevuudet tietyiltä osin olisivat melko suuria. Kaj toteaa kuitenkin, että haitta siitä, ettei Forumin laitos olisi käytettävissä idästä lähestyttäessä ei liene kovin suuri, koska myös itäsuunnasta on mahdollista päästä keskustan muihin olemassa oleviin ja huoltotunnelihankkeen yhteydessä rakennettaviin tai laajennettaviin pysäköintilaitoksiin, kuten Stockmannin Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen.

Syvätunnelia on arvosteltu myös sen vuoksi, että ajoneuvoliikenteen pintaan tulon järjestäminen syvätunnelista Töölönlahdella olisi paitsi pintatunnelia hankalammin järjestettävissä, myös niin kallista, ettei kallioon louhittavasta syvätunnelista normaalitilanteessa aiheutuvia merkittäviä säästöjä ehkä saavutettaisikaan. Kustannuksista ja säästöistä vallitsee kuitenkin eri virastojen asiantuntijoilla hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä. Päätöksenteon pohjaksi eri vaihtoehtojen laskelmat tulisi ajantasaistaa.

./. Syvätunnelivaihtoehtoa koskeva kaupunkisuunnitteluviraston muistio (Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.4.2002) on esityslistan tämän asian liitteenä nro 13.

Vielä Kaj toteaa, että Keskustatunnelin länsipäässä, sen vaihtoehdossa C esitetty ortodoksisen hautausmaan alitus on kulttuurihistoriallisten ja eettisten näkökohtiensa vuoksi vaikea kysymys, mitä yli 4 000 ihmisen allekirjoittama adressikin osoittaa. Kaupunkisuunnitteluvirastosta tammikuussa 2005 saatujen tietojen mukaan valmistelussa on tällä hetkellä lähdetty siitä, että ortodoksisen hautausmaan alitusta ei tehtäisi vaan tunneli kulkisi tällä kohdin katualueen alla.

Itäsuunnassa, Sörnäisten rantatiellä tunneli alkaisi C-vaihtoehdon mukaisesti vasta Haapaniemenkadun kohdalta, mikä ei vähentäisi liikenteen haittoja Sörnäisten Lintulahden asukkaiden osalta ja vähentäisi samalla suunnitellun uuden rantapuiston viihtyisyyttä. Asiakirjoissa ei ole selvitystä siitä voitaisiinko ja millaisin kustannuksin tunnelin alkupää siirtää lähemmäksi Kulosaaren siltaa. Samoin Kruununhakaan suunniteltu ajoramppi, sen sisäänajo ja muut liikennejärjestelyt Siltavuorenrannan alueella tulisi suunnitella tällä tiiviisti asutulla alueella asukkaita ja ympäristöä mahdollisimman vähän haittaaviksi. Erityisesti tämä koskee Katajanokalta länteen pyrkivän raskaan liikenteen ajoreittejä.

Edellä esitetyn perusteella Kaj katsoo, että kaupunginhallituksen tulisi keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehdon valinnan tueksi pyytää kaupunkisuunnittelulautakunnalta vielä joitakin uusia selvityksiä, jotka koskevat erityisesti Kampin uuden keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin sekä nk. syvätunnelivaihtoehdon toiminnallisia ja taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia. Syvätunnelia tulisi tässä yhteydessä tarkastella myös sellaisena vaihtoehtona, jossa ei ole varsinaista ajoneuvoliittymää Töölönlahdelle vaan vain sujuvat ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin.

Tällöin Töölönlahdenkatu palvelisi vain Töölönlahden rakennettuja kortteleita ja muu itä-länsisuuntainen ja pohjoiseen suuntautuva maan päällinen läpiajoliikenne ohjattaisiin edelleen Kaivokadun kautta, joka todennäköisesti joka tapauksissa tulee edelleen pysymään ajoneuvoliikennekatuna.

Vs. kaj katsoo, että vasta näiden selvitysten jälkeen voidaan paremmin perustein arvioida tulisiko, ja millaisin muutoksin, esitetty vaihtoehto C valita keskustatunnelin asemakaavoituksen pohjaksi.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa

- Laatimaan ajantasaiset selvitykset Kampin keskuksen, huoltotunnelin ja niiden yhteydessä rakennettavien pysäköintilaitosten yhteisvaikutuksista keskustan liikennejärjestelyihin ja keskustatunnelisuunnitelmaan.

- Arvioimaan keskustatunnelin nk. pintavaihtoehdon mukaisten rakenteiden rakentamisen ja radan alituksen kustannukset ja vaikutukset kellareiden hyödyntämiselle kortteleissa 2014 ja 2015 sekä rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutukset Töölönlahden puistoalueella.

- Laatimaan asiakirjoissa esitettyä muistiota perusteellisempi selvitys nk. syvätunnelivaihtoehdosta ja sen liikenteellisistä vaikutuksista kustannusarvioineen, myös ilman Töölönlahdelle tulevaa liittymää.

- Tutkimaan keskustatunnelin itäpään alkamiskohdan siirtämistä lähemmäksi Kulosaaren siltaa niin, että minimoidaan liikenteen Sörnäisten rantatien läheiselle asutukselle ja rantapuiston viihtyisyydelle aiheuttamat haitat sekä tämän vaihtoehdon kustannukset.

- Suunnittelemaan liikennejärjestelyt, erityisesti raskaan liikenteen ajoyhteyksien osalta, Kruununhaan ja Siltavuorenrannan alueella ympäröivää asutusta mahdollisimman vähän haittaaviksi.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että laaditut selvitykset tulisi toimittaa kaupunginhallitukselle 30.9.2005 mennessä, minkä jälkeen kaupunginhallituksen on mahdollista ottaa kantaa keskustatunnelin suunnitteluvaihtoehtoihin.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee lähettää Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirjeen ja kansalaisadressin sekä Kruununhaan asukasyhdistys r.y:n kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnalle jatkovalmistelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:lle, Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle ym., kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joukkolii

kennelautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 211/11.4.2002
	Liite 2	Kartat tutkituista Keskustunnelin liikennesuunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C
	Liite 3	Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 19.6.2001
	Liite 4	Joukkoliikennelautakunnan esitys 3.10.2002
	Liite 5	Pelastuslautakunnan lausunto 15.10.2002
	Liite 6	Ympäristölautakunnan lausunto 15.10.2002
	Liite 7	Rakennuslautakunnan lausunto 15.10.2002 ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 11.9.2002
	Liite 8	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 24.10.2002
	Liite 9	Kiinteistölautakunnan lausunto 5.11.2002
	Liite 10	Kruununhaan Asukasyhdistys r.y:n kirje 4.6.2002
	Liite 11	Helsingin ortodoksisen seurakunnan ym. kirje 3.9.2002 ja adressi 9.10.2002
	Liite 12	Piirros Keskustunnelin rekenteista Töölönlahdella
	Liite 13	Keskustunnelin syvätunneli-vaihtoehdon selvityksiä

28.2.2005 pöydälle pantu asia

JÄSENTEN NIMEÄMINEN UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY:N VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEEN VUONNA 2005 ALKAVAKSI NELIVUOTISKAUDEKSI

Khs 2005-10

Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry ilmoittaa (3.1.2005), että yhdistyksen sääntöjen 5 §:n mukaan jäsenkunnat ja tukijäsenet valitsevat kunnallisen vaalikauden alussa edustajansa yhdistyksen valtuuskuntaan, jonka toimikausi kestää siihen saakka, kunnes seuraavien kunnallisvaalien jälkeen on nimetty uusi valtuuskunta.

Yhdistyksen vuosikokous tulee olemaan 26.4.2005. Sitä ennen yhdistys pyytää jäsenkuntia ja tukijäseniä nimeämään ja ilmoittamaan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet yhdistyksen valtuuskuntaan ja hallitukseen uuden hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajiston valintojen valmistelua varten.

./. Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n kirje on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Vs. kaj toteaa, että Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä kolmekymmentäyhdeksänjäseniseen valtuuskuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdistyksessä vakiintuneen käytännön mukaan Helsingin kaupunki on nimennyt ehdokkaat yhdistyksen kuusitoistajäseniseen hallitukseen ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen nimeää valtuuskunta.

Päättyneenä toimikautena Helsingin edustajia hallituksessa on ollut kolme, yhdistyksen sääntöjen mukaan Helsinki voisi nimetä neljä jäsentä hallitukseen.

Yhdistyksen sääntöjen 4 §:n mukaan yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen valtuuskunta ja asioita hoitaa hallitus. Hallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, vaihtamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä. Sääntöjen 11 §:n mukaan hallitus voi ottaa yhdistyksen käyttöön lainaa valtuuskunnan päättämin rajoituksin.

Kaupungin edustajina yhdistyksen valtuuskunnassa ovat olleet:

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen

Raimo Nenonen	Terttu Koponen
Lauri Kaski	Juha Sola
Hilkka Saarinen	Sirkka Söderlund
Tuija Brax	Anna Rantanen
Olli Aalto	Sami Liukkonen

Kaupungin edustajina yhdistyksen hallituksessa ovat olleet:

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen

Olli Ojala	Kati Aaltio
Urpo Vihervaara	Miika Aulio
Juha Savander	Johanna Hautakorpi

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n valtuuskuntaan vuonna 2005 alkavaksi nelivuotiskaudeksi seuraavat viisi jäsentä ja heille varajäsenet:

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen

Kati Kärkkäinen	Jari Kallioniemi

___________________________	_________________________

___________________________	_________________________

___________________________	_________________________

___________________________	_________________________

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä ehdolle yhdistyksen hallitukseen seuraavat henkilöt:

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen

Eric Pollock	Johanna Hautakorpi

___________________________	_________________________

___________________________	_________________________

____________________________	__________________________

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa valtuuskuntaan ja hallitukseen valittavia kaupungin edustajia toimimaan yhdistyksen päätöksenteossa niin, että Helsingin edustajien sitoutuminen merkittävään lainanottoon edellyttää kaupungin suostumusta.

Kirje Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle sekä pöytäkirjanote nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan virkistysyhdistys ry:n kirje
	Liite 2	Yhdistyksen säännöt

MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2005-385

Sj toteaa, että Khs perusti 23.1.1995 päätöksellään pysyväisluonteisen ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan (UNK). Kun Khs asetti neuvottelukunnan edellisen kerran 31.3.2004, sen tehtäviksi annettiin

- kehittää maahanmuuttajien kotouttamisen seurantajärjestelmä ja laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportti

- työstää maahanmuuttajajärjestöstrategia

- pitkän aikavälin visiotasoinen suunnittelu liittyen EU:n laajentumiseen ja ulkomaisen työvoiman liikkuvuuteen.

Vielä Khs kehotti neuvottelukuntaa tekemään Kjlle esityksen työryhmästä, joka valmistelee ehdotuksen etnistä syrjintää ja rasismin ehkäisyä koskevasta ohjeistuksesta.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäseninä ovat toimineet:

Puheenjohtaja

Ammi Isokallio

Sosiaalivirasto

Jäsen

Henkilökohtainen varajäsen

Birgitta Rickman

Talous- ja suunnittelukeskus

Liisa Viljanen

Talous- ja suunnittelukeskus

Outi Melen

Kaupunginkirjasto

Marja-Leena Rantanen

Kaupunginkirjasto

Eija Hanni

Henkilöstökeskus

Harri Romakkaniemi

Henkilöstökeskus

Mikko Luukkonen

Kiinteistövirasto

Markku Leijo

Kiinteistövirasto

Johanna Maula

Kulttuuriasiainkeskus

Mustafa Gurler

Kulttuuriasiainkeskus

Kaj Kaiser

Nuorisoasiainkeskus

Jukka Mattila

Nuorisoasiainkeskus

Katri Kuukka

Opetusvirasto

Sirkka Vilen

Opetusvirasto

Riitta Mustajärvi

Opetusvirasto

Nikolai Jääskeläinen

Opetusvirasto

Nanna Etelä

Ruotsinkielinen työväenopisto

Johanna Söderholm

Ruotsinkielinen työväenopisto

Christina Huotari

Opetusvirasto

(Ammi Isokallion varajäsen)

Pia Castren-Aaltonen

Suomenkielinen työväenopisto

Karin Tuominen

Suomenkielinen työväenopisto

Marketta Kupiainen

Terveyskeskus

Anne Linden

Terveyskeskus

Ulkomaalaisasiain neuvottelukunta esittää (14.2.2005) muun ohessa neuvottelukunnan toiminnan jatkamista niin, että toiminta seuraavalla kaudelle painottuisi kolmeen kokonaisuuteen:

1. Kotouttamisohjelman seuranta

Ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan keskeisiin tehtäviin tulee toimikaudella 2005 - 2006 kuulua kotouttamisohjelman seurantaraportin jalkauttaminen hallintokunnissa sekä seurantaraportissa esitettyjen keskeisten toimenpide-ehdotusten saattaminen kaupungin talousarvioon. Jatkuvaa seurantaa varten neuvottelukunnan yhteyteen luodaan pysyväisluonteinen asiantuntijaryhmä.

Neuvottelukunta esittää, että toimikaudella 2005 - 2006 kootaan järjestyksessä toinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportti, joka kattaa vuodet 2004 - 2005. Koordinoiva taho on maahanmuuttotyön koordinaattori.

Kotouttamisohjelman seurannan yhteydessä laadittiin ehdotuksia järjestötoiminnan koordinoinnin kehittämiseksi. Neuvottelukunta pyrkii toimikaudella 2005 - 2006 jalkauttamaan maahanmuuttajajärjestöstrategiassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia.

Neuvottelukunta esittää, että kotouttamisohjelman seurantaraportin ja seurantajärjestelmän valmistamiselle myönnetään jatkoaikaa huhtikuun 2005 loppuun asti.

2. Helsingin maahanmuutto-ohjelman valmistaminen

Neuvottelukunnan toimikaudella 2005 - 2006 laaditaan Helsingille maahanmuutto-ohjelma. Kunnissa vuodesta 1999 aloitettu kotouttamisohjelmien teko ja seurantajärjestelmien kehittämistyö, jota jo nyt tehdään pääkaupunkiseudulla yhteistyössä monikulttuurisuusasiain neuvottelukuntien kanssa, pidettäisiin kuitenkin erillään maahanmuutto-ohjelmasta tai nivottaisiin siihen erilliseksi osaksi. Tällöin kotouttamisohjelma-osuuden seurannasta vastaa ulkomaalaisasiain neuvottelukunta.

Neuvottelukunta jatkaa EU:n integraatio- ja laajenemiskehityksen samoin kuin yleisen maahanmuuttajiin liittyvän kansainvälisen keskustelun seuraamista.

3. Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa

Toimikaudella 2005 - 2006 neuvottelukunta tukee ja edistää toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista monikulttuuristuvassa Helsingissä. Neuvottelukunta tukee toimenpiteitä, joilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä Helsingin kaupungin palvelukseen. Neuvottelukunta tukee toiminnassaan sitä, että henkilöstöpolitiikassa otetaan huomioon ne vaatimukset, joita entistä monikulttuurisempi henkilöstö asettaa työyhteisöjen kehittämiselle.

Neuvottelukunnan jäsenet jatkavat tarvittaessa ns. RASE -työryhmässä. RASE -ohjeen toimeenpanosta raportoidaan tarvittaessa työministeriölle. Koordinoiva taho on henkilöstökeskus.

Neuvottelukunnan nimi

Neuvottelukunnan nimi ei kuvaa sen nykyisen työskentelyn tavoitteita ja painopistealueita. Neuvottelukunnan jäsenistön kompetenssi on painottunut maahanmuuttajien kotoutumisasioihin. Neuvottelukunta pitää perusteltuna, että sen nimi muutetaan kotoutumisasiain neuvottelukunnaksi.

./. Ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan kirje ja neuvottelukunnan toimintakertomus ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Sj toteaa, että Helsinki elää voimakasta kansainvälistymisen kautta, ja tämä kehitys tulee näkymään niin kaupungin elinkeinopolitiikassa, koulutuksen linjauksissa kuin kaupungin henkilöstöpolitiikassakin. Kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset tulevat yhä monimuotoisemmiksi. Kaupungin on toisaalta pidettävä huolta kotouttamisohjelman toteuttamisesta, toisaalta otettava huomioon esimerkiksi täällä vain vuoden pari työskentelevän asiantuntijan lasten koulutustarpeet.

Ulkomaalaisasiain neuvottelukunta on panostanut merkittävästi kotouttamisohjelmaan ja sen seurantaan. Tämä tulee edelleen säilymään tärkeänä tehtävä. Samalla on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota kansainvälistymisen asettamiin uusiin vaatimuksiin ja niihin mahdollisuuksiin ja voimavaroihin, joita kehitys kaupungille tuo. Siten neuvottelukunnan ehdotus maahanmuutto-ohjelman laatimisesta on perusteltu. Maahanmuutto-ohjelma kattaa lähtökohtaisesti neuvottelukunnan esittämät kolme painopistealuetta. Ohjelmaa laadittaessa arvioidaan, miten kotouttamisohjelma kytketään siihen.

Sj pitää myös perusteltuna, että neuvottelukunnan nimi muutetaan vastaamaan paremmin sen tehtäväkuvaa. Uudeksi nimeksi Sj ehdottaa maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntaa. Ehdotettu kokoonpano vastaa neuvottelukunnan esitystä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on

- käynnistää laaja-alaisen maahanmuutto-ohjelman valmistelu

- seurata maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantaraportissa 2002 – 2003 esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja laatia ohjelman seurantaraportti vuosilta 2004 – 2005

- edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2005 - 2006 toimii apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund ja että varapuheenjohtajan valitsee neuvottelukunta keskuudestaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa, terveyskeskusta, opetusvirastoa, kiinteistövirastoa, kulttuuriasiainkeskusta, nuorisoasiainkeskusta, kaupunginkirjastoa, suomen- ja ruotsinkielistä työväenopistoa, talous- ja suunnittelukeskusta, henkilöstökeskusta ja kaupunginkanslian yleistä osastoa nimeämään edustajansa sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukuntaan vuosiksi 2005 - 2006. Sosiaalivirastoa ja opetusvirastoa kehotetaan nimeämään kaksi jäsentä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja kehottaa sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikköä huolehtimaan neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan toimintakertomuksen vuosilta 2003 - 2004.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että kotouttamisohjelman seurantaraportti ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä valmistuvat huhtikuussa 2005.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä puheenjohtajaksi nimetylle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kiinteistövirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunginkirjastolle, työväenopistolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle ja kaupunginkanslian yleiselle osastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan asettaminen; ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan esitys
	Liite 2	Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan asettaminen; ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan toimintakertomus

URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2005 - 2006

Khs 2005-425

Liikuntalautakunta toteaa (8.2.2005), että Khs on asettanut vuodesta 1963 lähtien kaksivuotiskaudeksi kerrallaan urheilupalkintotoimikunnan vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamista ja kunniamainintojen myöntämistä varten.

Lisäksi urheilupalkintotoimikunta on vuosina 2001-2004 päättänyt myös Fortum Oyj:n lahjoittaman helsinkiläisen liikuntatoimen kehittämiseen tarkoitetun stipendin saajista.

Tähänastisessa toimikunnassa on ollut kuusi liikuntalautakunnan ehdotuksesta nimettyä jäsentä, yksi kaupunginkanslian ehdotuksesta nimetty jäsen sekä Helsingin Urheilutoimittajat ry:n, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Suomen Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piiri ry:n, Suomen Palloliitto Helsingin piiri ry:n, Suomen Paralympiayhdistys ry:n ja Helsingfors Krets inom NÅID / Finlands Svenska Centralidrottsförbund rf:n ehdotuksesta nimetyt jäsenet, kaikki varajäsenineen.

Vuosiksi 2003 - 2004 valitussa toimikunnassa oli yhteensä 13 jäsentä varajäsenineen.

Suomen Paralympiayhdistys ry:n nimi on muuttunut. Suomen Paralympiayhdistyksen ry:n vuosikokous muutti 20.4.2004 nimen Suomen Paralympiakomiteaksi.

Lautakunta toteaa esityksenään seuraavaa:

Lautakunnan mielestä urheilupalkintotoimikunnan toimintaa on syytä jatkaa. Vuoden urheilijan palkitseminen Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta on muodostunut jo perinteeksi. Ehdotuksessa mainitut järjestöjen ehdokkaat ovat näiden järjestöjen asettamat.

Lautakunta esittää, että toimikunta jäsenineen ja varajäsenineen valittaisiin kaksivuotiskaudeksi vuosille 2005 - 2006.

Sj pitää liikuntalautakunnan ehdotusta perusteluna. Päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen, täydennettynä kaupunginkanslian edustajalla.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 2005 - 2006 urheilupalkintotoimikunnan, joka päättää vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, kunniamainintojen myöntämisestä ja muiden mahdollisten stipendien jakamisesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita toimikuntaan puheenjohtajat ja jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet
puheenjohtaja Arno Stam	Riitta Hämäläinen-Bister
varapuheenjohtaja Heikki Karu	Johanna Sydänmaa
Satu Väkiparta	Juuso Marno
Jonna Savolainen	Ilpo Haaja
Pekka Anttinen	Tellervo Maunuksela
Helsingin urheilutoimittajat ry.:
Bror-Erik Wallenius	Kaija Yliniemi
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry.:
Kari Hagfors	Helena Tikkanen
Suomen Työväen Urheiluliitto ry:n Suur-Helsingin piiri ry.:
Rauno Pajunen	Heikki Virkkunen
Suomen Palloliitto ry:n Helsingin piiri ry.:
Heikki Lauri Tuominen	Esko Manninen
Helsingfors Krets inom NÅID / Finlands Svenska Centralidrottsförbund rf.:
Timo Lehtimäki	Johanna Vartiainen
Suomen Paraolympiakomitea ry.:
Maria Laakso	Leena Paavolainen
Liikuntavirasto:
Anssi Rauramo	Petteri Huurre.
kaupunginkanslia:
Reijo Forssander	Leena Mickwitz

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin ja kuulemaan asiantuntijoita.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, mainituille henkilöille ja urheilujärjestöille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA KIVIKON JÄTEPALVELUKESKUKSEN TOIMINNALLE

Khs 2005-180

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (28.1.2005) lausuntoa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Kivikon jätepalvelukeskuksen siirtokuormausasemaa, Sortti-asemaa sekä ongelmajätteiden keräämis-, lajittelu- ja välivarastointitoimintaa.

Lausuntoa pyydetään 8.3.2005 mennessä.

./. Kuulutus hakemuksesta sekä hakemuslomake on jaettu liitteinä 1 ja 2.

Kaupunkisuunnitteluvirasto (16.2.2005), kiinteistövirasto (21.2.2005), pelastuslaitos (23.2.2005) ja rakennusvirasto (23.2.2005) ilmoittavat, ettei niillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Ympäristölautakunta toteaa (1.3.2005) seuraavaa:

Yleiskuvaus toiminnasta

Sijoituspaikka

Kivikon jätepalvelukeskus sijaitsee Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan korttelin 47052 tontilla 1, osoite Kivikonlaita 5. Keskus sijaitsee alueella, joka on 17.3.2003 vahvistetussa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kortteliksi. Keskuksen länsipuolella on Kehä l:n ja Lahdentien risteysalue, koillispuolella on urheilu- ja virkistysalueiden alue ja itäpuolella on alue mullansekoittamoa varten. Keskuksen eteläpuolella on lähivirkistysalue. Pohjoispuolelle on kaavoitettu teollisuusrakennusten ja pelastusaseman korttelialue. Pohjoispuolella on myös lähivirkistysalueeksi kaavoitettuja alueita.

Kivikon asuinalue sijaitsee noin 500 metrin päässä jätepalvelukeskuksesta. Kaksi päiväkotia sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja ala-aste noin 1 200 metrin etäisyydellä jätepalvelukeskuksesta.

Toiminta ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, eikä alueella ole hakemuksen mukaan erityisiä luonnonarvoja. Laitosalueen koillis- ja lounaispuolella on yhtenäisempi Viikistä Kivikkoon ulottuva vihervyöhyke.

Toiminnan kuvaus

Alueella olevat toiminnot

Kivikon jätepalvelukeskuksen alueella toimii siirtokuormausasema, jätteiden pientuojille tarkoitettu Sortti-asema ja ongelmajätteiden vastaanotto-, lajittelu-, ja varastoasema. Lisäksi asemalle vastaanotetaan puutarhajätettä ja risuja. Asemalla olevilla kentillä varastoidaan lisäksi kontteja ja lavoja.

Jätepalvelukeskuksella on myös erillisessä varikkorakennuksessa vuokralaisina Sol Ympäristöpalvelut Oy, joka pesee hallissa autoja ja keräyskalustoa, Encore Ympäristöpalvelut Oy, joka korjaa puisia kuormalavoja ja Ympäristöhuolto Karvinen Oy, joka pesee hallissa keräysastioita. Varikkorakennus on kuitenkin pääosin tyhjillään.

Kiinteistöllä on lisäksi jätepalvelukeskuksen toimintaan liittyviä toimistotiloja. Jätepalvelukeskuksessa on YTV:n palveluksessa noin 30 henkilöä.

Jätteiden vastaanotto- ja varastointitoiminta

Siirtokuormausasema

Siirtokuormausasemalla otetaan vastaan yhdyskuntajätettä Helsingistä ja Vantaalta. Vuonna 2003 vastaanotettiin 100 149 tonnia jätettä. Voimassa olevien lupaehtojen mukaan siirtokuormausasemalle voidaan ottaa vastaan 180 000 tonnia jätettä. Lupaa haetaan 180 000 jätetonnin siirtokuormaamiselle.

Asemalle tuotavat kuormat punnitaan ja tarkastetaan. Poikkeavista kuormista tehdään tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään ao. kunnan ympäristökeskukselle. Kuormat tyhjennetään siiloihin ja puristetaan umpinaisiin kontteihin odottamaan kuljetusta YTV:n Espoon käsittelykeskukseen tai vastaavaan paikkaan. Siirtokuormausaseman pihalla varastoidaan enintään 200 tonnia yhdyskuntajätettä konteissa ennen niiden toimittamista eteenpäin.

Siirtokuormausasema toimii maanantaista perjantaihin kello 7–21.

Sortti-asema

Uusi Sortti-asema otettiin käyttöön toukokuussa 2000. Asemalla otetaan vastaan pientuojilta puuta, metallia, sähkö- ja elektroniikkaromua, sekajätettä, risuja ja puutarhajätettä sekä kotitalouksien ongelmajätettä. Asiakkaat purkavat itse kuormansa lavoille tai kontteihin. Täydet lavat ja kontit kuljetetaan hyödynnettäviksi tai loppukäsittelyyn. Ongelmajätteet viedään erilliseen konttiin, jossa on astiat eri jätejakeille. Konttiin tuodut ongelmajätteet viedään päivittäin ongelmajäteasemalle uudelleenpakattaviksi ja eteenpäin toimitettaviksi.

Sortti-asemalle vastaanotettiin vuonna 2003 yhteensä noin 22 000 tonnia jätettä. Asiakaskäyntejä oli 80 500 vuonna 2003. Kävijämäärät ovat kasvussa.

Lupaa haetaan nyt kaikkiaan 28 900 jätetonnin vastaanottamiselle Sortti-asemalla vuodessa. Merkittävimpänä uutena vastaanotettavana jakeena on energiajae, jolla tarkoitetaan sellaisia jätemateriaaleja, joita ei voida hyödyntää materiaalina. Niitä ovat esimerkiksi likainen puu, likainen pahvi, styroksi ja muovijäte.

Sorttiasema toimii maanantaista perjantaihin kello 7–21. Keväisin asema on auki myös joinakin lauantaina.

Risujen ja puutarhajätteiden vastaanotto

Asfaltoidulle kentälle vastaanotetaan risuja ja puutarhajätteitä vuosittain noin 2 500 tonnia. Risut haketetaan ja toimitetaan kompostin tukiaineeksi tai energiahyötykäyttöön. Puutarhajätteet viedään kompostoitaviksi. Lupaa haetaan noin 3 500 risu- ja puutarhajätetonnin vastaanottamiselle.

Ongelmajäteasema

Ongelmajätteitä vastaanotettiin 1 500 tonnia vuonna 2003. Kotitalouksien ongelmajätteiden osuus tästä on 1 100 tonnia ja muiden osuus 400 tonnia. Vastaanotettujen ongelmajätteiden määrä on pysynyt jo pidempään suunnilleen samalla tasolla.

Ongelmajäteasemalle tuodaan lajiteltaviksi myös yleisissä vastaanottopaikoissa talteen otetut jätteet, apteekeissa vastaanotetut lääkejätteet ja kiertävään ongelmajäteautoon tuodut ongelmajätteet. Yrityksistä tulevat ongelmajätteet punnitaan ja sen perusteella tuojalle annetaan lasku. Tiedot tallentuvat samalla varastokirjanpitoon.

Ongelmajäteasema koostuu neljästä hallista, kahdesta ulkokatoksesta sekä varastokentästä. Asemalla on lisäksi asiakkaiden vastaanottotilat ja pieni laboratorio. Sortti-aseman yhteydessä on kontti, johon kotitaloudet voivat jättää ongelmajätteitä ongelmajäteaseman ollessa suljettuna.

Kemikaaleja varastoidaan asemalla useissa eri paikoissa. Asemarakennuksessa on neljä varastohallia.

Vastaanotto- ja lajitteluhallissa varastoidaan ainakin lyhyen aikaa kaikkia asemalle tuotavia ongelmajätteitä. Vastaanottohallissa erilaatuisa ongelmajätteiden pieneriä lajitellaan laatunsa mukaisesti omiin kuljetuseriinsä. Vastaanottohallissa on lisäksi erikseen osoitetut varastopaikat hapettaville aineille, laboratoriokemikaaleille, emäksille, lääkkeille, valokuvauskemikaaleille sekä pesukemikaaleille.

Hallissa 2 varastoidaan terveydenhuollon toimipaikoista tulleita jätteitä ja loistelamppuja. Loistelamppuja varastoidaan myös hallissa 3.

Neljännessä hallissa varastoidaan mm. jäteöljyjä ja Ekokem Oy:lle tai muuhun jatkokäsittelyyn tarkoitettuja kuljetuseriä. Hallissa varastoidaan myös imeytysaineita ja torjuntakalustoa.

Rakennuksen edessä olevan katoksen alla vastaanotetaan ongelmajätteitä ja varastoidaan akkuja, liuottimia, öljyjä sekä öljypitoisia liuottimia.

Asemarakennuksen takana olevalla ongelmajätekentällä varastoidaan muun muassa maali- ja liimajätteitä, jäteöljyä, pastamaisia öljyjätteitä ja akkuja. Lisäksi kentällä varastoidaan tyhjiä astioita. Kenttä on suunniteltu ongelmajätteiden vastaanotto- ja lastauspaikaksi. Kiertävään ongelmajäteautoon tuodut ongelmajätteet puretaan kuormasta ongelmajätekentällä.

Kentän laidalla olevan katoksen alla varastoidaan muun muassa nestemäisiä ongelmajätteitä, elohopeajätteitä, torjunta-aineita ja tyhjiä keräysastioita.

Rakennuksen edessä oleva katos ja vastaanotto- ja varastohallit 1 ja 2 on viemäröity umpikaivoon. Katoksen alla oleva kenttä on tiivistä asfalttia. Viemärijärjestelmä on haponkestävää terästä. Kaivossa on pinnankorkeushälytin. Hälyttimen toiminta tarkastetaan 2–3 viikon välein. Muita varastohalleja ei ole viemäröity. Kuhunkin varastohalliin on rakennettu tiiviit reunukset siten, että kukin halli muodostaa omaan valuma-altaansa. Ovien kohdalle on rakennettu luiskat. Lattiapinnat on käsitelty kemikaalien vaikutusta kestäviksi.

Asemarakennuksen takana oleva kenttä on viemäröity öljynerottimen/näytteenottokaivon kautta viemäriin. Kaivossa on sulkuventtiili, joka on normaalitilanteessa auki. Kentän reunassa oleva katos on viemäröity umpikaivoon, jossa on pinnankorkeushälytin. Hälyttimen toiminta tarkastetaan 2–3 viikon välein. Kunkin ongelmajätejakeen varastopaikka hallien sisällä ja kentällä on merkitty. Kentälle on tarkastuksella saadun tiedon mukaan tarkoitus rakentaa lisäkatoksia toimintaolosuhteiden parantamiseksi.

Ongelmajätteet lajitellaan kullekin aineelle tarkoitettuihin hyväksyttyihin astioihin tai kontteihin. Ongelmajätepakkaukset merkitään turvallisuuden ja jätehuollon kannalta tarpeellisin merkinnöin. Lajittelussa huomioidaan yhteenpakkaamismääräykset ja jatkokäsittelijöiden vaatimukset. Asemalla varastoitavien ongelmajätteiden enimmäismäärä on hakemuksen mukaan 67,7 tonnia.

Toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus

Veden käyttö ja jätevedet

Kiinteistö on liitetty vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Veden kulutus on noin 24 m³ vuorokaudessa. Kiinteistöä koskeva sopimuksen erityisjätevesien johtamisesta jätevesiviemäriin on tehty vuonna 2000.

Aseman piha-alueet on asfaltoitu ja viemäröity.

Siirtokuormausaseman konttikentällä varastoidaan tyhjiä ja täysiä kontteja. Koneista voi valua maahan vähäisiä määriä rypsiöljyä. Muuten toiminta ei ole likaavaa. Likaavimman osan (aseman tausta) sadevedet johdetaan jätevesiviemäriverkostoon, muuten maastoon.

Sortti-aseman alakentän sadevedet johdetaan lietepesän kautta ojaan. Yläkentän vedet johdetaan myös maastoon. Ainoastaan yläkentän katoksen alla oleva kaivo johtaa erilliseen keräilykaivoon. Katos suunniteltiin alun perin ongelmajätekontin sijoituspaikaksi.

Ongelmajätekentän sadevedet voivat olla likaantuneita. Kentältä tulevat valumat johdetaan öljyerotin/näytteenottokaivon kautta viemäriin. Ongelmajäteaseman katokset on viemäröity umpikaivoihin, jotka on varustettu hälyttimillä.

Muille kentille tulevat sadevedet johdetaan joko sellaisenaan tai öljyerottimien kautta maastoon riippuen siitä, voivatko vedet sisältää autoista valuneita polttoaineita tai öljyjä.

Kaivot tarkastetaan kerran vuodessa ja tyhjennetään tarpeen mukaan.

Päästöt ilmaan

Päästöjä ilmaan aiheuttaa lähinnä autoliikenne. Hajuhaitoista ei ole ilmoitettu ympäristökeskukselle. Siirtokuormausaseman poistoilma suodatetaan ennen sen ulosjohtamista.

Melu

Melua aiheuttaa lähinnä liikenne ja konttien siirtely. Toimintaa ei harjoiteta yöaikaan. Melua ei ole mitattu, mutta ekvivalenttimelutason (klo 7–22) arvioidaan olevan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa alle 55 dB.

Eniten melua aiheuttavaa toimintaa on 4–5 kertaa vuodessa tapahtuva ja kerrallaan 1–2 päivää kestävä risujen haketus. Laitetoimittajan mukaan 55 dB:n ekvivalenttimelutaso melutaso saavutetaan 270 metrin etäisyydellä. 50 dB:n ekvivalenttimelutaso saavutetaan noin 500 metrin etäisyydellä. Arvio perustuu geometriseen melun vaimenemiseen. Lähin häiriintyvä kohde on 500 metrin etäisyydellä. Risuja ei haketeta yöaikaan.

Maaperän pilaantuminen jätepalvelukeskuksen alueella

Jätepalvelukeskuksen alueella ei hakemuksen mukaan tiedetä maaperän pilaantuneen, eikä tiedossa ole sellaisia kemukaalionnettomuuksia, joiden seurauksena maaperä olisi pilaantunut. Jätepalvelukeskuksen alueella ei ole aiemmin ollut teollista toimintaa.

Alueella on suoritettu maaperätutkimuksia entisen SOL Ympäristöpalvelut Oy:n ongelmajätteiden vastaanottoalueella hallin edessä ja sisällä sekä dieselöljyn tankkauspisteen ympäristössä. Tutkituissa pisteissä ei esiintynyt merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Toiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit ja niihin varautuminen

YTV on kartoittanut toimintaan liittyviä erilaisten vaaratilanteiden aiheuttajia. Vaaraa voivat aiheuttaa sekajätteiden joukossa olevat ongelmajätteet, astioiden rikkoutuminen, erilaisten ongelmajätteiden sekoittumisessa aiheutuvat reaktiot, luvattomat ongelmajätetoimitukset, ulkopuoliset tunkeutujat ja lentokoneen tippuminen. Merkittävintä vaaraa katsotaan aiheutuvan ongelmajätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Kartoituksessa arvioitiin, että todennäköisimmät onnettomuudet eivät aiheuta vakavia seuraamuksia. Lähinnä kyse on imeytyskustannuksista ja korkeammista jätteiden hävityskustannuksista. Toimintahistorian aikana on sattunut tapaus, jossa kemikaalien väärän yhdistymisen vuoksi tapahtui kaasuuntumisreaktio. Tapaus ei aiheuttanut aineellisia tai henkilövahinkoja. Äskettäin sattui tapaus, jossa yhdyskuntajätteen mukana tulleet kemikaalit aiheuttivat palon siirtokuormausasemalla. Onnettomuus ei kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä vahinkoja.

Läheltä piti -tapaukset käsitellään laatu- ja ympäristöjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Henkilöstöä on koulutettu onnettomuustilanteiden varalle ja käytettävissä on torjuntakalustoa.

Turvallisuusselvityksessä todetaan, että suurikaan onnettomuus ei aiheuttaisi suuria riskejä ihmisille tai ympäristölle. Taloudelliset menetykset voivat olla suuria.

Kaikissa rakennuksissa on tulipalojen varalta mm. torjuntakalustoa. Ongelmajäteasemalla on paloilmoitinkeskus, CO₂ -sammutus-järjestelmä, lämpö- ja savuilmaisimet ja imeytysmateriaalia. Kukin halli muodostaa oman valuma-altaansa. Ongelmajätekatokset on viemäröity umpikaivoihin ja ongelmajätekentän vedet viemäröidään sulkukaivon kautta, joka toimii myös öljynerottimena. Pienjäteasemalla on myös imeytysmateriaalia.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Laitoksen toiminnan suunnittelu on perustunut taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin siten, että toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat hakemuksen mukaan mm. ongelmajätteiden vastaanoton ja varastoinnin varojärjestelmät, rypsiöljyn käyttö työkoneiden hydrauliikassa ja Sortti-asemalla tapahtuva jätteen tiivistämien kuljetustarpeen minimoimiseksi.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Siirtokuormausasemalle tulevat kuormat punnitaan. Tuleva ja lähtevä materiaali tilastoidaan jätelajeittain. Sortti-asemalle tuotavista kuormista pidetään kirjaa ja lähtevistä hyötykäyttöön tai käsittelyyn toimitettavista kuormista pidetään kirjaa.

Ongelmajätteistä pidetään kirjaa, josta käy ilmi vastaanotettujen jätteiden määrä ja laatu, vastaanottopäivä, ongelmajätteen luovuttaja, välivarastointimäärä ja edelleen toimittaminen.

Öljynerotuskaivojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Lisäksi kirjanpitoa on erilaisista poikkeuksellisista tilanteista.

Ongelmajäteaseman pihan sadevesien vesianalyysejä tehdään neljä kertaa vuodessa. Näytteistä tutkitaan johtamissopimuksen mukaisesti mineraaliöljyt ja VOC-yhdisteet.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta toteaa, että jätepalvelukeskuksen toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja ongelmajätteiden vastaanoton ja varastoinnin turvallisuuteen on tehty merkittäviä parannuksia. Alueen siisteydestä huolehditaan. Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Hakemuksen käsittelyssä on kuitenkin edelleen syytä painottaa ongelmajätteiden turvalliseen varastointiin liittyviä seikkoja. YTV:n pitäisi myös jakaa asiakkailleen tietoa ongelmajätteiden oikeasta merkitsemisestä ja kuljettamisesta.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa lausuntonaan Uudenmaan ympäristökeskukselle, ettei kaupungilla ole huomautettavaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Kivikon jätepalvelukeskuksen siirtokuormausasemaa, Sortti-asemaa sekä ongelmajätteiden keräämis-, lajittelu- ja välivarastointitoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus hakemuksesta
	Liite 2	Hakemuslomake

21.2.2005 ja 28.2.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE SEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN 2005 - 2009 LUONNOKSESTA

Khs 2005-19

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (30.12.2004), että YTV:n sekä Espoon, Helsingin. Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä on valmisteltu Seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 – 2009 luonnos. Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty ajovuosien 2005 – 2009 aikana tehtävät liikennöintimuutokset ja niistä aiheutuvat suorite- ja kustannusmuutokset seutuliikenteessä, Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisessä liikenteessä.

YTV pyytää lausuntoa suunnitelmaluonnoksesta 11.3.2005 mennessä.

./. Suunnitelmaluonnos on liitteenä 1. Suunnitelma on myös luettavissa YTV:n sivulta: www.ytv.fi/liikenne/kamp/linjasto/index.htm.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (3.2.2005) seuraavaa:

Suunnitelma kattaa pääkaupunkiseudun bussi- ja junaliikenteen lukuun ottamatta Helsingin sisäistä liikennettä, jota vain sivutaan poikittaisliikennettä koskevissa ehdotuksissa. Edellinen suunnitelma tehtiin vuosille 2001 - 2005.

Suunnitteluohje ja palvelutasoanalyysit

Helsingin suunnitteluohjeeseen verrattuna YTV:n suunnitteluohje on huomattavasti normimaisempi ja yksityiskohtia sisältävä.

Palvelutasoanalyysin mukaan Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen palvelutaso on kaikkiaan alueille asetettuja tavoitteita parempi.

Linjastosuunnitelmat

BUSSILIIKENNE

Merkittävin bussiliikenteen muutos koskee poikittaislinjastoa.

Jokeri-linja käynnistyy. Syksyllä 2006 linjan 550 liikennöintiaika laajenee ruuhkaliikenteessä ja vuorovälit tihenevät. Samalla otetaan käyttöön uusi kalusto, pysäkkikatokset ja reaaliaikainen info. Liikenteeksi ehdotetaan arkisin ruuhka-aikana viiden (5) minuutin vuoroväliä, päivällä kymmenen (10) minuutin vuoroväliä ja illalla viidentoista (15) minuutin vuoroväliä. Lauantaisin vuoroväliksi esitetään viittätoista (15) minuuttia ja sunnuntaisin 20 minuuttia.

Liikennöintiehdotus poikkeaa alkuperäisistä Jokeri-liikenteen suunnitelmista. Lähtökohtana Jokeri-linjan suunnittelussa oli viiden (5) minuutin vuorovälit ruuhka-aikoina ja muulloin kymmenen (10) minuutin vuorovälit. Liikennöintisuunnitelma tulee muuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

Jokeri esitetään nykyisestä seutulinjasta 550 poiketen johdettavaksi Otaniemestä suoraan Tapiolaan ja sieltä Westendin asemalle. Reittimuutos lyhentää matka-aikaa ja kattaa näin tärkeimmät alueet Espoossa ja on täten perusteltu. Reittimuutoksen myötä menetetään kuitenkin tässä suunnassa joustava vaihtoyhteys Länsiväylän bussiliikenteeseen, joka tulee vähentämään Jokerin houkuttelevuutta. Tähän epäkohtaan tulee jatkossa etsiä ratkaisua.

Jokerin Helsingin sisäisille linjoille tuomat muutokset esitetään suunnitelmassa Helsingin esittämässä muodossa. Seutulinja 522 lakkautetaan. Sitä korvaava liikenne Itäkeskuksen ja Pitäjänmäen välillä hoidetaan joka päivä liikennöitävällä Helsingin sisäisellä linjalla 54, Itäkeskus (M) – Pitäjänmäki. Linja 54 muutettaisiin kulkemaan Malmin kautta. Viikonvaihteessa linja 54 kiertäisi Maunulan kautta.

Muut Jokerin Helsingin sisäiseen liikenteeseen tuomat muutokset, linjaa 57, Itäkeskus(M) – Käpylä – Munkkivuori, lukuun ottamatta, on kirjattu suunnitelmaan. Aiempien suunnitelmien mukaan linjan 52A, Viikki – Oulunkylä – Munkkiniemi, lähtöpaikka siirtyisi Viikistä Malmin asemalle ja linja 57 päätettäisiin idässä Viikkiin/Latokartanoon.

Seutulinjalle 512, Malmi – Maunula – Leppävaara, esitetty lisäystarve ei ole vahvasti perusteltu. Linjalla nykyisin olevia Otaniemeen saakka ulotettuja A-vuoroja voidaan jossain määrin lisätä. Linjan ulottaminen Keilaniemen kautta Westendinasemalle tuo Jokeriliikenteen toteutuessa vain päällekkäistä tarjontaa. Keilaniemestä Westendin asemalle poistuvaa Jokeri-liikennettä korvaa arkisin riittävällä tavalla seutulinjan 510, Vantaankoski – Tapiola – Westendin asema, reittimuutos Keilaniemen kautta. Jokeri-liikenne tuo lisätarjontaa välille Leppävaara – Otaniemi – Tapiola.

Suunnitelman mukaan tiedelinjan (linja 506, Viikki – Arabianranta – Kumpula – Pasila – Meilahti – Otaniemi – Pohjois-Tapiola) tavoitteellinen toteuttamisajankohta on vuosi 2007. Suunnitelman valmistumisen jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen uuden linjan 53, Hakaniemi – Munkkiniemi, käynnistäminen voi toteutua aiemmin. Tiedelinja ja siihen liittyvät järjestelyt voidaan toteuttaa mahdollisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2005.

Linjoja 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, koskevat muutokset ovat perusteltuja.

Muilla kuin Kehä I:tä koskevilla bussiliikenteen esityksillä ei ole mainittavaa vaikutusta Helsingin sisäiselle liikenteelle.

Suunnitelmaluonnoksen sivulla 76 on lueteltu merkittävimmät suunnitelmakauden jälkeiset hankkeet. HKL:n liikennevisiossa vuodelle 2012 (hyväksytty joukkoliikennelautakunnassa 4.3.2004) on esitetty Jokeri II jo toteutetuksi. Hanke on merkittävä keino kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä. Jokeri II tulisi lisätä suunnitelman hankelistaan.

JUNALIIKENNE

Pääradalle esitetään uutta junaryhmää ”J”, jota liikennöitäisiin päivällä ja lauantaisin 20 minuutin vuorovälillä. J-juna pysähtyisi kaikilla Helsingin alueen asemilla ja Vantaalla Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa. Junaryhmä mahdollistaisi 10 minuutin vuorovälit arjen päiväliikenteessä ja lauantaisin Koivukylässä ja Korsossa, jolloin liityntäliikenteen edellytykset näillä asemilla paranisivat.

Esitetty pääradan muutos on perusteltu lähivuosia ajatellen. Marja-radan toteutuessa järjestely tulee kuitenkin purkaa liikennevähennyksin. Esitetty järjestely johtaa Marja-radan toteutuessa ylimitoitettuun tarjontaan päivä- ja lauantailiikenteessä.

Rantaradalla esitetään Kauklahteen saakka ulottuvien junavuorojen kaksinkertaistamista uuden maankäytön ja alueella 2006 järjestettävien asuntomessujen vuoksi. Muutos tehtäisiin jatkamalla E-junien liikenne Kauklahteen.

Suunniteltujen muutosten aikataulu 2005 – 2009 ja kustannukset

Suunnitelman mukaan kustannusmuutokset (milj. euroa) olisivat vuosittain seuraavat:

2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä

+/- 0 + 0,860 - 0,691 + 0,601 - 0,808 - 0,038

Esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset olisivat eo. mukaan kaikkiaan vähäiset. Espoon sisäisille linjoille vuosien 2005 – 2009 muutokset merkitsisivät 2,913 miljoonan euron lisäystä ja Vantaan sisäisille linjoille 0,202 miljoonan euron lisäystä.

Vuodelle 2006 esitetyt muutokset, joihin sisältyy junaliikenteen kustannusten lisäys 0,7 milj. eurolla, merkitsevät kustannusten kasvua ja tarvetta joko tariffituen tai tariffin korotuksiin.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Jokerilinjan perustaminen on suurin suunnitelmassa esitetty parannus. Jokerilinja ja sen toteuttamiseen liittyvät järjestelyt koskevat merkittävästi myös Helsinkiä. Jokeri-linjan liikennöinti ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa sille asetettua palvelua seudullisena runkoväylänä. Arki-iltojen ja viikonvaihteen osalta esitetyt vuorovälit ovat liian pitkiä. Sen sijaan muut Jokeri-linjaan liittyvät linjastojärjestelyt ovat oikeita.

Tiedelinja voidaan toteuttaa mahdollisesti jo alkuperäisten suunnitelmien mukaan syksyllä 2005.

Linjoille 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Linja 195 lakkautetaan ja osa linjan 195 tarjonnasta siirretään linjalle 194. Pitkällä seutulinjalla ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa yhden kaupungin, Espoon, sisäisiä matkoja.

Junaliikenteessä pääradalle esitetään uutta junaryhmää J parantamaan Koivukylän ja Korson liityntäliikenteen edellytyksiä. Järjestely tuo Marja-radan toteutuessa ylitarjontaa. Jatkossa tavoite tulee toteuttaa esitystä muuttamalla.

Suunnitelman mukaan esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset seutulinjoille ja junaliikenteelle yhteensä 2005 – 2009 olisivat vähäiset.

Vuodelle 2006, jolloin Jokeri-linjan liikennöinti käynnistyy, tulee kuitenkin kustannuslisäyksiä, jotka edellyttävät todennäköisesti tariffien tai tariffituen nousua.

Ryj toteaa, että suunnitelmaluonnos on valmisteltu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

YTV on 26.1.2005 tehnyt päätöksen tiedelinjan käynnistämisestä syksyllä 2005. Joukkoliikennelautakunta on 3.2.2005 päättänyt tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen linjan 53 (Hakaniemi – Munkkiniemi) perustamisesta. Linja aloittaa liikennöinnin samanaikaisesti tiedelinjan kanssa. Linjasta aiheutuvat lisäkustannukset, n. 330 000 euroa/vuosi, hoidetaan kaupungin lisärahoituksella.

Muilta osin Ryj viittaa joukkoliikennelautakunnan lausuntoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle lausuntonaan seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 – 2008 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Suunnitteluohje ja palvelutasoanalyysit

Helsingin suunnitteluohjeeseen verrattuna YTV:n suunnitteluohje on huomattavasti normimaisempi ja yksityiskohtia sisältävä.

Palvelutasoanalyysin mukaan Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen palvelutaso on kaikkiaan alueille asetettuja tavoitteita parempi.

Linjastosuunnitelmat

BUSSILIIKENNE

Merkittävin bussiliikenteen muutos koskee poikittaislinjastoa.

Suunnitelman mukaan tiedelinjan (linja 506, Viikki – Arabianranta – Kumpula – Pasila – Meilahti – Otaniemi – Pohjois-Tapiola) tavoitteellinen toteuttamisajankohta on vuosi 2007. Tiedelinjajärjestelyihin liittyvän Helsingin sisäisen uuden linjan 53, Hakaniemi – Munkkiniemi, käynnistäminen voi joukkoliikennelautakunnan 3.2.2005 tekemän päätöksen johdosta toteutua jo aiemmin. Tiedelinja ja siihen liittyvät järjestelyt voidaan toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan syksyllä 2005.

Linjoja 194, Helsinki – Tapiola, ja 195, Helsinki – Tapiola – Olari – Latokaski, koskevat muutokset ovat perusteltuja.

Muilla kuin Kehä I:tä koskevilla bussiliikenteen esityksillä ei ole mainittavaa vaikutusta Helsingin sisäiselle liikenteelle.

JUNALIIKENNE

Suunniteltujen muutosten aikataulu 2005 – 2009 ja kustannukset

Suunnitelman mukaan kustannusmuutokset (milj. euroa) olisivat vuosittain seuraavat:

2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä

+/- 0 + 0,860 - 0,691 + 0,601 - 0,808 - 0,038

Vuodelle 2006 esitetyt muutokset, joihin sisältyy junaliikenteen kustannusten lisäys 0,7 milj. eurolla, merkitsevät kustannusten kasvua ja tarvetta joko tariffituen tai tariffin korotuksiin.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Tiedelinja voidaan toteuttaa jo alkuperäisten suunnitelmien mukaan syksyllä 2005.

Suunnitelman mukaan esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset seutulinjoille ja junaliikenteelle yhteensä 2005 – 2009 olisivat vähäiset.

Vuodelle 2006, jolloin Jokeri-linjan liikennöinti käynnistyy, tulee kuitenkin kustannuslisäyksiä, jotka edellyttävät todennäköisesti tariffien tai tariffituen nousua.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Joukkoliikennesuunnitelman 2005 - 2009 luonnos

Vehviläinen, Pajamäki:

Vastaehdotus

s. 59 Kolmannen kappaleen tilalle:

Seutulinjaa 522 ei tule lakkauttaa, koska Jokeri-liikenne ei palvele Koillis-Helsingin poikittaisyhteyksiä. Aluekeskusten välinen suora yhteys Itäkeskuksesta Malmin kautta Leppävaaraan on edelleen tärkeä ja tarpeellinen.

s. 61 Kolmas kappale:

Kappaleen viimeinen virke poistetaan.



Kokousaika	7.3.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006-2008 laatimisohjeet
	Liite 2	Henkilöstötoimikunnan lausunto 21.2.2005

LIITTEET	Liite 1	Maankäyttösopimus Pasilan konepajan alueesta VR-Yhtymä Oy:n kanssa
	Liite 2	Sijaintikartta, Pasilan konepajan alue