HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
LAAJASALON ENNEN VUOTTA 1940 KÄYTTÖÖN OTETUT RAKENNUKSET

Degerön kartano, päärakennus09141200010916001
Katuosoite:Pastorintie 1
Käyttöönottovuosi:1818
Rakennuttaja:Everstiluutnantti Gustaf Gutofsky
Suunnittelija: 
Muut suunn.:Arkkitehti O. Stenius
Alkuperäiskäyttö:Kartanot
Nykykäyttö:Pientalot
Rakennushistoria:

Rakennus sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja nimettiin Degerön kartanoksi. Kartanon päärakennus valmistui vuonna 1818 ja sen rakennutti kartanon silloinen omistaja everstiluutnantti Gustaf Gutofsky. 1800-luvun aikana kartanon omistajat vaihtuivat tiuhaan. Vuosisadan puolivälissä rakennusta jatkettiin päärunkoa kapeammilla siipiosilla luoteeseen ja kaakkoon. Pääsisäänkäynnin yhteydessä oleva kuisti on myös myöhempi lisäys. 1830-luvulla kartano oli maalattu keltaiseksi mutta myöhemmin väriksi vaihtui harmaanruskea.

Vuonna 1879 kartanon osti lakitieteen kandidaatti Robert Castrén. Päärakennus toimi lähinnä omistajaperheen kesäasuntona muun kartanoalueen asuntojen ollessa ympärivuotisessa käytössä. Maanviljelystä kartanossa harjoitettiin aina 1940-luvulle asti. 1950-luvulla päärakennus muutettiin ympärivuotiseen käyttöön. Vuonna 1954 haettiin lupaa pannuhuoneen ja öljysäiliön rakentamiseen (arkkitehti O. Stenius). Valtaosa kartanon maista, noin 130 hehtaaria, myytiin Helsingin kaupungille vuonna 1958.

Vuonna 2008 kartanon päärakennus kuten myös noin viiden hehtaarin kokoinen puistomainen kartanoalue lukuisine asuin- ja talousrakennuksineen oli yhä Castrénien perillisten hallussa.

Kerroslukumäärä:Kaksikerroksinen rakennus, jossa on yksi kellarikerros.
Perustus:Luonnonkivi
Runko:Hirsi
Julkisivut:Rakennuksen peltikatto on maalattu mustaksi. Julkisivujen vaakapanelit on maalattu vaalean siniseksi.
Sisätilat:Rakennus on kaksikerroksinen ja käsittää kolme asuntoa. Sisääntulokerros on jaettu kahdeksi asunnoksi ja kolmas asunto sijaitsee toisesssa kerroksessa. Rakennuksen keskiosan alla on tiilistä holvattu kellari. Sisätiloissa on tehty joitakin väliseinämuutoksia, mutta tärkeimmät tilat kuten suuret salit ja kirjastohuone noudattavat rakennusaikaista muotoa. Lattialaudat, väliovet, listat ja vuorilaudat ovat pääosin peräisin rakennuksen varhaisimmista vaiheista. Erityisen mielenkiintoiset ovat kaksi empiretyylistä väliovea. Kaakkoispäädyn kamarissa on talella mahdollisesti 1800-luvulta periytyvää tapettia. Rakennuksessa on säilynyt myös vanhoja tulisijoja kuten kellanvihreästä kaakelista muurattuja kaakeliuuneja.
Ymp. kuvaus:Degerön kartanon kokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi Rantatupa, Puutarhurin asuinrakennus, talli, makasiini, puuliiteri, käymälä ja kaivorakennus. Lisäksi Holmanmoisiontien pohjoispuolella sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset ovat aikanaan kuuluneet kartanon omistukseen. Kartanon puuston on istuttanut 1800-luvun puolivälin jälkeen kenraalikuvernööri P. Rokassowski.
Aluekokonaisuus:Rakennus on osa Degerön kartanon rakennuskokonaisuutta, joka muodostuu Holmanmoisionpolun molemmin puolin sijoittuvista asuin- ja talousrakennuksista.
Suojelutilanne:

S. Tontti, jolla olevia rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä suorittaa sellaisia lisärakennus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Myöskään ei saa tehdä muutostöitä, jotka turmelevat puustoa tai muuttavat piha-alueen alkuperäistä luonnetta. Asemakaava 7415/vahvistettu 22.2.1977.

Lausunnot:
Piirustusaineisto:Rakennusvalvontaviraston arkistossa on rakennusta koskevaa materiaalia mutta ei originaalipiirustuksia. Rakennuksen originaalipiirustuksia ei tavoitettu.
Lähteet:

Maanmittauslaitoksen arkisto. Degerön kylän maarekisterikirja.
Martina Castrénin haastattelu 1.10.2008.
Harvia, Yrjö 1936. Erikoisselvitys itäisen saariston liitosalueesta. Helsinki.
Jutikkala, Eino - Nikander, Gabriel 1939. Suomen kartanot ja suurtilat I. Helsinki.
Lönnqvist, Bo 1995. Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Nikander, Gabriel 1916. Byar och Gårdar i Helsinge från 1750 till 1865. Borgå.

Luokitus:Luokka 1a - kulttuurihistoriallinen rakennusinventointi, myös sisätilat

 Arvotuskriteerit:
Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä.
Rakennukseen liittyy rakennushistoriallisia arvoja.
Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja.
Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassaolevaan rakennukseen.
 
 Takaisin edelliselle sivulle