Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Isyyslaissa säädetään lapsen isyyssuhteen syntymisestä. Isyyslain mukaan isyys joko todetaan isyysolettaman perusteella tai vahvistetaan erikseen. Isyyden toteaminen tapahtuu avioliiton perusteella; jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi. Tällöin vanhemmat ovat yhdessä myös lapsen huoltajia.

Sen sijaan jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys tulee siten vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltajana on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti.

Isyyslain lähtökohtana on isyyden selvittämisen vapaaehtoisuus. Isyyden selvittämisestä huolehtii äidin kotikunnan lastenvalvoja. Väestörekisteriviranomainen toimittaa viran puolesta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lastenvalvojalle, joka lähettää äidille kutsun isyyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun.

Lastenvalvojan luona käytävässä neuvottelussa äidiltä tiedustellaan, haluaako hän isyyden selvitettäväksi. Jos äiti vastustaa isyyden selvittämistä, lastenvalvoja ei saa aloittaa tai jatkaa selvittämistä. Mikäli äiti haluaa selvittää lapsensa isyyden, hän on velvollinen antamaan totuudenmukaiset tiedot lastenvalvojalle kaikista seikoista, jotka ovat tarpeen isyyden selvittämiseksi.

Pääsääntöisesti vanhemmat asioivat yhdessä lastenvalvojalla, mutta äiti voi käynnistää isyyden selvittämisen myös yksin. Myös mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi äidin vastustuksesta huolimatta käynnistää selvittämisen tunnustamalla isyytensä.  

Isyyttä selvittäessään lastenvalvoja kuulee äitiä ja isäksi ehdolla olevaa miestä. Myös maksuttomat dna-tutkimukset ovat mahdollisia. Sekä äidin että miehen on lastenvalvojalla asioidessaan todistettava henkilöllisyytensä luotettavalla tavalla.

Jos lastenvalvoja on selvittämisen perusteella vakuuttunut miehen isyydestä, hänen on tarjottava tälle tilaisuus tunnustaa isyytensä. Ennen tunnustamista miehelle on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. Tunnustamisen tulee tapahtua henkilökohtaisesti lastenvalvojan luona. Isyyttä ei voida tunnustaa ennen lapsen syntymää eikä lapsen kuoleman jälkeen.

Lastenvalvoja toimittaa tunnustamisasiakirjan sekä isyyden selvittämistä koskevan pöytäkirjan maistraattiin.  Maistraatin on hyväksyttävä tunnustaminen, jos se on tapahtunut muodollisesti oikein eikä ole aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei ole lapsen isä.

Mikäli mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, lastenvalvoja voi äidin pyynnöstä nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa.



JAA
12.02.2018 14:45