Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Isyyslaissa säädetään lapsen isyyssuhteen syntymisestä. Isyyslain mukaan isyys joko todetaan isyysolettaman perusteella tai vahvistetaan erikseen. Isyyden toteaminen tapahtuu avioliiton perusteella; jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi. Tällöin vanhemmat ovat yhdessä myös lapsen huoltajia.

Sen sijaan jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys tulee siten vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta myös isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä, jos vanhemmat eivät asu yhdessä.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen myös isästä voi tulla huoltaja joko vanhempien sopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Yhteishuoltosopimus laaditaan lastenvalvojan luona. Tarvittaessa vanhemmat voivat sopia myös lapsen elatuksesta tai tapaamisoikeudesta. Löydät niistä enemmän tietoa muilta perheoikeudellisten asioiden sivuilta.

    
Ennakollinen Isyyden tunnustaminen

1.      äitiysneuvolassa

Isyys voidaan tunnustaa raskauden aikana äitiysneuvolassa jos

  • on olemassa vain yksi mahdollinen isä
  • molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä isyydestä ja samaan aikaan paikalla
  • isyyden tunnustamisesta äitiysneuvolassa on sovittu etukäteen
  • molemmilla vanhemmilla on voimassa olevat henkilöllisyysasiakirjat mukana
  • isyyden vahvistamisella ei ole erityistä kiirettä lapsen syntymän jälkeen
  • kaikkien osapuolten kielitaito on riittävä asian hoitamiseksi

Ennakollista isyyden tunnustamista koskeva asiakirja tulee täyttää koneella etukäteen henkilötietojen osalta ja tulostaa mukaan sovitulle äitiysneuvolakäynnille. Jos vanhemmat haluavat sopia ennakkoon myös lapsen yhteishuollosta, myös sitä koskeva lomake tulee täyttää koneella etukäteen henkilötietojen osalta ja tulostaa mukaan. Lomakkeet allekirjoitetaan vasta äitiysneuvolassa terveydenhoitajan läsnä ollessa. Mikäli vanhemmalla on muun kuin Suomen viranomaisen myöntämä passi tai henkilökortti, on siitä hyvä tuoda mukana kopio alkuperäisen lisäksi. Kopio (henkilötietosivusta) liitetään maistraattiin meneviin asiakirjoihin.

Neuvola toimittaa tarkistetut ja allekirjoitetut tunnustamisasiakirjat äidin kotikunnan lastenvalvojalle, joka lähettää vanhemmille kuittauksen vastaanottamistaan asiakirjoista. 

2.      lastenvalvojan luona

Vanhemmat voivat tunnustaa isyyden ennakollisen isyyden tunnustamisen myös lastenvalvojan luona, mikäli asian hoitaminen ei jostakin syystä onnistu äitiysneuvolassa. Vanhemmilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset sekä äidillä neuvolan äitiyskortti (todistus raskaudesta).

   
Ennakollisen isyyden tunnustamisen käsittely ja isyyden vahvistamisen

Maistraatti ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Lapsen syntymää seuraavan 30 päivän kuluessa isyytensä tunnustanut mies, lapsen äiti tai toinen mies, joka katsoo voivansa olla lapsen isä, voi vielä kiistää tai peruuttaa ennakollisen isyyden tunnustamisen. Kiistäminen tai peruuttaminen täytyy tehdä kirjallisesti lastenvalvojalle esim. sähköpostilla osoitteeseen: lastenvalvoja.helsinki@hel.fi  Kirjeessä tai sähköpostissa täytyy olla asianosaisten henkilötiedot. Peruuntuneen ennakollisen isyyden tunnustamisen johdosta lastenvalvoja aloittaa isyyden selvittämisen ottamalla yhteyttä lapsen äitiin.

Mikäli ennakollisesti tunnustettua isyyttä ei ole kiistetty tai peruutettu, lastenvalvoja lähettää isyysasiakirjat maistraattiin 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä (ajasta ei voi poiketa). Maistraatti vahvistaa isyyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. Maistraatin käsittelyaika on noin 2-4 viikkoa.

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Maistraatti ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Jos lapsen isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana, lähettää lastenvalvoja lapsen äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön isyyden selvittämiseksi.
Isyyden selvittäminen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Pääsääntöisesti vanhemmat varaavat yhteisen ajan lastenvalvojalle, mutta isyyden selvittämisen voi panna vireille myös lapsen äiti tai mahdollinen isä yksin. Myös 15 vuotta täyttänyt lapsi voi pyytää isyyden selvittämistä.  Asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.

Oikeusgeneettinen DNA-tutkimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona

Mikäli vanhemmat haluavat tai lastenvalvoja katsoo tarpeelliseksi, voidaan isyyden selvittämisen yhteydessä tehdä DNA-tutkimus. DNA-näytteet (posken sisäpinnan sivelynäyte) annetaan lastenvalvojan valvonnassa. Ennen näytteen ottamista täyttyy olla syömättä, juomatta ja tupakoimatta vähintään 30 minuuttia.

Oikeusgeneettinen DNA-tutkimus on välttämätön, jos maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla ei ole mahdollista saada virallista henkilöllisyystodistusta tai passia sekä tilanteessa, jossa äidin siviilisäädystä ei ole tietoa.

Tutkimuksen suorittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tulos lähetetään lastenvalvojalle, joka antaa sen tiedoksi vanhemmille.

Lapsen syntymän jälkeen selvitetyn isyyden käsittely ja vahvistaminen

Lastenvalvoja lähettää valmiit isyyden tunnustamista ja selvittämistä koskevat asiakirjat maistraattiin, joka vahvistaa isyyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. Maistraatin käsittelyaika on noin 2-4 viikkoa.

Isyyden vahvistaminen tuomioistuimessa

Jos lapsen isyyttä ei saada selvitetyksi ja vahvistetuksi vapaaehtoisesti, lastenvalvoja voi nostaa kanteen lapsen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa. Myös mies voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi jos lapsen äiti ei vapaaehtoisesti suostu selvittämään asiaa lastenvalvojalla.

Hedelmöityshoito

Jos pariskunta on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä, hoitoon suostumuksensa antanut mies on lapsen isä. Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa, isyys täytyy tunnustaa erikseen joko ennakkoon neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla. Isyysasian yhteydessä on esitettävä hedelmöityshoitoa koskeva hoitosuostumus, josta kopio liitetään asiakirjoihin.  

Jos lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin ja raskaus on alkanut anonyymin luovuttajan sukusoluilla, voidaan isyyden selvittämisestä tehdä keskeyttämispäätös. Äidin tulee kuitenkin asioida lastenvalvojan luona henkilökohtaisesti ja hänellä tulee olla mukana voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai passi. Äidin tulee esittää hedelmöityshoitoa koskeva hoitosuostumus, josta kopio liitetään asiakirjoihin.  

Jos lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin mutta on rekisteröidyssä parisuhteessa ja perheen sisäisen adoption vuoksi samaan aikaan asiakkaana myös Perheoikeudellisten asioiden Adoptiotyöryhmässä, riittää että asia käsitellään adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijän kanssa, eikä erillistä käyntiä lastenvalvojalla tarvita. Tässäkin tapauksessa äidin tulee esittää hedelmöityshoitoa koskeva hoitosuostumus, josta kopio liitetään asiakirjoihin.  

Avioliitossa syntyneen lapsen isyys

Jos lapsi syntyy avioliiton aikana, on aviomies lain mukaan lapsen isä. Jos lapsen isä todellisuudessa on joku toinen, voi hän käynnistää isyyden selvittämisen lastenvalvojan luona tunnustamalla isyyden tai ilmaisemalla halukkuutensa tunnustaa isyyden. Jos sekä äiti että aviomies hyväksyvät isyyden selvittämisen, voidaan selvittäminen hoitaa lastenvalvojan toimesta. Selvittämisen yhteydessä voidaan tarvittaessa suorittaa DNA-tutkimus.

Myös aviopari voi yhdessä pyytää isyyden selvittämistä 6 kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Isyyden selvittämiseksi tehdään DNA-tutkimus, ja jos tutkimus osoittaa, ettei aviomies ole lapsen biologinen isä, voi aviopari halutessaan yhteisellä hakemuksella hakea isyyden kumoamista maistraatilta. Maistraatti ei kuitenkaan voi päättää asiasta, jos äidille on annettu hedelmöityshoitoa ajankohtana, jolloin lapsi on saatettu alkuun. Hakemus isyyden kumoamisesta tulee tehdä maistraatille ennen kuin vuosi on kulunut lapsen syntymästä.

Avioliitossa syntyneen lapsen isällä tai äidillä on oikeus kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä nostaa kanne isyyden kumoamiseksi tuomioistuimessa.  

Lomakkeet



JAA
14.11.2018 14:28