Suoraan sisältöön

Terveellinen ravitsemus


Säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus on yksi hyvinvoinnin keskeisistä osa-alueista. Murrosiässä, voimakkaan kasvun aikaan, nuori tarvitsee ravintoaineita monipuolisesti. Runsaasti liikuntaa harrastavalla ravinnon tarve on kasvuiässäkin suurempi kuin vähän liikkuvalla. Säännöllinen ruokailurytmi auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee mahdollisia ravitsemukseen ja syömiseen liittyviä ongelmia. Perheen yhteinen ateria kotona antaa tilaisuuden kiinnittää huomiota nuoren syömiseen. Nuorena omaksutut monipuoliset ja terveelliset ruokatottumukset vaikuttavat valintoihin ja terveyteen myös aikuisena.

Säännöllisyys
Päivään tulee sisältyä useita aterioita:
-  viljaisa aamupala
-  koululounas lautasmallin mukaan
-  ruokaisa iltapäivän välipala
-  päivällinen perheen kesken
-  iltapala

Monipuolisuus
Ruokavalioon tulee sisältyä päivittäin
-  viljatuotteita
-  kasviksia
-  hedelmiä/marjoja
-  maitotuotteita
-  lihaa/kalaa/munaa/palkokasveja ja
-  kasvisrasvaa.


KOULURUOKAILU

Peruskoululaisilla, lukiolaisilla ja opiskelijoilla (alle 18-v.) on oikeus koulupäivän aikana maksuttomaan ateriaan. Suomen ilmainen kouluruokailu on maailmassa ainutlaatuinen etu, ja siihen on käyty tutustumassa eri maista. Kouluruokailun tavoitteena on turvata 1/3 lapsen päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ruokakokonaisuuteen tulisi sisältyä salaatti / tuorepala, pääruoka, maito ja leipä sekä rasva. Kouluaterian valikoiva syöminen voi johtaa siihen, että lisäruokaa tarvitaan jo koulupäivän aikana. Joissakin kouluista oppilailla on mahdollisuus ostaa välipala koulupäivän aikana. Usein nuoret kuitenkin ostavat makeisia ja virvoitusjuomia koulun automaateista tai lähikaupasta. Vanhempien kannattaakin kysyä lapselta, mitä/miten hän päivällä söi koulussa. Kodin tehtävänä on huolehtia suurimmasta osasta (2/3) koululaisen päivittäisestä ravinnosta.

Kouluruokailu,  Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Nuorena omaksutut terveelliset ravitsemustottumukset vaikuttavat valintoihin myös aikuisena. Energian ja ravintoaineiden tarve on suurimmillaan murrosiän voimakkaan kasvun aikana. Lapsuuden/nuoruuden ajan lihavuus lisää riskiä aikuisiän lihavuuteen.

Useimmat ruoka-aineallergiat parantuvat kouluikään mennessä. Vain 5 - 10 % ala-asteikäisistä ja enää 4 % yläasteikäisistä joutuu välttämään tiettyjä ruoka-aineita. Kouluruokien tuotetiedoista voi tarkistaa yksittäisen ruokalajin soveltuvuuden ruokailijalle. Ruokavalion monipuolisuus turvataan, kun lukuvuosien alussa selvitetään, mitkä allergiaa aikaisemmin aiheuttavat ruoka-aineet ovat mahdollisesti nyt sallittuja. Vanhempien tulee ilmoittaa lapsensa ruoka-aineallergioista sekä opettajalle että terveydenhoitajalle.

Jos oppilas tarvitsee terveydellisistä, uskonnollisista tai eettisistä syistä perusruoasta poikkeavan ruoan, sovitaan käytännön järjestelyistä keittiöhenkilökunnan ja kouluterveydenhoitajan kanssa. 

Koululaisen/nuoren eettiseen vakaumukseen voi liittyä lihan syönnin välttäminen. Kasvisruokavaliosta keskustellaan ensin koululaisen ja tämän perheen kanssa. Terveydellisistä, uskonnollisista tai eettisistä syistä erityisruokavaliota tarvitseva koululainen ohjataan kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydenhoitaja ilmoittaa erityisruokavaliosta keittiöön lomakkeella.

Syömishäiriöt

Syömishäiriöt ovat sekä kehon että psyyken tauteja. Ne kuuluvat nuorten naisten tavallisimpiin mielenterveysongelmiin. On arvioitu, että jopa viidesosa naisista sairastaa jonkinasteista syömishäiriötä. Myös pojilla tavataan yhä useammin syömishäiriöitä. Niihin liittyy usein vakavia terveysvaaroja. (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi.)

Syömishäiriöt jaotellaan neljään ryhmään:

Anoreksia: ”Laihuushäiriön taudinkuvaan kuuluu painon aktiivinen vähentäminen tai alipainon ylläpito syömistä rajoittamalla, runsaan liikunnan avulla ja joskus myös ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden avulla.”

Bulimia: ”Ahmimishäiriöön kuuluu hallinnasta karkaava kohtauksittainen ylensyöminen, jonka jälkeen potilaat ryhtyvät toimenpiteisiin välttääkseen ruoan lihottavaa vaikutusta. Ahmimista seuraakin usein oksentaminen. Erityisesti ahmimishäiriössä päihdeongelmat ovat tavallisia.”

BED eli Binge Eating Disorder: Oireina voivat olla mm. tyytymättömyys omaan itseensä ja kehoonsa. Salassa tapahtuva ahmiminen ja ylensyöminen ovat oireina. Oksentamista tai paastoamista ei esiinny. Tästä voi aiheutua painonvaihteluja sekä vaikeaa lihavuutta.

Ortoreksia eli terveellisen ruuan pakkomielle: Tiettyä ruokavaliota noudatetaan tarkasti. Vapaa-aika menee ruoka-asioita pohtiessa. Johtaa usein anoreksiaan tai bulimiaan.

Mitä varhemmin hoito aloitetaan, sitä paremmin siinä yleensä onnistutaan.

Lisätietoa:



21.08.2019 08:44