Suoraan sisältöön

Mental hälsa

Mamma lugnar ner ett aggressivt barn.

En skolelev behöver uppmuntran, stöd och omsorg från sin familj. Alla dessa faktorer har en vårdande inverkan på barnets sinne och skapar välmående. Barnet kan också drabbas av psykisk ohälsa, precis som hos vuxna. Då kan du märka symtom i ditt barns beteende, till exempel aggressivitet, sorgsenhet eller problem med att äta. 

Det är bra att ta tag i mentala problem så snabbt som möjligt eftersom man då kan förebygga att de blir värre. Det är ofta lättare att bli av med symtom i ett tidigt skede och tillfrisknandet går snabbare. Det lönar sig alltså att utan att tveka söka hjälp och stöd. 

Om barnet har svårt att prata om sådant som tynger hen kan man till exempel ge hen blanketten huoli puheeksi eller uppmuntra hen att ringa Mannerheims Barnskyddsförbunds telefon för barn och unga (på finska).

Psykporten har också ett eget avsnitt för föräldrar, Psykporten för barn. Där hittar du Huolinavigaattori, som hjälper dig att hitta lämplig hjälp för det problem ditt barn eller din familj har (tills vidare ännu bara på finska). 

Huolinavigaattori ger information om många olika typer av bekymmer. Därefter bedömer du själv hur allvarligt problemet är. Till sist berättar navigatorn var ni kan få den bästa hjälpen för problemet.

Nedan finns exempel på innehåll i Huolinavigaattori (på finska).

Ahdistus

Pelko ja ahdistuneisuus ovat kaikenikäisille ihmisille tavallisia ja tuttuja tunteita. Yhteistä molemmille on, että odotamme jotain pahaa tapahtuvan ja kehomme valmistautuu toimimaan uhkaa vastaan. Pelolla on määritelty kohde joka käynnistää pelkoreaktion. Pelottavia tilanteita ovat esimerkiksi korkeat ja ahtaat paikat, pimeä, eläimet. Pelon tehtävänä on auttaa meitä tunnistamaan mahdollisesti vaarallisia tilanteita ja selviytymään ja pysymään turvassa.

Ahdistus kohdistuu epämääräiseen tunteeseen, että jotain pahaa on tapahtumassa.

Pelkojen kesyttämisessä on huomattu toimivaksi pelottavien asioiden kohtaaminen yhdessä turvallisen ihmisen kanssa. Arkielämää vaikeuttavia pelkoja kutsutaan fobioiksi. Ammattiapua kannattaa hakea siinä vaiheessa, kun pelot estävät tekemästä arkipäiväisiä asioita eivätkä omat keinot enää riitä.

Tyypillisimpiä ahdistushäiriöitä lapsilla ovat: eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistushäiriö ja sosiaalinen ahdistushäiriö.

Kriisit

Lapsuus ja nuoruus ovat jaksoja, joihin kuuluu voimakas fyysinen ja psyykkinen kehitys. Kasvuun kuuluvat myös erilaiset muutokset sekä pienemmät ja suuremmat kriisit ja murheet. Kriisin voi aiheuttaa elämän muutostilanteet, kuten vanhempien ero, läheisen menetys, päivähoidon tai koulun alkaminen, muutto jne.. Kaikki nämä kuluvat normaaliin elämään ja ne luovat tärkeän pohjan aikuiseksi kasvamiselle. Myös lapsille on normaalia olla kuormittunut ja tilapäinen henkinen pahoinvointikin vaikeassa elämäntilanteessa on normaalia. Syytä huoleen tai avun hakemiseen voi kuitenkin olla siinä vaiheessa, kun kuormittuneisuus tai pahoinvointi kestää pidemmän aikaa ja se häiritsee arjen toimintoja useammalla osa-alueella. Kaikkiin oireisiin on olemassa hyviä hoitomuotoja ja niistä selviämisen ennuste on hyvä.

Levottomuus

Lapselle on luontaista liikkua ja liikehtiä. Kaikki lapsen levottomuus ei ole poikkeavaa. Lapsen levottomuus voi johtua monista eri syistä. Levottomuus voi olla stressiperäistä, esimerkiksi seurausta perheen kiireisestä arjesta, jolloin lapsi altistuu jatkuvasti erilaisille ärsykkeille.

Tyypillisiä levottomuudelle on itsehillinnän puute, kärsimättömyys, ailahtelevaisuus, sosiaalinen sopeutumattomuus sekä motorinen levottomuus. Lapsen levottomuudessa voi olla kyse myös aktiivisuuden- ja tarkkaavaisuuden häiriöstä, ADHD:stä. Tällöin lapsella on usein myös keskittymisvaikeuksia sekä impulsiivisuutta.

  • Lapsen levottomuutta vähentää säännönmukainen ja turvallinen arki. Perheessä on hyvä olla säännöllinen päivärytmi, jossa vanhempana huomioi erityisesti lapsen riittävä uni ja säännöllinen ruokailu. Johdonmukaiset säännöt, joista kaikki perheessä pitävät kiinni ovat myös tärkeitä.
  • Levotonta lasta auttaa myös riittävä liikkuminen ja mahdollisuus purkaa liikaa energiaa hyväksytyllä tavalla.
  • Vanhempien on hyvä rajoittaa levottoman lapsen tietokone – tai konsolipelien pelaamista.
  • Positiivinen palaute ja lapsen myönteisten puolien vahvistaminen on erityisen tärkeää levottomille lapsille, koska heitä kielletään ja torutaan paljon.
  • Jos lapsen levottomuus haittaa arkea, koulussa oppimista, ryhmässä toimimista ja levottomuutta on jatkunut pidempään, on hyvä hakea apua tilanteen selvittämiseksi ammattilaisilta neuvolasta, lääkäriltä, koulupsykologilta-tai kuraattorilta tai perheneuvolasta.

ADHD- Käypähoito Duodecim

Levoton lapsi- Terveyskirjasto Duodecim

Haasteita oppimisessa- Vanhempainnetti Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Masennus

Ajoittainen alakuloisuus ja surumielisyys kuuluvat tavalliseen elämään. Ohimenevät mielipahan tunteet liittyvät normaaliin elämään silloin, kun lapsi kohtaa pettymyksiä, epäonnistumisia ja menetyksiä. Kun alakuloisuus muuttuu pitkäkestoisemmaksi ja voimakkaammaksi, sitä esiintyy useimpina viikonpäivinä ja siihen liittyy samanaikaisesti muita oireita (eristäytymistä, mielihyvän kokemisen puutetta, erilaisia kipuja ja särkyjä, unihäiriöitä, ruokahalun muutoksia, keskittymisvaikeuksia ja ärtyisyyttä) sekä vaikeuksia suoriutua omaan arkeen kuuluvista asioista, voi olla kyse masennuksesta.

Lapsen iloisuus voi olla kadonnut ja lapsi saattaa käyttäytyä kuin millään ei olisi väliä. Lapsilla masennus voi näkyä surullisuuden sijasta ärtyvyytenä. Masennukseen liittyy usein erilaiset fyysiset vaivat, kuten vatsakivut, päänsärky tai muut kivut. Kouluiässä masentunut lapsi voi vetäytyä syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat usein koulutyötä. Kaveriporukat saattavat jäädä eivätkä harrastuksetkaan enää kiinnosta. Lapsella voi olla nukahtamis- ja univaikeuksia ja myös ruokahalussa voi olla muutoksia: ruokahalu on usein huono, mutta se voi myös lisääntyä ja paino vaihdella. Lapsella saattaa olla jatkuva huoli omasta kehosta ja hänellä voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja, päänsärkyä tai epämääräistä kipua. Lasten masennustiloihin voi myös liittyä itsetuhoisia ajatuksia ja itsen vahingoittamista.

Jos huomaa lapsensa olevan alakuloinen pidemmän aikaa, huomionsa voi ottaa rohkeasti esille. Voi todeta lapselle esimerkiksi: ”Olet ollut viime aikoina alakuloisen oloinen. Onko jotakin, josta haluaisit puhua? Voisimmeko tehdä yhdessä asialle jotakin?” Asioiden puheeksi ottaminen ei pahenna masennusta, vaan lapselle on usein helpotus huomata, että muut näkevät hänen pahan olonsa ja ymmärtävät häntä. Jos ystävä huomaa muutoksia lapsessa tai hänen toiminnassa ja on huolissaan kaveristaan, on hänen tärkeää jutella asiasta aikuiselle.

Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt- Terveyskirjasto

Mielialan vaihtelut

Lapsen kyky säädellä tunteitaan kehittyy aikuisikään saakka. Etenkin negatiivisten tunteiden kuten kiukun, häpeän ja pettymyksen käsittely vaatii harjoittelua aikuisen tuella. Tunteiden säätelyn taidon keskeneräisyyden vuoksi lapsen tunnetilat ailahtelevat etenkin uhma- ja esikouluikäisillä lapsilla. Myös murrosikään kuuluu tyypillisesti tunteiden kuohuntaa.

Tavanomaisesta poikkeavaa mielialojen vaihtelua tavataan masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä. On syytä muistaa, että leikki- ja kouluikäisen lapsen masennus voi näyttäytyä nimenomaan ärtyneisyytenä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä on syytä epäillä erityisesti lapsella, jolla aivan lähisuvussa esiintyy ko häiriötä ja hänellä on toistuvaa voimakasta mielialojen vaihtelua.

Tunnesäätelyn vaikeutta ja sen keskimääräistä hitaampaa kypsymistä liittyy myös tarkkaavuuden ja keskittymisen häiriöön (ADHD). ADHD:ssä lapsen impulsiivisuus voi niin ikään näyttäytyä tunnetilojen vaihteluna. Murrosikää lähestyvien lasten kohdalla on hyvä muistaa, että päihdekokeilut ja päihteiden käyttö saattavat aiheuttaa mielialojen vaihtelua.

Netin käytön ja digipelaamisen ongelmat

Internet tarjoaa pääasiassa ihmisille tietoa, ajanvietettä ja viihdettä. Verkko on monille välttämätön työväline ja esimerkiksi koululaisille netti on erinomainen tiedonhaun väylä. Netissä työskentelevät nuoriso-ohjaajat, verkkoterkkarit, nettipoliisit ja muut turvalliset aikuiset ovat osa monen lapsen turvaverkkoa.

Erilaiset nettipelit, samoin kuin pelikonsoleilla pelaaminen, on mielenkiintoista ja viihdyttävää ajanvietettä, ja voi tuoda monen lapsen elämään iloa. Netissä pelattavista peleistä voi saada jännitystä, haasteita, onnistumisen kokemuksia ja myös kavereita, sillä monia pelejä pelataan yhdessä. Joskus pelaaminen ja netin käyttö voi kuitenkin viedä suuren palan päivästä, eikä aikaa tai energiaa enää riitä muuhun. Tällöin lapselle on saattanut syntyä pelaamisesta tai netin käytöstä riippuvuus. Usein vanhemmilla saattaa olla huoli lapsen pelaamisesta ja vanhemmat voivat miettiä, mikä on kohtuullista pelaamista. Yleisen suosituksen mukaan kouluikäiset saisivat käyttää enintään kaksi tuntia tv:n, tietokoneen ja mobiililaitteen parissa.

Liialliseen pelaamiseen ja netissä olemiseen liittyy haittoja. Ne voivat heijastua fyysisinä oireina kuten väsymyksenä ja unettomuutena. Lapsi saattaa pelata pitkälle yöhön, jonka jälkeen kouluun lähteminen on vaikeaa. Pitkäaikainen unenpuute voi myös altistaa lasta masennukselle. Muita oireita ovat silmien väsyminen ja ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet. Liiallinen netinkäyttö ja pelaaminen voi vaikuttaa myös lapsen sosiaalisuuteen, kun lapsi eristäytyy pelien maailmaan ja aikaa ei jää perheelle tai kavereille. Riitely ajankäytöstä saattaa myös kärjistyä ja koulunkäynti ja vuorokausirytmi kärsiä.

Pelaaminen tai surffailu tuottaa voimakasta mielihyvää, jolloin pelaamiseen tai surffailuun jää helposti kiinni. Liiallisen pelaamisen voi huomata muun muassa siitä, että ajantaju katoaa pelatessa pitkiksi ajoiksi, on tarve pelata aina yhä enemmän, pelien ulkopuoliset kaverit ja harrastukset jäävät pois, aikaa ei ole enää perheelle tai koululle, pelaaminen aiheuttaa syyllisyyden tunteita ja huomaa valehtelevansa pelaamisesta. Viimeistään silloin, jos pelaaminen tai netinkäyttö tuntuu itsestä liialliselta, on syytä miettiä omaa pelaamista.

Liiallinen nettisurffailu tai pelaaminen voi toimia myös keinona purkaa tai paeta muita ongelmia. Lapsen elämään liittyvät muut asiat, kuten yksinäisyys, kiusaaminen tai ongelmat koulussa tai perheessä voivat olla pelaamisen taustalla. Lapsi voi hakea lohtua pelaamisesta ja paeta mielipahaa aiheuttavaa tilannetta peleihin.

Perhe- ja ystävyyssuhteet, turvallinen lähiympäristö, harrastukset, sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen sekä pelaamisen haitoista tiedottaminen suojaavat lasta pelaamiselta. Yksi tärkeimmistä suojatekijöistä on lisäksi tasapainoinen arki ja aikuisen tärkeä tehtävä onkin asettaa tarvittavia rajoja ja tukea lapsen arkea. Vanhempien ja kasvattajien tehtävänä on asettaa selkeät rajat pelaamiselle. Vaikka pelien kautta lapsella voi olla tärkeä ja tiiviskin pelitoveriverkosto, silti jokainen lapsi tarvitsee reaalimaailman ihmiskontakteja ja lasta onkin hyvä tukea ja kannustaa kaverisuhteiden luomiseen. Aikuisen tehtävänä on tuoda turvaa ja jatkuvuutta arkisten rutiinien kautta. Lapsi voi myös itse huolehtia elämän tasapainosta.

Omasta pelaamisesta ja verkon käytöstä kannattaa keskustella vanhempien tai muiden aikuisten kanssa. Myös vanhempien on tärkeää ottaa pelaaminen rohkeasti puheeksi lapsen kanssa.

Pelitaito-sivusto

Pelikasvattajan käsikirja

Syömiseen liittyvät ongelmat

Monenlaiset syömisen pulmat ovat lapsille tavallisia eri ikävaiheissa. Lapsi voi syödä liian vähän, liikaa tai hyvin valikoivasti. Ruokailuun voi liittyä pelkoa ja ahdistusta liittyen ikäviin kokemuksiin, esimerkiksi kivuliaisiin toimenpiteisiin, allergioihin tai väärään kurkkuun menneeseen ruokaan. Arjen asiat heijastuvat ruokahaluun ja syömisestä voi tulla keino hallita huolia ja murheita.

Joskus lapsi saattaa olla tyytymätön kehoonsa ja ulkonäköönsä, ja lihominen voi huolettaa. Toisinaan koulussa, kaveripiirissä tai netissä voidaan jopa kilpailla siitä kuinka vähän syödään, kenen lihakset näkyvät parhaiten tai kuka on hoikin. Joissain urheilulajeissa voi olla tiukat ulkonäkö- ja painovaatimukset. Nämä voivat joillakin laukaista vaarallisenkin syömishäiriön, joka alkaa vaarantaa kasvua ja kehitystä. Syömishäiriöitä on erilaisia ja niihin voivat sairastua sekä tytöt että pojat.

Syömishäiriö ei aina näy ulospäin, mutta se aiheuttaa merkittävää pahaa oloa. Lapsi voi tuntea itsensä ahdistuneeksi, surulliseksi, masentuneeksi, ärtyneeksi ja haluta olla yksin. Voi olla vaikeaa keskittyä, hutera olo tai pääkipuja. Riittämätön ravitsemus voi vahingoittaa, sydäntä, maksaa ja munuaisia. Kuukautiskierto voi tytöillä häiriintyä. Kynnet ja hiukset haurastuvat ja oksentaminen aiheuttaa hampaille kiillevaurioita. Liiallinen oksentaminen voi myös turvottaa sylkirauhasia. Hengitys, pulssi ja verenpaine laskevat, keho käy säästöliekillä, paleltaa.

Anoreksia eli laihuushäiriö

Laihuushäiriöstä puhutaan kun alkaa pelkäämään painonnousua ja itsestä tuntuu, että on liian lihava vaikka todellisuudessa näin ei ole. Usein sairaus alkaa laihdutusyrityksestä, joka saattaa riistäytyä syömättömyyskierteeksi ja liialliseksi liikkumiseksi. Osa myös oksentaa syömänsä ruuan. Nälän tunne voi kadota ja oma peilikuva vääristyä. Voi alkaa vetäytyä mukavistakin tekemisistä ja jättäytyä pois tapahtumista etenkin jos niihin liittyy syömistä.

Bulimia eli ahmimishäiriö

Ahmimishäiriöön sairastunut voi syödä ja ahmia suuriakin ruoka-annoksia kerralla. Voi tulla tunne ettei hallitse syömistään. Syömisestä seuraa usein katumus ja halu estää lihominen esimerkiksi oksentamalla, liikunnalla tai ulostuslääkkeillä.

Ahmintahäiriö

Ahmintahäiriössä ihminen syö paljon ruokaa lyhyessä ajassa, vaikkei olisi nälkä. Ahminta tapahtuu usein yksin ollessa, koska suuret ruokamäärät hävettävät. Ahmintahäiriöön ei liity oksentamista.

Miten voin vanhempana auttaa?

Syömishäiriöön ei ole yhtä yksittäistä syytä eikä se ole oma valinta. Vanhempi voi omalla esimerkillään antaa mallia hyväksyvästä suhtautumista vartaloonsa ja kokoonsa ja yleensäkin myönteistä ja myötätuntoista suhtautumista itseen. Tärkeätä on auttaa lasta näkemään itsensä hyvänä ja arvokkaana. Myös perheen terveelliset ruokailutottumukset tukevat normaalia ruokaan suhtautumista.

Omaan ulkonäköön ja kehoon liittyvät huolet

Ulkonäkökeskeisyys on nykyajan tyypillisimpiä piirteitä, johon lapset altistuvat jo varhain median ja sosiaalisten kontaktiensa kautta. Enemmän ja aiemmin kuin koskaan ennen lapset myös joutuvat tekemään arvioita itsestään ja toisista ulkonäön ja kehon erilaisten toimintojen ja taitojen perustella. Keskeiset huolet liittyvät varsinkin tytöillä kehon muotoon ja painoon. Poikien huolena saattaa olla kehon lihaksikkuus. Tyytymättömyys omaan kehoon on lisääntynyt lapsillakin.

  • Ulkonäkö on tärkeä osa minuuden rakentumista. Se muokkaa käsitystä itsestä suhteessa toisiin ja omaa itseen.
  • Ylipainon on todettu maailmanlaajuisesti olevan yhteydessä tyytymättömyyteen omaan kehoon.
  • Lapset vertailevat motorisia taitojaan, nopeutta, notkeutta, pituutta jne. toisiinsa samoin kuin pukeutumista, kasvojen eleitä ja ilmeitä, ryhtiä ja samoin kuin käytössä olevia (merkki)tavaroitakin.
  • Erilaisuus taidoissa ja ulkonäössä voi johtaa lapsen kiusaamiseen ja ryhmästä eristämiseen.
  • Lapset saattavat olla haavoittuvaisia yllättävän pienistäkin omaan kehoon kohdistuvista kommenteista, joista voi kasvaa mieltä vaivaava ahdinko.
  • Jo 4 – 5 - vuotiaat lapset alkavat olla tietoisia kehonsa ulkomuodosta ja tunteistaan kehoaan kohtaan.
  • Positiivisella kehonkuvalla on todettu olevan vaikutuksia hyvään itsetuntoon, pystyvyydentunteeseen, terveellisiin elämäntapoihin, fyysiseen aktiivisuuteen, itsestä huolehtimiseen, luottamukseen toisiin ihmisiin, keskittymiskykyyn ja aktiivisuuteen koulussa.
  • Negatiivisella kehonkuvalla on yhteyksiä matalaan itsetuntoon, masennukseen, häiriintyneeseen syömiseen, liikunnan välttelyyn, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen, muistivaikeuksiin ja vähäiseen aktiivisuuteen koulussa.

Mitä vanhemmat voivat tehdä itse?

  • Vanhemmat voivat toimia roolimalleina: vanhempien hyväksyvä ja arvostava asenne ja puhetapa sekä omaa kehoa että toisten ihmisten ulkonäköä, kehon painoa, muotoa ja kehon kunnioitusta kohtaan siirtyy lapsille
  • Perheen terveelliset, säännölliset, kohtuulliset liikunta, - lepo- ja ruokailutottumukset vaikuttavat suojaavasti kasvavan lapsen käsitykseen oman kehon luonnollisista tarpeista ja voivat estää syömishäiriöiden kehittymistä
  • Mielihyvää tuottavat yhteiset liikunnalliset leikit auttavat lasta kunnioittamaan omaa ja toisten kehoa; liikuntataidot lisäävät lapsen itseluottamusta ja positiivista kehonkuvaa
  • Hyväksyvä ja arvostava suhtautuminen lapsen kehoon, positiivinen kannustus uusien liikuntataitojen harjoittelussa
  • Lapsen kehon ja hänen erilaisten kykyjensä ja fyysisen taitavuuden vertaamista lapsen omaan kehitykseen, ei esimerkiksi sisarusten kykyihin tai taitoihin
  • Lempeä, turvallinen kosketus ja helliminen, sylissä pitäminen on tärkeää eheän kehonkuvan muodostumiselle
  • Mediakriittisyyden opettaminen lapselle ikätasoisesti, laaja-alaisen kauneusihanteen hyväksyminen

 

Lue lisää

Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa.

Cacciatore & Korteniemi – Poikela & Huovinen: 2008. WSOY.

Lapsen liikunta, Vanhempainnetti Mannerheimin lastensuojeluliitto

Yksinäisyys

Se miten paljon ihmiset kaipaavat toisten ihmisten seuraa vaihtelee, ja yksinäisyys onkin eri asia kuin yksinolo, jota kaikki kaipaavat joskus. Yksinäisyys voi olla sosiaalista, jolloin ei ole kavereita, joiden kanssa viettää aikaa. Se voi myös olla emotionaalista yksinäisyyttä, jolloin ei ole ketään, ketä voisi kutsua ystäväksi vaikka kaveriporukka olisikin. Yksinäisyydellä tarkoitetaan siis kielteistä tunnetta ja kokemusta, jota useimmat ihmiset ovat kokeneet ainakin hetkellisesti jossakin elämänvaiheessa. Pitkään jatkuessa yksinäisyys alkaa varjostaa arkea.

Yksinäisyyteen voi johtaa monenlaiset seikat, myös sattuma. Kokemukset torjutuksi tulemisesta ja yksin jäämisen pelko voi johtaa luovuttamiseen ja vapaaehtoisesti ulkopuolelle jäämiseen. Yksinäisyyden taustalla voi olla myös ujoutta tai estyneisyyttä. Yksinäisyyttä voi ehkäistä olemalla kaikkien kaveri.

Mielenterveyden keskusliitto: Yksinäisyys

Ta reda på mer här (på finska).



DELA
27.06.2019 16:02