Suoraan sisältöön

Kost

 

 

Lapsi oppii puheen tavallisissa arjen vuorovaikutustilanteissa, kun hänelle puhutaan ja häntä kuunnelleen, hänelle vastataan ja häneltä kysytään, sekä leikkimällä, laulamalla ja lukemalla hänen kanssaan.

 

Kielellinen kehitys on hyvin yksilöllistä, jokaisen lapsen kieli ja puhe kehittyvät omaan tahtiinsa. Kehityksen vaiheet kulkevat samassa järjestyksessä, mutta aikataulu vaihtelee suuresti.

 

Puheen ja kielen kehitys ikäkausittain

Vauvaikä 

Vauvan kanssa vastavuoroinen kontakti on tärkeä alusta asti.
Imeminen, pureskelun opettelu ja esineiden ”maistelu” eli tutustuminen maailmaan suun kautta on normaalia kehitystä. Suun liikuttelu on samalla myös puheliikkeisiin harjaantumista.
7-9kk iässä jokeltelua on yleensä monipuolisesti, 10-15kk iässä vauva myös käyttää eleitä -ilmaisun tukena. Ensimmäiset sanat tulevat yleensä noin yhden vuoden iässä: toisilla vähän ennen, toisilla vähän myöhemmin.

Kannattaa kysyä neuvoa ja apua.

  • jos lapsen on vaikea saada kontaktia, tai jos lapsi ei kiinnostu seurustelusta kenenkään kanssa, tai jos hän ei näytä kiinnostuvan ympäristöstään
  • jos lapsen ääni kuulostaa kovin erilaiselta kuin muiden saman ikäisten lasten ääni, tai jos ääntelyä ja jokeltelua on tosi vähän
  • jos tuntuu, ettei lapsi kuule normaalisti
  • jos on pulmia syömisen, imemisen ja nielemisen pulmien kanssa

1½-vuotias

Puolentoista ja kahden vuoden välillä lapsella on yleensä jo sanoja käytössään: aluksi muutamia, ja vähitellen sanat lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla. Lapsi ymmärtää aina enemmän kuin mitä pystyy itse sanomaan. Hän pystyy noudattamaan pieniä ohjeita ja kehotuksia, vaikkapa antamaan hakemaan nimetyn lelun pyydettäessä. Hän osaa myös jo leikkiä, vaikkapa hoitaa nukkea tai ajaa leikkiautoa, hänellä on siis symbolisia leikkitoimintoja.

Kannattaa kysyä neuvoa ja apua.

  • jos lapsella ei ole tarvetta kommunikoida muiden kanssa, jos hänellä ei ole lainkaan sanoja tai sanayrityksiä, tai eleitä joilla hän pyytää, osoittaa tarpeitaan tai ilmaisee iloa, pelkoa jne., jos tuntuu, ettei lapsi ymmärrä sanallisia ohjeita, vaan tarvitsee aina sanojen lisäksi näyttämisen
  • jos lapsi ei ala leikkiä symbolisesti, tai leikkiä on ylipäätään hyvin vähän
  • jos lapsen ääni on poikkeava
  • jos lähisuvussa jollakulla on / on ollut kielellistä vaikeutta, ja lapsella näyttää olevan pulmia ymmärtää puhetta

2-2½- vuotias

Parivuotias tuntee yleensä jo pitkälti yli 200 erilaista sanaa. Hän käyttää sanayhdistelmiä,  joissa sanat taipuvat. Hänen ilmaisunsa ovat pidempiä kuin yhden sanan mittaisia.
Kahden ja puolen vuoden iässä uusia sanoja tuntuu tulevan joka päivä. Substantiiveja ja verbejä on eniten, siis sanat ovat enimmäkseen nimiä esineille ja asioille, sekä tekemistä ilmaisevia sanoja.
Pikkuhiljaa alkaa tulla yhä enemmän kuvailevia sanoja /adjektiiveja, pronomineja (minä, sinä jne.) ja partikkeleita (ja, tai, kuin, vain, mutta jne.)
Lapsi saattaa käyttää myös virheellisiä, ihan omia taivutusmuotojaan, kun opettelee ja kokeilee näitä uusia kielellisiä taitoja.
Kannattaa kysyä neuvoa ja apua.

  • jos lapsella on vähemmän kuin 10 sanaa käytössä
  • jos lapsi ei osaa muodostaa kahden sanan lauseita
  • jos lapsi ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin: erityisesti vähäinen sanavarasto ja puheen ymmärtämisen puutteet ovat sellainen yhdistelmä, jonka vuoksi kannattaa arvioida tilannetta tarkemmin
  • jos puheen sujumattomuus tai änkytysoireet hämmentävät lasta tai perheenjäseniä
  • jos lapsen ääni on poikkeava

3-vuotias

Kolmivuotiaan lapsen puheesta suurin osa on ymmärrettävää myös vieraalle aikuiselle.
Lapsi osaa jo käyttää apuverbejäkin (Osaan piirtää), eri aikamuotoja (osaan, kuulin, olen nähnyt) sekä taivuttaa verbejä persoonamuodossa (minä istun, isi ajaa).
Lapsi osaa käyttää käsky-, kielto- ja kysymyslauseita (Odota! Älä ota! En tiedä. Missä isi on?)
Lapsi osaa ilmaista esineen paikan tai sijainnin.
Lapsi osaa käyttää adjektiivien vertailuasteita (suuri, suurempi).
Lapsi kiinnostuu sana- ja loruleikeistä, kielellisen tietoisuuden kehitys käynnistyy.

Kannattaa kysyä neuvoa ja apua.

  • jos puhe on kovin epäselvää, sanojen äänneasu niin puutteellinen että puheesta ei vieras aikuinen saa lainkaan selvää
  • jos lapsen sanavarasto on kovin suppea
  • jos lapsi ei taivuta sanoja
  • jos lapsi ei osaa noudattaa kaksiosaisia ohjeita, tai ymmärtää ne väärin (Esim. ”Laita auto lelulaatikkoon ja tule keittiöön”
  • Jos lapsella on änkytysoireita tai puheen sujumattomuutta, joka hämmentää häntä tai hänen perheenjäseniään
  • jos lapsen ääni on poikkeava

4-vuotias

Nelivuotias lapsi ymmärtää hyvin tavallista arkipuhetta ja kertoo asioita käyttäen eri sanaluokkien sanoja samassa suhteessa kuin aikuisen arkipuheessa.
Lapsi osaa sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt, ja käyttää jo sivulauseitakin.
Lapsi kyselee miksi-kysymyksiä, kertoo tarinoita ja satuilee.
Omatekoisia taivutusmuotoja on enää vähän.
Lapsen ilmaisu alkaa tarkentua ajan ja paikan ilmaisuissa.
Puheesta saa selvän, vaikkei lapsi vielä välttämättä osaa kaikkia äänteitä (r ja s korvautuvat usein vielä l:llä ja t:llä, d korvautuu myös usein vielä l:llä), eikä hän vielä osaa kaikkia äänneyhdistelmiä (esim. kaksi ääntyy monilla vielä kassi tai kaski)

Kannattaa kysyä apua tai neuvoa.

  • jos lapsen sanavarasto vaikuttaa pieneltä – sanoja tulisi olla satoja, useista sanaluokista
  • jos lapsi ei osaa kertoa asioiden/esineiden väriä, kokoa, muotoa ja määrää, tai tekee näissä virheitä
  • jos lapsi käyttää vain hyvin yksinkertaisia lausemuotoja
  • jos lapsi ei osaa taivuttaa sanoja oikein
  • jos lapsi ei osaa kertoa kuvasta
  • jos lapsella tuntuu olevan selviä puutteita vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa
  • jos lapsella on niin paljon äännevirheitä / puheen epäselvyyttä, että hänen puhettaan on vaikea ymmärtää
  • jos lapsella on änkytysoireita tai puheen sujumattomuutta, joka hämmentää häntä tai hänen perheenjäseniään
  • jos lapsen ääni on poikkeava

5-vuotias

Viisivuotiaana lapsi ymmärtää ja puhuu monipuolista ja sujuvaa kieltä. Hän hallitsee peruskäsitteet ja äidinkielensä taivutussäännöt.
Puhe on selkeää, äänteet ovat oikein, r, d, s ja l ovat usein vielä kehittymässä.

Kannattaa kysyä apua tai neuvoa.

  • jos lapsella on selvää vaikeutta ymmärtää puhetta
  • jos lapsen puhe on niukkaa ja kömpelön oloista
  • jos lapsen puheessa on kinesteettisiä vaikeuksia eli tavut ja äänteet vaihtavat paikka sanoissa, ja äänteissä on virheitä
  • jos lapsella on änkytysoireita
  • jos lapsen ääni on poikkeava

6-vuotias

Kuusivuotiaan, esikouluikäisen lapsen sanasto on laaja, ääntäminen on yleiskielen mukaista.
Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja kuvia.
Äännetietoisuus alkaa kehittyä, kiinnostus lukemisen oppimiseen on herännyt.
Lapsi osaa vuorovaikutuksen perustaidot:
Hän keskittyy kuuntelemaan puhetta.
Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan.
Hän vastaa kysymyksiin ja puhuu vuorotellen.
Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kannattaa kysyä apua tai neuvoa.

  • jos lapsella on vaikeuksia ymmärtää puhetta
  • jos puheilmaisu on niukkaa ja/tai virheellistä
  • jos lapsella on äännevirheitä
  • jos lapsella on änkytysoireita
  • jos lapsen ääni on poikkeava

 

Monikielisyys

Kun kotona puhutaan useaa kieltä, tai kun kotikieli on muu kuin ympäristön kieli, voivat puheen ja kielen kehittymisen asiat mietityttää tavallista enemmän. Myös kulttuuri ja tavat voivat olla erilaiset ja tuoda tilanteeseen yllättäviä asioita, kun kulttuurit kohtaavat.

Äidinkielen vahvistaminen jää monikielisessä perheessä yleensä enimmäkseen perheen vastuulle, ympäristön kielen lapsi oppii kodin ulkopuolella. Kahden tai useamman kielen oppiminen jo lapsena onnistuu yleensä ilman sen ihmeempiä pulmia. Lapsella voi olla hyvin erilaiset taidot eri kielissä, yhden kielen sanasto voi olla selvästi pienempi kun toisen, ja lapsi voi puhua mieluummin yhtä kieltä, vaikka ymmärtäisi toista ja kolmattakin kieltä.  Kielen rakenteissa, kuten lauseiden käyttämisessä ja käsitteellisen kielen oppimisessa tapahtuu useimmiten siirtovaikutusta, eli lapsi oppii muidenkin kielten taitoja, vaikka hänen kanssaan ”harjoitellaan” vain yhdellä kielellä. Joitakin virheellisyyksiä montaa kieltä oppivan lapsen voi kuulua pitempää kuin yksikielisellä lapsella. Monikielisen lapsen kielen omaksumisen tukemisesta ks. Otakoppi-ohjelma

Kannattaa kysyä apua tai neuvoa.

  • jos lapsen äidinkieli kehittyy hitaasti, tai siinä on outoja piirteitä
  • jos lapsi ei opi ymmärtämään toista kieltä (esim. ympäristön kieltä), vaikka on kuullut sitä paljon ja säännöllisesti (Vieraskielisen lapsen ollessa suomenkielisessä päivähoidossa säännöllisesti oletetaan hänen oppivan suomea vuodessa sen verran, että hän tulee auttavasti suomella toimeen, ja kahdessa vuodessa jo kohtuullisen sujuvaksi ikätasoonsa nähden – "täydellisen” suomen oppiminen vie useita vuosia).
  • jos lapsella on vaikeutta taivuttaa sanoja, erityisesti tekemistä ilmaisevia sanoja molemmissa/kaikissa kielissä
  • jos lapsen käyttämät lauseet ovat pitkään vain yksinkertaisia ja lyhyitä parin kolmen sanan lauseita, vaikka ikä edellyttäisi jo pidempiä lauseita
  • jos lapsen näyttää olevanvaikea omaksua kielen sääntöjä, ja virheet tuntuvat sattumanvaraisilta/epäloogisilta

 



DELA
07.08.2017 11:48