Suoraan sisältöön

Iloa vanhemmuuteen

Vanhemmuuteen liittyy paljon iloa. Lapsen kasvun seuraaminen aiheuttaa vanhemmassa onnen ja ylpeyden tunteita. Vanhempi saa paljon, kun antautuu välillä lapsen leikin ja riemun vietäväksi. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla vanhempi, vaan jokaisen vanhemmuus on yksilöllistä ja kokemus omasta lapsestaan erityinen.

Lapsen kiintymyksenosoitukset - pienen vauvan hymy, 3-vuotiaan juoksu syliin päiväkodista haettaessa, kouluikäisen käpertyminen kainaloon, teini-ikäiseltä kuultu “oot sä ihan ok” - tuottavat vanhemmille iloa ja voimakkaita tunteita. Yhdessä tekeminen ja asioiden jakaminen vahvistavat kiintymystä ja tuovat iloa arkeen.

kuvituskuva vanhemmuuden eri vaiheista eri ikävuosina

Vanhempi seuraa lapsen kehitystä aitiopaikalta

Lapsen kasvun seuraaminen on suurimpia iloja, mitä vanhemmuudessa voi kokea. On palkitsevaa seurata, miten lapsi oppii asioita ja kartuttaa uusia taitoja. On myös riemastuttavaa nähdä, kun lapsi tutkii maailmaa ja tekee havaintoja ympäristöstään. Tutustuessaan maailmaan lapsi esittää kysymyksiä ja yhdistelee asioita luovasti. Tämä antaa myös vanhemmalle mahdollisuuden oppia uusia asioita.

On hienoa saada mahdollisuus katsoa maailmaa lapsen silmin. Leikkiin ja hullutteluun heittäytyminen on parhaimmillaan vanhemman ja lapsen välinen jaettu ilon kokemus. Lapsen ilmaisemat tunteet ovat välittömiä, aitoja ja kaunistelemattomia. Lapsen vilpitön ilo on usein tarttuvaa, ja siihen eläytyminen rikastuttaa elämää. On kiehtovaa seurata, miten kaiken löytämisen ilon keskellä lapsen persoona muotoutuu. Ajan kanssa lapsesta kasvaa oma persoonansa, jonka opit tuntemaan alusta asti.

Yhdessä tekeminen helpottaa arkea

Hyvä tapa lisätä iloa ja yhdessäoloa vanhemman ja lapsen välille on päivittäinen leikkihetki. Päivittäinen leikkihetki antaa niin lapselle kuin vanhemmallekin toistuvan ja mukavan yhdessäolon hetken, jossa molemmat pääsevät nauttimaan toistensa seurasta. Leikkihetki tarjoaa lapselle kokemuksen vanhemman jakamattomasta huomiosta, mikä usein vähentää lapsen tarvetta hakea vanhemman huomiota muulla, mahdollisesti epätoivotulla tavalla. Leikkihetki voi antaa kuormittuneelle vanhemmalle myös mahdollisuuden päästä nauttimaan lapsesta silloin kun arki ei sitä välttämättä muuten tuota, esimerkiksi hankalan uhmaiän keskellä.

Toteuta leikkihetki mieluiten joka päivä toistuvasti, niin että lapsi tietää sen olevan päivittäinen rutiini. Leikkihetken kestoksi riittää 10-15 minuuttia, kunhan lapsi saa sen aikana vanhemman jakamattoman huomion. Tällöin siis jätetään kännykät muualle, eikä esimerkiksi keskitytä samanaikaisesti ruoanlaittoon. Leikkihetken aikana lapsi saa päättää, mitä tehdään ja vanhemman tehtävänä on lähteä mukaan, kehua, kannustaa ja innostua. Vanhemman ei siis ole tarkoitus lähteä ohjaamaan leikkiä tai opettaa lapselle uusia taitoja.

Jos leikkiminen tuntuu vanhemmasta haastavalta, riittää että on läsnä ja esimerkiksi vain kommentoi lapsen toimintaa. Tämä kertoo lapselle, että vanhempi seuraa ja on kiinnostunut. Leikillä ei tarkoiteta tässä yhteydessä vain juonellista roolileikkiä, vaan pikemminkin mukavaa yhdessä tekemistä. Leikki voi siis olla myös palapelien rakentelua, tanssimista, lukemista tai vaikka yhdessä pelaamista. Vaikka tarkoituksena on, että lapsi saa päättää tekemisen, voi vanhempi ohjata lasta muihin toimiin, jos vanhempi esimerkiksi inhoaa legoilla rakentelua. Lapselle on tärkeää kokea, että myös vanhempi nauttii yhteisestä toiminnasta! Jos leikkiminen ja lapsen ikään sopivien leikkien keksiminen on hankalaa, kannattaa tutustua leikkipankkiin.

Kuvituskuva lapsesta ja vanhemmasta leipomassa yhdessä.

Myönteinen ajattelu vie pitkälle

Vanhemmuus tuntuu välillä vaikealta ja vanhemmasta saattaa tuntua, että häneltä odotetaan paljon. Näinä hetkinä on hyvä muistaa, että vanhemmuus ei ole tähtitiedettä, vaan elämistä. Vanhemmuus on ennen kaikkea yhdessä oloa, ja vanhemman omalla asennoitumisella on keskeinen rooli. Myönteisen asenteen voimaa ei tule aliarvioida. Pienten hyvien asioiden huomioiminen ja ääneen sanominen vaikuttaa koko perheen ilmapiiriin.

Jos vanhemmuus tuntuu raskaalta ja ilon aiheet vähäisiltä, voi olla tärkeää pysähtyä miettimään, onko kaikki todella huonosti ja voisinko katsoa asioita myös toisesta näkökulmasta. Omaa ajatteluaan voi lähteä haastamaan esimerkiksi kirjoittamalla ylös joka ilta ennen nukkumaanmenoa kolme asiaa, joissa tänään onnistui vanhempana ja kolme asiaa, joista iloitsi tänään lapsessa. Harjoituksen voi tehdä myös yhdessä lapsen kanssa, jolloin vanhempi voi pyytää lasta nimeämään kolme kivaa asiaa kyseiseltä päivältä ja vanhempi nimeää lapselle kolme mukavaa asiaa lapsesta - joko siltä päivältä tai yleisesti.

Lapsen itsetunnon kehittymiselle on tärkeää, että lapsi saa kokemuksen siitä, että vanhempi iloitsee lapsesta; sekä lapsen saavutuksista, yritteliäisyydestä että ihan vaan siitä, että lapsi on ihana sellaisena kuin hän on. Keskittymällä onnistumisiin vanhempi vahvistaa näitä asioita sekä itsessään että lapsessaan.



Toisen pitäminen mielessä auttaa arkea

Kyky asettua toisen ihmisen asemaan helpottaa arkea ja ihmisten välistä yhteistyötä, niin aikuisten kuin aikuisten ja lasten kesken. Stressaantuneina tämä niin kutsuttu mentalisaatiokyky kuitenkin heikkenee ja katsomme asioita herkästi vain omasta näkökulmastamme käsin. Stressi ja kuormitus voivat vaikeuttaa vanhemman kykyä asettua lapsen asemaan, kuten esimerkiksi pohtia, mikä lasta harmittaa. Yksi vanhemmuuden haasteista onkin pystyä katsomaan asioita monen osapuolen kautta. Kyky asettua lapsen asemaan helpottaa yhteistyötä lapsen kanssa ja näin ollen tuo usein sekä ilon että oivalluksen hetkiä arkeen.

Jos vanhempana kokee vaikeaksi toisen asemaan asettumisen, voi sitä lähteä harjoittelemaan. Vanhempana voi tietoisesti pyrkiä pohtimaan, miltä lapsestani eri tilanteissa tuntuu ja miksi lapsi mahdollisesti käyttäytyy tietyllä tavalla. Tällöin on tärkeää pyrkiä tunnistamaan omat tunteet ja ajatukset ja pyrkiä erottamaan ne lapsen kokemuksesta. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän vanhempi kykenee peilaamaan omia arvauksiaan lapsen tunteista, varmistamalla lapselta tunnistiko vanhempi ne oikein. Tätä kautta vanhempi myös opettaa lapselle tunnesäätelyn, empatian ja toisen asemaan samaistumisen taitoja.

Tärkeitä mentalisaatiokyvyn ja empatian rakennuspalikoita ovat sekä lapsen että omien tunnekokemusten sanoittaminen jo hyvin pienestä pitäen. Vanhemman on hyvä opettaa ja keskustella lapsen kanssa myös siitä, mitä tunteita ja kokemuksia lapsen omat teot aiheuttavat muissa; esimerkiksi “pikkuveljeä harmittaa, kun otit lelun hänen kädestään”. Toisen asemaan asettumista voi myös harjoitella kirjojen ja satujen kautta, jolloin pelkän tarinan lukemisen lisäksi vanhempi voi pyytää lasta pohtimaan, miltä jokin tilanne eri hahmoista mahtaa tuntua ja miksi. Myös juonellinen leikki tarjoaa erittäin hyvän keinon näiden asioiden pohtimiseen ja harjoitteluun.

Iloa arkeen itsestään huolta pitämällä

Vanhempi voi löytää iloa vanhemmuuteen myös keskittymällä omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Hyvinvoiva yksilö on myös jaksavampi vanhempi. Perheessä kaikkien perheenjäsenten jaksaminen ja vointi vaikuttavat toisiinsa. Myös vanhempien parisuhteen tila vaikuttaa sekä vanhempiin yksilöinä että lapseen. Tullessaan vanhemmaksi lapsi nousee usein tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi varsinkin vauvavaiheessa, jolloin lapsi on täysin riippuvainen vanhemmistaan. Lapsen kasvaessa tämä tärkeysjärjestys saattaa herkästi “jäädä päälle”, jolloin vanhemmat saattavat pitkäaikaisesti sysätä syrjään sekä oman hyvinvointinsa että parisuhteen hyvinvoinnin.

Hyvänä ja lapsestaan iloitsevana vanhempana olo voi tarkoittaa myös itsekkyyttä; sitä että ottaa aikaa itselleen ja parisuhteelle. Huolehtimalla itsestään vanhempi myös opettaa lapselle, että omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta. Jos huomaat, että tarvitset arkeen omaa aikaa tai aikaa parisuhteelle, mieti voisitko aloittaa viikoittaisen harrastuksen tai kuukausittaisen treffipäivän kumppanisi kanssa. Pyydä ja vaadi rohkeasti apua puolisolta tai lähiverkostolta. Jos lähiverkostoa ei ole, voit kääntyä esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun puoleen.




JAA
25.11.2019 13:49