Suoraan sisältöön

Hyvinvointi perheessä

Arjen hyvinvointi rakentuu perusasioista, kuten levosta, ravinnosta, liikunnasta ja yhteisistä hetkistä sekä hyvistä ihmissuhteista. Sujuva arki lisää koko perheen hyvinvointia.

Isä, äiti ja lapsi viettämässä yhteistä aikaa olohuoneessa.

Sujuva arki on yksi perheen hyvinvoinnin peruspilareista. Sujuvaan arkeen liittyy perheen toimivat rutiinit, ajanhallinta ja säännöt. Näihin saat vinkkejä ja ajatuksia arjen hallinta ja aikataulut -sivulta.

Työn ja perheen yhteensovittaminen saattaa aiheuttaa stressiä. Vanhemmat voivat yhdessä päättää kumpi saa satsata ensin enemmän uraan lasten ollessa pieniä. Sitten roolit vaihtuvat tasa-arvon nimissä. Mieluummin molempien urakehitys voisi olla tasaista lasten ollessa ihan pieniä, mutta tämä ei ole kaikille mahdollista. Lapset ovat pieniä kuitenkin vain hetken, ja lapsen hyvinvoinnille tärkeä turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin rakentuu, kun lapsi on pieni. Ylitöitä kannattaa ottaa maltillisesti pikkulapsiperheessä. Vanhempien kannattaa jakaa tasaisesti kotitöiden ja lastenhoidon kuormaa.

Arki tuntuu mukavalta ja valoisalta, kun ihmissuhteet ovat kunnossa. Ihmissuhteiden eteen joutuu kuitenkin tekemään töitä. On hyvä muistaa päivittäiset hyvät hetket niin puolison kuin lastenkin kanssa. Parisuhde muuttuu elämänvaiheiden mukana. Parisuhdetaidoista löydät lisää tietoa ja neuvoja Väestöliiton ja Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta. Jos parisuhteeseen on syntynyt pulma, jota pari ei omin voimin saa selvitettyä, voi ajan varata Helsingin kaupungin pariterapiaan. Iloisen vanhemmuuden eväitä löydät Iloa vanhemmuuteen -osiosta. Lisäksi, yhdessä perheen kanssa-sivulla on vinkkejä perheille sopivasta tekemisestä. Muista pitää huolta myös ystävyyssuhteista, sillä jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja ystävät kannattelevat, kun elämä runtelee.

Hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta lepo ja nukkuminen ovat tärkeitä. Monesti vanhemmat haluavat lasten mentyä nukkumaan viettää omaa rauhallista aikaa, mutta usein aamulla väsyttää. Myös aikuisen on hyvä huolehtia riittävästä unen määrästä. Työ- tai opiskelupäivästä palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja pyhittää vaikkapa pieni hetki rauhoittumiseen ennen ruoanlaittoon ja iltatoimiin ryhtymistä. Jos vanhemmilla ja lapsilla on paljon harrastuksia ja menoja, voi käydä niin, että lapsen arjessa on turhankin paljon toimintaa ja aktiviteetteja. Lapsellekin voi olla hyväksi viettää muutama ilta viikossa ainoastaan kotona oman perheen parissa rentoutuen. Toiset lapset kuormittuvat päiväkoti- tai koulupäivästä niin, että kaipaavat illalle vain rauhallista toimintaa ja kotoilua.

Kehon hyvinvoinnista huolehtiminen tukee myös henkistä jaksamista. Ihminen tarvitsee liikuntaa voidakseen hyvin. Ulkoilu voi rauhoittaa mieltä, tuoda hyvää oloa ja auttaa myös nukkumaan paremmin. Perheen yhteiset ulkoiluhetket ovat hyvä tapa viettää yhteistä aikaa rennosti. Jokainen voi vuorollaan ehdottaa tekemistä ulkona. Usein lapset ovat illalla rauhallisempia, kun ovat saaneet ulkoilla tarpeeksi päivällä. Monet löytävät liikuntaharrastuksista uusia ystäviä ja kokevat tärkeäksi sen, että on jokin oma juttu, minkä parissa muu arki unohtuu.

Monipuolinen ravinto ja säännölliset ruokailuajat tukevat jaksamista. Kiireessäkään aterioita ei kannata korvata välipaloilla, sillä se voi johtaa väsymykseen, kiukkuisuuteen tai epäterveelliseen syömiseen myöhemmin nälkäisenä. Niin aikuisille kuin lapsillekin säännöllinen syöminen on osa terveellistä arkea. Joskus on hyväksi herkutella, mutta lapselle ei kannata opettaa jatkuvan napostelun tapaa.

Taito säädellä omia tunteita on tärkeä ihmissuhteissa. Lapset harjoittelevat omien tunteiden ja oman toiminnan säätelyä. Vanhempi näyttää omalla esimerkillään, miten vaikeita tunteita voi säädellä ja opettaa lasta säätelemään omia tunteitaan. Tärkeä on muistaa, että mikään tunne ei ole väärä tai paha, mutta teot kuten vihaisena lyöminen on. Myös vanhemman on välillä vaikea säädellä omaa ärtymystään. Tällöin on hyvä pysähtyä hetkeksi ennen kuin toimii. Omaa vireystilaa voi laskea esimerkiksi laskemalla sataan, juomalla lasin kylmää vettä tai hengittämällä kymmenen kertaa syvään sisään ja ulos. Rauhoittumista voi harjoitella yhdessä lasten kanssa esimerkiksi lapsille suunnattujen mindfulness-videoiden avulla. Myös nukahtamista voi helpottaa kuuntelemalla ohjattuja rentoutusharjoituksia tai rauhallista musiikkia. Oivamieli.fi sivusto tarjoaa monipuolisia harjoituksia, jotka sopivat niin aikuisille kuin lapsillekin.

Vinkkejä omaan jaksamiseen:

  1. Muista huolehtia omista tarpeistasi. Arjen pyörteessä voi helposti unohtaa itsensä. Pysähdy ja mieti, mitä oikeasti tarvitset ja mitä haluat tehdä. 
  2. Järjestä itsellesi omaa aikaa esimerkiksi pieni hetki päivästä, tunti viikossa tai päivä kuukaudessa. Joskus sinun täytyy sanoa ei jollekin toiselle asialle, jotta saat omaa aikaa.
  3. Muista, että sinun hyvinvointisi on koko perheen hyvinvoinnille tärkeää. Kun huolehdit omasta jaksamisestasi, pystyt paremmin viettämään aikaa perheesi kanssa ja nauttia siitä. Näin myös lapsesi ja muut perheenjäsenet voivat paremmin.Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Jos lapsi on onneton ja syynä on jokin tietty ongelma, voit auttaa häntä oppimaan Muksuopin avulla taidon, jonka hallitseminen auttaa häntä voittamaan kyseisen ongelman.

  • Mutta mitä onnellisuutta lisääviä taitoja lapsi voi opetella, jos hänen ongelmansa on sellainen, ettei sille voi tehdä mitään?
  • Entä jos lapsi on onneton, vaikkei hänellä ole mitään erityistä ongelmaa?
  • Seuraavaan listaan on koottu joukko lasten onnellisuutta lisääviä taitoja. Ne ovat elämäntaitoja, joiden opettelemisesta on hyötyä niin lasten kuin aikuistenkin henkiselle hyvinvoinnille.

Kiitollisuus

Kiitollisuus on tunnetaito, joka lisää ihmisen onnellisuutta. Se on taito, jota voi harjoitella monella tavalla. Voit auttaa lasta oppimaan kiitollisuutta esimerkiksi opettamalla häntä iltaisin miettimään, mitä kaikkea sellaista hänen päivänsä aikana on tapahtunut, josta hän voi olla kiitollinen.

Toisten auttaminen

Toisten ihmisten auttaminen, kaikenlainen hyvän tekeminen ja myös eläinten sekä kasvien hoitaminen antaa ihmisille tyydytystä ja hyvää mieltä. Voit edistää lapsen onnellisuutta ja hyvinvointia opettamalla häntä tekemään erilaisia hyviä tekoja ja keskustelemalla hänen kanssaan siitä, miten sellaisten tekojen tekeminen häneen vaikuttaa.

Mielen rauhoittaminen

Rentoutuminen, rauhoittuminen, mietiskely, rukous, jooga, Tai Chi, mindfulness, hypnoosi, neurobiofeedback… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mielen rauhoittaminen on taito, joka edistää terveyttä, parantaa aivojen toimintaa ja lisää ihmisen onnellisuutta. Voit edistää lapsen onnellisuutta opettamalla hänelle (tai opettelemalla yhdessä hänen kanssaan) jonkin mielen rauhoittamismenetelmän, jonka avulla hän edistää omaa hyvinvointiaan.

Onnistumisen ilo

Yksi onnellisuuden tekijöistä on kyky tuntea iloa onnistumisista. Se on taito, jota aikuiset voivat opettaa lapsille. Voit kasvattaa lapsen kykyä kokea onnistumisen iloa kiinnittämällä itse enemmän huomiota hänen (pieniinkin) onnistumisiinsa. Voit esimerkiksi näyttää hänelle peukkua tai tehdä hänen kanssaan yläviitosen aina kun huomaat että hän onnistuu jossakin mitä hän tekee. Kun lapsi oppii huomaamaan onnistumisiaan, voit jatkaa taidon harjoittamista keskustelemalla hänen kanssaan hänen onnistumisistaan mm. kysymällä häneltä,

  • miten hän selittää sen, että hän onnistui,
  • kuka auttoi tai innosti häntä onnistumaan ja
  • kenelle hän voisi kertoa onnistumisestaan

Tervehtiminen

Toisten ihmisten ystävällinen tervehtiminen on arkinen taito, joka vaikuttaa positiivisesti ihmisten hyvinvointiin. Voit tervehtiä ystävällisesti esimerkiksi kättelemällä, halaamalla tai kysymällä toisen ihmisen kuulumisia. Kun ihmiset osoittavat kiinnostusta ja huomiota toisilleen, he samalla edistävät toistensa hyvinvointia.

  • Voit opettaa lapselle tervehtimisen taitoa monella tavalla, mm.
  • opettamalla häntä tervehtimään kauniisti muita ihmisiä,
  • tutustuttamalla hänet eri kulttuurien tervehtimistapoihin ja
  • harjoittelemalla hänen kanssaan ystävällisten kohteliaisuuksien lausumista sekä kuulumisten kyselemistä.

Luonnosta nauttiminen

Luonnolla on merkittäviä ihmisen mielenterveyttä ja onnellisuutta lisääviä vaikutuksia. Voit edistää lapsen onnellisuutta opettamalla hänet nauttimaan.

  • luonnossa olemisesta
  • erilaisten luontoon liittyvien asioiden tekemisestä kuten eläinten tai kasvien hoitamisesta

Liikunta ja urheilu

Liikunta ja fyysinen rasitus yleensäkin edistää ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Voit edistää lapsen onnellisuutta tarjoamalla hänelle mahdollisuuksia liikkua. Kaikki liikunta lisää lapsen hyvinvointia olipa kyse kiipeilemisestä, vaeltamisesta, pallopeleistä, uimisesta, voimistelusta, pyöräilemisestä tai jostakin muusta. Joukkuelajeilla on se lisäetu, että niiden avulla lapset kehittävät samalla sosiaalisia taitojaan. Jos mahdollista, edistä lapsen liikkumista opettamalla hänet pitämään jostakin sellaisesta liikkumisen muodosta, mistä pidät itsekin.

Taitojen opetteleminen

Ihmiset saavat paljon iloa erilaisten taitojen opettelemisesta. Minkä tahansa taidon opetteleminen tuottaa elämään iloa ja hyvää mieltä. Onnistumisen iloa voi saada esimerkiksi uuden kielen oppimisesta, leipomisesta, piirtämisestä, musiikin soittamisesta tai tietokonekielen opettelemisesta. Lisäksi oppiminen saa ihmisen tuntemaan kiitollisuutta auttajiaan ja kannustajiaan kohtaan.

Hassutteleminen

Lapset rakastavat kaikkea hassuttelemista: pelleilemistä, näyttelemistä, vitsien kertomista, nauramista, kikattamista, leikinlaskua, kepposia, pukeutumista erilaisiin asuihin, kutittamista, tyynysotaa jne. Nauru pidentää ikää, mutta se edistää myös ihmisten onnellisuutta. Kyky nauraa ja hassutella on taito, jonka jotkut ihmiset saavat synnyinlahjana. Se on myös ominaisuus, jota voidaan myös opetella harjoittelemalla. Mieti miten voit kannustaa lastasi oppimaan hassuttelemisen jaloa taitoa. Se on arvokas kyky, jolla on elinikäinen positiivinen vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin.

Lapset pitävät monista muistakin asioista kuin videoiden katsomisesta ja tietokonepelien pelaamisesta. Lautapelit, piirtäminen, leikkiminen, juhlien järjestäminen, kylässä käyminen, peuhaaminen, kiipeily, näytteleminen, esiintyminen, palapelien pelaaminen, arvoitusten ratkaiseminen, hassuttelu… Lista on loputon. Tee yhdessä lapsen kanssa kivoja asioita, mieluiten sellaisia, mistä pidät itsekin. Se on luonteva tapa lisätä sekä sinun että hänen onnellisuutta.

Optimismi

Optimismi on yhteydessä onnellisuuteen. Se on joillakin ihmisillä myötäsyntyinen ominaisuus, mutta se on myös taito, jota voi harjoitella. Voit auttaa lasta oppimaan optimistista ajattelua

  • omalla esimerkilläsi
  • opettelemalla optimistisen ajattelun taitoa yhdessä hänen kanssaan

Yksi mahdollinen tapa harjoitella optimismia on leikkiä sellaista leikkiä, jossa aina kun tapahtuu jotakin ikävää, mietitään yhdessä, mitä hyvää siitä voi mahdollisesti seurata. Jos vaikka maito kaatuu pöydälle, tehdään ajatusleikki, jossa mietitään mitä hyvää siitä ehkä seuraa (sen sijaan, että tapahtunut nähdään pelkästään negatiivisessa valossa).

Aina omat voimat eivät kutenkaan riitä. Silloin on hyvä hakea apua eikä sinnitellä omin voimin liian pitkään, jotta elämä ei käy liian raskaaksi. Apua voi pyytää omilta läheisiltä ihmisiltä tai esimerkiksi kaupungin lapsiperheiden kotipalvelusta tai sosiaaliohjaajilta. Myös järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistukea. Näistä löytyy lisätietoa verkostojen ja tuen puute -osiosta.



29.04.2020 13:21

Identiteetti ja itsetunto

Miten tukea lapsen itsetuntoa?

Kouluterveydenhuolto

Koulussa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä