Erityislapsi tarvitsee kehitykselleen ja oppimiselleen erityistä tukea. Jokainen lapsi kehittyy silti omaa tahtiaan, ja erityislapsilla on paljon erilaisia kasvuun ja kehitykseen liittyviä polkuja. Kun vanhempi saa tietää lapsen erityistarpeista, mieleen tulee monia kysymyksiä. Esimerkiksi Kehitysvammatuki57 ry, Leijonaemot ry ja Jaatinen ry tarjoavat tietoa ja vertaistukea erityislasten vanhemmille.

Vertaistuki on tärkeää kaikessa vanhemmuudessa, mutta etenkin erityisvanhemmuudessa vanhemman on hyvä kiinnittää huomiota oman hyvinvoinnin ja oman mahdollisen parisuhteen hoitamiseen. Lapsi voi hyvin, kun vanhemmat voivat hyvin.

Eropäätöksen tehneiden vanhempien keskinäinen perisuhde päättyy. Moni aikuinen käy eron hetkellä läpi vaikeaa elämänvaihetta, mihin liittyy hyvin erilaisia, usein ristiriitaisia ja vaikeitakin tunteita. Samanaikaisesti on usein järjesteltävä lukuisia käytännön asioita liittyen talouteen, asumiseen ja lasten tapaamisjärjestelyihin.

Muutoksen keskellä on silti muistettava, että vaikka parisuhde päättyy, yhteinen vanhemmuus jatkuu edelleen. On tärkeää käydä eron herättämät tunteet läpi, jotta yhteistyö entisen puolison kanssa on mahdollisimman sujuvaa. Vanhempien keskinäinen sopu helpottaa myös lapsen selviytymistä erosta.

Vanhemman ei tarvitse kohdata haasteita yksin. Helsingin kaupungin tarjoamien kattavien palveluiden lisäksi useat järjestöt järjestävät erilaisia vertaistukeen keskittyviä tapahtumia sekä välittävät tietoa kaikille eron osapuolille.

Esimerkiksi nämä tahot ovat koonneet tietopaketteja eronneille vanhemmille:

• Ensi- ja turvakotien liitto
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto 
• Pienperheyhdistys
• Yhden vanhemman perheiden liitto
• Kasvatus- ja perheneuvonta ry

Lue lisää eron vaiheista ja erilaisista tukitoimista.

Adoptiossa luodaan uusi perhesuhde adoptiovanhemman ja adoptiolapsen välille. Adoptioprosessi on pitkä ja sisältää monia erilaisia vaiheita, joiden avulla varmistetaan turvallinen kasvuympäristö lapselle. Adoptioprosessin päätyttyä adoptiovanhempi on vastuussa lapsesta.

Perheille on tarjolla sekä Helsingin kaupungin että järjestöjen järjestämää tukea ja apua. Tuore adoptiovanhempi saattaa pohtia esimerkiksi erilaisia lapsen identiteetin kehityksen tukemiseen liittyviä kysymyksiä. Lapsestaan luopuva puolestaan voi tarvita tukea päätöksensä tekemiseen. Adoptioperheet ry tarjoaa tietoa ja vertaistukea adoptioperheille.

Monikkoperheeksi kutsutaan perhettä, johon on syntynyt tai on adoptoitu samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Suurin osa tällaisista perheistä on kaksosperheitä, mutta myös muutamia kolmosia syntyy vuosittain. Nelosia syntyy hieman harvemmin.

Monikkoperheen vanhemmat saattavat kaivata tietoa esimerkiksi erilaisesta raskausajasta ja imetyksestä. Myös esimerkiksi lapsen identiteetin kehitykseen liittyvät asiat voivat herättää kysymyksiä. Suomen monikkoperheet ry tarjoaa tietoa ja järjestää vertaistoimintaa kaksosten ja kolmosten perheille.

Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Erilaisten sateenkaariperheiden kirjo on laaja, ja perheet ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Erilaisia vanhemmuuden tyyppejä on useita kuten myös perhemuotojakin. Sateenkaariperheet ry tarjoaa ajankohtaista informaatiota sateenkaariperheiden palveluista ja vertaisten tapaamisesta.

Sijaisperheeksi kutsutaan perhettä, johon on sijoitettu perheen ulkopuolinen lapsi. Lapsi voidaan sijoittaa sijaisperheeseen esimerkiksi silloin, jos lapsen omat vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta. Sijaisperhe pyrkii luomaan lapselle tai nuorelle turvallisen ja vakaan kasvuympäristön. Perhehoitoliitto tukee sijaisvanhempia ja kehittää perhehoitoa.

Haluatko toimia sijaisperheenä?

Uusperhe voi syntyä eron tai leskeyden seurauksena. On myös mahdollista, että molemmilla parisuhteen osapuolilla on lapsia edellisestä suhteesta tai vain toisella. Lasten näkökulmasta uusperhe voi olla rikastuttava kokemus. Isovanhempiakin voi olla tuplaten, setiä ja tätejä samoin. Lisäksi lapsi saattaa saada uusia sisaruksia. Vanhemmille uusi rakkaus antaa luottamusta elämään ja vahvistaa omanarvontunnetta.

Uusperheen syntyminen voi kuitenkin olla aikaavievä prosessi, ja se saattaa herättää monenlaisia tunteita. Tällainen perhe on myös rakenteeltaan monimutkaisempi, sillä uusperheessä yhdistyy moni ihmisryhmä. Ex-perheen, molempien vanhempien lähtöperheen ja sukujen yhdistäminen voi tuoda haasteita vuorovaikutuksen tapojen ja sääntöjen luomiseen. Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Väestöliitto tarjoavat tukea ja tietoa uusperheille.

Kotoutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin vaatii aikaa ja voimavaroja. Kotoutumiseen liittyvät haasteet ovat yksilöllisiä ja jokainen perheenjäsen kotoutuu omassa tahdissaan. Lapset voivat sopeutua nopeammin kuin vanhemmat, sillä heillä on yleensä enemmän suomalaisia kontakteja sekä mahdollisuuksia omaksua uusi kieli helpommin ja nopeammin.

Kun perhe muuttaa uuteen maahan, myös perheen sisäiset roolit voivat muuttua. Uuden kulttuurin ohella sukupuolten väliset uudet roolit, velvollisuudet ja oikeudet voivat aiheuttaa hämmennystä, ja vanhempi saattaa myös joutua tukeutumaan lapseensa esimerkiksi arkiseen asiointiin ja kieleen liittyvissä asioissa.

Uudessa maassa vanhemmuuteen voi liittyä erilaisia haasteita. Mahdollisten roolimuutosten lisäksi suvun ja verkoston puute voi lisätä vanhempien kokemaa yksinäisyyttä ja arjen kuormitusta. Vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa tai vertailukohtaa siitä, millaista vanhemmuus uudessa maassa ja kulttuurissa on tai mitä vanhemmilta odotetaan. Vanhemman ei tarvitse kohdata haasteita yksin, sillä tietoa ja apua saa useasta paikasta. Esimerkiksi Väestöliitto ja Familia ry tarjoavat tietoa ja vertaistukea maahan muuttaneiden perheiden kotoutumiseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä

Kahden kulttuurin perheellä tarkoitetaan perhettä, jossa puolisot ovat syntyneet keskenään eri maissa. Myös kahden kulttuurin perheitä on monenlaisia. Toinen vanhemmista voi olla suomalainen, tai suomalainen kulttuuri voi olla uusi kummallekin vanhemmalle. Puolisot ovat voineet tavata toisensa esimerkiksi matkalla ulkomailla tai työn parissa Suomessa. Yhteistä kaikille kahden kulttuurin perheelle on kuitenkin se, että aina vähintään jompikumpi vanhemmista on muuttanut Suomeen muualta.

Suomalaisen puolisona maahan muuttaneilla on usein lähtökohtaisesti hyvät edellytykset omaksua tietoa Suomesta, oppia kieltä ja verkostoitua, eikä heillä aina ole erityisiä kotoutumiseen liittyviä haasteita. Suomalainen puoliso ei kuitenkaan automaattisesti takaa ulkomailta muuttaneen puolison kotoutumista. Suomalaisen puolison tuki on muualta muuttaneelle puolisolle kielen oppimisen, omien ystävien ja työn ohella erittäin tärkeää, mutta myös suomalainen puoliso voi väsyä.

Kahden kulttuurin lapsiperheen arjessa vanhemmuuden, parisuhteen ja kotoutumisen yhteensovittaminen voi ajoittain olla kuormittavaa. Jotta vanhemmuus kahden kulttuurin perheessä olisi tasa-arvoista ja tasapuolista, kummankin osapuolen on opeteltava toimimaan itsenäisesti. Molempien kulttuureille, kielille ja vanhemmuuden tavoille on annettava perheessä tilaa. Kahden kulttuurin ja kielten yhdistäminen perheessä on parhaimmillaan hieno mahdollisuus, mutta se voi tuoda mukanaan myös ristiriitoja ja haastavia tilanteita. Kahden kulttuurin perhe saattaa kaivata apua esimerkiksi lapsen kaksikielisyyden tukemisessa ja erilaisen tapojen, perinteiden ja näkemysten yhdistämisessä.

Kahden kulttuurin parisuhteessa puolisot rakentavat ns. kolmannen kulttuurin, joka yhdistää puolisoiden parhaaksi kokemia tapoja ja perinteitä omalla ainutlaatuisella ja kyseiselle perheelle toimivalla tavalla. Toimiva kolmas kulttuuri edellyttää puolisoilta kompromisseja, joustamista ja sopeutumista puolin ja toisin. Puolison ja oman kulttuuritaustan tunteminen, ymmärtäminen, kunnioittaminen ja arvostaminen auttavat vanhempia myös tukemaan lapsen kasvua eri kulttuurien ja kielten keskellä. Kahden kulttuurin parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä saa tietoa ja tukea Familia ry:ltä.

Yhden vanhemman perheitä on monenlaisia. Vanhempi on saattanut päätyä perheen ainoaksi aikuiseksi esimerkiksi eron tai leskeksi jäämisen seurauksena. Vanhempi on myös saattanut saada lapsen ilman puolisoa. Monessa perheessä lapsi/lapset viettävät aikaa kahden vanhemman luona vuoroviikoin tai muilla järjestelyillä.

Yksin lapsiperheen luotsaaminen on kuormittavaa sekä ajankäytön että talouden suhteen. Vertaisryhmät, perhekahvilat ja muu toiminta, jossa tapaa toisia samassa tilanteessa olevia vanhempia, on monelle tärkeää.

Yhden vanhemman perheet voivat tarvita toisenlaista apua kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Helsingin järjestämien palveluiden lisäksi useat järjestöt ja seurakunnat tarjoavat erilaista arkea helpottavaa toimintaa, tukea ja palveluita. Esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Pienperheyhdistys ry ja Pääkaupunkiseudun yksin- ja yhteishuoltajat tarjoavat tietoa ja järjestävät erilaista vertaistoimintaa yhden vanhemman perheille.

Vanhemman tai muun perheenjäsenen pitkäaikainen sairastuminen voi vaikuttaa voimakkaasti perheen arkeen. Sairastua voi psyykkisesti tai fyysisesti ja sairauden kesto voi vaihdella. Mielenterveyden ongelmat ovat hoidettavia sairauksia aivan kuten fyysisetkin. Sairastumisen yhteydessä tai sen seurauksena perhe voi tarvita erilaisia tukitoimia. Muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Reumaliitto tarjoavat apua sairastuneelle ja hänen perheelleen.

Lue lisää erilaisista tukitoimista.

Lapsen huostaanottoon liittyy usein vaikeita tunteita. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että vanhemmuus ei lopu lapsen muualle sijoittamiseen. Vanhemman rooli saattaa osin muuttua, kun hän lakkaa olemasta lähivanhempi joko pitkä- tai lyhytaikaisesti. Kasvatus- ja perhekeskuksen ylläpitämä Voikukkia-hanke tarjoaa tietoa ja erilaisia vertaistukiryhmiä sijoitettujen lasten vanhemmille.

On erilaisia syitä, joiden vuoksi vanhempi ei pysty olemaan osallisena lapsen arjessa. Esimerkiksi pitkiä poissaoloja vaativa työ tai erilaiset sairaudet voivat aiheuttaa lapsen ja vanhemman erillään oloa. Toisaalta vanhempi saattaa suorittaa vaikka vankeustuomiotaan. Syitä ja perhetilanteita on monenlaisia.

Kriminaalihuollon tukisäätiö tarjoaa tukea perheille, joita vankeustuomio koskettaa tavalla tai toisella.