Vaikka rintamaito on vastasyntyneelle parasta ravintoa, on kuitenkin tilanteita, jolloin vauvaa imetetään osittain tai ei ollenkaan. Tällöin vauva saa joko osittain tai kokonaan ravintonsa äidinmaidonkorvikkeena. 

Kaikki äidit eivät halua imettää. Läheisyyttä ja vuorovaikutusta voi tarjota vauvalle ilman rintaakin. Pulloruokittua vauvaa voi yhtälailla pitää paljon ihokontaktissa ja sylissä. Myös pulloruokinnassa voi toteuttaa vuorovaikutuksellista ja vauvantahtista syömistä.

Neuvolassa on luontevaa keskustella vauvan syömiseen liittyvistä suunnitelmista oman terveydenhoitajan kanssa jo raskausaikana.

Tukea voi saada myös Väestöliiton Pullonpyörittäjien oppaasta.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä ja lapsen rintaruokintaa kahden vuoden ikään saakka.

Täysimetys tarkoittaa, että vauvalle annetaan rintamaitoa ja lisäksi vain tarpeelliset vitamiinivalmisteet ja lääkkeet. Suomessa kannustetaan täysimettämään vauvaa kuuden (6) kuukauden ikään asti.

Maisteluannoksina kiinteitä ruokaa voidaan tarjota aikaisintaan 4–6 kuukauden iässä. Tämän suosituksen taustalla on ajatus suoliston vahvistamisesta. Maisteluannos on 1–2 teelusikkaa kiinteää ruokaa. Sen voi antaa lusikalla tai sormenpäästä imetyksen jälkeen. Samaan aikaan jatketaan lapsentahtista imetystä.

Erityisryhmille, kuten keskosena syntyneille vauvoille, saatetaan suositella kiinteän ruuan aloittamista jo neljän (4) kuukauden iässä. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää lisäruokaa kuuden (6) kuukauden iästä alkaen. Ruokaa suositellaan tarjoilemaan lapselle sormiruokailuna lapsen motoriset valmiudet huomioiden.

Imetystä kiinteiden ruokien antamisen lisänä suositellaan yhden (1) vuoden ikään asti. Perheen halutessa imetystä voidaan jatkaa myös kauemmin.

Lue lisää vauvan ruoasta ja ruokasuosituksista täältä.

Puolison osallistuminen imetykseen ja vauvan hoitoon on tärkeää koko perheen hyvinvoinnille. Puolison tuki on tutkitusti äidille tärkeintä ja vaikuttaa aidosti imetyksen onnistumiseen. Tästä syystä myös puoliso tarvitsee tietoa imetyksestä ja vauvan hoidosta.

Imetyksestä saa tietoa perhevalmennuksesta. Perhe voi hankkia tietoa yhdessä myös internetistä.

On luonnollista, että alkuvaiheessa imetys vie äidin ajasta suuren osan. Puoliso on äidin tärkeä henkinen tuki. Hän voi myös konkreettisesti tehdä paljon auttaakseen äitiä.

Puoliso voi esimerkiksi

• huolehtia vauvan kylvetyksestä ja vaipanvaihdosta
• ottaa vastuun kotitöistä ja perheen muiden lasten hoitamisesta
• huolehtia äidin riittävästä levosta, syömisestä ja juomisesta ja näin turvata äidille aikaa imettää
• auttaa imetyksen ensipäivinä, jos äiti tarvitsee apua vauvan saamiseksi rinnalle oikeaan asentoon
• huolehtia, että sukulaisten ja ystävien vierailut eivät rasita äitiä liikaa. Häiriöttömän ja rauhallisen ilmapiirin luominen kotiin edistää imetystä.

Läheiset voivat osoittaa tukeaan tuomalla vastasyntyneen kotiin ruokaa ja vierastarjottavia, sekä tarjoutumalla huolehtimaan välillä perheen muista lapsista. Vauvan ja molempien vanhempien välille muodostuu luonnollinen sidos, jos puolisokin osallistuu vauvan hoivaamiseen

Erityisesti yhden vanhemman perheissä läheisiltä saatu tuki voi olla ratkaisevaa imetyksen onnistumiselle. Apua perheen arkeen voi saada myös neuvolasta. Esimerkiksi kaksosperheessä kotiavun saaminen on usein osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

Lue lisää: Perhe imetysmatkalla, opas onnistuneeseen imetykseen (PDF)

Jo raskausaikana on hyvä tutustua imetyksen perusasioihin. Hoitoaika synnytyssairaalassa on usein lyhyt, ja siellä pääpaino on imetyksen käytännön opettelussa. Etukäteen hankittu tieto helpottaa yleensä uusien asioiden omaksumista.

Onnistuneeseen imetykseen ei välttämättä tarvita muuta kuin äiti ja vauva, sekä parhaassa tapauksessa puolison tuki. Joistakin hankinnoista voi silti olla hyötyä.

Imetysliivit

Mahdollisuuksien mukaan voi hankkia joustavat ja hyvin istuvat imetysliivit. Kovin monia ei kuitenkaan kannata etukäteen hankkia, sillä rintojen kokoa ei voi etukäteen tarkasti tietää.

Yhdet imetysliivit voi ottaa mukaan jo synnytyssairaalaan. Imetyksen ensipäivinä ei suositella kaarituellisia rintaliivejä, sillä nämä saattavat lisätä tiehyttukoksen riskiä.

Kun maitomäärä lisääntyy rinnoissa, voivat rinnat olla alkuun turvonneet. Tästäkin syystä puristavat liivit kaarituilla voivat tuntua hyvin epämukavilta. Osa äideistä käyttääkin alkuun pelkästään imetystoppeja.

Kokeilemalla löydät itsesi mieluisimman vaihtoehdon.

Liivisuoja tai maidonkerääjä?

Monilla äideillä toinen rinta valuu maitoa samalla, kun imettää toisesta. Maidon voi antaa valua harsoon tai liivinsuojaan, tai voi kokeilla maidonkerääjää. Maidonkerääjästä voi ottaa ylimääräisen maidon talteen ja pakastaa sen mahdollisia myöhempiä tarpeita varten. Liivinsuojuksia löytyy kerta – ja monikäyttöisinä

Käsinlypsy tai rintapumppu?

Imettäessä saattaa tulla vastaan tilanteita, joissa äidin on saatava rinta tyhjennettyä ilman imetystä.

Käsinlypsy on monelle hyvä vaihtoehto.

• Käsinlypsyohjeisiin voit tutustua jo etukäteen ennen vauvan syntymää.
• Ohjeita löytyy esimerkiksi Terveyskyla.fi-sivuilta.
• Käytännön harjoittelu kannattaa tehdä vasta vauvan synnyttyä.
• Mikäli käsinlypsy ei tunnu luontevalta tai äiti joutuu lypsämään usein, saattaa rintapumppu olla hyvä apu.

Toiset äidit käyttävät rintakumia apuna imetyksessä muun muassa silloin, kun äidin rinnanpää on matala ja vauvan on vaikea saada otetta rinnasta. Rintakumeja saa tarvittaessa apteekeista ja hyvin varustetuista ruokakaupoista.

Vasta vauvan synnyttyä selviää, millaisia apuvälineitä äiti mahdollisesti tarvitsee imetyksen tueksi.

Imetys on läheisyyttä, katsekontaktia, ihokosketusta, keskustelua, hyväksyntää ja kiintymystä.

Imetys suojaa vauvaa muun muassa

• korvatulehduksilta
• astmalta
• sairaalahoitoa vaativilta hengitystie- ja suolistotulehduksilta
• kätkytkuolemalta
• atooppiselta ihottumalta
• keskosia vaikealta suolistotulehdukselta eli nekrotisoivalta enterokoliittilta
• keliakialta
• lapsuusiän leukemialta.

Imetys suojaa lasta myöhemmin myös lihavuudelta, diabetekselta ja korkealta verenpaineelta.

Imetyksellä on positiivisia vaikutuksia myös äitiin:

• Äidin verenpaine laskee ja sydämen syke tasaantuu.
• Synnytyksen jälkeen paino palautuu nopeammin ennalleen.
• Synnytyksestä toipuminen nopeutuu.
• Äidin kokemus vanhemmuudesta vahvistuu.
• Imetys vähentää myös äidin riskiä sairastua ennen vaihdevuosia rinta- ja munasarjasyöpään sekä osteoporoosiin.

Imetyksen onnistumisessa ja maidonerityksen käynnistymisessä auttaa, että vauva saa olla paljon äidin ja toisen vanhemman iholla. Ensi-imetyksen (tai ensilypsyn) on hyvä olla 1–2 tunnin kuluessa syntymästä. Tärkeitä ovat myös vauvan hyvä imuote ja tehokas imeminen.

Vauvalle tarjotaan rintaa vauvantahtisesti eli aina kun vauva osoittaa nälkäviesteillä olevansa halukas imemään. Vauva viestittää nälästä esimerkiksi hamuilemalla, viemällä sormiaan suuhun ja maiskuttelemalla. Nälkäviesteihin kannattaa yrittää vastata mahdollisimman nopeasti, ennen kuin vauva alkaa itkeä. Itkevää vauvaa voi rauhoittaa esimerkiksi sylissä heijaamalla ennen kuin auttaa vauvan rinnalle.

Lue lisää:

Imetyksen käynnistyminen, Terveyskyla.fi
Ensimmäiset päivät, Imetyksen tuki ry

Monilla äideillä imetyksen alkutaipaleeseen liittyy rinnanpäiden aristusta. Mikäli imetys sattuu tai rinnanpäät rikkoutuvat, on vauvan imuote hyvä tarkistaa neuvolassa.

Aristus

• Aristavia rinnanpäitä voi hoitaa tähän tarkoitukseen suunnitelluilla voiteilla. Voiteita saa apteekista.
• Rinnanpäähän voi puristaa maitopisaran rinnanpäätä suojaamaan.
• Ilmakylvyt imetysten välillä hoitavat arkoja rintoja.

Rikkoutunut rinnan pää

• Jos rinnanpää on rikki, kannattaa vauvan imuote tarkistaa esimerkiksi neuvolassa.
• Jos rinnanpää vuotaa verta, voi vauvaa silti imettää.
• Jos nännin iho on rikkoutunut, ei kannata antaa haavan arpeutua ja repeytyä taas seuraavalla imetyskerralla auki. Maidonkerääjää, keittosuolaliuostaitosta tai äidinmaidolla kostutettua sideharsotaitosta voi pitää rikkoutuneella rinnanpäällä ylläpitämässä kosteutta ja estämään arpeutumista.
• Jos rinnassa on haavaumia, on huolehdittava käsien puhtaudesta, ettei rintaan pääse tulehdusta aiheuttavia bakteereja.
• Ulos kannattaa pukeutua lämpimästi ja suojata rinnat kylmältä esimerkiksi lämpöisellä kaulaliinalla takin alla. Ulos lähtiessä voi vaihtaa kuivat liivinsuojukset.