Suoraan sisältöön

Synnytykseen valmistautuminen

Oman lapsen syntymä on vanhemmille ainutlaatuinen, liikuttava ja herkkä kokemus. Erityisesti synnyttävän äidin elämään muistot ja kokemukset synnytyksestä saattavat vaikuttaa vahvasti pitkään synnytyksen jälkeen.

Synnytyksen kulkua on mahdotonta tietää ennalta, mutta siihen voi valmistautua ja sitä varten voi harjoitella. On todennäköistä, että synnytyksestä tulee helpompi ja mahdollisesti myös lyhyempi, kun odottava äiti ja synnytyskumppani tietävät mitkä tekijät sitä edistävät.

Valmistautumiseen on mahdollista saada tukea erilaisista oppaista, synnytysvalmennuksista ja keskusteluryhmistä sekä koulutettujen synnytystukihenkilöiden eli doulien kautta. Suomessa ei tällä hetkellä ole vakiintunutta kunnallista tai valtiollista tahoa, joka näitä palveluja järjestäisi, joten useat niistä ovat maksullisia.

Jos synnytys painaa mieltä, siitä voi käydä keskustelemassa myös synnytyssairaalan omalla pelkopoliklinikalla. Klinikalle saa lähetteen oman neuvolan kautta.

Synnytyshormonit ja niiden vaikutus synnytykseen

Naisen kehossa on tavallisesti kaikki, mitä synnyttämiseen tarvitaan. Äidin apuna ovat myös synnytyshormonit. Ne toimivat luonnollisesti ja synnytys etenee normaalisti, kun äidillä on turvallinen ja luottavainen olo.

Oksitosiini on niin kutsuttu rakkaushormoni, jota erittyy esimerkiksi halattaessa, suudeltaessa ja rakasteltaessa. Jotta tätä hormonia erittyy, äidin on tunnettava olonsa turvalliseksi, rennoksi ja hyväksytyksi. Siksi myös aito kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen ovat niin tärkeitä synnytyksen aikana. Tämä hormoni edistää synnytystä ja vaikuttaa keskeisesti kohdun supistumiseen.

Stressihormonit (esim. adrenaliini) vähentävät oksitosiinin tuotantoa. Mitä enemmän äidillä on stressihormoneja veressä, sitä vähemmän hänellä on oksitosiinia. Tätä mekanismia tarvitaan, jos jokin uhkaa äidin tai lapsen turvallisuutta – äidillä on tällöin mahdollisuus ”taistella tai paeta”. Synnytys voi pysähtyä jopa kokonaan kunnes äidin olo on turvallisempi ja rauhallisempi.

Endorfiinit ovat kehon omia kivunlievittäjiä. Endorfiinitaso nousee luonnostaan samalla kun supistukset voimistuvat.

Oksitosiinitason ollessa korkea ja stressihormonien matala kohtu supistuu hyvin ja tekee avaavaa työtään. Tämä saa synnytyksen tuntumaan lempeämmältä ja etenemään nopeammin. Siksi tavoite on, että äidillä on hyvä ja rento olla sekä kotona että myöhemmin sairaalassa. Sairaala on ympäristö, joka aiheuttaa monelle luontaisesti pelokkaan ja jännittyneen olotilan. Jos arvelee kuuluvansa tähän joukkoon, hyötyy todennäköisesti paljon siitä, että käy tutustumassa sairaalan syntymähuoneeseen etukäteen. Näin paikka on tuttu ja hermostuttaa vähemmän synnyttämään mennessä.

Rentoutuminen synnytyksessä

Rentoutumisella ja synnytykselle antautumisella on suuri merkitys synnytyksen sujumiselle. Elimistö, kohtu ja vauva saavat happea, supistuskipu helpottuu ja synnytyshormonit toimivat hyvin. Siksi supistusaaltoja vastaan ei kannata taistella jännittämällä lihaksia.

Aikana, jolloin synnytyksiä ei vielä ollut keskitetty sairaaloihin, äitiä tavallisesti tuki synnytyksessä vanhempi, kokenut nainen joka loi läsnäolollaan turvaa ja lohtua koko synnytyksen ajan. Nykyään äideillä ei enää yleensä ole tällaista tukihenkilöä mukana synnytyksessä. Kätilöllä on useita synnytyksiä hoidettavanaan samanaikaisesti ja isälle tai ei-synnyttävälle vanhemmalle tilanne on yleensä uusi ja hermostuttava. Siksi on tärkeää keskustella synnytyksestä yhdessä synnytyskumppanin kanssa etukäteen ja miettiä erilaisia keinoja rentoutua ja rauhoittaa mielensä synnytyksen aikana. Joillekin on tärkeää, että synnytyksessä on mukana nainen joka voi samastua synnyttäjän kokemukseen. Jos omasta lähipiiristä ei löydy sopivaa henkilöä, apua voi tarjota myös koulutettu synnytystukihenkilö eli doula. Doulien toiminnasta saat lisätietoa täältä.


Puoliso auttaa äitiä rentoutumaan synnytyksessä.

Seuraavassa saat vinkkejä eri rentoutumiskeinoista. Menetelmät on helppo ottaa käyttöön synnytyksessä, kun niitä on harjoitellut. Etukäteen kokeilemalla tiedät myös, mitä kehon osia sinulla on tapana jännittää ja pystyt keskittyneesti rentouttamaan ne paremmin. Näin olosi pysyy mukavana, synnytys pääsee edistymään ja supistukset tekemään tärkeää työtään. Useimmilla ihmisillä on taipumus jännittää hartioita ja leukoja puremalla hampaat yhteen, joten harjoittele erityisesti näiden alueiden rentouttamista. Harjoittelun myötä rentoutuminen nopeutuu ja automatisoituu. On todettu, että harjoittelu vaikuttaa myönteisesti synnytyskokemukseen.

Jos sinulla on synnytykseen liittyviä pelkoja, käsittele niitä rohkeasti ja keskustele niistä jonkun kanssa. Keskusteluapua saat esimerkiksi erilaisista keskustelufoorumeista, keskusteluilloista, perhevalmennuksista, doulailloista, synnytysvalmentajalta, neuvolasta tai pelkopoliklinikalta.

Kahden hengityksen rentoutuminen

Synnytyksen avautumisvaiheessa supistukset voivat tulla melko tiheästi. Aikaa rentoutumiselle jää vähän. Kahdella syvällä huokauksella ehdit rentoutua nopeasti. Keskitä ensimmäisellä hengityksellä ajatuksesi rentoutumiseen ja vapauta koko keho jännityksestä. Toisella kerralla rentoutesi vielä syvenee. Rentoutunut olo auttaa sinua selviytymään supistuskivusta ja syntyvä lapsi voi paremmin, koska verenkierto istukkaan paranee. Myönteiset mielikuvat auttavat myös selviytymään tilanteessa. Muista vielä pitää leuka rentona. Hampaidenpureminen lisää jännitystä. Laula ja ääntele, keinu ja keinuttele, heijaa ja liikuskele tuntemustesi mukaan. Rentoutumisen tavoitteena on vapauttaa keho ja mieli kivusta ja stressistä. Se on tahdonalaisten lihasten tietoista rentouttamista ja ajatusten tyhjentämistä.

Jännittäminen on melko automaattinen tapa vastata kipuun. Lihasten jännittäminen heikentää verenkiertoa ja siten hapen kulkeutumista kudoksiin. Lihasjännitys hidastaa kohdun aukeamista. Synnyttäjä uupuu nopeammin, koska joutuu taistelemaan kehonsa lähettämiä tuntemuksia vastaan. Sen sijaan rentoutunut synnyttäjä toimii yhteistyössä kehonsa kanssa. Rentoutuminen ei ole kuitenkaan yhtäkkiä kovan kivun tullessa helppoa, siksi sitä on hyvä harjoitella etukäteen. Rauhallinen ja miellyttävä ilmapiiri helpottaa rentoutumista. Äiti voi rentoutua itse aktiivisesti jonkin opettelemansa rentoutusmenetelmän avulla tai passiivisesti, toisen ihmisen kosketuksesta ja hieronnasta.

Autogeeninen menetelmä

Ajattele rauhallisesti jokaista ruumiinosaasi yksitellen tähän tapaan: ”Minun oikea käteni on lämmin ja painava. Sydän lyö rauhallisesti. Hengitän tasaisesti ja rauhallisesti.” Voit aloittaa sormista ja edetä kämmenen kautta koko käteen. Käy kaikki ruumiinosat samalla tavalla läpi. Ajattele viimeiseksi vatsaasi ja otsaasi. Rentoutumismenetelmää on hyvä harjoitella viimeisinä raskausviikkoina, vaikka illalla ennen nukahtamista.

Syvähengittäminen

Kun ihminen on peloissaan tai stressaantunut, hengitys muuttuu nopeammaksi ja pinnallisemmaksi. Hän alkaa tuntea olonsa jännittyneiksi – se on kehon keino kertoa, että mieli on liian kuormittunut. Sama toimii myös toisin päin: kun hengittää syvään ja rauhallisesti myös mieli rauhoittuu. Syvään ja rauhassa hengittäessä lihakset saavat samalla hyvin happea. Tämä lievittää supistustuntemuksia, koska kohtu pystyy työskentelemään tehokkaammin.

Yksinkertaistettuna syvähengityksessä on ajatuksena keskittyä hengittämään sisään syvään ja rauhallisesti niin, että vatsa kohoaa samalla, ja antaa sitten uloshengityksen virrata ulos. Voit pitää aluksi kättä vatsan päällä kohdentaaksesi hengitystä. Anna hengittämisen olla vaivatonta ja luonnollista. Huomaat, kuinka rauhassa hengittäminen rentouttaa koko kehoa. Jos harjoitus tuntuu väkinäiseltä tai hengitykseen keskittyminen lisää jännittyneisyyttäsi, voit hyvin hyödyntää sinulle paremmin sopivia rentoutusmenetelmiä.

Äänen käyttö

Äänen käyttö tehostaa syvähengitystä, koska tuotettaessa uloshengityksen aikana ääntä hengitys hidastuu itsestään. Ääni resonoi kehossa ja saa aikaan värähtelyä, joka vähentää kiputuntemusta. Siksi äidit ovat äännelleet synnyttäessään kautta aikojen. Ääni myös auttaa keskittymään johonkin muuhun kuin supistustuntemukseen tai voi toisaalta auttaa pääsemään supistusaaltoon mukaan.

Erityisesti matalat A-, O-, U- ja M-äänteet kaikuvat vartalossa, vatsassa sekä lantion alueella ja auttavat synnytyksessä. Äänen voima säätyy synnytyksessä luontevasti supistusten voiman mukaan. Kynnys ääntelyyn voi joskus olla korkea, mutta se alkaa tuntua luontevalta jo parin supistuksen jälkeen. Äänen käyttäminen synnytyksessä on kätilöille tuttua ja tavallista, heidän näkökulmastaan on hienoa että pystyt näin helpottamaan oloasi.

Kokeile äänen käyttöä kotona jo raskausaikana. Istu, seiso tai makaa ja hengitä syvään sisään. Yhdistä uloshengitykseen ääni – harjoitellessa se voi olla puheäänen korkeudella ja voimakkuudeltaan hiljainen. Synnytyksessä on luontevaa, että ääni madaltuu ja kovenee supistusten voiman mukaan. Äänenkäytöstä synnytyksessä on mahdollista oppia lisää synnytyslaulukursseilla. Minkäänlaista laulutaitoa ei tarvita, vaan kyse on juuri rentoutumisesta äänen avulla.

Mielikuvaharjoitukset

Aivan kuten kehon ja hengityksen kautta voi vaikuttaa rauhoittavasti mieleen, voi mielikuvien ja ajatusten avulla vastaavasti vaikuttaa kehon toimintoihin. Urheilijat ja esiintyjät esimerkiksi hyödyntävät tätä ominaisuutta tehokkaasti ja luovat itselleen mielikuvan onnistuneesta suorituksesta etukäteen. Kun tilanteen on jo kuvitellut tarkasti mielessään, h-hetkellä se on tuttu ja turvallinen ja siinä voi toimia itsevarmasti. Samaa keinoa kannattaa hyödyntää synnytyksessä: mieti etukäteen, kuinka tulet olemaan rento ja luottavainen synnytyksen aikana. Silloin todennäköisesti tunnet niin, vaikka synnytyksessä tulisikin eteen vaikeuksia.

Syvärentoutumiseen keskittyvistä synnytysvalmennuksista saa paljon lisää tietoa siitä, miten luoda positiivinen ja rennon luottavainen olo synnytyksessä.

Hieronta

Hieronta on mitä parhain keino auttaa synnyttäjää rentoutumaan. Hieroa voi sekä supistuksen aikana että supistusten välissä. Jos äiti ei halua että häneen kosketaan supistuksen aikana, synnytyskumppani voi kysyä, haluaako tämä kuitenkin kosketusta supistusten välissä. Supistusten välissä tuntuu erityisen hyvältä rentoutua, varsinkin jos se supistuksen aikana on vaikeaa.

Supistuksen aikana moni äiti kokee melko voimakkaan otteen kaikkein helpottavimpana. Silloin hyviä kohteita ovat alaselkä, pakarat ja reidet. Niitä voi painella, ravistella, hyllytellä tai hieroa laajalla kämmenotteella. Supistusten välillä kannattaa kokeilla jalkojen, hartioiden, kasvojen ja käsien hierontaa; silloin kosketus voi olla hellempi ja rauhoittavampi. Kokeilkaa mahdollisuuksien mukaan etukäteen, mikä äitiä miellyttää. Loppuraskaudessa hieronta on yhdessä odottaville myös hyvä läheisyyden tapa.

Liikkuminen

Liikkuminen ja erityisesti lantion keinuttaminen ja pyörittäminen auttavat vauvaa laskeutumaan hyvään asentoon syntymistä varten. Liikkuminen ja eri asennot voivat vaikuttaa myös siihen, miltä supistukset tuntuvat – siksi kannattaa keinutella ja heijata itseään supistuksen aikana. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää pystyasentoa ja maan vetovoimaa mahdollisimman paljon ja pysyä liikkeellä, seistä tai istua jumppapallon päällä. Vauvan on luontevaa laskeutua alaspäin, eikä kaikkea työtä joudu tekemään itse.

Supistukset ovat voimakkaan tuntuisia juuri siksi, että ne pakottaisivat äidin liikkeelle. Se on tärkeää, jotta vauva pääsee liikkumaan lantiossa. Näin ponnistusvaihe on mahdollisimman helppo, kun vauva mahtuu parhaalla mahdollisella tavalla ulos. Vauvan pää ja äidin lantio ovat kuin avain ja lukko: vauvan täytyy päästä kiertymään lantiossa syntymän aikana mahtuakseen ulos ja äidin liikkuminen luo tälle hyvät edellytykset. Liikkua voi omien tuntemusten mukaan. Kannattaa kysyä mahdollisuudesta olla liikkeellä myös esimerkiksi sydänkäyrien mittauksen aikana. Jos saa puudutteita, kätilöltä voi pyytää apua ja neuvoja, miten voi kuitenkin liikkua mahdollisimman paljon, tai ainakin vaihtaa asentoa säännöllisesti. Näin vauva pääsee kiertymään lantiossa asentoon, jossa syntyminen on helpointa.

Muut keinot

Mieti luovasti mikä saa sinut pysymään rentona ja hyväntuulisena: mukava ajanviete, liikkuminen tai ulkoilu, kylpeminen, käsityöt tai muu puuhastelu vai jokin ihan muu. Varaa synnytystä varten mieluista tekemistä kotiisi ja mahdollisuuksien mukaan myös sairaalaan. Synnytys on pitkälti odottelua supistusten välissä. On hyvä, jos pystyt näinä väliaikoina nauttimaan olostasi ja keskittymään johonkin muuhun kuin seuraavan supistuksen odotteluun.

Myös sairaalasta löytyy rentoutumista varten välineitä kuten CD-soittimia, jumppapalloja, kauratyynyjä ja säkkituoleja. Lue myös mitä mukaan sairaalaan.

Synnytystoivelista

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä HUS:lla on käytössä Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lomake, jonka voit täyttää ja ottaa mukaan synnytykseen. Synnyttäessäsi et luultavasti halua juurta jaksain kertoa toiveistasi, vaan keskittyä olennaiseen eli supistusten vastaanottamiseen. Lomakkeesta kätilö näkee heti, millä mielellä olet tulossa synnyttämään ja osaa paremmin ottaa sen huomioon synnytyksen hoidossa.

Voit myös kirjoittaa kirjeen, jossa vapaasti esittelet ajatuksiasi, huolenaiheitasi ja mahdollisia toiveitasi. Mieti, mitä kätilön olisi hyvä tietää sinusta etukäteen. Ota kirjeestä tai täyttämästäsi lomakkeesta useampi kopio mukaan sairaalakassiin.

Hyödyllisiä lähteitä

Synnytys on elämän merkittävimpiä kokemuksia. Lääketiede on vain osa sitä. Seuraavassa on lueteltu muutamia lähteitä, joiden avulla voit syventyä aiheeseen tarkemmin. Suomessa toimii myös useita synnytysvalmennusta tarjoavia tahoja sekä synnytystukihenkilöitä eli doulia.

Lukemista

Lähteet



JAA
22.07.2019 12:14