Suoraan sisältöön

Ehkäisy

Hyvinvointi ja terveys koostuvat elämän eri alueiden, fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja seksuaalisen hyvinvoinnin, tasapainosta. Seksuaaliterveys on oleellinen osa terveyttä.

Voit ottaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät asiat, kuten parisuhteen, ehkäisyn, raskaussuunnitelmat ja seksitaudit, puheeksi millä tahansa terveydenhuollon käynnillä.

Raskauden ehkäisystä huolehtiminen on vastuullista niin itseä kuin kumppania kohtaan. Ehkäisy luotettavalla menetelmällä vapauttaa energiaa elämästä nauttimiseen. Alla on kerrottu ehkäisyn eri menetelmistä , joita on monia. Asiantuntijan kanssa voit  / voitte miettiä omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopivaa vaihtoehtoa. Kondomi on ehkäisymenetelmistä ainoa, jolla voit / voitte suojautua seksitautitartunnoilta. Jos epäilet seksitaudin mahdollisuutta, testit hoituvat oman terveysaseman kautta.

Seksuaali- ja parisuhdeneuvontaan on tarjolla palveluita, ja apua kannattaa hakea.

Sopivan ehkäisymenetelmän valintaan saa apua neuvolakäynnillä, omalta terveysasemalta tai keskitetystä ehkäisyneuvonnasta.

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen

Synnytys on suuri ja ihmeellinen muutos naiselle, hänen elimistölleen, parisuhteelle ja perheelle. Teillä on uusi perheenjäsen, mutta teillä on myös toisenne: yhteinen tausta, tämä hetki ja tuleva, niitä kannattaa vaalia.

Vaikka raskauden alkamiseen olisi kulunut aikaa, hedelmällisyys voi herätä nopeasti myös lapsettomuudesta kärsineellä pariskunnalla. Useimmilla naisilla ensimmäinen ovulaatio (munasolun irtoaminen) tapahtuu ennen ensimmäisiä kuukautisia, ja näin mahdollisuus raskauteen on olemassa. Parisuhteesta ja synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä olisi hyvä keskustella jo ennen lapsen syntymää ja vauvaperheen kiireistä arkea.

Synnytyksen jälkitarkastuksessa keskustellaan myös ehkäisystä ja annetaan tietoa eri vaihtoehdoista imetysaikana ja sen jälkeen. Ehkäisytoiveenne ja -kysymyksenne on tärkeä ottaa puheeksi millä tahansa neuvolakäynnillä, omalla terveysasemalla tai ottamalla yhteyttä keskitettyyn ehkäisyneuvontaan.

 

Ehkäisyvaihtoehdot synnytyksen jälkeen

Kondomi

Kondomi on oikein käytettynä hyvä vaihtoehto ennen muun ehkäisyn aloitusta tai jos pidemmän ehkäisyn tarvetta ei ole. Se on tunnetusti tehokkain suoja seksiteitse tarttuvilta taudeilta. Imettävällä emättimen limakalvot ovat hormonimuutosten vuoksi ohuet ja herkät ja siksi liukuvoiteita tai estrogeeniemätinpuikkoja tai -voiteita kannattaa ja on myös turvallista käyttää.

Kohdunsisäinen ehkäisy (kierukat)

Kupari- tai hormonikierukka voidaan asettaa jälkitarkastuksen jälkeen. Kuparikierukka lisää kuukautisvuotoja ja voi lisätä kuukautiskipuja. Naisen, jolla kuukautiset ovat olleet runsaat, pitkät tai kivuliaat ja on ollut anemiataipumusta, kannattaa miettiä muita ehkäisyvaihtoehtoja.

Hormonikierukasta vapautuu keltarauhashormonia kohtuun. Voimakas paikallinen vaikutus kohdun limakalvolla johtaa vuotojen niukkenemiseen. Raskaudenehkäisyn lisäksi hormonikierukkaa käytetään myös lääkkeellisenä hoitona runsaisiin tai kivuliaisiin kuukautisiin. Elimistössä vaikutus on heikompi kuin muilla hormonaalisilla valmisteilla ja näin hormonaalisten haittavaikutusten riski on oleellisesti pienempi.

Yhdistelmäehkäisy

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Yhdistelmäehkäisy on toteutettavissa pillereillä, laastareilla tai emätinrenkaalla. Yhdistelmäehkäisyn yleiset vasta-aiheet (esim. migreeni, laskimotukostaipumus, ikä ja tupakointi, ylipaino) on otettava huomioon sitä harkitessa. Imettävälle suositellaan perinteisesti yhdistelmäehkäisyn aloittamista vasta 6 kk synnytyksestä. Jos nainen ei imetä, eikä yhdistelmäehkäisylle ole vasta-aiheita, hän voi aloittaa sen 3 kk synnytyksestä.

Keltarauhashormoniehkäisy

Keltarauhashormoniehkäisy (ns. minipillerit, ehkäisykapseli eli ehkäisyimplantti) sopii imettävälle ja myös naisille, joille yhdistelmäehkäisy on vasta-aiheinen. Etenkin käytön alkuvaiheessa voi esiintyä ennakoimattomia vuotoja. Synnytyksen jälkitarkastuksessa lääkäri voi kirjoittaa minipillereistä reseptin.

Muut vaihtoehdot

LAM (lactational amenorrhea method)-menetelmä antaa seuraavien kohtien täyttyessä 98 prosentin ehkäisytehon, joka vastaa kondomiehkäisyn antamaa suojaa.

  • Vauva on täysimetyksellä
  • Vauvaa imetetään vauvantahtisesti ympäri vuorokauden, imetysten välissä on korkeintaan neljä tuntia ja vauva ei saa lisämaitoja tai kiinteitä lisäruokia
  • Tutin ja tuttipullon käyttöä vältetään
  • Äidin kuukautiset eivät ole alkaneet
  • Vauva on alle 6 kk ikäinen

Jälkiehkäisyn käyttö on tarvittaessa mahdollista imetyksen aikana. Muun ehkäisyn käyttö on tärkeää varmistaa jatkossa.

Keskeytetty yhdyntä tai varmat päivät eivät ole ehkäisymenetelmiä.

Sterilisaatio on tarkoitettu lopulliseksi ehkäisyksi ja sitä voi hakea joko nainen tai mies. Sterilisaatio voidaan tehdä naiselle synnytyssairaalassa synnytyksen yhteydessä, jos sterilisaatiota on suunniteltu jo raskausaikana ja synnytys on keisarileikkauksella. Muissa tilanteissa voi ottaa yhteyttä omalle terveysasemalle myöhemmin synnytyksen jälkeen sterilisaatiohakemusta varten.



21.02.2020 16:04