Suoraan sisältöön

Nuoret ja koulu

Nuorelle arkea jäsentää koulunkäynti, joka tuo nuoren elämään opillista kasvua ja kehitystä tukevaa päiväohjelmaa. Nuori elää vaihetta, jossa häneen kohdistuu monelta eri taholta odotuksia: aikaa pitäisi riittää kavereiden kanssa olemiseen, koulunkäyntiin, harrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan. Vanhemman ja kodin tehtävä on tukea nuorta koulunkäyntiin tsemppaamalla ja olemalla kiinnostunut nuoren arjesta, auttaa nuorta opiskelussaan ja kannustaa omatoimisuuteen. Nuoren kanssa on yhdessä muodostettava selkeitä rutiineja päivittäisiin toimintoihin, mikä helpottaa arjen hahmottamista ja tukee toiminnan sujumista. Monet päivittäiset toiminnot, kuten läksyjen teko, kotiintulo- ja nukkumaanmenoaika ovat usein niitä asioita, jotka voivat aiheuttaa riitatilanteita perheissä, mikäli niistä on toistuvasti erikseen keskusteltava.

Riittävä lepo, ravinto, ulkoilu ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat hyvä perusta nuoren kouluarkeen ja jaksamiseen. Liian lyhyeksi jäänyt yöuni ja erilaiset unihäiriöt lisäävät päiväaikaista väsymystä, joka nuorella voi ilmetä levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina.


Nuoren koulumotivaatio voi vaihdella peruskoulun aikana. Motivaatioon tai sen puutteeseen vaikuttaa esim. muutokset kaverisuhteissa, seurustelu, epävarmuus omista tulevaisuuden tavoitteista ja mahdolliset kiusaamiskokemukset. Kiusaaminen ei liity enää pelkästään koulunkäyntiin, vaan voi ilmetä vapaa-ajan toiminnoissa tai somessa. Kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun tulee aina aikuisen puuttua ja ottaa asia puheeksi nuoren kanssa.

Vanhemman on oltava itse aktiivinen, jos on huolissaan nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista tai terveydestä. Koulussa toimii oppilashuollosta vastaava moniammatillinen ryhmä. Vanhempi voi olla oma-aloitteisesti yhteydessä opettajaan, rehtoriin, psykologiin, kuraattoriin tai terveydenhoitajaan tuodakseen huolensa esille.



JAA
31.01.2020 10:56