Suoraan sisältöön

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on jatkoa neuvolassa aloitetulle työlle. 

Kouluterveydenhoitoon vai terveysasemalle?

Se on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Kouluterveydenhoidossa vahvistetaan ja tuetaan jokaisen lapsen, nuoren ja perheen omia voimavaroja.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren 

  • terve kasvu ja kehitys sekä
  • koulunkäyntikyky. 

Koulun terveydenhoitaja on mukana varmistamassa koulun terveellisyyttä ja turvallisuutta. Terveydenhoitaja ja lääkäri tukevat koko perheen hyvinvointia yhteistyössä koulun muiden ammattilaisten kanssa.

Koululainen on terveystarkastuksessa koulun terveydenhoitajan luona.

Terveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan vuosittain määräaikaisissa terveystarkastuksissa. 

Näissä tarkastuksissa seurataan oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. 

Terveydenhoitaja keskustelee lapsen kanssa ja tekee tarvittavia tutkimuksia. Lisäksi hän antaa lapsille ja nuorille yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Luokilla 1, 5 ja 8 tehdään laaja-alaiset terveystarkastukset. Niihin sisältyvät terveydenhoitajan tekemän tarkastuksen lisäksi 

  • lääkärintarkastus sekä 
  • vanhemman/vanhempien tapaaminen ja haastattelu. 

Näiden tarkastusten tavoitteena on saada laaja-alainen kuva lapsen ja perheen elämäntilanteesta sekä terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Terveystarkastuksista annetaan vanhemmille joko suullinen tai kirjallinen palaute.


Jos sairas lapsi tarvitsee lääkärin tai terveydenhoitajan arviota tai hoitoa, vie hänet omalle terveysasemallenne.

Myös lapsen pitkäaikaissairauksien hoito ja seuranta kuuluvat terveysasemalle.

Kouluterveydenhuoltoon vai terveysasemalle?

 

Koulu

Terveysasema

Tietoa

Psyykkisen (mielen) ja psykososiaaliset pulmat

X

X

Ota yhteyttä siihen paikkaan, joka tuntuu parhaimmalta.

Oppimisvaikeudet, joita koulun tukitoimet eivät ole helpottaneet

X

-

 

Epäilyt oppimiskyvyn heikkenemisestä (esim. runsaat poissaolot)

X

-

 

Skolioosiepäily (selkärangan vinouma)

X

-

Skolioosi ei aiheuta kipuja. Varhaisesta havaitsemisesta on hyötyä. Näin selän vaikea vinoutuminen voidaan estää.

Pituuskasvun häiriö

X

-

 

Viivästynyt tai varhainen murrosikä

X

-

Murrosiän kehityksen seuranta kuuluu kouluterveydenhuoltoon.

Lihominen ja laihtuminen

X

-

Kuuluu ensisijaisesti kouluterveydenhuoltoon.

Kuukautisvaivat

 

 

Tapauskohtaisesti.

Raskauden hormonaalinen ehkäisy

-

X

Peruskouluikäiset ohjataan yleensä keskitettyyn ehkäisyneuvolaan.

Pitkäaikaissairaudet

-

X

Kuuluvat terveysasemalle. Koululääkärin määräaikaistarkastuksissa varmistetaan, että hoito ja seuranta ovat kunnossa.

Akne, vatsavaivat, päänsärky, yökastelu, allergiat, ihottumat sekä hengitystie-, tuki- ja liikuntaelinoireet

-

X

Jos vaiva tulee esiin koululääkärintarkastuksessa, lääkäri voi hoitaa tai ottaa kantaa. Jatkohoitoon ohjataan yleensä terveysasemalle (niin koululääkäriltä kuin terveydenhoitajalta).

Nuha, yskä, astman toteaminen ja seuranta

-

X

 

Epäily vakavasta sairaudesta

-

X

Jos tulee esiin koulussa, terveydenhoitaja kysyy ohjeita välittömästi koululääkäriltä tai muulta kaupungin lääkäriltä.


Usein kysyttyä koulun lääkärintarkastuksesta – koululääkäreiden vastauksia lasten ja nuorten kysymyksiin

Sinulle varataan aika koululääkärintarkastukseen, jotta voidaan varmistaa, että kasvat ja kehityt normaalisti. Jos sinulla on ollut jokin oire tai vaiva, lääkäri pystyy ottamaan siihen kantaa ja tutkimaan, mistä voisi olla kysymys. Voit myös keskustella mieltäsi painavista huolista luottamuksellisesti lääkärin kanssa. Joskus harvemmin lääkärintarkastuksessa voi löytyä jokin sairaus, jota ei ole aiemmin huomattu tai se ei ole aiheuttanut selviä oireita.

Saat lääkärintarkastuksessa myös itse hyödyllistä tietoa kehityksestäsi ja terveydestäsi. Lääkäri pohtii kanssasi, minkälaiset elämäntavat tukevat terveyttäsi ja hyvinvointiasi ja mistä asioista voi taas olla haittaa terveydellesi. Saat myös rauhassa esittää lääkärille sinua askarruttavia kysymyksiä. Voit kysyä esimerkiksi kasvuun, kehitykseen, seksuaalisuuteen ja seurusteluun liittyvistä asioista.

Lääkärin vastaanotolle ei ole pakko tulla. Jos haluat kieltäytyä, kannattaa varmaan ensin keskustella vanhempasi tai kouluterveydenhoitajan kanssa.

Ilmoita asiasta kouluterveydenhoitajalle riittävän ajoissa. Ajan peruminen on tärkeää, koska vain sillä tavalla sinulle varattu aika voidaan käyttää jonkun muun hyväksi.

Sinä saat siis kieltäytyä, mutta huoltajasi eivät voi estää sinua käyttämästä kouluterveydenhuollon palveluja.


Koululääkärin tavoitteena on saada kokonaiskuva fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistasi. Tämä tarkoittaa sitä, että fyysisen terveydentilan lisäksi koululääkäriä kiinnostaa, miten viihdyt ja pärjäät koulussa, onko kotona tai kavereiden kanssa ongelmia tai painaako mieltäsi jokin muu asia.

Lääkärintarkastus etenee yleensä niin, että juttelet ensin yhdessä lääkärin kanssa terveydestäsi ja muustakin elämästäsi, esimerkiksi koulusta, vapaa-ajasta, kaverisuhteista, perheestä ja harrastuksista. Sen jälkeen lääkäri tutkii sinut.

Jos huoltajasi on paikalla, lääkäri keskustelee yleensä hänen kanssaan ensin, pyytää huoltajaasi sitten poistumaan ja sitten juttelee kanssasi ja tutkii sinut.Terveydenhoitaja on etukäteen omassa tarkastuksessaan tarkastanut näkösi, kuulosi, pituutesi, painosi ja verenpaineesi.

Lääkärintutkimukseen kuuluu haastattelu ja lisäksi:

  1. Korviin, suuhun ja nieluun katsominen
  2. Silmiin katsominen: katsotaan, ettet karsasta ja lisäksi tutkitaan, että näkökenttäsi on laajuudeltaan normaali.
  3. Kaulan ja kilpirauhasen tunnustelu. Kaulan aluetta tunnustellaan sen vuoksi, ettei siellä tunnu esimerkiksi suurentuneita imusolmukkeita.
  4. Sydämen ja keuhkojen kuuntelu. Sydän kuunnellaan rintakehältä ja keuhkoista kuuluvat hengitysäänet yleensä selän puolelta.
  5. Selän ja ryhdin tarkastaminen. Joskus selkärangassa voi olla vinoumaa tai alaraajat voivat olla eripituiset ja tämä voi aiheuttaa muutoksia ryhdissä. Jos vinoumaa on paljon, täytyy ottaa röntgenkuva mahdollisen skolioosin tutkimiseksi.
  6. Vatsan ja nivusseudun tunnustelu. Nivusten aluetta tunnustellaan mm. siksi, ettei siellä tunnu suurentuneita imusolmukkeita. Samalla nivusten alueelta tunnustellaan reisivaltimopulssit.
  7. Pojilta lääkäri tutkii kivekset lääkärintarkastuksen yhteydessä. Kivesten tutkimisessa usein pelkkä katsominen riittää, mutta joskus kiveksiä pitää tutkia tarkemmin. Kivesten kuuluu olla laskeutuneina kivespusseissa, jotta niiden toiminta ei häiriydy. Joskus kivekset kuitenkin pääsevät nousemaan kivespusseista pois vatsaa kohti ja sen takia niiden sijainti täytyy tarkistaa.
  8. Murrosiän lähestyessä tutkitaan ja tarkastetaan murrosiän kehittymisen aste. Näin varmistetaan, että murrosikä etenee normaalisti. Tytöillä kuukautisten alkaminen kertoo murrosiän etenemisestä ja tyttöjen kanssa lääkäri keskustelee kuukautisista, niiden alkamisesta ja niihin liittyvistä mahdollisista ongelmista. Jos kuukautiset eivät ole alkaneet, kiinnitetään tytöillä huomiota muihin murrosiän merkkeihin kuten rintojen kehitykseen ja karvoitukseen. Pojilta kiinnitetään huomiota murrosiän kehitystä tarkastellessa sukuelinten ja karvoituksen kehitykseen.
  9. 8. luokan lääkäritarkastuksessa nuorille kirjoitetaan yleensä nuorison terveystodistus. Sitä tarvitaan esimerkiksi ajokortin hankkimista varten.




Koululääkäri on kiinnostunut terveydentilastasi ja hyvinvoinnistasi kokonaisvaltaisesti. Lääkärintarkastus on järjestetty sinua varten, joten sinun oma mielipiteesi ja kokemuksesi on lääkärille todella tärkeä. Kun kerrot itse asioistasi, lääkäri saa paremman kokonaiskuvan tilanteestasi ja voi paremmin tukea hyvinvointiasi.

Terveydenhoitaja on jo omassa terveystarkastuksessaan keskustellut kanssasi kuulumisistasi ja terveydestäsi ja kirjannut tärkeimmät tiedot ylös. Lääkäri näkee terveydenhoitajan tekemät kirjaukset, joten ihan kaikkea ei tarvitse kertoa uudestaan. Saat vastata kysymyksiin, joihin haluat ja pystyt vastaamaan. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata.

Tarkoituksena on keskustella sinun ja perheesi kanssa niin, että jokaisella on turvallinen olo. Myös sinä ja perheesi saatte esittää kysymyksiä lääkärille.


Kaikilla on oltava oikeus luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen. Sekä lääkärillä että hoitajalla on salassapitovelvollisuus, eivätkä he saa kertoa terveystarkastuksessa esiin tulleista asioista eteenpäin ilman lupaasi. Esimerkiksi ehkäisypillerien aloituksesta ei kerrota vanhemmille. Voit kuitenkin lääkärin kanssa sopia, että kerrot asiasta kotona itse.

Ainoastaan silloin, jos sinun terveytesi tai turvallisuutesi on vaarassa, lääkärin tai terveydenhoitajan täytyy olla yhteydessä huoltajiisi. Joskus on otettava yhteyttä myös lastensuojeluun, jopa vastoin tahtoasi. Näin toimitaan pelkästään sinun parhaaksesi. Lääkäri kertoo ja keskustelee kanssasi asiasta etukäteen.

Lääkäri ei voi antaa lapsen tai alaikäisen nuoren joutua tilanteeseen, jossa hänen henkensä on vaarassa tai terveytensä ja kehityksensä on selvästi uhattuna.


Lääkärit tietävät, että vaatteiden riisuminen voi olla lapselle tai nuorelle kiusallista. Terveystarkastuksessa pyritään siihen, että vaatteita tarvitsee riisua mahdollisimman vähän. Tutkiminen ei kuitenkaan valitettavasti yleensä onnistu kunnolla paita ja housut päällä.

Esimerkiksi ryhtiä ja selkärankaa ei voi tutkia tai keuhkoja ja sydäntä kuunnella paidan läpi. Paita täytyy siis tämän vuoksi ottaa pois. Pitkät housut pitää riisua, jotta voidaan tarkastaa jalkojen ja alaselän asento. Lääkäri pystyy samalla tarkastamaan, että ihosi on terve ja kunnossa ja sinulla ei ole esimerkiksi hoitoa vaativia ihottumia.

Alusvaatteita ei ole tarvetta muuten ottaa yleensä pois, mutta poikien täytyy laskea alushousujaan alas niin, että lääkäri näkee kivesten kehittyneen normaalisti ja olevan paikoillaan kivespusseissa. Jos alusvaatteita täytyy ottaa pois, siihen on aina hyvä terveyteesi liittyvä syy ja siitä kerrotaan etukäteen eikä tutkita väkisin.

Kukaan ei voi pakottaa sinua kuitenkaan riisumaan. Lääkärille voi hyvin sanoa suoraan, jos riisuminen tuntuu ahdistavalta ja hyvin epämiellyttävältä, ja asiasta voidaan tällöin keskustella. Terveystarkastuksen etenemisestä sovitaan tällöin kanssasi.


Koululääkäri on käynyt noin kuusi vuotta kestäneen lääkärikoulutuksen, niin kuin kaikki lääkärit. Kaikilla koululääkäreillä on riittävä koulutus ja oikeus toimia Suomessa lääkärinä. Koululääkäri on erityisen kiinnostunut lasten ja nuorten terveydestä ja hänellä voi olla lasten ja nuorten lääketieteeseen liittyvää erityisosaamista. Hän voi esimerkiksi olla yleislääketieteen tai lastenlääketieteen erikoislääkäri tai hänellä voi olla lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön tai nuorisolääketieteen erityispätevyys.





JAA
11.10.2019 18:13

Oppilaan hyvinvointi

Oppilashuolto tukee lapsen hyvinvointia koulussa.

Suun terveys

Tietoa suun hoidosta ja suun terveystarkastuksista

Terveysasemat

Jos kotona tulee huoli lapsen terveydestä, ota yhteyttä terveysasemalle, josta voit varata ajan yleislääkärille tai terveydenhoitajalle.

Lapsi koulussa

Tietoa vanhemmalle mm. loma-ajoista, kiusaamisen ehkäisystä ja vanhempaintoiminnasta.