Suoraan sisältöön

Turvallisuus ja turvattomuus

Lapsilla on oikeus turvallisuuteen ja erityiseen suojeluun. Muun muassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, Kansallinen lapsistrategia ja Kansallinen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelma sääntelevät ja ohjaavat sitä, miten aikuisten tulisi huolehtia lasten turvallisuudesta. Tehtävä kuuluu kaikille aikuisille.

Lapsen turvallisuudesta koulussa säädetään perusopetuslaissa ja opetussuunnitelmassa. Jokaisella koululaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja työrauhaan.

Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarve ja edellytys fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Se syntyy myönteisestä ilmapiiristä, mahdollisuudesta luottaa läheisiin ilman pelkoa ja mahdollisuudesta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin.

  • Fyysiseen turvallisuuteen sisältyy oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, yksityisyyteen ja turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön.
  • Sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluvat osallisuuteen, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat kuten mahdollisuus toimia osana vertaisryhmää.
  • Psyykkiseen turvallisuuteen sisältyvät muun muassa aikuisen toiminnan johdonmukaisuus ja ennustettavuus, mahdollisuus saada apua, luottamuksellinen ja toista kunnioittava ilmapiiri ja turvallinen tunneilmaisu.
  • Pedagoginen turvallisuus muodostuu turvallisesta kasvu- ja oppimisympäristöstä.

Turvattomuudella voidaan viitata esimerkiksi kokemukseen siitä, ettei kelpaa eikä tule hyväksytyksi sellaisena kuin on. Turvattomuudella voidaan tarkoittaa myös kiintymyssuhteiden turvattomuutta, kun lapsi kokee, ettei aikuinen ole saatavilla eikä vastaa lapsen fyysisiin tai psyykkisiin tarpeisiin.

Turvattomuutta voivat aiheuttaa monenlaiset asiat: perheen päihde- ja väkivaltaongelmat, pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat, äkilliset traumaattiset tapatumat ja kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Turvattomuus voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta, päänsärkyä, ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Turvattomuus voi lisätä riskiä syrjäytymiseen, riskikäyttäytymiseen ja pitkäaikaissairauksiin.

Lapsen turvallisuuden tunnetta vahvistaa aikuisten antama riittävä ja oikea-aikainen hoiva, joka sisäistyy perusturvallisuudeksi ja luottamukseksi. Merkityksellistä on lapsen tukeminen tunteiden säätelyssä, ennakointi ja johdonmukaisuus.

Lapsen turvallisuutta voi edistää myös turvataitokasvatuksella. Turvataidot vahvistavat lapsen kykyä tunnistaa uhkaavia tilanteita ja toimia niissä sopivalla tavalla. Lapsen tulee esimerkiksi oppia, miten ja milloin hätäkeskukseen soitetaan, miten vieraassa ympäristössä ja vieraiden aikuisten kanssa toimitaan ja millainen sosiaalisen median käyttö on turvallista. Lapselle on hyvä opettaa turvataitoja, vaikka vastuu turvallisuudesta ei olekaan lapsella itsellään.

Lapsen turvallisuuden tunteen lisääminen on ennen kaikkea lapsen vanhempien tehtävä. Lisätietoa turvataitokasvatuksesta löydät Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaalista. Lisäksi tukea on saatavissa Helsingin lapsiperhepalveluista. Voit hakeutua palveluihin Lapsiperheiden sosiaalineuvonnan tai Tarvitsen apua -napin kautta.

Turvallisuuden puheeksi ottaminen kouluterveydenhuollossa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on keskeinen kouluterveydenhuollon tehtävä.

Helsinki ottaa kouluterveydenhuollossa syksyllä 2021 käyttöön Turva10-nimisen puheeksiottamisen välineen. Sillä pyritään vahvistamaan turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksi ottamista ja tarvittaessa varhaisen tuen tarjoamista. Välineen soveltuvuutta kouluterveydenhuoltoon kokeillaan Etelä-Lännen alueen kouluissa.


Turva10 on Ensi- ja turvakotien liiton kehittämä lapsen ja työntekijän välisen keskustelun apuväline. Keskustelussa lapsi saa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. Turva10 ei ole kaltoinkohtelun tai väkivallan arviointiseula, vaikka keskustelussa lapsi voi kertoa turvattomuudesta tai mahdollisesti kokemastaan väkivallasta. Tällaisissa tilanteissa varmistetaan, että lapsi saa apua.

Turva10-keskustelu käydään terveydenhoitajan vastaanotolla kaikilla luokka-asteilla terveystarkastusten yhteydessä. Lapsen ja terveydenhoitajan välinen Turva10- keskustelu on luottamuksellinen. Lapsen huoltajilla on lähtökohtaisesti oikeus saada tietoa lapsen kouluterveydenhuollon käynneistä ja kirjauksista. Lapsen kanssa sovitaan erikseen, jos Turva10-keskustelusta ollaan yhteydessä huoltajaan tai jos terveydenhoitaja näkee tarpeelliseksi ohjata lapsen ja huoltajan muihin palveluihin.



13.09.2021 11:30