Kiusaaminen ja yksinäisyys

Kiusaaminen

Kiusaamista voi olla koulussa, vapaa-ajalla, harrastuksissa ja yhä enemmän netissä ja sosiaalisessa mediassa. Lapsesi voi joutua kiusatuksi tai kiusata toisia silloinkin, kun hän on yksin omassa huoneessaan. Kiusaaminen on tahallista ja toistuvaa pahan mielen aiheuttamista. Usein kiusattu on jollakin tavalla heikommassa asemassa, eikä voi tasavertaisesti puolustautua kiusaajia vastaan.

Kiusaaminen voi olla sanallista, epäsuoraa, fyysistä tai esimerkiksi kännykän kautta tapahtuvaa. Lue lisää kiusaamisen muodoista KiVa Koulu  -sivuilta. Kiusaamista on esimerkiksi toistuva nimittely, töniminen, ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja luvaton kuvien levittäminen. Kiusaajan ja kiusatun lisäksi koko muu ryhmä osallistuu kiusaamiseen eri tavoilla. Jotkut tukevat kiusaajaa auttamalla ja kannustamalla, toiset ovat hiljaa ja hyväksyvät tilanteen, jotkut asettuvat tukemaan kiusattua. Lisää ryhmän eri rooleista KiVa Koulu -sivulta.

Vanhempana voit auttaa lastasi arvostamaan toisia. Kannusta lastasi kertomaan aikuisille, jos hän näkee tai kokee kiusaamista. Kiusatun puolustaminen on rohkea ja oikea teko. Kysele lapseltasi, miten koulussa menee ja kenen kanssa hän on siellä viettänyt aikaa. Näin osoitat, että olet kiinnostunut lapsesi arjesta. Näin mahdollinen yksinäisyys tai kiusaaminenkin saattaa tulla esille. KiVa Koulu -sivuilla on hyviä vinkkejä siihen, mitä kotona voi tehdä kiusatun tukemiseksi ja kiusaamista vastaan.

 

Mitä tehdä, jos lastasi kiusataan netissä tai kännykällä? Lähde: KiVa Koulu

  • Neuvo lastasi, että viestejä, jotka ovat kiusaajalta tai täysin vieraalta lähettäjältä, ei tarvitse avata.
  • Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata vastata kuin yhden kerran, lyhyesti ja asiallisesti.
  • Jos selviää, että viestin lähettäjä on lapsesi kanssa samassa koulussa, ota yhteyttä koulun henkilökuntaan.
  • Jos kiusaaminen jatkuu, kannattaa harkita lapsen sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron vaihtamista.
  • Kiusaamisviestit voi tarvittaessa tallentaa tai kirjata ylös jatkotoimenpiteitä varten.
  • Voit myös asettaa sähköpostiohjelman suodattamaan tietyltä lähettäjältä tulevat viestit omaan kansioonsa, jotta lapsesi ei tarvitse lukea niitä

Kiusaamisen ehkäiseminen

Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Yksi tapa ehkäistä kiusaamista on auttaa lapsia oppimaan kiusaamista vähentäviä sosiaalisia taitoja. Kaikilla sosiaalisilla taidoilla on kiusaamista ehkäisevää vaikutusta. Niitä ovat esimerkiksi tervehtiminen ja kyky tehdä toisten kanssa ryhmätöitä. Nostaisin niistä tässä kaksi, joilla uskon olevan erityisen suuri merkitys kiusaamisen ehkäisemisessä:

1. Taito pyytää anteeksi
Pienemmät lapset voivat opetella anteeksipyytämisen taitoa esimerkiksi piirtämällä tai kirjoittamalla toisilleen anteeksipyyntökortteja, kun he ovat sanoneet tai tehneet jotakin sellaista, mistä toiselle on tullut paha mieli.

Isommat lapset voivat

  • keskustella anteeksipyytämisestä ja
  • pohtia esimerkiksi sitä,
     -miten anteeksipyyntö pitäisi esittää, jos loukkaaminen on tapahtunut sosiaalisessa mediassa tai
     -miten se pitäisi esittää, jos yhden lapsen loukkaaminen on jatkunut pitkään ja siihen on osallistunut useita lapsia.

Anteeksipyytäminen on tärkeä taito. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lapset loukkaavat toisiaan, mutta se estää loukkaamisia etenemästä kiusaamiseksi.

Olen laatinut nettiin ohjelman, joka opastaa lapsia ja nuoria laatimaan uskottavia anteeksipyyntökirjeitä. Löydät tällaisen ohjelman mm. tutustumalla opetushallituksen aikanaan Lyhytterapiainstituutilta tilaamalta Vastuun-portaat -verkkosivustolta. Se löytyy myös Muksuoppiverkkosivulta.

2. Taito puolustaa kaveria

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kiusaaminen on sosiaalinen ilmiö, eräänlainen näytelmä jossa ovat mukana kiusaajan ja kiusattavan lisäksi myös sivustakatsojat, ne lapset, jotka näkevät kiusaamisen, mutta eivät puutu siihen. Tämä havainto on johtanut lähestymistapaan, jossa kiusaamista pyritään ehkäisemään rohkaisemalla sivustakatsojia puuttumaan aktiivisesti peliin.

Yhteenveto
Kiusatuksi joutuneen lapsen puolustaminen on taito, josta lapset voivat keskustella aikuisten kanssa ja jota voidaan harjoitella mm. erilaisten näytelmien tai roolileikkien avulla.

Paras tapa ehkäistä kiusaamista lapsiryhmässä on auttaa lapsia oppimaan niitä taitoja, jotka ehkäisevät tehokkaasti kiusaamista. Näitä ovat ennen kaikkea taito pyytää toiselta anteeksi, jos on sanoillaan tai teoillaan loukannut häntä ja taito puolustaa kaveria, jos joku muu loukkaa tai kiusaa häntä. Nämä ovat taitoja, joiden arvon lapset ymmärtävät ja joita he opettelevat mielellään.
 

Kiusaamiseen puuttuminen

Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Jos oppilasta kiusataan koulussa, voidaan ongelma ratkaista Muksuoppia muistuttavalla menetelmällä. Menetelmästä käytetään nimitystä Support Group Approach (kannustusryhmämenetelmä). Sitä on käytetty menestyksellä monissa alakouluissa eri puolilla maailmaa. Menetelmän on kehittänyt brittiläinen kiusaamisen ehkäisemiseen perehtynyt luokanopettaja Sue Young. Sitä käsittelevään suomeksi tekstitettyyn Youtube-opetusohjelmaan pääset tästä.

Kannustusryhmämenetelmä

Kannustusryhmä-menetelmä on erilainen kuin perinteiset keinot puuttua kiusaamiseen. Päinvastoin kuin muissa menetelmissä, kannustusryhmä-menetelmässä ensisijaisena tavoitteena ei ole saattaa kiusaamiseen syyllistyneitä oppilaita tunnustamaan syyllisyyttään ja lupaamaan, että he lopettavat kiusaamisen.

Sen sijaan halutaan löytää keinoja, joiden avulla onneton oppilas alkaa jälleen viihtyä koulussa. Ideana on, että kiusaaminen loppuu itsestään, kun oppilaan ympärille kootaan tukiryhmä, joka alkaa aktiivisesti toimia niin, että lapsesta on taas mukava tulla kouluun.

Tätä lähestymistapaa käytettäessä ei puhuta "kiusaamisesta", "kiusaajista", eikä "uhreista". Nämä ovat sanoja, joista kannustusryhmämenetelmän näkökulmasta on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen sijaan ajatellaan, että lapsi olipa lapsi koulussa onneton mistä syystä tahansa, aikuisilla on velvollisuus tehdä jotakin sen eteen, että hän alkaa jälleen viihtyä koulussa.

Menetelmä askel askeleelta

1. Keskustele onnettomaksi itsensä tuntevan oppilaan kanssa ja selvitä hänen kanssaan keitä oppilaita voitaisiin kutsua hänen kannustusryhmäänsä. Oppilas saattaa tässä yhteydessä kertoa kokemastaan kiusaamisesta, mutta menetelmän kannalta se, mitä on tapahtunut, ei ole oleellista. Saadaksesi selville, keitä oppilaita voisit kutsua kannustusryhmään, kysy oppilaalta

  1. ketkä ovat hänen mielestään hankalia oppilaita
  2. keitä on paikalla, kun nämä ovat hankalia ja
  3. ketkä ovat hänen ystäviään ja
  4. keiden hän haluaisi olevan ystäviään.

2. Selitä seuraavaksi oppilaalle, että

  • haluat kutsua kokoon pienen ryhmän, joka koostuu lapsen mainitsemista oppilaista
  • aiot pyytää ryhmää auttamaan oppilasta viihtymään koulussa ensi viikon aikana
  • aiot tavata hänet viikon kuluttua uudestaan ja
  • pyydä häntä kiinnittämään seuraavan viikon aikana huomiota siihen, miten hänen kannustusryhmänsä auttaa häntä viihtymään koulussa.

3. Kutsu kannustusryhmä kokoon. Siinä voi olla 5–8 oppilasta. Se koostuu sekä niistä oppilaista, jotka ovat olleet hankalia, että muista keskustelussa mainituista oppilaista. Selitä kannustusryhmän jäsenille, että oppilas, jota autat, on ollut onneton koulussa ja tarvitset heidän apuaan, jotta kyseinen oppilas alkaisi jälleen viihtyä koulussa. Niistä syistä, joiden vuoksi oppilas on ollut koulussa onneton, ei keskustella.

4. Kysy kannustusryhmän jäseniltä, onko joku heistä ollut joskus koulussa onneton ja anna yhden tai kahden oppilaan kertoa kokemuksestaan. Sano sitten: "Me emme halua, että kukaan oppilaista meidän koulussamme on onneton ja siitä syystä olen pyytänyt teitä auttamaan."

5. Kysy oppilailta millä tavoin he haluaisivat auttaa kiusattua oppilasta viihtymään koulussa. Anna jokaisen ehdottaa jotakin ja osoita kiinnostusta jokaista ehdotusta kohtaan. Kehu heitä heidän hyvistä ehdotuksistaan ja kirjaa ehdotukset suunnitelmaksi. Sovi lopuksi ryhmän kanssa viikon kuluttua järjestettävästä seurantapalaverista.

6. Tapaa onnettomaksi itsensä tuntenut oppilas viikon kuluttua. Lähes poikkeuksetta hän kertoo sinulle, että hän on alkanut jälleen viihtyä koulussa. Kysele oppilaalta mitä hyvää on tapahtunut ja osoita erityistä kiinnostusta siihen, mitä kaikkea hän on itse tehnyt viihtyäkseen koulussa paremmin.

7. Järjestä seurantapalaveri kannustusryhmän kanssa, jossa sen jäsenet voivat kertoa siitä, mitä he ovat tehneet ja sinä saat tilaisuuden kehua heitä hyvin tehdystä työstä sekä yksilöinä että ryhmänä. Seurantapalaveri auttaa samalla sinua arvioimaan onko ongelma ratkennut vai tarvitseeko kannustusryhmän toimintaa jatkaa vielä toisella viikolla.

Kannustusryhmämenetelmän edut

Kannustusryhmä-menetelmällä on monia etuja muihin keinoihin verrattuna.

  1. Se vaatii vain vähän opettajan aikaa, koska se ei edellytä opettajalta tapauksen tarkempaa tutkintaa (mikä on usein vaikeata, ellei suorastaan mahdotonta).
  2. Oppilaiden vanhemmat hyväksyvät sen paremmin, koska ketään oppilasta ei leimata kiusaajaksi ja
  3. menetelmä toimii hyvin niissäkin tapauksissa, joissa oppilas kokee, että häntä kiusataan, vaikka koulussa kiusaamista ei ole havaittu.

Pohdinta

Kannustusryhmä-menetelmää on käytetty menestyksellä monissa maissa eri puolilla maailmaa. Se poikkeaa huomattavasti muista lähestymistavoista ja herättää siksi monia mielenkiintoisia kysymyksiä.

  • Olemmeko valmiit hyväksymään sen, että oppilas alkaa viihtyä koulussa ja kiusaaminen loppuu ilmankin, että kiusaajat tunnustavat tekonsa ja saavat rangaistuksensa?
  • Onko oikein, että kiusaajat eivät joudu vastaamaan teostaan?

Kokemus puhuu päinvastaista kieltä. Todellisuudessa kiusaajien rankaiseminen usein vain pahentaa kiusatun oppilaan tilannetta. Kiusaajat saavat osallistua onnettomaksi itsensä kokevan lapsen viihtyvyyden parantamiseen. Se on paljon parempi tapa muuttaa heidän käyttäytymistään, kuin heidän rankaiseminen siitä, että he ovat tehneet hänet onnettomaksi.

Yhteenveto

Jos lasta kiusataan koulussa harkitse yllä kuvattua ratkaisukeskeistä lähestymistapaa, jossa ei pyritä saamaan kiusaamista loppumaan panemalla kiusaajat vastuuseen teostaan, vaan perustetaan lapselle viikoksi tai kahdeksi hänen koulukavereistaan muodostettu kannustusryhmä, joka ryhtyy aktiivisesti pitämään huolta siitä, että hän alkaa jälleen viihtyä koulussa.

Kiusaamisen kohteeksi joutuneen lapsen vahvistaminen

Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Aina se ei riitä, että yritetään tehdä jotakin kiusaamisen lopettamiseksi. Joskus täytyy sen lisäksi auttaa lasta tulemaan vahvemmaksi, tai vähemmän herkäksi muiden lasten ilkeille huomautuksille. Tämä on erityisen tärkeätä silloin kun lapsi on herkistynyt kiusaamiselle tai silloin kuin kiusaamista ei saada kokonaan loppumaan yrityksistä huolimatta.

Vahvuus on taito

Vahvuus on taito olla välittämättä muiden sanomisista tai taito reagoida muiden sanomisiin arvokkaalla tavalla. Se on tärkeä selviytymistaito, jota kaikki ihmiset joskus tarvitsevat. Vahvuus ei ole luonteenpiirre, joka joillakin ihmisillä on ja toisilla ei. Se on taito, jonka ihminen voi oppia ja aikuiset voivat auttaa lapsia oppimaan.

Miten opettaa lapselle vahvuutta

Voit opettaa lapselle vahvuutta Muksuopin avulla. Ajattele, että vahvuus on kattava kyky.
Se koostuu sellaisista taidoista kuin

  • taito olla välittämättä siitä, mitä muut sanoo,
  • taito vastata huumorilla muiden ikäviin sanomisiin tai
  • taito panna toiselle jauhot suuhun.

Nämä ovat kaikki taitoja, joita voitte harjoitella kotona hauskojen roolileikkien avulla. Tällaisessa roolileikissä yksi on kiusaajan roolissa ja sanoo jotakin ilkeätä toiselle. Toisen tehtävänä on suhtautua siihen välinpitämättömästi tai vastata siihen jollakin hassulla tai nokkelalla tavalla.

Lapsi voi näytellä roolileikissä välinpitämätöntä esimerkiksi kohauttamalla olkapäitään, pyörittämällä silmiään tai sanomalla jotakin sellaista kuin ‘votever’ tai ‘evvk’. Vanhempana voit myös auttaa lasta keksimään nokkelia tai humoristisia tapoja vastata kiusaamiseen. Entisaikoina lapset opettelivat sanomaan kiusaajille: ’Joka toista haukkuu, sen napa paukkuu ja se pannaan kiertolaisen matkalaukkuun!”

Nokkeluusleikki

Lapsen kanssa voidaan kehittää jokin peli tai leikki, jonka avulla lapsi voi oppia nokkeluutta ja kiusaamisvahvuutta. Se voi olla esimerkiksi sellainen, että pöydälle laitetaan kortteja, joille on kirjoitettu erilaisia lapsen koulussa kuulemia ilkeyksiä tai kommentteja, joita hän pelkää kuulevansa koulukavereiden suusta.;

Pelaajat ottavat vuorollaan pinosta kortin ja yrittävät sitten keksiä jonkin nokkelan vastauksen kortissa olevaan ilkeyteen. Se joka keksii parhaan nokkeluuden saa pitää kortin ja voittaja on se, jolla on eniten kortteja, kun peli päätetään lopettaa.

Se toimii myös äänettömästi

Kyky vastata toisten lasten ilkeyksiin huumorilla tai nokkeluudella on taito, jonka avulla lapset voivat selviytyä kiusaamisesta ja säilyttää omanarvontunteensa. Tämä pätee silloinkin, kun lapsi ei sano mitään ääneen. Riittää, että hän ainoastaan ajattelee mielessään, mitä nokkelaa hän sanoisi, jos hän vaivautuisi jotakin kiusaajalle sanomaan.

Harjoittelu

Voit auttaa lastasi oppimaan kykyä suhtautua kiusaamiseen viileästi tai välinpitämättömästi

  • jos kiusaamista ei saada loppumaan siihen puuttumalla tai
  • jos lapsi on yliherkkä kiusaamiselle.

Voit esittää idean lapselle puhumalla hänen kanssaan sarjakuvien ja tietokonepelien sankareista, jotka voivat tehdä itsensä haavoittumattomiksi. Niiden tapaan myös lapsi voi opetella tekemään itsensä haavoittumattomaksi. Hän voi esimerkiksi kuvitella ympärilleen näkymättömän suojakilven, josta ilkeydet kimpoavat pois tai valuvat pois kuin vesi hanhen selästä.

Anna lapsen antaa haavoittumattomuus-taidolle jokin nimi, jotta siitä on helpompi keskustella. Voit auttaa lasta nimen keksimisessä pyytämällä häntä ajattelemaan jotakin sellaista henkilöä, piirroshahmoa tai sankaria, joka on haavoittumaton tai osaa tehdä itsestään haavoittumattoman. 

Esimerkiksi jos lapselle tulee mieleen Hämähäkkimies, taidon nimi voi olla Hämähäkkimiestaito ja jos lapsi ajattelee jalkapalloilija Ronaldoa, taidon nimi voi Ronaldo-taito.

Voit auttaa lasta opettelemaan haavoittumattomuustaitoa jollakin hauskalla tavalla.

  1. Voit esimerkiksi 
    • laatia hänen kanssaan paperille listan erilaisista ilkeyksistä, joita hän on kuullut,
    • lukea sitten niitä hänelle yksi kerrallaan ja
    • antaa hänen näyttää sinulle, miten hän osaa olla välittämättä niistä.
  2. Haavoittumattomuustaitoa voi myös harjoitella leikkimällä lapsensa kanssa - tai jopa koko perheen voimin. Leikissä osallistujat kilpailevat siitä, kuka keksii nokkelimman tavan vastata johonkin tiettyyn ilkeyteen. Taito keksiä ilkeyksiin humoristisia tai nokkelia vastauksia vahvistaa lasta riippumatta siitä, käyttääkö lapsi taitoa tosi paikan tullen vai ajatteleeko hän vastauksen vain hiljaa mielessään.

 

Yksinäisyys

Yksinäisyyden kokemus on todella ikävä. Siihen voi olla monia syitä. Voit tukea ja auttaa omaa lastasi, jos hän on jäänyt yksin. Vaikka lapsellasi olisi kavereita, on silti hyvä kannustaa häntä juttelemaan myös itsekseen välitunnilla olevalle luokkatoverille. Tutustumalla voi saada uusia ystäviä ja vähentää muiden yksinäisyyttä. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen on kiusaamista, josta lisää voi lukea yläpuolelta.

Yksin oleminen ja yksinäisyys eivät ole sama asia. Jos lapsesi viettää paljon aikaa itsekseen, hän voi olla myös tyytyväinen siihen. Se ei aina tarkoita, että hän olisi yksinäinen tai hänellä ei olisi kavereita. Kannattaa siis puhua lapsen kanssa. Voit esimerkiksi kysyä, onko hänellä hauskaa välitunneilla tai kotona ollessa. 

Jos lapsesi kokee yksinäisyyttä ja kertoo siitä, se vaatii rohkeutta. Kiitä lasta rohkeudesta ja luottamuksesta. Usko lastasi ja ota hänen kokemuksensa vakavasti. Vanhemman tuki on lapselle tärkeää.

 

Aikuisen on mahdollista helpottaa ja vähentää nuoren tai lapsen kokemaa yksinäisyyttä monella tavalla, Lähde: Mielenterveysseura

1. Yksinäisyys on usein niin satuttava tunne, että siitä voi olla vaikea kertoa. Ota asia puheeksi hienovaraisesti.

2. Kannusta lasta tai nuorta ja auta näkemään hänen hyvät piirteensä. Muista kertoa, että yksinäisyys ei ole hänen vikansa. Välitä toivoa siitä, että tilanne tulee muuttumaan.

3. Koulussa opettajan olisi hyvä käyttää opetusmenetelmiä, jotka helpottavat toisiin tutustumista ja rohkaisevat toimimaan kaikkien kanssa.

4. Harjoitelkaa yhdessä sosiaalisia taitoja ja toisiin tutustumista niin koulussa kuin kotona. Pohtikaa esimerkiksi tapoja, miten ja missä tutustua toisiin ja miten aloittaa keskustelu.

5. Keskustelkaa esimerkiksi koululuokassa yhdessä yksinäisyydestä. Miltä tuntuisi jäädä ryhmän ulkopuolelle ja olla yksinäinen ja torjuttu. Mitä silloin haluaisi muiden tekevän?



JAA
16.08.2017 15:16