Netti, some ja pelit

Älypuhelimet, tablettitietokoneet ja pelikonsolit ovat osa lapsen arkea. Monet laitteet kuuluvat myös aikuisten elämään eri tavalla kuin aikaisemmin.

Älypuhelimissa lapsilla on mukanaan internet, sosiaalisen median sovellukset ja viestipalvelut sekä uusimmat pelit. Siksi rajojen asettaminen pelaamiselle ja puhelimella olemiselle voi olla haasteellista. Olennaista ei ole se, kuinka paljon lapsi viettää aikaa laitteiden parissa. Tärkeämpää on se, mitä hän sillä tekee. 

Kysele lapseltasi, mitä hän pelaa ja millaisia sosiaalisen median palveluita hän ja hänen kaverinsa käyttävät. Huomioi myös sosiaalisen median palveluiden ikärajat (lisää tietoa: yle.fi, TVT-portaali). Yleisin suositus tai ikäraja näihin palveluihin on 13 vuotta. Pelien, elokuvien ja tv-ohjelmien ikärajoista lisää osoitteessa ikarajat.fi.

Pelikasvattajan käsikirja, EHYT ry

Peli- ja nettiriippuvuus

Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Vanhemmat miettivät usein sitä,

  • miten paljon lasten tulisi saada pelata elektronisia pelejä ja käyttää älypuhelimiaan ja
  • missä määrin näiden laitteiden käyttöä tulisi rajoittaa.

Tästä asiasta syntyy nykyisin riitoja lasten ja vanhempien välille kaikkialla maailmassa.
En ota tässä kantaa siihen, mikä on oikea määrä ruutuaikaa minkäkin ikäiselle lapselle. Sen sijaan kerron, miten voit hyödyntää Muksuopin periaatteita, kun haluat rajoittaa lapsesi ruutuaikaa.

Aloittaminen on helpompaa kuin lopettaminen

On helpompi saada lapsi tekemään jotkakin muuta kuin saada hänet lopettamaan jonkin hänelle mieluisan asian tekeminen. Sen vuoksi voi olla parempi, ettet yritä saada häntä vähentämään pelaamista, vaan yrität sen sijaan saada hänet tekemään enemmän jotakin sellaista, mitä haluat hänen tekevän sen sijaan, että hän pelaa pelejä.

  • Mieti ensin, mitä haluat lapsesi tekevän pelaamisen sijaan.
  • Kun sitten puhut lapsesi kanssa, älä puhu hänen kanssaan lainkaan hänen pelaamisestaan. Puhu ainoastaan niistä asioista, joita haluat hänen tekevän enemmän.
    • Esimerkiksi, jos haluat lapsesi käyttävän enemmän aikaa läksyjen lukuun (pelaamisen sijaan), älä puutu hänen pelaamiseensa. Sen sijaan puhu hänen kanssaan siitä, miten hän onnistuisi käyttämään enemmän aikaa läksyjensä tekemiseen.

Osoita ymmärrystä

Kun keskustelut lapsen kanssa siitä, että haluaisit hänen käyttävän enemmän aikaa johonkin sellaiseen, mihin toivot hänen käyttävän aikaa, osoita ymmärrystä. Esim. "Tiedän, että sinun ei ole helppo tehdä läksyjä, kun sinulla on paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä."

Ratkaisujen miettiminen yhdessä lapsen kanssa

Anna lapsen osallistua sen miettimiseen, mikä auttaisi häntä tekemään enemmän sitä, mitä toivot hänen tekevän. Esim. "Miten voisit varata enemmän aikaa läksyihin? Mikä voisi auttaa sinua siinä?"

Kun et puhu pelaamisen rajoittamisesta, vaan niiden asioiden tekemisestä, jotka jäävät lapselta pelaamisen vuoksi tekemättä, sinun on helpompi ottaa käyttöön Muksuopin askeleet. Nyt voit kysyä mm:

  • Miten lapsen pitäisi oppia toimimaan, jotta hän voisi tehdä enemmän niitä muita asioita, joita haluat hänen tekevän?
  • Mitä hyötyä hänelle ja muille ihmisille olisi siitä, että hän oppisi varaamaan enemmän aikaa noiden muiden asioiden tekemiselle?
  • Minkä nimen hän haluaisi antaa tuolle taidolle?
  • Keitä ihmisiä lapsi haluaisi pyytää kannustajikseen?
    Ja ennen kaikkea:
  • Miten sinä ja muut perheenjäsenet voitte tarvittaessa muistuttaa häntä tästä ajankäyttöön liittyvästä asiasta jollakin ystävällisellä tavalla, jonka hän itsekin hyväksyy?

Yhteenveto

Jos haluat puuttua lapsen liialliseen pelaamiseen tai puhelimen käyttöön eikä normaali rajoittaminen tuota toivottua tulosta, kokeile toisenlaista lähestymistapaa.

Sen sijaan, että yrität rajoittaa lapsen ruutuaikaa, mieti hänen kanssaan mikä auttaisi häntä tekemään enemmän niitä asioita, joita toivot hänen tekevän pelaamisen sijaan.



JAA
16.08.2017 10:49