Neuvolan usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle on koottu yleisimpiä Helsingin neuvoloissa kysyttyjä kysymyksiä. Vastaukset ovat terveydenhoitajien kirjoittamia ja tarkastamia. Katso kysymykset läpi ennen kuin avaat neuvolan chatin tai soitat keskitettyyn puhelinpalveluun. Mikäli asiasi on kiireellinen, älä kuitenkaan epäröi olla yhteydessä omalle terveysasemallesi. Jos et tarvitse vastausta heti, ota yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta.

Kollaasi neuvolan henkilökunnasta ja asiakkaista: raskaana oleva nainen, naurava lapsi, puhelimeen vastaava terveydenhoitaja, ja isä vauva sylissä. Taustalla kirjaimet UKK.


Raskausajan kysymykset

Huoli riippuu raskauden kestosta ja siitä, onko muita oireita. Jos sinulla on supistusten lisäksi myös pahanhajuista ja oudon väristä valkovuotoa tai paineen tunnetta alavatsalla, olisi hyvä tarkistaa emätintulehdus- ja/tai virtsatieinfektionäytteet. Alku- ja keskiraskaudessa tilanne kannattaa tarkistaa lääkärin vastaanotolla terveysasemalla, esim. sairausloman tarpeen arvioimiseksi. Loppuraskaudessa supisteluja saa olla, mikäli muita huolestuttavia oireita ei ole. Raskausviikosta 37 eteenpäin soita synnytyssairaalaan, jos supistuksia tulee säännöllisesti 5-10min välein.


Raskauden edetessä sikiön liikkeet muuttavat muotoaan. Silloin saattaa tuntua, että liikkeet ovat vähentyneet. Jos äiti itse liikkuu paljon, liikkeitä on myös vaikeampi havaita. Asetu makaamaan kyljellesi, ja kirjaa yhden tunnin aikana havaitsemasi liikkeet. Kaikki liikahdukset lasketaan liikkeiksi, paitsi vauvan hikka. Jos tunnet 10 liikettä, ei ole syytä huoleen. Jos tunnet vähemmän kuin 10 liikettä tunnin aikana, jatketaan tarkkailua toinen tunti tai toistetaan yhden tunnin seuranta jonkin ajan kuluttua. Jos liikkeitä on edelleen vähän, (alle 10 liikettä tunnissa), on sikiön vointi tarkastettava synnytyssairaalan päivystyksessä. Mikäli sikiö liikkuu hyvin paljon, ei tarvitse laskea koko tuntia.

Lue lisää: Naistalo.fi



Alkuraskaudessa niukat veriset vuodot ovat tavallisia, samoin alavatsan tuntemukset. Tilannetta voi aluksi seurata rauhassa kotona. Jos verenvuoto runsastuu ja kivut ovat kovia, tai esiintyy tulehdusoireita (esim.virtsaamisvaikeuksia tai poikkeavaa runsaampaa valkovuotoa), ota yhteyttä omalle terveysasemalle.


Raskauden aikaisia lantion seudun kipuja kutsutaan liitoskivuiksi tai häpyliitoskivuiksi eli symfyysikivuiksi. Tyypillisesti symfyysikipua voi tuntua alaselässä, häpyliitoksen (symfyysin) alueella, alavatsalla, reisissä tai nivustaipeissa. Kivut johtuvat raskaushormonien aiheuttamasta häpyliitoksen löystymisestä. Synnytyksen jälkeen kipu helpottaa ja häviää yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Lepo helpottaa yleensä oireita. Liikkua voi kivun sallimissa rajoissa. Kivut ovat usein voimakkaimmillaan liikkeelle lähtiessä, mutta helpottuvat jonkin verran liikkumisen jatkuessa. Kyljellään nukkuessa voi laittaa tyynyn polvien väliin lonkkien asennon parantamiseksi. Voimakkaaseen kipuun voi ottaa kipulääkkeenä parasetamolia.

Jos kipu on niin voimakasta, että se haittaa jokapäiväistä elämää, jos parasetamoli ei auta, tai tulee puutumista tai tunnottomuutta alaraajoihin, on syytä hakeutua lääkärin arvioon terveysasemalle.


Mielialanvaihtelut kuuluvat luonnollisena osana raskauteen ja ne johtuvat hormoneista. Toiset oireilevat voimakkaammin kuin toiset. Monet saavat apua keskustelemalla läheisten tai ammattilaisen kanssa.


Pääosin kyllä. Seksi tai yhdyntä eivät vahingoita sikiötä. Yhdyntöjä pitäisi välttää vain, mikäli raskaana olevalla on voimakkaita ennenaikaisia supistuksia tai verenvuotoa. Kasvava vatsa voi rajoittaa sopivia yhdyntäasentoja, sillä kohdun alueelle ei saa kohdistua kovaa painetta. Takaapäin ja kylkiasennot ovat sopivia, katso lisää tästä. Orgasmin saaminen ei edesauta synnytyksen käynnistymistä.


Tiettyjä sykerajoja tai tarkkoja ohjeita on mahdotonta antaa. Pääosin raskaus ei ole este liikunnalle, päinvastoin liikunta parantaa vointia ja edesauttaa vauvan terveyttä. Voit jatkaa liikkumista kuten ennenkin, mutta sinun tulee tarkkailla vointiasi. Liikunnan ei tulisi aiheuttaa vauvan liikkeiden vähentymistä, verenvuotoa, kivuliaita supistuksia, huimausta, päänsärkyä, voimakasta hengästymistä, rintakipua, voimakasta väsymystä tai pohkeiden kipeytymistä yhdistettynä turvotukseen. Vältä lajeja, joissa on iskuja, hyppyjä, tärähdyksiä, nopeita suunnanmuutoksia tai kaatumisriski. Vältä myös vatsamakuulla harjoittelemista ja 16. raskausviikon jälkeen selinmakuulla oloa. Keskustele liikunnan jatkamisesta neuvolassa.

Lue lisää: UKK-instituutti - liikunta_raskauden_aikana


Ruokaohjeistuksissa on lueteltu kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat ruoat, joihin saattaa liittyä vaaroja. Riski esimerkiksi listeriaan tai toksoplasmoosiin on suhteellisen pieni. Seuraa vointiasi. Mikäli sinulle tulee hengitystieoireita, kaulan tai takaraivon imusolmukkeiden turpoamista, ripulia tai kuumetta, ole yhteydessä terveysasemalle.


Pääsääntöisesti voit, paitsi jos sinua on kehotettu erityisesti välttämään nostamista. Yksi vinkki on istua ja pyytää lasta kiipeämään syliin jos mahdollista. Muuten voit tehdä nostoja vointisi mukaan.

Lue lisää: Naistalo.fi


Kyllä. Uiminen on erinomaista liikuntaa ja saunominen voi rentouttaa. Tulehdusriski uimisessa kasvaa vasta, kun lapsivesi on mennyt tai alkanut tihkua aivan loppuraskaudessa. Raskausaikana on syytä välttää kehoa rasittavia nopeita kehon lämpötilavaihteluita, koska ne voivat aiheuttaa supistelua. Sauno kohtuudella ja pidä taukoja välissä.


Useimmiten kyllä. Asiasta kannattaa etenkin loppuraskaudessa kysyä neuvolasta. Loppuraskaudessa lentäminen voi edistää synnytyksen käynnistymistä, minkä vuoksi lentoyhtiöt vaativat lääkärintodistuksen raskaudesta. Lentoyhtiöt määrittelevät itse omat sääntönsä, esimerkiksi sen, milloin todistus on tarpeellinen. Todistuksia ei kirjoiteta julkisessa terveydenhuollossa. Matkustaessasi lentokoneella sinun tulee ottaa huomioon veritulppariski: hanki itsellesi sopivat tukisukat, verryttele, venyttele, nouse liikkeelle säännöllisesti ja juo tarpeeksi nesteitä. Vältä matkustamista poikkeusoloihin, alhaisen hygienian maihin ja keltakuume- tai malariariskin alueille.

Lue lisää: Matkustaminen raskausaikana



Vauva-ajan (ensimmäinen vuosi) kysymykset

Alle kuukauden ikäinen: lapsen tulisi kakata noin kerran päivässä. Kakan määräksi riittää noin kahden euron kolikon kokoinen määrä. Mikäli kakkaamisessa on pitkä tauko, ole yhteydessä neuvolaan.

Yli kuukauden ikäinen imetetty vauva: ulostamisväli voi olla hyvinkin pitkä, eikä kyse välttämättä silti ole ummetuksesta. Jos vauva hyvävointinen, tilannetta voi seurata. Vauvan oloa voi helpottaa jumppaamalla jalkoja vatsan päälle tai hieromalla vatsaa kevyesti. Myös lämmin kylpy voi rauhoittaa /auttaa. Mikäli näistä ohjeista ei ole apua, ole yhteydessä neuvolaan.

Jos vauva syö rintamaidon lisäksi kiinteitä, imetä riittävän tiuhaan. Vatsalle hyviä ruoka-aineita ovat täysjyväpuurot, erilaiset kasvikset, hedelmistä päärynä ja luumu sekä marjoista vadelma ja mansikka. Banaani ja mustikka voivat lisätä ummetusta. Jos oireet pitkittyvät, ota yhteys neuvolaan.


Navan puhdistukseen saattaa riittää pelkkä veteen kastetulla vanupuikolla puhdistus ja sen jälkeen kuivaus. On kuitenkin normaalia, että napa vuotaa hieman verta ja haiskahtaa. Puhdista navan pohja antiseptisellä aineella kostutetulla pumpulipuikolla kaksi kertaa päivässä. On tärkeä kuivata navan pohja puhdistuksen jälkeen. Kun napa ei enää haise, voit siirtyä takaisin normaaliin vesipuhdistukseen.

Lue lisää: Naistalo.fi


Tärkeintä että jokainen perhe löytää itselleen sopivan tavan (nukuttaa vauva) ja nukkua vauvan kanssa. Vauva tottuu siihen mitä vanhemmat hänelle tarjoavat, eikä se tarkoita "huonoa " tapaa tulevaisuudessa. Vauva hyötyy siitä, että hän tuntee tutut ihmiset ympärillään. Läheisyys vähentää vauvan ja vanhemman stressiä ja edesauttaa myös imetystä. Samassa sängyssä nukuttaessa vauvan turvallisuus on otettava huomioon:

  • ei tupakoivaa vanhempaa
  • ei päihteitä
  • ei tyynyä
  • ei putoamisvaaraa
  • ei keskosille
  • alustan tulee olla jämäkkä


Kiinteät ruoat aloitetaan yksilöllisesti 4-6 kuukauden iässä, ja tähän vaikuttaa lapsen kasvu ja motoriset taidot. Mikäli neuvolassa on todettu, että vauva kasvaa hyvin täysimetyksellä ja on tyytyväinen, ei alle puolen vuoden ikäiselle tarvitse tarjota kiinteää ruokaa. Täysimetykseen liittyvä suositus on edelleen 6 kuukauteen saakka, mikäli vauvan on todettu kasvavan hyvin.

Lapsi on valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna selkä suorassa syöttötuolissa, hallitsee pään liikkeitä ja tavoittelee ruokia kädellä. Tämä tapahtuu usein noin puolen vuoden iässä. Kiinteät aloitetaan pienillä maisteluannoksilla, ja rintamaito on edelleen pääasiallinen ravinto ensimmäisen ikävuoden ajan.

Lue lisää: Syödään yhdessä


Kun lapsen selkä pysyy suorana; yleensä 6-8 kuukauden ikäisenä. Tätä tutkitaan neuvolassa. Jos syöttötuoli tuntuu liian isolta, voi lapsen asentoa tukea pienellä tyynyllä. On tärkeää huomioida turvallisuus: lasta ei saa jättää valvomatta ja on käytettävä turvavyötä.


Yleensä puolen ikävuoden jälkeen lapsi joko itse vähentää yösyömistään, tai äiti voi vähentää yöateriakertoja yksi kerrallaan.


Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Säätila, vauvan ikä, vointi, varustus, vaunujen tai kantovälineen laatu ja imetyksen käynnistyminen vaikuttavat ulkoiluun. Jos vauva on tuulelta suojattu eikä ulkona ole kovaa pakkasta, voi terveen, täysiaikaisen vauvan kanssa ulkoilla lyhyttä kauppareissua vastaavan ajan heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Helsingin seudulla vallitsee merellinen ilmasto ja ulkoilua ei tyypillisesti suositella kylmemmässä kuin -10 astetta pakkasta. Lyhyet hetket ulkoilmassa eivät ole haitaksi tällöinkään, esimerkiksi neuvola- tai kauppamatkat.


Ne ovat niin sanottuja hormoninäppyjä, ja ne johtuvat vauvan oman hormonituotannon käynnistymisestä. Tyypillisesti hormoninäppyjä on 6-8 viikon iässä, eniten pään ja hartioiden alueella. Ne näyttävät joskus hyvinkin runsaalta akneiholta. Hormoninäpyt häviävät itsestään, eikä niille tarvitse tehdä mitään. Joillain lapsilla hormoninäppyjä on jo syntyessä, ja joillain niitä voi tulla parikin kertaa.


Pieni lapsi ei tarvitse mediaa kehittyäkseen. Vanhemman ja sisarusten kanssa seurustelu ja muiden perheenjäsenten touhujen seuraaminen on parasta viihdettä pienelle vauvalle. Ruutujen pitkäaikainen tuijottaminen on pienelle vauvalle haitallista. Television, älypuhelimen tai tietokoneen kuva ja ääni saattavat pelästyttää, aktivoida tai hämmentää vauvaa. Välkkyvät valot, äänet ja värit kiinnostavat, mutta ne aiheuttavat liikaa ärsykettä aivoille.Vanhemman kannattaa myös tarkastella, ettei media vie perheessä liikaa huomiota lapselta. Jos vauva näkee ruutua vahingossa vilaukselta, se ei kuitenkaan ole vaarallista.


Puhu vauvallesi mahdollisimman paljon. Vauvalle voi kertoa, mitä olet juuri nyt hänen kanssaan tekemässä tai hänen kanssaan voi ihmetellä ikkunasta näkyviä maisemia. Vauvalle voi puhua melkein mitä vain positiivista. Vauvat eivät ymmärrä puheen sisältöä, mutta tulkitsevat äänenpainoja, puheen rytmiä ja sävyjä. Vauva on kiinnostunut olemaan katsekontaktissa ja katsomaan ilmeitäsi. Ihmiset ovat erilaisia, joten puhu oman persoonasi mukaan, tärkeintä että puhut. Loruttelu ja runot kehittävät puheenkehitystä vauvasta asti.

Lorukirjoja on saatavilla kirjastoista: Helmet-haku


Jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa, eikä taitoja tarvitse erikseen harjoitella. Pieni vauva kannattaa nostaa alustasta syliin hänen kylkensä kautta, sillä se kehittää lapsen lihaksia. Sylissä olo kehittää lapsen lihasten hallintaa, ja kantamisasentoja kannattaa vaihdella. Sylin jälkeen paras paikka lapselle on lattialla esim. viltin päällä. Kova alusta kehittää vauvan kehonhallintaa. Vauva voi olla lattialla selällään, jolloin hän tutustuu omaan kehoonsa ja harjoittelee käsien käyttöä sekä tarttumista. Vauvaa kannattaa pitää lattialla myös vatsallaan niin kauan, kuin hän viihtyy. Tällöin vauva harjoittelee käsilleen painon varaamista, ja tämä asento vahvistaa vauvan lihaksia. Vatsallaan lattialla pitäminen on edellytys liikkumisen kehittymiselle. Vältä apuvälineitä jotka rajoittavat lapsen luonnollista liikkumista, kuten hyppykiikkua tai kävelytuolia


Ei tarvitse välttämättä tehdä mitään, sillä joillain vauvoilla päänahka karstoittuu aikansa. Jos karstakerros on paksu ja sitä muodostuu jatkuvasti lisää, sitä tulee hoitaa rasvaamalla, pesemällä ja harjaamalla pehmeällä harjalla. Voit myös levittää ihoöljyä vauvan päähän ja laittaa pipon päähän muutamaksi tunniksi. Tämän jälkeen karsta harjataan pois vauvan päästä ja pää pestään.


Vauvojen tulisi välttää suoraa auringonpaistetta. UV-valo on haitallista lapselle. Suojaa vauvan iho vaatteilla tai vaunun kuomulla. Huomioi kuitenkin, että vaunujen sisälämpötila voi nousta kesällä hyvin korkeaksi. Nukuta lasta varjossa. Silmät suojataan aurinkolaseilla. Vauvoille ei käytetä aurinkorasvaa. Apteekista voit kysyä isompien lasten aurinkosuojatuotteista.


Tukoksen poistamiseen vauvan hengitysteistä on olemassa video. Katso se tästä.



Jos lapsi saa päättää, milloin imetys loppuu, niin keskimäärin 1-2 vuotiaana lapsi lopettaa imemisen. Jos äiti haluaa lopettaa imetyksen, niin yleensä yhden imetyksen poisjättäminen kerrallaan on vauva- ja äitiystävällisin tapa. Iltaimetys jätetään usein viimeisenä pois. Päiväsaikaan imetyskertojen harventaminen tai lopettaminen onnistuu paremmin, kun lapselle voi tilalle tarjota muuta ruokaa ja juomaa tai tekemistä. Vanhempien kannattaa pysyä rauhallisina ja toimia johdonmukaisesti, vaikka lapsi protestoi yöimetysten päättymistä. Tilanteeseen tottuminen vaatii sekä vauvalta että perheeltä aikaa. Yöimetysten lopettamiseen menee monesti 1-2 viikkoa aikaa. Jos äidin rinnat tuntuvat kiristäviltä maitomäärän takia, kannattaa äidin lypsää hieman, jotta hankalin kiristys rinnoissa helpottaa. Maidonerityksen nopeaan lopettamiseen erityistilanteissa on mahdollisuus saada reseptilääke.



Taapero- ja leikki-iän (1-6 vuotta) kysymykset

Kaikki lähtee päivän aktiivisuudesta. Päivän aikana tulisi olla ulkoilua ja tarpeeksi tekemistä ja illalla rauhoittuminen tulisi tapahtua tarpeeksi aikaisin. Ilta-aikaan ei villejä leikkejä, ruutuja tai muuta lasta aktivoivaa. Illalla tärkeintä on rauhoittuminen: jutelkaa päivästä ja kerro nukkumaanmenosta etukäteen, sillä äkilliset siirtymätilanteet esim. kesken leikin nukkumaan saattavat hermostuttaa lasta. Kehitä perheelle yhteinen iltarutiini, esimerkiksi iltasatu, ja pidä siitä kiinni. Tämä luo turvallisuuden tunnetta lapselle.

Lue lisää: MLL - Lapsella vaikeuksia nukahtaa


Ei, mutta monet lapset tarvitsevat päiväunia vielä leikki-iässä. Päiväunet jäävät itsestään pois, kun yöuni on tarpeeksi pitkä. Helsingin päiväkodeissa lapset nukkuvat päiväunet tai ainakin rauhoittuvat lepäämään. Tämä järjestely on hyvä myös kotihoidossa oleville lapsille.


Uhmaikä (tahtoikä) on lapsen kehitykseen kuuluva oman tahdon vaihe. Lapsi harjoittelee tahtomista, mutta tunteakseen olonsa turvalliseksi, hän tarvitsee selkeitä rajoja.

Oman tahdon vaiheessa oleva lapsi tarvitsee tunteiden säätelyyn vanhemman apua, jotta hän myöhemmin oppii säätelemään tunteitaan, tunnistamaan itse omia rajojaan ja toimimaan toisten lasten ja aikuisten parissa. Lapsen tunteita voi sanoittaa, kuten " Sinua väsyttää nyt ja suututtaa siksi että... "

Esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi kiukuttelee ja teillä on kiire, tilannetta pahentaa, mikäli itse hermostut. Vaikka se ei ole helppoa, lapselle luo turvallisuutta se, että itse pysyt rauhallisena ja annat lapselle selkeät ohjeet ja mahdollisuuksien mukaan vaihtoehdot. Tilanne saattaa näin ratketa nopeammin. Kiukun aikana voit myös kokeilla rauhoittaa tilannetta pitämällä lasta rauhallisesti sylissä tai olemalla lapsen lähellä.

Tyypillistä on, että uhmaikäisen lapsen kiukun purkaukset liittyvät pukeutumiseen, riisuuntumiseen, siirtymätilanteisiin tai väsymykseen. Tilanteita voi pyrkiä ennakoimaan ja ohjata lasta jo etukäteen ennen kuin siirrytään tilanteesta toiseen. Vanhempi kuitenkin päättää, kuinka tilanteessa toimitaan. Lapsen huomiota voi yrittää hankalassa tilanteessa ohjata toisaalle. Ristiriitaista tilannetta voi kokeilla ratkaista myös leikin tai huumorin avulla. Hyvästä käytöksestä ja kivasti sujuneista tilanteista annetaan positiivista suullista palautetta.

Lue lisää: Uhmaikä


Lapset pelkäävät vanhempiensa menettämistä, tämä on luonnollista. Puhutaan eroahdistuksesta. Ikävään pitää olla lupa, reippaaksi kehottamisesta ei ole hyötyä. Lapselle kannattaa kertoa tarkasti etukäteen poissaolosta, vaikka lapsi ei osaisi edes itse puhua. Lapselle kannattaa osoittaa hellyyttä ennen lähtöä, ja lapsen on hyvä nähdä vanhemman lähtevän. Lapselle voi jättää vanhemman valokuvan tai jutella puhelimessa erossa olon aikana. Yli kolmevuotias lapsi pystyy jo ylläpitämään mielikuvaa vanhemmistaan ja tietää heidän tulevan hakemaan.


Suositusta sopivaksi ruutuajaksi on mahdoton antaa. Ajan määrittelyn sijaan tärkeämpää on se, mitä lapsi tekee ruudun äärellä ja miten hän siihen reagoi. Lapsen päivään pitäisi sisältyä yhdessäoloa, leikkimistä, liikkumista, lepäämistä ja joutenoloa. Ruutuaikaa on liikaa, jos ruutu vie aikaa muulta elämältä tai jos lapselle tulee ärtyneisyyttä, väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä tai univaikeuksia. Sopimuksia median käytöstä voi tehdä yhdessä lapsen kanssa.

Lapsi ei tarvitse televisiota tai tietokoneita kehityksensä tueksi. Parin ikävuoden jälkeen mediaa voi kuitenkin alkaa käyttää oppimisen tukena kohtuudella. Ruutuja kannattaa alkaa käyttää vähitellen, ja pienen lapsen ruutuaika kannattaisi rajoittaa vain lyhyisiin hetkiin. Televisiota tai tietokonetta kannattaa tutkia yhdessä. Aikuisen tulisi kiinnittää huomiota suositusikärajoihin ja sopimattomiin sisältöihin. Lisäksi kannattaa miettiä, miten perheessä mediaa käytetään ylipäätään. Onko televisio usein päällä? Pääseekö lapsi itse tabletille tylsänä hetkenä? Kuinka usein älypuhelinta lapsen seurassa selataan? Lapsen olisi hyvä oppia sietämään myös tylsiä hetkiä.

Lue lisää: MLL - Lapset ja media


Ei tarvitse huolestua. Lapsen jalkojen asento muuttuu voimakkaasti lapsen kasvaessa. Vastasyntyneellä on “länkisääret”, eli polvet ovat kaukana toisistaan. Kolmen ikävuoden lähestyessä polvien asento muuttuu “pihtipolvisuudeksi”, ja jalkaterät ovat kääntyneet sisäänpäin. Leikki-ikäiselle taas tyypillistä on “lattajalat”, eli jalkaterät ovat ulospäin kiertyneet ja paino on jalan sisäsyrjällä. Jalat suoristuvat kouluikään mennessä.


Useimmissa tapauksissa ei. Esikoisen sopeutumista helpottaa jos pieni taapero saa rauhassa tutustua uuteen perheenjäseneen, ja olla kotona muun perheen kanssa. Ota huomioon, että kolmevuotias tarvitsee kuitenkin jo päiväänsä sosiaalista vuorovaikutusta ja touhua toisten ihmisten kanssa.


Ei mitenkään, sillä ne ovat vaarattomia. Molluskat eli ontelosyylät ovat viruksen aiheuttamia. Elimistö kehittää niihin aikanaan puolustuskyvyn ja silloin syylät häviävät itsestään - siihen voi kuitenkin mennä vuosia.

Lue lisää: Terveyskirjasto - molluskat


Taaperon ja leikki-ikäisen iho suojataan vaatteilla ja silmät aurinkolaseilla. Hattu on tärkeä. Tarvittaessa niille ihoalueille, joita ei voi peittää, voi käyttää fysiologista aurinkorasvaa. Kysy lisää apteekista.


Puhumalla lapselle. Lapsi oppii puheen tavallisessa arjessa keskustelujen ja puheen kautta, eli kun lapselle puhutaan ja häntä kuunnellaan, hänelle vastataan ja häneltä kysytään. Lisäksi yhdessä leikkiminen, pelaaminen, laulaminen ja lukeminen tukevat puheen ja kielen kehitystä. Kielellinen kehitys on hyvin yksilöllistä; jokaisen lapsen kieli ja puhe kehittyvät omaan tahtiinsa. Kehityksen vaiheet kulkevat samassa järjestyksessä, mutta tahti vaihtelee suuresti. Oleellista puheen kehityksen kannalta on lukeminen ja puhuminen lapsen kanssa. Lapselle on hyvä lukea kirjoja päivittäin. Helsingin kaupungin kirjostoissa on laaja valikoima kirjoja eri ikäisille lapsille. Löydä kartalta sopiva kirjasto sinulle:


Anna lapselle monipuolisia mahdollisuuksia liikkua. Ulkona liikkuminen, kiipeily, hyppiminen, pallopelit, perinteiset pihaleikit, potkupyöräily, liukumäen laskeminen, lumi- ja hiekkaleikit sekä pihaleikit edistävät lapsen kehitystä. Anna lapsen rohkeasti kokeilla sinun läsnäollessasi erilaisia taitojaan, esim. puuhun kiipeämistä.

Lue lisää: Pihaleikit - Perinneleikit ry


Ei ole huolta, jos lapsi jaksaa touhuta ja on terve sekä hyvinvoiva. Yritä itse suhtautua joustavasti ruokaan, ja yritä pysyä rauhallisena ärsyyntymisestä tai huolesta huolimatta. Patistaminen, tuputtaminen, syyllistäminen, kiristys tai ehdoton suhtautuminen syömiseen tai syömättä jättämiseen tekevät ruokahetkistä entistä ikävämpiä. Valmistakaa ruoka yhdessä ja syökää koko perhe samaan aikaan ja samaa ruokaa.

Poista häiriötekijät ruokahetkistä ja tee siitä omalta osaltasi mukava yhdessäolon ja jutustelun hetki. Yritä puhua ruoasta ja ruokailusta myönteiseen sävyyn. Pidä huoli säännöllisestä ruokarytmistä ja vähennä napostelua ruokailujen välissä. Uudet maut voi esitellä rauhassa vanhojen lempiruokien kanssa. Kannusta maistamaan ja kerro miten toivoisit lapsen toimivan, mutta pakottaminen ei kannata.

Lue lisää: Neuvokas perhe - Nirsoilu ja valikoiva syöminen


Ei ole olemassa mitään tiettyä lelua, joka olisi välttämätön lapsen kehityksen kannalta. Tärkeintä on, että lapsen kanssa leikitään, puhutaan ja katsotaan silmiin. Käytä omaa mielikuvitustasi ja tuttua ympäristöä. Lapsi voi harjoitella mielikuvitustaan ja leikkitaitojaan millä tahansa turvallisilla esineillä. Kaikki lapset tarvitsevat jotain, millä leikkiä.


Lapsen on vaikea säädellä omia tunteitaan, varsinkin, kun puhe on vasta kehittymässä. Lapsen tunne voi purkautua, kun sanat eivät riitä. Puutu heti aggressiiviseen käytökseen. Ole johdonmukainen ja reilu. Tee selväksi, että ketään ihmistä ei saa satuttaa missään olosuhteissa. Muista, että lapsen tunteet eivät koskaan ole vääriä, mutta niiden sopivaa ilmaisua pitää harjoitella.

Lue lisää: MLL - Lapsen tunteiden säätelyssä auttaminen


Tukoksen poistamiseen lapsen hengitysteistä on olemassa video. Katso se tästä.



Pikkusisaruksen syntymä on lapsen elämässä todella iso muutos, joten mustasukkaisuus on luonnollista. Kerro asiasta jo raskausaikana. Monet vanhemmat kertovat uutisen lapselle rakenneultraäänitutkimuksen jälkeen. Pyri pitämään arki mahdollisimman muuttumattomana syntymän aikoihin. Anna lapsen hoivata ja tutkia vauvaa ja kehu lapsen taitoja. Varaa lapselle myös ihan omaa aikaa vanhempiensa kanssa, yhdessä ja erikseen.

Lue lisää: MLL - uusi lapsi ja mustasukkaisuus

Myös kirjastoista löydät paljon aihetta käsitteleviä kirjoja: Helmet-haku





JAA
08.02.2018 18:21