Suoraan sisältöön

Vanhempien ero

Parisuhteen päättyminen on iso elämänmuutos. Ero ei yleensä tapahdu salaman nopeasti. Eron osapuolilla on yksilöllinen tahti ja tunteet eroprosessissa. Eroa edeltää usein kokemus toimimattomasta tai epätyydyttävästä suhteesta. Eron ajatuksista kertovia merkkejä ovat esimerkiksi halveksunta, pureva kritiikki, vaikeneminen, jatkuva puolustautuminen ja haluttomuus sopia riitoja. Lue lisää tunnusmerkeistä Väestöliiton sivuilta.

Eroa edeltää yleensä pohdintavaihe. Usein eroa pohditaan yksin, jolloin se voi tulla toiselle osapuolelle yllätyksenä. Olisi hyvä, jos kumppanit voisivat keskustella eroon liittyvistä tunteistaan ja ajatuksistaan mahdollisimman avoimesti jo aikaisessa vaiheessa. Pohdinnan ei tarvitse johtaa eroon. Avun hakeminen ennen ongelmien kärjistymistä tukee toimivan suhteen rakentamista. Yhteinen keskustelu myös helpottaa eron käsittelyä ja hyväksymistä, jos siihen myöhemmin päädytään.

Parisuhteen vahvistamista kaipaaville tai eroa harkitseville löytyy monenlaista tukea (tutustu linkkeihin sivupalkissa). Ulkopuolisen avun hakeminen voi tuntua vaikealta, mutta matalan kynnyksen tukea saa esimerkiksi vertaistukeen perustuvista ryhmistä ja verkkokeskusteluista. 

Terapiaan voi mennä joko yksin tai puolison kanssa. Helsingissä on tarjolla pariterapiaa vanhemmille, joilla on parisuhteeseen liittyviä ongelmia. Terapia tarjoaa neutraalin paikan tilanteen pohtimiseen. Se on mahdollisuus oppia ymmärtämään itseä ja toista paremmin. Tasapuolisen vuorovaikutuksen harjoittelusta on hyötyä myös yhteistyön sujumiselle jatkossa.

Ero voi herättää monenlaisia ja vaihtelevia tunteita. Alun šokki ja paniikki voivat näkyä esimerkiksi vihana, suruna, lamaannuksena tai kieltämisenä. Niiden myötä kasvaa ymmärrys siitä, että ero on totta. Hiljalleen voidaan alkaa pohtia sopeutumista tilanteeseen ja suuntautua eteenpäin. Kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja niitä tulee käsitellä. Erosta ja sen herättämistä tunteista ja ajatuksista keskusteleminen helpottaa oloa. Keskusteluja voi käydä esimerkiksi ystävien kanssa, ohjatuissa vertaistukiryhmissä tai yksilöterapiassa.

Vanhempien yhteistyö ja asioiden ajatteleminen lapsen kannalta on tärkeää. Se vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin. Vanhemmuus ja toivottavasti myös vanhemmuussuhde jatkuvat parisuhteen päätyttyäkin Esimerkiksi Väestöliiton sivuilta löytyy lisätietoa lapsia suojaavista tekijöistä ja vanhemmuussuhteesta. Vanhemmat voivat parhaiten ehkäistä eron kielteisiä vaikutuksia lapseen panostamalla toimivaan yhteistyöhön lapsen asioissa. Sujuvuuteen tarvitaan vaivannäköä ja ymmärrystä. 

Lapsen oloa helpottaa, jos hän saa olla molempien vanhempien puolella ja rakastaa heitä ilman syyllisyyttä. Ero herättää lapsissa monenlaisia tunteita kuten pelkoa, vihaa ja helpotusta. Lapselle on kerrottava rehellisesti tilanteesta, mutta yksityiskohtia ei tarvitse avata. Lapsi voi tuoda ilmi tunteitaan tai ne voivat näkyä hänen käyttäytymisessään pian tai vasta pidemmän ajan kuluttua vanhempien eroamisesta. Lapsen toiveiden kysyminen, kuunteleminen ja huomioiminen vahvistavat vanhempien suhdetta lapseen ja voivat auttaa tilanteessa eteenpäin.  Esimerkiksi Kasvatus- ja perheneuvonta ry (Kasper) tarjoaa eroryhmiä lapsille ja nuorille.

 

Eron käsittely lapsen kanssa

Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Puolet lapsista kasvaa perheessä, joissa hänen biologiset vanhempansa ovat eronneet, mikä tarkoittaa sitä, että lapsella on kaksi kotia.

Ero ei ole välttämättä paha asia

Koska on tilastollisesti voitu osoittaa, että eroperheiden lapsilla on enemmän ongelmia kuin yhdessä asuvien vanhempien lapsilla, pääteltiin siitä aikoinaan, että vanhempien ero on lapsille haitallista. 

Myöhemmin on ymmärretty, että eronneiden vanhempien lasten ongelmat eivät johdu vanhempien erosta sinänsä, vaan muista eroon usein liittyvistä asioista kuten yhteyden kadottamisesta toiseen vanhempaan, uusperheen tuomista haasteista tai vanhempien ristiriidoista.

Miten tukea eroperheen lasta
Vanhemmat voivat tukea lastaan sopeutumaan heidän eroonsa mm. seuraavin keinoin:

  • Auta lasta huomaamaan, että vaikka kahden kodin järjestely saattaa olla lapselle taakka, sillä on yleensä myös hyviä puolia.
  • Puhu aina lapselle arvostavasti lapsen toisesta vanhemmasta, vaikka et todellisuudessa arvostaisi häntä pennin vertaa. Ajattele, että veri on vettä sakeampaa.
  • Tue kaikin tavoin lapsesi ja hänen toisen vanhempansa välistä suhdetta. Jos toinen vanhempi ei halua tavata lasta, rohkaise lasta kirjoittamaan hänelle kortti tai kirje viikoittain.
  • Ajattele, että yksipuolinenkin suhde toiseen vanhempaan on lapselle parempi kuin ei suhdetta lainkaan.
  • Älä vie sinun ja exäsi välisiä erimielisyyksiä oikeuteen, vaan käytä niiden ratkaisemiseen sovittelumenettelyä. Säästät rahaa, aikaa, itseäsi ja ennen kaikkea teet palveluksen lapsellesi.
  • Ajattele, että lapsen kannalta laihakin sovinto on parempi kuin lihava riita.
  • Jos lapsella on jokin ongelma, älä syytä siitä hänen toista vanhempaansa vaan pyri ratkaisemaan ongelma yhteistyössä hänen kanssaan. Kysy: "Mitä sinä ehdotat?" "Miten sinusta olisi hyvä edetä tässä asiassa?"
  • Aina kun lapsi oppii asioita, voittaa ongelmia tai menestyy, mieti miten voit kiittää siitä hänen toista vanhempaansa tai antaa siitä hänelle ansiota.

Onnellinen kahden kodin lapsi

Olen tehnyt kuvittaja Sami Myllyniemen kanssa kahdessa kodissa asuville lapsille suunnatun väritys- ja puuhakirjan. Se on uudenlainen tapa edistää lapsen hyvinvointia ja kotien yhteistyötä. Kustantaja on Basam Books (2016). Kirjan voi tilata kätevästi mm. Lyhytterapiainstituutin verkkokaupasta.

Yhteenveto

Monet ajattelevat, että vanhempien ero on lapsille haitallista ja kun lapsilla esiintyy ongelmia vanhempien eron jälkeen, ajatellaan helposti, että ongelmat johtuvat erosta. On parempi ajatella, että vanhempien ero sinänsä ei ole lapselle hyvä tai huono asia.

Sen sijaan sillä on lapselle paljonkin merkitystä, miten hyvin tai huonosti häntä hoitavat aikuiset puhaltavat yhteen hiileen. Eroavat vanhemmat voivat erilaisin keinoin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että he tulevat mahdollisimman hyvin toimeen hankalienkin exiensä kanssa - lapsen edun nimissä.

 

 



JAA
31.10.2017 16:33