Riidat ja väkivalta perheessä

Riitely on osa perheiden elämää. Jokaisessa ihmissuhteessa riidellään joskus. On kuitenkin hyvä miettiä ja keskustella siitä, mitkä ovat hyväksytyn käytöksen rajat riidan aikana. 

Riitelyn ja väkivallan ero voi olla pieni. Kaikki teot, jotka loukkaavat, uhkaavat tai pelottavat, ovat väkivaltaa. 

Väkivalta voi olla paljon muutakin kuin fyysistä satuttamista. Turvallinen aikuinen suojaa lasta kaikilta väkivallan muodoilta. Koti on paikka, jossa kaikkien tunteiden tulisi olla sallittuja. 

On tilanteita, joissa sinulla on oikeus suuttua ja olla vihainen tai surullinen, mutta väkivalta ei kuulu riitelemiseen.


 

Jos oma tai kumppanin käyttäytyminen huolestuttaa itseä tai aiheuttaa pelkoa perheen muissa jäsenissä, on syytä hankkia apua. Lastensuojeluun voi aina ottaa yhteyttä, myös nimettömänä, kun herää huoli oman lapsen tai lähiympäristössä kasvavan lapsen hyvinvoinnista.

Virka-aikana voi ottaa yhteyttä oman alueen päivystävään lastensuojelun sosiaalityöntekijään.

Virka-ajan ulkopuolella voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen, puh. 020 696 006.

Lisäksi, pääkaupunkiseudulla toimii järjestöjä, jotka tarjoavat maksutonta tukea väkivallan eri osapuolille. Jos miettii avun hakemista, se yleensä on tarpeen.

Alla on tietoa pääkaupunkiseudulla toimivista järjestöistä, jotka tekevät väkivaltatyötä ja tarjoavat neuvoa ja tukea.

Akuuteissa ja uhkaavissa tilanteissa on syytä olla viipymättä yhteydessä poliisiin. Jos kotona ei voi väkivallan uhan takia olla, voi soittaa mihin tahansa turvakotiin, joista saa apua tilanteen ratkaisemiseen. Lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakodissa voi kysyä neuvoja ammattilaiselta verkossa.

 

Lähisuhdeväkivallan eri muotoja. Lähde: Lyömätön linja Espoossa ry

Henkistä ja hengellistä

  • nimittelyä, mitätöintiä, arvostelua ja vähättelyä
  • menemisten, pukeutumisen, olemisen ja tekemisen arvostelua ja kontrollointia
  • alistamista tai pakottamista omaan tahtoon
  • läheisen väittämistä henkisesti sairaaksi
  • väkivallalla tai itsemurhalla uhkailua, tavaroiden särkemistä
  • lapsen tapaamisten tai huoltajuuden menettämisellä uhkailemista
  • pelon ja uhan ilmapiirin luomista seuraamalla, soittamalla ja lähettämällä viestejä
  • toisen henkisyyden tai uskonnollisuuden vähättelyä, arvostelua ja pilkkaamista
  • pakottamista tietynlaiseen käyttäytymiseen tai elämään vetoamalla uskontoon
  • pakottamista järjestettyyn avioliittoon vasten henkilön omaa tahtoa

Seksuaalista

  • ulkonäön ja naiseuden tai mieheyden arvostelua
  • vertailua seksuaalisesti toisiin naisiin tai miehiin
  • pettämisellä uhkailua ja pettämistä
  • pakottamista, painostamista tai taivuttelua seksuaaliseen tekoon tai pornon katsomiseen
  • seksuaalinen ahdistelu, lähentely ja koskettelu vasten kumppanin tahtoa
  • raiskaus

Fyysistä

  • tönimistä, läpsimistä, kiinni pitämistä ja siirtämistä toiseen tilaan
  • lyömistä, potkimista ja puremista
  • lyömä-, ampuma- tai terä-aseella uhkaamista tai aseiden käyttämistä
  • hiuksista repimistä ja raapimista
  • kuristamista ja tukahduttamista
  • esineiden heittämistä toista päin

Taloudellista

  • suurten taloudellisten päätösten tekemistä ilman keskustelua
  • viikkorahan antamista aikuiselle ja rahattomana pitämistä
  • oman pankkitilin avaamisen kieltäminen aikuiselta
  • aikuisen rahankäytön kontrolloimista

Lapsiin kohdistuva väkivalta voi olla kaikkea yllä mainittua ja lisäksi

  • pelon tuottamista raivoamalla
  • tukistamista ja "luunapin" antamista
  • leikin varjolla kiusaamista
  • lelujen särkemistä
  • ravistelemista ja kovakouraista käsittelyä
  • lapsen estämistä tapaamasta toista tai muita vanhempia tai muita lapselle tärkeitä ihmisiä
  • lapsen koulunkäynnin tai harrastusten kieltämistä tai niihin osallistumisen vaikeuttamista

Lapset voivat joutua myös väkivallan välineiksi, kuten

  • toisen vanhemman tai muiden lapselle tärkeiden ihmisten haukkumista lapsen kuullen
  • lapsen käyttämistä kielteisten viestien viejänä aikuisten välillä
  • lapsen tapaamisten väärinkäyttöä

Vaikutus lapseen

Sekä fyysinen että psyykkinen väkivalta perheessä ovat lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallisia, vaikka ne eivät kohdistuisikaan suoraan lapseen. Lapsen täytyy saada tuntea olevansa turvassa aikuisten välisestä riidasta ja kriisitilanteista huolimatta.  

Kun lapsi elää perheessä, jossa käytetään väkivaltaa, hän ei opi kunnioittamaan toisen ihmisen koskemattomuutta. Väkivallan ilmapiiri herättää lapsessa voimakkaita turvattomuuden tunteita ja saattaa näkyä esimerkiksi vaikeutena sitoutua läheisiin suhteisiin. Väkivalta tai sen uhka eivät kuulu riitelyyn ja ovat aina vaurioittavia kaikille osapuolille.

Lähisuhdeväkivalta rikkoo lapsen ihmisoikeuksia. Suomen perustuslain mukaisesti myös jokaisen lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Myös YK:n lapsen oikeuksien julistuksen keskeisiä periaatteita ovat lapsen oikeus osallistumiseen, huolenpitoon, yhteiskunnallisiin resursseihin sekä erityiseen suojeluun.

Lapseen kohdistuva väkivalta

Lapseen kohdistuva väkivalta tarkoittaa henkisen tai fyysisen väkivallan tai molempien kohteena olemista, niiden todistajaksi joutumista sekä väkivallan ilmapiirissä elämistä ja näiden lapselle aiheuttamia ongelmia ja traumatisoitumisen uhkaa. Väkivalta tai sen uhka tuovat mukanaan jatkuvan ja lapsen elämää hallitsevan pelon. Perhe ja koti ovat lapsen elämän ankkuripaikkoja. Niiden pitäisi tarjota turvaa ja kantaa vastuu arjen sujumisesta. Tämän vuoksi väkivalta koskettaa lasta kipeimmin silloin, kun se tapahtuu omassa kodissa.

Joskus vanhemmat tai hoitajat saattavat menettää malttinsa hetkellisesti ja ravistella vauvaa suuttuessaan tai uupuessaan. Ravisteleminen aiheuttaa vakavaa vahinkoa vauvalle eikä niin saa tehdä. Käsiteltävä varoen -esite (123) antaa neuvoja vauvan hyvään ja turvalliseen hoitamiseen ja pitelemiseen.

Perheen sisäinen fyysinen väkivalta on Suomen lain mukaan rikos. Väkivalta ei yleensä lopu, ellei siihen puututa. Päinvastoin se yleensä  lisääntyy ja raaistuu ajan myötä.

 

Lapsen järkytykset ja traumat

Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi

Aikuiset pyrkivät eri tavoin varjelemaan lapsia järkytyksiltä ja erilaisilta traumaattisilta kokemuksilta. Kuitenkin moni lapsi joutuu kokemaan elämässä erilaisia järkytyksiä, vaikka kukaan ei sitä halua. 

Tällaisia järkytyksiä ovat mm. läheisen kuolema, perheväkivalta, kiusaaminen, vanhempien riidat, seksuaalinen häirintä, vakavat sairaudet, onnettomuudet, läheisen itsemurha, päihdeongelmat, eksyminen, rikoksen uhriksi joutuminen, tulipalo.

Lapset ovat selviytymisen mestareita

Lapset selviytyvät hämmästyttävän hyvin erilaisista järkytyksistä. He työstävät järkyttäviä kokemuksiaan monin eri tavoin kuten miettimällä tapahtunutta mielessään, työstämällä tapahtunutta leikin avulla, piirtämällä kuvia siitä ja keskustelemalla siitä tovereidensa, vanhempiensa tai jonkun muun luotetun aikuisen kanssa. He saattavat työstää tapahtunutta jopa nukkuessaan uniensa avulla.

Jos lapsen käyttäytyminen muuttuu järkyttävän tapahtuman jälkeen, lasta hoitavat aikuiset saattavat huolestua. Aikuiset voivat pelätä, ettei lapsi selviä kokemastaan järkytyksestä luonnollisin keinoin, jos lapselle esimerkiksi tulee ongelmia, joita hänellä ei ole aikaisemmin ollut. 

Huoli voi tulla, vaikkei lapsen käyttäytymisessä tapahtuisikaan mitään olennaista muutosta. Aikuisissa saattaa herätä epäilys, että toipuakseen kokemastaan järkytyksestä lapsi tarvitsee aikuisen apua.

Kun lapsi on kokenut jonkin järkytyksen, on hyvä muistuttaa itseään siitä, että lapsilla on luontainen kyky selviytyä kokemastaan. Jos siitä huolimatta tunnet huolta lapsen selviytymiskyvystä, voit omalta osaltasi edistää lapsen toipumista noudattamalla seuraavia ohjeita:

Älä yritä pakottaa tai painostaa lasta puhumaan kokemuksestaan

Tarjoa lapselle tilaisuuksia puhua oma-aloitteisesti kokemuksestaan viettämällä aikaa hänen kanssaan.
Jos näyttää siltä, että lapsi ei halua puhua kokemuksestaan, hän saattaa kuitenkin haluta käsitellä tapahtunutta esimerkiksi piirtämällä tai kuuntelemalla samantapaista järkytystä käsitteleviä satuja tai tarinoita.

Jos lapsi haluaa puhua kanssasi kokemuksestaan, kuuntele häntä kaikessa rauhassa. Vastaa parhaasi mukaan hänen kysymyksiinsä ja ole erityisen kiinnostunut hänen selviytymiskeinoistaan. Kiinnitä huomiosi mm. siihen, miten hän toimi viisaasti, kun järkyttävä asia tapahtui ja miten hyvin hän on osannut käsitellä asiaa tapahtuneen jälkeen.

Ajattele, että lapset selviytyvät melkein mistä tahansa ja että me aikuiset voimme parhaiten auttaa heitä siinä olemalla yksinkertaisesti läsnä ja osoittamalla, että arvostamme heidän selviytymiskykyään ja selviytymiskeinojaan.

Tässä vielä esimerkkejä siitä, miten voit kehua lasta hänen selviytymisestään:

  • Se oli fiksusti toimittu. Miten hoksasit toimia siinä tilanteessa sillä tavalla?
  • Sinä päätit puhua siitä asiasta minulle. Se oli rohkeasti tehty.
  • Sinä osasit olla siinä tilanteessa ihan rauhallinen. Miten sinä pystyit siihen?
  • Mitä ajatuksia sinulla oli, jotka auttoivat sinua siinä tilanteessa?
  • Sinä voisit varmaan auttaa toisia lapsia, jotka ovat kokeneet jotakin vastaavaa. Miten sinä auttaisit heitä?

Yhteenveto

Lapset selviytyvät traumaattisista kokemuksista yleensä hyvin ja he osaavat käyttää monipuolisesti erilaisia selviytymiskeinoja. Paras tapa tukea lasten selviytymistä on osoittaa kiinnostusta hänen omia selviytymiskeinojaan kohtaan ja arvostaa hänen omaa selviytymiskykyään.

Jos haluat auttaa lasta puhumaan kokemastaan järkytyksestä, mutta lapsi ei vaikuta kiinnostuneelta puhumaan tapahtumasta, käytä puhumisen sijasta kommunikaatiovälineenä piirtämistä, tarinankerrontaa, käsinukkeja tai leikkiä. Lasten on usein helpompi puhua vaikeista kokemuksista, kun keskustelu toteutuu jollakin luovalla tavalla.

 

Järjestöjen tarjoama apu Helsingissä

Väkivallan kokijoille:

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, Pääkaupungin turvakoti ry

Apua väkivaltaan, Monika-Naiset liitto ry

Puhelinpalvelu ja vertaisryhmiä - Naisten Linja Suomessa ry

Väkivallan tekijöille:

Lyömätön linja, Miessakit ry

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, Pääkaupunkiseudun turvakoti ry

Lapsille:

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, Pääkaupunkiseudun turvakoti ry

 



JAA
17.08.2017 12:48