Uni ja painajaiset
Yksivuotias lapsi tarvitsee unta 12–13 tuntia vuorokaudessa. Leikki-ikäisen unentarve on 10–13 tuntia vuorokaudessa. Uniongelmat ovat yleisiä alle kouluikäisillä. Vinkkejä uniongelmien voittamiseen kotona on saatavilla runsaasti (ks. linkit) eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Neuvolasta saa tietoa ja neuvoja aiheesta. Tarvittaessa maksutonta apua ja ohjausta voi saada myös kotiin.
Leikkipuistoissa järjestetään uniohjausryhmiä 6–12 kuukauden ikäisille lapsille. Lisäksi vauvoille ja pienille lapsille (18 kk asti) on olemassa kotihoito-ohjeita. Lue lisää tietoa Vauvan unipulmat -sivulta.
Lapsen riittävä uni on vanhempien vastuulla
Riittävä uni on lapsen kehityksen kannalta tärkeää. Vanhempien tuleekin varmistaa, että lapsi nukkuu hyvin. Univaikeuksia voi esiintyä tilapäisesti eri kehitysvaiheissa. Myös uniasioissa vanhempien esimerkillä on tärkeä rooli. Tilapäisten uniongelmien esiintyessä on hyvä miettiä koko perheen arjen aikatauluja ja nukkumistapoja. Kiireinen elämäntapa on yleinen monissa perheissä, mutta jatkuvalla hopulla ja stressillä voi olla vaikutusta myös lapsen uneen ja nukahtamiseen. Kotiympäristössä onkin hyvä rauhoittua yhdessä koko perheen kanssa jo hyvissä ajoin ennen lapsen nukkumaanmenoaikaa.
Painajaiset (lähde: MLL)
Pelot ja painajaiset ovat normaaleja, ja kuuluvat lapsen kehitykseen, kun hän oppii käyttämään mielikuvitusta. Kun lapsi pelkää tai näkee painajaisia, vanhemman tulee luoda lapselle tunne, että hän on turvassa. Painajaisten sisällöstä ei kannata keskustella yöllä, vaan jättää se seuraavaan päivään.
Painajaisia voi ehkäistä myös huolehtimalla, että lapsi saa riittävästi unta. Univaje lisää painajaisten todennäköisyyttä.
• Rauhoittele painajaisia näkevää lasta puheella ja pitämällä lasta sylissä. Suhtaudu kärsivällisesti lapsen pelkoihin, sillä rauhallinen ja ymmärtävä vanhempi luo lapselle turvallisen olon.
• Juttele lapsen kanssa päivän tapahtumista ennen nukkumaanmenoa. Millainen päivä lapsella on ollut? Mitä kivoja asioita on tapahtunut? Onko tapahtunut jotain ikävää?
• Vältä jännittäviä satuja tai tv-ohjelmien katsomista illalla. Myös jännittävät päivän tapahtuvat voivat siirtyä uniin.
• Huolehdi rauhallisesta ja turvallisesta nukkumisympäristöstä. Vältä päivän aikana ohjaamasta lasta omaan sänkyyn tai makuuhuoneeseen rangaistuksena jostakin: Lapsi voi alkaa mieltää paikan epämiellyttävänä, ja epämiellyttävät mielikuvat vaikeuttavat nukahtamista ja nukkumista.
• Himmeä yövalo ja oven raolleen jättäminen tuovat lapselle turvallisen olon. Tutut ja rauhalliset kodin äänet voivat edistää nukahtamista. Huolehdi kuitenkin siitä, että lapsen huoneeseen ei kantaudu meteliä, joka haittaa nukkumista. Lapsen nukahtaminen voi viivästyä, jos hän ajattelee, mitä kaikkea kivaa tapahtuu hänen nukkuessaan.
• Huoneen tutut esineet voivat näyttää yöllä pimeässä möröiltä, sillä lapsen vilkas mielikuvitus sekoittuu todellisuuden kanssa. Voit auttaa lasta käsittelemään pelkoa, kun päivällä valoisaan aikaan käytte yhdessä läpi huoneen esineet ja poistatte huoneesta pelottavat tavarat.
• Jos lapsi herää painajaiseen, tärkeintä on lohduttaa häntä ja vakuuttaa, että kaikki on hyvin.
Kastelu
Yökastelu
Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi
Yökastelu tarkoittaa, että lapselta tulee pissa sänkyyn hänen nukkuessaan, vaikka hän on sen ikäinen, että hänen olisi jo pitänyt oppia kuivaksi. Useimmat lapset paranevat ongelmasta sillä yksinkertaisella keinolla, että lakataan kokonaan puhumasta kastelusta ja aletaan sen sijaan puhua vain ja ainoastaan kuivista öistä.
Lapsen huoneen seinälle laitetaan kalenteri, johon pannaan tarra tai jokin muu merkki joka aamu, jos vuode on kuiva.
Etukäteen sovitaan mitä mukavaa lapsen kanssa tehdään sitten kun merkkejä on kertynyt sovittu määrä.
Selitä ongelma kuvan avulla
Voit auttaa lastasi myös selittämällä hänelle mistä hänen ongelmansa johtuu. Piirrä hänelle kuva ihmiskehosta, jossa näkyy selvästi pää, missä on aivot ja alavatsa, missä on virtsarakko. Selitä hänelle, että aivoista menee hermo virtsarakkoon.
Tämän hermon välityksellä aivot antavat virtsarakolle käskyjä.
Kun aivot sanovat virtsarakolle, että nyt pissataan, virtsarakko avaa hanan (rakon sulkijalihaksen) ja pissa pääsee valumaan pois. Yöllä aivojen pitäisi huolehtia siitä, että virtsarakko pitää hanan kiinni. Kuitenkin joskus, kun lapsi nukkuu sikeästi, aivot unohtavat hoitaa tehtävänsä.
Taidon opetteleminen
Kun olet tällä tavalla selittänyt, miten aivot ja virtsarakko toimivat yhteistyössä, voit alkaa lapsen kanssa miettimään:
- miten hänen aivonsa saisivat sanottua hänen virtsarakolleen, että se pitäisi sulkijalihaksen kiinni aamuun asti tai
- miten hänen aivonsa voisivat herättää hänet pissalle, jos rakko tulee niin täyteen, että pitää mennä yöllä pissalle.
Lapsi voi esimerkiksi nukkumaan mennessä sulkea silmänsä ja yrittää sanoa aivoilleen, että pitävät huolta siitä, että sulkijalihas pysyy kiinni koko yön.
Hän voi myös harjoittaa aivojen ja rakon välistä keskusteluyhteyttä pidättämällä tahallaan pissaa jonkin aikaa tai pysäyttämällä pissasuihku pari kolme kertaa pissalla käymisen yhteydessä.
Yhteenveto
Siirrä huomio märistä öistä kuiviin öihin, ja pidä lapsen kanssa kirjaa niistä. Keksikää yhdessä jokin kiva palkinto niin ja niin monesta kuivasta yöstä. Piirrä lapselle kuva, jonka avulla voit selittää miten aivot ja rakko tekevät yhteistyötä. Mieti lapsen kanssa, miten hän voi nukkumaan mennessä muistuttaa aivojaan niiden tehtävästä.
Päiväkastelu
Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi
Päiväkastelu tarkoittaa sitä, että terveellä ja periaatteessa kuivaksi oppineella lapsella tulee päivisin pissa housuun yhden tai useampia kertoja päivässä.
Jos ongelmaa pyritään hoitamaan antamalla lapsen pitää vaippaa, kuivaksi oppiminen voi pitkittyä. On parempi miettiä mikä taito lapsen pitäisi oppia, jotta pissa ei tule housuun. Kun taito on selvillä, voidaan miettiä miten Muksuopin askeleet voisivat auttaa häntä oppimaan kyseisen taidon.
Nukella sama ongelma
Muksuoppia voidaan pienten lasten kohdalla käyttää leikkimällä, että lapsen ongelma on nukella. Voit miettiä lapsen kanssa yhdessä, mikä taito nuken pitäisi oppia, ettei pissa tule housuun, ja miten nukke voisi oppia tuon taidon. Samalla lapsi ymmärtää, miten hän voi itse parantua ongelmastaan.
Kysy pöntöltä
Eräs vilkas kolmevuotias poika oppi päiväkodissa kuivaksi parissa viikossa seuraavan leikin avulla. Aina kun hoitaja antoi hänelle merkin, hän meni sovitusti vessaan, pysähtyi pöntön eteen ja kysyi pöntöltä: "Tarvitseeko minun pissata?" Riippuen siitä, mitä pönttö vastasi hänelle, hän joko pissasi pönttöön tai meni jatkamaan leikkejään.
Taitoehdotuksia
Tässä joitakin ideoita siitä, mitä taitoja lasten, jotka pissaavat housuihin, tarvitsee oppia:
- Taito huomata milloin on pissahätä, että osaa mennä pissalle
- Taito keskeyttää leikki ja mennä pissalle, kun tulee pissahätä
- Taito osata mennä saman tien pissalle, kun joku aikuisista (tai muista lapsista) sanoo, että nyt sinä olet sen näköinen, että sinulla on varmaan pissahätä
- Taito käydä tarpeeksi usein pissalla, ettei tule vahinko housuun
Tuhriminen
Lähde: psykiatri Ben Furman, MuksuoppiAppi
Tuhriminen tarkoittaa sitä, että yli 4-vuotias terveeksi todettu lapsi kakkaa toistuvasti housuun siksi, ettei hän syystä tai toisesta suostu käymään pöntöllä. Kyse on siitä, että lapsi pidättää kakkaa, kunnes lopulta haiseva uloste tulee paineen vaikutuksesta itsestään housuun. Joskus ongelma on alkanut siitä, että lapsella on ollut ummetusta ja ulostaminen on tehnyt kipeää, mutta joskus syy lapsen outoon käyttäytymiseen on täydellinen arvoitus.
Aikuiset ajattelevat helposti, että auttaakseen tuhrivaa lasta, heidän täytyisi päästä selville siitä, miksi lapsi ei halua käydä pöntöllä niin kuin muut. Lapsi ei kuitenkaan yleensä tiedä itsekään vastausta kysymykseen siitä, miksi hän toimii, kuten toimii. Siksi ongelman syiden pohtiminen saattaa pikemminkin pahentaa kuin parantaa ongelmaa.
Mikä taito
On parempi lähestyä ongelmaa miettimällä lapsen kanssa, mikä taito hänen pitäisi oppia, jotta hän saisi kakan menemään housujen sijasta pönttöön.
Onko kyse siitä, että lapsen täytyisi opetella käymään säännöllisesti vessassa vai siitä, että hänen tulisi opetella istumaan pöntöllä riittävän kauan, jotta hän saisi kakan tulemaan sinne.
Vai pelottaako häntä jostakin syystä kakalla käyminen, jolloin hän tarvitsee rohkeutta istua pöntöllä? Olipa tarvittava taito mikä tahansa, lapsi voi opetella sitä Muksuopin avulla hauskalla ja mukavalla tavalla.
Jos lapsi on jo iso, sanokaamme kuusivuotias tai sitä vanhempi, hän voi vahingon tapahduttua opetella huolehtimaan itse suihkussa käymisestä, vaatteiden vaihtamisesta ja likaisten vaatteiden laittamisesta pesukoneeseen. Ikätason mukainen vastuunkanto edistää osaltaan ongelman parantumista.’
Muuta ongelma taidoksi
- Taito käydä pöntöllä joka päivä
- Taito jaksaa istua pöntöllä riittävän pitkään
- Taito sanoa aikuiselle, jos on hätä
- Taito viihtyä pöntöllä
- Taito pitää itse huolta omasta siisteydestä
- Rohkeus käydä pöntöllä siitä huolimatta, että pönttöön liittyy jokin pelko
25.02.2020 09:25