Suoraan sisältöön

vanha-Imetys-sivu

Äidinmaito on vauvan luonnollista ravintoa. Se on aina käyttövalmista, sopivan lämmintä, puhdasta ja juuri vauvan tarpeiden mukaista koostumukseltaan. Äidinmaidossa on lapsen ruuansulatuksen sekä kasvun ja kehityksen kannalta sopivassa suhteessa rasvoja, valkuaisaineita ja hiilihydraatteja. D-vitamiinia lukuun ottamatta siinä on riittävästi ja hyvin imeytyvässä muodossa kaikkia vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenenaineita. D-vitamiinia vauvalle annetaan neuvolasta saatavan ohjeen mukaan kahden viikon iästä alkaen.

Kuva imettävästä äidistä.

Imetys on vauvalle muutakin kuin ravintoa. Se on läheisyyttä, katsekontaktia, ihokosketusta, keskustelua, hyväksyntää ja kiintymystä. Imetys vähentää vauvan riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen, Chronin tautiin ja keliakiaan. Se vähentää myös riskiä lapsuusiän liikapainoon ja vaikuttaa myönteisesti lapsen veren rasva-arvoihin. Imetyksellä on positiivisia vaikutuksia myös äitiin: äidin verenpaine laskee ja sydämen syke tasaantuu, paino palautuu nopeammin lähelle raskautta edeltänyttä, synnytyksestä toipuminen nopeutuu ja äidin kokemus vanhemmuudesta vahvistuu. Imetys vähentää myös äidin riskiä sairastua ennen vaihdevuosia rinta- ja munasarjasyöpään sekä osteoporoosiin.

Aina imettäminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin vauvaa ruokitaan korviketuotteilla, joista vauva saa kaikki tarvitsemansa ravinteet. Myös vanhempien ja lapsen läheisyyttä voi harjoitella muutenkin kuin imettämisen yhteydessä. Äidin ei siksi pidä tuntea huonommuutta, vaikka imettäminen ei jostain syystä olisikaan mahdollista.

Imetyksen aloittaminen

Vauva pääsee rinnalle pian syntymän jälkeen. Ihokontaktissa äitiin hän alkaa noin tunnin ikäisenä hamuta itse rintaa. Vauva on kokonaan äitiä vasten. Vauvaa voidaan auttaa niin, että hänen nenänsä ja suunsa ovat nännipihan tasolla. Vauva aukaisee suunsa, jolloin hänen on mahdollista saada nänni kokonaan suuhun. Vauvan alahuuli taipuu rullalle ja kieli tulee huulen päälle ulos suusta. Myös ylähuuli kääntyy hiukan rullalle. On tärkeää tarkistaa, että vauvan imuote on kunnollinen ja tiivis, jotta rinnanpää ei haavaudu ja kipeydy. Vauvan imu on heti alusta lähtien voimakas. Vauva saa ensimmäisellä imemisellään tärkeitä ternimaito- eli kolostrumtippoja. Ne sisältävät runsaasti ravinto- ja energia-aineita, äidistä peräisin olevia sairauksien vasta-aineita sekä suoja-aineita vauvan suolistolle. Terve vastasyntynyt ei tavallisesti tarvitse lisämaitoa.

Lapsen vatsalaukku on tulitikkulaatikon kokoinen, sen vetoisuus ensimmäisillä kerroilla on 6 millilitraa. Vatsalaukkua on turha venyttää suuremmaksi. Vauva on sairaalassa vierihoidossa ympäri vuorokauden, jolloin hän saa olla ihokosketuksessa vanhempiensa kanssa. Vanhemmat oppivat tuntemaan omaa vauvaansa ja vastaamaan vauvan pyyntöihin. Alussa vauvan tarpeita ovat tiheät rinnalla olot, syli, silitys, rauhallinen juttelu, vaipan vaihto, puhtaus ja uni. Kun vauva pääsee imemään rintaa omaan tahtiinsa eli alkuvaiheessa vähän väliä, maito nousee rintoihin 2.–4. päivänä synnytyksestä. Tällöin rinnat ovat usein turvoksissa, aristavat ja kovat. Äidin ruumiinlämpötila voi nousta hiukan. Rintojen turvotusta helpottavat kylmä tai hellä sively. Lämpö ja suihkuttelut auttavat heruttamaan maitoa, mutta turvotusta lämpö ei vähennä. Jos rinnat ovat turvotuksen lisäksi täynnä maitoa, imetys helpottaa oloa. Mikäli rinnat tuntuvat olevan niin täydet, että vauva ei saa imettyä, apuna voi käyttää rintapumppua. Lypsetty maito kannattaa antaa vauvalle aluksi lusikalla tai hörppyinä mukista tai sen voi pakastaa myöhempää tarvetta varten.

Imetysasento

Imetystä helpottaa, jos äidin asento on rento. Hartiajännitys estää maidon eritystä. Lihasjännitystä voi estää muun muassa tyynyjen avulla. Kokeillen löytyy rennoin ja mukavin imetysasento. On tärkeää pitää vauvan vartalo äidin vartalossa kiinni. Siten vauvan suu saadaan mahdollisimman lähelle rinnanpäätä, jolloin nänni ei joudu venyttävään liikkeeseen turhaan. Kannattaa kokeilla eri imetysasentoja kuten syli-imetys, kainaloimetys, imetys maaten ja istuen. Vaihtelevat imetysasennot auttavat rintoja tyhjentymään tasaisesti eri puolilta. Vauvaa syötetään vauvan oman tahdin mukaan, kuitenkin vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa. Vauvalla on tiheän imun päiviä, jolloin hän vaatii kasvuaan varten lisää maitoa. Ne ajoittuvat yleensä 4–7 päivän ikään, 2 viikon ikään, 5–6 viikon ikään ja 3 kuukauden ikään.

Imetyksen aloittamisen helpottaminen

Imetyksen aloittaminen ei aina ole helppoa. Kannattaa olla kärsivällinen itselleen ja vauvalle. Harjoituksen ja sinnikkyyden avulla äidille ja vauvalle on luvassa monia mukavia ja onnellisia hetkiä, jotka edistävät vauvan kasvua ja kehitystä sekä vahvistavat vanhempien vanhemmuutta. Pulmatilanteissa kannattaa pyytää herkästi apua läheisiltä, toisilta perheiltä ja neuvolasta. Apua saattaa saada jo siitä, että puhuu asiasta. Monesti pienet käytännön vinkit auttavat vanhempia ja vauvaa. Puolison tai muiden läheisten tuki helpottaa imetyksen sujumista. Imettävä äiti tarvitsee aikaa, tilaa ja rauhaa imettämiselle. Hän tarvitsee myös kannustusta ja luottamusta taitoihinsa ja arviointeihinsa.

Puolisosta tuntuu usein, että hän jää sivuosaan vauvan hoitamisessa ja parisuhteessa imetyksen vuoksi. Synnyttänyt äiti ja vauva ovat kuitenkin muutakin kuin imettäjä ja imeväinen ja toisen vanhemman tai aikuisen tuki on molemmille tärkeää vauvan syntymästä lähtien. Imettämistä lukuun ottamatta kumppani tai läheinen pystyy tekemään vauvan kanssa kaikkea mitä äitikin.

Imetys ja vauvan suun terveys

Imetys on edullista suun ja hampaiden terveelle kehitykselle. Se stimuloi leukojen kasvua sekä purentalihasten ihanteellista kehitystä. Imetys hyödyttää myös purennan varhaiskehitystä. Yli 1,5 vuotta jatkuvalla imetyksellä saattaa olla yhteys lapsen kariesriskiin . Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään äidinmaidon laktoosia niin nopeasti kuin tavallista sokeria, sillä äidinmaidon antibakteeriset ja entsymaattiset aineet estävät laktoosin hajoamisen suussa.

Jos lasta imetetään pitkään (etenkin öisin), lapsen ruokavalioon kuuluu runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita ja fluorin käytössä on puutteita, maitohampaiden reikiintymisriski nousee. Purennallisia haittoja ei juuri ole todettu, vaikka imetys jatkuisi pitkäänkin. Terveelliset ruokailutottumukset yhdessä perusteellisen päivittäisen suuhygienian kanssa edistävät myös pitkään imetettävän lapsen suun terveyttä.

 

 

Ladattavat ja tulostettavat imetysoppaat äideille ja kumppaneille

 

Imetysajan ravinnon erityissuositukset

Imetysajan ravinnon erityissuositukset eri kielillä:


>>IMETYSTUKIRYHMÄT KEVÄÄLLÄ 2018



07.03.2019 10:28