Suoraan sisältöön

Imetys vauvan kasvaessa

Imetys on vauvan tapa syödä ja olla rinnalla. Imetys muuttuu vauvan kasvaessa ja kehittyessä. Kehitysvaiheet tulevat vauvoille hieman eri aikaan. Kaikki vauvat eivät käy läpi kaikkia vaiheita.


Ensimmäinen kuukausi

Ensimmäinen kuukausi on imetyksen ja vauvan elämän kannalta mullistavaa aikaa. Vauva viettää paljon aikaa rinnalla. Näin hän turvaa maidon muodostumisen riittäväksi tulevien kuukausien kannalta. Ensimmäisten viikkojen aikana vauva saattaa olla rinnalla käytännössä ympäri vuorokauden.

Vauva ilmaisee halukkuuttaan tulla rinnalle nälkäviesteillä. Vauva:

  • hamuilee rintaa huulillaan ja kielellään
  • tassuttelee rintaa käsillään
  • kohottaa päätään
  • siirtää vartaloaan lähemmäksi rintaa
  • vie nyrkkejä suuhun
  • lipoo huuliaan
  • heiluttaa päätään puolelta toiselle.

Vastasyntynyt syö ja nukkuu vaihtelevia aikoja. Vauva tarvitsee usein aikuisen tukea rauhoittuakseen ja nukahtaakseen. Tällöin vauva saattaa haluta olla rinnalla muutenkin kuin vain syödäkseen. Imetys tarjoaa vastasyntyneelle myös lohtua, turvaa ja läheisyyttä.

Toisille vauvoille tulee 4–6 viikon ikäisenä kausi, jolloin illat ovat erityisen levottomia ja vauva itkuinen. Syytä tälle muutokselle ei täysin tiedetä. Toisilla levottomuus saattaa johtua vatsavaivoista, toisilla ympäristön ärsykkeiden lisääntymisestä. Itkuista vauvaa voi olla vaikea saada rauhoittumaan rinnalle.

  • Itkevää vauvaa voi rauhoitella sylittelemällä tai heijaamalla ennen rinnalle asettamista.
  • Vauvalle kannattaa tarjota lepohetkiä pitkin päivää.
  • Yleensä jo parin tunnin valveilla olon jälkeen vauva kaipaa lepoa ja unta.
  • Myös vanhempien on hyvä levätä aina kun vauva lepää.


Toinen ja kolmas kuukausi

Vauva on jo ympäristölleen avoimempi, ottaa katsekontaktia ja seurustelee. Nämä näkyvät imetyshetkissä. Vauva juttelee aktiivisemmin ja seurustelee syömisen lomassa.

Yleensä vauva alkaa tämän ikäisenä viestimään selvemmin, milloin hän on nälkäinen, väsynyt tai haluaa seurustella. Joillakin vauvoilla rinnalla olo aika ruokailun aikana lyhentyy. Vauvalla ei ole vielä selkeää vuorokausirytmiä. Vuorokausirytmin muodostumista auttaa öiden rauhoittaminen.

Öisin:

  • vauvan kanssa ei seurustella
  • pyritään pitämään valaistus hämäränä
  • pidetään hoitotoimet mahdollisimman vähäisinä.

Päivisin taas elämä saa näkyä ja kuulua kotona, vaikka vauva olisikin päiväunilla. Puhetta, kolinaa ja muita ääniä ei tarvitse välttää.

Näin vauva alkaa hiljalleen hahmottamaan yön ja päivän eroa.


Neljäs ja viides kuukausi

Vauvan liikkumisen taidot alkavat kehittymään tässä vaiheessa nopeasti. Vauvat viihtyvät jo paremmin pystyasennossa ja ovat kiinnostuneita ympäristöstään.

Tämä voi toisinaan näkyä imetystilanteissa levottomuutena ja hankaluutena keskittyä syömiseen. Usein rauhallinen imetysympäristö auttaa.

Vauvat nauttivat rutiineista. Niitä kannattaa pyrkiä luomaan päivään ulkoiluilla ja hoitorutiineilla. Imetys jatkuu silti vauvantahtisesti, vauvan viestien ja tarpeiden mukaan.

Säännölliset iltarutiinit rauhoittavat vauvaa yöunille. 


Yli puolivuotias vauva

Tässä vaiheessa vauvalle tarjotaan imetyksen lisäksi kiinteää ruokaa maisteluannoksina. Imetystä on edelleen tärkeää jatkaa vauvantahtisesti, yleensä ennen kiinteitä aterioita.

Vauvat imevät rintaa vielä tässä vaiheessa myös yöaikaan. Tämä on tärkeää sekä vauvan kasvun että maidon riittävyyden kannalta.

Puolivuotias vauva on kuitenkin tyypillisesti jo melko nopea syömään, ja varsinkin päivällä rinnallaolohetket voivat olla lyhyitä. Nämä pienet imetyshetket riittävät turvaamaan vauvan kasvun. Usein vauvat syövät yöllä ja unisena pidempiä aikoja.

Yli puolivuotiaalle vauvalle ilmestyy yleensä hampaita. Hampaiden puhkeaminen voi hetkellisesti vaikuttaa imetykseen. Vauva saattaa

  • haluta olla entistä enemmän rinnalla
  • syödä vähemmän.

Toisille vauvoille hampaiden puhkeamiseen liittyy nännin puremista. Tämä vaihe on ohimenevä.  Vauvan kasvoille voi puhaltaa tai esimerkiksi kiljahtaa, jotta vauva lopettaisi puremisen.

Yli vuoden ikäinen lapsi

Imetys on monille lapsille päivän ja illan tärkeä rauhoittumisen hetki. Rintamaito tukee edelleen yli 1-vuotiaankin lapsen kasvua. Rintamaito suojaa lasta monilta infektioilta.

Lapsen kanssa jo voi eri tavalla keskustella päivärytmiin sopivista imetyshetkistä. Lapselle voi tarjota rintamaitoa myös ruuan jälkeen.

Imetys on edelleen lapselle arvokasta, ja perhe voi jatkaa imetystä niin pitkään kuin itse haluaa.

 

Tiheän imun kaudet

Kaikilla vauvoilla on muutaman päivän tai viikon kestäviä jaksoja, jolloin he syövät rintaa tavallista rytmiään useammin. Näitä jaksoja voi tulla muutaman viikon välein.

Näiden tiheän imun jaksojen avulla vauva pyrkii lisäämään maidon määrää. Ne eivät ole merkki siitä, että rintamaito olisi lopussa.


Kun vauvan on vaikea rauhoittua rinnalle

Toisille vauvoille voi tulla vaiheita, jolloin rintaan tarttuminen ja rinnalle rauhoittuminen on vaikeaa. Kyseessä voi olla kehitysvaihe. Silloin vauva on hyvin kiinnostunut ympäristön seuraamisesta ja rinnan imeminen keskeytyy useaan otteeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei vauva haluaisi tai tarvitsisi äidinmaitoa.

Tällöin imetystilanteita on hyvä rauhoittaa. Keinoja vauvan rauhoittamiseen:

  • ihokontakti
  • sylittely
  • yöllä tapahtuvat imetykset
  • uudet imetysasennot ja -tilanteet.

Levoton vauva syö usein uneliaana rauhallisemmin. Ihokontakti ja kantaminen antavat vauvalle rauhoittumishetkiä levottomankin päivän aikana.

Jos rinnalle rauhoittumisen vaikeus pitkittyy, kannattaa selvittää syy vauvan käyttäytymiselle.

Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi:

  • infektio
  • allergia
  • kireä kielijänne tai muu suun rakenteen poikkeavuus
  • kipu
  • tukkoinen nenä
  • hiivatulehdus
  • hampaiden puhkeaminen.

Toisinaan vauva reagoi liian vuolaasti tai hitaasti heruvaan rintaan ja joskus syynä voi olla imemistekniikka (imemisote, tutin käyttö tai pulloruokinta). 



21.07.2020 15:20