Suoraan sisältöön

Perheenjäsenen kuolema

Perheenjäsenen kuolema pysäyttää. Oman vanhemman, puolison, lapsen, sisaruksen tai muun läheisen menettäminen on šokki. Kuolema saattaa tulla yllättäen tai esimerkiksi pitkän sairauden jälkeen. 

Kuolemaan ei missään tilanteessa pysty täysin varautumaan. Moni kysymys voi jäädä ilman vastausta etenkin, jos läheinen on tehnyt itsemurhan. Jokainen reagoi ja käsittelee menetystä omilla tavoillaan.

Perhe suree arkun äärellä läheisen kuolemaa.

Kuolemaa voi olla aluksi vaikea hyväksyä. Myös läheisen kuolintavalla on vaikutusta siihen, miten kuolemaa käsitellään.

Perheenjäsenen kuolemaa aiheuttaa perheessä kriisitilan. 

Traumaattisen kriisin vaiheet ovat šokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Kuolema voi tuoda pintaan myös ristiriitaisia tunteita. 

Perheenjäsenen kuollessa useimmat tarvitsevat tukea läheisiltä. Monet kokevat myös vertaistuen ja asiantuntija-avun helpottavaksi ja lohduttavaksi.

 

Kumppanin kuolema on suuri suru. Oman suremisen ja tunteiden käsittelyn lisäksi kuolemaan ja mahdolliseen leskeytymiseen liittyy lakisääteisiä velvoitteita sekä huolen kantamista lapsista. 

Lapselle vanhemman tai kasvattajan kuolema on voimakas ja traumaattinen kokemus. Hänen turvallisuuden tunteensa järkkyy. Lapsi tarvitsee aikuisten turvaa, apua ja tukea kuoleman ja sen tuoman surun käsittelyyn. 

Lasta kannattaa rohkaista kysymään tapahtuneesta, ilmaisemaan tunteitaan ja muistelemaan kuollutta vanhempaa tai läheistä. Vaikka lapsi ei heti oireilisikaan, niin hänelle on hyvä hakea tukea läheisen menetyksen käsittelyyn. 

Lapsen tukemisen lisäksi myös omasta jaksamisesta on tärkeää huolehtia. Myös nuori saattaa helposti vetäytyä tunteittensa kanssa yksin vaikka tarvitsisi tukea.

 

Lapsen järkytykset ja traumat 

 

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?, Suomen nuoret lesket ry

 

Lapsen kuolema on järkyttävä ja voimakkaasti koskettava asia. Myös keskenmeno voi aiheuttaa samanlaisia tunteita. 

Jokainen ilmaisee surua ja menetystä omalla tavallaan. Usein kaipaus jää osaksi elämää. Järkytyksen keskellä läheisten ja vertaisten tukea kannattaa pyytää ja ottaa vastaan. 

Omasta jaksamisesta on myös tärkeää huolehtia. Käytännön järjestelyistä saa tietoa esimerkiksi Käpy ry:n sivuilta

Lapsen kuolema koskettaa vanhempien lisäksi perheen muita lapsia ja läheisiä. Lapsen tukemiseen annetaan neuvoja esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla.

 

Menetyksen kohtaaminen, suruprosessi ja traumatyö. Anita Puustjärvi, Lastenpsykiatrian ylilääkäri

 

 

Jokaisella on oikeus surra perheenjäsenen kuolemaa omalla tavallaan. Kukin kohtaa menetyksen omassa tahdissaan. Kuollutta perheenjäsentä voi halutessaan muistella useinkin. 

Jotkut saavat kuoleman äärellä tukea oman uskontonsa tai katsomuksensa kautta. Helsingissä esimerkiksi evankelisluterilainen seurakunta tarjoaa avoimia sururyhmiä ja mahdollisuuden keskustella diakoniatyöntekijän kanssa. 

Kuolemaan liittyvät rituaalit kuten jäähyväisten jättäminen hautajaisissa voivat tukea surussa. Rauhassa sureminen sekä läheisten, vertaisten ja ammattilaisten tuki auttavat jatkamaan eteenpäin.

 

Kriisipäivystys Helsingissä

Silhuettikuva perheestä, joka on kriisitilanteessa.

Kriisipäivystys päivystää ympäri vuorokauden numerossa: 

09 3104 4222

  • Kriisipäivystys antaa akuuttia kriisiapua äkillisissä kriisitilanteissa kuten esimerkiksi läheisen äkillinen kuolema, väkivaltatilanteet, vakava vammautuminen/sairastuminen, tulipalo. 
  • Akuutti kriisiapu on lyhytkestoista auttamista; asiakastapaamisia noin 1-5 kertaa, puhelimessa annettavaa kriisiapua ja jatkohoitotarpeen arviointia ja sen järjestämistä. Kriisityöntekijät antavat myös neuvontaa ja ohjausta äkillisissä kriisitilanteissa.


23.07.2020 08:56