Suoraan sisältöön

Usein kysytyt kysymykset koronarokotuksesta

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?
Ketkä rokotetaan Helsingissä?
Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?
EU:n koronatodistus
Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus
Ikääntyneet ja muut riskiryhmät
Muu väestö
Lisätietoa

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?

Miten koronarokotukseen pääsee?

Koronarokotuksia annetaan Helsingin rokotuspisteillä, perhekeskuksissa ja neuvoloissa. Tällä hetkellä rokotetaan 5 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia.

Perhekeskuksissa ja neuvoloissa rokotetaan ajanvarauksella alle kouluikäisiä 5–7-vuotiaita lapsia. 1.–5.-luokkalaisia rokotetaan ajanvarauksella Jätkäsaaren ja Malmin rokotuspisteillä. 

Kaikki 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat saavat koronarokotteen ilman ajanvarausta rokotuspisteiltä. Ajan rokotukseen voi myös varata osoitteesta koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–16. Numerossa on käytössä takaisinsoitto. Jos puheluusi ei heti vastata, numerosi tallentuu ja sinulle soitetaan takaisin muutaman päivän kuluessa. 

Näkyvätkö rokotuspisteet ajanvarausjärjestelmässä?

Kyllä, rokotuspisteet näkyvät ajanvarausjärjestelmässä. Ajanvarauksen yhteydessä voit valita, missä rokotuspisteessä haluat saada rokotuksen. Jo valitun rokotuspisteen voi myös vaihtaa. Mikäli varasit ajan verkossa, vaihda rokotuspiste verkossa, ja jos varasit ajan puhelimitse, vaihda rokotuspiste puhelimitse.

Milloin saan koronarokotuksen?

Tällä hetkellä rokotusvuorossa ovat kaikki 5 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat helsinkiläiset.  

Ketkä rokotetaan Helsingissä? 

Kaikki Helsingissä asuvat rokotetaan Helsingissä. Myös säännönmukaisesti Helsingissä oleskelevat ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset rokotetaan Helsingissä rokotusjärjestyksen mukaisesti, muut saavat rokotuksen omassa kotikunnassaan. Myös ulkosuomalaiset voivat saada koronarokotuksen Helsingissä, jos henkilö on Suomen rokotusjärjestyksen mukaisesti rokotusvuorossa. Rokotteita ei anneta matkailijoille tai muille, jotka vierailevat Helsingissä lyhytaikaisesti.

Jos olet hiljattain ollut ulkomailla, noudata voimassa olevia maahantuloa koskevia terveysturvallisuusohjeita. Katso täältä tarkemmat tiedot siitä, miten tulisi toimia maahantulon jälkeen

Miten saan tiedon rokottamisesta?

Saat tiedon koronarokotuksien aikatauluista ja kohderyhmistä muun muassa osoitteissa koronarokotus.hel.fi ja hel.fi, painetussa mediassa, Helsingin kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.

Mistä näen jo varatun rokotusajan?

Rokotusaika näkyy ajanvarausjärjestelmässä osoitteessa koronarokotusaika.fi. Saat varaamistasi ajoista myös vahvistuksen sähköpostitse tai tekstiviestillä. Vahvistusviesti sisältää myös ohjeet ajanvarauksen muuttamiseen ja perumiseen. Tarvittaessa voit myös tiedustella varattua aikaa puhelimitse numerosta 09 310 46300 arkisin klo 8–16.

Mitkä ovat ne julkiset kanavat, joiden kautta saa tietoa, jos ei käytä nettiä?

Koronarokotuksien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta kerrotaan myös sanomalehdissä sekä kaupungin neuvontapisteissä. Kaikille 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetettiin tiedote rokotuksista kotiin.

Kuka saa koronarokotuksen?

Kaikki halukkaat tulevat saamaan koronarokotuksen. Koronavirusrokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle. Rokotus on kaikille – myös terveydenhuollon henkilöstölle – vapaaehtoinen ja maksuton.

Onko pelkoa jäädä ilman koronarokotetta?

Ei ole pelkoa jäädä ilman rokotetta. Kaikki halukkaat tulevat saamaan koronarokotuksen. Rokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle.

Saako koronarokotteeseen kutsun?

Koronarokotuksesta ei saa henkilökohtaista kutsua. Tietoa eri rokotusryhmien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta julkaistaan muun muassa osoitteessa koronarokotus.hel.fi. 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetettiin kotiin tiedote rokotuksista.

Miten kaupunki on varautunut siihen, että rokotuksien ajanvarausnumero ruuhkautuu?

Toivomme ihmisten käyttävän sähköistä ajanvarauspalvelua mahdollisimman paljon, mutta puhelinpalvelu on joka tapauksessa monelle se toivotuin palvelukanava. Ruuhkautumiseen on varauduttu suurella henkilöstömäärällä. 

Voinko varata ajan koronarokotuksiin oman terveysasemani takaisinsoitosta?

Rokotusaikaa ei voi varata terveysasemien takaisinsoiton kautta. Aika rokotukseen varataan osoitteessa koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–16.

Voiko toisen, kolmannen ja neljännen rokoteannoksen saada toisesta kunnasta?

Tehosteannokset annetaan samassa paikassa kuin ensimmäinen rokoteannos. Mikäli henkilö muuttaa toiselle paikkakunnalle ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen, seuraavat annokset saa ensisijaisesti uudella kotipaikkakunnallaan.

Kenelle annetaan neljäs ja viides rokoteannos?

Neljäs annos annetaan 80 vuotta täyttäneille, 70 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville, immuunipuutteisille sekä 65 vuotta täyttäneille, joiden terveys ja toimintakyky on alentunut niin, etteivät pärjää yksin kotona. Avuntarpeen tulee liittyä hoivaan ja huolenpitoon. Avuntarpeella ei tässä tarkoiteta esimerkiksi pelkkää siivouspalvelun tai kaupan kotiinkuljetuksen käyttöä. Apua voi tarjota kunnallinen tai yksityinen taho, tai esimerkiksi omaiset. Tässä vaiheessa on tarkoituksena rokottaa hauraimmat iäkkäät, joilla sairaalahoitoon joutumisen riski on kohonnut. Neljättä rokoteannosta ei anneta, jos henkilö on saanut kolme annosta ja sairastanut koronan.

Viidennen annoksen saavat toistaiseksi ainoastaan voimakkaasti immuunipuutteiset henkilöt, jotka ovat täyttäneet 12 vuotta.

Katso eri ryhmien rokotusannosten aikataulut täältä.

Sain ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen alle 6 viikon aikavälillä ulkomailla. Saanko kolmannen rokotusannoksen Helsingissä?

Kyllä, saat kolmannen rokoteannoksen Helsingissä. THL suosittelee ulkomailla alle 6 viikon aikavälillä rokotteet saaneille kolmatta rokoteannosta, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta. Tämä koskee myös Sputnik-rokotteen saaneita.

Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?

Miksi koronarokotus annetaan?

Koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. 

Koronarokotuksella pyritään myös tukahduttamaan koronavirusepidemia. Jotta epidemia voidaan tukahduttaa ja voimme tulevaisuudessa palata normaaliin arkeen on tärkeää, että kukin käy vuorollaan ottamassa koronarokotteen.

Miten koronarokotus annetaan?

Rokotuksen antaa terveydenhuollon ammattilainen. 

EU:n koronatodistus

Saako koronarokotuksesta todistuksen?

EU:n koronatodistuksen saa kätevästi Omakanta-palvelusta. Koronatodistus koostuu kolmesta eri todistuksesta:

1. todistus koronarokotuksesta
2. todistus koronatestituloksesta
2. todistus sairastetusta koronavirustaudista

Koronarokotustodistus näkyy Omakannassa rokotuksen saamisen jälkeen. Todistuksessa näkyvät viimeisimpänä saadun rokotteen valmistenimi ja antopäivä sekä rokoteannosten määrä. Jos olet saanut kaksi rokotusta, vain jälkimmäisen rokoteannoksen valmistenimi näkyy.

Tietojen siirtymisessä Omakantaan voi olla muutaman päivän viive.

Lisätietoa: Missä voin tulostaa EU:n koronatodistuksen?

Saanko rokotustodistuksen, jos minut on rokotettu ulkomailla tai toisessa kunnassa?

Ulkomailla koronarokotteen saaneet voivat saada EU:n koronatodistuksen kahdessa kirjastossa (Oodi ja Stoa) Helsingissä. Jos sinut on rokotettu toisessa kunnassa, pyydä rokotustodistus siitä kunnasta, jossa sinut on rokotettu. Lue lisää todistuksesta täällä.

Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus

Onko koronarokotus turvallinen?

Koronarokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin muitakin lääkevalmisteita. Koronarokotteet käyvät läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet. Niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Myyntiluvan saaneen rokotteen tulee antaa paras mahdollinen suoja tautia vastaan mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla. Vaikka rokotteet testataan perusteellisesti, harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voi minkään rokotteen tai lääkkeen kohdalla sulkea täysin pois. 

Mitä oireita koronarokote voi aiheuttaa?

Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. 

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Pitääkö koronarokotuksen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronavirukselta suojautumisesta.

Kuume ja lämpöily voivat johtua koronarokotuksesta, mutta ne voivat olla myös koronaan liittyviä oireita. Jää siksi koronarokotuksen jälkeen kuumeisena kotiin, kunnes olet ollut 24 tuntia kuumeeton ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Jos lämpöily jatkuu yli 3 vuorokautta tai jos sen lisäksi kehittyy muita koronavirukseen viittaavia oireita, hakeudu koronatestiin.

Katso tarkemmat ohjeet koronavirukselta suojautumisesta täällä.

Voiko koronarokotuksen antaa henkilölle, jonka puolustuskyky on heikentynyt?

Kyllä voi. Koronarokotus ei sisällä eläviä viruksia. Rokote ei siis voi aiheuttaa itse tautia, vaikka henkilön puolustuskyky on heikentynyt.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Saanko kolmannen tai neljännen rokoteannoksen, jos olen sairastanut koronan?

Katso täältä, kuka saa eri rokoteannokset koronan sairastamisen jälkeen.

Voiko koronarokotteen ottaa, jos on raskaana, suunnittelee raskautta tai imettää?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee raskaana olevia ottamaan koronavirusrokotuksen. Koronavirus muuttuu hieman jatkuvasti, ja uusilta virusmuodoilta on vaikea suojautua muutoin kuin ottamalla koronavirusrokotteen.

Raskaana olevalle voi antaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Koronaviruksen on todettu monissa tutkimuksissa aiheuttavan useammin vaikean taudin naisen ollessa raskaana. Sairaalahoidon ja tehohoidon riski on suurentunut. Ennenaikainen synnytys ja keisarinleikkaus ovat yleisempiä kuin niillä, joilla ei ole koronavirustartuntaa.

Rokotteen voi ottaa jos suunnittelee raskautta. Rokotuksen jälkeen voi tulla raskaaksi ilman mitään varoaikaa.

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. mRNA-rokotteiden sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja imettävillä naisilla tehdyn tutkimuksen mukaan rokotteen mRNA:ta ei kulkeudu äidinmaitoon. Rokotettu imettävä äiti ei tartuta koronavirusta vauvalleen yhtä herkästi kuin rokottamaton.

Lue lisää THL:n sivuilta: Raskaana olevien ja imettävien koronarokotukset.

Lue lisää koronarokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille THL:n verkkosivuilta täällä.

Onko rokotuksen saaneita sairastunut koronaan?

Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Myös rokotteen saanut henkilö voi sairastua koronaan. Mikään rokote ei anna valitettavasti sataprosenttista suojaa. On tärkeää, että käymme kattavasti rokotuksissa, jotta voimme tukahduttaa epidemian.

Voinko luovuttaa verta, jos olen saanut koronarokotteen?

Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

Ikääntyneet ja muut riskiryhmät

Olen ikääntynyt henkilö, jolla on vaikeuksia liikkua. Miten pääsen rokotuspisteelle?

Jos tarvitset apua rokotuspisteelle pääsemiseksi, kerro avun tarpeestasi kun varaat rokotusaikaa puhelimitse. Jos olet varannut rokotusajan jo aiemmin tai olet varannut ajan verkossa, voit olla yhteydessä Seniori-infoon. Seniori-info palvelee ma‒pe klo 9‒15 puh. 09 310 44556.

Suosittelemme hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös HSL:n lähibusseja, jotka ovat erityisesti ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille suunnitellut. Lue lisää lähibusseista täällä: www.hsl.fi/matkustaminen/lahibussit. Rokotuspisteillä on aulatervehtijöitä, jotka avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä. Rokotuspisteillä on lainattavissa pyörätuoleja.

Kela korvaa koronarokotukseen tehtyjen matkojen kustannuksia samalla tavalla kuin muihinkin terveydenhuollon palveluihin tehtyjä matkoja (mukaan lukien myös paluumatkan). Julkisilla kulkuneuvoilla tai omalla autolla tehdystä matkasta haetaan korvausta jälkikäteen Kelasta, kätevimmin korvauksen hakeminen käy verkossa osoitteessa kela.fi/asiointi.

Jos et voi terveydentilasi vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai niitä ei ole käytettävissä, voit saada korvauksen koronarokotukseen tehdystä taksimatkasta 27.3.2021–31.12.2022. Jotta Kela voi korvata taksimatkan kustannukset, taksi pitää tilata alueellisesta tilausnumerosta. Muulla tavoin tilatusta taksimatkasta ei voi saada Kela-korvausta. Lue ohjeet Kelan sivuilta: Näin tilaat Kelan korvaaman taksin Uudellamaalla.

Voiko lähiomainen varata ikääntyneen puolesta rokotusajan?

Lähiomainen voi varata rokotusajan ikääntyneen puolesta. Tämä tarkoittaa, että omaisella, jolla on puolesta-asioinnin sopimus, voi varata ikääntyneelle rokotusajan osoitteessa koronarokotusaika.fi tai puhelimitse numerossa 09 310 46300 arkisin klo 8–16. 

Milloin ja miten kotihoidon asiakkaat rokotetaan?

Rokotuksia annetaan kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti. Mitään erillistä, kaikkien kotihoidon asiakkaiden yhteistä rokotusryhmää ei ole.

Kotihoidon asiakkaille tullaan tarjoamaan tilanteesta riippuen rokotusta joko rokotuspisteessä tai kotona. Koronarokotusten säilyttämisessä, kuljettamisessa ja annostelussa on kuitenkin tietyt rajoitukset, joten aina ei ole mahdollista kuljettaa rokotetta tiettyyn paikkaan. Tästä syystä toivomme, että mahdollisimman moni ottaa rokotuksen rokotuspisteellä. Palvelutalojen asukkaita rokotetaan myös paikan päällä, joten varmistathan henkilökunnalta, kuulutko palvelutalossa rokotettaviin.

Milloin henkilökohtaiset avustajat rokotetaan?

Henkilökohtaiset avustajat saavat rokotuksen kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti, eli mitään erillistä rokotusjärjestystä henkilökohtaisille avustajille ei ole.

Miten tiedän, jos kuulun koronaviruksen riskiryhmään?

Riskiryhmiin kuuluvat iäkkäämmät ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia tai tiloja.

Voi myös tiedustella, kuulutko koronarokotuksen riskiryhmään Helsingin koronavirusneuvonnasta numerosta 09 310 10024 (arkisin klo 8–16).

Miksi erityisryhmiä, kuten vammaisia ihmisiä, ei ole mainittu rokotusjärjestyksen riskiryhmissä?

Sairaudet ja tilat on jaettu kahteen riskiryhmään (1. ja 2. riskiryhmä) sen mukaan, kuinka voimakkaan altistuksen sairaus tai tila aiheuttaa vakavalle koronavirustaudille. Ryhmät ja niissä mainitut esimerkit antavat kuvan siitä, mitkä taustasairaudet ja tilat kuuluvat kyseiseen ryhmään. Jokaisen yksittäisen sairauden ja tilan sekä niiden vakavuusasteiden listaaminen ei ole ollut mahdollista.

Onko rokotuspisteillä pyörätuoleja?

Kyllä, rokotuspisteillä on pyörätuoleja lainattavissa. Rokotuspisteillä on myös aulatervehtijöitä, jotka tarvittaessa avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä.

Muu väestö

Voiko alle 18-vuotias varata rokotusajan itse?

12–17-vuotias voi varata rokotusajan itse osoitteessa koronarokotusaika.fi tai puhelimitse numerosta 09 310 46300 arkisin klo 8–16. Myös huoltaja voi varata rokotusajan nuoren puolesta.

Millä koronarokotteilla lapsia ja nuoria rokotetaan?

Modernan rokote on käytössä 12 vuotta täyttäneille tytöille. Pfizerin rokote on käytössä 12-vuotiaille ja tätä vanhemmille. Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokote on tällä hetkellä käytössä 5-11-vuotiaille.

Lisätietoa rokotteista on THL:n verkkosivuilla.

Lisätietoa



28.06.2022 11:06