Suoraan sisältöön

Usein kysytyt kysymykset koronarokotuksesta

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?
Ketkä rokotetaan Helsingissä?
Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?
Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus
AstraZenecan koronavirusrokote
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
Ikääntyneet ja muut riskiryhmät
Muu väestö
Lisätietoa

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?

Miten koronarokotukseen pääsee?

Koronarokotuksia annetaan ainoastaan ajanvarauksella rokotuspisteissä. Tällä hetkellä pisteissä rokotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, tänä vuonna 70 vuotta täyttäviä ja tätä vanhempia sekä heidän omaishoitajiaan, tänä vuonna 25-69 vuotta täyttäviä, 16 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila (riskiryhmä 1) sekä 16 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila (riskiryhmä 2). 

Ajan voi varata osoitteesta koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18. Numerossa on käytössä takaisinsoitto. Jos puheluusi ei heti vastata, numerosi tallentuu ja sinulle soitetaan takaisin muutaman päivän kuluessa. Soitamme takaisin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Omaishoitajat voivat tällä hetkellä varata ajan vain puhelimitse.

Katso täältä, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistaviin

Katso täältä, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille altistaviin.

Missä koronarokotuksia annetaan?

Koronarokotukset annetaan Helsingissä sijaitsevissa rokotuspisteissä:

  • Jätkäsaari (Tyynenmerenkatu 6)​
  • Malmi (Stadin ammattiopisto, Vanha Helsingintie 5)​
  • Myllypuro (Metropolian kampus, Myllypurontie 1)
  • Messukeskus (Ratapihantie 17/ Messuparkki, pohjoinen sisäänkäynti)

Rokotuspisteillä on turvallista asioida.

Näkyvätkö rokotuspisteet ajanvarausjärjestelmässä?

Kyllä, rokotuspisteet näkyvät ajanvarausjärjestelmässä. Ajanvarauksen yhteydessä voit valita, missä rokotuspisteessä haluat saada rokotuksen. Jo valitun rokotuspisteen voi myös vaihtaa. Mikäli varasit ajan verkossa, vaihda rokotuspiste verkossa, ja jos varasit ajan puhelimitse, vaihda rokotuspiste puhelimitse.

Milloin saan koronarokotuksen?

Suomen väestöä rokotetaan niin nopeasti kuin rokotetta on saatavilla. Koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat koronapotilaita ja niille, jotka työskentelevät hoivakodeissa. Sen jälkeen rokotetta tarjotaan ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Muulle väestölle tarjotaan rokotetta tämän jälkeen.

Rokotusten eteneminen riippuu siitä, kuinka nopeasti lääkeyhtiöt pystyvät tuottamaan ja jakelemaan rokotteita. Kaikkien halukkaiden rokottaminen tulee kestämään kuukausia.

Mikä ryhmä saa rokotukset seuraavaksi?

Tällä hetkellä rokotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, tänä vuonna 70 vuotta täyttäviä ja tätä vanhempia sekä heidän omaishoitajiaan, tänä vuonna 25-69 vuotta täyttäviä, 16 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila (riskiryhmä 1) sekä 16 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila (riskiryhmä 2). Seuraavaksi rokotuksiin kutsutaan muun väestön alle 25-vuotiaat.

Ketkä rokotetaan Helsingissä? 

Kaikki Helsingissä asuvat rokotetaan Helsingissä, kun henkilö on ikänsä tai riskiryhmänsä puolesta rokotusvuorossa. Myös säännönmukaisesti Helsingissä oleskelevat ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset rokotetaan Helsingissä rokotusjärjestyksen mukaisesti, muut saavat rokotuksen omassa kotikunnassaan. Myös ulkosuomalaiset voivat saada koronarokotuksen Helsingissä, jos henkilö on Suomen rokotusjärjestyksen mukaisesti rokotusvuorossa. Rokotteita ei anneta matkailijoille tai muille, jotka vierailevat Helsingissä lyhytaikaisesti.

Rokotukseen tullessa täytyy noudattaa Suomeen tulemista koskevia määräyksiä. Rokotukseen voi tulla kun omaehtoinen karanteeni on päättynyt tai on saanut negatiivisen tuloksen 72 tuntia maahantulon jälkeen otetusta koronatestistä.  Katso täältä tarkemmat tiedot siitä, miten tulisi toimia maahantulon jälkeen

Helsingissä työskentelevä koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö saa rokotteen Helsingin rokotuspisteissä. Rokotusvuorossa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät saavat kutsun rokotuksiin esihenkilönsä kautta.

Miten saan tiedon rokottamisesta?

Saat tiedon koronarokotuksien aikatauluista ja kohderyhmistä muun muassa osoitteissa koronarokotus.hel.fi ja hel.fi, painetussa mediassa, Helsingin kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.

Mistä näen jo varatun rokotusajan?

Rokotusaika näkyy ajanvarausjärjestelmässä osoitteessa koronarokotusaika.fi. Saat varaamistasi ajoista myös vahvistuksen sähköpostitse tai tekstiviestillä. Vahvistusviesti sisältää myös ohjeet ajanvarauksen muuttamiseen ja perumiseen. Tarvittaessa voit myös tiedustella varattua aikaa puhelimitse numerosta 09 310 46300 arkisin klo 8–18.

Mitkä ovat ne julkiset kanavat, joiden kautta saa tietoa, jos ei käytä nettiä?

Koronarokotuksien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta kerrotaan myös sanomalehdissä sekä kaupungin neuvontapisteissä. Kaikille 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetetään tiedote rokotuksista kotiin.

Kuka saa koronarokotuksen?

Kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet tulevat saamaan koronarokotuksen. Koronavirusrokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle. Rokotus on kaikille – myös terveydenhuollon henkilöstölle – vapaaehtoinen ja maksuton.

Onko pelkoa jäädä ilman koronarokotetta?

Kaikki halukkaat tulevat saamaan koronarokotuksen. Rokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle.

Voiko jäädä rokotusjonoon?

Ei ole mahdollista jonottaa koronarokotukseen. Eri ryhmät rokotetaan eri aikoihin, jolloin kyseiset ryhmät voivat varata ajan ja mennä rokotukseen.

Saako koronarokotteeseen kutsun?

Koronarokotuksesta ei saa henkilökohtaista kutsua. Tietoa eri rokotusryhmien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta julkaistaan muun muassa osoitteessa koronarokotus.hel.fi. 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetetään kotiin tiedote rokotuksista.

Miten kaupunki on varautunut siihen, että rokotuksien ajanvarausnumero ruuhkautuu?

Toivomme ihmisten käyttävän sähköistä ajanvarauspalvelua mahdollisimman paljon, mutta puhelinpalvelu on joka tapauksessa monelle se toivotuin palvelukanava. Ruuhkautumiseen on varauduttu suurella henkilöstömäärällä. 

Voinko varata ajan koronarokotuksiin oman terveysasemani takaisinsoitosta?

Rokotusaikaa ei voi varata terveysasemien takaisinsoiton kautta. Aika rokotukseen varataan osoitteesta koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18.

Miten varmistetaan, että vain vuorossa olevat saavat rokotuksen, eivätkä muut?

Rokotuksessa voi käydä ainoastaan, jos on rokotusvuorossa. Rokotusoikeus tarkistetaan rokotuspisteissä ennen kuin henkilö saa rokotuksen.

Voiko toisen rokotusannoksen saada toisesta kunnasta?

Toinen rokotusannos annetaan samassa paikassa kuin ensimmäinen.

Miksi rokotteen saa vasta 6 kuukautta sairastetun koronavirustaudin jälkeen? 

Sairastettu koronavirustauti antaa noin kuuden kuukauden suojan koronavirustartuntaa vastaan. Tämän vuoksi ei ole tarpeen ottaa koronarokotusta, jos sairastetusta koronavirustaudista on kulunut alle kuusi kuukautta. Tällä tavoin varmistetaan, että ihmiset, joilla ei ole vielä suojaa tartuntaa vastaan, saavat sen rokotteesta.

Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?

Miksi koronarokotus annetaan?

Koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Ei vielä tiedetä varmasti, estävätkö koronarokotteet viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Tieto tästä tarkentuu tutkimustiedon karttuessa.

Koronarokotuksella pyritään myös tukahduttamaan koronavirusepidemia. Jotta epidemia voidaan tukahduttaa ja voimme tulevaisuudessa palata normaaliin arkeen on tärkeää, että kukin käy vuorollaan ottamassa koronarokotteen.

Miten koronarokotus annetaan?

Koronarokotus annetaan vain ajanvarauksella rokotuspisteissä. Rokotuksen antaa terveydenhuollon ammattilainen. Tällä hetkellä käytössä olevat rokotteet vaativat kaksi annosta. Voit varata ajan molempiin rokotuksiin samanaikaisesti. Koronarokote antaa parhaimman suojan vasta noin viikon kuluttua toisen rokotuksen jälkeen.

Voiko itse valita, minkä koronarokotteen ottaa?

Helsingissä on käytössä kahta eri rokotetta. AstraZenecan rokote on tällä hetkellä käytössä 65 vuotta täyttäneille ja tätä vanhemmille. Pfizerin rokotetta käytetään 16-64-vuotiaille. 65-vuotiaat ja tätä vanhemmat voivat kuitenkin valita AstraZenecan rokotteen sijaan Pfizerin rokotteen ensimmäistä rokotusta varatessa. Sähköisessä ajanvarauksessa voi valita Pfizerin rokotteen toimipisteen valinnan yhteydessä. Puhelinajanvarauksessa valinta tehdään kertomalla, että haluaa Pfizerin rokotteen. Rokotuspisteellä rokotetta ei ole mahdollista valita.

Mikäli 65-vuotias tai tätä vanhempi on saanut ensimmäisen annoksen AstraZenecaa, myös tehosterokotus on edelleen AstraZenecaa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee tätä. Jos henkilö kieltäytyy ottamasta toista AstraZenecan rokoteannosta, hän voi halutessaan saada sen sijaan Pfizerin rokotteen. Tällöin on varauduttava siihen, että uusi aika siirtyy pidemmälle eli rokotusväli venyy 12 viikosta. Rokotetyyppiä vaihdettaessa olemassa oleva aika on peruttava ajanvarausnumerosta ja pyydettävä uusi aika Pfizerin rokotusta varten. Rokotetyypin vaihto puhelimitse on mahdollista 24.5.2021 alkaen. Rokotetyypin vaihtoa ei voi tehdä rokotuspisteellä. Rokotetyypin vaihtaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä 2. annoksen osalta.

Saako koronarokotuksesta todistuksen?

Kansallinen rokotustodistus on saatavissa Omakannasta 26.5. alkaen. Kansallinen koronarokotustodistus sisältää tiedon henkilön saamista koronarokotuksista. Todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta. Kaikilla rokotetuilla ei ole vielä tietoja Omakannassa, sillä osa rokotustiedoista on vielä siirtymättä. Helsinkiläisten rokotustiedoista tällä hetkellä noin 70 prosenttia on Omakannassa. Lue lisää rokotustodistuksesta täällä.

Heinäkuussa otetaan käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus, joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Todistus tulee Omakantaan. 

Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus

Kuinka pitkään rokotteen antama suoja kestää?

Koronarokotteiden tarjoaman suojan kestoa ei vielä tiedetä, sillä rokotteet eivät ole olleet pitkäaikaisessa käytössä. Tiedon karttuessa saamme tietoa mahdollisten tehosterokotusten tarpeesta.

Onko koronarokotus turvallinen?

Koronarokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin muitakin lääkevalmisteita. Koronarokotteet käyvät läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet. Niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Myyntiluvan saaneen rokotteen tulee antaa paras mahdollinen suoja tautia vastaan mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla.

Vaikka uudet rokotteet testataan perusteellisesti, harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voi minkään rokotteen tai lääkkeen kohdalla sulkea täysin pois. Mahdolliset hyvin harvinaiset haitat saattavat tulla esiin vasta, kun rokotteen on saanut suurempi joukko ihmisiä. Viranomaiset seuraavat rokotteiden turvallisuutta myös sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön.

Mitä oireita koronarokote voi aiheuttaa?

Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.

Odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Pitääkö koronarokotuksen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronavirukselta suojautumisesta.

Kuume ja lämpöily voivat johtua koronarokotuksesta, mutta ne voivat olla myös koronaan liittyviä oireita. Jää siksi koronarokotuksen jälkeen kuumeisena kotiin, kunnes olet ollut 24 tuntia kuumeeton ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Jos lämpöily jatkuu yli 3 vuorokautta tai jos sen lisäksi kehittyy muita koronavirukseen viittaavia oireita, hakeudu koronatestiin.

Katso tarkemmat ohjeet koronavirukselta suojautumisesta täällä.

Voiko koronarokotuksen antaa henkilölle, jonka puolustuskyky on heikentynyt?

Kyllä voi. Koronarokotus ei sisällä eläviä viruksia. Rokote ei siis voi aiheuttaa itse tautia, vaikka henkilön puolustuskyky on heikentynyt.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Onko rokotukselle tarvetta, jos on jo sairastanut koronan?

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Henkilölle, joka on jo sairastanut koronavirustaudin, tarjotaan rokotusta siinä vaiheessa, kun oireiden alusta tai tartunnan toteamisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Rokotteen teho aiemmin sairastaneilla on osoitettu hyväksi.

Voiko koronarokotteen ottaa, jos on raskaana, suunnittelee raskautta tai imettää?

Raskaana oleva voi halutessaan ottaa koronarokotteen. Ennen raskautta aloitetun koronarokotussarjan toisen annoksen voi myös ottaa raskauden aikana. Raskaus voi lisätä riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä vähän tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä turvallisuushuolista. Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon.

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. mRNA-rokotteen sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja on epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon. Myös adenovirusvektorin ainesosat ovat lyhytikäisiä, eikä niiden tiedetä siirtyvän äidinmaitoon. 

Lue lisää koronarokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille THL:n verkkosivuilta täällä.

Onko rokotuksen saaneita sairastunut koronaan?

Tiedossa on joitakin tapauksia, joissa rokotteen saanut henkilö on myöhemmin saanut koronavirustartunnan. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Mikään rokote ei anna valitettavasti sataprosenttista suojaa. Sen takia on tärkeää, että käymme kattavasti rokotuksissa, kun meistä kunkin vuoro tulee, jotta voimme tukahduttaa epidemian.

Voinko luovuttaa verta, jos olen saanut koronarokotteen?

Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

AstraZenecan koronavirusrokote

Voiko lääkäri antaa todistuksen siitä, että minulle tulee antaa joku tietty rokote?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ohjeistanut, että lääkäreiden ei tule kirjoittaa asiakkaille todistusta missä suositellaan jotakin tiettyä rokotetta.

Mitä tiedetään AstraZenecan rokotteeseen liittyvistä hyvin harvinaisista haittavaikutuksista?

Ilmoitetuissa tapauksissa on ilmennyt harvinaisia veren hyytymishäiriöitä (verisuonitukoksia yhdessä alentuneiden verihiutalemäärien kanssa). Tukoksia on havaittu aivolaskimoissa sekä suoliston alueen laskimoissa tai valtimoissa. Suomessa on todettu kolme tapausta yhteensä lähes 250 000:lla AstraZenecan koronarokotteen saaneella. Kaikki potilaat ovat olleet alle 65-vuotiaita, ja oireet ovat ilmenneet kahden viikon kuluessa rokotteen antamisesta. Muiden hyytymishäiriöiden tai verisuonitukosten lisääntymistä rokotetuilla ei ole havaittu. Lue lisää THL:n sivuilta: AstraZeneca Covid-19 koronavirusrokote.

Mitkä ovat sairaudet tai tilat, joiden vuoksi AstraZenecan rokotetta ei voi antaa?

AstraZeneca-rokotetta ei anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT). AstraZeneca-rokotetta ei myöskään saa antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä rokoteannoksesta tai jostain rokotteen aineosasta.

Kuinka yleisiä sinustromboosin tai trombosytopenian tilat ovat, joiden vuoksi AstraZenecan rokotetta ei voi antaa?

Helsingissä on alle 100 henkilöä, joille AstraZeneca-rokote ei tämän vuoksi käy. On tärkeää huomata, että nyt rokotetuilla havaitut aivolaskimoiden sekä suoliston laskimoiden ja valtimoiden verisuonitukokset ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan monet muut verisuonitukokset ovat Suomessa väestössä melko yleisiä. Näiden yleisten verisuonitukosten lisääntymistä rokotetuilla ei ole havaittu. Itse koronavirustautiin liittyy sen sijaan selvästi suurentunut yleisten verisuonitukosten riski.

Onko muita rajoitteita AstraZenecan rokotteen ottamiselle?

Ei ole. Aikaisemmin sairastettu aivovaltimotukos tai aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoveritulppa tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este AstraZenecan rokotteen antamiselle.

Minkä ikäisille henkilöille suositellaan AstraZeneca-rokotetta?

AstraZenecan rokote on tällä hetkellä käytössä 65 vuotta täyttäneille ja tätä vanhemmille. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti AstraZenecan koronarokotetta ei toistaiseksi anneta Suomessa alle 65-vuotiaille. 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla rokotuksia jatketaan toistaiseksi, sillä heillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä rokotuksen jälkeen.

Olen alle 65-vuotias ja olen saanut ensimmäisen rokotuksen AstraZenecan rokotteella. Millä rokotteella saan toisen rokotuksen?

Alle 65-vuotiaat, jotka ovat saaneet ensimmäisen annoksen AstraZenecan rokotetta, saavat toisen rokotuksen Pfizerin rokotteella.

Lue lisää THL:n sivuilta: Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat.

Kuinka paljon AstraZenecan rokotteita on annettu?

Euroopassa AstraZenecan rokotetta on annettu 1.6.2021 mennessä jo yli 65 miljoonaa annosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 

Milloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rokotetaan?

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat koronapotilaita ja työskentelevät ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kansallinen rokotusjärjestys on seuraava:

  1. Teho-osastojen henkilökunta
  2. Todettuja tai epäiltyjä koronapotilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta
  3. Todettuja tai epäiltyjä koronapotilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta
  4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)
  5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta.

Katso täältä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi varata ajan koronarokotukseen.

Ikääntyneet ja muut riskiryhmät

Milloin ikääntyneet ja muut riskiryhmät rokotetaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jälkeen rokotetaan seuraavaksi ikääntyneet ja muut riskiryhmät. Muihin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia tai altistavia sairauksia. Ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien kansallinen rokotusjärjestys on seuraava:

  1. 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä heidän omaishoitajansa
  2. 80-84-vuotiaat sekä heidän omaishoitajansa
  3. 75–79-vuotiaat sekä heidän omaishoitajansa
  4. 70–74-vuotiaat sekä heidän omaishoitajansa
  5. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea elimistön vastustuskykyä heikentävä tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.
  6. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus. Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

Tällä hetkellä riskiryhmistä rokotetaan 70-vuotiaita ja tätä vanhempia sekä heidän omaishoitajiaan, 16-vuotiaita ja vanhempia, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila sekä 16-vuotiaita ja vanhempia, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila. 

Varaa aika osoitteesta koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18. Omaishoitajat voivat tällä hetkellä varata ajan vain ajanvarausnumerosta. Numerossa on käytössä takaisinsoitto. Jos puheluusi ei heti vastata, numerosi tallentuu ja sinulle soitetaan takaisin muutaman päivän kuluessa. Soitamme takaisin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Puolisoni kuuluu riskiryhmään, mutta minä en. Saammeko rokotuksen samaan aikaan?

Etenemme Suomen koronarokotestrategian mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että puolisot tai samassa taloudessa asuvat saattavat saada rokotteen eri aikaan.

Olen ikääntynyt henkilö, jolla on vaikeuksia liikkua. Miten pääsen rokotuspisteelle?

Jos tarvitset apua rokotuspisteelle pääsemiseksi, kerro avun tarpeestasi kun varaat rokotusaikaa puhelimitse. Jos olet varannut rokotusajan jo aiemmin tai olet varannut ajan verkossa, voit olla yhteydessä Seniori-infoon. Seniori-info palvelee ma‒pe klo 9‒15 puh. 09 310 44556.

Suosittelemme hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös HSL:n lähibusseja, jotka ovat erityisesti ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille suunnitellut. Lue lisää lähibusseista täällä: www.hsl.fi/matkustaminen/lahibussit. Rokotuspisteillä on aulatervehtijöitä, jotka avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä. Rokotuspisteillä on lainattavissa pyörätuoleja.

Kela korvaa koronarokotukseen tehtyjen matkojen kustannuksia samalla tavalla kuin muihinkin terveydenhuollon palveluihin tehtyjä matkoja (mukaan lukien myös paluumatkan). Julkisilla kulkuneuvoilla tai omalla autolla tehdystä matkasta haetaan korvausta jälkikäteen Kelasta, kätevimmin korvauksen hakeminen käy verkossa osoitteessa kela.fi/asiointi.

Jos et voi terveydentilasi vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai niitä ei ole käytettävissä, voit saada korvauksen koronarokotukseen tehdystä taksimatkasta 27.3.-31.12.2021. Jotta Kela voi korvata taksimatkan kustannukset, taksi pitää tilata alueellisesta tilausnumerosta. Muulla tavoin tilatusta taksimatkasta ei voi saada Kela-korvausta. Lue ohjeet Kelan sivuilta: Näin tilaat Kelan korvaaman taksin Uudellamaalla.

Voiko lähiomainen varata ikääntyneen puolesta rokotusajan?

Lähiomainen voi varata rokotusajan ikääntyneen puolesta. Tämä tarkoittaa, että omaisella, jolla on puolesta-asioinnin sopimus, voi varata ikääntyneelle rokotusajan osoitteessa koronarokotusaika.fi tai puhelimitse numerossa 09 310 46300 arkisin klo 8–18. 

Milloin ja miten kotihoidon asiakkaat rokotetaan?

Rokotuksia annetaan kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti. Kotihoidon asiakkaat saavat rokotuksia sitä mukaan, kun heidän ikänsä mukainen rokotusvuoro tulee. Mitään erillistä, kaikkien kotihoidon asiakkaiden yhteistä rokotusryhmää ei ole.

Kotihoidon asiakkaille tullaan tarjoamaan tilanteesta riippuen rokotusta joko rokotuspisteessä tai kotona. Koronarokotusten säilyttämisessä, kuljettamisessa ja annostelussa on kuitenkin tietyt rajoitukset, joten aina ei ole mahdollista kuljettaa rokotetta tiettyyn paikkaan. Tästä syystä toivomme, että mahdollisimman moni ottaa rokotuksen rokotuspisteellä. Palvelutalojen asukkaita rokotetaan myös paikan päällä, joten varmistathan henkilökunnalta, kuulutko palvelutalossa rokotettaviin.

Saako ikääntyneen omaishoitaja rokotuksen samaan aikaan kuin ikääntynyt?

Omaishoitajat, joilla on omaishoidon tuen sopimus, saavat rokotuksen samaan aikaan ikääntyneen kanssa. Näin esimerkiksi 50-vuotias omaishoitaja saa rokotuksen samaan aikaan kuin 80-vuotias ikääntynyt omaishoidettava. Omaishoitajia koskeva rokotusoikeus ei koske sijaisomaishoitajia eikä ostopalvelujen hoitajia, joiden kotiin antamalla hoidolla toteutetaan omaishoitajan lakisääteisiä vapaita.

Milloin henkilökohtaiset avustajat rokotetaan?

Henkilökohtaiset avustajat saavat rokotuksen kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti, eli mitään erillistä rokotusjärjestystä henkilökohtaisille avustajille ei ole.

Tarvitseeko minun esittää todistus siitä, että olen omaishoitaja saadakseni koronarokotuksen?

Et tarvitse todistusta. Pystymme varmistamaan muutoin, että rokotettava henkilö on omaishoitaja.

Miten tiedän, jos kuulun koronaviruksen riskiryhmään?

Riskiryhmiin kuuluvat ikääntyneet yli 70-vuotiaat sekä henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia tai vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia tai tiloja. Katso täältä, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistaviin tai katso täältä, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille altistaviin.

Voi myös tiedustella, kuulutko koronarokotuksen riskiryhmään Helsingin koronavirusneuvonnasta numerosta 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18).

Miksi erityisryhmiä, kuten vammaisia ihmisiä, ei ole mainittu rokotusjärjestyksen riskiryhmissä?

Sairaudet ja tilat on jaettu kahteen riskiryhmään (1. ja 2. riskiryhmä) sen mukaan, kuinka voimakkaan altistuksen sairaus tai tila aiheuttaa vakavalle koronavirustaudille. Ryhmät ja niissä mainitut esimerkit antavat kuvan siitä, mitkä taustasairaudet ja tilat kuuluvat kyseiseen ryhmään. Jokaisen yksittäisen sairauden ja tilan sekä niiden vakavuusasteiden listaaminen ei ole ollut mahdollista.

Onko rokotuspisteillä pyörätuoleja?

Kyllä, rokotuspisteillä on pyörätuoleja lainattavissa. Rokotuspisteillä on myös aulatervehtijöitä, jotka avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä.

Muu väestö

Milloin muu väestö rokotetaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien jälkeen rokotetaan muu väestö. Koronavirusrokotteita tarjotaan koko väestölle, kun niitä on riittävästi saatavilla. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta lapsia koskevien rokote- ja vaikuttavuustutkimusten valmistuttua.

Katso täältä muun väestön arvioitu rokotusjärjestys Helsingissä.

Lisätietoa



15.06.2021 13:27