Suoraan sisältöön

Usein kysytyt kysymykset koronarokotuksesta

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?
Ketkä rokotetaan Helsingissä?
Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?
Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus
Ikääntyneet ja muut riskiryhmät
Muu väestö
Lisätietoa

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?

Miten koronarokotukseen pääsee?

Koronarokotuksia annetaan Helsingin rokotuspisteissä ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella. Tällä hetkellä rokotetaan 12 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia helsinkiläisiä.

Koronarokotteen ensimmäisen ja toisen annoksen saa ilman ajanvarausta. Kolmanteen annokseen täytyy varata aika.

Ajan voi varata osoitteesta koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–16. Numerossa on käytössä takaisinsoitto. Jos puheluusi ei heti vastata, numerosi tallentuu ja sinulle soitetaan takaisin muutaman päivän kuluessa. Soitamme takaisin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Näkyvätkö rokotuspisteet ajanvarausjärjestelmässä?

Kyllä, rokotuspisteet näkyvät ajanvarausjärjestelmässä. Ajanvarauksen yhteydessä voit valita, missä rokotuspisteessä haluat saada rokotuksen. Jo valitun rokotuspisteen voi myös vaihtaa. Mikäli varasit ajan verkossa, vaihda rokotuspiste verkossa, ja jos varasit ajan puhelimitse, vaihda rokotuspiste puhelimitse.

Milloin saan koronarokotuksen?

Tällä hetkellä rokotusvuorossa ovat kaikki 12 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat helsinkiläiset.

Ketkä rokotetaan Helsingissä? 

Kaikki Helsingissä asuvat rokotetaan Helsingissä. Myös säännönmukaisesti Helsingissä oleskelevat ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset rokotetaan Helsingissä rokotusjärjestyksen mukaisesti, muut saavat rokotuksen omassa kotikunnassaan. Myös ulkosuomalaiset voivat saada koronarokotuksen Helsingissä, jos henkilö on Suomen rokotusjärjestyksen mukaisesti rokotusvuorossa. Rokotteita ei anneta matkailijoille tai muille, jotka vierailevat Helsingissä lyhytaikaisesti.

Jos olet hiljattain ollut ulkomailla, noudata voimassa olevia maahantuloa koskevia terveysturvallisuusohjeita. Katso täältä tarkemmat tiedot siitä, miten tulisi toimia maahantulon jälkeen

Helsingissä työskentelevä koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö saa rokotteen Helsingin rokotuspisteissä. Rokotusvuorossa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät saavat kutsun rokotuksiin esihenkilönsä kautta.

Miten saan tiedon rokottamisesta?

Saat tiedon koronarokotuksien aikatauluista ja kohderyhmistä muun muassa osoitteissa koronarokotus.hel.fi ja hel.fi, painetussa mediassa, Helsingin kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.

Mistä näen jo varatun rokotusajan?

Rokotusaika näkyy ajanvarausjärjestelmässä osoitteessa koronarokotusaika.fi. Saat varaamistasi ajoista myös vahvistuksen sähköpostitse tai tekstiviestillä. Vahvistusviesti sisältää myös ohjeet ajanvarauksen muuttamiseen ja perumiseen. Tarvittaessa voit myös tiedustella varattua aikaa puhelimitse numerosta 09 310 46300 arkisin klo 8–16.

Mitkä ovat ne julkiset kanavat, joiden kautta saa tietoa, jos ei käytä nettiä?

Koronarokotuksien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta kerrotaan myös sanomalehdissä sekä kaupungin neuvontapisteissä. Kaikille 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetettiin tiedote rokotuksista kotiin.

Kuka saa koronarokotuksen?

Kaikki halukkaat tulevat saamaan koronarokotuksen. Koronavirusrokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle. Rokotus on kaikille – myös terveydenhuollon henkilöstölle – vapaaehtoinen ja maksuton.

Onko pelkoa jäädä ilman koronarokotetta?

Ei ole pelkoa jäädä ilman rokotetta. Kaikki halukkaat tulevat saamaan koronarokotuksen. Rokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle.

Saako koronarokotteeseen kutsun?

Koronarokotuksesta ei saa henkilökohtaista kutsua. Tietoa eri rokotusryhmien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta julkaistaan muun muassa osoitteessa koronarokotus.hel.fi. 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetettiin kotiin tiedote rokotuksista.

Miten kaupunki on varautunut siihen, että rokotuksien ajanvarausnumero ruuhkautuu?

Toivomme ihmisten käyttävän sähköistä ajanvarauspalvelua mahdollisimman paljon, mutta puhelinpalvelu on joka tapauksessa monelle se toivotuin palvelukanava. Ruuhkautumiseen on varauduttu suurella henkilöstömäärällä. 

Voinko varata ajan koronarokotuksiin oman terveysasemani takaisinsoitosta?

Rokotusaikaa ei voi varata terveysasemien takaisinsoiton kautta. Aika rokotukseen varataan osoitteessa koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–16.

Miten varmistetaan, että vain vuorossa olevat saavat rokotuksen, eivätkä muut?

Rokotuksessa voi käydä ainoastaan, jos on rokotusvuorossa. Rokotusoikeus tarkistetaan rokotuspisteissä ennen kuin henkilö saa rokotuksen.

Voiko toisen rokoteannoksen saada toisesta kunnasta?

Toinen rokotesannos annetaan samassa paikassa kuin ensimmäinen. Mikäli henkilö muuttaa toiselle paikkakunnalle ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen, toisen rokoteannoksen saa ensisijaisesti uudella kotipaikkakunnallaan.

Kenelle annetaan koronarokotteen kolmas annos, ja milloin?

Koronarokotteen kolmas annos annetaan nyt 60 vuotta täyttäneille, riskiryhmään 1 ja riskiryhmään 2 kuuluville, voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille sekä alle 6 viikon aikavälillä ensimmäisen ja toisen annoksen saaneille. Katso ryhmien tarkempi kuvaus täältä.

Kolmannen rokoteannoksen saa rokotuspisteiltä ajanvarauksella. Muiden ryhmien rokotusjärjestyksestä kolmansien annosten osalta päättävät myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Sain ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen alle 6 viikon aikavälillä ulkomailla. Saanko kolmannen rokotusannoksen Helsingissä?

Kyllä, saat kolmannen rokoteannoksen Helsingissä. THL suosittelee ulkomailla alle 6 viikon aikavälillä rokotteet saaneille kolmatta rokoteannosta, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta. Tämä koskee myös Sputnik-rokotteen saaneita.

Olen varannut ajan koronarokotuksen kolmanteen annokseen. Saanko samalla influenssarokotuksen?

Jos olet varannut ajan koronarokotuksen kolmanteen annokseen saat samalla influenssarokotuksen, jos kuulut influenssan riksiryhmiin (katso riskiryhmät osoitteessa influenssarokotus.hel.fi/rokotuksen-saaminen). Ilman ajanvarausta influenssarokotusta ei saa.

Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?

Miksi koronarokotus annetaan?

Koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Ei vielä tiedetä varmasti, estävätkö koronarokotteet viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Tieto tästä tarkentuu tutkimustiedon karttuessa.

Koronarokotuksella pyritään myös tukahduttamaan koronavirusepidemia. Jotta epidemia voidaan tukahduttaa ja voimme tulevaisuudessa palata normaaliin arkeen on tärkeää, että kukin käy vuorollaan ottamassa koronarokotteen.

Miten koronarokotus annetaan?

Koronarokotuksia annetaan Helsingin rokotuspisteissä. Rokotuksen antaa terveydenhuollon ammattilainen. 

Saako koronarokotuksesta todistuksen?

EU:n koronatodistuksen saa kätevästi Omakanta-palvelusta. Koronatodistus koostuu kolmesta eri todistuksesta:

1. todistus koronarokotuksesta
2. todistus koronatestituloksesta
2. todistus sairastetusta koronavirustaudista

Koronarokotustodistus näkyy Omakannassa rokotuksen saamisen jälkeen. Todistuksessa näkyvät viimeisimpänä saadun rokotteen valmistenimi ja antopäivä sekä rokoteannosten määrä. Jos olet saanut kaksi rokotusta, vain jälkimmäisen rokoteannoksen valmistenimi näkyy.

Yllä olevat tiedot siirtyvät Omakanta-palveluun noin viidessä päivässä.

Lisätietoja EU:n koronatodistuksesta.

Saanko rokotustodistuksen, jos minut on rokotettu ulkomailla tai toisessa kunnassa?

Ulkomailla annetusta koronarokotuksesta tulee saada todistus siitä maasta, missä rokotus on annettu, myös takautuvasti. Jos olet saanut rokoteannokset eri maissa, pyydä todistus täydestä rokotesarjasta siitä maasta, missä viimeisin rokoteannos on annettu.

Muualla kuin Suomessa annetusta koronarokotuksesta on mahdollista kirjata tieto potilaskertomukseen, mutta EU:n koronatodistuksen voi saada vain Suomessa annetuista ja Suomessa käytössä olevista rokotevalmisteista. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät myönnä EU-koronatodistuksia ulkomailla annetuista koronarokotuksista.

Jos sinut on rokotettu toisessa kunnassa, pyydä rokotustodistus siitä kunnasta, jossa sinut on rokotettu.

Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus

Kuinka pitkään rokotteen antama suoja kestää?

Koronarokotteiden tarjoaman suojan kestoa ei vielä tiedetä, sillä rokotteet eivät ole olleet pitkäaikaisessa käytössä. Tiedon karttuessa saamme tietoa mahdollisten tehosterokotusten tarpeesta.

Onko koronarokotus turvallinen?

Koronarokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin muitakin lääkevalmisteita. Koronarokotteet käyvät läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet. Niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Myyntiluvan saaneen rokotteen tulee antaa paras mahdollinen suoja tautia vastaan mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla. Vaikka uudet rokotteet testataan perusteellisesti, harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voi minkään rokotteen tai lääkkeen kohdalla sulkea täysin pois. 

Mitä oireita koronarokote voi aiheuttaa?

Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Pitääkö koronarokotuksen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronavirukselta suojautumisesta.

Kuume ja lämpöily voivat johtua koronarokotuksesta, mutta ne voivat olla myös koronaan liittyviä oireita. Jää siksi koronarokotuksen jälkeen kuumeisena kotiin, kunnes olet ollut 24 tuntia kuumeeton ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Jos lämpöily jatkuu yli 3 vuorokautta tai jos sen lisäksi kehittyy muita koronavirukseen viittaavia oireita, hakeudu koronatestiin.

Katso tarkemmat ohjeet koronavirukselta suojautumisesta täällä.

Voiko koronarokotuksen antaa henkilölle, jonka puolustuskyky on heikentynyt?

Kyllä voi. Koronarokotus ei sisällä eläviä viruksia. Rokote ei siis voi aiheuttaa itse tautia, vaikka henkilön puolustuskyky on heikentynyt.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Onko rokotukselle tarvetta, jos on sairastanut koronan?

On tärkeää hakea koronarokotus, vaikka olisikin saanut koronavirustartunnan aiemmin. Koronavirustaudin sairastaneet saavat pääsääntöisesti yhden rokoteannoksen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän suojan kuin muut saavat kahdesta annoksesta.

Poikkeuksena ovat yli 60-vuotiaat ja vakavalle koronavirustaudille alttiit (riskiryhmät 1 ja 2), jotka saavat 2. rokoteannoksen, kun vähintään kuusi kuukautta on kulunut oireiden alusta tai tartunnan toteamisesta. Lisäksi 2. rokoteannosta suositellaan niille, joilla sairastetun koronavirustaudin ja 1. rokoteannoksen välillä on alle kuusi viikkoa.

Kolmatta rokoteannosta ei toistaiseksi anneta koronavirustaudin sairastaneille, jollei henkilö ole voimakkaasti immuunipuutteinen.

Toinen annos voidaan antaa myös, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi. Sekä EU:ssa että Suomessa selvitetään tällä hetkellä, miten koronatodistus muodostetaan tilanteessa, jossa taudin sairastanut henkilö on saanut yhden rokoteannoksen.

Voiko koronarokotteen ottaa, jos on raskaana, suunnittelee raskautta tai imettää?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee raskaana olevia ottamaan koronavirusrokotuksen. Koronaviruksen deltavariantin leviämisen myötä raskaana olevan riski saada koronavirusinfektio on kasvanut.

Raskaana olevalle voi antaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Ennen raskautta aloitetun koronarokotussarjan toisen annoksen voi myös ottaa raskauden aikana. Raskauden aikaiset muutokset kehossa lisäävät odottavan äidin riskiä sairastua vakavasti, ja raskauden aikana saatu koronavirusinfektio voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.

Rokotteen voi ottaa jos suunnittelee raskautta. Rokotuksen jälkeen voi tulla raskaaksi ilman mitään varoaikaa.

Koronarokotteen voi ottaa imetyksen aikana. mRNA-rokotteiden sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja imettävillä naisilla tehdyn tutkimuksen mukaan rokotteen mRNA:ta ei kulkeudu äidinmaitoon. Rokotettu imettävä äiti ei tartuta koronavirusta vauvalleen yhtä herkästi kuin rokottamaton.

THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta niille raskaana oleville, jotka ovat voimakkaasti immuunipuutteisia tai ovat saaneet ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen alle 6 viikon aikavälillä.

Lue lisää THL:n sivuilta: Raskaana olevien ja imettävien koronarokotukset.

Lue lisää koronarokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille THL:n verkkosivuilta täällä.

Onko rokotuksen saaneita sairastunut koronaan?

Tiedossa on joitakin tapauksia, joissa rokotteen saanut henkilö on myöhemmin saanut koronavirustartunnan. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Mikään rokote ei anna valitettavasti sataprosenttista suojaa. Sen takia on tärkeää, että käymme kattavasti rokotuksissa, kun meistä kunkin vuoro tulee, jotta voimme tukahduttaa epidemian.

Voinko luovuttaa verta, jos olen saanut koronarokotteen?

Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

Ikääntyneet ja muut riskiryhmät

Olen ikääntynyt henkilö, jolla on vaikeuksia liikkua. Miten pääsen rokotuspisteelle?

Jos tarvitset apua rokotuspisteelle pääsemiseksi, kerro avun tarpeestasi kun varaat rokotusaikaa puhelimitse. Jos olet varannut rokotusajan jo aiemmin tai olet varannut ajan verkossa, voit olla yhteydessä Seniori-infoon. Seniori-info palvelee ma‒pe klo 9‒15 puh. 09 310 44556.

Suosittelemme hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös HSL:n lähibusseja, jotka ovat erityisesti ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille suunnitellut. Lue lisää lähibusseista täällä: www.hsl.fi/matkustaminen/lahibussit. Rokotuspisteillä on aulatervehtijöitä, jotka avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä. Rokotuspisteillä on lainattavissa pyörätuoleja.

Kela korvaa koronarokotukseen tehtyjen matkojen kustannuksia samalla tavalla kuin muihinkin terveydenhuollon palveluihin tehtyjä matkoja (mukaan lukien myös paluumatkan). Julkisilla kulkuneuvoilla tai omalla autolla tehdystä matkasta haetaan korvausta jälkikäteen Kelasta, kätevimmin korvauksen hakeminen käy verkossa osoitteessa kela.fi/asiointi.

Jos et voi terveydentilasi vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai niitä ei ole käytettävissä, voit saada korvauksen koronarokotukseen tehdystä taksimatkasta 27.3.-31.12.2021. Jotta Kela voi korvata taksimatkan kustannukset, taksi pitää tilata alueellisesta tilausnumerosta. Muulla tavoin tilatusta taksimatkasta ei voi saada Kela-korvausta. Lue ohjeet Kelan sivuilta: Näin tilaat Kelan korvaaman taksin Uudellamaalla.

Voiko lähiomainen varata ikääntyneen puolesta rokotusajan?

Lähiomainen voi varata rokotusajan ikääntyneen puolesta. Tämä tarkoittaa, että omaisella, jolla on puolesta-asioinnin sopimus, voi varata ikääntyneelle rokotusajan osoitteessa koronarokotusaika.fi tai puhelimitse numerossa 09 310 46300 arkisin klo 8–16. 

Milloin ja miten kotihoidon asiakkaat rokotetaan?

Rokotuksia annetaan kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti. Mitään erillistä, kaikkien kotihoidon asiakkaiden yhteistä rokotusryhmää ei ole.

Kotihoidon asiakkaille tullaan tarjoamaan tilanteesta riippuen rokotusta joko rokotuspisteessä tai kotona. Koronarokotusten säilyttämisessä, kuljettamisessa ja annostelussa on kuitenkin tietyt rajoitukset, joten aina ei ole mahdollista kuljettaa rokotetta tiettyyn paikkaan. Tästä syystä toivomme, että mahdollisimman moni ottaa rokotuksen rokotuspisteellä. Palvelutalojen asukkaita rokotetaan myös paikan päällä, joten varmistathan henkilökunnalta, kuulutko palvelutalossa rokotettaviin.

Milloin henkilökohtaiset avustajat rokotetaan?

Henkilökohtaiset avustajat saavat rokotuksen kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti, eli mitään erillistä rokotusjärjestystä henkilökohtaisille avustajille ei ole.

Miten tiedän, jos kuulun koronaviruksen riskiryhmään?

Riskiryhmiin kuuluvat iäkkäämmät ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia tai vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia tai tiloja. Katso täältä, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistaviin tai katso täältä, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille altistaviin.

Voi myös tiedustella, kuulutko koronarokotuksen riskiryhmään Helsingin koronavirusneuvonnasta numerosta 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18).

Miksi erityisryhmiä, kuten vammaisia ihmisiä, ei ole mainittu rokotusjärjestyksen riskiryhmissä?

Sairaudet ja tilat on jaettu kahteen riskiryhmään (1. ja 2. riskiryhmä) sen mukaan, kuinka voimakkaan altistuksen sairaus tai tila aiheuttaa vakavalle koronavirustaudille. Ryhmät ja niissä mainitut esimerkit antavat kuvan siitä, mitkä taustasairaudet ja tilat kuuluvat kyseiseen ryhmään. Jokaisen yksittäisen sairauden ja tilan sekä niiden vakavuusasteiden listaaminen ei ole ollut mahdollista.

Onko rokotuspisteillä pyörätuoleja?

Kyllä, rokotuspisteillä on pyörätuoleja lainattavissa. Rokotuspisteillä on myös aulatervehtijöitä, jotka tarvittaessa avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä.

Muu väestö

Voiko alle 18-vuotias varata rokotusajan itse?

Kyllä, 12–17-vuotias voi varata rokotusajan itse osoitteessa koronarokotusaika.fi tai puhelimitse numerosta 09 310 46300 arkisin klo 8–16. Myös huoltaja voi varata rokotusajan nuoren puolesta.

Millä koronarokotteilla lapsia ja nuoria rokotetaan?

Pfizerin rokote ja Modernan rokote ovat tällä hetkellä käytössä 12-vuotiaille ja tätä vanhemmille. THL:n linjauksen myötä alle 30-vuotiaat miehet ja pojat saavat Pfizerin rokotteen. Mikäli alle 30-vuotias mies on saanut ensimmäisen rokoteannoksen Modernan rokotteella, hän saa toisen rokoteannoksen Pfizerin rokotteella. Lisätietoa rokotteista on THL:n verkkosivuilla.

Lisätietoa



11.11.2021 14:03