Suoraan sisältöön

Usein kysytyt kysymykset koronarokotuksesta

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?
Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?
Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
Ikääntyneet ja muut riskiryhmät
Muu väestö
Lisätietoa

Missä ja milloin koronarokotukset annetaan?

Miten koronarokotukseen pääsee?

Koronarokotuksia annetaan ainoastaan ajanvarauksella rokotuspisteissä. Tällä hetkellä pisteissä rokotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, 75-vuotiaita ja sitä vanhempia ja heidän omaishoitajiaan sekä 55–69-vuotiaita, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila. 

75-vuotiaat ja sitä vanhemmat (syntyneet v. 1946 tai aikaisemmin) sekä heidän omaishoitajansa voivat nyt varata rokotusajan. Varaa aika osoitteesta koronarokotus.hel.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18. Numerossa on käytössä takaisinsoitto. Jos puheluusi ei heti vastata, numerosi tallentuu ja sinulle soitetaan takaisin muutaman päivän kuluessa. Soitamme takaisin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Omaishoitajat voivat tällä hetkellä varata ajan vain puhelimitse.

55–69-vuotiaat (syntyneet v. 1952–66), joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila voivat nyt myös varata ajan koronarokotukseen. Katso tästä listasta, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistaviin: Vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet ja tilat.

Missä koronarokotuksia annetaan?

Koronarokotukset annetaan Helsingissä sijaitsevissa rokotuspisteissä:

  • Jätkäsaari (Tyynenmerenkatu 6)​
  • Malmi (Stadin ammattiopisto, Vanha Helsingintie 5)​
  • Myllypuro (Metropolian kampus, Myllypurontie 1)
  • Messukeskus (Ratapihantie 17/ messuparkki)

Rokotuspisteillä on turvallista asioida.

Näkyvätkö rokotuspisteet ajanvarausjärjestelmässä?

Kyllä, rokotuspisteet näkyvät ajanvarausjärjestelmässä. Ajanvarauksen yhteydessä voit valita, missä rokotuspisteessä haluat saada rokotuksen. Jo valitun rokotuspisteen voi myös vaihtaa. Mikäli varasit ajan verkossa, vaihda rokotuspiste verkossa, ja jos varasit ajan puhelimitse, vaihda rokotuspiste puhelimitse.

Milloin saan koronarokotuksen?

Suomen väestöä rokotetaan niin nopeasti kuin rokotetta on saatavilla. Koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat koronapotilaita ja niille, jotka työskentelevät hoivakodeissa. Sen jälkeen rokotetta tarjotaan ikääntyneille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Muulle väestölle tarjotaan rokotetta tämän jälkeen.

Koronavirusrokotteita saadaan Suomeen aluksi vain rajoitetusti ja siksi rokotteita on alkuun mahdollista tarjota vain tietyille ryhmille. Rokotusten eteneminen riippuu siitä, kuinka nopeasti lääkeyhtiöt pystyvät tuottamaan ja jakelemaan rokotteita. Kaikkien halukkaiden rokottaminen tulee kestämään kuukausia.

Mikä ryhmä saa rokotukset seuraavaksi?

Iäkkäiden rokotusryhmien osalta rokotetaan parhaillaan 75 vuotta tänä vuonna täyttäviä ja tätä vanhempia helsinkiläisiä. 70-74 vuotiaiden rokotukset alkavat tämän hetken arvion mukaan viikolla 12. Tämä ryhmä on Pfizerin rokotteella rokotettavista seuraavana vuorossa.

AstraZenecan rokotteella rokotetaan parhaillaan sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvia alle 70 vuotiaita, koska tätä rokotetta ei suositella tätä vanhemmille ikäryhmille. Tällä hetkellä AstraZenecan rokotetta tarjotaan tänä vuonna 55-69 vuotta täyttäville helsinkiläisille, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila. Seuraavaksi tullaan kutsumaan alle 55-vuotiaita helsinkiläisiä, joiden sairaus altistaa heidät erittäin voimakkaasti vakavalle koronavirustaudille.

Miten saan tiedon rokottamisesta?

Saat tiedon koronarokotuksien aikatauluista ja kohderyhmistä muun muassa osoitteissa koronarokotus.hel.fi ja hel.fi, painetussa mediassa, Helsingin kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.

Mistä näen jo varatun rokotusajan?

Rokotusaika näkyy ajanvarausjärjestelmässä osoitteessa koronarokotusaika.fi. Saat varaamistasi ajoista myös vahvistuksen sähköpostitse tai tekstiviestillä. Vahvistusviesti sisältää myös ohjeet ajanvarauksen muuttamiseen ja perumiseen. Tarvittaessa voit myös tiedustella varattua aikaa puhelimitse numerosta 09 310 46300 arkisin klo 8–18.

Mitkä ovat ne julkiset kanavat, joiden kautta saa tietoa, jos ei käytä nettiä?

Koronarokotuksien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta kerrotaan myös sanomalehdissä sekä kaupungin neuvontapisteissä. Kaikille 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetetään tiedote rokotuksista kotiin.

Kuka saa koronarokotuksen?

Kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet saavat koronarokotuksen. Koronavirusrokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle. Rokotus on kaikille – myös terveydenhuollon henkilöstölle – vapaaehtoinen ja maksuton.

Onko pelkoa jäädä ilman koronarokotetta?

Kaikki halukkaat saavat koronarokotuksen. Rokotteita hankitaan Suomessa koko väestölle.

Voiko jäädä rokotusjonoon?

Ei ole mahdollista jonottaa koronarokotukseen. Eri ryhmät rokotetaan eri aikoihin, jolloin kyseiset ryhmät voivat varata ajan ja mennä rokotukseen.

Saako koronarokotteeseen kutsun?

Koronarokotuksesta ei saa henkilökohtaista kutsua. Tietoa eri rokotusryhmien aikatauluista, paikoista ja ajanvarauksesta julkaistaan muun muassa osoitteessa koronarokotus.hel.fi. 70 vuotta täyttäneille ja heitä vanhemmille lähetetään kotiin tiedote rokotuksista.

Miten kaupunki on varautunut siihen, että rokotuksien ajanvarausnumero ruuhkautuu?

Toivomme ihmisten käyttävän sähköistä ajanvarauspalvelua mahdollisimman paljon, mutta puhelinpalvelu on joka tapauksessa monelle se toivotuin palvelukanava. Ruuhkautumiseen on varauduttu suurella henkilöstömäärällä. 

Voinko varata ajan koronarokotuksiin oman terveysasemani takaisinsoitosta?

Rokotusaikaa ei voi varata terveysasemien takaisinsoiton kautta. Aika rokotukseen varataan osoitteesta koronarokotus.hel.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18.

Miten varmistetaan, että vain vuorossa olevat varaavat rokotusajan, eivätkä muut?

Ajanvaraus vaatii tunnistautumisen esim. pankkitunnuksilla, joten ei ole mahdollista varata rokotusaikaa, ellei ole rokotusvuorossa.

Ketkä rokotetaan Helsingissä? Saako ulkokuntalainen koronarokotuksen tarvittaessa Helsingissä?

Kaikki Helsingissä asuvat rokotetaan Helsingissä. Pitkäaikaisesti Helsingissä oleskelevat ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset rokotetaan Helsingin rokotuspisteissä, mutta muuten rokotuksen saa omassa kotikunnassaan.

Helsingissä työskentelevä koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö saa rokotteen Helsingin rokotuspisteissä. Ulkokuntalainen, Helsingissä töissä oleva henkilö voi saada rokotteen työterveydestä kun työterveys alkaa hoitamaan rokotuksia tai omasta kotikunnastaan.

Voiko toisen rokotusannoksen saada toisesta kunnasta?

Toinen rokotusannos annetaan samassa paikasta kuin ensimmäinenkin.

Miksi ja miten koronarokotukset annetaan?

Miksi koronarokotus annetaan?

Koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Ei vielä tiedetä varmasti, estävätkö koronarokotteet viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Tieto tästä tarkentuu tutkimustiedon karttuessa.

Koronarokotuksella pyritään myös tukahduttamaan koronavirusepidemia. Jotta epidemia voidaan tukahduttaa ja voimme palata normaaliin arkeen olisi tärkeää, että kunkin käy vuorollaan ottamassa koronarokotteen.

Miten koronarokotus annetaan?

Koronarokotus annetaan vain ajanvarauksella rokotuspisteissä. Rokotuksen antaa terveydenhuollon ammattilainen. Tällä hetkellä käytössä olevat rokotteet vaativat kaksi annosta. Toisen rokotuksen ajankohta kerrotaan ensimmäisen rokotuksen yhteydessä. Koronarokote antaa parhaimman suojan vasta noin viikon kuluttua toisen rokotuksen jälkeen.

Mitä koronarokotteita käytetään?

Suomi varaa väestölleen kolmea eri rokotetyyppiä: adenovirusvektorirokotetta, mRNA-rokotetta sekä erityisesti ikääntyneiden rokotuksia ajatellen rokotetta, joka voi sisältää adjuvantin eli elimistön puolustuskykyä tehostavan tehosteaineen. Rokotetyyppien käyttö tarkentuu, kun EU- ja WHO -neuvottelujen kohteena olevista rokotteista saadaan lisätietoa, ja rokotteille saadaan myyntilupa.

Voiko itse valita, minkä koronarokotteen ottaa?

Kansallisten linjauksien mukaan AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta käytetään toistaiseksi vain alle 70-vuotiaiden rokottamiseen. 70-vuotiaiden ja sitä vanhempien rokottamiseen käytetään mRNA-rokotteita (BioNTech-Pfizerin Comirnaty ja Moderna), joiden suojatehosta myös ikääntyneillä on jo tutkimusnäyttöä.

Saako koronarokotuksesta todistuksen?

Koronarokotuksesta ei saa erillistä todistusta. Halutessasi voit ottaa mukaasi rokotuskortin, johon saat merkinnän. Rokotustiedot näkyvät myös Kannassa osoitteessa www.kanta.fi.

Koronarokotuksen suoja ja turvallisuus

Kuinka pitkään rokotteen antama suoja kestää?

Koronarokotteiden tarjoaman suojan kestoa ei vielä tiedetä, sillä rokotteet eivät ole olleet pitkäaikaisessa käytössä. Tiedon karttuessa saamme tietoa mahdollisten tehosterokotusten tarpeesta.

Onko koronarokotus turvallinen?

Koronarokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin muitakin lääkevalmisteita. Koronarokotteet käyvät läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet. Niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Myyntiluvan saaneen rokotteen tulee antaa paras mahdollinen suoja tautia vastaan mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla.

Vaikka uudet rokotteet testataan perusteellisesti, harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voi minkään rokotteen tai lääkkeen kohdalla sulkea täysin pois. Mahdolliset hyvin harvinaiset haitat saattavat tulla esiin vasta, kun rokotteen on saanut suurempi joukko ihmisiä. Viranomaiset seuraavat rokotteiden turvallisuutta myös sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön.

Mitä oireita koronarokote voi aiheuttaa?

Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.

Odotettavissa olevat oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Pitääkö koronarokotuksen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronavirukselta suojautumisesta.

Kuume ja lämpöily voivat johtua koronarokotuksesta, mutta ne voivat olla myös koronaan liittyviä oireita. Jää siksi koronarokotuksen jälkeen kuumeisena kotiin, kunnes olet ollut 24 tuntia kuumeeton ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Jos lämpöily jatkuu yli 3 vuorokautta tai jos sen lisäksi kehittyy muita koronavirukseen viittaavia oireita, hakeudu koronatestiin.

Katso tarkemmat ohjeet koronavirukselta suojautumisesta täällä.

Voiko koronarokotuksen antaa henkilölle, jonka puolustuskyky on heikentynyt?

Kyllä voi. Koronarokotus ei sisällä eläviä viruksia. Rokote ei siis voi aiheuttaa itse tautia, vaikka henkilön puolustuskyky on heikentynyt.

Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Onko rokotukselle tarvetta, jos on jo sairastanut koronan?

Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Rokotetta tarjotaan niille rokotusryhmiin kuuluville koronavirusinfektion sairastaneille, joilla oireiden alusta on kulunut vähintään 6 kuukautta. Rokotteen teho aiemmin sairastaneilla on osoitettu hyväksi.

Voiko raskaana oleva ottaa koronarokotuksen?

Raskaana oleville koronarokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan. Lue lisää koronarokotteiden soveltuvuudesta eri ryhmille THL:n verkkosivuilta täällä.

Onko rokotuksen saaneita sairastunut koronaan?

Tiedossa on joitakin tapauksia, joissa rokotteen saanut henkilö on myöhemmin saanut koronavirustartunnan. Koronarokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Mikään rokote ei anna valitettavasti sataprosenttista suojaa. Sen takia on tärkeää, että käymme kattavasti rokotuksissa, kun meistä kunkin vuoro tulee, jotta voimme tukahduttaa epidemian.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Milloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rokotetaan?

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat koronapotilaita ja työskentelevät ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kansallinen rokotusjärjestys on seuraava:

  1. Teho-osastojen henkilökunta
  2. Todettuja tai epäiltyjä koronapotilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta
  3. Todettuja tai epäiltyjä koronapotilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta
  4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)
  5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta.

Ikääntyneet ja muut riskiryhmät

Milloin ikääntyneet ja muut riskiryhmät rokotetaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jälkeen rokotetaan seuraavaksi ikääntyneet ja muut riskiryhmät. Muihin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia tai altistavia sairauksia. Ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien kansallinen rokotusjärjestys on seuraava:

  1. 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä heidän omaishoitajansa
  2. 80-84-vuotiaat sekä heidän omaishoitajansa
  3. 75–79-vuotiaat sekä heidän omaishoitajansa
  4. 70–74-vuotiaat sekä heidän omaishoitajansa
  5. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea elimistön vastustuskykyä heikentävä tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.
  6. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus. Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

75-vuotiaat ja sitä vanhemmat (syntyneet v. 1946 tai aikaisemmin) sekä heidän omaishoitajansa voivat varata rokotusajan. Myös 55–69-vuotiaat (v. 1952–66 syntyneiden), joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila voivat nyt varata ajan koronarokotukseen.

Varaa aika osoitteesta koronarokotus.hel.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18. Omaishoitajat voivat tällä hetkellä varata ajan vain ajanvarausnumerosta. Numerossa on käytössä takaisinsoitto. Jos puheluusi ei heti vastata, numerosi tallentuu ja sinulle soitetaan takaisin muutaman päivän kuluessa. Soitamme takaisin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Puolisoni kuuluu riskiryhmään, mutta minä en. Saammeko rokotuksen samaan aikaan?

Etenemme Suomen koronarokotestrategian mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että puolisot tai samassa taloudessa asuvat saattavat saada rokotteen eri aikaan.

Olen ikääntynyt henkilö, jolla on vaikeuksia liikkua. Miten pääsen rokotuspisteelle?

Valitettavasti emme voi tarjota kuljetusapua rokotuspisteille. Rokotuspisteillä on kuitenkin aulatervehtijöitä, jotka avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä, sekä pyörätuoleja lainattavissa.

Suosittelemme hyödyntämään HSL:n lähibusseja, jotka ovat erityisesti ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille suunnitellut. Lue lisää lähibusseista täällä: www.hsl.fi/matkustaminen/lahibussit. Seniori-info voi tarvittaessa kertoa lisää muista kulkemisen vaihtoehdoista. Seniori-info palvelee ma‒pe klo 9‒15 puh. 09 310 44556.

Voiko lähiomainen varata ikääntyneen puolesta rokotusajan?

Lähiomainen voi varata rokotusajan ikääntyneen puolesta. Tämä tarkoittaa, että omaisella, jolla on puolesta-asioinnin sopimus, voi varata ikääntyneelle rokotusajan osoitteessa koronarokotus.hel.fi tai puhelimitse numerossa  09 310 46300 arkisin klo 8–18. 

Milloin ja miten kotihoidon asiakkaat rokotetaan?

Rokotuksia annetaan kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti. Kotihoidon asiakkaat saavat rokotuksia sitä mukaan, kun heidän ikänsä mukainen rokotusvuoro tulee. Mitään erillistä, kaikkien kotihoidon asiakkaiden yhteistä rokotusryhmää ei ole.

Kotihoidon asiakkaille tullaan tarjoamaan tilanteesta riippuen rokotusta joko rokotuspisteessä tai kotona. Koronarokotusten säilyttämisessä, kuljettamisessa ja annostelussa on kuitenkin tietyt rajoitukset, joten aina ei ole mahdollista kuljettaa rokotetta tiettyyn paikkaan. Tästä syystä toivomme, että mahdollisimman moni ottaa rokotuksen rokotuspisteellä. Palvelutalojen asukkaita rokotetaan myös paikan päällä, joten varmistathan henkilökunnalta, kuulutko palvelutalossa rokotettaviin.

Saako ikääntyneen omaishoitaja rokotuksen samaan aikaan kuin ikääntynyt?

Omaishoitajilla, joilla on omaishoidon tuen päätös, saavat rokotuksen samaan aikaan ikääntyneen kanssa. Rokotusvuorossa olevien ikäluokittelut eivät koske omaishoitajia, eli esimerkiksi 50-vuotias omaishoitaja saa rokotuksen samaan aikaan kuin 80-vuotias ikääntynyt.

Tarvitseeko minun esittää todistus siitä, että olen omaishoitaja saadakseni koronarokotuksen?

Et tarvitse todistusta. Pystymme varmistamaan muutoin, että rokotettava henkilö on omaishoitaja.

Miten tiedän, jos kuulun koronaviruksen riskiryhmään?

Riskiryhmiin kuuluvat ikääntyneet yli 70-vuotiaat sekä henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia tai altistavia sairauksia tai tiloja. Katso tästä listasta, kuuluuko sairautesi tai tilasi vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistaviin: Vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet ja tilat.

Voi myös tiedustella, kuulutko koronarokotuksen riskiryhmään Helsingin koronavirusneuvonnasta numerosta 09 310 10024 (päivittäin klo 8–18).

Olen 70-vuotias riskiryhmään kuuluva. Miksi nuoremmat riskiryhmiin kuuluvat saavat rokotuksen ennen minua?

Riskiryhmien rokotusjärjestys on määritelty kansallisesti. Helsingissä on tällä hetkellä käytössä kaksi rokotetta. Näistä Pfizerin rokotetta suositellaan iäkkäille. Nyt olemme saaneet Helsinkiin myös AstraZenecan rokotetta, jota suositellaan alle 70-vuotiaille. Tässä tilanteessa kun meillä on rokote, jota ei suositella 70-vuotta täyttäneille, käytämme sitä niiden henkilöiden rokotuksiin, joille sitä suositellaan. 

Jos molempia rokotteita olisi suositeltu ikääntyneille, emme olisi aloittanut vielä alle 70-vuotiaiden sairautensa vuoksi vakavalle koronavirustaudille erittäin alttiiden rokottamista. Olisimme myös pystyneet siirtymään nopeammin 75-79 ja 70-74–vuotiaiden rokottamiseen.

Onko rokotuspisteillä pyörätuoleja?

Kyllä, rokotuspisteillä on pyörätuoleja lainattavissa. Rokotuspisteillä on myös aulatervehtijöitä, jotka avustavat liikuntarajoitteisia henkilöitä.

Muu väestö

Milloin muu väestö rokotetaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien jälkeen rokotetaan muu väestö. Koronavirusrokotteita tarjotaan koko väestölle, kun niitä on riittävästi saatavilla. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta lapsia koskevien rokote- ja vaikuttavuustutkimusten valmistuttua.

Rokotusjärjestystä arvioidaan tarkemmin, kun saatavilla on tarkempia tietoja rokotteiden suojatehosta ja turvallisuudesta eri ryhmissä. Ryhmiä määriteltäessä on lisäksi huomioitava EU:n lääkeviranomaisen myöntämän myyntiluvan ehdot siitä, minkä ikäisille mitäkin rokotetta voidaan antaa ja siitä, liittyykö rokotteiden käyttöön muita rajoitteita.

Lisätietoa



05.03.2021 15:48