Suoraan sisältöön

Valmistuneet raportit

Sosiaali- ja terveystoimialan yksiköiden tuottamia sosiaalisen raportoinnin raportteja. Raportit ovat pdf-muodossa. 

Aikuissosiaalityö
Aikuissosiaalityö ja lastensuojelun avohuolto 2016 
Asumisen tuki
Asumisneuvonta
Etsivä lähityö
Gerontologinen sosiaalityö
Hietaniemenkadun palvelukeskus
Ikääntyneiden sosiaali- ja lähityö
Lännen psykiatrian poliklinikka
Lännen päihdepoliklinikka 
Ohjaamo
Maahanmuuttoyksikkö
Psykiatria- ja päihdepalvelut
Päihdehuollon jälkikuntoutus
Selvitys, arviointi ja sijoitus -toimisto
Sovittelutoiminta
Työkykyselvitys
Vammaistyö


Aikuissosiaalityö


Aikuissosiaalityön jalkautuminen 2019

Sosiaalinen raportti Itä-Helsingin Puhoksessa Monik ry:n tiloissa toimineesta aikuissosiaalityön jalkautumisesta syksyllä 2019

Sosiaalinen raportti Idän aikuissosiaalityön jalkautumisesta Puhoksella syksyllä 2019 (pdf)


Idän aikuissosiaalityön asiakasosallisuusryhmän sosiaalinen raportti 2019

Sosiaalista raportointia on tehty lokakuusta 2017 alkaen osallisuusryhmäläisten kanssa pidettyjen tapaamisten ja niissä käytyjen keskustelujen pohjalta. Asiakasosallisuusryhmän tarkoituksena on kehittää palveluita asiakasnäkökulmasta sekä vaikuttaa erityisesti sosiaalipalveluiden laatuun. Ryhmä on kokoontunut kuukausittain ja tapaamisilla on ollut myös ulkopuolisia vierailijoita. Käsiteltyjä aiheita ovat olleet erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, alueelliset toiminnat ja palvelut sekä alueen asukkaan mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin. Vuoden 2019 aikana tehtiin myös kaksi vierailukäyntiä sekä nautittiin yhteinen joululounas.

Idän aikuissosiaalityön asiakasosallisuusryhmän sosiaalinen raportti 2019


Lännen aikuissosiaalityön asiakasraadin sosiaalinen raportti 2019

Lännen aikuissosiaalityön asiakasosallisuusryhmään kuuluu 10 aikuissosiaalityön asiakasta ja kolme työntekijää. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa pohtimaan sekä asiakkaiden itsensä esiintuomia teemoja että ottamaan kantaa käynnissä olevaan kehittämiseen. Raportissa tuodaan esiin Länsi-Helsingin aikuissosiaalityön asiakaskokemuksia sekä asiakkaiden tuottamia konkreettisia kehittämisehdotuksia niin palveluiden saavutettavuuden kuin osallisuuden tukemisen suhteen.

Lännen aikuissosiaalityön asiakasraadin sosiaalinen raportti 2019


Aikuissosiaalityön asiakkaat 2020

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön yksikössä tehtiin tiedonkeruu aikuissosiaalityön asiakkuuksista tammi-helmikuussa 2020. Vastaajina toimivat aikuisten tiimien sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Tiedonkeruulla saatiin tietoa 511 aikuissosiaalityössä neljän viikon tiedonkeruun aikana asioineesta asiakkaasta.

Selvityksessä kartoitettiin muun muassa asiakkaiden ikä-, ja sukupuolijakaumaa, kieliryhmiä, perhe- ja asumismuotoja ja hyvinvoinnin haasteita. Vastaavaa tietoa Helsingissä aikuissosiaalityössä asioivista asiakkaista ei ennestään oltu kerätty.

Sosiaalinen raportti aikuissosiaalityön asiakkaista Helsingissä 2020

Aikuisten tiimien asiakkaat 2020: tiivistelmä sosiaalisen raportoinnin tuloksista


Asunnottomuus aikuissosiaalityön silmin -lyhytelokuva

Lyhytelokuva asunnottomuutta kokevien ihmisten todellisuudesta ja siitä millaisena ongelmana asunnottomuus ja sen uhka näyttäytyvät aikuissosiaalityössä. Asunnottomuus on rakenteellinen ongelma ja räikeä epäkohta, joka pitää korjata. Aikuissosiaalityössä autamme ihmisiä, mutta meillä ei ole asuntoja.  Lyhytelokuva on osa Vailla vakinaista asuntoa ry:n vuoden 2020 asunnottomien yön kampanjaa. 

Asunnottomuus aikuissosiaalityön silmin


Kuntouttavan vankityön raportti 2019

Kuntouttava vankityö, kuva, on tarkoitettu helsinkiläisille miespuolisille vangeille, jotka ovat osallistuneet päihdekuntoutukseen vankilassa tai aikaisemmin siviilissä. Heiltä odotetaan valmiutta sitoutua päihteettömyyteen ja rikoksettomuuteen sekä motivaatiota kuntoutua työelämään. Kuva on Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan välinen yhteistyöhanke. Kuvan toiminnan periaatteena on tehdä tehostettua sosiaalista kuntoutusta kuvaan otettujen vankien ja vapautettujen kanssa Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan ja Suomenlinnan vankilan kesken. Toiminta alkoi  hankekokeiluna vuonna 1999, ja se on vuodesta 2001 lähtien jatkunut vakituisena toimintana Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla. Raportissa kuvataan vuoden 2019 toimintaa.

Kuntouttavan vankityön raportti 2019


Aikuissosiaalityö ja lastensuojelun avohuolto 2016

Sosiaali- ja terveysvirastossa kokeiltiin sosiaalisen raportoinnin tiedonkeruuta aikuissosiaalityössä ja lastensuojelun avohuollossa syksyllä 2015. Tietoa kerättiin aktiivisessa asiakkuudessa olleiden asiakkaiden tilanteiden pohjalta. Työntekijät kävivät läpi asiakkaiden tilanteet ja miettivät tiimeissään ja toimipisteissään, millaisiin sosiaalisiin ja rakenteellisiin ilmiöihin avuntarve liittyi. He kirjoittivat asiakkaiden tilanteista yhteenvedon. Kirjoitukset muodostavat tässä kokeilussa sosiaalisen raportoinnin aineiston.

Kirjoituksista nousi esiin sellaisia keskeisiä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikeuttavat asiakkaiden elämää ja aiheuttavat tuen ja palvelujen tarvetta. Ilmiöt on lueteltu alla, ja niistä löytyy lisätietoa otsikkoa klikkaamalla:

Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana (Sosiaali- ja terveysviraston tutkimuksia ja raportteja 2/2016)

Asumisen tuki

Asumisen tuki on osa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan päihde- ja psykiatriapalveluja ja tarjoaa tuki- ja tuetun asumisen asumispalveluja täysi-ikäisille helsinkiläisille asunnottomille tai konkreettisen asunnottomuusuhan alla oleville yksinäisille henkilöille tai asunnottomille pariskunnille.

Sosiaalinen raportti keskittyy Asumisen tuen tuki- ja tuetun asumisen palveluja hakeneisiin asiakkaisiin. Koemme tärkeäksi asiakaskuntamme erityispiirteiden esiintuomisen ja raportin tavoitteena onkin nostaa esiin asunnottomuuteen liittyvää laaja-alaista, esimerkiksi päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen sekä köyhyyteen ja velkaantumiseen liittyvää problematiikkaa sekä asunnottomille suunnattujen palvelujen kehittämistarpeita.

Asumisen tuen sosiaalinen raportointi

Asumisneuvonta

Asumisneuvonnan sosiaalinen raportti 2016

Vuonna 2016 koottuun sosiaaliseen raporttiin on kerätty tietoa asumisneuvojien havaitsemista ilmiöistä. Asumisen ongelmat ovat lisääntyneet etenkin siitä syystä, että asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia, toimintakyvyltään heikkoja ja iäkkäämpiä henkilöitä, joilla ei ole riittävää tukea kotona asumiseen.

Asumisneuvonnan sosiaalinen raportoint


Maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten asunnon haun haasteet

Asumisneuvonnan syksyllä 2020 valmistunut sosiaalinen raportti käsittelee maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten asunnonhakuun liittyviä haasteita ja ilmiöitä matalan kynnyksen asunnonhakuryhmissä nousseiden havaintojen pohjalta. Helsingin kaupungin asumisneuvonnassa on järjestetty asunnonhakuryhmiä  syksystä 2018 lähtien. Asunnonhakuryhmissä on käynyt noin 400 helsinkiläistä hakemassa apua asumistilanteeseen. Tietoa ryhmissä kävijöistä ja syistä, joiden vuoksi asunnonhakuryhmissä käydään on kerätty systemaattisesti toiminnan alusta alkaen. Asunnonhakuryhmissä merkittävänä asiakasryhmänä ovat keski-ikäiset osallistujat, joita on noin 73 % kävijöistä ja joista 57 %:lla on maahanmuuttajatausta. Asunnonhakuryhmiin osallistuneet kokevat tarvitsevansa ohjausta ja puolesta tekemistä joko kielitaidottomuudesta tai heikoista digitaidoista johtuen edullisemman tai tarkoituksenmukaisemman asunnon hakemiseksi. Asunnonhakuryhmissä osallistuja autetaan suomen kielen lisäksi somalin, arabin sekä englannin kielillä.

Maahanmuuttajataustaisten asunnon haun haasteet


Etsivä lähityö

Etsivän lähityön sosiaalisen raportoinnin aineisto on kerätty maalis-huhtikuussa 2017 mobiilikäyttöisen QuestBack-ohjelman avulla. Raportti perustuu 588 etsivän lähityön asiakaskohtaamiseen. Raportissa nostetaan esiin kolme keskeistä teemaa: perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyvät haasteet, päihdekuntoutuksen saavutettavuuden haasteet ja kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelujen pirstaleisuus sekä turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitukseen ja turvapaikanhakijoiden palveluihin liittyvät kysymykset.

Etsivässä lähityössä kohdataan pääasiassa erityistä tukea tarvitsevia ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita, joiden auttamiseksi raportissa ehdotetaan enemmän liikkuvaa työtä myös muihin palveluihin, tiiviimpää yhteistyötä eri palvelujen välillä ja integroituja palvelukokonaisuuksia.

Sosiaalinen raportointi etsivässä lähityössä

Asunnottomuus

Etsivän lähityön toisessa sosiaalisessa raportissa tarkastellaan asunnottomuutta erityisesti ulkona asuvien, pitkäaikaisasunnottomien ja tuettua asumista tarvitsevien näkökulmasta. Aineistona on käytetty 4.5.‒30.9.2017 kerättyä QuestBack-aineistoa sekä etsivän lähityön kirjaamia havaintoja asiakaskohtaamisista aikavälillä 1.1.‒30.9.2017.

Raportissa kuvataan hätämajoituksen, tilapäisen asumisen ja tuetun asumisen haasteita sekä kokonaan asumispalvelujen ulkopuolella olevien tuen tarpeita.

Raportissa ehdotetaan toimenpiteinä asunnottomien aseman parantamiseksi päihteettömän asumispäivystyksen perustamista, tilapäisasumisen ja pienten asumisyksiköiden lisäämistä sekä asumismuodon vaihtamisen joustavoittamista, matalan kynnyksen lääkäripalvelujen tuomista asumisyksiköihin ja turvallisen toipumisympäristön luomista sairaaloista kotiutuville asunnottomille. Lisäksi ehdotetaan uudenlaisten asumisratkaisujen kehittämistä kaikkein vaikeimmin asutettaville sekä asunnottomille sopivien päiväkeskusten perustamista Pohjois- ja Länsi-Helsinkiin.

Asunnottomuus-raportti

Opintomatka Kööpenhaminaan ja Malmöhön

Etsivä lähityö ja paperittomien sosiaalityö tekivät toukokuussa 2018 opintomatkan Kööpenhaminaan ja Malmöhön. Opintomatkan tavoitteena oli syventää työn kehittämistä ja erityiskysymyksiin liittyvää osaamista tutustumalla vastaaviin palveluihin toisessa pohjoismaassa. Opintomatkasta kirjoitetussa raportissa kuvataan matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita sekä paperittomien palveluita Kööpenhaminassa ja Malmössä sekä vertaillaan niitä Helsingin palveluihin.

Raportti opintomatkasta

Psykiatria- ja päihdepalvelut, opioidikorvaushoito / Matalan kynnyksenpalveluiden kävijät ja etsivä lähityö

Tämä on etsivän lähityön ja asiakkaiden ensimmäinen yhdessä toteutettu sosiaalinen raportti. Aihe on noussut matalan kynnyksen palveluiden käyttäjiltä ja työskentelyä jatkettiin matalan kynnyksen psykiatria-ja päihdepalvelujen päivätoimintakeskuksessa keräämällä kyselyin näkemyksiä korvaushoidosta ja työstämällä kerättyä tietoa yhdessä kävijöiden kanssa avoimien työpajojen avulla kevään 2019 aikana. Kyselyyn osallistui 25 ja avoimiin työpajoihin n. 30 kävijää.

Raportin loppuun on koottu opioidikorvaushoidon kehittämisehdotuksia. Keskeiseksi sanomaksi Etsivä lähityö nostaa tarpeen lisätä asiakkaiden osallisuutta korvaushoidossa sekä muissa yhteiskunnan toiminnoissa. Raportissa käsiteltyjä aihealueita ovat mm. huoli nuorista korvaushoitoon hakeutuvista, kohtaaminen työntekijän kanssa, mielenterveyspalveluiden tavoittamattomuus, kuntouttavan toiminnan vähäisyys, yksilöllisen ja asiakaslähtöisen hoidon suunnittelun merkitys sekä moniammatillisen asiakasta tukevan yhteistyön tarve.

Sosiaalinen raportointi: Opioidikorvaushoito 2019

Etsivän lähityön katuhavaintoja maaliskuu 2020

Raportti pohjautuu tehtyihin katuhavaintoihin Covid19 -torjunnan aiheuttamien rajoitusten ajanjaksossa aikavälillä 16.–31.3.2020. Raportti pohjautuu erityisesti Helsingin keskustan asemanseudun, Kontulan, Itäkeskuksen, Malmin ja Kannelmäen alueisiin. Kaduilla on kohdattu erityisesti ulkona asuvia, päihderiippuvuudesta tai mielenterveyshäiriöistä kärsiviä ihmisiä. Useimmilla on useita samanaikaisia terveysongelmia ja kroonisia sairauksia ja he kuuluvat riskiryhmiin. Kohdatut ovat olleet helsinkiläisiä, Helsinkiin jääneitä ulkopaikkakuntalaisia sekä työttömäksi tai asunnottomiksi jääneitä paperittomia ja EU-kansalaisia.

Raportti: Helsingin etsivän lähityön katuhavaintoja maaliskuu 2020


Koronakevät 2020

Sosiaalinen raportti pohjautuu etsivän lähityön katuhavaintoihin Covid19 aiheuttaman poikkeustilan aikana 1.4.–31.5.2020 ja on jatkoa "Etsivän lähityön katuhavaintoja maaliskuu 2020"- sosiaaliseen raporttiin. Raportin lopussa esitetään ajatuksia, miten viimesijaisten ja välttämättömien palveluiden tarjoamisessa ja niiden saavutettavuudessa voitaisiin huomioida paremmin kaikkein heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Etsivän lähityön havaintoja Koronakeväänä


Gerontologinen sosiaalityö


Ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevä kaltoinkohtelu

Gerontologisen sosiaalityön yksikön raportissa tarkastellaan ikääntyneiden perhesuhteissa ilmenevää kaltoinkohtelua. Raportin aineistona on käytetty asiakasdokumentteja sellaisista vuoden 2017 gerontologisen sosiaalityön asiakkuuksista, joiden kohdalla sosiaalityöntekijä on arvioinut ilmenevän kaltoinkohtelua. Aineiston analyysissa on hyödynnetty työntekijöiden reflektiivisiä ryhmäkeskusteluja.

Aineiston ja sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskustelujen perusteella ilmiö jäsentyi kolmeen eri teemaan, jotka olivat perhesuhteisiin liittyvät tekijät, ikäerityiset tekijät ja rakenteelliset tekijät. Kaltoinkohtelu limittyi osaksi muita ongelmia kuten huono-osaisuutta, päihteiden käytön tai mielenterveyden ongelmia. Kaltoinkohteluun puuttumisessa tuli esille yhteiskunnallisia ja rakenteellisia tekijöitä kuten palvelujen riittämättömyyttä kohdata ikääntyneen perheen ylisukupolvista syrjäytymistä tai vaikeus saada väkivallan tekijälle psykososiaalista tukea. Ratkaisuina kaltoinkohteluun puuttumisen haasteisiin raportissa ehdotetaan verkostotyön laajentamista sekä koulutuksen, menetelmällisen osaamisen ja sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän roolin vahvistamista.

Sosiaalinen raportti ikääntýneiden perhesuhteissa ilmenevästä kaltoinkohtelusta


Ikääntyneiden köyhyys ja huono-osaisuus

Gerontologisen sosiaalityön yksikön toisessa raportissa kyse on iäkkäiden asiakkaiden köyhyydestä ja huono-osaisuudesta. Aineisto koostuu asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluista, jotka koottiin syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana. Haastatteluissa kysyttiin, mitä köyhyys ja huono-osaisuus tarkoittavat, mitä niiden taustalla on, miten ne näyttäytyvät elämässä ja miten niistä johtuvia vaikeuksia voi lievittää.

Raportissa köyhyys ja huono-osaisuus jäsennetään kolmeen ilmiöluokkaan: taloudellinen, sosiaalinen ja rakenteellinen köyhyys. Taloudellinen köyhyys ilmenee rahattomuutena, mistä on seurauksena toimeentulotukiasiakkuuksia ja tarvetta toistuviin maksusitoumuksiin. Myös iäkkäät voivat turvautua pikavippeihin huolehtiakseen perustarpeista ja laskujen maksusta. Sosiaalinen köyhyys ilmenee eristäytymisenä ja eristämisenä yhteisöstä. Elämä kapeutuu monella tavalla. Rakenteellinen köyhyys on laaja-alainen kysymys. Raportissa keskitytään palvelujärjestelmän tuottamaan ja palvelujen käyttämiseen liittyvään köyhyyteen. Monilla asiakkailla on vaikeuksia saada ja hakea tarvitsemiaan palveluja ja taloudellista tukea johtuen esimerkiksi palvelujen digitalisaatiosta, niiden kalleudesta ja saavutettavuudesta. Raportissa ehdotetaan keinoja lievittää köyhyyttä ja huono-osaisuutta.

Sosiaalinen raportointi vanhuusköyhyydestä


Ikääntyneet digitalisoituvassa arjessa

Toukokuussa 2020 valmistui gerontologisen sosiaalityön yksikön kolmas sosiaalinen raportti. Raportissa ”Näkökulmia iäkkäiden toimijuuteen digitalisoituvassa arjessa” tuodaan esille iäkkäiden hankaluuksia digimaailmassa toimijuuden käsitteen kautta. Digitaalinen osaaminen liittyy niin yksilön sisäisiin tekijöihin eli osaamiseen, kykenemiseen, voimiseen, haluamiseen, tuntemiseen ja täytymiseen, mutta myös ulkopuolisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kuten ikään, sukupolveen ja sosioekonomiseen asemaan. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, julkisen ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä sekä iäkkäiden kansalaisten osallisuutta ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Iäkkäiden toimijuus digitalisoituvassa arjessa

Kesäkuussa 2020 valmistui gerontologisen sosiaalityön neljäs raportti ”Mikä ihmeen netti? Sosiaalinen raportti digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden arjessa”. Siinä tarkastellaan iäkkäitä asiakkaita digimaailman pyörteissä. Asioinnin siirtyminen verkkoon, vahvan tunnistautumisen yleistyminen ja käyntiasioinnin väheneminen ovat monelle ikäihmiselle suuria haasteita. Niin laitteiden kuin ohjelmienkin hankkiminen ja käyttäminen vaativat monenlaisia digitaalisia kompetensseja. Kaikilta ikäihmisiltä sähköinen asiointi ei luonnistu alentuneen toimintakyvyn, näön, kognition tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Näistä haasteista kertoivat haastatteluissa gerontologisen sosiaalityön yksiköiden työntekijät ja asiakkaat.

Raportissa kuvataan, millaista työtä gerontologisen sosiaalityön yksiköissä tehdään, jotta digisyrjäytynyt asiakas saa asiansa hoidettua. Tarvitaan edelleen perinteiset vaihtoehdot: käyntiasiointi ja paperilomakkeet.

Sosiaalinen raportti digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden arjessa


Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskuksen sosiaalisessa raportoinnissa käsitellään esimerkkitapausten avulla vaikeuksia, joita huonokuntoiset asiakkaat kohtaavat asumispäivystyksessä yöpyessään. Raporttiin poimitut esimerkkitapaukset ovat vuoden 2017 aikana yöpyneiden asiakkaiden todellisia tilanteita.

Raportissa tuodaan esille asiakkaiden erilaisia tilanteita sekä palvelujärjestelmän haasteita erityistarpeisten asunnottomien auttamisessa. Myös asunnottomuus on voinut olla esteenä joillekin palveluille kuten kotihoidon arvion tekemiselle.

Tämän raportin tarkoituksena on tuoda esiin esimerkkien kautta kuinka erilaisia asiakkaiden tarpeet voivat olla ja kuinka heikosti palvelut niihin huonoimmillaan vastaavat. Raportissa ehdotetaan, että asunnottomille tulisi olla tarjolla nykyistä enemmän esteettömiä, hoidollisia asumismuotoja sekä tilapäisiä asumisratkaisuja. Esteettömyys ja huonokuntoisten asiakkaiden tarpeet olisi tärkeä huomioida jatkossa palveluntuottajien kilpailutuksissa.

Hietaniemenkadun palvelukeskuksen sosiaalinen raportti

Hietaniemenkadun palvelukeskuksen toisessa sosiaalisessa raportissa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat asumispäivystyksessä majoittumisen pitkittymiseen. Raportti perustuu vuonna 2018 yli 50 vuorokautta asumispäivystyksessä yöpyneiden tietoihin. Raportin perusteella asumispäivystyksessä majoittumisen pitkittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pitkät jonot muihin asumismuotoihin, asiakkaan oma toiminta, kuten kieltäytyminen palveluista tai väkivaltainen käytös, päihdekuntoutuksen epäonnistuminen ja liikuntarajoitteet, joiden vuoksi sopivaa asumismuotoa on vaikea löytää. Pitkäaikaismajoittujien määrä on noussut vuonna 2018 edellisiin vuosiin verrattuna, minkä arvioidaan johtuvan yhden asumisyksikön sulkemisesta. Tämän vuoksi tuetun asumisen jono ei ole edennyt yhtä nopeasti kuin aiemmin. Suurimmalle osalle pitkäaikaismajoittujista on tehty aikuissosiaalityön tilannearvio ja 60 prosentilla oli tuetun asumisen tasopäätös, mikä tarkoittaa, että pitkäaikaismajoittujat ovat pääosin palvelujen piirissä, mutta sopivaa asumismuotoa ei ole löytynyt.

Kompastuskiviä - Miksi majoittuminen Hietaniemenkadun palvelukeskuksen asumispäivystyksessä pitkittyy?

Ikääntyneiden sosiaali- ja lähityö

Ikääntyneiden sosiaali- ja lähityön sosiaalisen raportoinnin aineisto kerättiin maaliskuun 2016 aikana, ja se perustuu 535 asiakkaan tietoihin. Raportissa keskeisiksi ikääntyneitä asiakkaita kuormittaviksi ilmiöiksi nousivat omaishoitajien jaksaminen, asumisen ongelmat ja erityisesti tilapäisasumisen tarve, taloudelliset ongelmat, muistisairaudet sekä laaja-alaisen sosiaalityön tarve. Palvelujen eriytyneisyys vaikeuttaa asiakkaiden hakeutumista avun piiriin.  

Raportin tiivistelmä
Sosiaalinen raportointi ikääntyneiden sosiaali- ja lähityössä

Lännen psykiatrian poliklinikka

Lännen psykiatrian poliklinikalla sosiaalista raportointia varten on koottu aineisto keräämällä havaintoja potilastapaamisilta noin kuukauden ajanjaksolta. Raportissa nostetaan laajasti esiin erilaisia palvelujärjestelmään ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyviä ongelmia. Keskeisiä ilmiöitä raportissa ovat toimeentulon ja rahankäytön ongelmat, palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja joustamattomuus esimerkiksi psyykkisesti sairastuneiden työelämään ja opintoihin osallistumisen kohdalla, pääkaupunkiseudun vaikea asuntotilanne, ongelmien ylisukupolvisuus ja asiakkaiden moniongelmaisuus, maahanmuuttajien integroitumiseen liittyvät haasteet sekä päihdeongelmat. Lisäksi psykiatrian poliklinikalla on havaittu, että lapsiperheiden on toisinaan vaikea hakea apua lastensuojeluun liittyvien pelkojen vuoksi.

Sosiaalinen raportointi Lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen psykiatrian poliklinikan mielialahäiriö-, arviointi- ja psykoosityöryhmissä

Lännen päihdepoliklinikka

Lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen päihdepoliklinikan raportissa tarkastellaan päihdehuollon laitoskuntoutukseen pääsyä, jota tutkittiin 15.5-15.8.2017 kerätyn työntekijöiden täyttämän kyselylomakkeen avulla. Raportissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kuinka kauan kuntoutukseen pääsy kestää ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
  2. Kuinka moni keskeyttää laitoskuntoutuksen valmisteluprosessin tai ei lähde kuntoutukseen lainkaan?

Keskimääräinen odotusaika laitoskuntoutukseen pääsyssä oli 26 vuorokautta. Helsingin kaupungin omien ja muiden palvelutuottajien peruskuntoutusjaksojen keskimääräiset odotusajat ovat lähes täsmälleen yhtä pitkiä. Merkittävin odotusajan pituuteen vaikuttanut tekijä oli kuntoutuspaikan jonotilanne ja toiseksi merkittävin asiakkaan tilanne.

Aineiston mukaan suunnitelluista laitoskuntoutusjaksoista 26 prosenttia jäi toteutumatta. Laitoskuntoutukseen pääsyn helpottamiseksi tulisi kehittää rakenteita ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä lisätä liikkuvia työmuotoja ja verkostotyötä, joiden avulla asiakkaaksi tulemisen kynnys madaltuu.

Sosiaalinen raportointi: Laitoskuntoutukseen pääseminen


Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikön helmikuussa 2020 julkaistussa sosiaalisessa raportissa tuodaan näkyväksi paperittomien kanssa tehtävää työtä maahanmuuttoyksikön työntekijöiden kokemusten ja asiakastyöstä kerätyn tiedon pohjalta. Kansainvälistä suojelua hakeneiden oikeuksia vastaanottopalveluihin rajoitettiin vuonna 2015, jonka seurauksena vastuu turvapaikkaprosessin valitusvaiheessa olevien välttämättömiin tuentarpeisiin vastaaminen siirtyi kunnan vastuulle. Helsingissä paperittomien sosiaalipalvelut on keskitetty maahanmuuttoyksikköön.

Tässä sosiaalisessa raportissa kuvataan:

  • paperittomia koskevan tiedonkeräämisen tavoitteita, taustatekijöitä ja keinoja
  • keistä puhutaan, kun puhutaan paperittomista Helsingissä
  • lähtökohtia paperittomien sosiaalipalveluiden järjestämiselle
  • maahanmuuttoyksikössä paperittomien kanssa tehtyä asiakastyötä ja havaitsemiamme palveluntarpeita
  • monialaisen verkoston rakentumista ja merkitystä sekä
  • ehdotuksia jatkotyöskentelylle

Sosiaalinen raportointi: Paperittomien palvelut Helsingissä

Kotoutumisen sillat -hankkeen kannanotto ulkomaalaistaustaisille kohdennettuun matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluihin ja niiden kehittämiseen Helsingissä. Raportti on laadittu osana Kotoutumisen sillat -hanketta Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Maahanmuuttoyksikössä 12.12.2019.

Sosiaalinen raportti koskien ulkomaalaistaustaisille kohdennettua matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua (pdf)

Kotoutumisen sillat -hankkeen kannanotto Maahanmuuttoviraston ohjaus- ja neuvontapalveluihin ja niiden kehittämiseen.
Raportti on laadittu osana Kotoutumisen sillat -hanketta Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan maahanmuuttoyksikössä 15.11.2019

Sosiaalinen raportti Maahanmuuttoviraston neuvontapalveluista (pdf)

Kotoutumisen sillat -hankkeen kannanotto miesten kotoutumista tukevan toiminnan vähäisyyteen Helsingissä ja näiden toimintojen kehittämiseen. Raportti on laadittu osana Kotoutumisen sillat -hanketta Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Maahanmuuttoyksikössä 21.11.2019.

Sosiaalinen raportti miesten kotoutumista tukevan toiminnan katvealueista Helsingissä (pdf)

Ohjaamo

Ohjaamon sosiaalityön sosiaalinen raportointi perustuu 111 asiakkaan tietoihin. Raportin mukaan Ohjaamossa asioivat nuoret jakaantuvat kolmeen asiakasryhmään:
1) Nuoret, joilla on hyvä toimintakyky. Heitä on 30 % asiakkaista. He hyötyvät neuvonnasta ja kevyestä tuesta.
2) Nuoret, jotka tarvitsevat palveluohjauksellista tukea. Heitä on neljäsosa asiakkaista. Usein näillä nuorilla on jo kontakti muuhun palveluun tai heidät ohjataan sellaiseen. Heillä on usein koulu- tai työpaikka. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne nuoret, jotka hyötyvät lyhytkestoisesta psykososiaalisesta tuesta.
3) Nuoret, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea. Asiakkaista noin puolet kuuluu tähän ryhmään. Asiakasprosessit ovat pitkiä, ja nuoria tavataan paljon. Työotteessa korostuu verkostomaisuus.

Keskeisin havainto on, että Helsingistä puuttuvat lähes kokonaan nuorille suunnatut tarpeisiin vastaavat matalan kynnyksen mielenterveyden palvelut.
Raportissa tuodaan esiin Ohjaamon hyviä käytäntöjä ja ehdotuksia siitä, mitä nuorille suunnatuissa palveluissa olisi hyvä ottaa huomioon.

Raportin tiivistelmä

Päihdehuollon jälkikuntoutus

Päihdehuollon jälkikuntoutuksen ensimmäinen sosiaalinen raportti vuodelta 2016 perustuu otokseen koko yksikön asiakasseurannasta. Raportissa merkittävinä asiakkaiden elämään vaikuttavina tekijöinä nousevat esiin liian myöhään tunnistetut neuropsykiatriset vaikeudet, työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen, asunnottomuus ja asumiseen liittyvät vaikeudet sekä velkaantuminen. Ratkaisuehdotuksina esitetään valmentavan työotteen hyödyntämistä päihdetyössä, neuropsykiatristen tutkimusten kynnyksen madaltamista, yhteisöllisten asumismuotojen kehittämistä, tehokkaampaa puuttumista asumiskuluista johtuvaan velkaantumiseen sekä konkreettista tukea lapsiperheille.

Sosiaalinen raportointi päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön työssä


Koronakriisin vaikutukset päihdekuntoutujien elämään

Koronavirusepidemia ja sen leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt päätökset ja rajoitukset ovat vaikuttaneet kaikkien arkeen ja hyvinvointiin maaliskuusta 2020 alkaen. Erityistä huolta on herännyt siitä, miten haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat, joiden elämäntilanne on muutenkin haastava, pärjäävät kriisiaikana. Päihdekuntoutujat ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Kevään aikana on esitetty erilaisia ennusteita ja asiantuntijapuheenvuoroja koronatoimenpiteiden, eristäytymisen ja palveluiden muutosten vaikutuksista ihmisten päihteiden käyttöön; on pelätty päihteiden käytön lisääntymistä ja oletettu päihdepalveluiden tarpeen kasvavan. Päihdehuollon jälkikuntoutuksessa tutkittiin poikkeusajan vaikutuksia päihderiippuvuudesta toipuvien asiakkaiden elämään kyselyn avulla.

Sosiaalinen raportti koronakevään vaikutuksista päihdekuntoutujien elämään


Selvitys, arviointi ja sijoitus -toimisto

Selvitys, arviointi ja sijoitus- toimiston (SAS-toimiston) sosiaalityöntekijät työskentelevät ympärivuorokautiseen hoivapalveluun hakeutuvien ja ehdotettavien asiakkaiden palvelutarpeenarviointien parissa. Sosiaalityöntekijät kokosivat maaliskuussa 97 asiakastapausta sosiaalisen raportoinnin pohjatiedoiksi. Aineistosta nousi esiin sellaisia keskeisiä syitä, joiden vuoksi hoivapaikkaa päädytään hakemaan. Yhtenä syynä on se, että tarjottavat palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin siten, että kotona asuminen olisi mahdollista. Kotiin vietävien palvelujen pitäisi pystyä toimimaan joustavammin ja omaishoitajia pitäisi tukea enemmän. Myös yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute tuotiin esiin kuormittavana tekijänä. Asiakkaat tarvitsisivat myös parempaa neuvontaa ja ohjausta palveluasumisesta ja sen kustannuksista.   

Raportin tiivistelmä


Seniori-info

Seniori-info tarjoaa neuvontaa ja ohjausta palveluista, jotka tukevat ikäihmisen toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta. Seniori-info julkaisee neljännesvuosittain toiminnastaan raportin. Tämä raportti on vuoden 2020 toisen kvartaalin toiminnan kuvaus. Raportti on laadittu Seniori-infon koko tiimin yhteistyönä.

Seniori-infon toimintaraportti 1.4.-30.6.2020


Sovittelutoiminta

Helsingin sovittelutoiminnassa tehdään vaikuttavuuden arviointia kaikista vuoden 2017 lähisuhdeväkivallan ja alle 18-vuotiaiden sovitteluista. Vaikuttavuuden arviota on tehty kolmesta näkökulmasta: vapaaehtoissovittelijoiden, osapuolten sekä sovittelunohjaajan kokemuksen ja havaintojen perusteella.

Sovittelutoiminnassa on koottu kaksi raporttia vuonna 2017 alkaneiden sovitteluprosessien vaikutuksista asiakkaiden elämäntilanteisiin. Toisessa raportissa käsitellään alaikäisiin kohdistuneita tai alaikäisten välisten rikos- ja riita-asioiden sovittelua ja toisessa lähisuhdeväkivallan sovittelua.

Raporttien perusteella sovittelulla näyttää olevan toteutuneissa prosesseissa pääosin myönteisiä vaikutuksia osapuolten elämäntilanteisiin sekä vapaaehtoissovittelijoiden että osapuolten itsensä antaman arvion perusteella.

Sosiaalinen raportointi sovittelutoiminnassa
Lähisuhdeväkivallan sovittelun vaikuttavuuden arviointi

Työkykyselvitys

Työkykyselvityksen sosiaalisen raportoinnin aineisto kerättiin vuoden 2016 tammi-helmikuun aikana, ja se perustuu 79 asiakkaan sosiaaliseen selvitykseen.  

Yksi keskeisistä työkykyselvityksen asiakkaiden elämään liittyvistä ilmiöistä on se, että heidän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmansa ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Ne ovat lisääntyneet ja voimistuneet vähitellen, useimmiten koko tutkimustilannetta edeltävän elämän mittaisesti. Asiakkaan kokonaistilanteen heikkeneminen on tapahtunut, vaikka asiakkaat ovat olleet avun piirissä. Heidän asioitaan on selvitetty ja tutkittu eri tahoilla. Tutkimusten tuottamien tietojen seuranta sekä jatkuvuuden ja kokonaisvaltaisuuden puuttuminen ovat kuitenkin jättäneet asiakkaan ajelehtimaan yksin eri avuntarjoajien keskuuteen.

Monia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelut pitäisikin järjestää kokonaisvaltaisesti siten, että asiakkaan asioista vastaa yksi taho. Mikäli asiakkuus siirtyy, se tapahtuu ”saattaen vaihtaen”. Vastuu tietojen siirtymisestä ja kokonaistilanteesta pitäisi olla asiakkaan asioista vastaavalla taholla, ei asiakkaalla.

Raportin tiivistelmä
Sosiaalinen raportointi työkykyselvityksen sosiaalityössä

Vammaistyö

Vammaistyön sosiaalisen raportoinnin aineisto kerättiin huhtikuun 2016 aikana, ja se perustuu 267 asiakkaan tietoihin. Raportissa nostetaan esiin sellaisia keskeisimpiä vammaistyön asiakkaiden elämään liittyviä ilmiöitä, jotka kuormittavat asiakkaita. Vammaistyön asiakkaiden perheet ovat kovilla, ja vanhempien ja omaisten uupuminen on yleinen ilmiö. Perheille pitäisi tarjota nykyistä enemmän tukea. Monimutkainen palvelujärjestelmä jättää osan asiakkaista vaille riittävää tukea. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaiden pitäisi saada suurempi osa palveluistaan peruspalveluista, mutta palveluja ei vielä järjestetä lain tarkoittamalla tavalla. Peruspalveluja pitäisikin vahvistaa, ja monialaista yhteistyötä tehostaa. Näin varmistettaisiin se, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen.

Raportin tiivistelmä
Vammaisten sosiaalityön sosiaalinen raportointi