Suoraan sisältöön

Hyvä elämä ja ikääntyminen ovat monien asioiden summa

Vuoden geratri Marja-Liisa Laakkonen.

Marja-Liisa Laakkonen 

Millaiset elintavat ja hoito edistävät hyvän vanhuuden saavuttamista? Mitä elimistössämme ylipäänsä tapahtuu ikääntyessämme? Kysyimme näitä vastikään vuoden geriatriksi valitulta dosentti Marja-Liisa Laakkoselta, joka uskoo etenkin ryhmäkuntoutuksen voimaan.

Aika kohtelee meitä eri tavoin. Yksi lenkkeilee 100-vuotiaana, toinen kärsii muistisairaudesta kuusikymppisenä. Epistä, sanoisi joku, mutta ei aivan.

“Geneettinen perimä vaikuttaa ikääntymiseen, mutta terveellisillä elintavoilla voi tehdä paljon”, toteaa Laakson geriatrisella muistipoliklinikalla ylilääkärinä työskentelevä Marja-Liisa Laakkonen. “Myös hyvä hoito auttaa viivästyttämään vanhuuden oireita”, hän lisää.

”On henkilöitä, jotka säilyttävät vitaalisuutensa ja toimintakykynsä jopa yli 100 vuotiaiksi. Aivoterveys alkaa oikeastaan jo kohdussa.  Äidin alkoholinkäyttö, kotona opitut ruokatavat; ne kaikki vaikuttavat,” Marja-Liisa toteaa.

”Usein sanotaankin, että se mikä on hyvä sydämelle ja aivoille, on hyvä koko ihmisille. Alkoholi, tupakka, epäterveellinen ruoka ja riittämätön uni nopeuttavat vanhenemista."

”Jos säästyy vaikeilta sairauksilta, on korkean iän saavuttaminen helpompaa, sillä sairaudet romahduttavat kuntoa.”

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Pitää siis treenata sekä mieltä että kehoa päästäkseen ihailemaan elämän iltaruskoa, eikä positiivinen asennekaan ole pahitteeksi.

 

Viinirypäleestä rusina

Mitä sitten kehossamme tapahtuu kun ikäännymme?

”Ihminen menettää kimmoisuuttaan. Nuoren aivot ovat kuin kiinteä viinirypäle, mutta ikääntyessä ne muuttuvat rusinamaiseksi. Sama lihaksissa: menetämme nestettä ja kuivumme.”

“Rasvan määrä lisääntyy, lihaksen määrä vähenee. Luut haurastuvat, mutta jos lihakset ovat kunnossa, pitävät ne heikommatkin luut koossa.”

Etenkin liikunnan merkitys korostuu iän myötä. Istuminen, paikallaan olo ja sängyssä viihtyminen romahduttavat kunnon nopeasti.

”Liikunta auttaa myös pitämään huolta tasapainosta”, Laakkonen selvittää.

“Ikääntyneelle suositellaan ryhmäliikuntaa kahdesti viikossa ja reipasta kävelyä vähintään viisi kertaa viikossa, puoli tuntia kerrallaan”, hän kertoo.
 

Konsertissa kuulolaitteen kanssa

Myös aistit heikentyvät vuosien kuluessa. Silti moni vanhus näkee liikkua laseitta ulkona ja tarvitsee niitä vain lukiessaan, eikä kaikille tule edes kaihi.

Vaikka monien kuulo heikkenee vuosien saatossa ja he tarvitsevat kuulokoneen, ovat laitteet entistä parempia. Ne laitetaan molempiin korviin, jolloin kuulokokemus on normaalimpi.

”Induktiolaitteet auttavat viihtymään konserteissa ja teatterissa. Laitteesta pistetään tietty säätö päälle ja ääni kuuluu sopivalla tavalla,” Laakkonen selvittää.

 

Mielen ruokaa

Ravinto on tietenkin tärkeä asia kunnon ylläpitämisessä ja vaati enemmän huolenpitoa vanhempana.

“Ikääntyessä nälän ja janon aistiminen heikkenevät. Ikääntyneiden tulisi huomioida proteiinin saanti sekä ravinnon monipuolisuus. Lautasmalli sopii entiseen tapaan. Liha, kala ja maitotuotteet kuuluvat myös vanhusten ruokavalioon.

70 kiloisen pitäisi saada 70 grammaa proteiinia vuorokaudessa. 4-5 pikkuateriaa päivässä on hyvä elimistölle.

”Aivot käyttävät paljon sokereita. Pitkät paastot laskevat vireyttä. Unikin paranee kun aivot saavat tarpeeksi energiaa. Myös nestettä tulisi nauttia riittävästi, noin 1,5 litraa päivässä.”

Vanhana ei juuri kannata laihduttaa, sillä turvallisesti sen voi tehdä vain liikuntaa merkittävästi lisäämällä. Se taas on vaikea yhtälö. Liikkuminen on ikääntyneenä entistä vaikeampaa. Joskus on kuitenkin pakko pudottaa pari kiloa leikkauksen ja tai nivelvaivojen vuoksi.

 

Nitro kielen alle?

Vanhuksen lääkekaappiin on vuosien kuluessa saattanut kerääntyä monenlaisia pilleripurkkeja ja lääkkeillä saattaa olla epäsuotuisia yhteisvaikutuksia.  Geriatrin on hyvä tarkistaa monisairaan vanhuksen lääkitys, mutta ei lääkkeitä turhaan määrätä. Esimerkiksi sydänlääkkeiden merkitys on suuri, ja jos esimerkiksi muistisairaus todetaan aikaisessa vaiheessa, voidaan lääkityksellä viivästyttää sen etenemistä.

Myös mielialalääkkeistä on Laakkosen mielestä hyötyä jos kyseessä on todella masennus. Joskus mielenterveyden ongelmat ja alavireisyys liittyvät ikäihmisillä aivoverenkierron ongelmiin: aivojen pienet verisuonet ahtautuvat. Silloin oikea lääke on liikunta. Eikä lääkehoito tietenkään ole ainut asia ikääntyneen hoidossa.

”Meillä on tarjolla monenlaista apua”, Marja-Liisa kertoo. “On monia ryhmiä, päivätoimintaa ja fysioterapiaa.”

”Haaste on usein ikäihmisen motivointi. Aluksi moni sanoo ehdottoman ein osallistua esimerkiksi päivätoimintaan, mutta kun hänet on saatu motivoitua, mieli muuttuu ja toiminta koetaan hyväksi.”

 

Ryhmistä tietoa ja uskoa omiin taitoihin

”Itse uskon ryhmiin. Olemme tutkineet muistisairaiden ja heidän puolisoidensa ryhmäkuntoutusta, jonka kehitimme Helsingissä vastikään muistisairausdiagnoosin saaneille henkilöille puolisoineen. He olivat usein ymmällään uudessa elämäntilanteessa. Heille annettiin ryhmissä tietoa sairaudesta, omahoidosta ja ikääntyneiden palveluista, mutta ennen kaikkea uskoa ratkaista ongelmia itse. Niin vahvistettiin heidän osaamistaan."

Ryhmissä käyneiden muistitoiminnot paranivat merkittävästi ja tulokset säilyvät puoli vuotta ryhmien jälkeen. Omaisten elämänlaatu parani.

Osallistujien terveyspalvelujen käyttöä seurattiin kahden vuoden ajan ja se osoittautui halvemmaksi kuin ryhmissä käymättömien.

”Olemme kouluttaneet Vanhustyön keskusliitossa yli 40 ohjaaja muistiperheiden omahoitovalmennukseen”, kertoo Laakkonen ja uskoo, että ryhmätoiminnalla ja valmennuksella voidaan saavuttaa hyvinvoinnin lisäksi myös säästöä.  
 

Valistus on vaikuttanut

Yleinen elintason nousu, valistus ja parempi hoito ovat parantaneet ikääntyneiden terveydentilaa Marja-Liisa Laakkosen 30-vuotisen uran aikana.

Laitoshoitoa on purettu ja kotonaan asuvat ihmiset säilyttävät toimintakykynsä entistä pidempään. "Olemme onnistuneet sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja verenpaineen hoidossa: Aivohalvausten määrä on laskenut," Laakkonen kertoo.

”Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut asenteissa. Nykyään osataan suhtautua paremmin ja myönteisemmin vanhuuteen vaikka vieläkin on parantamisen varaa.”  

Mutta missä kunnossa tulevat olemaan tulevaisuuden ikääntyneet?

20 vuodessa iäkkäiden alkoholinkäyttö on kasvanut. ”Saa nähdä tuoko se lisäkuormaa. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa. Pystyvätkö ihmiset pitämään huolta itsestään?” Marja-Liisa miettii.

”Mutta juuri nyt tilanne näyttää hyvältä!” hän lisää hymyillen.

 

Teksti, kuvat ja video: M.K.