Suoraan sisältöön

Vammaispalveluihin tulossa historiansa suurin muutos


Sote-uudistus ja uusi vammaispalvelulaki muuttavat vammaispalvelujen luonnetta. Kehitysvammaisten palveluista on tulossa aiempaa yhdenvertaisempia, kun hoitoa integroidaan osaksi muita sote-palveluja.

Soteuudistuksessa on keskitytty puhumaan terveyspalveluista, vaikka kyseessä on yhtä lailla sosiaalipalvelujen iso muutos.

Tätäkin vähemmän julkisuudessa on ollut keskustelua vammaispalveluista. Vaikka vammaispalveluissa on huomattavasti vähemmän käyttäjiä kuin terveyskeskuksissa, vammaispalvelujen asiakkaat tarvitsevat paljon erilaisia ja erityisosaamista vaativia palveluja.

Helsingin kaupunki vastaa sote-uudistuksen jälkeenkin sosiaalihuollon lakisääteisten vammaispalvelujen tuottamisesta.

Muualla Uudellamaalla palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.

Hyvä tavoite on, että palvelujen käyttäjille uudistus ei näy, vaikka taustalla tehdään myös Helsingissä paljon töitä.

Samaan aikaan valtakunnallisen sote-uudistuksen kanssa on tulossa voimaan uusi vammaispalvelulaki, joka tosin ei toistaiseksi ole ehtinyt edes lausuntokierrokselle. Lakiuudistusta on valmisteltu pitkään ja sote-uudistuksen ohessa.

 Oikeudet kuntoon

Vammaistyön johtaja Katja Raita ja projektipäällikkö Sanna Huhtakallio Helsingin kaupungilta kertovat, että sote- ja lakiuudistuksen yksi tarkoituksista on ottaa vammaisten ihmisten tarpeet aiempaa paremmin huomioon ja tarjota yksilöllisempiä palveluja.

Raita kuvailee muutosta ehkä yhdeksi vammaispalvelujen historian suurimmaksi, kun nykyiset kehitysvammaisten erityishuoltopiirit lakkautetaan ja palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuosina 2022-2023.

"Painopiste siirtyy entistä vahvemmin peruspalveluihin. Nyt haetaan  yhdenmukaisia ja yhdenvertaisia toimintamalleja, esimerkiksi yhdenvertaista pääsyä psykiatristen palvelujen piiriin", Raita sanoo.

Muutos on haastava. Erityisosaamista tarvitaan palveluiden turvaamiseksi koko Suomessa. Osaajia on vähän ja vammaispalvelujakin vaivaa merkittävä työvoimapula. Vammaisen on saatava palveluja omasta sote-keskuksestaan sujuvasti siinä missä vammattomankin.

Raita sanoo, että nyt on tapahtumassa paljon hyvää, mutta palvelun järjestäjillä on vielä joukko avoimia kysymyksiä.

Kårkulla hyvinvointialueille ja Helsingille

Erityishuoltopiirien lakkautus tarkoittaa muun muassa, että ruotsinkielisen Kårkulla samkommunin toiminta organisoidaan uudelleen. Kårkullan kuntayhtymä antaa tukea ja palveluja kehitysvammaisille sekä heidän perheilleen.

Kårkullan yksiköt jakautuvat sote-uudistuksessa liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti Helsingin kaupungille ja muille hyvinvointialueille.

Kuntayhtymän asumis- sekä työ- ja päivätoiminnanpalveluissa on noin 130 helsinkiläistä asiakasta. Uudistuksen yhteydessä Helsingille siirtyy osa Kårkullan yksiköistä; kaksi päivätoiminta- ja kolme asumispalveluyksikköä. Työntekijöitä siirtyy kuntayhtymästä kaupungin palvelukseen noin 70.

Kårkullan asiakkaat saavat soteuudistuksen jälkeen erityishuollon palvelut Helsingistä tai omalta hyvinvointialueelta. Palvelut eivät uudistuksessakaan katkea, sillä siirto uusille palvelunjärjestäjille valmistellaan hyvissä ajoin.


Kaksikieliset palvelut turvataan

Soteuudistuksessa kiinnitetään huomiota ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisellä hyvinvointialueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä.

Tämä koskee myös Helsinkiä; kaupunki sekä HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä.

Katja Raita kertoo, että Helsinki on ollut edelläkävijä. Hän on kuullut kiitoksia ajoissa aloitetusta valmistautumisesta.

Toisaalta kyseessä on mullistus, joka motivoi alaa.

"Uudistus tulee tarpeeseen. Tästä tulee hyvä, kun voimme Uudellamaalla tehdä yhteistyötä. Tarvitsemme yhteistyötä muidenkin kuin soten ammattilaisten kanssa. Asiakkaamme käyttävät kuten muutkin asukkaat esimerkiksi sivistyksen ja kasvatuksen palveluja", kertoo Huhtakallio.

Uudellamaalla vammaishuollon erityispalvelujen järjestämistä mietitään paraikaa yhdessä muiden kuntien kanssa Kehitysvammaisten palvelut Uudellamaalla -hankkeessa, sillä koska kyseessä ovat pienen ryhmän palvelut, niistä on järkevää muodostaa yhtenäisiä ja tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia.

Huhtakallio korostaa, että vammaiset ihmiset ovat osa yhteiskuntaa. Heidän paikkansa ei ole marginaalissa piilossa.

Lisää moniammatillista työtä

Kehitysvammapoliklinikan päällikkö Susanna Wolkoff aloitti nykyisessä tehtävässään lokakuussa 2021. Hän katsoo poliklinikka-toimintaa vielä tuorein silmin ja kertoo olevansa vaikuttunut osaavasta työyhteisöstä, hyvästä työilmapiiristä, motivaatiosta ja erityisesti valmiudesta saada aikaan ripeitä muutoksia.

Sote-uudistusta varten käynnistyy yhdessä vammais- ja terveyspalvelujen yhteinen työryhmä helmikuussa. Sen tavoitteena on tehdä yhteistyötä kaupungin sisäisen hoidon porrastuksessa ja tuoda kehitysvammaiset asiakkaat näkyvämmäksi palvelujen erilaisissa hoitopoluissa.

Poliklinikan palvelut ovat terveyspalveluita, mutta asiakasryhmä tarvitsee myös tulevaisuudessa vahvaa sote-integraatiota.

Wolkoff näkee Katja Raidan ja Sanna Huhtakallion tavoin uudistuksissa paljon mahdollisuuksia.

"Onnistuessaan asiakkaan hoitopolkujen uudistaminen tekee palveluista saavutettavampia. Kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen järjestäminen niin sanottuna osaamiskeskuksena motivoi asiantuntijoita moniammatillisessa työssä."

Wolkoff on hyvillään, että kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon johdossa ymmärretään erityishuoltoa tarvitsevien tilannetta. Pieni asiakaskunta tarvitsee paljon erityisosaamista vaativia palveluja.

"Kehitysvammaisten asiakasryhmän hoito ja tuki kannattaa järjestää ajoissa ja hyvin. Jos asiakkaiden ja heidän lähiympäristönsä tarpeista ei asianmukaisesti huolehdita, syntyy turhaan inhimillistä kärsimystä, vaikeuksia palvelujen järjestämisessä ja lisäkustannuksia."

**

Peruskouluikäisten vammaisten iltapäivätoiminta valmistelussa

Helsingissä on perustettu työryhmä koordinoimaan peruskouluikäisten vammaisten lasten iltapäivä- ja lomatoiminnan järjestämistä kesällä 2022 ja soteuudistuksen jälkeen 2023 alkaen.

Mukana työryhmässä on kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajia.

Valmistelussa on myös kesän 2022 toiminnan käytännöt oppivelvollisuuden laajenemista koskevien vammaisten nuorten osalta.

Työryhmä valmistelee myös sopimukset tilojen käytöstä, mikäli ostopalvelun tarjoajilla on loma-ajan toimintaa peruskoulun päättäneille kasvatuksen ja koulutuksen tai nuorisopalvelujen tiloissa.

Työryhmä valmistelee myös muut mahdolliset yhteistyön ja sopimisen järjestelyt (muun muassa kotiopetuksessa olevat).

Valmistelu ottaa huomioon tulevan vammaislainsäädännön.


"Toive, että toiminta voisi jatkua kustannus- ja sopimussiirroin nykyisissä rakenteissa, näyttää olevan sosiaali- ja terveysministeriön tämänhetkisen näkemyksen mukaan mahdoton", sanoo Raita.

"Iso huoli onkin siitä, pitääkö toimiva rakenne rikkoa kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla, koska lain valmistelussa ei ole otettu huomioon asiakkaiden näkökulmaa toimivissa palveluissa."

Huoli on kerrottu ministeriölle, joka lupasi tarkastella tilannetta ja lainsäädäntöä uudelleen.

"Enemmän kuin mitään muuta toivomme, että ministeriössä tähän saataisiin vielä muutos tehtyä. Tiedämme, että tähän toiveeseen yhtyy Helsingin lisäksi moni hyvinvointialue", Raita toteaa.

**
Sote-uudistus

Sote-uudistuksen tavoitteina ovat

  • palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
  • toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
  • palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
  • kustannusten nousun hillitseminen

Vammaispalvelulain uudistus

  • Sisältää säännökset vammaisten sosiaalihuollon erityispalveluista.
  • Tavoitteena on, että vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon.
  • Kaksikielisten hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus, jotta ruotsinkielisten kielelliset oikeudet turvataan sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kårkullasta Helsingin kaupungille siirtyvät yksiköt

  • Päivätoiminta   
    Octavens serviceenhet
    Kårkulla Treklangens Serviceenhet
  • Asumispalvelu
    Majparkens serviceenhet
    Ringvägarnas serviceenhet
    Elovägens boende

teksti Kirsi Riipinen
kuvat Aini Juvonen, Inka Kopomaa, Niina Kukkola