Suoraan sisältöön

Uuteen suuntaan

Johtajalääkäri Risto Mäkinen (kuvassa) on johtanut Helsingin terveysasemia puolitoista vuotta. Mihin suuntaan Mäkisen mielestä tulisi viedä pääkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja?

”Vaikka julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat, todelliset palvelut ovat sekä sosiaali- että terveyspuolella vielä liian pilkkoutuneita omiin lohkoihinsa. Tämä on se haaste,” Risto Mäkinen kiteyttää nykytilanteen ja korostaa samalla, että kyse ei ole vain Helsingin palveluista. Tilanne on samanlainen muuallakin Suomessa.      

Vastuuhenkilöt tulevat

Helsingissä käynnistynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen muuttaa toimintatapoja, johtamista ja prosesseja kokonaisvaltaisesti. Tulevaisuudessa keskeisessä roolissa pääkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat perhekeskukset, terveys- ja hyvinvointikeskukset ja monipuoliset palvelukeskukset.  

Nykyisten terveysasemien lääkärin ja terveydenhoitajan avosairaanhoidon vastaanottopalvelut sijoittuisivat tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksiin, joista saisi myös psykiatria- ja päihdepalveluja, fysioterapiaa, hammashoitoa sekä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja. Palvelu-uudistuksen alkuvaiheissa uudistusta ajateltiin rakennuksina, mutta keväästä 2015 lähtien enemmän toimintamallina.

Uuteen palvelukonseptiin kuuluvaa vastuuhenkilömallia kokeillaan jo nyt Vuosaaren terveysasemalla. Mäkinen haluaa toimintavan osaksi tulevia terveys- ja hyvinvointikeskuksia.

”Asiakkaan hoitoa koordinoi yksi ammattihenkilö, joka voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja, fysioterapeutti, päihdetyöntekijä tai sosiaalityöntekijä. Vastuuhenkilönä toimiva työntekijä ei ole yksin, tukena on joukko ammattilaisia, jotka tarvittaessa auttavat asiakkaan hoidossa. Vastuuhenkilöt toimivat moniammatillisena tiiminä, jossa toisen alan asiantuntijaa on helppo konsultoida ja asiakkaan pallottelu vastaanotolta toiselle loppuu.”

”Vuosaaressa rakennetaan ehjää palvelukokonaisuutta henkilöille, joilla on useita terveys- ja hyvinvointiriskejä. Vastuuhenkilömallissa lähdetään liikkeelle siitä, millainen on asiakkaan oma kokemus, mikä on asiakkaan mielestä hänen keskeisin terveysongelmansa ja mikä on tavoite.” 

Mäkinen korostaa vastuuhenkilömallin eroa vanhoihin ajattelu- ja toimintatapoihin. Aikaisemmin kansansairauksia on ratkottu ammattikuntakohtaisesti tai sairauksien näkökulmasta. On hoidettu esimerkiksi verenpainetta tai diabetesta.

”Parhaimmillaan ihminen itse saa aikaiseksi muutoksen hyvinvoinnissaan”, Mäkinen kiteyttää. Muutos tapahtuu ajattelussa ja elämäntavoissa, mutta usein siihen tarvitaan ammattilaisen tai vertaisten tukea ja kannustusta. 

Mäkinen haluaa sujuvampia palveluja myös asiakkaille, joiden palveluntarve on rajatumpi ja satunnaisempi. Yhtenä ratkaisuna ovat sähköiset palvelut.   

Älykäs digitalisaatio

Risto Mäkinen korostaa tulevaisuuden sote-palveluissa sähköisiä palveluja, jotka korvaavat esimerkiksi osan hoitopuheluista ja vastaanottokäynneistä. 

”Älykäs digitalisaatio on välttämätön. Keskeistä sen toteuttamisessa on tahtotilan muodostaminen”, Mäkinen kertoo ja muistuttaa kuinka onnistuneesti pankkien palvelujen sähköistäminen onnistui 90-luvulla.   

”Jatkossa asiakas tekee aluksi digitaalisen itsearvion. Terveydentila arvioidaan sähköisesti, mutta samalla yksilöllisesti. Sähköinen valmentaja tekee ehdotuksen jatkotoimista. Asiakkaalle annetaan esimerkiksi itsehoito-ohjeita tai häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä ammattilaiseen”, Mäkinen hahmottelee.

Johtajalääkäri muistuttaa, että varsinaisen hoidon tarpeen arvion tekee lakisääteisesti aina ammattihenkilö. Sähköinen terveydentilan arvio edeltää mahdollista hoidon tarpeen arviota. Yhtenä etuna on, että sen voi tehdä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.  

”Sähköinen asiointi, ryhmät, puhelinneuvonta ja hoitopuhelut, vastuuhenkilöt ja vastaanotot”, Mäkinen luettelee tulevaisuuden perusterveydenhuollon avainkomponentteja ja muistuttaa samalla, että digitaalisten palvelujen yleistyessä ketään ei saa tipauttaa palvelujen ulkopuolelle.  

”Ydinkysymykset ovat mistä vaiva johtuu ja mikä on ratkaisu?”, Mäkinen sanoo ja kertoo, että perusterveydenhuollossa voidaan potilaalle tehdä noin 100 000 erilaista diagnoosia. 

Kriittisiä menestystekijöitä    

Sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tarkastella sekä asiakkaan, että yhteiskunnan näkökulmasta.

”Saako asiakas ratkaisun vaivaansa, nouseeko samalla tuottavuus? Riittävätkö veronmaksajien varat samalla kun ratkaistaan asiakkaiden palvelutarpeet?”, Mäkinen listaa kysymyksiä.     

Helsingissä käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation Mäkinen näkee hyvänä yrityksenä luoda asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Kansallisessa sote-keskustelussa on hänen mielestään puhuttu hiukan liikaa alueista sisällön sijaan.   

”Valtakunnallisena toimintatapana voisi olla Helsingin malli, jossa kehitetään palvelukokonaisuuksia ongelmakeskeisten mallien sijaan”, Mäkinen kommentoi. Hän näkee kansallisen sote-ratkaisun yhtenä avainasiana sen, miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nivelkohta tullaan ratkaisemaan.  

”Suomi on yksi harvoista maista, jossa ovat jonot perusterveydenhuollossa. Miksi pitäisi jonottaa, jono ylläpitää itseään. Muutoksen palveluissa on oltava syvällinen, jonot on saatava lyhenemään.”    

Mäkisen lääkkeet perusterveydenhuollon jonojen poistoon löytyvät toimintakäytäntöjen uudistamisesta, digitalisaatiosta ja lisäresursseista. Resurssien osalta perusterveydenhuolto on Mäkisen mukaan jäänyt osin erikoisairaanhoidon jalkoihin.  

Muutosjohtaja arvostaa alaisiaan

Risto Mäkinen näkee itsensä muutosjohtajana. Hän on omalta osaltaan viemässä Helsingin terveyspalveluja uuteen suuntaan. Kehittäminen ei tarkoita, että Mäkinen ei osaisi arvostaa helsinkiläisiä terveydenhuollon ammattilaisia terveysasemilla ja muissa palveluissa.     

”Suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat maailman kärkeä osaamisessa ja työmotivaatiossa. Nykyiset jonot kuormittavat henkilökuntaa ja aiheuttavat jaksamisongelmia”, Mäkinen kommentoi.

Mikä tekee Mäkisen mielestä terveysasematyöstä kiinnostavaa?

”Mielenkiintoista on, että meidän roolimme terveyspalvelujen ammattilaisina muuttuu.  Nyt hoidamme sairauksia.  Asiakkaat ovat jatkossa entistä enemmän aktiivisia toimijoita. Palvelujen tarve ja tavoitteet ratkaisevat”, Mäkinen sanoo. ”Tulevaisuudessa asiakasta tuetaan saavuttamaan itse se, minkä hän haluaa saavuttaa.”

Risto Mäkinen kertoo, että kun prosessit muuttuvat sujuvammiksi ja hoidon tulokset paranevat, työn mielekkyyden kokemus kasvaa. Varsinkin jälkimmäinen, eli paremmat hoidon tulokset asiakkailla, tuottaa monelle ammatillista mielihyvää.  
 

teksti ja kuvat
Markus Snellman

JAA